1951-04-03-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mm
FARMARIEN.
IPURJEKANKAASTA TEHTY
PIISKA' SilCaJA VARTEN
YUdysvaltllainen teura!skarjVui iäe'-'|i6^!m»senttla: Kepit, p i l a a t j a s e i -
Inetvsten etokälsylautaiunt» julkaisi J Päät aiheuttavat 10 prosenttia. S a r -
L ; t t ä in «portin y^t^ il^^: iit^\'''%^f^^^^^^\^f^ 3^p«senttia.^
P Sikaa lyödään yksi ainc^ kerta ™ ^ « v a ^ tutkimulcsessa'havait-p
»n se 'voi -aiheuttaa 'larma-farmarien
lutöl
Qyatvtalfjet
12 prosentill:
antamat Uedot osoittlt»^ että Canadan
farmarien tulotVtoottetstaan'^ Tä--
Menivät viime -raon^a^iSi.prosentaia
vuoden 1949 tu]ofl>in yenrattuna.
Maan farmarien tuott^taiin saatnieti
Ikepillä
$5 vahingon.
Jos sianliliassa on ksmänpiirron ko-lltoinen
arpeutuma, n i in parliainkin l i on
silloin jaiThatettava makkarar
llihaksi.
Farmareille tulee tällaisia . mene-
Ityfcsiä miljoonien^ dollarien arvosta
ijöka vuosi. ^Mainittu lautakunta selittää,
ettäkun teuraskarjaa kUljete-färmeilta
teurastuslaitoksiin,
Jniin erinäisten ; tapaturmien ^ ^vuoksi
(kuolee yhden vupden-aikana n i i n pal-
Ijön eläimiä, että niiata, tulisi yhdekr
Isän mailla pitkä junalasti.
Tämän lautakunani raportista bilettä-
Gtim tutkimustarkoltustei
otettiin' summamutikassa ^ 7^-
[llt lehmää, niiden Joukossa oU 30
aavoja Ja naarmuja saaneita elfti*
Imiä.
Vaunujen l i i an ^ täyteen sullominen»
Ityrkkiminen Ja kiirehtiminen aiheut-
Itaa 64 prosenttia näistä haavoista-ja
InaarmuLstai: Tallaaminen aiheuttaa
tiin.ettäDäiden eläinten loukkaamisesta
koitui farmareiUe keskimäärin
$5.98 vahinko leaunää'kohU. ;
Samanlainen kokeilu suoritettiin s i -
vcojen suhteen j a tällöin havaittihi,
että niistä oli 34 prosenttia (yksi kolmesta
siasta arpeutuneita — ja 62
prosenttia näistä violttiunista oli i h misten
aiheuttamia.
Huomattava csa näistä vioittumista
voidaan välttää poistamalla lehmiltä
sanet, kiskomalla karsina-aidoista
j a lattioista naulat pois. Icul-
Jettamalla vanhat, koneet pois ruo-;
kintapihalta ja siten, ettei anneta
eläimille paljoa viljaa lalietyksen edellä
.
. 'Piiskojen j a keppien tilalle suositellaan
purjekankaisia - (canvas) pe-loitteluvalinettä.
Läflietettäessä olisi varottava liika-ahtautta
j a lUallista kiir^timistä lastattaessa
j a lepattaessa.
Eläintenjulma kohtelu on sekä ftpä-inbimillistä-
että epätaloudellista hommaa.
{MaitotalQuden ongelmista
Lypsylehmien mineraalitariHeet. OJ- huolimatta että, maidossa on vähän
Iseat kokeet ovat osoittaneet että l e h -
Iniien tavallisin mineraalipuute on
jsuola. 'Mutta ko£ka maito on kal-
|£iuml- j a fasforipitoista ainetta, n i m
Jtoisinaan voi olla tarpeellista antaa
jlehmillä yhtä tai toista eli molempia
jyilamamituista mineraaleista. -
Kalsmmin, fosforin ja tavallisen
Isuolan Iisaksi oh harkittava: jodin, k u -
Ipann J a cobaltin antamista : lypsy-llehmiUe
sellaisilla alueilla, missä näisr
(ta mineraaleista on puutettair
Lypsyläunät saavat tavallisesti r i i t -
Itävasti fosforia Jos n i i l l e . a n n e t a an
jcormaaiisesti konsentraatteja ja jos
jnäissa konsentraattiseoksissa ^ on vä-
Ihintain 25 prosenttia vehnäl^rääniä,
I tai puuvillansiemen- t a i pellavansle^
Imenjauhoja. Ainoa - poikkeus tällöini
[voi olla väin se,- että beinäon' kasva-jnut
erittäin fosforiiköyhäss^ maassäl
Jos lehmille syötetään vain heinää I tai heinää j a kotona kasvatettua v i lf
jjaa, n i i n varsinkin hyvalypsyiset lehr
I mat voivat silloin kärsiä fosforin
puutteesta. Tällöin pitäisi antaa fos-fonlisakkeita,
ellei olla varmasti tietoisia
siitä, että lehmille syötettävä
hema o n -kasvanut fosforirikkaassa
' maassa.
Posforilisääkkeet ovat välttamättö-
I mia sillohi, jos lehmille syötetään
h>-vm fosforiköyhää ruokaa, kuten
Juurikkaita, molassia. olkia tai puu-
I villansiemen alkanoita.
Fosforin .(kuten kalsuminkin) puu-
I te on nyt yleisempi kuin aikaisemmin,
I silla maat ovat köyhtyneet näistä m i -
I neraaleista.
Fosforin (kuten kalsiuminkin) puulta
aiheuttaa nuorissa eläimissä r i i - I sitautia j a se heikentää myös vanhemmankin
karjan luustoa. J a kim
I luusto heikkenee, n i i n luonto yrittää
I -voittaa sen j a eläimen raajojen luiden
päät kasvavat luonnottoman suuriksi.
Tätä vikaa nähdään karjataloudessa.
pääasiassa porsaitten -ja
t pienten-vasikkain keskuudessa. R U -
sitaudin alkuoireena on jäykkyys, n i velien
ajettuminen, polvien notkistu-
Dimen. selän köyristyminen. Sikojen
keskuudessa se voi Johtaa halvaantumiseen
Jne. Mutta jos tämä
tauti ei ole päässyt l i l an jpltkälle,ke-:
I hittymään,: eläimet- voidaan pelastaa
lisäämällä runsaasU niiden ruoka-annoksiin
D vitamiineja, kalsiumia j a
fosforia. '
Posfcriä voidaan lisätä tavallisten
j seosten käyttämisen asemesta m|rös
nim.että lisätään 20—40 paunaa luujauhoja
tuhanteen paunaan: konsentraatteja.
Mutta jos konsentraatti-seoksessa
on 05 prorentUa fosforia,
silloin ei enää tarvitse lisätä fosforia.
Eräät mlflhlganilalset kokeet osoittavat,
että lypsylehmät tarritBivat
maa (0.35 unssia) fosforUlsäkettä t u hannen
paunan painoaan kohti Ja
0.75 grammaa (0.026 unssia) tuotta-'
maansa maltopaunaa kohti. '
Kalstnmitanre. SUtä tosiseikasta
enemmän kalsiumia kuin fosforia,
lehmien JTUOka-rannoksista puuttuir
harvemmin kalsiumia fcuin fosforia.
Tämä johtuu siitä; että vieläpä e i -
palkclheinässakm on enemmän kalsiumia
kuin fosforia. Myös on todett
u , että lehmät voivat käyttää hyväkseen
teOiokkaammalla tavalla ruoassaan
olevan kalsiumin kuin fosforin.
Lypsylehnmtisaavat riittävast kalsiumia
jos yksi neljannei niiden heinistä
on palkoheinää. J a vaikka n i i l le
ei annettaisi lainkaan palkoheinää,
kalsiumin puute on harvinaista, jos
lehmät saavat riittävästi muuta hyvää
-heinää. Ja Jos fosforilisäkkeenä käytetään
luujauhoja.- niin ' siitä • tulee
riittävästi myös kalsiumilisäketta. Jos
Ilmaantuu kalsiumin. puutetta, vniin,
sitä a|^daan helposti jauhetusta
kalkkikivestä.
Kokeet ovat kuitenkin todenneet
— Ja tämä on tärkeätä — fettä k u n
lehmille on annettu hyvälaatuista heinää
j a normaalisia (konsentraatteja,
n i in k a l s i i ^ - j a fosforlllsakkeet eivät
•Ole Siittäneet tuotannon parantamista.
Näitä mineraaleja ^ on lisättävä
konsentraatteihin vain erikoistapauTj:-
sissa. Jolloin ilmaantuu,; että lehmät
kärsivät niiden puutteesta. , . v
Suolaa sensijaan pitää lehmille antaa
säännöllisesti. Ehkä paras suunnitelma
on se ktm -lehmille annetaan
tavallinen määrä konsentraatteja eli
"viljaseoksia", niin jokaiseen sataan
paunaan konsentraatteja lisätaäiT 1
paima suolaa ja-tämän lisäksi käytetään
suolakiveä, mihin lehmillä on
aina pääsy.
Lehmä tarvitsee noin 0.75 unssia
suolaa päivässä tuhatta paunaa koht
i painostaan ja sen Usaiksi; 0.3 unssia
jokaista lypsämäänsä kymmentä paunaa
maltoa kohti. Jos lehmille annetaan
niin paljon suolaa kuin ne
sitä haluavat, niin ne syövät 1—4
unssia suolaa päivässä normaalisten
ruoka-annostensa yhteydessä..
tulojen määrä arvioitiin viime (vuonna
olleen 2.169;!51,0Q0 tfoUaxia. verrattuna
2.4S6,871.90(E>Iol^riIn vuonna
1949 Ja 2,459mo6o,ddllaxiin vuon-na
1948. . • ^-K !
yVilme jvuoden tulojea^ väheneminen
afiieutul \ etupSässSfv^iiupmattavasta
viljaiunyyntitadojen' ^'^;;VSbe&i^misestä
silläCanadanvehnMaulbSunnan suorittamat
maksut olitatrföaion alhaisemmat
ktUn edellistä hruosien aikana.
Tulojen vähentyminen oli kialk-kein
huomattavin aavikkomaakun-nl&
sa. Myöskin : Ontarion Ja B C :n
farmarien-tulot olivat.hiukan vähäisemmät
kuin edellisenä vuonna, mutt
a edellistä vuotta suuremmat. Quebecissa
j a A t l a n t in rannikon maa-,
kuiinissa.
Kuten muistetaan alennettin parhaasta
vehnästä : suo^tettava,: aliiu-maksu
viime elok. £ pnä.' 1.75 1.40
doUarihi busheUltasf^ "Vaikeat elotk.
hallat aavIkkomaakiuinlMa johtivat
sen lisäksi siihen, että ^äinä luokiteltiin
entistä huonommin. Josta väh-nänviljelijöille
aiheutui valtavat tappiot.
Tiistaina, huhtikuun 3 p. Tuesäay, April 3;i»51., > / SivUJfe
Olenune tulleet tulokseen, etteivät he ole meitä pahempia;
Vakoilua Albaniassa
Märkä kevät
uhkaa ""Euroopan
viljamaita >
Euroopan maanviyeli^ät ovat huolissaan
sateiden pehmittämistä maista.
Vuosikausia sateisimman kevään
jälkeen on 'vielä tuhansia. maanviljelijöitä,
jotka eivät ole viljaansa kylväneet.
Monet maanviljelijät Joutuvat
tuhon omiksi, elleivät ilmat parane
nopeasti.
Seuraavassa on tOannekuvaus lyhyesti
kerrottuna: ' - '
Lontoo: Maanviljelijäin Kansallinen
^TJlUo, tiedoittaa, ftt^. jatkuva, pitkä-ailcainen
sade^ voi- ferltannlassa vähentää
vehnäsatoa. .< Vehnän viljelysalue
pienenee, sillä monet.pellot, Jotka
olisi . pltäns^t jo kylvää, ovat. vielä
kyntämättä. Virallisten tietojen mukaan
maanviljelijäin: t icevätt>'öt; ovat
5—6 viikkoa myöhässä.i ^
iPariisi: . Ranskan::i..maanviljelijät,
vaiicka^ovaticin huolissaan talven ruÄ-'
^ i s t a sateista Ja juahdolllsista tulvista,
otaksuvat kaiken kääntyvän hyväksi
jos: sateet loppuvat. tulevan v i i kon
aikana. . . .
Rooma: Kolme kuukautta kestänyt
sadekausi on viivästyttänyt kylvö- j a
ikyntötöitä monessa; maakunnassa. V i ranomaiset
sanovat, etteivät he voi
ennustaa mitä -seurauksia \ulvat Ja
kylvöjen myöhästymiset aiheuttavat
Hollanti: Kymmenen' * prosenttia
Hollannin vehnäsadosta arvioidaan
menneen viisi kuukautta kestäneen
epäedullisen sään vuoksi. Toivomus,
että viime vuoden -vehnäviljelysalaa
lisätään 200,000 eekkerinalasta 230,000
eekkerinalaan, on Jäänyt täyttymättä
j a kylvetyksi saatiin vain 160,000
eekkerinalaa.
Ruotsi: Pohjois-Ruotsissa Joillakin
alueilla oleva paksu lumi viivästyttää
kevätkylvöjä.
TansCca: Kovat pakkaset j a paksu
lumi aiheuttaa viivästyksiä eri puolill
a Tanskaa, mutta liiaanviljelijät e i vät
ole siitä huolissaan.
Balkanin niemimaan Jylhien
vuorten kätköissä on pieni Albanian
kansantasavalta, Jonka kansa
rohkeasU rakentaa 'sosialismia.
Maa on maanUeieelUsestl eristetty
muista demokraattisista maista. Ja
sen vnoksi Inntevat kapitalistiset
maat erikoteto mielenkiintoa sitä
i kohtaan kuvitellen sitä helpoksi
•saaliiksi. Ne pyrkivät kalkin keinoin
Irrolttamaan: sen demokraattisesta
leiristä, palauttamaan sinne
e n t i s e n feodaalis-kapltäiistlsen
Järjestelmän. Tämän toteattanU-seksi
• maahan lähetetään sadoittain
tuhoIaJs- Ja vakoiluryhmiä,
Suomen työväestön
valtuuskimta on
saapunut Berliniin
• BerlUnL — Tänne on saapimut Suo-
«nen s työläisten 4-henkInen -valtuuskunta.
Joka osallistuu täällä pidettävään
Euroopan työläisten konferens-.
siin. Jossa tullaan hyvaksjmiään päätöslauselma
Saksan uudelleen aseistamista
vastaan. -
New York- — K u n Ruotsin Ameri-ikan
L i n j an laivat Gripsholm J a Stock-hohn
lähtivät maalisk. 17 j a 23 pnä
oli niiden mukana kaikkiaan 912 mat-.
kustajaa. Joista 44 oli matkalla Suomeen
Göteborgin j a TuklToIman kautta;
CanadasU lähtijöitä oli näHIä
laivoilla mm. Johannes Saarimäki
Sault Ste. »toriesta. Ont. Ja lähetystö-sihteeri
Ola-^ I<ahonen Ottawasta.
Nyt on jälleen saatavana AINO WUOLTEEN
fi toimittama
ENGLANTILAIS-SUOMALAINEN
SANAKIRJA
(KOIMAS PAINOS) *
Tämä Sanaklija on ehdoUonaaU parhain enelantllais-saomalaJslsf»
aanaUrJoista. Se on toimitetta niin myöhään koin r. 1945.
TImin SaoaJUrJan kobi uumen palnoiucn hlnts Ssoniessa korotettiin.
234 markalla. Joten jondalmnie iSäHä myös nyt koroCiaauao sen
hintaa.
575 sima — Nykyinen Unia sid. S 3 . 7S
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD.
BOX 69
Traktorien 'Valmennus''
kevätkylvöjä
varten
N}rt on Jälleen se 'vucidenaUtai joi-,
loin 'pitää-kimnostaa koneet Ja väli-;
neet, että vältytään ,ajan haaskaukselta
j a k a l l i i l ta korjauskustannuksilta
kifreimpänä kylvöaikana,
•Maatalou:änsinäörit antavat seuraavanlaisia
''tune-up'V vihjeitä traktorien
sUbteen, jotka ovat olleet talven
käyttämättä. ' '
Täyttäkää Jäähdytysläitos puhtaalla
vedellä.
"Vahdit" tulee tark§«taa j a öljytä,
jos se on tarpeellista. .
Poistakaa kynttilät (spaik plu^)
ja pankaa yi£hän öljyä^ -mäntien päihin.
Käyttäkää käshi konetta JoItaUn
minuutteja päästäksenne vatmuuteen,
että kone käy esteettömästl. Ptfbils-takaa
kynttilät. -^Xloitt^kaa kone.
muttit anta2caa «en Ic^ydä 'viitisen m i nuuttia
neiJännesvsiJhdnia.{ Ottakaa
vanha öljy pois, puhdistakaa Ja pankaa
uusi öljy fconeeseenT
Liilcakuormitus on y k s i pääsyy miksi
traktorin Jnme kuumenee. Toisena
jiiyynä voi olla vanha'ja pahoin Icuhi-nut
tuulettajaremmi.
Likaantunut vesipumppu tai^inilu-nut
laakeri voi myös eUieuttaa vaikeuksia
Jne. JQrfScoIt^ h j r O ^ ^ on
tarkastaa kaikki kuinHetlnyen lilte^
k o i ^ t . Vaikka nämä letkut näyttävät
päältä päm katsoen hyviUa: nihi
sisältä ne voivat o l la n i i n tuklceutu-neet,
ettei vesi pSäse enää vapaasti
— Maatalous on Rreäcaa pSä elinkeino,
antaen tirOti feflenunäUe kuin
ptudeBe JBCreJkan kassalta!
Joista lehdistössä on silloin tällöin
:. ollut pieniä uutisia;: Seuraavassa.
;kerromme "Novaja Albanija"-leh-den
mukaxm erään tuholalsryhmän
tarinan. Jonka yhteydessä Albanian
viranomaiset Ja Italian vakol-luelimet
olivat hedelmällisessä
•yhteUtyossä" — hedelmälUsessä
ainakin enslksimainltnille.
Kesäkuun 9 päivää vasten yöllä
vuonna* 1949 pudotettiin laskuvarjolla
kolmimoottorisesta italialaisesta lentokoneesta
etelä-Albaniaan neljä
miestä Etem ,Chaco. Kazem Zhupa.
Llueman Lutfi Ja Tafac Llcal vakoilur;
Ja tuholalstyötä varten. Heidät o li
varustettu amerikkalaisen vakoilun
tohnesta tuliaseilla, taisteluvälineillä,
radlolähettimiUä; salakirjoituskaavoil-la,
vaatetuksella' j a elintarpeilla. Näiden
lisäksi: o l i heUlä väärennettyjä
asiakirjoja ja. suuri määrä puntaster-
Ihigejä. VakoUiJatuholaiset lähetti
Albaniaan eräältä italialaiselta lento;^
kentältä eräs italialaisen vastavakoil
u n eversti/Italian ilmavoimien kapteenin
Casteljanon saattamana; .•
Vakoiin--ia tuholalsryhmän Johtajana
toimi Etem Chaco, albanialainen
sotarikollinen.^' Joka - o n ' aikoitiaan
paennut Roomaan, Josta hän: nyt 1ä-heteUihx
Albaniaan täyttämään sitä
osaa imperiallstleh yleisestä suunnitelmasta,
mikä on tähdätiy Albanian
kansaa Ja Albanian kansantasavaltaa
vastaan. Suunnitelman oli valmistanut
amerikkalainen vakoilu, yhdessä
kreikkalaisten monarko-fasistien; j u goslavialaisten
trotskilaisten j a italialaisten
uusfasistien kanssa.
Amerlkltalainen vakoilu, vahvistaakseen
uskoa tehtävänsä menestymiseen
vakoilu-, terrori- j a tuhotyön
suorituksessa vakuutti tälle ryhmälle,
että perillä Albaniassa he saavat
väestön taholta .suojaa ja käytännöllistä
apua työssään.' Mutta toisin käv
i . - Heti kim tuholaiset hyppäsivät
koneesta, heidät paljastettiin j a koko
väestd. vanhat Ja nuoret, naiset ja
miehet, aseistautui mikä milläkin ja
ryhtjrl ajamaan heitä takaa j a lyhyen
ajan kuluessa yhdessä rajavartlolais-ten
kanssa vangitsi heistä kolme, neljännen
saadessa kahakassa surmansa.
"Käsitin kaiken h y v in heti «Ulä hetkellä,
k im paimen, Jonka hyvin tunsin,
« I ahioastaan kieltäytynyt meitä p l l -
loittamasta Ja ottamasta talteen tavaroitamme
ja .kultaamme, vaan vielä
ihnoitti meidät poliisille. Sillohi ymmärsin
— jatkoi hän edelleen — että
ystävien asemesta, Jotlta muka taistelevat
hallitusta vastaan- Ja ovat
meille ystävällisiä, me osolttauduim-mekin
olevamme vihamielisten Ja
meitä vastaan taistelevien talonpoikien
keskellä. Senjsijaan, että kansa
olisi ollut valmis ottamaan meidät
vastaan kukkasin pelastajanaan, se
ottikin meidät vastaan kirvein j a ajoi
meitä takaa poliisien kanssa.
Lähte kaksi kuukautta siitä palvista,
kun tuholaisryhmä tuli vangituksi.
Albanian valtion, turvallisuuden elimet
olivat radlosanomain vaihdossa
Italian sisäasiainministeriön kanssa
salakirjoituksella, joka tavattiin ryhmältä.
Tänä aikana lähetettUn Roomaan
110 xadiosanomaa mahdollisimman
naurettavlne "tietoineen". Italialainen
vakoilu oli kuitenkin hyvin
tyytyväinen : saamiinsa "tietoihin".
Omasta puolestaan amerikkalainen
vakoUu lähetti ^ l i a l a l s e l l a ' ' lentokoneella
sutflla Ja k a l l i i ta kolleja täyt-tettylnä
erilaisUla tavaroilla, Jotka o l i
tarkoitettu ttJfbolaisiyhmälle j a jonka
uskoUUn vapaasti j a menestyksellisesti
toimivan Albaniassa.
' Roomasta vastauksina saadut zadio-sanotnat
diivat paljon puhuvia. JSitä
varten^ että lukija saa Jonkinlaisen
käsityksen niistä esitämme erään kö-iconaisuudessaan:
, — Sähkäsanoma 29. 15. Tänä i l t a -
t i a me pudotamme kentälle viisi koll
i a varustetta, k o l l i t cfsältftvät elintarvikkeita
ja " varusteita. Sytyttäkää
kaukaisen lentokoneen huminan, toistan
kaukaisen. "Djlovanin".
Amerikkalaisten vakoojien Albaniaan
laskuvarjolla pudotettujen terroristi-
tuholaisten juttu köslteltUn joku
aika sitten Tiranassa. Oikeuskäsittely
tuli tunnetuksi "Italiasta A l f
baniaan laskuvarjolla pudotettujen
tuholals-vakoojlen ryhmän oikeusju-:
tun" nimellä.
Oikeuskäsittely jatkui pieniä kes-
Tceytykslä lukuunottamatta 13 päivää.
Siina paljastui kokonainen sarja
amerikkalaisen vakoilun tekemiä kau-huntölta
j a sen vaarallisia agentteja,
jotka majailevat. Belgradissa, Ateenassa
j a Roomassa. Nainvsaatettiin
päivänvaloon niiden sotarikollisten ja
niiden Albanian kansan vihollisten rikokset,
jotka amerikkalaiset imperialistit
olivat ottaneet, suojelukseensa.
Ennen kaikkea saatiin paljastetuksi
Balli Kombötaran J a Legalitetin ryhmien.
Itsenäisten liiton Ja Maatalous-puolueen
tapaisten petturi järjestöjen
rikolliset manööverit.
Oikeudenkäynnissä vedettiin päivänvaloon
vakoilija- - j a tuholalsryh-mien
organlsatlo. työmetodit ja valmistuminen
. sarjaprovokatlolhin . A l banian
kansaa vastaan.;sekä niiden
apulaisten aggressiivinen politiikka ja
Iljettävä Juonittelu. Tuli selville, että
he kalkki toimivat yhdessä. Vatikaanista,
alkaen a i n a Yhdysvaltain Rooman
lähetystöön saakka; alkaen jär^»
-Jestoistä,. Jotka toimivat humaanisuu-dien
nafUUon alla, kyten^eslm;^ UNR
RAjimöäliia itallala&e^n uUsfasis-pipiin,
kreikkalaisiin monarkofasistd-
'^a ja T i t on v^koiltjajoukkooh saak)^.
• Edelleen tuli syytettyjen lausuur
raoista selville, että albanialaisia sotarikollisia,
jotka ovat liittoutuneet Y h dysvaltain
- vakoiluverkoston kanssa,
Icäytetään taisteluun Italian ja K r e i kan
demokraattisia Järjestöjä ja n i i den
johtajia vastaan. Niinpä eslm^
Italian poliisin käskyltä. Jonka' on
jiyyäksynyt yhdysvaltalainen vakoilu-verkosto,
on albanialaisia sotarlkolti
s i a käytetty Italialaisia kmomunistejä
vastaan sunnattuihin salamurhiin.
Parhaana osoituksena tästä on syytetty
Chacon paljastus, oikeudessa.
Hän kertoi, että "muutama päivä ennen
Italian parlamenttivaaleja Jessin
lehille. tuotiin paljon aseita, Jotka kan
nettiin ja pilloltettiln kasarmiin ' C
Minut asetettiin erään serbialaisen
kanssa aseiden vartioon. Kasarmissa
oli konekivääreitä, kivääreitä j a käsikranaatteja.
Sanottiin, että heti ensimmäisestä
käskystä on meidän
aseistauduttava, vallattava kaupunki
j a tapetuva kommunistit," ^
Oikeuskäsittelyä oli. seuraamassa
paljon kansalaisia. Vihan j a suuttumuksen
vallassa he. kuuntelivat syytettyjen
kertomuksia siitä, miten a l banialaiset
sotarikolliset tobnivat A l banian
kansantasavallan tuhoamiseksi
j a Albanian kansan alistamiseksi
ulkolaisten Imperialistivaltojen orjaksi.
Canadan edustus
Oslon talvikisoissa
- M o n t r e a l .— Canadian Olymple
Associationin maaliskuun: bulletiinis-sa
sanotaan.' että' Conadosta lähetetään
Cslon olympialaisiin talvikisoihin
ehkä Kaikkiaan «1 henkilöä, joista
20 jUäkickkopeliin. kaunolutste-luun
7, pikaluisteluun S, miesten h i i h tourheiluun
11, naisten .hiihtourheiluun
c Jtt Joukkueen johtaja sekä
rahastonhoitaja. Varsinaisia kilpailijoita
olisi vain ja loput 13 oh-
Janjla. trecnareita, 2 naisten kaitsijaa
yms.
m
Triifoodanl puhuu
huhtikuun f pnä
Vancouverissa .
Vanconver, B.C. — Kuuluisa* brit-tUäinen
lääkäri Ja rauhantaistellja t ri
Chrisuqiher Woodard Lontoosta saapuu
pUhunuan tA,^IIätic.'9 pnä sen
Jälkeen kun,hän c n osaUtstunut Torontossa
pidettyyn Canadan kansankokoukseen
rauhan turvaamista varten.
' '
T r i WoodA|Y| sai^^isessamtuillman-kongressissa
^k&Tunsalmmat suosionosoituksensa
puhuessaan siltä m i ten
kysymys rauhasta pitäisi asettaa
kaiiken politiikan yläpuolelle. Hänet
erottettiinkonsepvatlivls^ista klubista
sen Johdosta. ,että hän o l i puhunut
Ja ,csalllstunut rauhan liikkeeseen.
Hänet; erotettiin: myiis konservatiivipuolueesta
osallistumisensa takia Varsovan
rauhankokoukseen. Hän on y h dessä
Canterburyn tuomiorovastin
kanssa eräs kalkkein kansanomal-slmmista
rauhan taistelijoista Englannissa.
Kun tri Woodard pUhuu täällä ensi
maanantaina, on hänen puheensa a i heena
edelleenkin rauhan asian asettaminen
kätken politikoinnin yläpuolelle.
K a l k k i a Vancouveriin Ja ympäristön
rauhan ystäviä kehoitetaan; osallistumaan
"khän suureen rauhankokoukr
seen.
SUOMEN KUULUMISIA
Rauha voidaan . . .
(Jatkoa 2. sivulta)
2) Jyrkästi Ja lujasti tuomittava
K i i n a n julistaminen hyökkääjäksi,
koska K i i n a puolustaa olemassaoloaan
MacArihurin j a hänen liittolaistensa
Chlang Kai-shekin isalaliittoa
vastaan, puolustaen Aasian kansan
oikeuksia olla isäntänä omassa ta
lossaan.
3) Pyrittävä viiden suurvallan
edustajien koollekutsumiseen tarkai-setnaan
Kauko-Idän selkkausta ja
neljän suurvallan edustajien kutsu-mlseenneuvottelemaan
Saksan yhdistämisestä
j a aseistariisumisesta.
4) Järjestettävä koko maailman käsittävä-
totuuden selostamiskamppailu,
jolloin paljastetaan Amerikan voima-polltlilcan
perustana oleva valheellinen
väite; että Atlantin liitto muka
suojelisi Eurooppaa Neuvostoliiton
hyökkäyksen vaaralta .
5> Järjestettävä kansalllEsessa ja
kansainvälisessä mittakaavassa vastarinta
asevariistelua ja sen seurauksia
vastaan, jollaisia ovat rauhanajan
teollisuuden siirtäminen sotatalouden
tielle, koko kansaa palvelevien yhteiskunnallisten
rakennustöiden syrjäyttäminen,
icansanjoukkojen elintajEon
alentaminen. ^ v.-,
Tiiviillä johdonmukalseUa taistelu!^
laan Maailman Rauhanneuvosto voittaa
kansojen luottamuk«en samassa
määrin kuin Y K sen mei>ettää j a tur-
'i-aa korkeimman tehtävänsä täyttäml-
»*h'— rauhan lujittamisen ja ihmiskunnan
.vapauttamisen '^la>lman|nen
euuzia nuotioita, beti kun kuulette maaHmanttirtto aavedfat
(Ilelälngissä, inaallskuun 28 pntt 1951;
" ' Suomi-Seura.) ,
l I A L L l T U S K k l l S l SELVITTELY
S I i a K E T T Y PAASIAISPVHIKN
Y L I T S E »
. Syntyneen hallituskriisin selvittely
siirtyi pääsiäispyhien ylitse. Kuten
tiedettiin odottaa, scsiaalidemojcraat-tiset
ministerit jättivät maalisk. 21
pnä pläministerllle eronpyj-ntönsäi
Tämä tasavallan •presidentille osoitettu
kirjelmä jätettiin valtioneuvoston
istunnon aikana. Koko hallituksen e-'
ronpyyntöä' odotettiin sen jälkeen,
mutta sitä ei kuulunut. Samana päivänä
oli valtioneuvostossa tasavallan
presidentin esittely. Se oli Järjestetty
maalisk.:21 pnä tavallisen esittely-väen
o s u e ^ pltkäperjantaiksi. Pre-sidentin
esittelyn päätyttyä pääministeri
JEC^kkonen antoi seuraavan ^ie-ddnanhoh:
t .^Hallltul^n isoslalide-moCeraattiset
jäsenet Jättivät eilen a a mupäivällä
; pääministeri Xekkoseli^.
tasavallan presidentille osoitetun anomuksen,
että tasavallan' presidentti
vapauttaisi heidät valtioneuvoston jä-
.senyydestä. Kun päämlHisteri esitti
kysymyksen Iltapäiväilä tasavallan
presidentille, presidentti lausui pääministerille
toivomuksen, että hän ei
jättä.si hallituksen eronpyyntöä en -
nen pääsiäistä.:'' Maalisk. 21 pnä ei
ollut selvyyttä siitä, onko hallituspula
vältettävissä vai Joutuuko hallitus e-roamaan.
^Mikäli soa. dem. ministerien
lähtö ei ole estettävissä, e i myöskään
maalaisliitto jääne hallitukseen.
Jos hallitus menee toden teolla h a jalle,
on siis seurauksena koko h a l l i -
tuiksen eronpyyntö- .
A R K K I P I I S P A LEIITONK.V
KUOLLUT
Suomen arkkipiispa ja Tumn nrk-kihilppakunnan
piiipa Aleksi Enima-nuel
Lehtonen ku-ili Maarlani.älvjin
vastaisena yönä Turura, ll&n oli
kuollessaan 59 vu-xlcn Jk U.Mcn.
'• • . • .. •
KnVAN SUO.MEN-r;tHErriLAS
SAAPUNUT IlELHI.SKn.V
K i i n a n kansantu:;av:;llan Suomeen
akredltoitu lähettiläs, maansa Tukholmassa
oleva suulähcttiläs Keng P i -
ao saapui maaliskuun 27jpnä'y]lmää-räisellä
lentokoneella Malmin kentälle.
Hänellä oli seurafsaan viisi ^lähe-tystösihtearlä.
Häntä vastaanottama^^
oli ulkovaltojen lähettiläiden e-si>
telljä, ministeri ,Wälikangaf.
• • •
8 A K : n VAALIT ALKAVAT
Maaliskuun 25 pnä alkoivat maassamme
ammatillisesti järjestyneen
työväestön ke$kusjärjestön. Suomen
Ammattiyhdistysten Keskusliiton (S-AK>
a.y:n edustajakokousvaallt. Vaaleissa
valitaan edustajat 6 A K : n V I ; -
een edustajakokoukseen. Lisäksi n i i den
yhteydessä valitaan eri liittojen
ehdokkaat: S A K : n valtuuston, joka
S A K ; n edustajaScokouKten väliajoilla
on lunkein päätäntäelln 8AK:csa.
Vaalit suoritetaan tk, 25 päivän ja
huhtikuun 15 päivän välisenä aikana
Ja tulosten odotetaan'olevanjselvillä
huhtikuun 20 päivään mennessä.
SUOMEN-ENGLANNIN KAUPPA-SOPIMUS
ALLCKIBJdlTETIV ,
Suomen Ja Englannin välillä allekirjoitettiin
^Lontoossa kauppasopimus,
joka.edellyttää Suomesta ni BO
talli, ininnan eli lähes 52 miljardin
marican suuruista vientiä punta-alueelle
vtKxlen aikana.: Sopimuklten a l lekirjoitti
Suomen puolesta ministeri
J . litykopp ja Englannin puolesta M r .
R. C. Br>'ant.
KOLMIKANTASOPDf us ALLC-KIBJOITETTU
MOSKOVASSA
Miaskoyaxsa alk&irjoltettlln. maalls-ktnissa
22 päivänä Suomen, Neuvostoliiton
j a Puolan vältetä kolmikanta
kauppa vuonna 1951 koskeva pöjytä-kfrja
Jiittyyy6uonen j a MeuvoitoliitOn
väUeen vtbfiTUotiesQpiflaukEeen, Jonka
mukaan osa Suomen ^viennistä iNeu-vostolilttoon
maksetaan kolmansien
maitten viennillä Suomeen; Pöytäkirjan
allekirjoittajina olivat Suomen
puolesta ulkoaslaministerlön apulais-osaatopäälliikkö
O . Palmroth. Neuvostoliiton
puolesta ulkomaakauppaml-nllteriön
osastopäällikkö A. Pavlov j a
Puolan puolesta Puolan Moskovan
suurlähetystön kaupallinen ncuvcs V.
Korenba.
• • •
PUUTALOTOIMITUKSIA SUO.
MESTA AUSTRALIAAN
Jo pitemmän alkaa on käyty neuvotteluja
suomalaisten tehdasmaisesti
valmistettavien puutalojen toimituksista
Australiaan. Täesä tarkoituksessa
on sinne lähetetty viime vuosien
aikana useampia mallltaloja. Näinä
päivinä on päästy sopimukseen ensimmäisten
200 talon toimituksesta. Mat*
nittakoon< että- maamme molemmi^
«uuret taloteolUsuusryhmät, V Puutalo
j a (Myyntiyhdlstys Pmu-akehne
Pörsäljningförenlng ovat yhteistöin
minnassa käyneet.näitä neuvotteluja
J a tulevat jihdcssä toimittamaan t a lot.
• . •
.«.•.••. ....
58 M I L J A R D I A MK. V E B O J EN
ENNAKKOKANTO VIIME
VUONNA
Valtion tulo- j a omaisuusveroa,
Qcunnallisveroa j a kapaaneläkemaksu-
Ja kannettiin viime vuoden aikana
yhteensä 57,9 miljardia markkaa. V i i me
vuonna olivat veroennakot lisääntyneet
edellisestä vuodesta 15 miljardia
markkaa.
Uik^laltokspie. Jft»Jest0ii}e.M'.
fCirJat>alnQasamme' tehdfi&v\\CQilr
luokan painotöitä nopeastii:ja>kofa^
tuuUlsella hMuialia^ , .v^ ,< ' ;-V<|
iJSiÄlÄSRUtÖMAKHÄn^M^
TILfOTTEltA . \
KXVNTIKOBTTEJA '
MAIN08IIAIÖITUK8IA ' ' H v
VAI^AUS PUBLISHING ?! ^
COMPANY uivirrEB^i W |
Sudborjv Out. 1 'k
Box.
Tiygve Lie kohtaa .
rauhanneuvostonv^
Pariisi. — Täällä» UmoItettUnt ^ l i - , f ,
me vIikolla.''ettft, V K : n ylels«mtwrt-TV^M
Tryigve L i e tulee' kohtaamaan ^i^JÄ^^V^^ ^
(Maailman Rauhanneuvoston '«Shi^tor:
j a t . Y K : n yleiskokous Scokooiituu;^ "
riisissä ensi "Syksynä, i " ^, \^ •
Maailman Rauhanneuvoston hetof-kixun
hätätilakokoukacsaa pftjlt^ltlto; f:>^'
että neuvoston 40 jäsentä tapaa'YK:n.v;/\ 1
virkailljolto. tarkoituksella keäk^tel--;';^;
l a maailman rauhaa vaarantavista;^^,..^
kysymyksistä.
mml
Ostaja:' "Ja voin hinta on taaa
nous-jut...?
I^aupplaa: "Älkää «huoliko siltä,
ensi viikolla saamme tykkejä thalvem-raaUa."
CPRm liikennemenot j
Montreal. — C P R m viime vUöden';/^^
tllikertomukflcssa todetaan, ett^ryh»/^;^
tlön rautatieliikenteestä saamat^ tulot' ''^^
käytettiin kutakin dollaria Ji;9liden f ,
«euravalk tavalla; Palkkoihin^ 47
senttiä, välineisiin j a tarvikkeis)^ 30 -
senitlä, veroihin y.m. kululhtn^ 13 ^
knftlÄ^Ja-k^otkoiliih.-ltytttulttlin Ja '^-^
voltto-osfngdlhin^ 10 'senttiä.'
Työmies^EteenpMn
Canadaan, tilattuna ovat ,
;/; ^ fi^eiJraayät:^ , ; '
(Canadan rahassa) i
I vuosikerta . . . . .... .$8,50
Ynnä komin ero' .42
6 kunkautia ...
Ynnä kumin ero . . . . . Xt- ^
14.12
3 kottkautto |2M
Ynnä kumin ero , 11
11.92
L
Väiltämme tilauksia
yhdistyneelle neljeslehdelle
"Työmles-Eleenpäin". ;
Lähettäkää tilaukset osolttedUi'
Vapaus Publishli^
^ Co, Ltd/ ^
Box 69/ Sudbtirjr/ Onlarlo
mi
KAKSI KIRJA U U T U U T TA
Mies ja punapartaiset herrat^
KU-J. TOIVO P E K K A N E N .
200 SIVUA *• , HINTA SID. $2i75
• Toivo Pekkasen taide o n aina ollut voimakkaan äJyllisehiJa '
eetllllsen intohimon, todellisen totuudenkllvolttelun leimuaa, ^ '
Tältä pohjalta hän on jatkuvasti pyrkinyt uudistamaan alh«-v
pllrlään j a ilmalsukelnojaan. Novellikokoelma "Mies j a pu«a-partalset
herrat" on tässä mielessä hänen huömionarvoIsbniRa,
mielenkiintoisimpia saavutuksia. , , . .
Novellit ryhmittyvät kuudeksi kertorouspariksi, Joista kunto» - \
parin ensimmäinen novelli käsittelee aihetta "normaalin'^ kSr- ^^hf^
ronnan keinoin, realistisesti, toinen «oveUi «Urtää ongelinan' -^^
Vunen j a symboliikan pifariln. Näin on syntynyt werkilllnettt«oa, , r - :
jowa todelllsuua Ja uni, arkipäiväisyys j a aavistukseUlsuu» p u - ,
" noutuvat yhteen, jossa hieno, persoonallinen tyylitalde kannjt- ,\y
telee terävää, uudenaikaista «lelunkuvausta. , «. '
(CAPPELI KALLIOLLA
KIrj. E U Z A B E T H OOUDOB ^
493 SIVUA ^ /HINTA NID. $3^0.^;;
# aizabeth Ooudgen uusi r o n m n i liikkuu samassa vlehättä'-^/.,;
vässä ihnapiirissä kuin hänen monet aikaisemmin suurta suo- r^*^
siota saavuttaneet romaaninsa.; Keskellä meren j a vanhojen mi^.
tarinoiden romantiikkaa saamme seurata kotoisen: perbepUrinr^.'
kuvausta, jossa mielenkiintomme ryöstää^Stellan, Ja Zacharyn
kahden aikuiseksi varttuvan ]af>8en säteilevä rakkaustarina. ^; r
Kanaalin rannikon pieneen Torquayn kalajstajakylään on meri c
tuonut sekä Stellan että Zacharyn. Sota-aljiksen räjähtäessä .f!^^^
kylän edustalla Stellä on menettänyt äitinsä hänen itsensä' '*
pelastuessa kuin ilmieen kautta. Herttainen lapseton pari. iaä^^b^^^^^^^^
j a äiti Sprigg ottavat hänet huostaansa^alUä.SteUan isästä e i . . f
saada tietoja. 2Sachary taas on aatelisperheen poika j a vanhem-piexisa
kuoltua lähetetty merille saamaan' upseerikoulutusta,
mutta tämä nuori hleverölnen poika on menchtymäislllään ? i i
laivan kkluttaviin. sletämättömUn olosuhteisiin Ja kajrkaa aluk» Vi
sesta. Joka silloin on ankkttrdtu kylän edustalle. :PalcoDi^
Jaan ZachaTy kohtaa pienen Stellan. Joka^arinalUavaisejUk tuo ;
illansuussa ruokaa hyljätylle kulkurille. Tästä tapaamisesta a i - , ^ i
kaa heidän yhteinen tarinansa. Jonka «alaperäisissä hurmaa- H ,(r
vissa valheissa näyttelee tärkeätä o«^a Oentiana-kallioiie 'pys^^i^^if
tytetty kappeU, sen menneisyyteen liittyvät tarinat Jakajppella
halllt«eva tuntematon abbe, lasten vaitelias j a uskollinen:
auttaja.
Tilatkaa
i i i mm
m
m
m
im»-'.
mm mmmmm P . O . B O X «9 SODBU^Y.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 3, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-04-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510403 |
Description
| Title | 1951-04-03-05 |
| OCR text |
mm mm
FARMARIEN.
IPURJEKANKAASTA TEHTY
PIISKA' SilCaJA VARTEN
YUdysvaltllainen teura!skarjVui iäe'-'|i6^!m»senttla: Kepit, p i l a a t j a s e i -
Inetvsten etokälsylautaiunt» julkaisi J Päät aiheuttavat 10 prosenttia. S a r -
L ; t t ä in «portin y^t^ il^^: iit^\'''%^f^^^^^^\^f^ 3^p«senttia.^
P Sikaa lyödään yksi ainc^ kerta ™ ^ « v a ^ tutkimulcsessa'havait-p
»n se 'voi -aiheuttaa 'larma-farmarien
lutöl
Qyatvtalfjet
12 prosentill:
antamat Uedot osoittlt»^ että Canadan
farmarien tulotVtoottetstaan'^ Tä--
Menivät viime -raon^a^iSi.prosentaia
vuoden 1949 tu]ofl>in yenrattuna.
Maan farmarien tuott^taiin saatnieti
Ikepillä
$5 vahingon.
Jos sianliliassa on ksmänpiirron ko-lltoinen
arpeutuma, n i in parliainkin l i on
silloin jaiThatettava makkarar
llihaksi.
Farmareille tulee tällaisia . mene-
Ityfcsiä miljoonien^ dollarien arvosta
ijöka vuosi. ^Mainittu lautakunta selittää,
ettäkun teuraskarjaa kUljete-färmeilta
teurastuslaitoksiin,
Jniin erinäisten ; tapaturmien ^ ^vuoksi
(kuolee yhden vupden-aikana n i i n pal-
Ijön eläimiä, että niiata, tulisi yhdekr
Isän mailla pitkä junalasti.
Tämän lautakunani raportista bilettä-
Gtim tutkimustarkoltustei
otettiin' summamutikassa ^ 7^-
[llt lehmää, niiden Joukossa oU 30
aavoja Ja naarmuja saaneita elfti*
Imiä.
Vaunujen l i i an ^ täyteen sullominen»
Ityrkkiminen Ja kiirehtiminen aiheut-
Itaa 64 prosenttia näistä haavoista-ja
InaarmuLstai: Tallaaminen aiheuttaa
tiin.ettäDäiden eläinten loukkaamisesta
koitui farmareiUe keskimäärin
$5.98 vahinko leaunää'kohU. ;
Samanlainen kokeilu suoritettiin s i -
vcojen suhteen j a tällöin havaittihi,
että niistä oli 34 prosenttia (yksi kolmesta
siasta arpeutuneita — ja 62
prosenttia näistä violttiunista oli i h misten
aiheuttamia.
Huomattava csa näistä vioittumista
voidaan välttää poistamalla lehmiltä
sanet, kiskomalla karsina-aidoista
j a lattioista naulat pois. Icul-
Jettamalla vanhat, koneet pois ruo-;
kintapihalta ja siten, ettei anneta
eläimille paljoa viljaa lalietyksen edellä
.
. 'Piiskojen j a keppien tilalle suositellaan
purjekankaisia - (canvas) pe-loitteluvalinettä.
Läflietettäessä olisi varottava liika-ahtautta
j a lUallista kiir^timistä lastattaessa
j a lepattaessa.
Eläintenjulma kohtelu on sekä ftpä-inbimillistä-
että epätaloudellista hommaa.
{MaitotalQuden ongelmista
Lypsylehmien mineraalitariHeet. OJ- huolimatta että, maidossa on vähän
Iseat kokeet ovat osoittaneet että l e h -
Iniien tavallisin mineraalipuute on
jsuola. 'Mutta ko£ka maito on kal-
|£iuml- j a fasforipitoista ainetta, n i m
Jtoisinaan voi olla tarpeellista antaa
jlehmillä yhtä tai toista eli molempia
jyilamamituista mineraaleista. -
Kalsmmin, fosforin ja tavallisen
Isuolan Iisaksi oh harkittava: jodin, k u -
Ipann J a cobaltin antamista : lypsy-llehmiUe
sellaisilla alueilla, missä näisr
(ta mineraaleista on puutettair
Lypsyläunät saavat tavallisesti r i i t -
Itävasti fosforia Jos n i i l l e . a n n e t a an
jcormaaiisesti konsentraatteja ja jos
jnäissa konsentraattiseoksissa ^ on vä-
Ihintain 25 prosenttia vehnäl^rääniä,
I tai puuvillansiemen- t a i pellavansle^
Imenjauhoja. Ainoa - poikkeus tällöini
[voi olla väin se,- että beinäon' kasva-jnut
erittäin fosforiiköyhäss^ maassäl
Jos lehmille syötetään vain heinää I tai heinää j a kotona kasvatettua v i lf
jjaa, n i i n varsinkin hyvalypsyiset lehr
I mat voivat silloin kärsiä fosforin
puutteesta. Tällöin pitäisi antaa fos-fonlisakkeita,
ellei olla varmasti tietoisia
siitä, että lehmille syötettävä
hema o n -kasvanut fosforirikkaassa
' maassa.
Posforilisääkkeet ovat välttamättö-
I mia sillohi, jos lehmille syötetään
h>-vm fosforiköyhää ruokaa, kuten
Juurikkaita, molassia. olkia tai puu-
I villansiemen alkanoita.
Fosforin .(kuten kalsuminkin) puu-
I te on nyt yleisempi kuin aikaisemmin,
I silla maat ovat köyhtyneet näistä m i -
I neraaleista.
Fosforin (kuten kalsiuminkin) puulta
aiheuttaa nuorissa eläimissä r i i - I sitautia j a se heikentää myös vanhemmankin
karjan luustoa. J a kim
I luusto heikkenee, n i i n luonto yrittää
I -voittaa sen j a eläimen raajojen luiden
päät kasvavat luonnottoman suuriksi.
Tätä vikaa nähdään karjataloudessa.
pääasiassa porsaitten -ja
t pienten-vasikkain keskuudessa. R U -
sitaudin alkuoireena on jäykkyys, n i velien
ajettuminen, polvien notkistu-
Dimen. selän köyristyminen. Sikojen
keskuudessa se voi Johtaa halvaantumiseen
Jne. Mutta jos tämä
tauti ei ole päässyt l i l an jpltkälle,ke-:
I hittymään,: eläimet- voidaan pelastaa
lisäämällä runsaasU niiden ruoka-annoksiin
D vitamiineja, kalsiumia j a
fosforia. '
Posfcriä voidaan lisätä tavallisten
j seosten käyttämisen asemesta m|rös
nim.että lisätään 20—40 paunaa luujauhoja
tuhanteen paunaan: konsentraatteja.
Mutta jos konsentraatti-seoksessa
on 05 prorentUa fosforia,
silloin ei enää tarvitse lisätä fosforia.
Eräät mlflhlganilalset kokeet osoittavat,
että lypsylehmät tarritBivat
maa (0.35 unssia) fosforUlsäkettä t u hannen
paunan painoaan kohti Ja
0.75 grammaa (0.026 unssia) tuotta-'
maansa maltopaunaa kohti. '
Kalstnmitanre. SUtä tosiseikasta
enemmän kalsiumia kuin fosforia,
lehmien JTUOka-rannoksista puuttuir
harvemmin kalsiumia fcuin fosforia.
Tämä johtuu siitä; että vieläpä e i -
palkclheinässakm on enemmän kalsiumia
kuin fosforia. Myös on todett
u , että lehmät voivat käyttää hyväkseen
teOiokkaammalla tavalla ruoassaan
olevan kalsiumin kuin fosforin.
Lypsylehnmtisaavat riittävast kalsiumia
jos yksi neljannei niiden heinistä
on palkoheinää. J a vaikka n i i l le
ei annettaisi lainkaan palkoheinää,
kalsiumin puute on harvinaista, jos
lehmät saavat riittävästi muuta hyvää
-heinää. Ja Jos fosforilisäkkeenä käytetään
luujauhoja.- niin ' siitä • tulee
riittävästi myös kalsiumilisäketta. Jos
Ilmaantuu kalsiumin. puutetta, vniin,
sitä a|^daan helposti jauhetusta
kalkkikivestä.
Kokeet ovat kuitenkin todenneet
— Ja tämä on tärkeätä — fettä k u n
lehmille on annettu hyvälaatuista heinää
j a normaalisia (konsentraatteja,
n i in k a l s i i ^ - j a fosforlllsakkeet eivät
•Ole Siittäneet tuotannon parantamista.
Näitä mineraaleja ^ on lisättävä
konsentraatteihin vain erikoistapauTj:-
sissa. Jolloin ilmaantuu,; että lehmät
kärsivät niiden puutteesta. , . v
Suolaa sensijaan pitää lehmille antaa
säännöllisesti. Ehkä paras suunnitelma
on se ktm -lehmille annetaan
tavallinen määrä konsentraatteja eli
"viljaseoksia", niin jokaiseen sataan
paunaan konsentraatteja lisätaäiT 1
paima suolaa ja-tämän lisäksi käytetään
suolakiveä, mihin lehmillä on
aina pääsy.
Lehmä tarvitsee noin 0.75 unssia
suolaa päivässä tuhatta paunaa koht
i painostaan ja sen Usaiksi; 0.3 unssia
jokaista lypsämäänsä kymmentä paunaa
maltoa kohti. Jos lehmille annetaan
niin paljon suolaa kuin ne
sitä haluavat, niin ne syövät 1—4
unssia suolaa päivässä normaalisten
ruoka-annostensa yhteydessä..
tulojen määrä arvioitiin viime (vuonna
olleen 2.169;!51,0Q0 tfoUaxia. verrattuna
2.4S6,871.90(E>Iol^riIn vuonna
1949 Ja 2,459mo6o,ddllaxiin vuon-na
1948. . • ^-K !
yVilme jvuoden tulojea^ väheneminen
afiieutul \ etupSässSfv^iiupmattavasta
viljaiunyyntitadojen' ^'^;;VSbe&i^misestä
silläCanadanvehnMaulbSunnan suorittamat
maksut olitatrföaion alhaisemmat
ktUn edellistä hruosien aikana.
Tulojen vähentyminen oli kialk-kein
huomattavin aavikkomaakun-nl&
sa. Myöskin : Ontarion Ja B C :n
farmarien-tulot olivat.hiukan vähäisemmät
kuin edellisenä vuonna, mutt
a edellistä vuotta suuremmat. Quebecissa
j a A t l a n t in rannikon maa-,
kuiinissa.
Kuten muistetaan alennettin parhaasta
vehnästä : suo^tettava,: aliiu-maksu
viime elok. £ pnä.' 1.75 1.40
doUarihi busheUltasf^ "Vaikeat elotk.
hallat aavIkkomaakiuinlMa johtivat
sen lisäksi siihen, että ^äinä luokiteltiin
entistä huonommin. Josta väh-nänviljelijöille
aiheutui valtavat tappiot.
Tiistaina, huhtikuun 3 p. Tuesäay, April 3;i»51., > / SivUJfe
Olenune tulleet tulokseen, etteivät he ole meitä pahempia;
Vakoilua Albaniassa
Märkä kevät
uhkaa ""Euroopan
viljamaita >
Euroopan maanviyeli^ät ovat huolissaan
sateiden pehmittämistä maista.
Vuosikausia sateisimman kevään
jälkeen on 'vielä tuhansia. maanviljelijöitä,
jotka eivät ole viljaansa kylväneet.
Monet maanviljelijät Joutuvat
tuhon omiksi, elleivät ilmat parane
nopeasti.
Seuraavassa on tOannekuvaus lyhyesti
kerrottuna: ' - '
Lontoo: Maanviljelijäin Kansallinen
^TJlUo, tiedoittaa, ftt^. jatkuva, pitkä-ailcainen
sade^ voi- ferltannlassa vähentää
vehnäsatoa. .< Vehnän viljelysalue
pienenee, sillä monet.pellot, Jotka
olisi . pltäns^t jo kylvää, ovat. vielä
kyntämättä. Virallisten tietojen mukaan
maanviljelijäin: t icevätt>'öt; ovat
5—6 viikkoa myöhässä.i ^
iPariisi: . Ranskan::i..maanviljelijät,
vaiicka^ovaticin huolissaan talven ruÄ-'
^ i s t a sateista Ja juahdolllsista tulvista,
otaksuvat kaiken kääntyvän hyväksi
jos: sateet loppuvat. tulevan v i i kon
aikana. . . .
Rooma: Kolme kuukautta kestänyt
sadekausi on viivästyttänyt kylvö- j a
ikyntötöitä monessa; maakunnassa. V i ranomaiset
sanovat, etteivät he voi
ennustaa mitä -seurauksia \ulvat Ja
kylvöjen myöhästymiset aiheuttavat
Hollanti: Kymmenen' * prosenttia
Hollannin vehnäsadosta arvioidaan
menneen viisi kuukautta kestäneen
epäedullisen sään vuoksi. Toivomus,
että viime vuoden -vehnäviljelysalaa
lisätään 200,000 eekkerinalasta 230,000
eekkerinalaan, on Jäänyt täyttymättä
j a kylvetyksi saatiin vain 160,000
eekkerinalaa.
Ruotsi: Pohjois-Ruotsissa Joillakin
alueilla oleva paksu lumi viivästyttää
kevätkylvöjä.
TansCca: Kovat pakkaset j a paksu
lumi aiheuttaa viivästyksiä eri puolill
a Tanskaa, mutta liiaanviljelijät e i vät
ole siitä huolissaan.
Balkanin niemimaan Jylhien
vuorten kätköissä on pieni Albanian
kansantasavalta, Jonka kansa
rohkeasU rakentaa 'sosialismia.
Maa on maanUeieelUsestl eristetty
muista demokraattisista maista. Ja
sen vnoksi Inntevat kapitalistiset
maat erikoteto mielenkiintoa sitä
i kohtaan kuvitellen sitä helpoksi
•saaliiksi. Ne pyrkivät kalkin keinoin
Irrolttamaan: sen demokraattisesta
leiristä, palauttamaan sinne
e n t i s e n feodaalis-kapltäiistlsen
Järjestelmän. Tämän toteattanU-seksi
• maahan lähetetään sadoittain
tuhoIaJs- Ja vakoiluryhmiä,
Suomen työväestön
valtuuskimta on
saapunut Berliniin
• BerlUnL — Tänne on saapimut Suo-
«nen s työläisten 4-henkInen -valtuuskunta.
Joka osallistuu täällä pidettävään
Euroopan työläisten konferens-.
siin. Jossa tullaan hyvaksjmiään päätöslauselma
Saksan uudelleen aseistamista
vastaan. -
New York- — K u n Ruotsin Ameri-ikan
L i n j an laivat Gripsholm J a Stock-hohn
lähtivät maalisk. 17 j a 23 pnä
oli niiden mukana kaikkiaan 912 mat-.
kustajaa. Joista 44 oli matkalla Suomeen
Göteborgin j a TuklToIman kautta;
CanadasU lähtijöitä oli näHIä
laivoilla mm. Johannes Saarimäki
Sault Ste. »toriesta. Ont. Ja lähetystö-sihteeri
Ola-^ I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-03-05
