Vapaus, July 23, 1957

              m
Ozmitteluimne faupunkiiimi^
sekä liitto-, laulu- ja SQittojufabOIe Sudbuiyssa!
319 B«y-8trMt. i^ut Aithnr;Ontarto'
Erikalsutttemtne maiittaat. IgJiy». ja pSavinaisttt
Kahvia ja voUelpift Afolnn» Joka pUvft j
Onnittelumme Port Arthurin kaupungin
lOO-yuotLqrtfihlalle!
RINNE BR<rN^< SERVIIE
YLEISTA KOSJAVSTA. AOTOKO^RTOTA M
SuU&eudumme yleisön suds^
224 N. Cumberland st. Pi«i >^»2S* - T W^
94 Machar Ave. Dlal fi-fiMd - ^ • ; • 1^ Arttur. Ont.
. . . . .i^?^
HAUSKAA JUHLA-AIKAA TOXVOTTAA
OIKONEN^S IUM>I0^^^^^1^
KÖSkA VAIN --MINNE VAmi
80IITAIMA •• 5^721 »M S-8621
KAIKKI MA1«IJ8TAiA7VAiU}1J1*^rTO
191 Lome Street Port^^^^
Tiistaina, heinäk. 23 p.--l^iesday, JiUy 23,1957 ^^^^^ V
vai eikö polttaa?
J UHLAOWITfeL0MME
Puhelimet: ljik^ 4-7031 - kotiin 4-4192
231 Bäy.Street • Port Artbur, Ont(u-io
•Järvienpäässäbn suuri joukko nuoria VO mistelioita ja:^^^^u^^ joilla on säiin-.
nölliset harjoitukset Paavo Voutilaisen johdolla. Kuvassamme näemme kun tytöt te­kevät
uhkarohkeita temppuja muodostaessaan pyramiidih. Suurin osa näistä nuoru­kaisista
tule olemaan mukgina suurjuhlilla ja .osallistuvat urheilukilpailuihin ja
myös esittävät voimistelutaitoaan.
Suomalaiiien siirtolaisuus Port Arfliuriin
ja sen
tr
J U H L Ä T E R V E H D YS I
CITY
Sähkötyöurakoitslja — Kaikaidalsta siUikölaiigoltuaia
VmmLSti 4-7031} ' : •
231 Bay Street • Port Artbur, <)ntario
• Jatkoa 6. sivulta
• • ' • " • , ' •
yhtenäisyyttä. Canadassa oli tässä
suhteessa tärkeää pyrkiä yhdistän
mään .kaikki maassa toimivat unröt
ja keskukset yhteen alueelliseen
yleismaalliseen keskukseen.
Port Arthurissa oli suomalaisia
työläisiä aktiivisesti uniotoiminniss-sa
ja erinäisissä unioiden luottamus­tehtävissä,
kuten näkyy .unioiden
pöytäkirjain ja historiallisten ra­porttien
tutkijalle, sekä enimmän-
JUHLATERVEHDYKSEMME!
KIISKrUi^i SERVICE äARAGE
John St. & Empire Ave. Inilnuttu ~ Port Arthur, ^Urio
'Me haluannme muistuttaa että MchABEtf-
MOLLY-ÖLJY on parasta voiteluöljyä' <
%k Kypykäft meUtft
SUDBUBTN JA BOON M<M4iT-0UTN VXUTTXJrXT
GUSrnN AUTO W Ä E C Ä E ^
151 Second Avenue ' Sttdbnrr, Ontario
ED« & JACK^S^BBVICE STATION
WeUlnffton West & W^llace -Tiäfm» Sästt Stc. Mätit, Ontario
Parhain önriitteluni
Canadan suomalaisten
Liitto-, laulu- ja
soittojuhlalle!
Kusti Perälä
Port Arthur, Ontario
TERVEHDYKSEMME
Liitto-, laulu- ja soitto­juhlalle
Sudburyssa!
Miina ja Nestor
RM. 2, Port Arthur, Ontario
' (Intola)
ONNITTELUMME PC«T ARTHURIN lOO-VUOTISJUHLALLE SEKÄ
LIITTO-, LAULtf- JA SQriTOJUHL ALLE SUDBURYSSA! '
PORT
North Algoma Street Port i^rthur, Ontario
CSJ:n jäseniä, kuten Kalle Ahl­bom,
Pekka Katainen, D. Aho, J.
Forsberg, A. Anderson, A. Kotila,
A. T. Hill, Otto Koskinen, John
Kannasto, E. Hietanen, A. Koski, E.
Laakso, A. Saari, O. Kainulainen,
R. Koski, J. Lod, Jacobson, K. Sal­minen,
jh.e.
Niinä vuosina kun J. Forsberg oli
CSJ:n osaston toiminnassa, oli hän
myös. Port Arthurin Trades & La-bor
Councilin puheenjohtajana ja
väsymättömästi edusti unioliikkeen
yhtenäisyyden asiaa.
Kun viime vuonna saavutettiin
Canadassa virallisesti unioliikkeen
"yhdistäminen yhden uniokeskuksen
kautta — Canadian Labor Congress
— jä sen alaisena ryhdyttiin käytän-nössä
sulattamaan kilpailevia , am-'
mättiryhmiä ja; eri teollfsuiiluissa
olevia uniojärjestöjä yhteen, niin
melkein huomaamatta monelle en­tiselle
iww:läiselle selvisi, että tais­telemansa
teollinen järjestörakenne
on voittanut ja perusteet luol<kayh
tenäisyyden luomiselle viitoitettu.
Täällä Port Arthurissa tämä seik­ka
vaikutti vain vähän vielä viime
vuoden kunnallisvaaleissa. Mutta
puoli vuotta myöhemmin, liittovaa
ieissa se toi jo työväenpuolueiden
yhteistoiminnan ja. siten työväen
ehdokkaan valinnan.
Meillä suomalaisilla on vielä tie­tenkin
erimielisyyksiä aivan sumuin
kuin muillakin ihmisillä, mutta yh­tenäisyyden
tie saavuttaa lisää
kannatusta.
Samalla kun näihin asioihin kiin-nistuneita
ovat kaikki kulttuuritoi­mintaan
osallistuvat ihmiset, täytyy
myöskin .sanoa, että näillä asioilla
on merkityksensä myöskin yhtenäi­syyden
edistämiseen kulttuuritoi­minnoissa.
Työväen yhtenäisyys
auttaa kaiken toiminnan tehostami
sessa. Esimerkiksi, urheilutoimin­nassa
ilmenevä heikkous johtuu c-rillään'
olosta. Siis yhtei.stoimintii
eri urheiluseurojen kesken voimis­tuttaisi
ja mohipuolistuttaisi voimis­telu-
ja urheilutoimintaa. Kun sii­hen
vielä lisättäisiin menneen histo­rian
opetuksia,mm kansantanhut ja
Lisää rautateitä
Lounais-Kiinaan
Kiinalaiset Jä neuvostoliittolaiset
rautatieläLset ovat saaneet valmiiksi
kuuden uuden rautatielinjan ilmava­lokuvauksen.
Nämä rautatiet lähte­vät
eri suuhnille Junn^anin maakun­nan
keskuksesta Kuhmlnista. Pää­ratana
niistä tulee oleinoan Kun-inlnin
Ja Siutsiiuanio maakunnan
keskuksessa Vsijaitsevan Chendun
kaupungin rata .sekä uusi ratajak.so,
joka tulee kulkemaan Junnsinin maa­kunnasta
Vietnamiin. Tämä rata tu­li
rikotuksi Japanin vastalEÖn sodan
aikana. Näiden rautateiden riakcnta-mincn
tulee tapahtumaan vaikeissa
mua5to8Uhteis.sa, sillä Lounals-Kii-nun
mainitut alueet ovat piiäasialli-
.sestl vuoristoseutua.
Kiinan työtä­tekevien
lepo
Kiinan tuhannet tytötätekevät le­päävät
jä hoitavat terveyttään pa-rantolol.
ssij Ja lepokodel.ssa. Jolta on
rakennettu ta.savallan luonnonlha-nimmllle
palkoille. Vuonna 1950 yk­sistään
ammattiyhdistysten paranto-
,lpl8sa kävi saamassa noin 2—4 kuu­kautta
kestäneen holtokurssln yll
100,000 henkeä. Tänä vuonna pääsee
ammattiyhdistysten parantoloihin
110—120'tuhatta henkeä, Kllnaij am-mattiyhdistyJiset
avaayat tänä vuon­na
14 uutta parantolaa.
nuorten: näytelmäesitykset y.m. löy­täisivät
pysyvän paikan ja elvyttäl'
sivät toimintaa.
Kuluneen vuoden ajalla on näyt-tämötöiminnas,<
ia havaittu olevan e-dullista
suurella harjoituksella val­mistettujen
näytelmien esittäminen
kummallakin haalilla. Seuraava as­kel
siinä yhteydessä olisi näj/telmä-seurain
yhteistoiminta voimien yh­teisesti
käytöstä, j.n .e. Vuosien
1903 ja iöZO ajalla toimintaan o
sallistujain nimien tarka.stelu toteaa
myös tämän yhtenäisyyden käytän­nöllisenä
todellisuutena. Se voi ol­la
myös tienviittana .seuraavalle 100-
vuotistaipaleelle lähtiessä. — A.
T. H.
Enslannln liiketieteemsen.tntkl-kaan
CapakanpoltoUa Ja keoMco-sySvSUM
olisi 8yy-yhte>« on lieriit-tänyt
huomiota kantta maailman
— eikS villiten Englattolssa. Lon­toolaisen
Daily Workerin liiike-tieteellinen
avustaja ou tarttunut
kynäin Ja kirjoittaa asiasU seu­raavaan
aito-coglantilaiseen ta-
^paam 4 ; ' ; • : r ; . ^ : : ^ ; ' ; , , :>
Monet ihmiset ovat lukeneet leh­distään
ISäkcUeteellisen tutkimus-laitbicsen
tujpakanpolttoa ja keuhko­syöpää
koskevasta raportista. Luet­tuaan
he kysyvät: Mitä nyt? * ,
Tupakoitsijat epfii-ölvlit. "He elvHt
ole täysin vakuuttuneita, eivät ntte
mitään syytli tupakanpoltosta, luov
pumiseen tai haluavat kantaa'riskin
joka tapauksessa.
EQ aio kilsitellä kaikkia tosiasioi
ta,.vaan,lainaan vain erään tiirkeän
lauseen lääketieteellisen tutkimus-iaitokseh
raportista:
"Vaikka ei voidakaan suorittaa
tarkkoja laskelmia niiden elinikäis
ten kovien tupakkamiesten määris­tä,
jotka kuolevat keuhkosyöpään,
tilastot osoittavat tämän määrän
nousevan yhteen kahdeksasta kun
sensijaan vastaava suhde tupakoit-seinattbmien
keskuudessa on 1:300."
Näette ettei asia ole aivan niin
surkeasti kuin Uutiset väittivät, kos­ka
suhdeluku 1:8 koskee vain elin-ikäisii
kovia tupakkamiehii, el kalk-:
kia tupakoitsijoita. ^
Mutta uutinen on huono himotu-pakpitsijoillc.
joista siis yksi kah­deksasta
mahdollisesti kuolee keuh­kosyöpään.
E h k i on syyti sanoa pari sanaa
tupakahtuottajien <ja muiden) lau­sunnoista.
Joiden mukaan ei ole to
distcttu tupakanpolton aiheuttavan
keuhkosyöpää.
Paljon riippuu siitä, miti "todis
tuksella" tarkoitetaan. Laissa tode­taan,
että todistaminen usein on
mahdotonta. Siitä Johtuu sanonta
"todennäköinen".
Olemme samanlaiscsa tilanteessa
tupakanpolttoa vastaan esitettyjen
syytösten kohdalla. Kukaan ei ole
koskaan nähnyt tupakanpolton ai­heuttavan
keuhkosyöpää Ja siinä
mielessä sitä el voida todistaa. Mlti
siis pitäisi uskoa? Mitä minuun
tulee olen läopunut tupalcasta. Tä­hän
johtopäätökseen pääsemiseksi
oh tarvittu pitkä aika, koska en ole
koskaan polttanut kymmi^ntä savu­ketta
enierapäU päivässä ja pidin ko­vasti
t ä s t i harrastuksestani.
Muutarna kuukausi sitten vähen­sin
miirih-kolmeen-^neljäin koska
14-vuotias poikani oli aloittanut (u-pakahpölton
Ja minusta tuntui; että
minun oli näytettävä esimerkkiä.
Ajattelin, että minun olisi vaikeata
saada häntä luopumaan, ellen myös
itse tekisi jotain. ,
Se luonnisti. Hän lopetti. Se n)iti
hän senjälkcen on kuullut keuhko­syövästä,
on vahvistanut luopumis­päätöstä
(niin hän ainakin väittää).
Ehkä toistan tässä sitä mitä sa­noin
hänelle keuhkosyövästä. Jou­dun
ammatissani melko paljon sen
kanssa tekemisiin. Se on hyvin Ikä­vä
ja vaarallinen sairaus. Sen var­haisvaiheen
toteaminen on vaikeata
ja se muQdostuu kohtalokkaaksi, el­lei
sitä ajoissa todeta.'
Niistä, Joilla keuhkosyöpä tode-taan,
vain murto-osa elää yli viiden
vuoden. Ollakseni vilpitön: se ei ole
miellyttävä kuolema Ja sellaisia
kuolemia oli viime vuonna laOOO
(tarkoittaa siis Englantia — KU).
Arvioidaan vieli miljoonan timin
maan kansalaisen menettivin ~ heti-kensi
keuhkosyövin takia ennen
vuosisadan loppua. '
Mielestäni on tirkeitä estii nuo­ria
ihmiäii ryhtymisti tupakanpoU-tajiksl.
Vanhempien tulisi sopia kes­kenään
menettelytavoista,: Joilla ti-^
hin tulokseen päästiin.
Ilmeistä on. etteivät pakkotoimen­piteet
tehoa useissakaan tapauksissa
ja etti «esimerkki ei aina riitä Mutta
saattaa olla niin, että totuus auttaa,
jos otamme propagandassamme hy­vin
f|]ferr|npbhjal8ia' -i^ / eslmeri^lksl
käytimme valokuvia ja muita, kelno; ... .
ja tämän epämiellyttivän asian iki- oassa valUo varmaan teUai kaikken>
vastustaakseen vtapaaijokaj*on
vien puolien ^iUetiiomtoäna.
Pulma on siinl^ etti tupdcoini^flii
on miellyttivii puoleqjia. Rnglatnfa
liikeUeteeUinen alkakatislelitt!
noo: *Tupakoiminen'on'laaJ*IIcf
vinnyt Ja miellyttivS 8osiaaUne4 tk
IM Ja ikivfi kyUI tupakkahalu..kttr.
vaa ruokailevan Vuokahalun U Ö l ^ .
Ihmiset saattavat ajatellai etllPnä* .
ta asialla enii on vSUli. ehkI ttifntfo .
on Jo tapahtunut Ja Bi|18 8llsU.:)«yt^
kuitenkin Iterrota^i etti .teUafaet>' kin. Jotka ovat poUtaniKit lBhe& 40- i i
vuoden ikiin asti.'voivat yhikinrpa^ >^
rantaa mahdollisuuksiaan. TinMltu^'
to oli liian paljon minuoUn odAl^* J'
Hiyksetlcni.' » . *! '-^ f }, ,
f o ä e l l a homadntseBsa i^hteltluii-
Nikotiinin historiaa
Savukkeet keksitUin Eteli-
Amerikassa noin vuonana 1750 Ja
siiti'pitäen on tupakan polttami­nen
tullut tavaksi kaikilla maapal'
lon kolkilla.
Saavuttuaan San Salvadoriin
vuonna 1492 Columbus totesi in­tiaanien
kiyttivin tupakkaa. Sir
Walter Ralelghia en kllttirolneii
tupakan tuottamheata Euroop­paan
noin vuonna 1680. Siti pidet
tiin alkujaan liikeaineena. Jonka
otaksuttiin parantavan mitihaa-vttja,
elvyttivän hukkuneita |a
toimivan ennaltakestivistt infek'
tioissa.
Varotuksista Ja erilaisista ran­gaistuksilta
huolimatta viime­mainittuihin
kuului muinaisella
Venijilli mm. nenin leikkaamU-ukka
— tupakka on vain vallan­nut
alaa.
Miksi Ihmiset polttavat? Kysy
mys on suunnilleen tiroi: tupak­ka
rauhoittaa. Nikotiinipistoksla
kokeilumielessi avaettaessa on
todettu nikotiinin aiheuttavan
huimausta, sydinien toiminnan
nopeutumilta Ja pahoinvointia.
sa
terveydelle niin turixaollinen.i S^-
loiR»mm>^utcnioon parlamentissa
ehdotettu Jirjestettiisito ititobl-moisten
tupakanpolttajlen — (ael-laisten
Jotka haluavat tavas^jui
piistä — hoito kansallinen terve^
palvelun puitteissa, " ^ l '
On ehdotettu kieltolainsiidMl
Ja toisaalta sanottu»' ettKtltilalnin
lainsiidintö ylittiisl ne rajat, ;jQi.
den puitteissa valtiolla on oiketuÄ-kaantua,
kansalaisten yksityisellä
miän, koska tissi el ole kyaym^^
yleisen turvallisuuden suojelem^es^
ta. i ! .
Mutta tneilli on olemassa pa)j<te
muita kieitoUikeJa Jotka eativit ino^
nien mieliyttivilti tuntuvien Ja AU<
hin'asti tupakkaa vaaralllsemiftina
pidettyjen lääkeaineiden kiytön? Jo­ten
siis tiroi argumentti pu^o«a
pois. Asiasta puhutaan nykyBia)by^
vih paljon. Haluaisin. lopukBiv|ita>:
ta Englannin liiketieteelliseja^Vu» *
kauslehden liäkireille osoittaroaiin;
vetoomukseen. Jotta nimtt tekia^vlt .'
kaikkensa estääkseen nuorisoa o>
maksumasta tapaa; Joka saattaa olla
vaarallinen terveydelle;;;
T I L A T K A A V A P A D
V »
Onnittelumme Forf^ i4rl&arfii
iOO-Vttotisjnhlan joläosidl
TÄMÄ ON MEIDÄN 36. VUOTEMMEI
I t
KELLOUGH BROS. DMRY LTD. i
Fort WJlUam;
Dlal 3-0413'
Port^ Arthur j
Dlal 3-Mls;
ONNITTELUMME
Liitto-, laulu- Ja soittojuhlalle
selkä Port Arthurin 100-vuotisjuhlaiIe A
toivottaa
WARDROPE AGENCIES
PUHELIN 5-7361
Huone 8 — 8A Cumberland St. N.
Port Arthur Ontario
»
t
ii:
'•iv'
••»•.•-
/ '
-r
i
t
t
t
ONNITTELUMME KAIJPUNKIMME 100-VUOTISJUHLILLE
SEKÄ LHTTOr JA I4.U:LyjTJHLALLE SUDBURYSSA!
PuheUn 4-35p§
KAIKKEA RAUTAKAUPPA-ALAN TAVARAA
10 N. Cumberland St. Port 'Arthur, Ontario
Onmttelumme Port Arthurin lOOHmotisjnhlalle sekä
suomalaisten liitto-, laulu- ja soittojuhlalle!
OSCAR STYFFE LIMITED
METSÄURAKOtT^JAT
TUKKUVÄLITTÄJÄT PUpTAVAiaALLE JA HÖYLÄTUÖTTEILLE
Pock 5 — Port Arthur, Ontario
ONNITTELUMME LIITTO-, LAULU- JA
SOITTOJUHLALLE SUDBURYSSA SEKÄ
PORT ARTHURIN 100-VUOTISJUHLAliLE! .
NÄRVÄSEN SAUHA
fitella Närvänen, omUtaJa
AINOA KIUA8SAVNA K A V P V B I U I S M ' ^
Auki tonrtatoa, perjantain» Ja^lananlainfcj'
k0Uo 12—10 lllall» kesafcnnkaiailaA
218 Secord 8t, Puhelin S-9040 Port Arthur, Ont.
Paremman Ja LAKESIDE ESSO SERVICE H
mielly ttävämmän HUOLTOASEMALLE i
palveluksen Tutustukaa palvelukseemme. Olette tyylyvälstä
saatte/ kun . 1 Onnea Ja menestystä kaupunkimme
pysähdytte..* 1 lOO-vuotisjuhlalle! ']
L S14 Cumberland St. — Dial 4-3401 Port Arthur, Ont. r l
t
f.
•
'Am
m
I
SI
*
•'"f
Jännin kilpailu viime vuoden liittojuhlilla oli 1,500 mefrln juok­su,
missä Speedin K Palomäki ja Echon E.^ Grenze saapuivat
rinta rinnan maaliin. Tuomarit julistivat st^n tasajouksuksi ja
mestaruus.ratkaistiin pad viikkoa myöbemmin järjestetyissä
kilpailuissa. Silloin Palomäki sai mestaruuden nimiinsä selvällä
voitolld»
ONNITTELUMME
PORT ARTHURIN 100-VUOTISJUHLALLE
SEKÄ \ ' '.
SUOMAI^ISTEN LIITTO- JA LAULUJUHLALLE!
NORTHERN WOOD PRESERVERS t i
Second Avenue
LIMITED
PUHEUN 5-6537 Port Arthur, Ontario |
M:
i
.1
m
'Ml
S »
tr/ •iMy'
«M