Vapaus, May 22, 1951

              mm
läJministö antoi aancnfi»
B7kyist» J»mtusjarjesfcjiaaa^
Kaan, ja suurin ow heistft u^pqo
Salistaen järjestelmän^ voivan teb*
^Japanista "xaliastamlsen arvoisen»'
I iSUaisen tuloksen antoi oppIIal<|en
I veskuudessa toimitettu ä^i^estys, jpn-to
järjestäjänä oli NiPPon Hy(^pn-
IjattaiEU.
1 Niistä jotka eivät sanoneet pltä-
IriDsä nykyisestä Järjestelmästä ^ el
Ikokaan kannattanut US:n'järJestel-
Imää mutta 24 prosenttia öU Neuvps-
Itoliiton järjestelmän kannalla. 13
Inros. uuden Kiinan ja 8 prosenttia
lEiBOopan kansandemokraattimalden
Ijirjestelmän kannalla, Britannian
llärjestelmää kannatti 14 pros.. Syeit_ Isin 7 pros.. Intian ja Ranskan 3'pros.
ikin.
NeuvosfoUitoii fsinhiii
' o n 14$f^ti^^
ta j» x n i ^ Jo|3» ovat «aavnUUpnttt
sadan vuoden kimioitettavaii Ijb Neu»
la|iU!Q op. Ukrainan Kujtonio tiima
talonpoika liTeSböq.'joika im
täyttänyt 145 vuotta. *
Laiva ja satama^
palanut
Jantaina I>elaware>Joen: varr^
van ^äunän JäTsträtlaatiialsea:^^
laivan Finelandtn..^ Kolme , i n l ^ on
kateissa Ja kahcUn nBkj^an"^6ukky.
neen. ^Valiingot ar^iOaani$l;000^;
Tulipalon ai^ii^fytä ^kiläää.^
70 prosenttia aanol'iej1«Iv|lt:|»^ pidä
nykyisestä /komennosta j a 85 pros; i)-'
moitti sräk^t&vausa maatam;
lnmiillllHHIiniHlllllitiilHI|ili»iltiHliliHHiPiill|illiHI||ltMiilliillllllllMHi»
KIRJAUISUUtTÄ
Sttosittelemme allammnithija JdrJQJa
osastojen ja ykätyisten kirjaitoille
NykyaikalMn Ihmiskiivaukseq lolston^te ^^^^^ , •
TAI^O VEa>EN ALLA
KirJ. Francis Brett Yoniv - 8oom.Vi<oS Melttl^^
489sivua ' . IBnU iUL fZJjO
Nykyisen Englannin huomattavimpiin Jcertbjlin; kuuluvap* I^nds'^ Brett
rvoungin romaani kertoo huimaimisillä rafimäijöltuksllläv:seikkailevasta,
I kiihkeän elämäntahtiinsa tuhouttn^asta Griffith il^egaroni^ia^^aliäl^n
I perheestään, jonka Jäsenistä kukin «lää oman ki}htalonsaJR^dfonI|i}tse>
I valtiuden varjossa. Tapahtumat liikkuvat Walesissa^fan;te'ensimmäistä
maailmansotaa Ja sen aikana. Tapahtumarikas fcaii^äapi.^ • , •
GEORGIAN POIKA
Kirj. Erskine Caldwell - 190 siviia > YHinta'ri^ :• ; ^.
"Georgian poika" on älykästä leikittelyä ihmisten heikkouksilla Ja na^^
[ rettavuuksUIa. Kirjailija tarkkaili^ kuvattaviaan-piehenrpojan WilUam-pojan
näkökulmasta^ Teoksen päähenkflönä'on ,<^1^^^
Stroup, pienten inhimillisten' heikkoulEslen Ja lapsekkaah avuttonluudto
[ reimukas henkilöitymä. Kirja tyylilUsestlkin on mitä viehättävintä lujet-
I tavaa.
SAAREN LUMOT
KIrJ. Elizabeth Goudge - . ' 367 sivua . . - Hinta dd. $2.75
I "Saaren lumot" on Elizabeth Goudgen ensimmäisiä maailmanmaineen
[saavuttaneita romaanejaan. Jolla omaelämäkerralUsen aiheensa'vuoksi'on
^kirjailijan tuotannossa pysyvä erikoisasema, E^uvaa du'FrocQuen perheen
äidin elämäntarinoita Englanöin kanaalin, saarelta. : • y :-''r^^r
Herkin ääriviivoin hän kuvaa vanhan onnellisen^ajan kodln^vlehättävfne
ihmisineen Ja yksityiskohtineen: perheen, rakastetun/Ja JhalltimlU^
epäkäytännöllisen isän, jonka onnist»)u ^vuosien epätoiv(^en:uurastuksen
Jälkeen pelastaa perheensä. toimentulo sattumalta Julkisuuteen Joutu»
neena kirjaUijantyöllään, perheen viisi vUkasta'Ja VaUolttavaalJ^
[salaperäisen muukalaisen; Joka odötfamatt<mialla tavalla Joutua puuttu-
1 maan perheen kohtaloihin.
"Saaren lumot" on runoUinen Ja mielikvvitusta'.kiihottava,i:kirJa^::Jonka
epäsovinnainen Ja läinmin elämänviisaus oh'lukijalla todelUnenvirklälys.^
Kirjaa on vain rajoltettii määrä., Hankkikaa ytad'heti'Itaeliegme.-1??;
SATEET TULIVAT
K p t J . LOUIS BEOMFIELO .
Kaksi osaa - 718 sivua' - Molemmat o s a t i l d . f Q^
I Sateet tulivat on maineiklEaan amerikkalaisen ;ktrJäiUJanLOUisBrom>
fieldin pääteos.' Sen tapahtumajpaildcana' on'RandUpurinfi^^
Intiansa ja päähetikilönämaaJianmutlttanut, länsimaihin
englantilainen kapteeni Tom Ransome, Joka ikäänknin^^syrjästäkatsojäna
seuraa kirjavan intialaisen yhdy&kunnan elämää.' .Tt^ahtumar
millom maharadzan hovissa; milloin sairaalassa, Jonka..Jo}id9Ssa on Ett-r^
passaophikäynyt intialainen lääkäri,. nUUoineurooi^alalsten^l^
saarnaajien ja koulunopettäjien. intialaisten' virkamiesten Ja alempien
kastiluokkien parissa. Heti onsi sivulta: alkaa Juoni kehitt7ftJännlttäTln&,
tunnelma kiristyy hetki hetkeltä, ktmnes Intian mahiavaluohto kaikkine
väkivaltaisine voimineen puuttuu ratkaisevasti' Ja musertavasti Ihmisten
I kohtaloihin: sateet tulivat . . . Ja tällä kertaa tuhoavan hinniunyrskyn
Imuodossa. Onnettomuuden vaikuttiksen alaisena-kirjan henkilöt paljas»
[tavat sisimpänsä, toisista tulee elkkiä eläimiä; toiset kohoavat ennen
[aavistamattomaan suuruuteen. Ja kun'myrskyn tauottua elämää aletaan
{taas rakentaa, on koko yhdyskunnassa Ja Ihmisten keskeisissä suhteissa
ppahtunut syvällekäypä puhdistus Ja seestyminen.
IBromiieidin kynä on lennokas, kerronnan rytmi etelämaalaisen temppe-
[ramenttmen Ja lukijan mielenkiinto pysyy vireänä alusta loppuun saakka.
JOKI TULVII
KIRJ. LOUIS BBOMFIELO
374 slvna - Hinta sld $3.50
[Romaanin tapahtumat keskittyvät Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai­llen
New Orleanslln, Etelävaltioiden ylpeyteen. Joka Juuri oli Joutunut
IPohjoisvaltiolden armeijan haltuun.
iTäaa romaani on kuin Etelän kuumassa; tuoksuvassa ySssä eletty Jännl-
Itysnaytelmä. Sen päähenkilöitä ovat mm. Jenkkimajuri Tom Bedloe —
Isuurl sydäntenmurskaaja Ja vastustamaton mies — kaksi nuorukaista—
Ihaaveileva runoUija Ja Jalo aristokraatti — sekä kohne täysin erilaista
|naista, joille jokaiselle rakkaUs käy kobtalokkas^.
MAKSIM GORKI
MAAILMALLA v
381 s i v u . anUdd.$3.00
sim Gorki on venäläisen kirjallisuuden tunnetuimpia Ja huomatulmr
liahmoja. Hän omaksui kansalta^ tavattoiman kielen rikkauden Ja
syyden, tutustui kansan n^öaloihin Ja kokosi muistiinsa suunnafr-in
joukon mitä monhiaislmpia tyyppejä. - , .
«loruutensa vaeUusvuosien elämykset Gorki on tallettanut tcoksUnsa
apsuuteni", "Nuoruuteni Yliopistot'^ Ja " M a a l l a Jotka kuuluvat
liisiin omaelämäkerrallisiin iwksito Euit>dpan,k^
hän ci kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä,: motte esim-uvatessaan
lapsuuttaan Ja nuoruuttaan teoksessa " M a a l i l l a " hän le-ylle
kauncudön hdnhun luopuea tavallisesta^alastomasta
'aiuraiutnistaaiL Tajmä ntinigutn kB«Mwa n»1lw^H" t^fffaJw^n-ftotfct
n toteuttanut vaatimustaan, että Idrjallisuudm on samolnki^ mtlidenkin
ohtl'^^'^ palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta
ERKKI VAllA:
LEUONAJUHLA ,
242 «ivm - Hinta &ld.|LOO
teoksessaan Erkki Vala lausuu ajatuksensa peittelemättä Ihnan
yatuksenvapaudcn rajoittamista. Hän kuvaa voimakkaasti IhmlsctL aja­en
vapautta. Todella mainio teos.
Kirj. R. KipUns
MEREN URHOJA.
Kertomos nrarUta mefllfA'
258sinia HinU rid. »LM
KUOLLEET SIELUT
KIrj. NikoUI Gocol — 280 slvita Hinta BUL fLSO '
V ^"^oJai Gogolin Jobtava romaani on Venäjän rttllsmin perustajra
<J°f^"™^°^i«lIlsuud<meteVimpia ketto Se onltalk-iit.
niif'^^^'^ terävlmpiä yhteiskunnallisia satiireja. Jonka lähtfikohtupa
on lämmin rakkaus fcttvättavaa — Veiiäjän kansaa — kohtaan,
abj?. t ^ttUao annottoman.totuudelllsesti Venäjän maaorjuuden
b S J i f b y r o k r a t i a s ä i ; inutta' myös ruhtinaallisen leveäDä
numoorllia on sijansa viiltävän ivan rinnalla.
Tilatkaa osoitteella:
M S PUBLISHING COMPANY M
' ^ ^ 3 . » SUDBIIRY. ONT.
P""""""" '"""•ffflflllllllllllllllllllllllllllllllfff»llifrTPftflfTff"'Tf""'
Stalifi-paikifinpn sääiieita
Uaslöi StaBn-papUntojen^saaJi-iSdÖ
aaaatalonsti^fn^
a«iwnbmeja, - W|^äKb|a,'^'s^^
vilate-midlstäjia Itonpe- jaitraktort-äseninta/
lcönekti%al(|uksista Ja
' nenvostotllolRa. 'Hddän' luovat
suvntiduensa p ^ Y f l ^ * Jiu^äliistl.
sen i 'maatalonden;mah'tavaV <^
leenkddtt^istä;'^'kakbtstitsta.Ei
- : <^' ainoatakaänTmaatalondeii e r i .
kbisälaa, Jostaeifolisi toUnt esIUe
' ' taidökkält»"Ja
Jotka,' ^ t rikasi^iianeet Nenvos-
: tömaata tietydli^ri^ 'taiMmuksina,
löydölUä ^ keksinöillä,' tehneet
perpsteelUsta par|'imiikBia taotut-»
tomenetelmiln. ^ ^
REHUKASVIEN K£HITTXJl£
Stalin-palkinnolla palkittujen tutki­mustyöt
auttavat täj^eimpieh uuden­aikaista
peltoviljely^: Ja ikajjatäloutta
koskevien - tehtävien <;^tkaisemisiessa.
Tämä voidaan sanoa esimerkiksi' Icir-
Jasta "SSSRn" nUttoturmlCh ^a lai­dunten
rehukasvit'V Jotkai ovat' Jul­kaisseet-
prof. I. V. tftrin.-blolcgistep;
tieteiden tobtoriT.jA.Babotnov Ja
maataloustletelden kandidaatti S. ilf
Alsabadjan, missä teoksessaion anneti-tu'
kuyaiis IISS kasvista.: Tiedemiehet
osoittivat maan, luonnonnurmien Ja
laidunten loppuunammentamaitoman
kasviilisuusrikkaudenir Heidän- Jul­kaisemansa
teoksen -perusteella. kehi­tetään
parhaillaan toimenpiteitä .uu­sien
niitty- Ja laidunaMeiden ^käytän­töön
ottamiseksi. Juurrutetaan ' Jalos­teiksi
uusia arvokkaita rehukasveja
villikasvelsta. — Vähäarvoinen •- ei ole
myöskään F. I . Filatovik tieteellinen
Julkaisu' "(MTonivuotiäten TUoiHokasvIen
kehittäminen pelto-^ Ja 'rehukasvien
vuoroviljelyksessä SSSBn ' kaakkois-alueiha!''
sekä maataloustieteiden toh-'
torin A. A. Zubrilinin tutkimus rehu­kasvien
säilömisestä^ 'palnorehuksi.
Suuren käytännöllisen/ morkltylcsen
omaa kasvinjalostajatfedemi^teh I. A^
Mtokevltskn Ja V. iEiVoikovskiu klr-
"sytshevHäinen") "kazahskaja belogor
lova** ~ ';^'kasaklalainen valkopää? Ja
''alataussäTja*' — r^alatausskalainen^V
llämä eläinrodut antavat entistä körr,
keanunanlypsytuloksen, maiden korr
Ja, jossa suuressa tutklbimäsisaan tekl--
Jät ovat valaisseet tieteen J a eturivin
käytännön kokemuksia ölJykäsVlen
käilttämisessä. Teoksesta "iMaata-lousteknlikka"^
on myönnetty palkinto
^kuolemanjälkeisenä' «uurelle 'ma^a-loustieteen
harJoittaraUe V. P. Moso-loville.
Tämä arvokas tieteellinen työ
on yksinkertaisen Ja jselvän esitysta­pansa
vuoksi ei ainoastaan asiantunti­joiden'
vaan myös mdiälukuisten koL
hoosilais-aktiivien oznaksuttavissa.
Suurelle ryhmälle fieteillistcn tut­kimuslaitosten
Ja suäjämetsäaäemien
työntekijöitä on myönnetty stalln-paUdnto
puiden pesäke^lvöä koske­van
akateemikko T. b , !Lysenkon tut­kimuksen
Ja siihen liltCyvlen Iqrsymys-ten
tieteellis-tuotannolUsesta kehittä,
misestä Ja menestykselli^^tä käytän­töön
sovelluttamlsesi».'. ^^TTusI arojen
metsäkasvatuksen poi^ate avaa tien
luonnonuudistussuun^telman 'nopeal­le
Ja menestykselliseUe^suorittamiselle,
tien korkeisiin Ja ]|^syviin satoihin
kuivuudesta kärsivillä;, aroilla.^ iMal-nittua
menetelmää käyttäen toiol te-taan
tänä vuonna kaik^ tanuni-istuk-set
peltojen suojametsävyöhykkeillä.
MAATALOUDEN KON£|STAMIMSN
Stalln-palkinnon u-ovat saaneet
maanviljelyksen keinokastelun uudis­tajat
S. A. Dellnlkaitiä,: A ; ' G . Tuxbih
Ja A. J . Pantelejev.' Hifeldän kehittä­mänsä
inidetkastelmhuodot — väliai­kaisten
kastelukanavien'' ottaminen
käytäntöön — ovat täneet koko maan
omaisuudeksi.
-Utislen - Stalln.-paIkInnon •. saajien
Joukossa ovat maan ktfuluisat kombai-ninholtajat
(Konstantin Borin. Alek­sander
Oskin, Trofim-Kaban,; Ivan
Varakin Ja Grigor G^laVtshenko.Jot.
ka 'ovat täyldllstän'6et'työmuotoja
viljankorjunkombainellia' ja nionln-kertalsesti
^ kohottaneet ^Ktdonkorjoun
torönormejä. Berjoznjandcin kone- Ja
traktoriasemalta puimakoneehkäyttä-ja
N . N . BredokiUe ob itayOnnetty pal­kinto
hänen kehlttäir^istään viljan^
puinnin pikamenetefo^stä.
anircna ketetotCnä^jM^ V. D.
Bogat^evin iiaktorilla vedettävä ka>
pearivinen kylvökone. Sirottaen'Sie.
menen tasaisesti ma^j^erään ktnieen
työ' auttaa ' vlljakasrien satoisuuden
kohoamista keskimäärin 200 kg heh-,
taarilta. Tänä vuonn%kpnc- Ja trak-torlasemat
saavat BÖgcatBhevIn keksi­mää
igrlvökonetta 30DQ, ka]n>alettä.
UUSIA KARJABOtUJA
Neuvostoliiton maatalous on rikas­tunut
uusilla runsastuottoisilla karJa-rodallia,
xKohne tletaenisen työn k o t
Idctilvia on ybtelstoimh^nasBa kollek-tUvitakniksleii
Ja neik^dtoltilojen kari'
janjalostajien kanssa Jalostanut erit»^
omaisia, rotuja suurta earvikarjaa.
Joista mainittakoon "iqrtafaevskaja'* - 7
kean rasvapitoisuuden sekäerottautu.;
vat, kokonsa' J a painonsa puolesta.
KoUeiktil^tälouksien karjafarmellla
on näitär uusia rotuyksilöitä Jo satoja
tdhansia.^ Stalin-palkinto on myön
netty arvpkkaiden (hienovillaisten
lammasrotujen, kuten *^stavropolska-
Ja" — ."stavropolilainen", "salskaja".
— "salskilainen* sekä liveniläisen s l -
karodun' Jalostamisesta.
KASVINJALOSTAJIA
Korkein palkinto on m y ö n n e t ty
myös usealle kasvinjalostajalle. Muut­taen
luontoa mltshurlnilaiseen tapaan
he ovat antaneet maalle erinomaisia
lajikkeita Jyväjalosteita, teknillisiä
kasveja; hedelmä-, marja, sekä vilni-rypeläl^
tuja.' Näiden Jalosteiden
soveltaminen tuotantoon kohottaa'sa­toisuutta
Ja laajentaa Jalosteiden kas­vualuetta.
Niiden taloudellinen mer­kitys
pn erittäin suuri. Erinomainen,
kevätvehnälaätu "Mtoskovka', Jonka
Vlfhiskyä kajioille,
vai hoitajalle?
, Erään farmllehden kirjeenvaihtaja
kertoo havainneensa uutisen miten
kylmettyneille vasikoille ol^ annettu
konjakkia lääkkeeksi Ja hän kertoo
.nyt samansuimtaisesta kokemuksesta.
Barred Rock kanojen (Ja Itsensä)
"hoidosta". -. ^
" . . . Palattuani kotiin. Ilma muuttUI
kylmäksi. Ja koska "brooderi" oU tä^'
l^ötaynnä minä, toin k ^ i sairasta
kananpoikaa keittiöön, lifinä pänlh
ne pahvilaatiUcoonJa voimakkaan
sähkölampun niiden yläpuolella Ja
yriUn syöttää niitä kädestä. Kumpi­kaan
niistä ei noussut seisomaan Ja
niin minä, epätoivoissani avasin
White Horse" pullon.
"Minä panin sita lantattua tippa-,
ruiskuun Ja annoin sitä'muutatnäh
tipan yhdelle kananpoikaselle havait­sematta
mitään IhetQcohtaista vasta-,
vaikutusta. Sitten minä.rupesin t i ­puttamaan
. sitä toisen kananpojan
suuhun Ja se rupesi kovasti piipattaa
maan.
"Käännyin ympäri Ja : näin toisen
kananpojan- makaavan Jäykistyneenä
Ja kuolleena. Toinen kananpoika piti
eloisaa melua Ja se antoi minulle aa­toksen.
Jonka Johdosta: kaadoin It-
BMUI; Baltti. ~ i > a ^ ^ ndjä-toisto
60fdaltotl^:|^ esltu
vUme tatnmrnjjoina ivaatlmiiksiBn. että
lAmerikän J» muiden maiden «olehltys-
»mjeljältt. sölilai^en' täytyy -tukea
"mlehitysajan' lapsUä" Joita l i e ovat
Saksassa :i;UitäQeetV^>äIv8ii Jäi»
' Nöii)& ii^i$J&8eriet esItUvät piUiW:
ehdotuksen; J9id)ialittukaän.faamtusta
PSVdekäätt VaätlmtHm'^ mlehltysririMl^
omälsUta \ ritkabua itä^iän. .'problee-'
milli;- : ''-""l ' • c '
Amerlkkalalstiäi' Ja^ onulden^ maiden
miemtysarmeiJälii,7G9tliaideii'°~ länsi*.
Saksassa tekenUehvtt^ liikusonäärä
ttihnettii kasvinjalostaja, maatalous-^ selleni isonlaisen ryypyn — ensimmäi-tieteiden
tohtori V. iE. Pisarev on ke­hittänyt,
antaa keskisillä mustanmul­lan
ulkopuolisilla vyöhykkeillä satoja,
Jotka ylittävät tavallisten Jalosteiden
satoisuuden hehtaarilta 4—7 sentne,
rillä.'- Kasvinjalostaja A. A. Gorlats-.
hin . vehnälaatu "Lesostepka-75" - -
"iMetsäaro-75'', jota on paikallistettu
viljelykseen \ monilla Ukrainan tasa­vallan
alueilla, on laajalle levinnyttä
"iUkralnka"-läatua satoisampi , 3-r4,
sentneriä hehtaarilta, — Kasvinjalos­tajat
Ukrainan tieteellisen tukimus-^
laitoksen' instituutista ovat kehittä.;
neet. malssihy^riidejä, kuten laatxija
"Pervenets" '— :"Esikoinen" Ja "US-peh"
— 'Menestys', Jotka ovat Jo saa­neet
laajan levinneisyyden icoUektiivi-taloi^
ien pelloilla. Kiitos näiden
laatujen: ovatimaissisadot kdhoimeet
miljoonia sentnereitä. >
MitEOiurinilaisel hedehnänjalostajat
— maataloustieteiden tohtori P. A.
Zavoronkov, prof. S. I, Lsajev Ja van-hempiKtieteelllnen
toimihenkilö A. V.
Bolonjajev ovat kehittäneet erinomai­sia
omenalaatuja.. V. J . Jevdikimov
ym. •'. mitshurlnilalset ovat ike(hittäneet
uusia talvenkestäviä vilnlrypälelaalfu-ja;
luoneet menettelytaloja tämän ar­vokkaan
etelän kasvin Juuiruttamisek-si
äSSRn eroopanpuoleisen osan kes-kisiä
ja itäisiä vyöhykkeitä varten.
•Rlkastimeena uudlstajain etevillä
tutkimuksilla sosialistinen maatalous
moninkertaistaa ravinto- Jateknillis^
ten kasvien /sekä karjataloustuottel-den
tuotantoa. — (Sra).
— Japanin "hallitus" suunnittelee
elinkautisen ystävän nimen antamista
MacArthurille.
sen joulim jälkeen.
. "Niin herrani, minä olin valvonut
;kaksi tai kolme yötä niiden kanojen
kanssa ja niinpä taisin olla väsynyt,
sillä seuraava .seikka minkä muistan
oli se kun vaimoni puristeli minua
kovasti pauhaten, että nyt on aika
mennä tekemään tuli brooderiln. sillä
silloin oli Jo aamu ja samalla kysyt-
,t|in että mitä varten minä join ka-nänlaäkkeen
kokonaan? . \
.•VNo, minä nousin ylös Ja kanan­pojat
tuntuivat olevan kylmissään Ja
^unissaan. Mutta se sairas Icanan-'
.poika. Joka kesti lääkkeen vaikutuk­sen,
näytti olevan paljon paremmassa
kunnossa kuin olin minä." — (Alle­kirjoitus).
Kaitansa jä sypressi '
pohjoiseen ilmastoon
Moskova, (STT-SIB) SubtroOpiUi-sen
metsä- ja puistotalouden tieteel­lisen
koeaseman kollektiivi Sotshissa
työskentelee arvokkaimpien puu-: Ja
pensaslajien kehittämiseksi sellaisiksi,
että niitä voitaisiin kasvattaa pohjoi­sessakin."
Erikoisesti on tutkittu kastanjaa,
josta saadaan arvokasta ravintoa sek|i
mainiota puuta. Tieteellisen työn
tekijät yrittävät nyt tehdä kastanjan
kestävänunäksi pakkasta vastaan.
Pohjoiseen yritetään työntää myös;
sypressiä. Jonka puuaine on hyvin
kestävää mädäntymistä vastaan. Näi­tä
arvokkaita puulajeja kasvaa Jo
Krasnaja Poljanan takana olevilla
vuorilla.
oh ^ arvioit^. 80yOM= 3 5 0 ^ ' Siksäh
laiden'Ja Julkaisut o ^ t vUttiedfleöildia
Julkaisseet "useita-, ftrtlkkelMta -'tiUtä
kSrsymyte^tli. v A ' ' ' ' '
Hevue: huixmauitäavp^
sesU,' että, dos, ^anglo-ämerlidkalais^t
hattiavat', uutUlJflaksaa armeijaa,
"nUden el tarvltseteh^ muuta' kiiin
pukea sotllasjiukuun : anneljah; JoH-ka"
ovat.itse ,iehneet*v'
- Miehltiysjouätkojen shfllli- Ja isotilas-viranbiiutlset
iariatkulta^ as­t
i , kleltäi^^meet' Vioittamasta lutto-l
ä i ^ sotilaat huolehtimaan .laitto­mista
jaikjeifilsistään. -'r/^ ; '^r
^ lAiötetts^ylst^^iilii^lstä^saatuJeh tie­tojen
mtikäiin*kjli$tqy6*"aile|il^iah
lapsista" ora 3^Hi'ukan välttelyn ai­he
Yhdysvid'tBin''4& tJU^I-Saitsan vä-listsää
neiuJvöifeeliiiBsa 8«>pImU
teen. Jonka' mufkaan' lopdSettalsllh
lähsl-Saksan-iiilehieysfts^ma.
'^InUInä tarjoamaan Xtfi-Saksäo
r(C| l y t n p lalalskomltealle ainoastaan
kaksi tai kolme palkkaa 22 Jäsenttt kä-aittävfissäi:
olymplalalskoipl^
Ilmoitetaan täällä pidetyn kokouksen
jaikeen. rKuten tiedetään on känsäin^
:vftUnen olympialalskomttea-^^pannut
saksalaisten osallistu;pisen ehdoksi,
yhteisen kaikki saksalaiset käslttftvän
köi^tean muodostamisen. T&ällä p l -
liietty kokous esitti vaatimuksien,-että
Xta-Saksassa muodostettu 'komitea on
^hajoltettava koska «e on muodostettu
tnyOheoimln. / - ^
Kiinan uiiloi^s^ on.-
5.5 mUjoiötiäa jäsehtä
rPefclng. ;'4^:Tappuim m
neen' vuodj^n: aUU^nä'llmiolteläädi K l t -
•n^ri.työväen' tinloideh jksemntiärän
kohotttleeri ^ p t ^ p t l l l ä eli 5.4lk>;d(»
Jäseneen, iimöltil :'tittiqä'ammaitljä^-
JesteHtesk^^ks^^arapuheenjbhtaja LJu
Ifiilg-jr^käläiseUe .lyöml^-Mnilselle
leiideUe.r^Häin sBhöl.-:että h^^^
vimpien- teolllfiuu^lojen'- kaikki työ­läiset
övat nyt amniallilisesti Järjes­tyneitä.'
' ' ' , ,
.JÄÄHINNAT NAISILLE:
Xnflatlo. Joka Johtuu kapitalistisissa
maissa pääasiassa sotavarusteJtistaiOQ
levinnyt T; kautta koko 'kapitalistisen
maailman; x sen vaikutus ;'tunkeutuu
kaiulle elämän aloille. Sitä yritetään
hillitä rajahtatojen avulla. ^
NUnpä äskettäm tuli Y K : n istun-noUe
tieto, että eräissä osissa Afrikaä
on Järjestetty rajahinta vaimolUe: In»
flaUoh painostuksen vuoksi.
' Eäelle^n sanotaan importissa,' että^
rikkaat polygamistit (monlvalmoiset)
.'ovat niin vallanneet markkinat, että
nuwet miehet ovat pakoltetut ole­maan
naimattomina. Tämä tiedon-
> anto'sisältyi "memorandumiin orjuui
desta Ja siihen verrattavista tavolstaf';
Jonka mraiorandumin: valmisti nais-'
ten kansainvälisten Järjestöjen- yh-|
teysitomiteo.
, V Memorandumlssa sanotaan, että tl>|
lanne on kasvanut myötäjäissystee-l
mistä, Joka vallitsee afrlkalaisten hd-:'
mojen keskuudessa. "Alkujaan myö-
.täJäiset.oUvat ehkä kohtuulUnen ta­kuu
sulhasen aikomuksista Ja aviolll-:
ton. vakauttamisesta"; sanotaan mc-::
morandumlssa, "mutta harvoissa pai-;
Icoin tämä yksinkertaisuus on Jatku-;
hut". ^ ,
' "Nykyään vanhat polygamutit, Jot-,
ka keräävät vaimoja rikkautensa mer­kiksi
. . . ostavat nuoret tytöt^ vieläpä
pienet tytötlapsetkln. Ja nuoi^tmle
het ovat pakoitettuja elämään yksii
nälsinä. tai laittomissa suhteissa." ':
SUOMEN KUULUMISIA
(Helalpfissä^ hniit(lit|tin>3a pnä 1951
^' Snoml-Seura)
ULKOMAATjTKAUPASTAAIME
YLI 80% EUROOPPAAN ' .
'Dllcbnmnkat^p^U^ :yasta. Ilmes-i
tynee^ kert9n;iuiisessa tehdään sei.
koa Lli^i^/tifl^ätlötvta Vfn'1950 aika­na
; sekä; i tilkomaalJilauppjMnme'^'J^
kaantiimises^ '. ta^aralbittein MJa
maänpslen: Ja maiden kisteo^l Eurpo.
pan mailla on sto mukaan JatictivaS'
Maailman yhden parhaan
'ajurin takana
K KUTEN
NÄETTE
Nauttikaa omakohtaisesti keväästä
maantien varrella ja
tl ff
G R E Y H O U N D I L L A
•fehdessänne seuraavan matkan/liit­tykää
niihin. miljooniin matkustuk­sesta
viisaantuneisiin. Jotka panevat
Greyhoimdin itseajon edelle!: Saatte
matkustaa huolettomasti pehmeissä
Istuimissa'^ kaiken matkustuksen
alhaisemmilla hinnoilla.
S U D B I T R Y S T A :
Miami Beaclb Fla $ 42.25
Vemr Orleaao, La........... 33.80
BosloiuBifaM. 19.25
Cliicago, IIL' 18.10
Garsr, Jnd,'— 18.10
Pillsburg/Paim. . . . . . . . . . . 1 8 ^0
eSuuiiiU 10% tOtttakzUima, Upolsn.
. U N I O N B U S D E P OT
^>uhelin,5-S071
151 Elm St. E .
* Sudbtffy
G R E Y H O Ö N D
Indusfrialistin
tappio oli V. 1950
15,671.91 dollaria
Duluth,Mlnn. — industrialistm tou-kok.
18 päivän numerossa Julkaistut
tillselostukset osoittavat lehden tuotr
taneen tappiota huhtikuun loppuun,
päättyneen tUivuoden aikana 15471,01
dollaria, mutta kun vuoden kuluessa
saatiin lahjoituksia Ja muita tuloja
yhteensä 13,549.30, ei vuoden nettotap-pioiklil
Jäänyt sen Jälkeen muuta kuin
2,122.61 dollaria. Vuoden aikana saa.
tujen lahjoitusten määrä oU 12;610.75
dollaria Ja muita tuloja oli 938.55 dol­laria,
^Lehden edellisen tilikauden tuotta­ma
tappio oli 16425.62 dollaria Ja kun
sutä vähennettiin saadut lahjoitukset
ja muut tulot, 12,42556 dollaria, Jäi
vuoden 1949 tilivuoden nettotappioksi
3.699J7 dollaria. . . /
Liikkeen omaisuustase huhtik. 30
pnä Iföl osoitti Worker8 Sodalist
Publishing Companyn varoiksi 4^1.
63 dollaria. Jota vastaan oli veDcoJa
17.079.73'dollaria.
Industrialistin Julkaisemisesta oli
aiheutunut tappioita kaikkiaan lt,l98.
86 dollaria mutta kun Julkaisuista,
kirjojen myynneistä Ja painotöistä oli
saatu voittoa, väheni t ^ k t l d n i mää­rä
sen Jotodoeta 15.67151 (toilailin.
Lehden canadalaisen .toimiston; (Ca­nadan
fJutistoimisto) 'scauttaVpli leh-delle^
saatu tutoja kuluneen vuoden ai­kana
kaikkiaan 6,343.17'dollarin ar­vosta
j[a lefatillikkeen taloudenhcritaja
Wesle7; Kniivilä kehoittäa edelleen
Jatkamaan-toimiston toimintaa. T a .
loudenboltaja ehdottaa myöeUn.fetta.
lehden tilaushintaa koroiettalslln
hiukan. I^ehtl l l m e s ^ vitsi kertaa
viikossa nelisivuisena Ja sen tilausblo*
ta ori ceitsemän doUaria vuosikerral­ta.
ti tuupassämine. yUvbimälsestI hallitr
seväbsä..' J^llhlnsulihtau^
valhdostem^V^f^^P^
yli 62%'^,i4nlisen [ pallonplloUsiton o.
suu4en dl|e^'fun^at 13^V Afrikan
osuuden 2,4^ Ja Aasian osiiuden;1.6%
Vientimme. kokoonpanon yksipuoli­suutta
kuvaa se,; että siltä edelleen n.
86 % . tifll' ptit^taväiain Ja raskaah
putmjalostusteoUisiraden tuotteden Ja
yhteensä vain-%A % muiden tavarain
osialle. X71komaläen;mlelenkUnto Suo­mea
Jcohtaan erilaisten tuotteiden vie­jänä
Ja myöskin markklnaalueena
osoittaa Jatkuvasti kasvua. Tämä ku.
vastuu nun. siitä, että viime vuoden
aikana 8aapui'^iLnkomaankajippa!iitoIle
noin 4,000 tavarakyeelyä Ja tarjomta
64 eri maasta/ Liiton puheenjohtaja­na
on: ministeri Henrik Rarmsay Ja
toimitusJ<^taJana Jaakko i2ahma.
SUOMI JAI ILMAN U8A:n >
ftlKKIKIINTIOTX
Yhdysvaltain kauppaministerIÖ I l ­moittaa,
etta: rikin Jakelu kaiklUe
"ystävällismleilsUle maiUe'^ on mää­rätty
kihitiöltään mooo tonniksi ku^
Itivan vtioden loisen neljänneksen ai­kana.
Suomi Ja RnrtugaU eivät, ole
päässeet Jaosta osallisiksi.
NEUVOSTOLIITON UUSI
LAHETTILXS SAAPUNUT
HELSINIUN
Neuvosfölitott; uusi Suomen lähet­tiläs,
ministeri /Viktor Z^harovits^
Lebedev^ Joka: aikaisemmin on tol-mhiut'
maansa suurlähettiläänä Puo­lassa,'
saapui toukok.- 8 pnä lento­teitse
mbskovästa Helsinkiin. Mhiis-teri
Lebedevnimltettihi lähettilääksi
maahamme huhtikuun 8' pnä,. Jolloin
N^vdstollitort korkeimman neuvos­ton?
pufaemlelUstö, vapautti. *enraall-luutnanttl
,G.>K. Savonenkovin. tefi-tävistään
Neuvostollton läheUUääoä
Helsingissä. , '
PROPSIEN VIENTI fiQ^BJA/^f
' ^ o j ^ i j ^ t in tuonti Suomesta Nor­jaan
lisääntyy tuntuvasti tänä vuon­na.
VUme vUönna ttiotin sitä 175,000
kuutlo(netriä,'mutta tänä vuonna tu»
lee vastaava luku nousemaan 50Oj00O
hfielle. Kansakuntien puolesia piti
Järjestäjille puheen: Suomen .edustaja
Gummerus. Suomen osastolla,. Jon­ka
komissariona Ja suunnittelijana on
Tapio Virkkala, oli suuri menestys.'
SUOMALAINEN ELOKUVA''
PALKITTU. . . ,~ ^
J:ta|ian hallltyksen alaisen urheilu
Ja turistifilmikomltean ScstriereSsä
Järjestämässä kansainvälisessä iihnl-kllpailussa
Suomi-Piimin - elokuva
"^uoml hymyilee" on saanut Ranskan
Ja Canadan kilpailufllmlen rinnalla
korkeimman palkinnon, suuren ho-'
peamaljan.: Jonka samoin 'kuih' Ita­lian
'olympiakomitean mitali^ vas-;
taanotti Roomassa lähetystöneuvos X.'
Thesleff. * ' •
' i i ii
r; lÄhettäkÄiiBlii
< paketti' mieltyttäväkisl
ilUe viittä' loleu^im^iliiilg^
H e l l S ^ ^ ö ( M l j p i ^
^ ffeldlM* väUtiayanion koiiM
'suklaata, ,^^mwm-^i^?-^M
% paun. Säkerlh kakaot» •^'i I
2 pakettia si^yukkelto . -
1 pari Nyton?8iikkl&;.valh f.
No. 10 ^ '\' A
'Kokonalspalna::ll:!JJwii°^
4 paunaa kahvia -
d paunaa valk. riisiä , '
1 paketU.kuivattuja •. '
. hedetauä , mmmm^m
1 pau9a kuiv. luumuja.
1^'unssia kaneellft ^
\ ' Kokonaispaino ILpaiuiaä. A
TYPt 'TO" "
HINTA $M5 -jl
«JrAUNAA KAHyiÄ »
rKokottibivalnvl ipanaa» 1 '
Antakaftmmä» huoftaft Tel{fätt
pakettilähetiksenne, | <
VA?AUS T R Ä V E IL
. AGENCYr 1
EPWIK JBUKÖl" ' /: Valtuutettu asliamies
B0 3 | 68 BUOQVBT,, 4».
;!SV«:T
TILATKAA VAr AU 81
kuutiometriin. Ilmoittaa Norjan maa­talousministeriö.
ÖuurI osa tämän­vuotisesta
kiintiöstä on Jo saapunut.
OUlOKUBIMUN TUOTANTO
VÄHEKTTNYT
Outokunip^ Oy:n tuotanto väheni
viime vuonna v. 1949 verrattuna.
Syynä tähän on melkein kohne kuu^
kautta kestänyt lakko viime syksynä,
todetaan äsken Julkaistussa yhtiön
vuosikertomtiksessa. / <^
SUOBIELLA MENEfHTYSTA
MILANON BOSSSUILIA
Milanon maaUmanmessuJen Järjes«
tämä vastaanotto sanomalahdills
muodostui' kunianosoitukseksl Suo-
Hifi
?1..
m
m
m : i i
mi
ry, m 'mml
m
Im
» l i i
W
SEED-^fERTIilZERS
9 Meillä on suuri . vanutc|
apulailta» .Jolia'oii^^^i^^ tliai
' t ä halaatte.'^: ::-'-;V::ö:::-:-:..'Vp::::::i!::
2-12.8 VILJALLE 1.....:.: ionni 44.91^
2.I2.1P VILJALLE tonni 47^^
4.8-10 PERUNOILLE -..tonni 4»^
4.12-8 KASVISMAILLE ...tonni 4 9 ^
10-6.4 PIHAMAILLE tonni 81
.Numerot Ilmaisevat prosenttimäärät nitraattia, >'
' fosfaattia Ja potaslu^,'
Anunonlakki sullaattla
Ja nitraatti soodaa
Lehtikamrittoa
. < •iVttillo
HEINÄN SIEMENIÄ
lOOjp. 50 p.
Timotei —120 p.$lWO 1 16.00 8.00
Timotei & 15% aisike 23.50 12.50
Timotei/ aisike & puna-apilaa'
70.15-15% 135 p. säk. $34.45 A 25.50 14.00
Puna-apiU "Mammoth" 45J)0 24.00
Puna-apilaa "Double Cut" 50.25 27.50
Alaike-apiUa 554)0 29.00
Alfalla 75.00 ' 3ft00
Valkokukka makea apila 22.50 12.^0
Keltakukka makea apila 22.50 12.50
"Red Top" 67.00 37.50
"Brown Top" c 125.00 67.50
Pumpullsäkcistä 75c lisämaksua
>i 1* i<i•
.:::;•- 'v^:t't-
.1
t«
paun^
.28c<i
)S
30c'S
57ci*
60c::
Olo
28C:J
28c;;
77c!5
U5|5
>• 'f
i
- ' l p
• l i i
• • m
i i
Puhdiatettua läntelälstä kauraa »JOOp. $40^
Puhdistettua länteliistä vehnää 100 p.,$44C(
Puhdistettua läntoläistä ohraa 100 p. $4.60^
"Ajax" siemenlcauraa 100 p. $iJ2&
S U O M A L A I N E N P A L V E L US rt
EDWARD fiHUN Mi
:.: :> :•:•:•:, '.:.^::/vjv ;:'.^'^v:::.::•..• A iV:-'':r:::T/".^vVytv/(-;;-;^
«
66 ELM ST. W. PUH. 6-6421
::^v.i
m