Vapaus, July 17, 1952

              Sivu 2 Torstaina, heinäkuun 17 p. Tbursday, July 17,1952
C&sas or Sfxmlab Cänsdlaoar Es»
^eofiUsibed Z70V. <V 19». Aothorlzed
es eseand t^am maa the Post
CäCQcs D^psirtBjentf ottows«.: Pub'
TamsSaaa stsd Sotordai^ tii' Vapaus
^euU{£3iliiff Conqiazqr Ud^ at lOO-lttt
S&a @l W, Bndbusy, Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-4^
Editorlal Office 4<42S5. Manager
E, SuksJ. Bdttor W. EUasd. ZSaUias
Addms Bos 69.' endtnssr. OataHa.
Adrertlsixig rates upon appUcatUnL
Itanalatton Iree ot cbaige.
TILAUeBXNNAT:
Caoadaesa: i vk.. 7;00 0 kk. 3.15
3 idc 3;S6
Ylu^FBTallolssa: 1 i r k . 8J09 ff k k . 4J30
suomessa: Ivk. 8A>6kk. 4.75
i: KemaaU £isenhowe]rm ehdokkuus
W^ Kenraali Dwight D.Eisenhowerm nimitys Yhdysvaltain republi-
Icaanipuolueen presidentin ehdokkaaksi on vakava varoitus siitä kuin-
. ia pit&älle fasistoitumisen ja sodan tielle ovat Yhdysvaltain hallitse­vat
leirit menneet.
I 'Maassa mis^ traditionaalisesti on ylpeilty sillä> että kenraalit,
amiraalit ja everstit ovat 'Vain valtion palvelijoita eikä sen päämies
^ 'liiä", turvautui Iiallitsevan luokan toinen valtapuolue kenraalin^ presi-delitinchdokkuuteen,
vaikka tällä kenraalilla ei ole juuri mitään mui*
_ ta &elpolsuu5todisteita kuin se, että hän olisi kelvannut yhtä hyvin
demokraattipuolueen kuin repubiikaanipuolueenkin presidentin eh-do&&
a£^i. Tosiasiassa on ollut hetkiä, jolloin on ollut miltei mahdo­ton
sanoa, minkä vanhan puolueen miehiä kenraali Eisenhower on,
(Muistetaan, että demokraattipuolueen johto, aina presidentti Tnima-,
nia myöten '"kosiskelit >Eisenhoweria demokraattien presidentin efadok
kaaksi. Myös muistetaan, että Eisenhowerilla ja hänen taustamiehil-lään
oli vaikeuksia määritellä kantaansa siitä, kummalla puolueella on
nyt paremmat valituksi tulon mahdollisuudet. Mutta arpa näyttää
" ibeidän kohdaltaan langenneen republikaanien osalley ja nim sai re-publikaanipuolue
tämän 'kansallista yhtenäisyyttä" edustavan ken-raaliehdokkaan;
kuten eräät muut: ^'yhtenäisyysporvarit" ovat aikai­semmin
saaneet"kan5allista yhtenäisyyttä" edustavat korpraaluisa,
" amiraalinsa, marskinsa jne. Lyhyesti sanoen, kun Yhdysvaltain val-f
ialuokka joutuu tekemään jostakin verrattain vaatimatonta osaa his'
l toriassa vieneestä kenraa]ista"kansalIistayhtenäbyyttäV edustavan
l mystillisen epäjumalan kuvan, joka kuvastaa muka ''kohtuullisuutta"
l ja "fiäädyllisyyttä'V niin silloin ollaan todella vakavassa tilanteessa.
L • * * *
I' Republikaanipuolueen hyväksymä puolueohjelma^ jonka yhtenä
*' taustamiehenä on Korean sodan alkamista hyvin lähellä oleva John;
Miia muul mmmat
OJA EBStENBCBGOf
VETOOMUS JA veavsmuj
Neuvostoliiton . tunnettu kirjailija
sanoi äskettäin BerlUnissä pidetessä
Maailman Rauhauneuvoston koko­uksessa:
"Venäjän I kansa kunnioittaa Ame­rikan
kansan saavutuksia.
roikaa vakuuttuneita. Venäjän
kansa el valmistaudu kaappaamaan
teidän autojanne, eilät Kiinan kansa
valmistaudu, kaappaamaan teidän
näköradioltanne. ,
"Kaikki kansat kunnioittavat elin­tapaansa.
Tavallisten amerikkalais­ten.
Jotka tykkäävät amerUdcataiisarta
elämäntavasta> täytyy kunnioitta
toisten kansojen lakeja, tapoja Ja
makua..
n^setteyoi opettaa pommeilla aat.
teitä. Te ette voi antaa makuaistia
kranaatilla. Te voitte tappaa ihmi­siä
ruttobäsilleilla. mutta mikään
taudinbäsUll ei saa kiinalaisia ajatte,
lemaan sadalla tavalla . kenraali
Rldgwayn kanssa."
Tämän Jälkeen Jlja Ebrenburg
viittasi siihen kun "Amerikan Xäni'?
tiedoittaa säännöUlsesti, että 'Ameri-kassa
on perustettu "Venäjän va-fbiuhaBBliiyke
tk^ maaibnanliikkeeksi
i. Ato@ Wirta@®]rE.vaikiitelniia rauhanneuvoston kokouksesta
pauttamlsyhdistys'
"Minun maassani:' hän Jatkoi, "el
ole, eikä voi O l i a sellaista Järjestöä
Amerikan ^^v^auttamiseksi
"HuoUnu^tt^^ sHJt^,'. kuinka paljMi
haluammekaan r^otusärron ; lopettaa
inistä Yhdysvalloissa, me käsitämme
että se el riipu: Neuvostoliiton ase-mahdin
kasvusta; vaan Amerikan o-jnantunnon
heräämisestä. . :
"Hitler myös pui 'Venäjän vapaut­tamisesta'.".
Fostet 'DuUes, on siitä merkillinen asiakirja, että se sai sekä senaat-
J toriTaftinettä kenraali Eisenhowerin ja heidän takanaan olevien kil-:
* paOevien ryhmien yksimielisen kannatuksen. Se on puolueohjehna,
* joka "lup^a fcaikkiajuikille? kuitenkin niin, että tämän lupauksen
r summaksi tulee RAUH.^ JOKA VOITETAAN SODAN JA SUU-
;.«iENMOI9BN VERENVUOD.\TUKSEN AVtTLLA. Tässä ohjel-
4, inas9aan olivat republikaanipuolueen johtajat yksimielisiä, vaikka eri
* icapitalistiryhmien edustajat olivat poliittisesti puhuen valmiit katkai-
1* semaan toinen toistensa kurkut siitä, että pääsisivät lihavien puolus­tusmenojen
lihapatojen ylimmäiseksi kauhamieheksi.
(Merkillepantavaa tässä yhteydessä on se ankara arvöslehi, mikä.-^
* republikaanien puolueohjelmassa kohdistetaan Trumanin hallitusta |
l vastaan., Hakekaa niin paljon kuin tahdotte, mutta sutä arvostelun t
1 sanahelinästä ei'löydy .'puoltaslausetta^ eikä edesvihjau^la|s|ih^Jettä ]
] Trumanin hallitus on tehnyt väärin lähtiessään hyökkäävän ulkopoli- 1
titkkao3a^ perusteillan jakamaanj maailma1a kahteen ] vihami|eliseen !
• osaan, aseistamaan omaa ja "liittolaisten'" nuonikaisia,: valmistele- \
1 maan sotaisia Atlantin pakteja ja lähtenyt kerrassaan hyödyttömään
sotaan Korean kansaa vastaan. Päinvastoin on asia. Republikaanit
i arvostelevat ankarasti Trumanin hallitusta siitä, ettei se o]e tehnyt ;
kyllin suuria sotavalmisteluja eikä järjestänyt kyllin verisiä j^sptia.^
(Republikaanien ohjelmassa ei tuomita Trumanin hallitusta: Kote^n ?
sisäisiin asioihin/sekaantumisesta, mutta sensijaan arvo^tdIään'ät|kA-j
rasti siitä, kun Trumanin hallitus: muka. i'hävisi Kiinan!'^ KJinah* kan- l
salle! o j
Katsottakoon asiaa miltä puolelta tahansa niin myöntää täytyy,
että New Yorkin Daily Worker oli oik\iassa korostaessaan, että rer
pu))likaanipuolueen hyväksymä ohjelma on sodanjulistus:
"1. Amerikan työväenluokan elintasoa ja oikeuksia sekä koko
työväenliikettä vastaan; ja
"zt Euroopan ja Aasian 800 miljoonaisia kansoja vastaan, jotka
ovat itse vapaaehtoisesti valinneet sosialismin kehityksen tien; itse-näis3^
teen pyrkiviä siirtomaakansoja vastaan ja niitä eurooppalaisia
vastaan, jotka vielä vastustavat Eisenhowerin sotaliittoa natsikenraa-lien
kanssa."
Veljeslehtemme Työmies-Eteenpäin oli tuhaiinesti oikeassa kun
se tästä republikaanien "uudesta" ohjelmasta kirjoitti toimituspals-tallaan:
• . Siis kaikissa tärkeimmissä kohdissaan tämä Taftih ja Ei-senhowerin
hyväksymä ulkopoliittinen ^ohjelma on täysin yhtäpitävä
l Truman-Achesonin politiikan kanssa. 'Muuta eroa,ei ole kuin siinä,
' että republikaanit lupaavat toteuttaa koko\ ohjelman paljon tehok-ikaammin
kuin Truman, aivan samanlaisella tehokkuudella millä ken­raali
MacArthur esiintyi Koreassa juuri ennen hänen säkkäämis-taän."
Yksi mielenkiintoinen ''ohjelmakohta" vielä, josta ei tosin repub­likaanien
virallisessa asiakirjassa mitään mainita. Mutta mitenkään
' ei voida olla huomaamatta sitä, mitä republikaanien silqiäntekevät
, sietävät ja sallivat arvostelematta jaminkä he taas tuomitsevat an­karasti.
^Kuten on jo ylempänä todettu, republikaanit arvostelivat
. juurtajaksain Trumania huonosta sotaonnesta ja siitä, ettei hän ole
' iebnjrt kyllin paljoa Kiinan pelastamiseksi .Wall Streetin herroille.
Mutta kukaan ei ole kuullut piipahdustakaan kenraali Eisenho-
' werilta; Taftilta ja muilta niitä vastaan, jotka ovat puhuneet, kuten
' tekee pahamaineinen ja valitettavasti erittäin vaikutusvaHainen John
- IFoster Dulles, että Yhdysvaltain pitäisi romuuttaa nykyinen ohjelma,
minkä tavoitteena on Neuvostoliiton ja Kiinan "hillitseminen"
• (contahiment) ja että sen sijaan pitäisi omaksua täysin hitleriläinen
*Srapauttamisohjelma" (liberation) mikä tarkoittaisi lapualaisittain
«puhuen "päin inhaa itää" valloitussotaa. Jos on totta, että vaitiolo
' on myöntymisen merkki, niin silloin ei voida tulla mihinkään muuhun
johtopäätökseen kuin siihen, että EisenhQwer, Taft ja kumppanit
hyväksyvät sisimmässään tämän hyökkäysohjelman. Asia on sitä-
!kin vakavampi kun muistetaan, että asiallisesti puhuen Dulles on
ollut ja on epäilemättä edelleenkin se mies, jolla on sekä voimaa että
vaikutusvaltaa kultaisen dollari jumalan armosta, vaikka hän ei ole­tkaan
presidenttinä eikä presidentin ehdokkaana, vaan "ainoastaan"
I poliittisten marionettien nuorista vetelevä kuliisientakainen voima. On
[ muistettava, että juuri John Foster Dulles on ollut demokraattipuo-
1 Sueen ulkopoliittisten asiain neuvoa antava sielu, ja että jos republi-
, Scaanit tulisivat valituksi, niin hän olisi samassa asemassa Eisenbo-jsverin
rinnalla, kuten hän oli juuri päättyneessä republikaanien kon-yentionissakin.
,
^ Kaikesta tästä on sanottava, että Eisenhowerin nimitys republi-t
kaanipuolueen presidentin ehdokkaaksi oli askel vAmerikan sotapuo-t
lueen yhteisessä ponnistelussa kolmatta maailmansotaa kohti. So-
[..danvaara on siis entisestä lisääntymässä.
k : Mutta olisi väärin luulla, että Eisenhowerin niinitys. pimittäisi
F !koko maailman poliittisen taivaanrannan. Päinvastoin voidaan hy-
Raubanmiesvapau-tjiu
vankilasta
Ig kk. kärsittyään
^.hlcago. Ulkosyntyisten puolus­tuskomitea
tiedoittaa, että 53-vuotlas
Irwin Franklin, Joka tuomittiin "kyl­män
sodan" salaliiton uhrina. 18 kk.
vankeuteen tarkotuksella tukkia, nil-^
den suut. Jotka taistelevat rauhan
puolesta maailman kansojen keskuu­dessa,
tulee heinäk. 80 p. vapautu­maan
TerreVItauten, Ind.:federäali-im
ktirftusiiiibheesta.
Rauhan- pxiölesta taistelevat chica-efdlalseCtUf^
vät hänelle elokuun 16 p.
Järjestämään > - vastaanottotilaisuuden
Chopin Culturäl' Centerilni 1547 North
teäVift Sttecli. '* ' '
rrwln Franklin'toimi/Neuvostoliitojft
Ja toislenulkoi^deti'filmien välittä­jänä
yU.30 vuoden ajan J a kun h ^
kieltäytyi antamasta niiden'Järjestö­jen
nimiä Ja osoitteita, joUle häitnäl-tä-
f il^iejä • väUttänyt. tuomittiin
hänet• federaäillsen :suurvalamiebistön
toimesta siltä, että hän olisi valheel­lisesti
väittänytolevansa' Yhdysval-täto-
kansalaihenja että hän olisi lai­minlyönyt
rekisteröidä Itseään ulko^
maalaisena toisen .maailmansodan ai­kana.
Hänen oikeusjuttunsa aikana toi
puohistuslakimie&kuiteidcin rUttäväSti
todisteita siltä, että^ e t t ä hänen tuo­mitsemisensa
oU tekaistu Ja kostotol-menpite
siitä, että. h än kieltäytyi an­tamasta
niiden elokuyallikkeiden. uni-oiden
Ja veljesseiurojea nimiä Ja osoit­teita.
Jotka häneltä elokuvafilmejä oU-vat
tilanneet.
Invia Franklinin toivat hänen van­hempansa
tähän maahan kun hän oli
4 vuoden Ikäinen.
"VoidafUD tuddn ^ ajatella vaikutta-van^
pia kehyksiä iUapltonaa J^uban--
neuvostoa istunnolle; kuln-oU he
1—5.pnä; 1^52 raumo]^UR^n}^.:BerlU-;
nl,' SaJtsan vaitakunnan vanha^-mil-
Xoonainen v.j^kaupunki.^ Joka nyt;
muistuttaa sllaäänkantamätönta räu-.
nlokenttääja Jossa kuitenkin elää Ja
uurastaa iäMktohetkelltlS^IJoonaa
ihmistä", .'lausui' Helsingin'V^äpaa - Sa-'
nan haastattelijalle kansanedustaja
Atos Wirtanen,. Joka ; ä ^ e n : palasi
Suomen rauhanvaltuuskunnan muka­na
Berliinistä; Julkaisemme oheelli-sena
Wirtasea j i ^ l o s U i ^ n m
mistään.
—-Berliinillä on epäileinättä hallus­saan,
yksi kaameimmista: maailmanr
exmätyksistä: ei missään eikä koskaan
ole n ä h t y niinv valtavia luhistuneiden
tllllmasBOJen,, vääntyneiden rautara­kenteiden,
ka^nneiden pyjhräiden Ja
onttojen rakennusluurankojen läjiä
kuin siellä^: Ja- kuitenkin oh' saksa­laisia
kaupunkeja, kuten:: esimerkiksi
Köln Ja Dresden, Jotka ovat kärsineet
v i e l ä k i n ^ l>eruSteellisemman' - hävityk­sen.
Mutta Berliini osoittaa, eitä vie­läpä;
ennen atomiponmilakin on ollut
mahdollista ilmasta tuhota., uudenai­kainen
raudasta; betonista Ja' tiilestä
rakennettu miljoonakaupunki suh­teellisen
lyhyessä ajassa.' ^
Näin on tapahtunut Juiul Ber­liinissä^
;EnglantlIak<^ametikk^inen
ota. on: asettanut täällä,näyttell-eimen
'kuuliunattoman vbi-^
ilmaso
le koko
mansa Ja bälkällemftttöngyytensä, Joi­tä
.kuitenkaan- ei ole samaistettava
sotilaallisen'.tehokkuuden^ kämsa. I l ­masota
siviiliväestöä vastaan' on päin­vastoin
. osoittanut sotilaallista hetk-koutta.
Mutta, hävityksen laajuus «h
niin' valtava'.- että se, mikä on mursr
kattu. 3.viikossa,..vaatinee 30 ,vuotta
tullakseen korjatuksi. .Vieläpä, kun
otetaan,huomioon uudenaikaisen työ­tekniikan
J a i ^ J ä r j e s ^ l y n . suuri te­hoiskuusi^
'^Kaikesta hävityksestähiiol^^^
onJMttumapelastahui paljon; Beri^
esikaupunkelneen-^ön V levittäytynyt
valtavan laajalle'. alueelle, / eikä : edes
JärJesteUnäUln(e>n,.I]omnUt^s;o^^
estää, laajoja t u e l t a ^Jältoästä-en^
män tai vähemmän koslcemattomäksfi
' — JäijeUe^Jääneessä Ja korjatussa
k ä u p l i n g ^ tuiig^sltBerUlnliiyrna^^
jQonaineä:: taärhakuvahsa itiene^nH
fflnila^nyt;abkerafitif^mMrastavAyä.e8tö.;
Utin. ätikeniutta hai»j|ti{ee ^aid jB^r
Unin itiyLonkoUa,. J$dM(muq«Iostaä.^Ql:-^
R9i|tatiet pystyvät
kyllä ma]csaiiiaan'
Toronto. — Siitä että Canadan rau­tatieyhtiöt'
ovat kykeneviä maksa­maan
työläisten vaatiman 45,sentin
palkankorotuksea%fi osÖKiduena-seu-raava:
•
Viimeksi kuluneen 4^vuoden aikaim
on CPR saanut voittoa $113.884m
Sen reservirahasto on-samalla alkaa
kasvanut 4S6 miij. dollarista 538 mUJ.
dollariin. Omaisuuden arvo on nous­sut
$1.3 biljoonasta $1.5 biljoonaan Ja
liikerahasto $97 miljoonasta $103-mil­joonaan.
On siis paljon varaa riittävän pal­kan
maksamiseksi tsröläisUle. vaikka­kin
se meinaisi hieman pienempiä
voitto-osinkoja Lontoossa Ja New
Yorkissa oleville rahamiehille.
Ottawa. — Vuonna 1051 oli Cjanadan
farmareista vähän ^yli 50 pros. auto.
Vain 30 prosentilla oli trokL Cana-dassa
ön kaikkiaan 623,091 eri ko?
koista farmia. ' '
mann^SJ^ kaupungista saksan tle-mfikraattisto.
tasavallan: hallinnon
alaisena Ja Joka ^ aloittanut kau­pungin
JälleenrakentäEalsen;oleeUlses-ti
.uudistettujen kaupimkisuunnittelun
periaaUe^den' pohjalla. Läntisellä'löb-kolla
on tähän mennessä keskitetty
•ponnlsti^t ' liike-elämän Ja - liike­huoneistojen
kohentamiseen. On suo­ranaista
mielettömyyttä, että Berlii­nin
länsilohkolla, Jossa kivet todella
huutavat arkkitehtejä Ja rakennustyif-läisiä,
sallitaan satojentuhansien Ih-misten^
kulkea työttömänä ja elää
niukasta työttömyysavustuksesta ku­lunutta
Ja köyhää elämäänsä sen si­jaan
että heidän annettaisiin Jälleen­rakentaa
kaupunkinsa. Tuskin'' mis­sään
muualla kapitalistinen kaaos voi
osoittaa rälkeämi^ vastakkaisuut­taan
sosialistiselle suimnitelmallisuu-dclle..
^ ^
— Tässä .p<^lttisessa; polttopisteessä
maailman urauhanneuvosto kokoontui
heinäkuun ensimmäisellä vllkoUai L y ­hyen
haastattelun puitteissa ei.tieten-kään.
ole läheskäänmahdollistarkos-että
maailmanrauhan liike Ja sen elin
maailman .rauhanneuvosto Juuri tällä:
heticeBä' ovat ihmiskunnan humani-
. teettlpyrkimjiuien: edustavin ilmaisu.
-.'—Suunnilleen s ^ s t a ktdcouksessa
pidetystä, pjdieenvuorosta on syytä
erikoisesti mainita: Ja. alleviivata eräi-
;tä., Näistä, mainit^koon prof. Joliot-
Curien iräkava.vilaajakatselnen, läpi-tutytevan
kirkas tilanne-erittely, Ilja
£l}renburgin retorisesta; täydellinen.
Jalomielinen ; vetoomus Yhdysvaltain
kansalle, dVVrboussIerin maagillinen
kaunopuheisuus — saattoi .kuvitella
Afrikan mustien' miljoonien olevan
läsnä hänen hehkuvassa Ja mieltä
^valtaavassa paatoksessaan —; korea­laisen
Han. Ser Jasin koreankielinen
puhe, Jolle koko kongressi aplodeerasi
monta minuuttia seisaalleen nousten,
Yves Farguesin ^okimientaarinen ko­kosivun
yhteislaukaus amerikkalaisten
laajasta bakteeriologisesta terrorista
Koreassa Ja Kiinassa, Joka perustui
asiakirjoihin Ja jonka Jälkeen kenen­kään
on enää mahdoton kieltää, ettei­vätkö
amerikkalaiset ole syyUlstyneet
rikoksiin. Joista Numbergissä aikoi­naan
rangaistiin kuolemalla. Isabelle
Blumln viisaat sanat. T Joseph B.;San-dysin
; -profeetallinen. ''Julistus, Jossa
rauhanliike nimettiin - Ihmiskunnan
suurimpien ja jaloimpien- humaanis­ten
traditioiden p^rUlfseksi Ja lopuksi
Nennln loppupuhe. Jossa kaikella
mahdollisella konkreettisuudella käsi­teltiin
rauhanliikkeen lähitavoitteet:
sotien lopettaminen Koreassa ja Aa­siassa,
Länsi-Saksan yleissopimuksen
ratifioimisen estäminen Ja suuren
ratdiankongressin Järjestäminen, joka lä.
pidetään Wienissä tämän vuoden lo­pulla.
— Meidän: suomalaisten on syytä
merkitä ^ ^ mulstim maaherra Väinö
Meltin sisaltör&as Ja selventävä esi­telmä
Suomen—Neuvostoliiton ystä­vyyssopimuksesta
Ja sen merkityksestä
rauhalle pohjoismaissa. Prof. Felix
Iversenm puhe teki ankaralla loogi­suudellaan
Ja intensiivisella todistus­voimallaan
voimakkaan vaikutuksen
kokoukseen.
— -Maailman rauhaimeuvoston ko-r
kous heijasti maailmantilanteen lähes
sietämättömäksi kcAoimutta Jäimltys-ta,
joka on erikoisen polttava Berlii­nissä,
missä idällä Ja lännellä on eras
vaarallisimmista: hankauskc^istaan.
Heikkakuuloinen saattoi havaita vas­takkaisia
maailihankatsomuksia edus­tavissa
Tyhmissä korostetumpaa val­miutta
ajatustapojensa ennalEkoluu-lottomaan
kokeilemiseen. Eivät vain
kommunistiset Ja sosialistiset pidiujat
todistaneet tätä. Myös kristillisen a-
Jatustavan, edustajat korostivat keski­näisen
ymmärtämyksen syventämisen
erottavat Ihmisiä Ja ideologioita toi-sistarvetta.
Liian monet'väärinkäsi­tykset
erottavat ihmisiä ja ideologioi­ta
toisistaan Ja ovat siten omiaan vai­keuttamaan
rauhantyötä. Kaikesta
päätellen tämä ajatus saa yhä laa­jempaa
Jalansijaa maailmanrauhan-liikkeessä
Ja antaa lupauksen liikkeen
tulevasta kasvusta Ja laajenemisesta
todelliseksi Ja täydeUls^i ylieismaail-malliseksli^
liikkeeksi — valhe. Joka
saavutettuna voi turvata ja tulee tur­vaamaan
pysyvän rauhan maan pääl-
OSASI HYVIN
Juna oh mennyt ©itkäTi f,,» .
läpi ja tyttHS^i Ä e . ^ ^
ei olisi pitänyt suudella a i n ^
lailla taalla ihmisten keskellä. «S?
olikin (pmiea." ^ " l a .^
"Mutta enhän minä suudellut o'
e n ^ ... Kylla opetan sen i l "
Jos .<aan selville kuka hän olL"
"Et sma p>-5ty hänelle mitään
taenaan", vastasi tyttö. opet.
MAINOSTAITOA
KoiBönin vievän tien varrella KöÄ.
penhamlpan lähistöllä on jääteS^
Ju. jonka kilvessä lukee: "Ischreme-vaikka
pitäisi olla "Iskreme- im^
'— MikaelLc anna tekstata nimä
oikein, kysäisi muuan pyöräilijä kaup.
piaalta muutamia päiviä sitten -
— Miksi menettäisin satoja adak.
kaita. Jotka pysähtyivät kysymään
samaa asiaa Ja samalla ostavat iää
telöpulkon? •
HEWLETT JOHNSON:
11 ¥01 epäi
Ylläolevat kolme kuvaa on siitä to-disliisainehistosta
mikä on julkaistu
Kiinassa koko ^maailmaa. varten ja
Jolla todetaan USA:n syyllistyneen
bakteerisotaan Koreassa ja Kiinassa.
Ylimmäisessä kuvassa paperinen pussi
joka o n löydetty puusta, keskellä rei-jitettyjä
peltitölkkejä ja alimmaisessa
pieniä basilleilla saastutettuja kaloja.
Tuomiorovastijvie .Englantiin hanMdmiaan
todistuskappaleita —4 ^'Kristityt eivät voi
eiiää iorjua; todistuks*ia' bakteerisodasta . .
ketella kaikkea, mitä tapahtuT näinä
kuumina, intensiivisinä Bermnln-pälr
vlnä. .Kokouksen ösallit^ l^ies 60
maata. Ja -: valtuutetut edustivat mitä
erUatsimpia mielipidesuuntia: kaik­kien
maanosien Ja kaikkien. rotujen
puhujat toivat esiin maitteiiisa Ja
kansojensa pulmia, tarpeita ja toivei­ta.
: Ajan kuuluisimmat kirjailijat
astuivat puhujalavalle. eksoottisten
maiden . tuntemattomien edustajien
kanssa. Aasian Ja; Afrikan unohdetut
värilliset mUJoonat antoivat äänensä
kuulua. Koko tämä kymihenlllä kle-llUä
esitetty ääiden^kuoro sointui yh­teen
yhden fijinpim.' {(jatuksen; mer­keissä:
raiihaii. I^uha K<ms|pta.
rauha Vietnamissa, rauha Eurooirassa.
j^uha,Jwko„ngtgailjygs^ jai «^nijis^
^ t i ^ ;\^oida^
ktmnan 9t{:(at|intopidiu]i BerliiniBsl^Ja
;..;-jJPe^S.; ;rr. Canterburyn itnon)ior
.,,:;jroYa^t||^.tol^to
: . k u B k ä n ^ o i v kestäväksi - snnnnitel-
:> r IpHft• KHnan-mnifcalti^ai* tavannvt
9fSv»' yksUyidss^' kohtauksissa että
joBldt^q^oakstosar^ erilaisten ; yh-
... r tet(^unlM(|rien ^edustajia, kfistit-tyjä-
ja budhalaisia. '-Pekingin rau-
. hankomlt^n .-iäf jestämässä, jouk-
: Jcokti^oul^s^^ hän • pitij puheen,
jossa kertoi jralkutelmistaan.. To­dettuaan,
ettäi.jam{'1Uinaion-6aa-
' vttttanut. suuria voittoja :poIiitti-s
e n , yhteisknnnalUsen ja taloudel­lisen
elämän: aloilla tuomiorovasti
jatkoit ' ^
• "Jätin bakteerisodasta mainitsemi-.
sen viimeksi. Mitä syvimmin häveten
-sain kuulla tästä epäinhimillisestä
tihutyöstä. Ja vieläkin enemmän hä­veten
sen vuoksi, että sitä käy kansa-
.km»ta. Joka tohtU nimittää itseään
''kristilliseksi". KMnassa ei kukaan
voi. epäillä, että tämä tihutyö on ta-pabitunut.
Ei kukaan, Joka on käynyt
niinkuin mlna. hyökkäyksen kohteeksi
Joutuneilla paikkakunnilla ja puhunut.
sili^innakijäin kanssa^ voi epäillä tätä
tosiasiaa." " , , .
•,: Mainittuaan siten, että Englannissa
ei kuitenkaan uskota Amerikan vai­puneen
.niin alas sodankäynnissään,
tuomiorovasti Johnson lupasi levittää
tietoa .amerikkalaisten tekemästä rir
koksesta Ja kertoa totuuden, Joka , on
"mahtavin aseeni taistelussa - rauhan
puolesta".
Tuomiorovasti Johijson kertoi otta-.
neensa h a r k i ^ t i yhteyden' kristillis­ten
kirkkojen johtajiin, Canterburys­tä
lahtien oleviin piisp<^in, metodis­teihin,
baptisteihin, roomalais-katoli-sen
kirkon pappeihin Ja muihin jäse­niin,
jotka kalkki kertoivat hänelle
vapaasti, mitä halusivat.
"Tällöin sain tietää neljä asiaa";
tuomiorovasti lausui. "1. Uskonto
on vapaa Kiinassa. 2. He tervehti­vät
sydämestään elämää uudessa
Kiinassa. 3. He torjuivat kaiken
holhouksen Kiinan ja Kiinan kris­tittyihin
nähden. 4. He ovat va­kuuttuneita
siitä, että bakteerisota
on käynnissä ja ovat yhtyneet
Kirjailija ei päässyt
Yhdysvaltoihin
Booma. —Yhdysvaltain lähetystö
ilmoitti heinäkuun 14 pna. että kuu­luisalle
novellikirjailijalle Alberto
Moravialle ei myönnetä Yhdysvaltain
Viisumia. Moravia, jonka tuotteet
"Rooman namen" ja "Aviorakkaus"
ovat-eoimman kysyttyjen kirjojen lis­talla,
a^koi .vierailla Yhdysvalloissa.
-^#iinle toukokuussa asetti ^-paavi-
Mora vian tuotteet katolilaisten pan-naUstalle.
-muiden kiinalaisten kanssa talste-
< luun sitä.vastaan. ' ^:
-Kristityt lääkärit, sairaanhoitajat­taret
Ja maallikot osallistuvat tähän
bakteerien tuhoamistaisteluin sekä
Korean että Kiinan maaperällä.
Vien kotiin kristittyjen kirkkojen
eteen asetettavaksi, sarjan todistuksia,
oiniani ja muiden hankkimia ja K i i ­nan
kristillisten • kirkkojen Johtajien
a'll: e kirjoittamia todistuskapf)aleita.
joissa tuomitaan "bakteerisota Ja kut­sutaan
Englannin'..kristittyjä- yhty­mään
Kiinan kristittyjen vastalausei­siin..
Kristityt, jotka muodostavat väes­tön
valtaosan kotimaassani, eivät voi
enää torjua kertomuksia bakteeriso­dasta
propagandana. Tämä on to­dellakin
haaste, joka heidän täytyy
Joutuvatko te[ä^ l
työläiset lähtemään
lakkotaisteluun
Toronto. — Canadan terästyöläisten
tulee saada sama palkka kuin Yhdys­valtain
terastyoläiset ja terästeollisuu-temme
tulee kansallistuttaa ja saattaj
käyttämään raakaraineemme, sanoi
Murray Cotterill, United Steelworten
union julkisuustyön johtaja heinäk 10
pna Labor News Servicelle antamat
saan tiedonannossa.
.Heinäkuun 20 pnä uhkaa puhjeta
Ontariossa ja Quebecissa Stelcon te-rastyolaisten
lakko, sillä työläiset ai.
kavat käytä karsimattomiksi Ontarion
ja Quebecin tyodepartmenttien viivyt-telyyn
sovittelulautakunnan asettami.
sessa. Cotterill sanoi ,että molempien
maakuntien hallitukset, eivät noudat»
omia lakejaan.
Hän sehtti edelleen, että Canadas-sa
on terastyolaisten palkka keski,
maarin 50 senttiä tuntia kohti alliai.
sempi kuin USA: ssa. Hän sanoi unlon
vaativan uutta tyoluokittelua ja pait-kojen
korottamista erikoisesti ammat­titaitoisille
ja puoliammattilaisille
Umon paamaarana on palkkojensa-manlaistuttaminen
kaikkialla maassa
niin, että peruspalkkaan olisi
tunnilta. Stelco maksaa nykj
$1.36 Hamiltomssa ja samom Algoim
Sault Ste. Mariessa. Dosco Sydneyssä
$1.32. Vaikka sopimus Algoman kans­sa
meni umpeen jo toukokuun Ipni
niin sovittelua el ole vieläkään jär^
Jestetty. Sydneyssä on pidetty M
sovittelulautakunnan kokous.
Kuka voitti Meksikon
presidentin vaaleissa
Mexico City. — Viime viikolla suo­ritetuissa
Meksikon presidentinvaa
leissa olleista 4 ehdokkaasta kolme
väittää suoritutuneensa voittajana jj
että Adolfo Cortmes, vallassa olevan
oikeiston ehdokas, on "häpeällisesa
lakia rikkoen" julistettu vaUtuksL
Kansanpuolueen ehdokas iSfiäad
ottaa vastaan, tkimuuten he leikkaa- <5uznian, kehoitti kansaa saapumaan
vat poikki siteet idän ja lännen kris­tittyjen
väliltä."
"Palaan Englantiin luottaen ja
toivoen ja kiittäen teitä siitä, että
olette antaneet tämän totuuden
horvaamattoman aseen käteeni",
lausui tuomiorovasti Johnson pu­heensa
lopussa.
hänen voittoansa juhlimaan, väitti
hallitus oli kieltänyt poUittlset joul'
kotilaisuudet.
Lombarto Toledano, komm
tukeman Popular Partyn ehdokas
noi, että oikeiston .ehdokas ei
tullut valituksi "laillisin ja rauhalE'
sin keinoin".
PÄIVÄN PAKINA
Urkinnasta, vouhottelusta ja "ll(esta"
väliä syyllä katsoa luottamuk^lla tulevaisuuteen. Onmuistetiiiva,
että republikaaneilla on paljo/i helpompi nimittää £iseDhower.e^id()k-r .
Jiaakseen^ kuin saada hänet valituksi ^Yhdysvaltain kaosallakii» .op,i;
vaikka tosin rajoitetussa määrässä, mahdollisuus lausua lopullisesta •
valinnasta sanan^ — ja kokemus on osoittanut että Iflidysvaltam >
kansa ei halua sotaa, vaan rauhaa ja yUteistoiminjtaa muiden kanso­jen
kanssa!
Ja vielä sittfuikin, vaikka sotahysterian lietsojat onnistuisi
kovan propagandansa avuUa, samalla kun sodan varustajilta on ^
asiallisesti puheoikeus evätty, sumuttaa Yhdysvaltain kansaa niin pal­jon,
että se erehtyisi äänestämään tämän kenraalin presidentin, pai­kalle^,
niin sittenkin on otettava lukuun koko muu maailma, jonka val­tavan
suuri enemmistö sanoo, että EI f ^ ÄA SOTAA, ja seisoo y^r
kaana ja horjumatta vartiopaikallaan rauhan säilyttämisen puolesta.
Me luotanune vakaasti siihen, että Yhdysvaltain uuttera-^ toi- -
mekas kansa, yhdessä ihmiskunnan parh^iqamiston kfinssa löyt^ kei-.
not, miten palummatkin miekanmeJ^^^ saadasui pysymä^ -räijybia^'
olosuhteissa, huolimatta lainkaap sijtä kiii^j:^ ;&a^nisiti^ huui^\^ät. v
natseille, .että "olkoot, menneet menneitä'' ja yrittävät siten lähteä
toisten maiden pojilla "soitellen sotahan".
Meille .uneliaille: sudhurylaisille Jcer-rottlin
viikon.vaihteessa, että tämän
ma^od nlkkelikyIän hyvien asukkai-
.den mainetta: iihataon .nyt pilata e-räänlalsQlla:
urkkUaJarJestön sydämel­lä.
Kuten tavallista, tälle urkkljajär-
JestQlle' on annettu mahdollisimman
viaton leima, mutta kuten myös ta­vallista,
"valkeus nauraa- pimeyden
.töille". Ja siksi.lkai tässäkin tapaukses­sa
salaisesti siitetty ja salaisesti syn-
^tynyt "T-Men^ järjestö pidetään edel­leen
salaisena. nuuskintalaitoksena. ..
. l ä m ä n 'VT-Men? Järjestön sanotaan
olevan; Aru^mmiii<a»rt : isuituaan, ^Cana-dassa.
.Se on r.tuotettu. rkuten niin
monet muutkin:: paheet, i rajan etelä­puolelta,
i
. Sen perustajiksi ilmoitetaan polii-slpäälUkkö,
J . D . Burger:Ja Jnunppa-nlt
- Järjestössä sanotaan olevan
30 stviilijäsentä.-joiden nimet tietää
ainoastaan- yksi mies kaupungissa, to-jdennä^^
isesti lioUisipäälUkkö. Jökal-
&eUe"T-Men" Järjestön jäseneUe an­netaan
numero Ja kaikki kirjeenvaihto
Ja yhteystoiminta suoritetaan vain tä­män
numeron perusteella.
Näiden "T-Men" järjestön salaistea
jäsenten viattomaksi tavoitteeksi <i>n
ilmoitettu trafiikklrikkomusten Jhnl-antaminen.
Josta seiuraa rikkomusten
tekiJäUe kohtelias kh^Je polilsUaitok-selta
tai rikkomuksen uusiintmnisesta
polhsiläito&sen: e'dustajan vierailu.
Vielä ei ainakaan ehdoteta, että nä­mä
s a l a i ^ nuuskijat voivat mitään
^ Meille annettanee anteeksi Jos sa­nomme,
että moinen salainen nuus-kinta
ja ilmianto ällöttää Ja suututtaa
meitä. 6e on Jotakin sellaista alakä­den
halpamaista toimintaa jolla ei
ole mitään tekemistä sen paremmin
brittiläisen olkeuskäsitteen kuin ca-nadalaisen
elämäntavankaan kanssa.
Sitäpaitsi, jos "pirulle aimetaan pik­kusormi,
niin vie lopulta koko käden",
kuten sanotaan. Niinpä tässäkin, jos
kunniallisten kansalaisten edesottami-sia
ruvetaan nuuskimaan jonkun sa-lajarjestön
^ toimesta liikennerlkkou-musten-
suhteen, eika sitä lopeteta ai­kanaan,
:. niin eimen pitkään päädyl­tään
siihen, että nämä salaiset iirk-kijajarjestöt
nuuskivat kaikkien kan­salaisten
elämää . Ja toimintaa yötä
ja päivaäi ; .
Me olemmekin vakuuttuneita siitä,
etta Sudburyn kaupungin hyvämai­neiset
asukkaat tiiomitsevat yksimie­lisesti
^moisen salajärjestön.
Parempia keinoja pitää poliisipääl­likön
keksi llikennepulmiemme rat­kaisemiseksi
Ja täricein niistä on se,
miten saadaan suurempi määrä 'incon
.voitoista tämän kaupunkin katujen
kunnostamiseen.
sota-sana pitää sita utu-uutena valt­tina
sittenkin,^ vaikka joutuu myöntä­mään,
etta sen omassa liikkeessä on
eri palkkaluokkia, koska kerran pää­toimittaja
on oman lausuntonsa mu­kaan
keskitasossa vuosiansipiden suh­teen,
vaikka ei kaiketi viikkoansiois-sa.
^
Tosiasia kuitenkin on, että "sa­ma
palkka kaikille" mtelettömyy-dellä
ei ole mitään tekemistä so­sialismin
ja sosialismin teoriain
kanssa. •.• Silloinhan tultaisiin sii­hen,
että laiska ja ammattitaido­ton
nahjus saisi saman palkan kuin
uuttera ja korkean ammattitaidon
hankkinut mies tai nainen. Tässä
tapauksessa laiskuri Uhoaisi uutte­ran
työmidben; ponnistelujen riis­tämisestä.
Se olisi anarkiaa eikä
mitään .sosialistista taloudenhoitoa.
Sosialismin yhtenä^^.^päSlt^oltukseja
on .saada riistosta vapautuneiden i h ­misten
tekniikka, taito ja työteho nou­semaan
mahdollisimman pian siihen
pisteeseen, etta kaikille riittää yltä­kyllin
kaikkia — Johon on vielä pitkä
matka sosiallstlsestaldn yhteiskunta­muodosta,
puhumattakaan nyt-kapi->
talismin rlisto-olosuhteista. • '
Soslallsmin,mäarittelyna ei ole "sa­ma
paikka kalkille" vaan se, etta
TUdtANTOVÄLINEET ON OTETTU
puhumatta mätkiä sakkoja nlilie. Jot­ka
heidän mielestään liikennesääntö­jä
rikkovat.
Torontblaisesta s u o m e nklelisestä
mutta JänkkimleUsestä sotasanasta
hävaitsliaime. että Siellä pM
leenkln. "sama palkka kaikille" peri­aatetta
OIKEAN SOSIALISMIN mit­tapuuna.
Tämä sellaisenaan . eh ole m i t ä än
uutta, sillä ...monet * työväenliikkeen
pavjaajat Ja; panettelijat ovat vuosi­kymmeniä
vatkanneet - tätä • samaa
vouhotusta. Ei siis ole ihme, vaikka
POIS YKSITYISILTÄ RIISTÄJILTÄ
JA ANNETTU TAKAISIN KOKO
KANSAN PALVELUKSEEN SITEN,
ETTEI KUKAAN YKSILÖ VOI ELÄÄ
JA BIKASTUÄTOISENTYÖN KUS­TANNUKSELLA,
VAAN. KAIKKIEN
TÄYTYY TEHDÄ JOKO RUUMIIL­LISTA
TAI HENKISTÄ TYÖTÄ
MISTÄ HEILLE KAIKILLE MAKSE­TAAN
SUORITTAMANSA TYÖN
MUKAINEN PALKKA.
Juuri tällä perusteella virkaveli
^'Kulkuri" oli ^.ehdottomasti, oUceaSsa
kä kalkille" vouhottelun osoittamalla.
e t t ä " s a n a " ei itsekään usko omiin
teorioihinsa ellei sen konttoriapulai­sille
makseta samaa palkkaa
maksetaan liikkeenhoitajaUe,: lehl
kantajille samaa palkkaa kuin
toimittajille jne.
"Sama palkka kaikUle" vouhottelu|
el sovi mitenkään rinnastaan työrä
enliikkeen "sama palkka samasti
työstä" oikeutettuun vaatunuksea
Ensimnainitulla ei tarkoiteta mltai
muuta kuin anarkiaa. JaiV^iom
sen sijaan tarkoitetaan sita, että
tään ei saa pitää tyossa su
ian tai muun sellaisen
huonommin palkattuna kuin
jos he.kerran tekevät "saman
kuin miehetkin".
UUtistiedoista huomasunine
valtalaisen senaattori Keiauverin
noneen jotakin siihen tapaan,
•hän epäilee sodankäyntiin ja
miseen kouluutetun miehen VV^
sUUttä presidentinvirkaan. _
•• Tässä Kefauver on ilmeisesti^ ,
rässa". kuten muista uutistie^J^
menee. Esimerkiksi kenraaU 0 » ^
wer. eli "Ike" on malliesunerkki^
miten tehokas ja yksimielinen
hänen hallituksestaan. Nlinpa
tiedot kertovat, etta "Ike" on m i ^
nyt oman korkea-arvoisuuten»^
sä oman vaalikampanjansa p a ^
moksi. ja kuten ainakin a n n d^
erikoisen esikuntapaaUikon,
välittömästi myös hänen iomess^
valtansa alaisuudessa. ^ ^
"Kuinka "yksimielinen ;
kenraalin komentama P"°*"^^f„^
neh alaisensa mahdollinen
siitä säätänee jonkiiilaista
Jos muistetaan, että eräs «1
korpraaUi se Aatu-vainaja, vai»»
kin vain korpraali, sai Jo
^Imlelisyyden toimeksi
sitten miltei koko Euroopan
? Watt Streetin Pa^^jö^.^"*^ ,
tällaista ..-"yksimielisyyttä'
vuoksi kenraalit ovat nyt
kurssissa. — Känsäkoura.
J»