Vapaus, April 3, 1951

              Tiistaina, huhtikuun 3 p, — Tuesday, April 3,1951
tteele
OJBtiBTr) Independent l A b o r
Olgan o f F i n n i s h Canadians. E s -
telijifllied 1 ^ 6, 1917. A i i t h o r i z ed
as second elass nuM by the Post
O f f l c e Department. Ottawa, P u b -
Usbed thrice weeUy; TUesdays,
I b u n d a y s a n d Saturday» hy V a p a u s.
P u b l i s h i n g Company UdL> a t too-102 <r Yhdyavaliöussa:
lam St W., Budtrtuy, O n t . , C a n a d a . 16uowi-fisa:
Telephone»: Bu«in«»$ Offlce 4-426«.
PjiltarlHl Office 4-4265. Manager
B . s u k f i l . Bditco' W . E k l u n d . BSaUing
addrezs Box C9, Sudbury, Ontario.
AdvertljEing: ratesrupon applicatfon.
TVaasl&tlon f r e t öf charKe,
T I L A U S H I N N A T :
Cänada&%j>: 1 vk. 7JOO<SI k i t , 3.75
1 vk. 8 ^ C Jck. 4^30
1 "lIc. B.50 O k k . 4.75
-JS
i i
t i l i
i^fl ', '< Soti^nin^jujen räminästä huolimalta voidaan tämän rauhankokouk-
#.f44 •' \'aen aattona todeta, että rauhan säilyttäminen on mahdollista — »»
^Rauhan puolustajain kokous'
y^^p'-' ICoska tämä ön Vapauden viimeinen numero, joka varmasti ehtii
hi'' V Tonontoon ensi lauantaiksi, jolloin sx-llä tarkr^nmin .sanoen Bathurst
^ - Streetm avarassa ja -komeassa kirko3.fa avataan Canadan rauhafl-puohistajain
kolmas kansallinen k^/kou^^ niin lehtemme esittää täten
' / teryehdjitsensä ja onnentoivoiufesensa kaikille rauhanpuolustajille
Sf heidän poliittisiin tai uskonnollisiin'mieJipiteisiinsä sekä it>tunsa j a ^
f'¥;^-t ^:assallisuuteensa katsomatta. Erikoisen tulisesti ja .sydämellisesti ;
haluamme kuitenSun tervehtiä niitä maanmiehrämme ja -naisiamme,
Q _ jotka eri puolilta Canadaa ovat muiden cänadalaisten" rauhanpuolus-
^l^',^ tajain kanssa tähän kokoukseen tulleet. Teidän työnne ja uhrautu-f
^j,^ Vaisuutenne rauhan asian hyväksi on ^unntak:si kaikille täkäläisille
;ji'r*' «naanmlehillanme ja fcelpaa esimerkrkÄi kaikille niille, jotka haluavat.
i^/y kanssaihimtstensä ja koko tämän maan parasta onnea.
, , Tatäjurjoittaessa puhutaan iiitä, että Toronton räuhankoKoiikseen
A odotetaan saapuvan y l i kolmetuhatta edustajaa, että edustajien jou-
Br.j^Vv Jwssa on työläisiä, farmareita, lääkäreitä, pappeja, lakimiehiä, ja
/'l että^tiiin valtavasti on rauhanliike kasvanut, että tätä kansallista
3; ^ kokousta joudutaan pitämään samanaikaisc^stl kolmessa haalissa.
/V( ,.!Mitä.tamä rauhanpuoiustajain rivien valtava kasvu käytännössä
^V^' ,nieflutsee^ 5e voidaan nähdä seuraavasta: Toruntusta ja sen j^mpäristös-
'CX''-iJi odotetaan noin 2,000 edustajaa. Quebecin maakunnasta odote-taanc
tulevan lähes 500 edustajaa. YVindsorista ^tulce 100 edustajaa
j a Hämihonista 200 edustajaa.
^ -Ttrinen esimerkki ivoidaan ottaa täältä Sudburyslu missä rauhan­liike
sai järjestöllisen muodon vasta -viMne vuonna ja on «jen vuoksi
»Canadan rauhanpuolustajain ensimmäiseen kansalliseen kongressiin
osallisiui kolme sudburylaista. Viime vuonna pidettyyn toiseen kan-
^ salliseen kongressiin osallistui seitsemän edustajaa. 'iHnä vuonna
'paikallinen ' rauhanneuvosto tietää jo varmasti, että täältä lähtee
Torontossa pidettävään kansalli.$een rauhankokoukseen ainakin 5
autolastia edustajia, kaikkiaan 20 henkiioii, jotka edustavat eri unioita,
järjestöjäja yhdistyksiä.
mm
f
että rauhanpuolustajat käyvät voiti(}t.saa taistelua .sodanlietspji
taan kautta maailman.
ISssä^niielessä Vapaus tervehtii ensi lauantaina alkavaa, Canadan
kansallista, rauhankokousta. Meillä ci ole mitään salattavaa sen
vsuhteen/vettä Vapaus on tehnyt kaiken voitavansa tämän rauhan-
: kokouksen onnistumisen hyväksi. J'äinViLstoin ane pahoittelemme
ivsunsitäj että kaikista ponn
;0n liian pieni ja vaatimaton iii.ssii tärkeässä asi:issa.
oOo
liyvien puheiden katteeksi tekoja
iCanadan kuuluisin elossa oleva tuomari, Ylioikeuden tuomari Ivan
Randji joka tuli ainionistiscssa lykkeeisä tunnetuksi ja pidetyksi pää­töksensä
johdosta; joka kansan keskuudessa tunnelxian ''Rad, formu-nimellä,
korotti Viime viikolla äänensä kansalaisvapauksien puo-
-^•i? '"^AT V jggj^ varoitti canadalaisia ertkoisti,ii sellaise,sta hysteerisestä noita-ijahdista
mikä on nyt Yhdyiivalioissa käynnissä, j a mikä nostaa
nimaa päätään myös tässä maassa.
Puhuessaan Torontossa Amaljiamated Clothing VVorkers of America
: johtajan Sidney iiillmanin säätiön järjestämässä
tilaisuudessa tuomari Rand korosti, - että lain täytäntöönpanijoihin
yritetään vaikuttaa erinäisillä painostusJieinoilla, Ja hän jatkoi:
; ? "Puhtaasti henkilökohtaisen painostt;ksen ulkopuolella on hallittuk-
? sen sekä sosiaalisten ja taloudellisten ryhmien painostus (lainvalvojiin
nähden). Ja kaikkein vaikein on ehkä käsiteltäväksi yleisen mieli­piteen
painostus, kun se toimii pelon, {janakin ja suvaitsemattomuuden
ilmapiirissä. <^
; ^^^^ pelon ylivalta, huolimatta siitil kuinka oikeutettua se
on,:on Yhdysvalloissa johtaiuit monta ihmistä luomiottomaan epäi-.
*lyy» ja syyttelyyn kanssaihmisiään kohtaan, minkälaisia :isioita ei ole
iisein tapahtunut vapaan h:illituksen maisia.
=/'Lakiasäätävissä^^1^ on anntttu kiihkeätä laisteluhäasteltai
urkkijoin häi)eä]lisyyksille. Ja <e kuvastaa yleistä ivaa ja hysteriaa.
- "Todellinen puhevapaus on tullut pilkan esineeksi; ihmisen isösiäa-
Jiiien ja taloudellinen elämä void^iau tuhota juomirvkten juoruilla • 1^ -
e , **^litä täytyy lakkaanialtat
lyssä" ja lakien täytähtöönpanos.sa t>tkeuslaii»kset ova erikoissuojeli-
, joita epäpopuläärisille asioille, vähemmistöryhmille, sikä yksilön puo­lesta
joukkoja vastaan, heikon puolesta voimiakkaita vastaan . . . " •
: Kaikki yllämainitut seikat,; jos ''jt>ukk()hysteria" käsitetiiän fa­sistiseksi
sakilaisriehunnaksi mihin tuornari Rand epäilemättä viittasi,
ovat ajankohtaisia ja lämpimästi tervehdittäviä lausuntoja Canadan
ylituomarilta.
Totta tietysti on, että vähempiosjii.sien .sortaminen^ epäpopulääristen
aiitteiden vainoaminen, heikkojen painostaminen voimakkaiden toi­mesta
Jne, ilmenee tällä kertaa kaikkein räikeimpänä Yhdysvalloissa,
missä sotokapitalistit yrittävät i)akkoke!noin ajaa niskottekvat ame­rikkalaiset
sotaohjelman kannattajiksi.
; -Mutta tuomari Rand olisi löytänyt tällaisia suvaiLsemattomuus-nierkkejä
uhkaavan paljon rajan tältäkin puokn.
Ottakaamme vaikkapa se muulusehdolus,mikä nyt on tehty Cana­dan
kansalabuuslakiin. ^> ei suinkaan "puolusta vähemmistöä enem­mistöä"
vastaan. Se ei varmaankaan "puolusta epäpopuläärisiä aat­teita''
hallituksen vnrallista kantaa vastaan. Päinvastoin on asia!
Totta on, että kun tämä muutosehilotus (Bill F6) Canadan kansa-
:Iaisuuslakiin tuli helmikuun 13 pnä ensimmäisessä lukemisessa senaa­tissa
käsiteltäräksi, niin tämä muutosehdotus ei ollutkaan vallan
Olin paha, miksi sitä ohjelniapuhees.sa annetun lausunnon perusteella .
alussa luultiin.
'Mutta tämäkansalaisuuslaki antaa ennestiiänkin hallituksen minis­terille
diktaattoriset oikeudet "ajaiu.st.Mi kontroolliin" ja täydet val­tuudet
tämän perusteella kieltää • väänmijattclcvalta*' kansalais­oikeuksien
antaminen. Xyt tätä knnsiilaisuuslakia ei ehdoteta parän-loettavaksi,
vaan entisestään huononnettavaksi siten, että se tulee
i vieläkin epädemokraattisemmaksi.
Selviiä on, että tämä rpädenmkraattinen lainsäädlintö, mikä tällä
kerralla kohdistuu ensikädessä 'ulkomaalaisia kommunisteja" vas-taan,^
i^ olevien, sekä kaikliien
: cänadalaisten perusoikeuksia.
iÄi Puheetkin ovat tietysti hyviä ~ mutta näitä puheita "vähemmis-l^
llfi^^^^^ ' 1^^ niitataan Canadassa — ja kaikki-äUä
utkbcnoillakin — ennenkaikkea lekojen perusteella. Canadan
if4)!!4'dem(>ki^ nimi ja «naine el tule pelastetuksi sillä että ylioikeuden
m
Ililil
'r0
Amalls KeUy l a k e , ; , täytti
h u h t i k t nm 2 pnä 79 vuotta. Tolvo-t
a n m i e - o n n e a päJvänsankariUef
Mitä muut sanovat
V A I N Y K S I pemKEK
KrgYMYS^KOKOVKSESSA
Ajatus i h m i s t e n tuhoamisesta, asu­koot
tie W a n .Streetillä,. P u n a i s e l la
T o r i l l a , D o v n l n y StreetiUft, t a i v a in
pelkällä valtakadullai^ei!:meidän/kä-sittääksemme
tule keskusteltavaksi
rauliankokoukseiua^ ^ mikä penutuu
ajatukselle, että ihnUsst voivat r a t ­k
a i s t a kilstakysymyksensä i l m a n so­taa.
Me emme ole puolesta emmekä vas­t
a a n kommunismin, k a p i t a l i s m i n . ; so-^
s i a l i s m m , imperialismin, fasismin' t a i
minkään muunkaan " i s m i n " suhteen.
Me olemme r a u h a n puolesta.
~ " N o M o r e W a r " , C a n a d a n R a u -
iiankongressin l e h t i . '
• • •
T U O T T A A V A I N H X P E AX
^ vKokemukseni perusteella Icenraali
M a c A r t h u r i n esikuntaupseerina minä
v o i n sanoa päättävästi, että se mitä
tehdään Koreassa, aiheuttaa' B r i t a n ­n
i a l l e häpeää ja, Icorealaisten paheel­lista
tappamista, — r E v e r s t i l u u t n a n t ti
N i c j i o l a s Reid CoUons, B r i t a n n i an
kuninkaaUlsesta tykistöstä.
• • •
K A N N A T E T A A N L A P I M A S T I.
M U T T A I T K U E I A U T A .
P I T X X BtYÖS T O I M IA
. . . Olemme surullisia siitä, että
O n t a r i o n pääministeri o n kieltäytynyt
antamasta maakuntamme eläkeikäi­sille
a s u k k a i l l e edes väliaikaista eläke-lisäystä
. / . O l e m m e s u r u l l i s i a myös­k
i n sen v u o k s i , että koko,vonhuuden-eläkekysymystä
heitetään k u i n p o t k u ­p
a l l o a lilttohallitulcsen J a m a a k u n t a ­h
a l l i t u s t e n väUllä, että se o n k y t k e t ty
sellaiseen epäilyttävään ehtoon k u in
lUkevalhtoverotusoIkeuden myöntämi­seen
maakunnille . . . Jos h a l l i t u s ­miehemme
ovat v i i s a i t a , unhoittavat
.he siis koko k u r j a n hanklceen j a a n ­tavat
vanhuksillemme kipeästi t a r v i t ­semansa
eläkeparannukset . . .
— Siltaniemen S a n t e r i . V a p aa
Sana, Toronto.
Rauha voidaan säilyttää jQS kansat
ottavat raulian asian bmiin
L U O T T A I M U S M A A I L M A N B A U -
H A T f N E t J V O S T O O N K A S V AA
M a a i l m a n Rauhanneuvoston istun­to
a v a t t i i n Berliinissä k o l m e n k u u ­kauden
k u l u t t u a V a r s o v a n kongressis­t
a , Bfaailman i Itouiianneuvostonl-on
ermen muuta käsiteltävä niitä olosuh­t
e i t a , joissa o n toteutettu-Ja toteute­t
a a n rauhanpuolustajien Toisen M a a ­ilmankongressin
päätöksiä. Nämä
päätökset j a mm. "Vetoomus Y K l l e"
ovat saaneet suurtar- vastakaikua
Osia Pietro Nennin Maailman Rauhanneuvoston
ensimmäisessä istunnossa pitämästä puheesta
Keskusosuuskunhan
vuoden myynnit oli
510,716,584
Superior. W l s . — T ä ä l l ä J u l k a i s t un
Keskuso^uuskimnan viime vuoden t i ­l
i - Ja toimintakertomuksen mukaan
olivat t ä m ä n osuustakkulUkkeen
(Central ; Co-operatlve Wholesale>
myynnit v i i m e vuonna yhteensä 10,-
716.534 d o l l a r i a o s o i t U e n siten ,3.25
prosentin lisäystä edelliseen vuoteen
verrattuna. Koska tukikukauppahln-nat
kchoslvat vuoden a i k a n a n o i n 16
prosentilla) osoittaa myyntien määrä
todellisuudessa vähentymistä, mikäli
myyntien paljous eikä r a h a - a r v o pide­tään
mielefsä.
Vuoden aikana o l i l i i k k e e n p a l k k a ­l
i s t a l l a k a i k k i a a n 220 Oienkilöä, JoiUe
m a k s e t t i i n palkikoina 703,221 d o l l a r ia
eli keEkimäSrlp 3,198 d o l l a r i a k u t a ­k
i n tjöläistä kcCiden. Edellisenä v u o n ­na
o l i työläisiä 16 enemmän j a k e s k i ­määräinen
p a l k k a 2;99S d o l l a r i a.
Liikevaihdosta ' Jäi puhtaaksi v o i ­toksi
1.87 prosenttia eli 199,912 d o l l a ­r
i a . K u n sitä vähennetään 37,072
d ^ r i n suuruiset valistustyömenot Ja
1,349 dollarin suuruiset neuvontyön
tappiot; Jäi liikkeen nettovoitoksi
vuoden toiminnasta •161.491 d o l l a r i a.
K e ^ u s o s u u s k u n a n täysinmakset-t
u i n a Jäseninä ilmoitetaan olleen vuo­den
lopulla 202 osuusliikettä,; Joiden
lisäksi 3n:ityksen etuoikeutettuja osak­k
e i t a oH myyty 750,000 d o l l a r i n a r ­vosta
900 henkUölle j a SO.OOO d o l l a r in
annosta osuustolmlnnalilsille vakuu­tusyhtiöille.-
L i i k k e e n varat o l i v a t vuoden lopulla
3.807.400 d o l l a r i a . Josta velat vähen­nettynä
Jäi puhtaaksi omaisuudeksi
2,684.434 dollaria, osuuspääoma Ja
muut sijoitukset mukaan laskettuina.
V i i m s vuoden myynneistä edusti
2.906.401 d o l l a r i a rucktanrikT^telta, 2,-
341,953 dollaria Jauhoja Ja rehuja
1,482,039 d o l l a r i a rautakauppa- yms.
tavaroita, 1.715,713 d o l l a r i a öljyä ja
hiiltä. Ja loput farmikonelstoa. vaate­tusta
yra.
Amerikkalaisten mies-hukka
Koreassa on
jo lioin 100,000
Ne» York. — New Y o r k Herald
T r i b u n e k i r j o i t t i äskettäUi, että
amerikkalaisten menet}'icset Koreas­sa
ovat n om 100,000 miestä. Lehden
a n ' i o i d e n mukaan on Koreassa tai
osallistuu K o r e a n s o t a t o ^ I I n noin
350.000-400.000 miestä, lukuunotet-tuna
armeija, laivasto j a ilmavoi-maaUman
yleisen mielipiteen taholta.
Neuvostomme sihteeristö lähetti Ve­toomuksen
Y K l l e " Turvallisuusneu­voston
puheenjohtajalle. Uuden K i i ^
n a n edustajalle, Turvalllsttsuneuvos-t
o n vakituisille Jäsenille, e r i m a i d e^
v a l t u u s k u n t i e n johtajille, Ja : Y K : n
pääslhleerijle. "Vetoomus" lähetettiin
myös vajtlolden päämiehille, k a l k i l le
ammattlliittojärjestöllle. eri k i r k k o ­k
u n n i l l e jne.
Neuvoston kansalliset Jaostot ovat
toimeenpanneet kohtalaisen laajalcan-;
toisia toimenpiteitä. (Niistä Nennl
m a i n i t s i m m . ' (Ranskassa Järjestetyn
nimenkeräyskampanjanvastalauseeksj
saksalaisten JälleenaseistamLsta vas­t
a a n J a kaupunginjohtaJ ille osoitetun
vetoomuksen. Jossa heitä k e h o i t e t t l ln
esiintymään Sak.san jäUeenaseista^
mlsta vastaan. Italiassa l a a d i t u t ve­toomukset
k a l k i l l e k a u p u n g i n j o h t a j i l ­l
e j a kunnanvaltuustoille, k i r j e e t p a ­peille
Ja k i r j e e t U S A : s s a a s u v i l l e ' I t a ­lialaisille,
avoimen kirjeen I t a l i an
kansanedustajille, Saksassa Julkaistut
kirjaset Ja lentolehtiset, j o t k a tekivät
mahdolliseksi Varsovan kokouksen
päätöksien l a a j a n tunnetuksitekemi-s
e n y m . . ym.> Erittäm t i i r k e i d en t o i ­menpiteiden
Jouko.rsa on'huomioitava
ranskalals-belglalalsen talsteluliiton
perustaminen Saksan Jälleenaselsta-m
l s t a vastaan j a tässä mielessä R a n s ­k
a n Ja S a k s a n a m m a t t i l i i t t o j e n k a n s ­sa
tehdyt sopimukset.
S i t e n Varsovan kongressin tulokse­n
a Ja " V e t o o m u k s e n " pohjallav l U k -
keemme on huomattavasti kasvanut
kaikissa maailman maissa siitäkin
huolimatta, että se jatkuvasti törmää
mm. U S A : s s a , Englannissa Ja S k a n d i ­n
a v i a n maissa ymmärryksen puuttee­seen
yleisön taholta Ja Joutuu,Jopa
/Vainonkin kohteeksi, kuten Espanjas­sa,
Jugoslaviassa, ' j a useissa L a t i n a ­lainen
A m e r i k a n maissa. ,
, Neuvostoliitossa, kansandemokra­t
i a n maissa Ja K i i n a s s a kansat koko-,
naisuudessaan hyväksyivät vetoomukr'
sen Y K r l l e . Se o n n i i n sanoaksemme
h a l l i t u s t e n p o l i t i i k a n J a s u u r t e n jouk-kojärjestöjen
toiminnan perustana.
U n k a r i n , Bulgarian, Tshekkoslova­k
i a n , . R o m a n i a n , Saksan Demokraat­tisen
T a s a v a l l a n . P u o l a n J a A l b a n i an
p a r l a m e i i t i t hyväksyivät " V e t o o m u k -,
sen" 5. kohdan nojalla lait rauhan
puolustamiseksi. Rauhan puolusta­m
i s t a koskevat lakiehdotukset esite­tään
K u b a n , I t a l i a n J a U r u g u a y n p a r ­lamenttien
vahvistettaviksi. Koko
Aasiassa Ja suuressa osassa A f r i k k aa
"Vetoomus"' sai slirtomaasorron k u ­ristamien
Ja avoimesti impenalimla
vastaan taistelevien kansojen keskuu­dessa
mitä l a a j i n t a k a n n a t u s t a , sillä
s i i r t o - Ja puolisiirtomaiden kansat
tietävät, että tästä l a h t i e n heidän v a ­pautuksensa
on kiinteästi sidottu t a i s ­teluun
uutta imperialistista sotaa
vastaan.
M a a i l m a n Rauhanneuvostomme saa
i l m o i t u k s i a lukuisista m u i s t a tounen-pitelstä.
Jotka todistavat r a u h a n l i l k -
feen laajuutta.
(Mutta emme s i l t i ole kositaan a j a ­neet
mahdotonta pyrkimystä olla a i ­n
o i t a rauhanpuolustajia, vaikkakin
olemme vakuuttuneita siitä, etta m e i ­dän
ratihanlilkkeemme on k a l k k e in
yhtenäisin Ja Johdonmukaisin. T c l -
mlstpmme otti • tammikuun kokouk­sensa
aikana Genevessä ensimmäistä
kertaa yhteyden. " M a a l i m a n h a l l i t u k ­sen
muodostamisen liikkeen" kanssa
Ja kuuli selostuksen Englannissa s y n ­tyneen
" R a u h a K i i n a n kanssa " - l i i k ­keen
suuresta merkityksestä. Tämä
lUke on yhdistänyt piiriinsä m e r k i t ­tävän
Labour-puolueen Jäsenrj-iimän.
Kokous tutustui myös "Rauhallisen
t i e n k a n n a t t a j i e n komitean" Jarjestä-
' män l i i k k e e n mahdollisuuksiin, k i r k ­kojen
aloitteisiin, puolueettomuusliik-keen
kdhittymiseen Ranskassa, I t a ­liassa
Ja y l e e n s i nUjsä maissa, joiden
tehtäväksi sodan sattuessa lankeaa
yksinkertaisesti palveleminen englan-t
i l a i s - a m e r i k k a l a l s e n Imperialismin
strategisena tukikohtana j a suojavar-tlbna.
M e i l l e avautuu suuria yhteistömah-
. , Kanhanpnolastajain maaHmankoncreasIn : valitsema Maailman:
Banhanneavosto piti ensimmäisenfstnntonsa helmikntm 21—26 päi- ^
' vinä Berliinissä. Istunto :oU taritolios pitää Genevessä, 'Sveitsissä,
matta, amerikkalaisten Isäntiensä painostnksestat Sveitsin haHitns ei
antanut kokcontunuslupaa,:Istnnncwa oli läsnä' 107 Nenvoston jäsentä
Ja 57 Icutsuvierasta. Jotka edustivat halkkfa smalta. Ja icansoja. vlston-nossakäsitdtilnnykistä
tilannetta J ^ : toimenpiteitä vnyfcy
vaaran torjmnlseksi ja rauhantilan säilyttämiseksi fca^
nta.<na.,Tässä istonnossa piti huomattavan puheen nmt, Italian sosdon.:
puoluen marxilainen johtaja Pietro Nenni, jonka Johdolla Italian sos-dem.
puclue on Järkkymättä seisonut työkansan yhtenäisyyden j a rau­han
pnolustajain riveissä. ^ -
k r e e t t l s t e n päätösten Ja konkreettis­ten
toimien tielle, n i i t t e n iBttänflnen
kansanjoukkoihin ;—; siinä Neuvos­tomme
perustehtäviä, sillä i l m a n h e l ­littämätöntä
päivästä päivään j a t k u ­vaa
toUnlntaa "Vetoomus Y K : l l e"
l a k k a i s i olemasta tehokas r a u h a n pe-
.Tiskirja j a herkeämättä uudistuvan,
rajattomasti laajenevan tolmmnan
lähde.
: K o l m e n kuukauden : k u l u t t u a ' ' V e ­toomuksen
•' l a a t i m i s e s t a j a hyväksy­misestä
se o n täysin säilyttänyt a j a n ­kohtaisuutensa,
— totesi Nenni edel­leen.
S i t t e n hän s i i r t y i käsittelemään
kansainvälistä tilannetta kiteyttäen
katsaulcsensa seuraavaan neljään pe-ruskohtaan:
1) Sota Koreassa j a Vietnamissa
Jatkuu Y K : n osoittaessa entistä s e l ­keämmin
olevansa kykenemätön täyt­tämään
sitä- s u u r t a tehtävää. Jonka
kansat ovat s i l l e u s k o n e e t — t u r v a a ­maan
rauhan Ja t u r v a l l i s u u d e n koko
maailmassa. '
; ' 2. Asevarustelu - j a t k u u r a u h a l l i s en
rakennustyön j a kansojen h y v i n v o i n ­n
i n kustannuksella. "Tämä t i e , —,
sanoi P i e t r o N e n n i •—Johtaa joko t a ­loudelliseen
romahdukseen - t a i sotaan
t a i molempiin yhdessä, t a h i s u u r i m ­m
a n todennäköisyyden mukaan p i t ­käaikaiseen
Itauteen ilman: sotaa ja
i l m a n r a u h a a , j o k a Juo e r i k o i s en otol­lisen
'maaperän k a i k k i a mahdollisia
s e i k k a i l u j a varten aina f a s i s t i - ja
n a t s i l a i s t y y p p i s i a myöten."
3. U S A aseistaa J a p a n i a Ja Saksaa
kansojen vastustuksesta huolimatta,
r 4. V o i m a a n n o j a u t u v a U S A : n t i l a n ­ne-
Ja r a t k a i s u p o l i t i i k k a o n syypää
Kauko-Idässä Ja Keski-Eul-oopassa
muodostuneeseen tilanteeseen, U S A :n
Ja A t l a n t i n . l i i t o n hallitukset. Jotka
eivät ole hyväksyneet rauhanpuolus­t
a j i e n maailmankongresshi, ehdotuk­s
i a . : kärjistävät t i l a n n e t t a maailman
nykyisessä neljässä Jännitysplsteessä
(Jugoslavia, / Välimeren itäinen osa,
K e s k i - J a Lähi-Itä).
K u i t e n k i n M a a i l m a n Ra!uhanneu-vosto'
toistaa päättäväisesti, r—, sanoi
N e n n i edelleen — S t a l i n i n v o i m a k k a i ­n
a k a j a h t a n e i t a sanoja lainatez;, että
sota ei ole väistämätön'.' Tätä hän
perusteli m m . A t l a n t i n l i i t o n sisäisten
r i s t i r i i t o j e n voimistumisella. - T r u m a -
n i l l a . Hooverilla, T a f t i l l a . A t t l e e l l a;
Plevenillä, A d e n a u e r i l l a ym. o n y h ­teistä
ainoastaan viha r a u h a n leiriä
kohtaan, m u t t a he eivät otmlstu edes
saamaan rehellisesti näkökohtiaan s o ­pusointuun.
Heidän vainotoimenpi-teensä
todistavat A t l a n t i n p o l i t i i k an
heikkoutta. Kenraali Eisenhower
k i e r s i Euroopan poliisiketjujen suo­j
a s s a ; Ranska r y h t y i kieltämään a l u ­eellaan
kolmen demokraattisen m a a ­i
l m a n järjestön toimintaa; -Italian-h
a l l i t u s oli k e r r a n ' a i k e i s s a nostaa
syytteen Italian Rauhanneuvostoa
vastaan, kolme rauhanpuolustajaa
m u r h a t t i i n Roomassa vastalausemle-lenosoituksissa
amerilckalalsen ken­r
a a l i n matkan Johdosta. New Y o r ­kissa
on luetteloitu Rauhanpuolusta­j
a i n Tiedoituskeskus Ja sen jäsenet
aiotaan >tuomita rikollisina. U S A :n
rautatieläisten l a k k o . E n g l a n n i n s a t a ­matyöläisten
lakko saivat i m p e r i a l i s ­tit
raivoamaan j a Johdattivat erikois­toimenpiteisiin.
Pyritään pystyttä­mään
eräänlaista rautaesh-ippua jo-c
STTX-
—TÄTJi,
II.KRJtMIFI.ISYyTTA
— O l e n päättänyt kutsua
m i e h e n i yhteiseen kokoukseeo.
: — O l e t k o -hakenut luvan
tokselta?
' — Mitä h i t t o a polllsUaitokseUa,
a s i a n kanssa tekemistä?
— Etkö tiedä, että k a i k k ia
j i a Joukkotilaisuuksia varten on]
t a v a p o l i i s i l t a l u p a .
V - SpiTTIKO VAI^EIKO;
" E l s a k o siellä p i a n o a rimputt3a}>]
" N i i n . "
" K a t s o h a n mitaibä» siellä
J o s hän p y y h k i i tomua anna-pyyhkiä,
m u l t a jos ihan soittaa
käske lopettamaan h e t i ."
o n !
teos
EUtC
tuoi
BO
IE
MetsätySläisten union
neuvottelukoinitean
lausiinto korotuksesta
T o r o n t o . — - O n t a r i o n metsätyöläls-ten
urUon ( L S M W U ) neuvötteluTiomi-tea
( C h a s . M c C I u r e , Peter G o d i n , Ja
Henry Meyer osastosta 2537; D an
Maolsaac. August B a r t e l , Joe S a r g a u -
tis. J i m B r i t t , Robert Levasseur Ja
Bruce Magnuson osastosta 2786, seka
Peter Mongeon, Oscar «Nordrud, B e r ­l
i n LeGuerrier, l i a u r e n ' . D u b o l s Ja^Toe
Timony osastosta 2995),; on hyväksi'nyt
yksimielisesti lausunnon; missä arvos-;
teilaan ankarasti u n i o n kansainväli­sen
johtokunnan Jäsentä. A ; Coope­r
i a s i l t a tavasta'•mlllä'hän Torontossa
nyt pidettyä neuvotteluja käsitteli Ja
sitä sopimusta, minkä hän tyonanta^
J a l n kanssa teki. - S a m a l l a tässä l a u ­sunnossa
icorostetaan erikoisesti sitä,
että u n i o n tulee vahvistaairivejään J a
valmistua päättävästi ensi iheinäkuus-s
a a l k a v i i n uusiin n e u v o t t e l u i h i a - n u -
desta työehtosopimuksesta. Metsätyö-
Iäisten union neuvottelukomitean
maalisk. 28 pnä Juikaiseman lausun­n
o n t e k s t i on seuraava:
v U n i o n Jäsenten palkankorotusvaati­musta
iUisittelevä konferenssi kokoon­t
u i Tcrontossa t i i s t a i n a , maaliskuun
27 pnä 1951. Konferenssissa oli 35
henkilöä edustaen kuuttatoista paps-ripuuyhtiötä.
Unio edusti 14 edusta­j
a a o3asto'i£ta 2736. 2995 J a 2537, sekä
kansainvälisen Johtokunnan jäsen A .
Cooper. K o m i t e a esitti jäsenistön h a ­l
u a m a n 25 prosentin palkankorotus­vaatimuksen
uraikatyössä Ja $2 k o -
rotusvaatlmuksen päivässä päivätyö-
Iäisille.
Neuvottelujen alussa teidän neuvot-
• telukomiteanne kokoontui yhdessä
Carp^nters and J o i n e r s i n a m e r i k k a ­l
a i s en Johtokunnan; Jäsenen A . Coo­p
e r i n kanssa, joka lausui, että hän
suorittaa-neuvottelirt. ja että nykyisen
sopimuksen a r t i k l a t 5.05 J a 5'.06, kos­k
i e n paikallisosastojen autonomiaa,
eivät saa t u l l a keskustelun a l a i s i k s i.
V e U Cooper teki täysin selväksi, että
j03 tämä kyiymys herätetään, n i in
mitään konferenssia ei .pidetä. K o s ­k
a teidän komiteanne mielessä olivat
p a l k k a - a s i a t pääkysymyksenä, niin
sovittUn, että kysymys paikallisessa
autonomiasta Jätetään tuonnemmak­s
i , ' o d o t t a m a a n ' u u s i a työehtosopimus
neuvotteluja. •
Kohdattaessa j-ihtlölden edustajat
v e l i A . Cooper s u o r i t t i neuvottelun u -
n i o n nimissä. iNlhi «veli Cooper kuin
yhtiöidenkhi edustajat korostivat heti
alussa, ettei tämä ole t a v a l l i n e n n e u ­vottelutilaisuus,
vaan että yhtiöitä
pyydetään hartcitsemaan "vapaaeh­t
o i s t a " korjausta palkkataksoihln
h u o m i o o n o t t a e n n i l a n t e e n muuttumi­nen
sopimuksen a l l e k i r j o i t t a m i s e n j ä l ­keen.
K i m v e l i Cooper korckti " v a ­paaehtoista"
korjausta n i i n se v a i ­k
u t t i siten, että yhtiöt voivat tehdä
ehdotuksen minkä ne k a t s o i v a t , r i i t ­täväksi
korotukseksi. Veli M a c l s a a c,
j o k a toimi i m i o n neuvottelukomitean
puhemiehenä, e s i t t i Jäsenistön v a a t i ­mukset,
mitkä työnantajat h e t i (hyl­käsivät.
•Union edustajat esittivät voimak­k
a i t a perusteluja palkkojen korotta­misen
puolesta, ottaen huomioon työ­läisten
huonot ansiot, vaateta v a r a in
h i n t o j e n epänormaalisen nousun ja
öhtiöiden maksuk3rvyt.
•Neuvoteltuaan keskenään työnanta-
J a l n edustajat ehdottivat yleistä 7
pro3. korotusta — Jossa ei ollut m i ­tään
tinkimisen, v a r a a . K o s k a meidän
sopimuksessamme ei ole kohtaa, et­t
e i , ehdotiösista voida tlnkiä^eikä a -
l l s t a a niitä sovittelulautakunnan h a r ­k
i t t a v a k s i . Tästä h u o l i m a t t a teidän
komiteanne on sitä mieltä,, että s u u ­rempi
korotus olisi saatu, ellei kysy­mystä
olisi esitetty siten k u i n se
t e h t i i n .
rreidän komiteaiine korostaa petty­mystään
Ja tyytymättömyyttään t a r -
J(^tun korotuksen s U h t e e n ^ i k a n a j o l -
l o m . o l i s i v o i t u saada enemmän. Tä­män
vuoksi me e m m e allekh-Jolttaneet
sopimusta Ja p a h c i t t l l e m m e sitä, e t t ^
veli Cooper katsonut sopivaksi liittyä
neuvottelUkomiteaan; tämän ehdotuk­sen
riittämättömänä hylkäämisessä.
Tämä yhtiöiden n i i n s a n o t t u " v a -
paaehtoinen tarjous" tuli- unioiden
paikallisosastojen -kolme kuukautta
kestäneen p o n n i s t e l u n ansiosta, mikä
päättyi Torontossa pidettyyn konfe­r
e n s s i i n . Se o n "vapaaehtoinen" s i i ­nä
mielessä, että n y k y i n e n työehtoso­pimus
on voimassa elokmm 31 päivään
a s t i j a ainoa pakoitus, miksi yhtiöt
korotuksen antoivat, oli työläisten
tyytymättömyys, minkä he lausuivat
Julki uniensa kautta.
Tämä ikorostaa vain sitä, että v o i ­makas
unlo kämpillä on n y t tärke­ämpi
k u i n m i l l o i n k a a n ennen. Val­mistautuminen
vuosittaista p a l k k a ­neuvottelua
v a r t e n tulee a l o i t t a a h e t i.
Hemäkuussa meillä on tilaisuus kes­kustella
koko sopimuksen p a r a n t a m i ­sesta,
sisältyen tähän palkkakysymys.
Yhtiöiden ehdottama 7 pros. p a l ­kankorotus
astuu voimaan h u h t i k u un
1 pnä j a pysyy voimassa nykyisen so­pimuksen
ajan mikä päättyy tämän
vuoden elokuun 31 pnä.
OLI VAROVAINEN
R t r m a r l : "Mitä (helkkaria,
l y h d y n mukaasi k u n lähdet. ty
katselehiaan. K u n minä kuljin;]]
a s i o i l l a e n m i l l o i n k a a n tarvinnut!
tyä."
Päivämies: " V a i n i i n . . .
oletko huomannut minkälaisen
s a i t ."
• • m
KYI4.A, MUTTA...
, Vaimo: "Kyllä sinun on paa:l
m u u t t a a ' n u k k u m a a n toiseen huoiue.
seen, sillä häiritset minua; etten a
n u k k u a ollenkaan. :
. M i e s : " K i U n k a n i i n , minähän nj.
k u n k u h i t u k k i ."
V a i m o : " (Niinpä kyllä, mutta nijj
k u i n s e l l a i n e n t u k i i i j o k a parhailhc
k a t k a i s t a a n s a h a l l a ."
mm
katseen maahan meidän, ja. sen ka^ f^e
sanosan välille, Joka o n kaikkien Itiu
t i i m p a a v i r a l l i s e n propagandan ^
kutukselle. M u t t a . siitäkin huolinut­t
a olemme päässeet yhteyteen kaiUii
m i e l i p i d e s u u n t i a edustavien rehellls.
t e n ihmisten kanssa,; j o t k a sanuaHSeoi
k u i n m e k i n vastustavat sotaa.
Sodanlietsojat ovat tukalassa a» nu
ma.ssa voittamattomien ristirlitojafpini]
tähden, koska he eivät voi aseistau­t
u a J a v a l m i s t e l l a s o t a a synnyttämätu
yleisen m i e l i p i t e e n levottomuutta ]j
n o s t a t t a m a t t a kansanliikettä puolia- Kii
LVI
•Ja
din
tamaan vapautta, työtä Ja leipäpalu saa;
Tällaiset levottomuudet Ja liliked
pakottavat heidät menettämään
täältä sen. mitä ovat toivoneet voitta- erfc
vansa toisaalta. Olemme viime a a *
n a nähneet A t l a n t i n politiikkojen i -
hestyheen Francoa Ja S a k s a n hitleu;
Iäisiä^ o t t a n e e n suojelukseensa-Tltv
S i t e n Ke ovat paljastaneet itsensä ^
den r e h e l l i s t en ilmaisten silmissä, J(äj ^
vielä hämätään! j u h l a p u h e i l l a yapaih
den, riippumattomuuden j a länsinai-seh
sivistyksen puolustamisesta.
: M a a i l m a n Rauhanneuvoston ensim­mäinen
istunto käsittää tilanteen as­t
e i t t a i s en huononemisen Ja sen toä;
asian; että r a u h a on hiuskarvan.Ka­rassa.
Jonka r i k o l l i s e t : kädet voislfli
l e i k a t a p o i k k i millä hetkellä tahäna
M u t t a s i l t i ei tule a l i a r v i o i d a nlitl
m a h d o l l i s u u k s i a , jotka on olemaa
v i l l i n menon lopettamiseksi kohtr»-
t a a Ja p o h j a t o n t a kuilua — ja a
mahdollisuudet ovat suuret. E l tnk
möskään a l i a r v i o i d a m a a i l m a n kan- M
sojen r a u h a n l i i k k e e n kasvavaa vof-maa.
Jonka ilmauksetm on meidiii
Neuvostomme.
• L o p u k s i Pietro Nenni määrlttd
M a a i l m a n Rauhaimeuvoston tehtidl
n y k y t i l a n t e e n valossa lyhyesti seuraa-v
a s t l : : •• • ; .; •',
1) P a l j a s t e t t a v a m a a i l m a n yleisett
m i e l i p i t e e l l e ; Y K : n rappeutuminen
kykenemättömyys. Y K : n , Joka tästi
lähtien o n a i n o a s t a a n U S A : n volm»-
p o l i t i i k a n , provokaatioiden Ja aggns-;
s i o n välikappale j a Joka o n palautd^
t a v a sen alkuperäisiin tehtäviin.
• r J a t k u u 5. sivuina)
PAKINA
Meidän jokapäiväinen leipämme
dollisuuksia k a l k k i e n m a i n i t t u j e n l i i k ­keiden
kanssa' sikäli, k u m ne eivät ole
(kuten esim. eräät puolueettomuus-liikkeet)
eriiänlaisena keinona välttää
r a u h a n puolustamisen konkreettisten
probleemien ratkaisua Ja velvollisuut­t
a käydä taistelua sodanlietsojia vas­taan,
käytännöllisten rauhanomaisten
ratkaisujen puolesta. ,
Näiden erilaisten liikkeiden yhdis-,
tämlnen. niiden ohjaaminen kon-tuomari
pitää kauniin ja ajankohtaisen puheen demokraattiiten oi­keuksien
puolesta, jos samanaikaisesti näitä demokraattisia oikeuksia
supistetaan ja riistetään pois taantumuksellisen lainlaadinnan a\-ulla.
Canada on tässä asiassa maailman kansojen ramppivalossa, j:i sen
hjrvää demokraattista mainetta ei pelasta mikään muu kuin se. että,
kansalaisuuslain huonontamisen asemesta sitä parannetaan siten', etta
siitä tulee entistä demokraattisempi nin^enomaan siinä mielessä, että
se suojelee heikompia" ja turvaa "vähemmistön enemmistön" mieli­vallalta.
Kysymykseen: Mitä o n jokapäiväi­nen
leipä? vastataan suuressa k i r ­jassa
: " K a i k k i mitä r u u m i i n a r a v i n ­toon
j a t a r p e i s i in kuuluu, k u t e n r u o -
i i a . juoma . . ."
Tuo vastaus tuntuu meistä aivan
oikealta J a sellaiselta Jonka voi täy­s
i n hyväksja Jokainen Järkevä ja
Itsestään pitävä UmUnen. sillä se
merkitsee sitä. että tulisi käyttää
i a i k k i a niitä r u o k a - a i n e i t a Ja - t a r ­p
e i t a mitä ruumis hyvässä. kunnossa
pysyäkseen tarvitsee. \
K o k o n a a n toinen asla t i e t e n k i n on
se. etta ylettäääö nykj-päivinä mo­nenkaan,
v a r s i n k i n l a p s i r i k k a a n per­heen,
varat tarpeellisten j a r a v i t s e ­vien
ruokien hankkimiseen. S i l l o in
k u n varat eivät a i m a periksi, s i l l o in
on pakko tiTtyä täyttämään vatsa
enemmän tai vähemmän a l a - a r v o i -
siXla sapuskoilla, n i i n s a n o t u i l l a v a t -
santilkkeillä. /
Sotakiiholtustii Ja-hysteriaa hj-väk-seen
käyttäen ovat suuryhtymät k o ­rottaneet
e , ^ . voin. maidon' Ja l i ­han
h i i m a t pilviä h i p o v i i n korkeuk-sim.
J a k a i k k i nuo ovat j u u r i niitä
Jokapiiväiseen leipään k u u l u v i a t a r ­peita.
Jotka tiedämme — tiede on
simä samaa mieltä — k a l k k e i n tär-keinomiksi
ruumiimme .kunnossa p i - .
tämiseksi.
K u t e n ' tiedetään Ja lehdessämme-i'£
in o n kerrottu, hyppäsi esinu voin
h U i t a pari v i i k k o a s i t t en 15—-20 sent­tiä
paunaa kohti yläilmoihin päin.
k u n sitä ennen. 13 m i l j o o n a a paunaa
v o i t a oli salaperäisesti hävinnyt
m a r k k i n o i l t a — tietenkin s u u r l i i k ­keiden
^^varastoihin, annettavaksi
m a r k k i n o i l l e vasta huomattavasti
nousseilla h i n n o i l l a .'
M u t t a ihmiset eivät k a i k k i ole k u i ­tenkaan
yhtä mieltä tässäkään asias­sa.
Löytyy sellaisiakin-vlsapäitä. Jot­k
a k a i k i s t a luonnon näyttämistä t o ­siasioista
Ja tieteen vakuutteluista
h u o l i m a t t a rääkkäävät ruumistaan
j a myös henkistä olemustaan — v a i k ­k
a s i l t e n e i o l i s i p a k k o — kieltäyty­mällä
syömästä sellaisia m a i n i o i ta
r u o k i a k u i n voi. m a l t o j a l i h a . sekä
yleensä >kalkkia eläinkimnasta saa­t
a v i a ruokatarpeita, f
K u n tiedämme K a a p r o Jääskeläi-
.sen (A. B . Mäkelä) olleen y h d e n k a l k ­k
e i n ; Järkevämpiä ^ suomalaisia k a n -
sanmiehiä a i k o m a a n j a sellaisen. Joka
myöädn osasi sanoa asiat jetsulleen
v a r s i n kansanomaisella tavalla, ; l a i ­naamme
seuraavassa mitä hän asias­t
a , sanoo " U o l s l a , J u t t u j a " - k l r j a n s i ­v
u l l a 107:
"Sellaiset mielettömät aatteet
k u i n kasvissfyöjien' o p p i . ne minä
t a h t o i s i n peukalon kynnellä tap­p
a a vielä saivarina oDessa, ettei­v
ä t kasvaisi isonuniksi. Meidän
heikko Järkemme o n n i i n monessa
vaarassa muutenkin."
J a Jääskeläinen v a k u u t t a a t u l l e e n ­s
a tähän tuloikseen k o k e i l t u a a n m i ­tä
tulcdcsla o l i s i j o s l a k k a i s i eySmSstä
A
eläinkuiman tuotteita. ^ -
M i t e n hän t u l i tällaiseen vääjää­mättömään
lopputulokseen sen saat­te
selville ostaÄialla Vapa^us K u s t a n ­n
u s l i i k k e e n kustantaman i k i r j a n " I l o i ­s
i a J u t t u j a " Ja l u k e m a l l a j u t u n "Mitä
saa syödä". ^
K u n F s a H u t t u n e n hänet sitten
pelasti kuolemasta kantaen hänelle
" v i i s i l i t r a a puljonkia Ja kahdeksan i
pihviä" Ja selosti ruokaiysymy.stä
perusteellisesti, kasvoi hänen ruoka­halunsa
n i i n . että hän' varoittaen
sanoi Esalle kuten Feliks Paava-ime:
"Mene täl^i h a a v a l l a matkaas, E s a .
muuten saat m i n u t ihmissyöjäksi."''
K u n K a a p r o näikäkuurlnsa a i k a ­na
— kasvien sj-^öntiaikana —• o l i
varonut kajoamasta myäskin vuoteel­l
a a n s i i n n e i s i i n syöpäläisiin, kävi -iiän
n y t n l i h h i k i n käsiksi k a k s i n k e r t a i s e l la
r a i v o l l a J a ' v i h a l l a . Joka käy selville
seuraavasta -hänen itsensä k i r j o i t ­tamasta
selostuksesta: • / ,
., • • ...
" S i t t e n ryhdyin puhdistamaan
•vuodettanL T o t t a puhuen, on k i r -
- puntappo minulle a i n a ollut s a n ­gen
m i e l u i s t a h u v i a . M h i u l l a ei ole
aseita eikä t i l a i s u u t t a muuhun
metsästjTiseen. J a k i r p p u j a vas­t
a a n m i n u l l a o n persoonallista •vi­h
a a ^ N e ovat seUaish». s a l a p u r l j o l -
t a . Niiltä p u u t t u u miehuutta as­t
u a rehelliseen, t a U t e l u im Ja v a s -
•'• tata tekojensa seurauksista, {hire-v
a t ja Uvlstävat pakoon, tehden
ilmeistä p i l k k a a m i n u s t a . S e n täh­d
e n minä a i n a t u i m e n petomaista
nautmtoa. o i k e i n r i e m u a , k u n saan
niistä j o n k u n k i l n n L PaUian sitä
peukalon kynnellä, p a i n a n kuimes
pamahtaa, p a i n a n v a i k k a se m a k ­s
a i s i sieluni autuiiden.7
K u t e n näette, e l ikirja 'jlloi<ia J u t ­t
u j a " sisällä ainoastaan iloa mulU
myöskto -järkeä Ja sellaista järkei
Josta t a v a l l i s i l l e kansanihmisille on
hyötyä.
M u t t a samalla, k u n tässä mainit
ossa k i r j a s s a i l o i s t en j u t t u j e n avull»
annetaan oikeita Ja järkeviä elän4<
sen ohjeita.: a n t a a se hyvän viittta»
myöskhi siihen, että meidän fif:
i h m i s t e n tulee' v a l v o a . etujamme j<,
oEteukslamme niin. että meillä *
mahdollisuus hankkia Itsellemotj
k u n n o l l i n e n ravhito j a kaikki mS,
mikä jo r a a m a t u n mukaankin kna-l
u u Jokapäiväiseen leipään.
Nykyään HäMnme, että Jo kuuineJ;
n e n sotaan varustautuminenkin, po^
h u m a t t a k a a n s i t t e n itse sodasU. riiS'
tää työkansalta mahdollisuuden kun­nolliseen
r u u m i i n ravintoon. Sodtf
a i k a n a — jos seUainen pääsee «J^:
tymään — tulennme a i n a enenuB^,]
Ja enemmän h a l l i t s e v a n luokan JWf.
Iivanasta r i i p p U v a i s l k sL S i l l o i n ei pä-saa
enää se, että meidät pakoitctatf
kiristämään nälkävyötämme, m^*»
nuorisomme ajetaan talstelukentHk
t y k k i e n ruoaksi — tappamaan Ja tsl*
Iäkseen itse tapetuiksi.
K a i k e n tämän m u i s t a en tulee »«J-dän
k a l k k i e n yhdessä toimia raaSu*
rintaman lujittamisdcsL Tulee t«ttS
mitä vielä voidaan. muutaman päi­vän
k o l u t t u a Torontossa pidettäii»,
r a u h a n fcakouks«n onnistumisdfd'
Se kokous saattaa muodostua ybddrf
r a t k a i s e v i m m l s t a teikijölstä y h d y s i*
t a l a l s t e n fanperlallstlcn JotodoHa » « -
sotun sotahysterian -vaikutuksen >»*
jentumtsen estämtses-sä j a uaiiff^:,
sessa.;;;';':^'-' { ''y^^''--''f:/ ^'l''---' / ^' J a samalla, pitääksemme itsÖBf^
i l o i s e l l a j a iimostuneella m i d ^^
k a n n a t t a a meklän o s t a a , v a l a doB»;
r l n maksava " U n i s i a J u t t u j a " .
Kulkffli
.te(
eldl
itia
igU
un
lUo
iva
ivl
ipa
•sn
rar
ais