Vapaus, August 6, 1928

              Shni2 Maanantaina, elofomrf' 6 p;nä—Mon>, Aug» 6 No. 166
1»
- » M M » '
VAPAUS
A. T A A S A. B.
T O I M I T T A J A T t
TENHUXES, H. SCUL B. PEHKOXES.
TAPAUS ( l i l M f l r)
OMOrTCSHas-XAT VAPAUDESSA s
S IM fcou. 1240 l u U i M f t M . .— AT{«tutt«o<nu9«aaot«lLMt iOc .
_ » f t SOe. luit*. fiM S k«itM. — S r « y ^ l » « « « * « * C<» »2J » • 7"
AtiMnOMKmkMt S2J0 kart.. fcckif kertaiu — KIit«.llaot»l*tt l l Ä k o u . — KBotcnw^»ctelc
Ml Jcou. SOe. liOmakM kutodamMcIu o i mvMtninfai. — HtHmntU** rMtolaMak*^ •Ue k . l s « b m a . — TiSipSSiZlaotMiica ja U a M c M g n t t n n c s eo. T « « t o i « n M . g h f «nart
t » U t » — . — T U M U C . ) W U d maa» nba. «i tsUa »uMi itrtfi——.
TItAUSHlNSAT:
1 «k. »«JS. « k k . » J * . S k k , I1.TS i» 1 k k . flM. - rhijtnluäiuM l»
: 1 T k . MJOS. t k k . S3^. S k k . KM ia 1 k k . 11.00.
ack2. gnrBtHf
UMccn »IctBt a » r t o i ^ piUi oBa konUorU- kello « lp. a«eit7mi»pli»i« «Jelliaaa aikipii»»»!-
Tapaaiaa tafaitMi Ubcrty Bailiiias, S3 Lena StfMC Pakalla S36V.
TifMiaa kMtlarit LUmtj BaiUiag. SS Lona Su Pakalla MM. PaitioaeUt Bos f», Snibm.
Gaaatal a^iatiaiag cataa 7>e. par eot iacb. UiBimam c
l i m^Utt •drartUfa» aaa<tia« aaMOf (ka FisalA Paopfc la
ckarga foa aiafla iaaattiao 7Sa. tka Vapaaa
Jm atta aUJaia Ukaaaa aaa «aauaita anaimHaaf» k!i>
iBiaaBa ciaaOit I. V. XAICfASTO. Bikkaaaboitaia.
a. klT}aa«kaa aalaHaaa tUkkaaiAabaiaa
Saccon ja Vanzettin muisto
Saccon .ja Vanzettin telotuksesta
tulee kuluneeksi vuosi t k. 22 p :nä.
Telotuksen tapahduttua kirjottivat
kapitalistilehdet: "väittelyn aika on
ohi... luku on päättynyt". Mutta
nämä räharuhtinaidlen ostetut her­jaajat
erehtyivät. Luku ei olekaan
vielä päättynyt, eikä tulekaan päät­tymään.
Parhaillaan valmistellaan
valtavia muistojuhlia, joissa uudel­leen
paljastetaan kapitalistisen oi­keusjärjestelmän
raakuus, Saccon ja
Vanzettin telottajat koristetaian hä-peäleimalla
ja joukkoja nostatetaan
taisteluun uuden järjestelmän puo­lesta.
Vaikka lähes vuosi jo on kulunut
Saccon ja Vanzettin telottamisesta,
on tämä kaamea tapaus säilynyt
imohtumaltomäna koko työväenluo­kan
mielessä, sillä olivathan mo­lemmat
telotetut työväenluokan roh­keimpia
taistelijoita. Vierähtänees­tä
ajasta huolimatta ovat miljoonat
työläiset edelleen sitä mieltä, että
Saccoa ja Vanzettia ei telotettu siksi,
että heidät oli kapitalististen oikeus-menetelmien
mukaan '^todistettu"
syyllisiksi ryöstömurhaan, vaan sik-sit
että oikeustaistelu oli kehittynyt
taisteluksi kahden luokan, työväen­luokan
ja kapitalistiluokan välillä
ja kapitalistiluokka, jolla on valta
käsissään, piti välttämättömänä, et­tä
se tässä taistelussa^BOOriutuu voit
tajana. Sacco ja Vanzetti kaatuivat
luokkien välisessä taistelussa ja siksi
ansaitsevat he työväenluokan jdca
mattoman kunnioituksen. Siksi olisi
nyt telotuksen vuosipäivän lähestyes­sä
kaikkialla järjestettävä muisto
juhlia, joissa selostettaisiin tämän
historiallisen tapahtuman merkitys
ta.
Tarkotuksella säilyttää jälkimaa
ilmalle jutun eri vaiheet väärentä
mättöminä on pieni" ryhmä miehiä
ryhtynyt julkaisemaan kaikki jutun
aikana syntyneet kuulustelupöytä­kirjat
y.m. asiakirjat Painosta on
juuri ilmestynyt ensimäinen osa, kä
sittäen 1,092 sivua. Myöhemmin
tulee ilmestymään vielä viisi saman
kokoista osaa. Kaikki osat ovat täy-dellisesti
a^iakirjallisia sisältämättä
minkäänlaisia mielipideilmauksia.
Koko teos tulee maksamaan 25 dol­laria.
Harvat yksilöt voivat tätä
teosta itselleen hankkia, mutta sen­sijaan
voisivat kirjastot ostaa sen
ja säilyttää sitä arvokkaana muis­tona.
Kommtermn kaadem^D ko^essiD julistas kovan fanfaari-toitoftuksen, jolloin
kaikkein silmät kääntyivät Seurahuo­neen
valtaoven yläpuolella olevaa va-laistua
parveketta kohden. Arvattiin
NEUVOSTOLIITON TTOUISILLE. PPNA-Ai^^TFTT-^rAffinj.i; JA TV, -juhlavienaui tulevan sieltä puhumaan
NAISILLE MEBISOTHAILLE : kokoontuneelle yleisölle.
Toverit! ; .
Kommunistisen Intematsionalen
kuudes maailman kongressi lähettää
veljest«^ehdyksen maailman vallan­kumouksen
mahtavalle, pelkäämättö­mälle
etuvartiolle ja samalla kalkille
työtätekeville talonpojille, jotka tiOste-levat
Kominternin lipun alla.
Y l i 10 vuoden ajan olette horjumat­ta
puolustaneet ja lujittaneet prole­taarista
Valtaa maassaoome.
Proletaarisen vallankumouksen en-simäiset
sankarilliset taisteluvuodet.
jolloin te kukistitte j a tuhositte kan­sainvälisen
pääoman palkalliset val­kokaartilaiset
rosvojoukot j a armeijat,
pääoman, joka yritti rautanyrkillään
kiuristaa voittoisan proletaarisen dik­tatuurin,
ankarat taisteluvuodet vas­tavallankumouksellisia
vastaan maan
slsäHä, Jotka yrittivät tuhota Neuvos-
Jo aiikenevatkin Seurahiftmeen sa-yrltyksfä
sen lakkauttamiseen j a työ-j lista parvekkeelle johtavat ovet, ja
päivän pidentämiseen. Neuvostoliitos-j esiin astuu Maksim Gorkij matkapu-sa
on proletaarinen valta ryhtynyt 7-' vussa — h ä n oli ulkomaille menossa
tunnin työpäivän toteuttamiseen.
Siellä toistuvat vähemmistökansäl-lisuuksien
ja siirtomaakansojen vai.
noamiset ja väkivallanteot niitä vas­taan.
Neuvostoliitossa kansallisuudet.
Suomen kautta. Venäjän valtiollisen
poliisin vainoa jjakoon. Hänen jäles-
E ä ä n tun muutamia hienoja Helsingin
herroja, kaiketi venäjänkielen taitoi­sia,
valmiina kääntämään "venskaksi
Joita tjaarismi aikoinaan oU sortanut j hetken sankarilta odotettavissa olevan
j a Jotka nykyään vapaaehtoisesti ovat
liittyneet Sosialististen Neuvostotasa­valtojen
Liittoon, kehittyvät vapaasti
keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja
1. Itsemurhat ja sotakorvaukset
Tilastot osottavat iiseinurhien
huomattavasti lisääntyneen Saksas­sa.
Berliinissä ne ovat miltei kaksin­kertaistuneet.
Viime vuoden aikana
Preussissa oli itsemurhien luku-mää'rä
suhteellisesti suurempi kuin
mitä se koskaan on ollut viiden­kymmenen
vuoden aikana. Tapah­tui
nim. 9,700 itsemurhaa, j'obla
2,712 oli naista ja 6,988 miesuku-puolta.
Sanomalehdet viittaavat, että kuu­luisalla
Dawes-8uunnilelmallai jon­ka
mukaan Yhdysvaltain hallituksen
ohjaamana Saksan kansalta lypse
tään 600,000,000 dollaria kullassa
sotakorvausten peittämiseksi, on suo­ranainen
yhteys itsemurhien lisään­tymiseen.
Sanotaan tilastojen -osot-tavan,
että sotakorvausten maksami­nen
ei näytä niin helpolta Saksalle
kuin mitä sen selitettiin olevan. Siis
^uora tunnustus, että taloudelliset
seikat,' sekä ulkomaisen että koti­maisen
pääoman pystyttämä tunno­ton
riisto, ovat tekijänä itsemurhien
jatkuvaan lisääntymiseen.
Mopneyn ja Billingsiii kohtalo
' V. k. p:nä tuli kuluneeksi 12
vuotta siitä, kun Tom Mooney ja
Warren Billings suljettiin vankilaan
Califoimiassä. Heidän vangitsemi­sensa
tapahtui 5 päivää sen jäl­keen
» kun San Franciscossa oli hei­tetty
pommi sotaanvarustautumiskul-kueeseen.
Koska Mooney ja Bil­lings
olivat toimivia työväenliikkeen
eturi^-in miehiä, niin päättivät San
Franciscon finanssi-interessit raiva-
• ta heidät tieltään. Kaikki mustat
voimat jpalkattiin toimimaan Moo-neyn
ja Billingsxn lähettämiseksi
hirttolavalle. Tämä tapahtui siten,
että ostettiin valapattoisia todista­jia,
jotka sittenunin ovat myöntä-xieet
todistuksissaan valhetelleensa.
Mutta niiden avulla Mooney ja Bil­lings
"havaittiin'* syyllisiksi ja
vaikka he saivat hirttolavan väiste­tyksi,
niin heitettiin heidät elinijäk-seen
kitumaan vankilaan,, missä hei­dän
elämästään on nyt kolmastoista
pitkä vuosi kulumassa.
Mooneyn ja Billingsin kohtalo on
herättänyt huomiota kaikkialla maa­ilmassa.
Heitä pidetään syyttöminä
miehinä. Ja yksinpä tuomari Grif-fin,
joka istui Mooneyn tuomarina,
ki^Iettyään ensin uuden kuuluste­lun,
sai käsiinsä todistukset, joissa
Mooneyta vastaan esitetyt todistuk­set
osoitettiin vääriksi, kirjoitti nii­den
johdosta korkeimmille aukto-riteet<
älle: "Tassa jutussa ilmen­neiden
seikkojen nojalla minä us­kon,
että jokainen meistä, joka oli
osallisena hätien äikeusjutussaan,
on yksimielinen eett suhteen, että
oikeus ja kohtuus vaatii myöntä­mään
Mooneylle uuden kuulustelun,
niin että ei mitään mahdollisuutta
jää erehdyksille jutussa, jossa ih­mishenki
'Oh kysymyksessä." Myös
kin Californian valtion ylisyyttäjä
Wehb itse vaati liutta kuulustelua
jota ei kuitenkaan myönnetty. Niin-ijcään
niistä kymmenestä valamie-hestä,
jotka vielä ovat elossa, ei yk-kään
vastusta Mooneyn ja Billingsin
armahtamista.
International Labor Defense voi­makkaasti
ajaa Mooneyn ja Bil­lingsin
vapauttamista ja asian suh­teen
onkin oltu toivorikkaita, mut­ta
nyt kuitenkin tulee tieto, että
Californian kuvernööri Young on
antanut lausunnon, jonka mukaan
hän pitää näitä syyttömästi tuo-'
mittuja työväenmiehiä sy7llisinä.
Se merkitsee sitä, että hän ei suostu
heitä armahtamaan. Hän pysyy us­kollisena
sille rahamiesryhmälle,
joka alunperii» paatti saattaa Moo­neyn
ja Billingsin vaarattomiksi
kapitalistiluokan pyrkimyksille.
Tästä huolimatta ei' työväestön
saa jättää Mooneya ja Billingsiä o-man
onnensa nojaan, vaan entis-tcvallan
sisältäkäsin, ovat muuttuneet
vuosiksi. Jolloin te samalla lannistu­mattomalla
tarmolla, «mTpn^n»*^ innolla
j a samalla vallankumouksellisella us­kollisuudella
olette ryhtyneet suureen
sosialistiseen rakennustyöhön.
Eivät tsaarismln Ja porvariston Neu­vostoliiton
proletariaatille perintönä
jättämän taloudellisen rappeutunei­suuden
ammottavat haavat, eivät koko
kapitalistisen maailman sammumaton
viha proletaarisen vallankumouksen
sosialistista luomistyötä kohtaan ja
sen aktiivinen vastustaminen kapita­listisen
maailman taholta ole kyen­neet
pysäyttämään sen voittoisaa ke­hitystä.
Te olette uudelleen rakentaneet ja
lujittaneet sosialistisen teollisuuden, te
olette kehittäneet valtavan toiminnan
maan teolllstuttamlseksl , järjestäen
täten uudelleen^koko talouden ja työn­täen
yhä enemmän syrjään yksityiska-pUallstiset
ainekset. Te olette kehittä­neet
suunnattoman työn toteuttaak­semme
käytännöllisen tehtävän talon,
poikaistalouden rakentamiseksi kol­lektiivisille
perustelUe.
Täten olette te omin voimin, rikolli­sesta
sabotaasista huolimatta eräiden
spesialistien taholta, Jotka ovat yllä­pitäneet
tällaista yhteyttä valkokaar­tilaisten
vastavallankumouksen kans­sa
vielä polskitkeämättömästä byro.
kraattlsesta mädästä huollniatta. Jota
vastaan te olette käyneet taistelua
mobilisoimalla yhä uudelleen j a uudel­leen
voimanne, saavuttaneet suurta
menestystä sosialistisessa rakennus­työssä.
'
Teidän saavutuksenne ovat koko
maailman proletarlaatIUe> Ja työtäte­keville
elävänä esimerkkinä Ja ha­vainnollisena
opetuksena sen Järjes­telmän
suunnattomasta etevämmyy.
destä, jota te rakennatte. KokoHnaa-
Ilmian työläiset vertaavat elämäänsä
Neuvostoliiton työtätekevien elämään
a näkevät, miten vuosi vuodeta niiden
välinen ero suurenee.|^>
"Siellä kapitalistinen ' ratslonaUsointi
yhä enemmän voimistuttaa työtäte-cevlen
riistoa^ Jatkuvasti huonontaen
tieidän aineellista. asemaansa,- Ja an­taa
suunnattomia voittoja riistäjille.
Neuvostoliitossa tähtää päinvastoin
tekniikan kaikenlainen kehitys työ­väen
aseman parantamiseen.
Siellä on 10- Ja 12.timtinen työpäi­vä,
ja siellä,missä vielä on säilynyt
8 tunnin työpäivä, tehdään jatkuvasti
yhteistoiminnassa.
Taloudellisen mahtinne kasvu, pro­letariaatin
diktatuurin asemien l u ­jittuminen,
muiden maiden proletari­aatin
ja työtätekevien asiallenne an
tama kannatus kaksinkertaistuttaa
kapitaUstisen maailman vihan ja rai­von.
Sentähden kansainvälinen taantu­mus
kokoaa voimiaan aseellista h y l ­käystä
varten Neuvostoliittoa vastaan.
K^lkklpn imperialististen Ja kapi­talististen
voimien hitto takoo yhä
kiinteämpää rengasta proletariaatin
diktatuurin maan ympärille. Diplo.
maatit j a kenraalit vehkeilevät, varus­tavat
aseellisia ros^nioukkoja j a mo-nlloertaistuttavat
provokatsionlaan
Neuvostoliittoa vastaan. Kalkkien
maiden sosialidemokraatit pyrkivät
viemään voiton imperialistisista isän­nistään
Neuvostoliiton mustaamisessa.
Toverit! Kasvavaan sodanuhkaan
Neuvostoliittoa vastaan Kommunisti­nen
Intematslonale vastaa kehoitta-maila
proletaarisia voimia mobiliso!-
tumaan tehokkaasti Neuvostoliiton —
kaikkien työtätekevien isänmaan n i i -
suiu'en puheen sisällön.
Mutta eipä siinä tulkkia tarvitiu.
Gorkij kurottautui kaiteen yli, l o i
voitonvarman katseensa ihastuksesta
hurraavaan väkijoukkoon ja odotti
tyynesti melun taukoamista, niinkuin
tottuneen puhujan tapa on. Vasta
kun vallitsi haudan hiljaisuus, hän
korotti äänensä ja huusi — suoras­taan
huusi ^— nhn kuuluvasti kuin
keuhkoista lähti:
"Elakoon soomalafnen töömies!"
Eikä sanaakaan enempää.
Äänettömäksi ällistyneenä seiscd sii­nä
helsinkiläinen yleisö, kuin puulla
päähän' lyötynä. Vain sieltä täältä
loitompaa kuului Joku yksinäinen, epä­röivä
"eläköön". Nekirfc^Äarvät^^-
läisetT, jotka olivat äänen kuuluvilla,
pahtui inuutamia yllätyksiä. Niinjä
prim. jko metrin aitajuoksun voitti
ikämies^ Heiskanen, Kisasta, juosten
matdcan 20.2 sekunnissa. Niinikään
heitti Jehun nuori Mattinen vanhoja
tekijöitä änikällä, voittaen 100 met­rin
juoksun 13.7 sekunnin ajalla.
Kilpailtavana olevan maljan sään­töjen
mukaan,oli itsekustakin kilpai­lulajista
saatavissa kuusi pistettä.
Niistä voi parhain mies saada kor-keintain
kolme, toinen korkeintain
kaksi ja kolmas korkeintain yhden
den taistelun linnakkeen puolustuk­seen
maailman p ä ä o m s L a vastaan, ja
jos imperialistiset rosvot aikovat p a n ­na
täytäntöön rikolliset aikeensa, nou.
sevat miljoonaiset proletaarit ja talon­pojat
maailman kaikissa maissa p u o -
lellenune puolustaakseen proletaarista
vallankumousta. Teillä o n miljooma
liittolaisia Imperialistien selkäpuolella.
Neuvostoliittoa nousevat puolustamaan
toverimme Ja veljemme, jotka laimls-tumattomalla
tarmolla Ja suunnatto­malla
Itseuhrautuvalsuudella käyvät
tuskin lienevät uskoneet korviaan, tahi
sltte eivät niin heti selvinneet häm­mästyksestään.
Kohteliaasti kumartaen ja ty3rty-välsestl
hymyillen poistui Gorkij par­vekkeelta
Hitostako hän olikin kaivanut nuo
muutamat suomalaiset sanat ja millä
vaivalla ne päntännyt päähänsä, mut­ta
sievän Jcepposen hän vain teki Hel­singin
herraskaisille.
A. B. M.
pisteen seuransa hyväksL
Tulokset eri lajeissa
5,000 metrin jnoksa: 1) Olavi Lai­ne.
Yritys, 18.36.5: 2) l4Uiri Laine,
Jehu, 19.49. . '
1,500 metrin juoksu: 1) W. Ranta.
Jehu, 4.52: 2) Paul Jansson, Kisa,
4.58.6: 3) W. Salminen, Jehu, 5.9.5.
800 metrin Jooksa: 1) Salminen,
2.25.2: 2) Jansson, 2.25.7: 3) Olavi
Laine.
400 metrin jooksa: 1) A Kanto­koski,
Kisa, 62.7: 2) Walleniu5, Ho.
63.8: 3) Jansson ja A. Heiskanen.
Kisa sekä O. Mattinen. Jehu, 64.2.
110 metrin aitajnoksa: 1) Heiska­nen,
20.2: 2) Wallenius, 20.4; 3) P.
Häkkinen, Yritys, M A
100 metrin jnoksa: 1) lilattlnen,
'13.7: 2) E. Kuusisto, Ilo, Ja Kanto­koski,
13.8.
Seiväshyppy: Ensimäinen ja toinen
tila tasan, E. Ristonen, Kisa, ja O.
Rautio. Yritys, 2.95 (Ristonen hyppäsi
uusinnassa 3.05): 3) Kolari ja Risti­mäki,
Jehu, Eerola. Yritys, ja Sini-
TYÖVÄEN URHEILU
viimeistä ratkaisevaa taistelua kapita-llsmia
vastaan. Suurissa tehtaissa, l i i ­kenteessä,
kapitalististen vihollisieimne
sotalaivoissa ja armeijoissa tulevat
tuhminet Ja taas tuhannet proletaa­rit
Ja talonpojat puolustamaan Neu­vostoliiton
punaista lippua, kansainvä­lisen
proletariaatin lippua
Me • tulemme taistelemaan sosialisti­sen
Isänmaamme puolesta. Me tulem­me
taistelemaan rikollisen sodan
muuttamisen puolesta Neuvostoliittoa
vastaan sodaksi omia riistäjiämme
vastaan maailman vallankumouksen
voiton nimessä.
Eläköön proletariaathi diktatuuri!
Eläköön Neuvostoliiton työläisten ja
talonpoikain voitto!
Eläköön pimalset v merisotilaat ja
puna-armeijalaiset. Jotka vartioivat
maailman proletaarisen vallankumo­uksen
linnaketta!
Eläköön koko maailman työläisten,
talonpoikien Ja sorrettujen kansojen
sekä i<reuvostoliiton välinen solidaari.
suusi
Eläköön maailman proletaarinen
vallankumous!
"EUKOON SOOMALAINEN TUdMIESr
tään suuremmalla innolla on työs­kenneltävä
heidän vapauttamisek-seen.
Kuvernööri Youngia ei saa
jättää rauhaan, vaan on vaadittava
hänet vapauttamaan nämä syyttömät
työväenmiehet. — Eteenpäin.
Lieniee paikallaan kertoa pieni ta­rina
Maksim GorkiJ*stfi nyt, kun t ä tä
maailmankuulua kirjailijaa on juh­littu
hänen palattuaan VenäjäUe pit­källisen
ulkomailla oleskelunsa jäl­keen.
Venäjän proletariaatti on hän­t
ä riemuiten tervehtinyt ja pyytä-mäUä
pyytänyt jäämään loppuiäkseen
kotimaahansa, luvaten sairaalle van-hukseUe
yhtä hyvän hoidon kuin mitä
aurinkoinen ItaUakln hänelle voisi
tarjota. Venäjän köyhälistö tuntee
Ja tunnustaa hänet omakseen. Mutta narauha" luokkien välillä; porvaritkin
omisteleepa häntä muidenkin maiden - puhkuivat vallankumouksellisuudesta,
proletariaatti, sillä hänen IhmeellisenJMutta vaikka oltiinkin olevinaan yhtä
ei mitään oleellisia parannuksia työ­väen
taloudellisessa asemassa, vaan
porvarillisen diktatuurin jatkximista,
entistä ovelsunpaan, entistä eks3^tä-vämpään
"kansanvallan" verhoon
puettima. Eikä toiveissaan pettynyt
työväki, näin keskellä taistelua yksin
jätettynä, enää nähnyt mahdolliseksi
lakkoa Jatkaa.
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
Canadan suomalaisen TUL:n kuu­luvia
seuroja jäseniensä kautta osaa
ottamaan C. S. T. Liiton vuoden 1928
mestaruuskilpailuihin rata- j a kenttä-urheilussa.
Jotka asianomaisella l u ­valla
järjestetään Timminsissä 18 Ja
19 päivinä elokuuta, alkaen lauan­taina
18 päivänä kello 4.30 lp. sekä
sunnuntaina kello 12 päivällä. Run­sasta
osanottoa toivoen, valmiina vas­tavierailuun
vointimme mukaan.
Timminsissä elokuun 2 pnä, 1928.
Työläisurheilutervehdyksin:
V.- ja iL-seora Do.
A. Lepistö, A. Heino,
puheen j . siht.
Lauantain ohjelma: 100 m:h koe-j
a välierät. Kuulantyöntö, alku- ja
loppukilpailu. Painonheitto, alku- ja
loppukilpailu. Moukiblnheitto, alku­ja
loppukilpailu. Kolmiloikka, alku­ja
loppukilpailu. Korkeushyppy, alku­j
a loppukilpailu, sekä pohjois-Onta-rion
seurojen välinen 4x400 m:n vies­tinjuoksu,
kelloseppä P. W. White-fordln
lahjottamasta kiertopalkiimos-ta.
Sunnuntain ohjelma: 800 m:n juok­su.
110 m:n aitajuoksu. 100 m:n
loppukilpailu. Keihäänheitto, alku­j
a loppukilpailu. 10,000 m:n juoksu.
Pituushyppy, alku- ja loppukilpailu.
Kiekonheitto, alku- ja loppukilpailu.
Seiväshyppy, alku- jä loppukilpailu.
400. m:n juoksu. 1,500 m:n juoksu.
Ikämiehille 5-ottelu (kuula, kiekko,
korkeus, kolmiloikka ja 1,500 m :n
juoksu). NaisiUe. ja pojiUe alle 18
salo. Kisa, 2.85.
Koi^enshyppy: Ristimäki 1.58; 2)
Pernu, Kisa, Kolari ja Häkkinen, 1.53.
Pitnnshyppy: 1) Häkkinen, 5195; 2)
Kuusisto, 5.65; 3) Wallenius, 5.64.
Kohniloikka: 1) Häkkinen. 12.55; 2)
Kolari, 11.76; 3) E. Perä, Yritys, ja
Ristonen. 11.55.
Kaulantyöntö: 1) Ristonen, 11.46;
2) Perä. 10.95; 3) A. Vaara, Kisa
10.69.
Klekonheittto: 1) A. Reinikainen
Jehu. 32.55; 2) Kantokoski. 32.33; 3)
Perä, 31.61.
Keihäänheitto: 1) Ristonen, 43.84
2) Eerola, 42.98; 3) Kolari, 42.03.
5,000 ja 800 metrin matkain juok­suun
osallistui myös M. Kyrölä, "vil­linä",
juosten ensiksimainltun mat­kan
18.13.8 j a viimemainitun 2.28.6.
Maljakllpallun ohella suoritettiin
vielä aUe 18-vuotlaiden poikain 5x100
metrin viestinjuoksu. Johon . osallistui
vain Beaver Laken Jehim joukkue,
juosten matkan 72.3 sekunnissa.
Kilpailujen ylituomarina toimi Gyl-den
Ja vallitsi niissä melkoisen hyvä
järjestys, lukuimottamatta pitkävetei­syyttä,
mitä semmenkin lauantaina oli
havaittavissa; <^
Kun kilpailuja oli sunnuntaina seu­raamassa
yli kaksisataa henkeä, niin
saatetaan niiden sanoa onnistuneen
melkoisen hyvin niin osanottajiin, tu­lostasoon,
kuin myös yleisökannatuk-seen
nähden. Niitä mahdollisia vaja­vaisuuksia,
mitä näissä kilpailuissa i l ­meni.
P3aittäköön seuraavissa liittom­me
kilpailuissa poistamaan pi-oletaa-risessa.
rakentavassa toverihengessä.
Kuula.
Ne 75,000 miestä
Silloin kim Oorkijn saapumisesta
HelsinkUn tieto levisi kaupungilla, oli
suurlakon jäleltä vielä olemassa "lin-vueronsa
tuotteita on monille klellUa
käännetty.
Vaikka porvarillisissakin ^piireissä
yleisesti ihalllaaa Gorkijn taiteellista
suuruutta ja voimaa, pi Gorkij kos­kaan
ole viihtynyt^ porvarien parissa
eikä heidän suosiotaan tavotellut. K u
vaavana esimerkkinä sUtä on hänen
esiintymisensä kohta suiurlakon Jäi
keen Helsingissä v. 1906. Itse en
ollut tapausta nä^iemässä — olin jo
aikaa ollut Amerikassa — vaan on sen
minulle kertonut palkalla ollut luo­tettava
henkilö, suurlakon ja sittem­min
Viaporin kapinan ajoilta tunnettu
lankomieheni, kapteeni Johan Kock-
^radnaja.
Suomen suurlakossa porvarilliset
puolueet asettuivat kannattamaan työ-väen
lakkoa — muut paltä, tiety^i
suomettarelalset kätyrit. Jotka aina
vanuvat panemasta nahkaansa alt­tiiksi
mahdollisille vaaroille. Hedel-
Georgian taloudellinen neuvosto
hyväksyi hiljattain suuren, Sjamgo-niin
perustettavan paperitehtaan
suunnitelman. : Tehtaan ^-uotui5en
tuotannon on laskettu nousevan 16
—18,000 tonniin, mistä 5,200 tonnia
nukset nousevat 11,217,000 ruplaan,
mistä määrästä koneitten osalle tu­lee
4 milj. 833,000 ruplaa.
Mehshevikien vallan aikana maan
koko tuotannollinen elämä rappeu­tui
ja kansa oli hädässä» kim ruhti-paperossipaperia,
1,200 tonnia käa-jnailla oli kaikki rikkaudet hallus-repäperia
ja 1,500 toimia kirjotus-J saan ja työtätekeviä riistettiin pa­ja
painopaperia- Perustamiskustan--hemmin kuin tsaarin aikana-mlä
kirjaamaan he kyllä olivat mie­hiä
siinä missä toisetkin, ehkä vielä
ketterämplä. Pian selvisi. e « ä
porvarillisten vastarlntapuolueittenkin
"orienteerautuminen" ti^näh. työväen
alotteesta syntyneen, mielenoso^uksen
avustajiksi Johtui peräU itsekkäistä
sjrlstä: tarkotus oli vain saada lakon
johto käsiinsä, voidakseen estää työ­väkeä
ajamasta perille niitä taloudel-lisia
vaatimuksiaan. Joiden saavutta­miseksi
se oli lakkoon lähtenyt, mut­ta
jotka olisivat oUeet haitallisia työ­voiman
riistäjille eli yleensä porvari-porhoille.
Ja he onnistuivat toteut­tamaan
suunnitelmansa. Julistivat la­kon
lopetetuksi, kun se tuskin vasta
oli päässyt, kunnolliseen alkuun, selit­täen
syykaC että "tällä kertaa osot-tautui
mahctottomaksl saavuttaa enem­pää
kuin mitä jo oU saavutettu", s.o.
poikaa työväen kanssa, käsitti Suo­men
pääkaupungin ruotsinvoittoinen
porvarillinen yleisö sellaisen kuului­suuden
kuin Oorkijn omaksi erikols-vieraakseen.
Eihän miehestä niissä
piireissä tiedetty muuta kuin nimi ja
että hän oli mailmianmalneen saavut­tanut
kirjailija, vallankumouksellinen
mlellplieUtään. niinkuin hekin tällä
hetkellä, mutta tietenkin hieno mies,
niinkuin hekin, n i i n hieno, ettei suin­kaan
häntä vastaanottamaan sopinut
viedä 'mukanaan raakaa suomalaista
työväkeä. Semmoinen otus kuin työ­mies
sopi vain vedettäviksi esiin —
vieläpä työnmttäväksi etualalle —
soloin, kun o l i peljättävänä. että ka­sakat
hyökkäisivät. Nyt e i oUut siitä
pelkoa. Niinpä pidettiin tieto Gorkijn
tulosta kaupimkiia mahdonislmmah
salassa työväeltä.
Gorkij oli majottunut Seurahucmeel-le.
Joka on satamatorln laidassa. I l ­lan
suussa täyttyi tori Helsingin hie­nostosta.
Sdttoknnnat j a soihtukul­kueet
asettuivat. Seurahuonem edus­talle,
valtaoven kahden puolen; niiden
takana seisoivat ryhdikkäissä riveissä
kaupujögin Ja samalla koko maan
edustavimmat kallispäät, ulompana
muu hieno väki. Ja ihan äärimmäi­sillä
liepeinä — eikös sieltä Olan h ä ­märästä
vain kurkistellut kuin var­kain
— supisuomalaisia työlälsnaamo-jakin!
Torvisoittokunnat päräyttivät Maam­me-
laulun j a POTilaisten marssin, ja
sitte yleisö, soittokunnan säestyksellä
vuotta 3-ottelu (kuula, pituus ja 100
m:n juoksu).
Määräyksiä: Voimassaolevia sään­töjä
noudatetaan. Palkintoja jaetaan
yksi jokaisessa lajissa, paitsi 800 ja
1,500 m:n juoksuissa kaksi, sekä 10,-
000 m:n juoksussa 3. Naisten, alle
18 vuotiaitten ja Ikämiesten otteluista
3 sekä kunniakirjat jokaisen lajin mes­taruudesta.
-
nmotukset osanotosta sekä lajit
missä tulee kilpailemaan, on tehtävä
14 päivään mennessä kuluvaa kuuta,
osotteella: A. Heino, Box 1889, Tlm-mins,
Ont. Määräaikaan mennessä 11-
mottautimeille varataan vapaa asun­to.
Tämän vuotuiseen viljankorjuusefeh
on ilmotettu tarvittavan täällä aavik-komaakunnissa
yhteensä 75,000 miestä,
jaoteltuna kolmen eri maakunnan
hankittavaksi. Tuossa nyt el olisi ke­nelläkään
mitään erityisempää ihmet-telemistäi
päinvastoin se tuntuu kai
kuin eräänlainen ilosanoma monelle
työläiselle, että nyt se taasen aukesi
tilaisuus kääriä Canadan kapitaalia
taskuunsa. Tietenkin tästä monikym­mentuhantisesta
joukosta jokunen tu­lee,
onnistumaan näissä toiveissaan,
että sata jopa kaksikin on taskun
pohjan painona neljännesvuoden työs­tä.
Toinen asia. kuinka moni noista
ylläolevasta lukumäärästä saa siinä
määrin toiveensa toteutetuiksi, että
olisi edes osapuilleenkaan tyytjrväinen
tuloksiin tai niihin päämääriin, mitä
on lähtensrt saavuttamaan. Meidän
täytyy asioita seuranneena ja paikal
VSkoB iapahbiniisb
Nälkäpalkka, raskas työ
jo keljuihinkin pystyi
kun Viipurissa rikkurit
lakkohon myös yhtyi.
Kommunistijuttua
nyt Turun hovi jauhaa.
Se entuudestaan tunnettua,
näin tehdään "linnarauhaa.^
Amsterdamin kilpailusta
alkuvoiton tiedän:
Koht' ensipäivän riidasta
sai Ranska — mustan silmän.
Työläisluokan urheilijat
Moskovahan rientää.
Spardakiadein kisat vaan
he rehellisiksi tietää..
Pariisissa, porvaristo
erehtyi kai varmaan,
kun työväen urheUuliiUoJdn
pääs* matkarahat saamaan.
Bedfordissa lakkoa
nyt koetadh "selvitellä'.
Sai haavan lakkovahtikin
sielV rintaan pistimellä.
Quebecissa kirkolliset
teatterit kai sulkee.
Että täytyy sunnuntaina
kaikki kirkkohan kulkee.
Bela Kun myös Venäjälle
pääsi lähtemään.
Jäi Unkarissa Horthylle
vain "kynnet syyhymään."
Pappi Joseph Batesky
jäi tullimiseten kynsiin,
kun puolensadan viinakuortin,
kätki auton hyttiin.
JFellandissa sulkuportti
surmas' työläisiä.
Teollisuusuhreiksi
näin sortuu ihmisiä.
Texasissa vankeja
on teatterissa kuollut,
kun tuli huoneen tuhosi,
oli lukot kiinni oilta.
Puolueet taas kongressia
Moskovassa pitää.
Sieir edustajat tarkastaa
kuink' aatteenkylvö itää.
MAGNUS RAEUS.
nan hylkiöiksi Jos kohta muuallakaaa
Kisan kUpailut Cochra-nen
maljasta
KISA VOITTI KILPAILUN JA SAI
lOALJAN OUAKSEEff
Union-kentäUä Sudburyssa suoritet­tiin
viime lauantaina ja sunnuntaina
paikallisen v.- j a u.-seura Kisan toi­mesta
kilpailut kiertopalkinnosta, n.s.
Cochranen maljasta. Jonka Kisa voltti
nyt kolmannen kerran peräkkäin, saa
den siten maljan omakseen. Voitto
tosin ei ollut mikään ylivoimainen.
lisiä oloja tuntevana sanoa vääriste-mättä.
että jos tuosta joukosta tulisi
edes puolet sen verran hyötymään,
että ilman "ripakyytiä" kykenisivät
palaamaan takaisiii lähtöpaikkoihinsa,
niin se on hyvä saavutus.
Myös kiinnitämme huomiotamme
nykyaikaiseen maanviljelyskalustoonr
kuinka siinäkin sxihteessa on kehitys
tehnyt tehtävänsä muutamassa vuo­dessa.
Ennen missä tarvittiin 10—15
miestä puimakoneen ympärillä, «Hn
siinä nykyaikaiset koneet tarvitsevat
enää vain 4—5 miestä j a nRigfigHn
täytyy puolet olla sellaisia Jotka tun­tevat
edes jossain määrin koneteoUi-suusalaa.
Ja joita- tuntijoita melÄÄ
kulkutyöläisissä on kovin pieni Joukko.
Katkaisuaikana on sama suhde. Enti.
kuten eri seurain saavuttama piste­määrä
osottaa: Sudburyn Kisa, 25.42;
Beaver Laken Jehu, 22.83; Cieighton
Minen Yritys, 20iS; j a Timminsin Ho,
83 pistettä. Näiden seurain lisäksi
osallistui kilpailuihin vielä TTirMoTi^j
sen 10 miehen tilan täyttää siinä ny­kyään
pari miestä. Mihin siis Joutuu
se suuri ylijäämä miehistä, verrattu­na
entistä j a nykyistä aikaa toisiinsa?
Ei&en samanlaisen sadon korjuuai-koina
ilmoitettiin suurilla r^laamell-la
tarvittavan elonkorjuuseen 60,000
miestä, palkat hyvät, olosuhteet k lL
tettävät. Rautatieyhtiöt kalastivat
miehiä aavikkcanaakuntiai Junilla
ylisevin äänin veisasi tuon niinä a i ­koina
muodissa olleen, ei tosin tsaaria
vaan pirua vastaan tähdätyn valian-cumousvirren
"Var Gud ä r oss en
väldig borg" (Jumala ompi linnam­me).
Vihdoin törähyttivät torvet r a i -
lAken Jymy, mutta se ei saanut y h ­tään
pistettä.
Pitämisten ^teiden takia oli kenttä
verrattain huonossa kunnossa, kuten
saatettanee käsittää siitä tosiseikasta,
että vielä ensimäisen kilpailupäivän
aamuna kalalokit uiskentelivat kilpa­radalla,
k<&o kenttä ollen silloin ve­den
peittämänä. Kun ojituksen avxiHa
vesi saatiin johdatetuksi pois kentältä
j a rata höyläkoneen purun avuGa
"ylikuljettavaan" kuntoon, niin saa­tettiin
kilpailut alottaa miltei määrä­ajalla
lauantai-iltapäiväHä- Muuten
suosi k i l j u j a verrattain kaunis sää moja pakoon v a n M i a a i ~ N i ^ " n i to
k i ^ ^ n a k m päivänä. h ^ u t u t ^ e s t i t ^ ^ ^ v a t SS
Oudon ja pehmeän radan takia ta. cHen väliaikoina joutunet y ^ ^
Jätkät ottivat onkeen (jotka ovatkin
muuten jokaisen narrattavia) ja niin
tulvanaan virtasi miehiä pelastamaan
farmarien viljaa talven myrskyiltä.
Kuitenkin monen ansiomahdollisuu­det
supistuivat niin pieniin, että he
oUvat pakotettuja jäämään tänne aa-vikkokaupunkeihin
kokeilemaan talvi-tilftnnetta.
joka sittemmin muodostui
monelle mitä ankkrimmaksi koettele­mukseksi
elämästä , ja kuolemasta.
Esimerkiksi viime talvena Calgaryssa
j a muissa kaupungeissa osa näistä
harvestiin tuDeista pyrkivät talven v iL
ei meikäläisen asema ole kovin va­loisa,
niin ilmenee tässä kaikkein räl-keimmin
kapitalistien petos työläisiä,
kohtaan.
On totta, että tämän vuotinen sa­to
tulee olemaan runsaampi kuin
muutamana edellisenä vuotena ja
niinollen tullaan aavikolla sen korjuu-ajalla
tarvitsemaan runsaasti työvoi­maa,
mutta orko se vannaa, että jo.
kainen näistä 75.000 saavat osansa.
On selvää, että tuosta joukosta huo­mattava
osa tulee siihen työttömien
armeijaan, jota täkäläiset kapitalis­tit
UoUa katselevat, sillä tuon joukon
turvissa heillä on mahdollisuus pitää
työläistensä palkat alempana nyky-päiväistä
elämäntasoakin. Tuon jou­kon
ympärillä ollessa he voivat määri­tellä
työpäivät hevosen kengän muo­toiseksi
ja muutkin olosuhteet siihen
pisteeseen, että sitä järjetönkin olen­to
kammoksuu.
Jos työläisiä ei olisi suuret harves-tireklaamit
komppanioiden taholta ja
oma seikkailuhalu sekä ansiotoiveet o-malta
kohdalta kannustamassa mat­kaan,
niin monet kärsimykset jäisivät
usealta kokematta. Mutta järjestymät­töminä
joukkoina tulemme aina oler
maan potkupallon asemassa, jokaisen
potkittavana Ja narrattavana. Jos työ­läiset
tulisivat tälläkin alalla nim pal­jon
järkiinsä. että_huomaisivat järjes­täytymisen
tarpeellisuuden ja joukkoL
na ryhtyisivät etujaan puolustamaan,
min el meitä voitaisi enää tuollaisilla
harvestireklaameilla nenästä vetää. —
Tebby.
Toroirton
SOTAVASTAISEN VIIKON M
OSOirUKSET
Katukokouksia pidetään elokuun 4
J a S p . illalla James Ja Albert katujen
kojnassa, torstaina t k . 9 p. Soho ja
Qaeen k^ujen kulmassa. Puolueen
kaupungin keskuskomitea on kustanta.
nut 3,000 lentolehtistä, sekä puhujat
kiinnittävät oikoista huomiota asi­aan.
Tässä yhteydessä voidaan mainita,
e t t ä noin kolme vilkkpa ^ t t e n yritti­vät
poliisit hajottaa ptioiueezi katuko-kousta
James j a Albert katujen kul­massa.
Seuraavan .viikon sunnuntaina
järjestettiin prbtestOcokous, jossa oli
väkeä lähes Imlm^n sataan.. SenjäN
Eeen ovat katukokoukset olleet innos.
tavampia. Ainakin tällä sota-vastaisel­la
viikolla t u lM jäsenistön j a yleensä
työläistai rientää näihin tilaisuuksiin.
KOMMPNISTIPUOHJEEN JÄSEN­TEN
YHTEISESSÄ KOKOI7K-SESSA
.
käsitötiin valmistautumista. Canadan
ammattikongresdn konventsioniin, jo­ka
a l ^ a syyskuun 10 p. Hyväksyttiin
seuraavat ponnet evästyksenä unioit-ten
jäsenyydessä oleville jäsenine: Ca­nadan
unioliikkeen yhtenäisyys; B . &
O.-suunnitelmaa vastaan itfutateiHä;
'f