Vapaus, May 20, 1967

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 20 p. — Satuxday, May 20, 1967
VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R : W . E K L U N D
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917
M A N A G E R : E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 6 4
Piiblished thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. VVeist.Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adicrtlslng rates upon appllcation, translation free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
M c m b c r o f t h e CANÄDIANitANGUAGEERRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25
Jättäkäämme siihen varauksia
Canadan kauppaministeri Robert Winters sanoi tiistaina
alahuoneen istunniossa, että Genevessä maanantaina allekir­joitetun
sopimuksen perusteella canadalaiset kuluttajat ja
vieaititeollisuusfirmat voivat odottaa 35-prosenttista ja jopa
70-prosenttistakin tullialennusta "vapaan maailman" välisestä
kaupankäynnistä. •
Toivoisimme tietenkin hartaasti, että asia näin olisi, mut­ta
kaikesta huolimatta meillä on syytä suhtautua näihin yli-toivorikkaiisiin
lausuntoihin vissein varauksin.
Totta tietenkin on — ja se on asianomaisten maiden kan­nalta
katsoen parempi kuin ei mitään — yli neljä vuotta kes­tänyt
Kennedyn kierros-neuvottelut noin 50 maan välisistä
kauppasuhteista ei ajautunut ylipääsemättömään umpikujaan,
kuten on monesti näyttänyt, vaan päätyi meidänkin lehdes­sämme
kerrottuun "nippuratkaisuun" jota mr Winters sanoi
tämän vuosisadan tärkeimmäksi sopimukseksi.
Sivumennen sanoen nyt allekirjoitettua sopimusta edel­tänyt
neuvottelukausi tunnettiiin Kennedyn kierroksen nimel­lä,
siksi kun edesmennyt presidentti Kennedy teki vuonna
1962 ensimmäisen siirron kapitalistisen m,aailmanosan kau­pankäynnin
liberalisoimiseksi.
Mr. Wintersin selostuksen muliaan Canada tulee saamaan
tullialennusten vuoksi tämän sopimuksen perusteella halvem­malla
ulkomalaisia tuotteita—vaikuttaen se, jos vaikuttaa,
myös farmarien ja kalastajien, sekä kaivosten ja teollisuus­laitosten
tuotantokustannusten laskemiseen;
Toisaalta — myös tullialennusten vuoksi — visseille ca-nadalaisille
tuotteille tulee helpommaksi pääsy kilpailukyvyn
paranemisen vuoksi erikoisesti yhdysvaltalaisille markkdnoil-le.
Kaiken kaikkiaan, selitti mr Winters, Canadan hyötyy täs­tä
sopimuksesta eniten siitä kaupasta mitä kansakuntana
käymme Yhdysvaltain kanssa.
-Toisaalta on kuitenkin syytä kiinnittää huomioa siihen
tosiasiaan, että mr Winters käsitteli lausunnossaan Genevessä
nyt allekirjoitetun scpim.uksen "aurinkoisia puolia", ja jät­ti
varjopuolet tulevaisuuden huomaan. Tämä tarkoittaa, että
vaikka kaikki se, mitä mr Winters tämän sopimuksen eduista
sanoi, olisi viimeistä ii-pilkkua myöten totta, se on kuitenkin
vain osa koko totuudesta, sillä tullien alentaminen tulee ai­heuttamaan
myös vissinlaisia vaikeuksia kotimaiselle teolJi-su/
udelle, joka yrittää kamppailla olemassaolonsa puolesta
kovassa kilpailussa yhdysvaltalaisten jättiläissuurten laitos­ten
ia yhtiöiden kanssa.
Tosiasia onkin, että vielä ei ole annettu tämän sopimuk­sen
valo- ja varjopuolista, mitään sellaisia tietoja, joita ver­tailemalla
voitaisiin varmuudella sanoa, kuinka paljon siitä
loppujen lopuksi on Ganadalle hyötyä ja kuinka paljcn se
ehkä saattaa amerikkalaisen monopolipääoman edullisempaan
asemaan Canadaan verrattuna. Ne ovat asioita, joista saamme
myöhemmin parempia tietoja.
Lisäksi on muistettava, että sopimuksen perusteella lu­vattuja
tullialennuksia .ei panna kertavedoHa täytäntöön.
Päinvastoin on puhuttu, että kiuluu ainakin neljä tai viisi
vuotta, ennen kuin sopimuksen koko voima tuntuu jokapäi­väisessä
elämässänmie.
Nähtäväksi myös jää, ja tässä se mutta onkin, tuleeko
niistä tullialennuksista mitään hyötyä tavallisille työtäteke­ville,
vai kahmivatko vienti- ja tuontiiiikkeet omaan pussiinsa
muka kilpailukykynsä tehostamisen nimissä kaiken hyödyn,
kuten kahmivat suuret autoyhtiöt autojensa hintoja alenta­matta,
kun niiltä poistettiin Yhdysvaltain ja Canadan välisen
autosopimuksen perusteella noin $50,000,000 vuotuinen tulli-meno.
Autoyhtiöt cvat ainakin tähän asti pitäneet kaiken
tämän hyödyn.itsellään alentamatta juuri lainkaan ajokkien-sa
hintaa, vaikka mainittu $50,000,000 suuruinen summa on
perittävä canadalaisilta veronmaksajilta jättiläiskokoisten '
autoyhtiöiden "avustamiseksi".
Tässä on vain joitakin niistä seikoista mitkä on luettava-
Geneven sopimuksen "pienillä kirjasimilla" painetui-sta koh­dista
ennen kuin voimme ylenpalttisesti haltioitua siitä.
Selvää nimittäin on, että tavalli«ten canadalaisten, cli
kadun miesten ja naisten täytyy taisitella leijonan väkevyy­dellä
ja tiikerin sisulla, jos he mielivät huolehtia siitä, että
tullialennuksista koituvat talousedut eivät jää yksinomaan
vienti- ja tuontiliikkeideh kassaholveja täyttämään. Varmaa
on myös se, että jotkut kotimaiset 'tuotantolaitokset voivat
joutua ns., "ylimenokautena" hyvin vaikeaan asemaan.
Loistavasta eristäytyitiisestä
hdtsi-Sdksah vanaveteen
Suomen 20-luvun ulkopolitiik­ka
yritti tukeutua myös Kan­sainliittoon.
Tähän ensimmäisen
maailmansodan voittajavaltojen
muodostamaan kansainväliseen
järjestöön Suomi liittyi' vuonnii
1920. Ajatuksena oli tällöin vas-tasaavutetun
itsenäisen valtioi'i
aseman korostaminen ja takeiden
saanti Neuvostoliittoa vastaan.
Jos nytkin YK-jäsenyyden koh­dalla
saatetaan esittää hyötymi­sen
"^vaatimus, perustui Suomen
Kansainliitto-jäsenyys vielä pal­jon
enemmän hyöty-näkökohtiin.
Kun Kansainliiton Ahvenanmaa­ta
koskeva päätös muodostui Suo­melle
edulliseksi, oltiin jäsenyy­destä
kiinnostuneita. Kun Aunuk­seen
ja Vienaan kohdistuneet
verhotut aluevaatimukset eivät
saaneet Kansainliiton tukea, ol­tiin
Kansainliitto valmis hylkää­mään.
Parhaimpicnkin valtioiden histo­riassa
on iummia täpliä. Sellaisek­si
Ruotsin kohdalla muodostui Ah­venanmaa.
Kansalaissodan aikana
olivat ruotsalaiset laskeneet Ahve­nanmaalla
maihin omia joukko­jaan,
jotka viipyivät saarilla käksi
ja puoli kuukautta. Se oli "kan-
Painvälistä' aikaa saarelaisille: ve-
.näläisiä, m e t s ä l ä i s i ä ja saksalaisia
joukkoja sekä mannermaan suoje­luskuntalaisia.
Näinä "juoksevassa lilassa" ole­van
ulkopolitiikan vuosina, jolloin
Suomi oli i-:ahmaisemassa omin ja
vierain avuin osia Kauko-Karjalas^
la, ehdotti Ruotsi vaihtokauppaa:
se tullisi Suomen itäisiä aluevaati­muksia,
jos saisi palkaksi Ahvenan­maan.
Maailmansota oli synnyttänyt
joukon uusia valtioita Eurooppaan
ja kansaMi.ston oikeuksien korostus
oli muotia. Tämän muodin innoit­tamana
ryhtyi Ruotsi tukemaan ja
LOUISE-KUNNAN
TIEVERON-MAKSAJAT
OTTAKAA HUOMIOON
Me tievcron maksajat ky.symmc.
euä onko palkallinen tielautakunia
oikeutettu nostamaan tieveroja niin
huomattavalla määrällä, kuin . on
vuonna 1967 tehty. Olisikohan vielä
mahjdoMista, vaikka kutsua kaikki
veronmaksajat yhteiseen kokoukseen,
jossa ke.skusteltaisiin asiasta suurel­la
joukolla, tai e-ttä paikalla olisi ai­nakin
veranmaksajien enemmistö.
Me tiedämme, euä ainoastaan 7
tievcronmaksajaa oli läsnä vuosikoko
uksessa ja heistä valittiin neli-henki-nen
tielautakunta.
Niin kummalliselta kun se tuntuukin
alenivat tievcrol vii.mc vuonna, mutta
teiden korjaukset jäivät myös mel­keinpä
tekemättä. Soraa sai atnoas
taan yksi tienpätkä, niin sanottu Pi-ne
Road, johon myös kaivettiin ko­meat
ojat molemmin puolin, sekä tuo­tiin
joukun verran soraa.
Ja taisi, kai sitä tulla vähäsen vei
kaakin, ko.ska tyhjällä ei saada suur^
ta aikaan, mutta kyllä sitä päästään
eteenpäin, jos koetetaan saada asiois­sa
enempi yhteisymmärrystä, joka
saadaan jos vain tahdotaan.
Siis toivokaamme, että paikallinen
tielautakunta kutsuu kokouksen koolle
mahdollLsimman pian ja haastaa sinne
veronmaksajat sekä muita ihmisiä.
A. KIVI
Whitefish. Ontario. .
Saigonin "demokratiaa"
Keskiviikkona Long Xuyenresta, Etelä-Vietnamista saapu­neen
APn uutistiedon mukaan Washingtonin liivintaskudik-taattori
kenr. Nguyen Cao Ky.on antanut alaisilleen sano­malehdille
määräyksen, että edessäolovan presidenttivaali-kampanjan
aikana ei saa lietsoa erimielisyyltä (dissension)
kansanjoukkojen keskuuteen.
Kuten arvata sopii, "itse" kenraali Ky on Etelä-Vietnam'
nriiin presidentin ehdokkaana ja haluaa siis huolehtia "yksi­mielisyyden
säilyttämisestä" mikä. tietehkin varmistaisi; sen,
että hän tulisi oikein "laillisesti valituksi" Etelä-Vietnamin
presidentiksi.
"Minä haluan lehdistölle sanoa", kerrotaan pääministeri
Kynisällisesti neuvoneen, "että tästä hetkestä alkaen joutuu
mikä tahansa kansan keskuuteen — sotilaspiirien ja siviilien
tai sotilaspiirien jä sotilaspiirien välille— erimielisyyttä ai­heuttava
lehti sensuroitavaksi. Ja mikä tahansa (lehti) mikä
kirjoittaa pohjoislaisista eteläisiä vastaan, tulee lakkautetla-
•yaksi.: •
"Tämän tulee olla varoittiksena . . . Meidän maamme on
jakaantuneena. Vaalien tarkoituksena on marssia yhdistynei­nä
eteenpäin, eikä kehittää hajaannusta tai hajoittaa kansan
yhtenäisyyttä."
Mitä ylläolovaan lisätään, se on
oikeastaan pahasta. Kiinnitettä­köön
kuitenkin huomiota Kyn
hauskaan ukaa.siin, että lehdistö ei
saa inihua mitään "pohjoislaisten"
ja "eteläisten" välisistä suhteista.
Tällä viitataan siihen, että Saigonin
.sotilasjuntta on todellisuudessa
miehitetty "pohjpisiaisilla" eli
niillä, jotka ovat Pohjois-Vietna­mista
lähteneet kansanvaltaa ja so­sialismia
pakoon. Ajatus tai pelkkä
maininta, että Etelä-Vietnamia
hallittaisiin etelävietnamilaisten
toimesta, on kauhistus näille "poh-joislaisille'".
jotka ovat valmiina
taistelemaan _viimeisecn eteläviet­namilaiseen
asti amenkkalaislen
miehity.sjoukkojen puolesta Poh-joi.
s-Vietnamia vastaan!
Kuten muistetaan, kenraali Ky
on julkisesti sanonut, että hän on
Adolf Hitlerin suuri ihailija. Tältä
pohjalta tämä sanomalchtisensuuri
vaalikampanjan aikana on helposti
ynirnäircttävä asia. i
Mutta mitä tapahtuu sitten, jos
oppositio kaikesta huolimalta voit­taa
.syyskuun presidenttivaaleissa?
kenraali Ky pn: antanut etukäteen
vastauksensa laitakin varalta.
•Mo.s kommunisti tai puolueetlo-niuusolijclmaa
kannattava voittaa,
minä tulen taistelemaan häntä va.s-laan
sotilaallisesti'V on Washing-tonin
lempipoika, kenraali Ky ju­listanut.
"Kaikissa demokraattisis­sa
mais.sa on oikeus olla eri miellä
toisien kanssa."
Sopii USA:n , ''puolustaa" tällais­ta
"kansanvaltaa"! .
yllyttämään ahvenanmaalaisten ir-taantumispyrkimyksiä
ja liittymis­tä
Ruotsiin. Saariryhmän ostotar­jouskin
tehtiin ja asiaa vaadittiin
r a u h a n konferenssin käsittelyyn.
Tältä se kuitenkin siirtyi Kansain^
liitolle, joka melkoisen kansainvä­lisenkin
kohun säestämänä vihdoin
kesäkuussa 1921 päätti, että saari-i-
yhmä jää Suomelle samalla kun
sen väestölle taataan kansallisuus-suoja.
Lokakuussa samana vuonna
tehtiin Genevessä kansainvälinen
sopimus Ahvenanmaan linnoilta-mattomuudesta,
joka vahvisti Ah­venanmaan
demilitarisointia koske-;
van vuoden 1856 sopimuksen —
ilman Venäjä—Neuvostoliittoa, jon­ka
etuja_Ahvenanniaa-kysymys kos­ki
vielä läheisemmin kuin konsa­naan
Ranskaa tai Englantia, jotka
nyt olivat demilitarisointikonferens-sin
isäntiä ja sopimuksen takaajia.
KARJALA KANSAINLIITOSSA
Huolimatta ilsenäistymisvaiheissa
Karjalan-rfttkistä saaduista koke­muksista,
jolka osoittivat ettei Kar­jalan
väestö. halunnut suomalaisia
puolustajikseen, vetosi Suomi v.
1921 Kansainliittoon Karjala-asias­sa.
Muodollisena perusteena oli
Neuvosloliiion Tarton rauhansopi­muksen
yhteydessä antama Karja­lan
autonomiavakuutus. Suomen
vetoamista Kansainliittoon perus­teltiin
Kauko-Karjalan "suomalai­suudella"
ja "heimoveljien" avun­pyynnöillä.
Kansainliiton jäsenval­tiot
kyllä ,haistoivat aloitteen ta­kaa
suomalaisen imperialismin,
mm._ Ranskan ulkoministeriön Kan­sainliitto-
osaston päällikkö huo­mautti
tästä min. Enckellille. Täs­tä
huolimalta asia hyväksyttiin kä-
.<-ileltäväksi lopputulos jäi kui­tenkin
aloitteentekijän kannalla mi­täänsanomattomaksi.
Ilse asia.ssa
Kansainliil-o totesi, että Karjala
kuuluu Neuvostoliiton valtapiiriin
•eikä ulkopuolisilla ole siihen sa­nansijaa.
Oikeistoajnek.set, jotka
tällaisia uhittelupolitiikkaa harjoit­tivat,
olivat tällä kertaa saaneet
saaliikseen vain kiihotusaineisloa
kotimaata varten. Suhteessa Suo­men
todelliseen "kohlalonmaahan"
Neuvostoliittoon oli jälleen syven-notly
juopaa.
1924—"HYVÄ VUOSI"
Jos kaupalli-set suhteet ovat mai­den
välistin suhteiden hyvyyden
tai huonouden mittapuuna, olivat
Suomen ja Neuvostoliiton kauppa­suhteet
parhaimmillaan 1924, jol­loin
kauppavaihdostamme 46%
edusti suhteita Neuvostoliiltoon.
Ennen vuotta 1917 luku oli olhit
liki 30 </c, jota se on nykyäänkin.
Ehkä luon "ennätysvuoden" kaup­pa
oli heijastusta Saksan ja Neu­vostoliiton
Hapallon .sopimuksesta
alkaneesta lähentymisestä, joka
1924 alkoi jo lakastua.
Virallisissa suhteissa Neuvosto­liittoon
Suomi kuitenkin säilytti I
jäätävän asenteensa ja mm. 1926'
torjui Neuvostoliiton esityksen
liyökkäämätlömyyssopimuksen sol-miamisesla
jokseenkin töykeästi.
SPLENDEö ISOLATION JA
FASISMI
20luvun loppupuolella oli Suomi
ulkopoliliik?s.saan lepotilassa. Itse­näisyyden
iilkuvuosien aktiviteetti
oli asettunul. 1927 lopulla ulko­ministeriksi
tullut Hjalmar Proco-pe,
jota aiemman Varsovan , lähet-tiläskauten.
«a intoutuneiden esiinty­misten
lakia pidettiin polofiilinä,
yllätti splanded isolation-FOlitiikal-laan,
"loistavalla eristäytymisellä",
jonka yllä leijaili diplomaattisen
taidon henki. Hänen epäkiitollisek­si
tehtäväkseen tuli selitellä par­hain
pSin suomalaisen fasismin
nousun ilmiöt.
Akatceonisen Karjala-Seuran, suo­jeluskuntien,
Itsenäisyyden Liiton
epälukuisten muiden äärioikeis­tolaisten
järjestöjen vihankylvö ja
Suur-Suomi-propaganda oli saanut
jatkua esteittä v:sta 1918 saakka.
1929 alkanut yleismaailmallinen la­ma
yhdessä mannermaalta saapu­vien
fasismin aaltojen kanssa tapa­sivat
täällä suorastaan ylikypsän ti­lanteen.
SE ALKOI LAPUALLA
Se alkoi punaisten paitojen re­pimisellä
marraskuun 24 pnä 1929
Lapualla. Itsenäisyyspäivään men­nessä
virtasi "maakunnan miehiä"
lähetystöinä Helsinkiin, missä AKS
otti heidät laululla vastaan. Mui-lutuksel
ja terroriteot huipistuivat
talonpoikaismarssiin heinäkuun 7
pnä 1930. Kallion hallitus oli eron­nut
muutamaa päivää aikaisemmin
ja koko maa presidenttiä jä Svin­hufvudin
hallitusta myöten oli polr
villaan lapur.nliikkeen edessä. Maa­ta
ci enää hallittu Helsingistä vaan
Lapualla. Lokakuussa Suomi pääsi
maailmankartalle ent. pres: Stahl-bergin
kyyditysjutun ansiosta —
järjestelylangan päässä oli yleisesi­kunnan
päällikkö Martti VVallenius.
Vasemmistolaisen' työväenpuolueen
eduskuntaryhmän jäsenet pidätel­tiin,
kyyditsijät ja murhaajat va­pautettiin.
'VVallenius valittiin 1931
Lapuanliikkccn pääsihteeriksi. Ke­hitys
kulminoitui helmikuussa 19^2
Mäntsälän kapinaan. Suomi oli
(Jatkuu sivulla 3)
EmKOISTÄRJOUS
Vapauden kokb vuoden uiisille tilaajille:
Canadassa: nnsi koko vuoden tilaus . . . . $8.00 — S»ÄSTO $2.00
Yhdyävaltöihln: u u A koko vuoden Ulaus .. 8.g0 — SÄÄSTÖ 2.20
Suomeen:, ausl koko vuoden tilaus . . . : 9StO ^SÄÄSTÖ 2.30
Tämä erikoisiarjoiis on voiaaajisa toukok. 31 päivään 1967
Arvoisa kansalaisemme, jos et ole vielä Vapauden tilaaja, niin
käytä hyväksesi tätä erikoistarjousta ja tutustu lehteemme!
- - - - - - - L E I K K A A I R T I - - - - - - -
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BÖX 69, .
SUDBURY, 0NTABIO#
Tilaan Vapaus-I*ehden yhden vuoden ajaksi erikoishimialla: $ . . . . . ..
allaoleyalla osoitteella:
\
N i m i . . . . . . . . . . . . . . . ..........
Osoite..... .;.........
MAAILMANKONFERENSSI
VIETNAM ASIASTA
Tukholmassa kokoontuu ensi
heinäkuun 6—9 pnä maailmankon­ferenssi
Vietnamin kysymyksestä.
Sen on kutsunut koolle kansainvä­linen
toimikunta, jossa on mukana
kahdeksan kansainvälistä rauhan­järjestöä
sekä Amerikan Kveeka­rien
järjestö, USAn Kansallinen
yhteistoimikunla sodan lopettami­seksi
Vietnamissa ja ruotsalainen
Freds- ooh Skiljedomsföreningen.
Konferenssiin odotetaan noin 400
osanottajaa maailman joka. puolel­la.
Konferenssi tulee työskentele­mään
työryhmissä käsitellen mm.
seuraavia kysymyksiä: Kansainväli­nen
oikeus ja Vietnamin sota, rau­hanaloitteet,
aineellinen apu Viet­namille,
toiminta Vietnamin rau­han
ja riippumattomuuden puoles­ta.
KREIKAN VANKISAARELLA
YHÄ 6138 PIDÄTETTYÄ
Ateena, ^ E n t i s e n pääministerin
Giorgias Papandreoun poika An-
.ireas Fapandreou asetetaan .syyt­teeseen
sekaantumisesta. Aspida-sa-laliittoon,
ilmoitettiin Ateena.ssa.
Aspida-salaliilon jäsenet vangit
tiin viime maaliskuussa. Heitä syy­tettiin
yrityksestä kaataa Kreikan
hallitus. Samoin väitettiin, eitä
heidän tarkoituksenaan oli muuttaa
Kreikan ulkopolitiikka sitoutumat-torhaksi.
Eräässä hotellissa pidätettynä
kaappauksen alusia lähtien ollut
Andreas Papandreou voidaan tuo
mila. kuolemaan.
Toinen tapaus Kreikassa oli nel
jän turvallisuuskomitean asettami­nen.
Komiteat tutkivat Jaros-saa-relia
olevia poliittisia vankeja.
Kaikkiaan saarella on pidäteltyinä
6.138 henkeä.
Ilmoituksen mukaan vanhat, SiTi-laat
ja raajarikot pidätetyistä pääs
tetään pikaisesi i vapaaksi. Samoin
pää.sevät saarelta ne, jolka viime
aikoina eivät ole harjoittaneet kom
muni.slista toimintaa ja joita pide­tään
vaarattomina (!), kertoi viral­linen
lausunto.
Pääministeri Konstantin Kollias
ilmoitti, että sotilashallitus "puh­distaa
valtion, hallintokoneiston
tehdäkseen sen tehokkaammaksi".
Tämän johdosta peru.stuslaki muu­tetaan
sillä kohdin, missä sanotaan
virkamiesten olevan erottamatto­mia.
Enli.slä taloudellisen suunnitte­lun
ministeriä Andreas Papand-reoula
kuulusteltiin viime viikolla.
Ylenen syyttäjä päätti yhdessä kuu­lustelijan
kanssa, että Papandreou
.asetetaan syytteeseen siviililuomio-isluimessa.
.
Papandreoun nimi mainittiin As­pida-
salaliilon yhteydessä. Tällöin
häntä ei asetettu syytteeseen hä­nen
parlamentaarisen koskematto­muutensa
nojalla.
Pääministeri Kollias ilmoitti
myös, että maan hallitus puuttuu
myös ortodoksisen kirkon hallin­toon.
Uuden lain mukaan kirkon joh­tajien
valitsema 12 metropoliitan
muodostama pyhä synodi hajote­taan.
Sen sijaan hallitus riimittää
yhdeksän piispan muodostaman
elimen, joka valitsee piispat halli­tuksen
valitsemista ehdokkaista.
VASTALAUSEITA KREIKKAAN
Eri puolilta maailmaa saapuu
Kreikkaan. jatkuvasti vastalauseita
maassa vallitsevan sotilasdiktatuu­rin
johdosta, kertoivat eri tietotoi­mistot
mm. seuraavista vastalau­seista:
Kansainvälinen lakimieskomissio
Genevessä on pitänyt Kreikan val­lankaappausta
laillisen järjestyk­sen
vakavana loukkauksena. Itäval­lan
sosialistisen puolueen naisliiton
keskuskomitea on kääntynyt YKn
puoleen Kreikan asiassa. Wienissä
on järjestetty jo kolme nuorten
mielenosoitusta Kreikan tilanteen
vuoksi. Jokaiseen mielenosoituk-
.seen on osallistunut tuhansia nuo­ria.
Tanskan maankaivun- ja belo-nityöläisten
liitto esittää vastalau­seen
Kreikan ammattiliittojen lak­kauttamisen
johdosta. Demokraatti­sesta
Saksasta on yli 50 yhteisöä
viime päivinä tuominnut Kreikan
tapahtumat.
Huomattavat henkilöt eri' puolil­la
maailmaa ovat antaneet tuken­sa
konferenssin valmisteluille. Mai­nittakoon
lukuisista ruotsalaisista
konferenssin tukijoista mm. kir­jailijat
Tage Aurell ja Artur Lund-kvist,
piofes-sorit Ulf Himmels-
Irand, Myrdal ja Harald Ofstad,
toimittajat Barbro Alving ja Vic­tor
Vinuc sekä useiden eri puolu^
eiden kansanedustajat. .
Helsingissä perustettiin suoma­lainen
toimikunta tukemaan kon­ferenssin
valmi-steluja ja huolehti­maan
suomalaisen valtuuskunnan
lähettämisestä maailmankonferens­siin.
Toimikunnan puheenjohtajak­si-
valittiin professori Göran von
Bonsdorff ja varapuheenjohtajiksi
lääket.lis. Henrik Forss, lakit. tri.
Jorma Uitto ja sihteeriksi Gösta
Rosenberg.
Välitysesitys
Lounais-Af rikasta
YK, Ne\v York. — Länsivallat
sekä latinalaisen Amerikan ja Af­rikan
ja Aasian maat laativat kom­promissiehdotuksen
Lounais-Afrik-kaa
koskevasta päätöslauselmaeh­dotuksesta.
YK:n yleiskokous kä­sittelee
ehdotusta.
Käytyjen keskustelujen päävai-keutena
on ollut länsivaltojen halu
antaa Lounais-Afrikan komissiolle
valtuudet keskustella Etelä-Afri^
kan kanssa näin Etelä-Afrikka saa
tilaisuuden välttää avoimen yh­teentörmäyksen
maailmanjärjestön
kanssa.
Jälleen uusi
CIAn «elätti"
Lontoo. — "Kulttuurisuhteiden
kongressi (Congress for Cultural
Relations), joka on 17 vuoden
ajan käynyt järjestelmällistä
kampanjaa sosialistisia maita vas­taan,
on saanut raha-apua USA:n
keskustiedustelupalvelulta CI Ali­ta,
ilmoitti kongressin yleisko­kouksen
intialainen puheenjohta­ja.
Mlnoo Masani Lontoossa pi­detyssä
lehdistötilaisuudessa. Jär­jestö,
jonka päämaja on Pariisis­sa,
julkaisee propagandakirjalli-suutta
"puolustaakseen älyn va­pautta".
Kongressin julkaiseman En-counter-
Iehden päätoimittaja Ste­ven
Spender ja kirjallisuuskrii­tikko
Frank Kermod ovat ilmoit­taneet
eroavansa vastalauseena
CIA:n kongressin toimintaan
puuttumisen johdosta. He ovat
myös vahvistaneet sen, että En-counter
on saanut varoja CIAilta.
P Ä I V Ä N P A K I NA
TULEEKO NASARETISTA HYVÄÄ?
Niin, "voiko Nasaretista tulla mi­tään
hyvää?" Kukapa sen tietää
ja jos tietää, niin ken voi siihen
uskoa?
Mahdollisesti on parempi,. että
puhutaan asia.sta ainakin aluksi
suulla suuremmalla, eli lainaamal­la
erään suuren torontokttscn päi­välehden
finanssisivulta New-
Yorkista lälretety.stä APn tiedon­annosta
vaikkapa seuraavaa:
"Ei rautapitoisten metallien k y ^
.synnän jyrkkä nousu vuoteen
1980:een mennessä tulee aiheutta­maan
sen, että kommunistimaista
tulee; tällä alalla maailman tär­keimmät
vientimaat, todetaan
Yhdysvaltain hallituksen suorit­tamasta
tutkimuksesta annetussa
lausunnossa.
"Kuparin kysyntä tulee (yuoleen
1980 mennessä) kaksinkertai-stu-maan
nykyisestä, sinkin kysyntä
miltei kaksinkertaistumaan ja lyi­jyn
kysyntä tulee lisääntymään,
väin 50-proseiittiscsti, arvioi Yh­dysvaltain
kjiivoslautakunnan ta- '
lousticdcnjies Alfred Petrick. ,
. " ' O n jossakin määrin tyrmis-tyttävää
huomata se, missä laa- .
juude.ssa Yhdysvaltain ja vapaan
imaailman muiden maiden vau-
.räus (ruo.slumattomicn •metallien
kohdalta) siirtyy Neuvostoliittoon
ja muihin kommunistiblokkin
maihin", sanoi mr. Petrick tiis­taina
Yhdysvaltain kaivos-, metal-.
lurgi ja vuoriöljy-insinöörien ins­tituutin
vuosikokouksessa.
" "Siinä määrin, mitä tämä mi­neraalituotannon
niäärä edustaa
taloudellista, poliittista ja sotilaal­lista
voimaa, sen tulisi saadä^Yh-dysvaltain
ja vapaan maailman
muiden maiden huomion osak­seen',
hän sanoi.
Mainitulle instituutille esite-tys.
sä tutkimusäsiakirjoissa arvioi­daan
että maailman kuparin ku­lutus
V . 1980 on 15.8 miljoonaa
tonnia, yli kaksi kertaa suurem­pi
kuin vuonna 1965. Näissä asia­kirjoissa
arvioidaan Ncuvostoliir
ton : kuparireservien olevan 35
miljoonaa tonnia, ollen se Chilen
jälkeen toiseksi suui-iri kupari­määrä.
Täs<;ä yhteydessä on hyvä pa-
.lauttaa mieleemme-*, että samalla
kun suurelle yleisölle yritetään
syöttää kirkuvin^ otsikkojen avul­la
kaikenlaisia möilcö- ja panet-teiujutluja,
vastuuntuntoiset tie-dehiiehet
tekevät laskelmansa ja
suunnitelmansa tunnettujen tosi-asiain
perusteella.
Petos on aina tuomittavaa hom­maa,
josta tekijä,joutuu joko en­nemmin
tai myöhemmin kiinni.
Mutta itsepetos on suorastaan ty­peryyttä,
j a mitä tahansa me ajat-telemmekaan
"vapaan maailman"
palkkaamista joistakin "asiantun-tijoista",
tiedemiehet eivät kui­tenkaan
paneudu valheiden, ei­vätkä
missään-tapauksessa itse­petoksen
varaan.
Tältä ipohJalta katsfien näyttää
siis siltä, että otsikossa esitettyyn
kysymykseen on vastattava myön
teisesti, eli niin; että kyllä_"Nasa-retista"
(oikeammin sosiaHstises-ta
maailmanosasta) on sittenkin
odotettavissa "jotakin hyvää".
Sivumennen sanoen, onko pan­tu
merkille, että Suurissa päivä­lehdissä
ei puhuta enää halaistua
sahaa siitä Neuvostoliiton "maa­talous-
ja teollLsuuskriisistä' jos­ta
pauhaamalla jokin aika sitten
ennusteltiin sekä takaisin •'kapi­talismiin
palaamista" että kaaos-tilanteen
kehittymistä?'..'
Kun Neuvostoliitossa tuli kovan
kuivuuden ja eräitten muiden
syiden vuoksi .muutamia poik­keuksellisen
kehnoja satoja, niin
,sitä pidettiin varmana merkkinä
siltä, että "sosialismi ori epäon­nistunut"
niin maaseudulla kuin
kaupungeissakin, ;
Samaa mittapuuta käyttäen oli­si
tietenkin pitänyt nyt todeta,
että sosialismin ansiosta, Neuvos­toliitossa
saatiin viime vuonna
kaikkien aikojen suurin viljasa-tQ.
Mutta paha on "tunnustaa" so­sialismin
"syyllisyyttä" maatalous
tuotannon niin suureen nousuun!
Siksi ovat porvariset lehdet
nyt hiljaa kuin "vesi sukassa"
Neuvostoliiton maataloustuotan­nosta.
Yleisesti tunnettu seikka on
että Stalinin elämän loppupuo­lella
kehittyi Neuvostoliiton ta­louselämässäkin
vissinlaista jäy­kistymistä,
mikä antoi täkäläisille
herroille ja narreille eräitä aihei­ta
toivoa taloudellista epäonnistu­mista
yleensä.
Mutta nytkin ovat nämäkin toi­veet
haihiuneet herran tuuliin.
Edellämainitussa AP:n uutistie-dossa
kerrottiin asian tästä puo­lesta
seuraavaa: •
(USA:n hallituksen) "Tutkimuk­sen
yhteydessä on myös huomioi­tu,
että 50-iuvulla"Neuvostoliittb
ja Itä-Euroopan muut maat joh­tivat
muuta maailmaa kansallis-tuotannon
lisääntymisessä ja että
myös teollisuustuotanrion alalla
Neuvostoliiton hegemonian alais­ten
maiden tuotanto kohosi no­peammin"
kuin muideri maiden.
Tää korutont' on kcfrtomaa, vai
mitä? — Känsäkoura.