Vapaus, May 22, 1951

              Tiistaina, toukokuun 22 p, —' Tuesday, May 22,1951
M i mmmm gfenn — Independent tabor
Km. 6, 1917.
OCOoe IJepatUnent, ,Ottawa< Pub-
Itthed tbrice weaäyt Tuesdays.
ttfon.
Canadaoa:' . « ^ 7XX> 6 iKk. 3.1S
ilbatsdaTs and 8atanlay«lqr Vapaus
ÄbltehlngCompany l A t , at VfO-m "n»dy»valtotasa: 1 7^. 0 ^ 0 kk. iSO
i p n St. W.. Sudbuiy, ^Ont,; Canada. Suomessa: Ivk. 9.60 6^kk. 4.15
Joutui Minni teQsta
- Jokaisella liansakunnalla ja sen ryhmälläkin on oma Juudas Iskä-
IjSbltinsa, joka muutamasta vaivaisesta hopeapennin^tä on valmis
1%' l myym&n ''herransa.'', sekä oman iiansansa ja vieläi» omaisensakm.
1; ' ' I ",Nayitaä myös siltä, että meitä Canadan suomalaisiakin,-joita on
'*lcaiken kaiklUa^ irain noin nelisenkymmentäfuhaUa, on ."annoltettu"
l rl' * näillä iljettävillä "liikemiehiUä", jotka jakavat Juudas Iskariotin "k^o^
. ? lemansiiudelmia" jonkinlaisiksi "ilmiantokirjeiksi"'brkoitettujen yksi-
'Hj^]^r|eiden avulla.
J Me tietysti viittaamme ylläolevalla Toronton V^aän Sanan siihen
(^l^i".'yksityiskirjeeseen mirikä se o l i lähettänyt Sudbury Daily Starin kus-l^
rjV^v ttantajan välityksellä Sudburyn käupunginvaltuusblle juudasm^iseksi
,\ t '»fnfotmaatiöksi" siitä kuinka "paha" ja '^paatunut" tämä meidän leh-lii^
nme Vapaus muka pn.
vKutenon lehtemme uutisosastolla kerrottu, täniäbalpai^ " l i i -
»^«toimbita" tuotti *yapaan Sanan herroille täydellisen vesiperän ja
f sen lisäksf suuren häpeän kun asia tuU suurenkin yleisön, tietoon.
2'^%^ y ? p a a ^ Sanaalfin lukevat maai^miehemme ovat jo asian joh-
^dösta huomauttaneet, että "noin matalamielistä tekoa" ei sentään olisi
' 1 ' 5 keneltäkään odottanut. Tämän lisäksi pikkulinnut ovat visertäneet, että
Z ' . , *Va|>aan'Sanan "edeskäypäkin" on liennyt Juudaksiksi pyrkivien huq-
' Ifia^sfliitämällä; että tästä alkaen häii ei bialua' cnää|pkaantua noin
, ^likais^ hommaan., kovassa ovat siis Juudas «skariotinkin hopea-
«I^Shttingit — ja kiittämättömyys on maailman antama palkka nj/Uyi'
.K 5 4 n ^'viimeisen villityksen" aikana I Muuta emme tässä yhfeydessä
' J , .,On kuitenkin huomattava, että "ilmiannon" halut ovat siellä hyvät.
' < Jalfoel^isella varmuudella voidaan olettaa, että tämä pyt paljastunut
i^tämiantoyritys" ei ole ainoa laatuaan. Siitä myös ilmenee se kuinka
"kurjilla,"aseilla" nämä entiset "työväenmiehet'*'nyt yrittävät poliit-
Stista olemassaoloaan jatkaa. ' , ' ' ,
5'""Kssä'yhteydessä nousee kysymys, että miten ennenvanhaan kun-
Inipliisten ihmisten nimeä kantaneet miehet voivat painua niin alhair
|seUe tasolle, että he alistuvat noiiih^
jiMhsä on heidän kunniantuntonsa ja inhimillisyytensä^ kysyvät s^llai-
«setkin ihmiset jotka'katsovat, ettei työväenliiklteesta pakoilemisen
piimisi £«ntää
l SeUtys tähän on meidän käsittääksemme melko selvä ja yksjnicertai-
]nen. (Moisiin "ilmiantoyrityksiih" antautuvat T U J J N U S T A V AT
^iHAäJPAMAISILLA T E O I L L A A N P O L I I T T I S E N HÄVIÖNSÄ J A
*J»ERIAATtEETTX>MUUTENSA. « e ovat menettänet uskonsa ja
^luottamuksensa kaikkeen hyvään ja kauniiseen. "He pitävät työräen;
^liMeen^ asiaa menetettynä asiapa. He uskovat^ ettei mftään voi
s^tää fasismin nousua j a uuden sodan puhkeamista. Mutta mikä
Jiiatkeintä, he näkevät, et(ä Canadan suomalaiset eivät seuraa tätä
«pviaatteettomuuden, ihmisvihan ja synkkyyden linjaa. He tuntevat
; * ^ u t u v a n s a yhä enemmän eristetyksi laajoista joukoista j a heidän ta-
' y ilvoUteistaan. Näinmuodoin he käsittävät joutuneensa auttaijiiatt^nnaän'
^l^^iopn/.mikäU on Uysymys pplllttisesta väittelystä Ifhtcnune Va-
; i ^pauden kanssa. - Kaikkien-näiden seikkojen vuoksi he n^eyät ainoan
^"tulel^isuudenniafadollisuuden" siinä, että antautuvat kurjiksi "ilmi.
SYNTYMÄ-
MlVlÄ
uudessa Kilfnassa
BIsflJ Salo, Chieaso Mines, täytti
ppaH toukokuuta 7^ vuotta. Y b -
dymn^ sukulaisten j a tuttavien on­nitteluihin!
Mitä inuut ttupovat
«rOLeMBIAT ' ^ X X B I X " SOTIA
Sota K i i n a a vastaan ei olisi "oikea
Tämä. on kenraali firadleyn vastaus
BlacArtburiile.
mm
m
m
Mi
m
m M mi
i
«antajiksi" ja provokaattoreiksi. He haluavat Vapaudelle "kostaa"
"poliittisen häviönsä halpojen "ilmiantoyritysteh" avulla.
) Turha ja.toivoton on'kuitenlcin tämäkin yritys. Ilmiantajat ja
I prbvdkaattorit eivät nauti rehtien Canadan suomalaisten suosiota —
f ja>tä<mä pitää paikkansa heidän poliittisista ji^^^^^
Ipiteisfään huolimatta. ' J ^ jouduttuaan kiinni teosta, kuten sanotaan,
tulevat kauan muistamaan Vapaan
-^Siuaan "ilmiant tapahtui ja paljastui toukokuussa,
•^'iietran vuonna 1951. Sitäpaitsi, jos ja milloin, joku maanmiehemme
Iltaman jälkeen joutuu ilmiantoyrityksen uhriksi, niiu: s
Itäatä aHcaen Toronton Vapaa Sanaa — sillä jäljet johtavat syltty-
:t?irtaalle.' ' . , ' ^
I 4Vapaa -Sanai]^ lukijain velvollisuus olisi vaatta lehdeltään lupausta,
M t e i se sentään "iJmiantajan^' ja provokaattorin asteelle,alistu.
-oOo-Ä
l l i
m "
Historiasta pitäisi viisastua
Se pyrtabspyUM maailmaa.
Se mySntää, että hallituksen, täh-taiiheasä
on f^oftcasota''—!Neuvos­toliittoa
vastaan.
R i i t t a ihmiskunnan tavoitteena ei
ole "oikea sota" "eikä ?^äärä sota".
Ihmiskunta El HALUA MITAXM
SOTAA ,.. — Daily Worker. N.Y.
IRANIA KUULUU
IRANLILAISILLE »
Iran ja Irani öjjy kuuluu Ira-nidtalsiUe,
eika Britannian Ja Ameri-kan'^:
monopolisteiUe. Canadalaisten
pitäisi sanoa näin Ottawa8sa olevalle
Britannian: ylikomissioneriUe.: Bri­tannian'imperialismin
uhkailut u h ­kaavat
sytyttää uusia paloja vielä toi­sella
puolen maailmaa.
•.Britannia on lilan monta vuotta
rilitänyt Irania, zaintaso on siellä
äärettdmän alhainen; Nyt sen kan­sa,
yhdessä lukemattomien muiden
maiden miljoonien kanssa, vaatii t a ­kaisin
sitä mikä kuuluu sille. Cana­dalaisten
tulisi sanoa iranilaisille, että
ane olemme heidän puolellaan;— The
Canadian Tribune.
Kiinan lonnn natoa vl»M^^
nfsUsen pooloeea i a l > 4 ^ vallM
omiin käsiinsä o » käynyt mahdoUl-
Mfcsf soorittaa perostedllila; de-mokrz
»tUMessx beageaai tapabtu-neffa
mdMaka*, iOOea tecfcoi-tokscna
on oUnt paiantas laajojen
fcansaDjoukkojen dtoebtojs. ' £aa-jafcantotsin
meiMtys suh­teessa
irilot^ niaaref<nuilla.
BffNKXLAISTA OLI ENNEN?
' Kuomintangin ballituskaudeUa oli
70—eo % kaikesta viljelysmaasta t i .
lanomistajlen 'Ja suurtalonpoikfett o-mistuksessa,
vaikka tämä kansanluok­ka
muodosti vain vajaan kymmenes­osan
maaseudun väestöstä.: Maaseu-tukOyhälistöIle.
maatyöläisille J a pien-maänomistajille,
joita oli noin 90 %
väestöstä, kuului vain vähän y l i 20 %
viljelysmaasta. Sitä paitsi oli suun
määrä talonpoikia. Jotka eivät omis-
Autounio ryhtyy
järjestämään lento­koneteollisuutta
/Vrittdsor. — Roy G . England. Joka
on ollut Canadan Fordin osaston pre-sidenttlnä
tämän, perustamisesta asti,
on eronnut tohnestaan Ja siirtyy len-^
tokoneteollisuudessa työskentelevien
työläisten Järjestämistehtävään. il^
Jnoitettiin täällä maanantaina.
. Mr. 'Englannin tilalle siirtyy osas­ton
varapresidenttijack Taylor. Vara>
presidentin Taalit tullaan tohnitta-maan
täyttämään Taylorin paikan.
,UAyir:n Icntokonejaoaton Johtaja
tolml^ toistaiseksi Wind8orissa. mutta
myöhemmin siirtyy Torontoon. Koska
tähän saakka Canädassa on korostet­tu
vain autoteollisuutta, niin siksi
union täydellistä nhneä ei ole aikai­semmin
käytetty. Se todellisuudessa
oh International Union; United' Auto-mobUe,
Alrcraft atid. Agricultural
Xmplement Workers o f America.
Järjestämistyöltullaan keskiUämään
Port Erien, Toronton Ja Montrealin
lentokonetehtaisiin. ,
taneet pienintäkään maatilkkua.; T i ­lanomistajat
Ja suurtalonpojat käjrtti^
väthsrväkseen talonpoikien maannäl­kää*
vuokraten heille maata ehdoilla,
Jotka lähentelivät maaorjuutta.^ i&fean
vuokra teki säännöllisesti enemmän
kuin puolet sadosta, eikä ollut bar-vinaista,
että se nousi aina 70—60 pro-senttibi.
Tilanomistajien harjoittama
riisto imi talonpojista : viimeisetkin
voimat, saattoi heidät ikuiseen velka-orjuuteen
ja puille paljaille Ja .teki
heistä kerjäläisiä. •Puolifeodaalisen
rlistojärjestelmän herruus ehkäisi
maan taloudellista kehitystä Ja sen
vallitessa maa o l i tuomittu ikuiseen
takapajuisuuteen Ja ktu-Juuteen. ;
TAISTELU MAASTA
Kommunistisen puolueen: johtamat
K i i n a n talonpojat ovat vuosikymme­niä
käyneet taistelua maasta Ja maa­seudun
olol&sa välttämättömäksi käy^
neen vallankumouksen puolesta. Siinä
kansalaissodassa, jota porvarien Ja
tilanomistajien muodostava Kuomin,
tangin klikki kävi Kiinan, kansaa
Amerikkalaisen elämän­tavan
mukainen tulkinta
Boston, iMass. — Massachusettsin
valtion ylioikeus viime viikolla antoi
päätöksen, minkä mukaan. Jos työläi­nen
joutuu työttömäksi teollisuudessa
tapahtuvan teknillisön edistyksen
vuoksi, ei ole oikeutettu saamaan
työttömyysavustusta, vaikka hänen
palkastaan asiaa koskevat poistot tuo­hon
rahastoon onkin tehty.
vastaan, tilanomistajat osoittautuivat
kuomintangilaisen järjestelmän tuki­pylväiksi.
Ottaen huomioon tämän
eri kansanluokkien välisen kuilun te­ki
Kiinan < kommunistisen puolueen
keskuskomitea vuoden 1946 touko­kuussa
historiallisen päätöksen, jonka
mukaan vapautetuilla alueilla japani­laisvastaisen
sodan aikana käytäntj^n
otetuista halpojen maanvuokrien . ja
halpakorkoisten lainojen politiikasta
luovuttiin Ja slhrryttiha tilanomistajien
maiden pakkoluovutukseen Ja Jaka];ni-seen
talonpoJiUe. Tätä histooriallista
päätöstä toteutettiin' kaikissa Kuo­mintangin
taantumuksen alaisuudes­ta
vapautuneissa maakmmissa, ,.^,V.
1947 maatalousko^erenssli^.kokcjgn;^
tuneet talonpoikicsi edustajat hyvä^
syivät uuden maatalouslain ylfe^et
suuntaviivat. Joissa o l i otettu huoi^r
oon maatalousyallankumouksen puo­lesta
käydyn taistelun kokemukset.
Näiden .säädösten perusteella toii.
meenpantiin tilanomistajien maiden
pakkoluovutus Ja Jako kops-KUnas^
sa (Mandsttuulassa). Ja eräissä poh^
joIs-Kllnan maakunnissa, alueella, Jo.
ka käsitti 145 miljoonaa asukasta.'
Vnoden: 1950 alkuun mennessä-'oli
akalsenunin vapantetnissa osissa
maata pakkolnovntetta j a talonpo-jlUe
jaetto 37 miljoonaa hehtaaria
tilanomistajien maita. Talonpojat
vapantettijn samanaikaisesti kai­kista
orjiaattavlsta velkasuhteis­taan
tilanomistajiin Ja kanpplai-siin.
K i i n a n kansan vallankumouksen
saavutettua lopullisen voiton Ja K i i ­nan
kansantasavallan tultua muodos­tetuksi
antoi K i i n a n keskustaallitvs
maareformin. Joka ^ s t u l : voimaan k e .
Sakuun 30 päivänä 1990.
SIAABEFOBSn
Tämän lainoleellisiDsisäl^ voidaan
esittää seuraavastr: ' ^
Maareformin tärkeimpänä tehtävä­nä
on hävittää suurmaanoxpistulcseen
pohjautuva vanha. Järjestelmä, Joka
rakentuu T feodaaliseen riistoon,' Ja
muodostaa uusi talonpoikainen maan-omlstusjärjestelmä.
"Maa. • karja,
maanviljelyskalttsto, y l i oman tarpeen
jäävä vilja, talousrakdnnukeetvjaf ka­lustot
ovat jjakkoltio^tuksöi a l a i ^
ja ne Jaetaantalonpojille heidän o-'
mistuIcseensa^:TälIä tavoin sii8'maa-reformi
hävittää suurtilallisluokan Ja
sen olemassaolon edellytorkset — suur-tilanomlstuksen,
'
Maareformin ?^>penistehtävänä.^ on:
tyydyttää maasentttväcstön- valtaa
osan, kalklMin Jidyliimaiän talon,
poikalsväeston maannälkää.
Maareformi vastaa myös vvaiuraaiA-man
t^cnpoikaisväestön taipeita; ja
se: toteutetaan ottaen' i^uomioon> tä*
män väestönosan edut.
Pyrittäessä (kohottamaan maatalou?
den tuotantokykyä Jätetään varakkai­den
talonpoikien taloiidbfc määrätyin
edellytyksin koskemattomiksi. Heidän
omistamansa maa. jota Ihe oman per-,
heensä voimin t a i palkatun työvoiman
.vuite9|le^'ald^etutv:niäa«^t J ^
onuOsuus'eivät ole pakkoluovutuksen
a l a i ^ . " X i
S i i n a n d^&«nhanituksen antaman
mfiaialn' Mdft^tävä ' vaäaxtianxa va
avulla viljelevät, samoin kuin vähäiset
IäbJflq)iei^2~;a^^
tettava {du^^lCioisa käsittää 310 m lL
Joonaa asukast^.
Autono«a| 9 ^ kansallisilla hallinto,
alueilla nlaaraormi on toteutettava
ffppUffOfpn^Tg^a J{B"«?^1*^B*^" p«>riaflttei-den;
kansEaJ|a^qttaeti'buoinIoon näiden
alueiden'. oni^tTerikolsoIosuhtect.
TALONPOIKIEN KOULUTUS
s^ABEFomiiA VARTEN
K i i n a n kansanhallitus ^kUnniitää
niaareformk t6ti»'ttan^^
liittisen j a 'o^anisätoa^^n pubien
kmmolliseen ^ a l m ^ h t t m ; { y
on selostettäva/maareformin tarkoitus
Ja toteut^mlstav^ kansanvaltaista
palkallista ^isiiätöa. ön lujitettava^ on
perustettava^^ (j^lonpoikien järjestöjä,
jotka v a l v ^ a i W o r m i n 3*8ltyi8koh-taista
tolejittamistav on koulutettava
reformini Yhteydessä tarvittavia e r i -
koistyÖntekUä^fai kaadereita, Jne.
Biaarefor^^^i täydellistä totetutta-mista
odto^i^fgsBa- on eräissä. osissa
maata viem^ttjLstolseksi suvaittu suur.
tilallisia ja;^yrmaanomlstusta.-Tllw
omistajicnjai^oittamalle riistolle on
näilläkin seuduUla. kuitenkin: asetettu
l u j a sulku., JJälllä seuduilla on m a a n ­vuokra
kuitenkin alennettu 25—30
Suomen sosdem-puolueen juäsibteeri
toimii Korean sodan värVajfstÖissä
Vaikka ulkomaisiin sotavoimiin yäryäaminefi on
laitonta, ei Suppo tiedä eikä myös tee-jnitään
Helsinki. — (DLP) — K u n oU tullut
selville, että Yhdysvaltojen Tukhol­man-
ja Helsingin lähetystö ovat
sosdem-^puolueen pääsihteeri Väinö
l/cskisen avulla värvänneet suoma­laisia
sotimaan Amerikan . puolesta
Koreassa, olemme suorittaneet asian
johdosta tiedusteluja eri puolilla maar
ta._ Tällöin on osoittautunut, että
värväystoiminta on ollut laajaa Ja Jär­jestelmällistä.
Se on tuottanut: t u ­losta
varsinkin entisten hitlerilälsten
SS-miesten keskuudessa.: Ijähtijöi-dcn
joukossa on ollut myös poliiseja.
Tamperelaiselle :' lentoupseerille :•. on
tarjottu palkkioksi 100,000 (markkaa
heti Ja sitten jatkuvasti 150,000 niar<^
kkaa kuukaudessa. Värväyskeskus on,
Helsingissä, j a sen asiamiehiä toimii
eri puolilla, maataL. Näyttää sUtä^ että.
sosdem^puohieen oikeistojohtajilta .on
edeU^enkin ^ n p e n s a , p e l i s i ...Bv??
miota herättää SUopon passiivisuus;
r H u o h m a t t a siitä, että tärnä laihvas?
täinen värväys vieraan; vallan sota­voimiin
on n i i n laajaa, kuin se on,.
— uutisissa puhutasui 200 värvätystä
— eivät viranomaiset -tietävästi ole
tehneet mitään värväyksen lopetta­miseksi
j a värvääjien /saattamiseksi
ede$vastmKeen. Tietääkö Suopo mir
tään? Peru^amisestaan saakka Suo­po,
jolle tällaisten rikosten paljasta­minen
kuuluisi.. ei ole teimyt tiettä-västi^
pienintäkään aloitetta rauhan-sopimi&
sen rikkojain :Ja ^muiden f a ­sistien
suorittamien rikosten ehkäi­semiseksi.
Ei näin ollen ole ihmeel­listä,
että Suopo j a virancmiaiset. ei­vät
ole ryhtyneet ^^toimenpiteisiin ?täs-'
säkään lainvastaisessa värväyksessä,
vaikka nyt saapuvat tiedot^ osoitta­vat
ja vahvistavat .uutisen, että K o ­rean
sotaan, amerikkalaisten maa-hanhyökkaäjien
puolelle; on Suomessa
harjoitettu viime kesästä lähtien l a a -
Jasruimtatäta.värväystä.
Kansalaiset-"näyttävät; eri puolilla
maata tietävän asiasta paljonkin,
mutta viranomaiset eivät halua
tietää. Tämä värväys tapahtuu erään
vieraan Vallä*- Helstoghi-lähetystön
aloitteesta'^'ja sen ohjeiden mukaan Ja
yhtelsynin&Sffyfeessä eräiden kiih­keimpien
aiherikkalaissuui^taustae-dijstavien
"politiikkojen" kanssa. Tie­dot
osoittavat, että eräät>oikelstoso-sialidemokraati^-
ovat < osallistimeet
^värväykseen 0^t|sta: lähtien neuvon-
'antajhia j a yhteyksien pitäjhiä, onikä
vahvlstaarem.^iAfnerikasta! tulleenuu-tisen.
Jossa % ^ n i t a a n sosdem-puolu­een
pää^hteerin Väinö Leskisen.oler
van yhden y^äyksen järjestäjistä
Suomessa* ^ '
!• VärväysivOai «aanut^ jalansijaa var­sinkin
entistenSSrinlesten parissa,Ja
myösikhi^GilUsilaltoks^n. pihrlssä xiäyt-i
tää olleen-sellaisia-taantumuksellisia:
sotaklihkoJUijoita. jotka ovat v a ^ U ta
lainvastaisen yäxväykseen U S A : n so­tavoimiin.^
:iv>..
Helsingissä;Jcerrotaan eräästä K o ­reaan
lähteneessä Joukossa - olleen: 20
suomalalstav Joista kaksi on ollut po­liiseja.
Mat&a on tapahttmut omalla
kustanniäcsella XpestausrahaUa) Tuk­holman,.
Hullin:jaAntwerpenin kaut­ta
Pariisiini;josta lentämällä Japa­niin.
JapaiUssa, on pitänyt olla. y h ­den
kuukauden';kestävä koulutus. Ja
sen jälkeen--viedään Koreaan. .Tässä
ryhmässä oRi:errottu saatavan 60.000
m& lck:ssa>ja kuoleman varalta 2 milj,
ro!k:n vakuut^^en. jonka sellaisessa
tapauksessa:; naisivat omaiset. Passi
on otettu;i||j;klc!ksi. j a ovat saaneet
sen parissg,iPälVässä. Passeihin oli
merkitty vahi: ulkomaille. Näiden
matkalle lähdön. oli hoitanut Hel­singissä
Jossf^n-t Pietarinkadulla oleva
värväyskeslnii&.,i?,>
Tanskalaiset
körteita elinkus­tannuksia
vastaan
Kft^fntiamlna. — Noin 30.000 köö-poihaminälaista
osallistui kommu­nistipuolueen
järjestämään mielen­osoitukseen
viime -sunnuntaina. :Mier
lenosottus oli Järjestetty rauhan puo­lesta
Ja korkeita : elinkustannuksia
vastaan muutaman turmin senjälkeen
kuin ibnoiteitiin. että elinkustannus­indeksi;
oli viimeisen, kolmen 'feuu-icauden
a&ana Ikohonnut 10 ^pisteellä.
Tanskan kommuiiistipuolueen vara-pnheebJohtiE^
ja Alfred Jensen puhees­saan
tuomitsi Atlantin pa-^tin aseis-tautuäiispoiitiikan
jä kehoitti kan­nattamaan
.viiden suurvallan rauhan-soplmustal
kiokbus yksimielisesti h y -
väicsyi päätöslaUseen,' Jossa kehoitet-t
l i n ' taistieluuh tauluuu kansalisen i t ­senäisyyden
Ja kunnollisen elintason
puolesta.
prosenttiin entisestä, lainakorkoa a -
lennettu Ja suurtilallisten osuutta ye-rotuks^
sa lisätty.
L U O K K A T A I S T E L UN
K A B J I S T T M I N EN
'Maareformille on ominaista laajo­jen
talonpoikaisjoukkojen j a tilano­mistajien
välinen kärjistynyt luokka­taistelu.
) "IflJII
' Murtaakseen suurtilallisten vasta,
rinhan K i t a a n (keskushallitus jä kom­munistinen
puolue lujittavat paikal­lista
kansanvaltaa j a vetävät talon-iMikia
- mukaan järjestötoimintaan.
Tässä toiminnassa liittyy yhteen ja
järjestäytyy se talonpoikainen väestö.
Joka on kitanostunut maareformin pe­rinpohjaisesta
Ja mahdollisimman
johdonmukaisesta toteuttamisesta, n i -
mittäta maatyöläiset, tilaton väestö ja
pienvUJelijät.
Toteuttaessaan maareformin kom­munistinen
puolue ja fcansanhalli.
: tns noudattavat seuraavaa poliit­tista
linjaa: n e nojautuvat maatyö­läisten
ja monn -maasentnköyliä-
Ustön tukeen,, toimivat-yhteistyössä
kesbhrar^kkaan talonpolkalsväes-tön
luinssa ja pyrkivät eristämään
suurtilalliset.
Tällä tavoin o n saatu laajalla pohjal­la
toimiva talonpoikaisen väestön pe-
Tusosan rintama feodaalisia suurtilal.
lisiä vastaan.
MAAREFORMIN POLIITTINEN
M E R K I T YS
Maareformilla on valtava poliittinen
mörkltys. Se luo järkkymättömän pe­rustan
työläisten ja talonpoikien l i i ­tolle.
Samalla se lujittaa koko kan-pfndemokraatt^
a^^o^tamaa j a t ^ ^
inahdoUisei:ä-maxito^n-'r^
dostelman ss^ntymisen taistelussa feo­dalismia
vastaan; koska- maareformi
kiinnostaa suiu-esti muitakta-kansan-kerrostumia,
niihta' luettuna kansalli­nen
porvaristokin. Juuri;tästä:syystä
ovat kaikki hallituksessa edustettuina
olevat poliittiset- puolueet antaneet
yksimielisen kannatuksensa kommu.
nlstisen puolueen esittämälle maare-formflaille.
•
SUURTILALLISTEN RIISTOSTA
VAPAUTUMINEN
' Maareformilla on myös eAttäta suu­ri
taloudelltaen merkitys. Suurtilal-^
llsten harjoittaman riiston hävittämi­nen
ja mäan-jakamtaen talonpojille
tekee mahdolliseksi maatalouden e l ­pymisen
Ja kehittymisen ja kohottaa
samalla talonpoikien eUntasoa. Feo­daalisten
maanvuokrien poistaminen
tai ainakta huomattava alentaminen,
kuten on tehty eräissä-maaikunnissa,
:TÄTJ
, 1EHTF BXVIN
Patterin komentaja kävelee t
sä j a huomaa nseita patterin i
töön InnUuvia^^sotilaita harhaa
metsässä, toisia kiipeUemässä m
jnp. ihmeissään hän kys». ^
•^Mitä helkkaria! Pahuiabl
täällä hommaatte?" T^*
"Katsokaas, herra kapteeni'
naamioimme tykit niin h y r t i ^a
me itsekään löydä niitä." '
* • . '
VIELÄ VIISAAlttPi
Pappi: — Jumala on viisain
hän l o i maaihnan tyhjästä.
Räätäli: —-Kyllä meidän kyiäv
puri o a vielä viisaampi, sillä liänj
vieiä tyhjän ympäri kuorenkin.
TYTTÖ KAI
— Saltko veljen vai sisaren;;
— K a i se on sisar.
— Etkö tiedä sitä varmasti
•—Luulen, että se on tyttö.
äiti puuteroi sitä aamulla.
joissa maanomistusoloja ei TieH j
täysin uudistettu, merkitsee V
pääoman vapautiimista maat:
muihta tarpeisiin.
, Se mikä atkalsemmln
. maksamaan tilanomistaja
vuokrana j a muina maksoina^,
daan nyt käyttää talonpoikia,
man talouden kohentamlseeajii
hlttämiseen, yleisten elinehtoja |
rantamiseen ja kulti
tyydyttämiseen.
Valtiovalta avustaa talonpoikia i
mättävällä tavalla myöntämällä i
edullisia lainoja, kehittämällä 1
järjestelmää jne. Talonpoikien'
vollisuudet valtiotakcJitaanon j
supistamaan vähimpään mahdö
Vuoden 1950 kesäsatoon saakka mib
lonpoikien osuus" viljanluo
hiljattain vapautetuilla alueillat
17 % koko sadosta suurtilalljst«ai
suuden ollessa 60 %. Vuoden I950t
säsadon psalta on viljaluo
meissä vahvistettu plenvlljel
ylärajaksi 10 % keskisuurille i
le. 15 %. varakkaille talonpojille S {
Ja-suurtiloille aina 50 % saakka.
Maareformi Ja (Kiinan kai
tuksen avustustoimenpiteet ja hui
pito ovat' innoittaneet
työponnistuksiin. Talonpojat j
viljelysalaa Ja kohottavat vilje
jsatolsuutta. Vuonna 1950
täisen K i i n a n maatalouden 'vilj^j
puuvlllatuctanto lähenteli
Iistä tasoa.^ Vuoden 1950 maati
tuotannon turvta pystytään i
mään maan, ikipeimmät eUntanili-l
j a Taakä-aiiieferpeet, väHUUnSänij
lintarvilEkeiden - tuontia
muodostamaan valtion hallin
olevia viljavarastoja ja kob
väestön vlljankulutusta.
.(Maareformi kohottaa nopeasti j
lonpoikien j a koko kansan :
hyvinvotatia. Talonpoikien
kasvaa j a maatalouden
vanhentimut työvälineistö Ja
viljelyskalusto on joutunut
vaksi.
Maareformi on Kiinan
klen suurin' vallanko
saavDtus. Se muuttaa
sestl talonpoikien täbänastisaij
. seman j a luo uudet
maatalouden kehittymiselle,
nalaiset talonpojat on ikiajoikdf
p^audettn suurtilallisten ori
. ^ rUstosfa. Tässä on Kiinani
santasavallan mahtavuuden j»i
mah tärtefa lähde. — sm.
•
m
Vihn^ tiistaina .joikaistiin lehtemme uutisosastolla kaunopuhei-
/ miten maailmankuula suuri neekeritaiteilija Miss
f vlJ<)sef^M^^^^^ alkaessa WiUieMcGeen
yteloiti&sen johdosta.,
i Juuri sillom kuin näytöksen piti alkaa, tämä kuuluisa teatteri-
^ ''näytöksen täytyy tapahtua,
• 1 ^ ole siinä mukana". J a hän jatkoi:
<• "He ovat tappaneet yhden minun kansalaisistani, Willie McGeen.
^ ^ v . ^ ^ ^ Tunnen hyvin syvää surua, sen johdosta. 'Minä
::*tuiinen syvää surua kansaani kohtaan, aivan samalla tavalla kuin
«te tunnette omaanne kohtaan."
f l'- ' J a selostaessaan lyillieMcGeen kohtaloa, teatteriyleisön kerrot-z^
f^ptieea niin hiljaa, että neulan putoaminenkin olisi kuulunut. •
< * i ' • • • t
* Yleisesti käsitetään kautta maailman, että Willte IMcGee o>li
1^ «minkä vuoksi hänet teloitettiin. Asian
•johdosta.,oJi niin vakavaa epäilyä, että vieläpä Yhdysvaltain eteFä-käsittelemään
tätä kysymystä
{oikeuslaitoksessa. Selvästi viranomaisetkin epäröivät tekoaan. Willie
]McGee teloitettiin Yhdysvallois^ kahden pääsyyn vuoksi: 1. Siten
: ei vain neekereitä, vaan kaikkia, tavallisia amerikkalaisia
QlJläisiä, Se oli rahavallan rauta-
^lyrkin mielenosoitus, joka sanoi, näin käy kaikille niille, jotka eivät
^ Jttedä mitä heidän rauhaansa sopii. 2. Se oli nykyisen hengea mukaan
4iarkittu toimenpide ihmisten mielien raaistamiseksi, missä vähera-mistökansallisuuteen
kuuluva \Villie McGee joutui sodanlietsoja!n
^uhriksi; kuten Saksassa tehtiin 'ENSIKSI juutalaiset 'Hitlerin sota-l^
ysterian
{ Tässä tilanteessa ja huomioonottaen sen, että tämä vähemmistö-
|cansallisuuden laillinen ja laiton lynkkaus on peloittavassa määrin
^ 1 ^ on tuskastuttavaa nähdä se, miten jotkut "liberaaliset"
; piiriteuraayat sokeasti sitä perikadon tietä, mikä vei Saksan liberaa­l
i t k in Hijtlerin nousun jälkeen perikatoon kun he kieltäytyivät tais-
1^ vastaan matelevaisuutensa perusteella;
>^ 1^ A^ryyttä, mutta kieltäy-
^^^^^^. niiden puolesta toivossa, että siten he
/:; Jpfaka säästävät oman kurjan nahkansa — varsinkin jos syyttävät,
j^ttä "kommunistit" aiheuttavat tätä sortoa, sanomalla natsivainoja
• {rainotojmenpiteiksi.
lvi jC^ tällainen esimerkki torontolaisesta Glpbe and 'Mai­lista,
miiikatimDettupa^ J. V . IMcAree myöntää avoimesti,
että Willie McGee oli syytön: Hän kirjoitti vume torstaina:
" . . .Viimeinen esimerkki saatiin (Mississippin pienestä kauppa­lasta,
Willie McGeen tapauksesta, kun tämä raiskauksesta syytetty
neekeri pantiin viime viikolla sähkötuoliin. Willien syyllisyyden suh­teen
on jonkin verran epäilyä; Canädassa ja useimmilla paikkakunnilla
Yhdysvalloissa nämä epäilyt olisivat riittäneet hänen vapauttamiseen­sa.
Mutta Willie teki rikoksensa — mikä se lieneekin — syvällä ete­lässä,
.hiellä on mikä tahansa sukupuoliyhteys valkoisen naisen ja
mustaihoisen miehen välillä raiskausta. E i ole epäilyä siitä etteikö
tämänsuuntaisia suhteita ollut. Willie sanoi sen jatkuneen yli kolme
vuotta, ja k.o. naisen toivomuksesta. Luonnollisesti häntä ei uskottu.
Tosiasia on, että rikos tapahtui eräänä yönä jolloin naisen mies ja
lapset nukkuivat viereisessä huoneessa. Nainen sanoi, ettei hän huii-tanut
sen vuoksi etteivät lapset heräisi. Puolustajan (Willien) selos­tus
on, että nainen esitti tämän syytöksen vasta sitten kun hän sai
tietää, että 'Willie oli päättänyt tehdä parannuksen ja aikoi lopettaa
"suhteensa" tähän naiseen.
"Luuibi, ettämr. McAreen omatunto vaatii kaiken tämän jäi-'
keen sanomaan suorat sanat sellaisesta uiko- ja sisäpolitiikasta, minkä"
uhrina teloitetaan Viaton mies vain sen vuoksi kun hänen ihonsa on
vähän tummempi kuin sen naisen, joka häntä vietteli. ' :.
Mutta ei! Kuten Saksan liberaalit aikoinaan, mr. McAree on
näkevinään tässäkin syytä "kommunisteissa". Kun kommunistit puo­lustivat
McGeen oikeuksia, niin muut valkoihoiset ajattelivat, etta
" o n kyllin paha se, jos meitä sanotaan neekerien ystäväksi, sano-"
«matta meitä enää kommunistienkin ystäviksi" selittää mr. McAree.
Kuinka kestämätön "perustelu" tämä on, se näkyy seuraavasta aja­tuskokeesta:
Jos kommunistit ajavat oikeita ja hyviä asioita, niin p i ­tääkö
sen vuoksi kaikkien ei-kommunistien ryhtyä ajamaan, joko ak­tiivisesti
täi toimettomaksi jääden väärämielisiä ja huonoja asioita?
Jos kommunistit tulevat esim. sammuttamaan talossanne syttynyttä
tulipaloa, niin pitäisikö teidän sytyttää naapurinnekin talo palamaan?
Tosiasia tietysti on, että Willje McGeen puolustustaisteluun osal­listui
lukuisia amerikkalaisia—musta- ja valkoihoisia — joilla ei ole
mitään yhteyttä kommunistien kanssa. Mutta he muodostivat vä^-
tettavasti pienen vähemmistön, amerikkalaisbta. Yhdysvaltain kom­munistien
kuolematon kunnia on se, että he eivät pelänneet tulla
leimatuiksi "neekerien ystäviksi", vaan osallistuivat alusta loppuun
astr'—ja päättävämmm kuin muut — McGeen puolustustaisteluun.,
Historui^niyös opettaa, että "liberaalit" civiit pola.sta päjit-niin
painamalla sitä jäniksen lailla pensaaseen.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kuinka metsämiehet tulevcirvastaamaan?
Asiat ovat nyt: sitten sellaisella\to-lalla.
että ylevät jänkMherrat. jotka
todennäköisesti eivät milloinkaan ole
nähneet metsää kuin j u n a n t a i auton
ikkunasta — puhumattakaan siitä et­teivät
he tiedä .inetsähonunlsta aina­kaan
enempää kuin sika - hopealusL
kasta - - ovatsaapuneet Port Arthu­r
i in sanoakseen metsämiehille "mikä
heidän rauhaansa sopii". > ^ -
Niinnämä herrat tulivat komeasti,
asettuivat taloksi kaupungin hlenoim-paan
hotelliin., jossa asiuninen eL ole
mitään napeilla pelaamista Ja julisti­vat
kuten ulkomaalaiset valiaajat
konsanaan, että metsäiyölälsten nnton
Port Arthurin osaston rahavarat-Ja
kaikki muut kapistukset kuuluvat nyt
heille j a että metsämlehillä j a heidän
edustajillaan ei ole asian suhteen nor
kan koputtamista..
Kaiken lisäksi kieUettiln m e t s ^ e s -
ten vaUtseniilta W o n töhnitsijollta
oikeudet edustaa nniota millään t a ­valla.-
' '-v ... •
Tämä kaikki tapahtui kuluvan tou­kokuun
4 pnä. jolloin edellämainitut
neljä rajantakaista herrasmiestä c a -
nadalaisen avustajansa herra Coope­r
i n kanssa saapuivat täyttämään kor­keiden
rajantakaisten isäntien mää­räyksiä.
\
Mhikälaiset syyt j a oikeudet kirves­miesten
yhdysvaltalaisella keskuksella
oU tällaiseen valtaukseen?' Oliko k i r ­vesmiesten-
unioon kuuluva .metsätyö-.
Iäisten unio tehnyt jonkin kamalan
rikoksen Jonka tähden Jäsenten etujen
turvaamiseksi oli rybdyttfinrä tuollai.
siin metsämiehille kokonaan vieraisUn
epädemokraattisiin toimenpiteisiin? .
Kittiä kanssa! Mitään sellaista ei
edes väitetä tapahtuneezl.
J a velasäs^käan ei metsämiesten
unlon Port^-Arihurin osaston pitäisi
noille sen varat "takavarikoinneiUe"
yhdysvaltalatkille "kirvesmies"-her-rollle
olla. koska osaston kirjat osoit­tavat,
että Jälkif^nv. 1947 tammikuun
1 päivän'Oää^to-'on maksanut $31.910.-
00 kirvesmfteten uniolle "pääveroa"
saamatta li^nniti pyörylän edestä vas­tapalvelusta.*'*
••
' Mikäli-he'''taas olisivat halunneet
tarkastaa osaston W o l t a , Jos olisi ollut
syytä epäUlä^^l^ei unio ole toiminut
jäsentensä parhaan edun mukaisesti,
hUn olisi hedäbUiit tilhen' kaikki
malidollisuudeltj^^kulen: o n aina ollut
kaikilla unionJäseniUä.
Nämä :hen;at antoivat palttua sel­laiselle..:.
He"yksinkertaisesti kaappa­sivat
j'lahi j a oikeuden", nimessä kaik­k
i haltuunsa. ^t^;lnitenjänkit K i i n a l le
kuuluvan Formosan —> j a sen-jälkeen
ryhtyivät tolnaittamaan "tutkimuksia"
eläen loistavasti metsämiesten las­kuun.
. J a kuuluvat toimittavan niitä
edelleen, ;JQtenx, maksaan ne ainakin
tulevat. -at'
Union säännöt kyllä edellyttävät,
että ensin ^ t e h t ä v ä syytös, sitten
tutkittava'Aää Ja vasta sen Jälkeen^
jos syytä on; i päätettävä .rankaisutoi­menpiteistä.
' •
Niinhän se.vanha sananlaskukin s a ­noo,
että ensin «mies tutkitaan Ja s i t ­ten
vasta: baticitaan. Nämä jänkki-herrat
kuitesUn oivat ensin hutkineet
Ja sitten xasta:»llcaneet " t u t k i a " Mut­t
a eehän<liennd(in nykyistä "amerik.
kalaista elämäntapaa".
Mutta mistä. tässä sitten o n oikein
kysymys? Mikä on saanut nämä suu­ret
herrat näyttämään oikeata jänkki-komentoa
Ontarion metsämiehille?
Pääsyynä näyttää olevan se. että
Trumanin j a MacArthurin sotapon-nistuksiln
suuresti ihastuneet kirves­miesten
imion herrat eivät tykkää o l ­lenkaan
siitä, että Ontarion metsätyö-
Iäisten tmio tahtoo turvata metsämie­hille
kohtuullisen palkan j a olosuhr
teet. Mitäpä metsämies elämän kus­tannuksia
-vastaavalla palkalla tekee,
kunhan saa Juuri n i in paljon että py­syy
"vetokunnossa".
Valtti pois työläisiltä j a dollareita
entistä rutkemmin herrojen säkkiin,
se tuntuu olevan khrvesmiesten union
herrojen Jalo päämäärä.
K u n metsämlehillä Jo vuoden vaih­teessa
olisi ollut mahdollisuus saada
palkankorotus, kuten Jäsenistön valit­semat
toimitsijat osoittivat, jarrutti­vat
kirvesmiesten unlon suuret herrat
sitä aina maaliskuuhun asti. K u n
sitten union Jäsenistön poinostuksesta
työnantajien öli ryhdyttävä neuvotte­lemaan,
tekaisi kirvesmiesten suurten
herrojen canadalainen edustaja A iu
drew Cooper työnantajain kanssa so­pimuksen
omin päinsä j a sanoi tässä
se on, muuta ei tipu.
Metsämiesten edustajat tiesivät kui­tenkin,
että suurempi korotus olisi
ollut voitejttavissa oikeiden neuvotte­lujen
kautta, mutta joutuivat alistu­maan
korkeimpien komentoon —
union osastojen vuosikokoukslhi asti.
Kuinka nyt tulee käymään riippuu
union Jäsenistöstä.
Allekirjoittanut vanhana metsäjät-känä
ei usko. että metsämiehet anta­vat
Jänkkiherrojen pöllyttää Itseään
ja edustajiaan noin vahi. kohdella y l i -
mieUsesti imin vanhaa turvakkoa. Se
ei käy laatuun, sanoi Jukolan Jussi.
Metsätyölälsteh demokraattisesti va­litsemat
toimitsijat todella ahioat hei­dän
lailliset edustajansa, ovat kutsu­neet
kc^kuun i j a 2 päiväksi Port
Arthuriin unionsa vuosikokouksen,
jossa tullaan keskustelemaan,
vista pääkysymyksistä:
1. Valmistautuminen palkkanei
luihin.
2. Union sisäisiin asioihin;
•mtaen ulkopuolisten toimesta Ja«
demokratian loukkaaminen, tt
tuksella ryhtyä halhtsemaan OfiJ
diktaattoritolmenpitein.
. 3.<:Union toimitsijain demo
nen valinta.
K a i k k i tavattoman tärkeitä J«!
keuden mukaisia asioita, vaitoim
Herra Cooper on nyt kuitenkin «J
kean omakätisesti juhstanut.«tt»l
tällaineii demokraattinen kpk""']
detään. n i in sitä ei tunnusteta f
tösvaltalseksi.
Toisinsanoen, että met
asioista saavat päättää vainrajjg
sella puoleUa asuvat suuresti}»'"
measti elävät herrat siten i^J
huvittaa. MetsämiehiUe t » * * ^ ,!
kerätä tuhannet heidän p a l t o l j^
nuplsematta paiskella töitä n i ^ ^
doillä kuin heille suvaitaan t a i ^
Mutta öitten on ihme Jos"
kaat talsteluperinteet omaarat^
rion metsämiehet taivuttavat r
luokUle Jänkkiherrojen
El tule kauppaa, ei sinne;
Metsämiehet tulevat nyt
mään unionsa historian
edustuksen vuosikokoukseensa^
missä sutakin mahdoUista
koko Joukolla, kuten tolmits»^^
hoittavat - ja päättämään^»"
taan .•'rajantakaisista ohjels»
tämättä. .Myöskin vaUtseina«n
toimitsijansa ja
JI116- tuntuvan potkun siiwn,
kaan missä selkä loppuu. >
Se on tehtävä, jos meinate» ^
tää metsätyöläisten k » n ^ J^
työläisten etujen
puolustajana. '
TodelUnen Joukkoedusto ,
1 Ja 2 päivänä Port A r t h " * ^J
täviiun Lumber and S a w n w j ^i
Union (vuosikokoukseen.—