Vapaus, July 23, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, heinak. 23 p. ^ Tuesday, July 23, 1957
VAPAUS
m i l E E I l ) » Independe&t Labor
«attUilied Kov. 6, 1917, AntlioriMd
M Mcond cUai mafl by ttie Pwt
Oaiee DepartmfPt. Ottawa; PUbn
Itthed thrlee «eekly: Toesdays.
Tbnndays and Satordsys by Vai»tw
am St. W^ Sodbury, Ont, Canada.
Telepbones: Sto. Office 08.4-4204;
Editorial Office 08.4>428S. ICanager
E. Sukat Bditdr W, SUnsd, M»mat AOttrtitiag nae» «pdD ^ipUeatlon.
IVajulatlon f ree of cbarge.
nLAUSRZMNAT:
Canadana: 1 vk. TJOO 0 kk. S.75
S kk. 125
Tbdysralloia»: 1 vk. 0JOO 0 kk. 4JI0
Suomena: 1 vk. SA» 0 kk. 4.75
1917 — Juhlavuosi—' 40. vuosikerta-- 1957
Sihiri suviheii juhl^^
lehtemme tämänpäiväinen numero antaa alustavan käsityksen
sKta siiven suuresta juhlasta -r-^^U^ laulu- ja soittojuhlasta, jota
vi^iämine eiokuiui ensimmäisen viikonlopun aikana SiUdburyssa ja
ho0^lue!^ meidän tulee
todrtaW seikka, ^k^ siirtolafsiyhmän kuin Canadan
äibmalaislen toiniesta voidaan järjfötää sellainen musiikki- ja ui-heilu-juhla,
mihin tulee kymmenkunta Canadan saomaläisten omiaa kuo­roa,
ansiokas ja vakiintunut "oraa" torvisoittokunta, voimistelijpita
ja urhtiiijbita sekä yksityisohjelman suoi-lttäjia eri puolilta Ontariöa
jja juhlavieraita jopa tuhansienkin manien päästäj n silloin nähdään,
eltj nyt vietettävä suvinen juhlamme edustaa todella suurta ja ar­vokasta.
Ei ole lainkaan ihme, vaikka juhlatunnelma yleisön ja oh­jelman
esittäjäin keskuudessa onkin suuri ja syvälHnien, silfö hyvin
suoritettu työ hyvän asian hyväksi tulee palititulcsi tällaisen molem­minpuolisen
arvoimnnoripcrj^
5' ^udburyssa nyt pidettävä ^nsiihmäistä yhteistä li-ttu- ja laulu-jiildaa
ei kuitenkaan vietetä kimaltelevassa koreilussa eikä paisutetus­sa
omahyväisyydessä. Työläisinä, farmareina ja muina pikkiieläji-
-nä meillä ei ole varaakaan ylenpalttiseen koreiluun, vaikka sitä ha-lu^
simmjekiiii,' Sitäpaiteii juhlapukuinenkin työmies on ennenkaik-iu
» työHMes, JO jä kasvoistakin näkyy sielvät
työtätekevän merkit. Mutta vaikka juhlierame ulkokuori d voi­kaan
olla ylenfiälttisesti koristeltu — ei ^hka tarpeeksikaan sellai-
^ nen — niin täniän Viimeistä silpittelua vailla olevan pinnan alla on
sitäkin kauniimpaa. Kovin olisi köyhää siirtolaisryhmien «lämä, eilei-yät
ne vaalisi kansallisia kulttuuriperinteitään jämähtäisi niistä pa-rasto
täniä^ ja edelleen kehittyvän uiiden koti-irtaä
Arkisen elämän harmäu-iJeäsa,
jä jokapäiväisen työ
musikaalisia voimiamme työskentelemään edelleen näiden kulttuuri-ärvbjemme
säilyttämisen ja vaalimisen hyväksi — ja samalla kertaa
juhlista saadut kokemukset antavat uusia ajatuksia, uutta innos-tiustaisekä
järjestäjille ja o ^ että suurelle yleisölle.
Tas^ mielessä on näiden juhlien merkitys äärettömän suuri ja
;:•jkauaskanttrinen.;.;^
; Viettäie^ämme nyt ensimm^^ kertaa yhdistetyin voimin tätä
Liitto-, laulu- ja soittojuhlaa^ meidän sallittanee kiinnittää huomiota
tämän >^teistoinMnrtan edelleenkehittämiseri tar-
:peeUisuuteen^]f •:^:;:t., 4^
>: Ei ole aina helppo omassa perhe-elämässätnmekään järjestää
asioita )wiKkia ,^jyfdy^ myös tuntuu, että
• ;Ei siis! oie" FÄikäan ihine vaikic^ olisi puolin ja^^ toisin*
järjiMtöissämme jbi^^ jotka näkevät asioita ennenkaik­kea
vain onmn järjestönsä yksilöllisen e^ kannalta katsoen. Mutta
valtavan suuri enemmistö jäsenistöstä ja suuresta yleisöstä ön kui­tenkin
hyväksynyt yhteisten juhlien järjestämisen, sillä se poistaa
monta Vaikeutta ja Wttäa/scl(äjärjestö:hmisiltä että suurelta ylei­söltä.
Tosiasla-ssa olemme vakuuttuneita että tätä yhteistoimintaa
on pyrittävä edeilfeen laajentamaan, ja mikä tärkeintä, ryhmäriitoihin
ja jätkuVaan kinasteluun kyllästynyt suuri yleisö odottaa myös jUuri
Yhteistoiminnan ed^^^^^ ko­rostettava,
että tällaisten yhteisten juhlien järjestäminen ei ole "kaik-luparantaVaa
patenttilääte^ m:kä poistaa urheilu- ja kulttuuri-
>toiminnassa ilmenevät kaikki heikkoudet. Vallitseviien järjestöllisien
hdkkouksien ja puutteellisuuksien poistaminen tai hiiden edelleen
jatkuminen riippuu ratkaisevasti edelleenkin kummankin järjestön
lomasta työstä ja toiminnasta. • ,
Toisaalta tällaisten yhteisten juhlien järjestäminen ei missään
topauksessa rajoita kummankaan järjestön itsenäisyyttä/Yhteisten
juhlien lisäksi ja niiden ulkopuolella voivat kummatkin järjiestöt
toimia aivan samoin kuin ennenkin^ Mainiona esimerkkinä tästä
voidaan pitää sodan päätyttyä ollut Suomi-aviin toimintaa. Siihen
osallistuivat maanmiestemme kaikki järjestöt ja seurakunnat; siten
saatiin erinomaisien hyviä tuloksia yhteistoiminnan avulla. Mutta
tämä yhteistoiminta ei mitenkääh heikentänyt mitään järjestöä tai
^rylunää, Vaan pikemminkin voimistutti niitä kaikka.
Juuri tällaiseen yhteistoimintaan kansallisten kultturiperintei-demme
vaalimisen hyväksi olisi mielestämtne pyrittävä. Tällaisen
yhteistoiminnan edistämisen kannalta on pidettävä ensjluokkaiseh
täritiöänä siaavutukseha; s on voitu järj^tää ensimmäinen
laitto-," laulu, ja sbittbju^ Toivottavaa on että tämä yhtdstoi-minta
jatkuu ja voimistuu siinä määrin, että jonkun vuoden kuluttua
voimme viettää koko täkäläisen suomalaisväestön yhteisiä suurjuh­lia.
Jos me tällaiseen yhteistoimintaan pääsisimme, niin silloin ei
tarvitsisi kerienkään valittaa sitä, että on "pienuutemme takia"
yrmitty, kuten'tapahtui äskettäin eräässä tapauksessa^
Tässä mielessä toivottaa Vapaus elokuun alussa täällä pidettä­välle
liitjtOtJä;,lpiuli|JMhjalle, niin ohjelman esittäjien kuiri suuren ylei­sön
kann?4t4^^,|iA;U^)tlismman^^^^^]^^ Me toivomme,
että juhlaväki viihtyisi täällä lehtemme kotikaupungissa ja satsi tästä;
suVen suurj'uhlasta uutta innostusta ja sytyttäviä ajatuksia yhtei-seksi
hyväksi. 'A-- -"j'' ':••
Te^vetul(» läheltä'jakäul^a tähän suurjuW^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
4
4
4
4 : 4
tsiämnie -ra mme
INfa BeadriksoD, Whitefish. Oat
täyttää 70 vuotta ensi torstaina, hei­näkuun
25 pnä.
Mf». OI<a PlnkafbeD Sudbury. tyt kulttuurijuhlamme tänä kesänä
Me Canadan Suomalaisen Järjes­tön
kulttuuri ihmiset elämme suur- Vakostakin jää näkemäitä toiset
jnfiliemme aattoa; olemme j^idistet- kulttmirijiihlamine, vaikka hän niin
tyjen Liitto- jä Laulujnhltemnae | mielellään olisi halimriut olla mu-
•kynnyksellä. Nämä tulevat yhdiste- f kana moleniniis^ jidilissamme.
Nyt tänä kesänä, kun nuo meidän
täyttää tiistaina heinäkuun 30'tullaan viettämään Sudburyasa, «HÖ | juMamme ovat yhdistetty, ei ke
paikmlta kauempana asuva henkiJÖ {asian onnisttimiselle: yhteisen kult-tuuritoiminnian
alkamiselle. Var
masti tulee vielä aika, että me kaik­ki
Canadassa asuvat maanmiehem-
Osa tämänpäiväisestä juhlanumerostamme on omistettu Port
'Arthurin suomalaisten ja muiden ystäviemme myötävaikutuksella
'Port .^thurin — Canadan suomalaisten hyvin tunnetun "pääkaupun­gin"—
l(X)-vuotisjuhlim kunniaksi. ^
* Port Arthurin l(K)-yuotispäivän huomioiminen ja kunnioittami­nen
tässä juhlanuinen luonnollinen asia, sillä samalla kun
Vietämme täkäläisten maariiriiestemme tämän kesän suurinta kult-
'^tuurijuhlaa, on paikallaan huomioida myös arvokais j>anos, minkä
täkäläiset mäaniriiehemme o\'at Port .\rthurin rakentamiselle j a ke­lluttamiselle
antaneet. Kuinka läheisesti nämä seikat todellisuudessa
Iiitt3rvät toisiosä, se riakyy mm. seuraavasta:, Täällä Sudburyssa nyt
;^idettävä ensimmäinen yhteinen Liitto^, laulu ja soittojuhla (^i tar-költustus
pitää Port .4rthurissa^ Suunnitelmaan kuului, että tämä
Ont
päivänä 70 vuotta.
Matti Banta, St. Catharines, Ont.
täyttää torstaina heinäkuun 25 päi­väni
72 vuotta.
Sofia Moilanen, Nakina, Ont. täyt
ti heinäkuun 16 päivänä 70 vuotta.
John Virta, Nakina, täyttää tiis­taina
heinäkuun 23 päivänä 80 vuot­ta.
'
. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
orinentoivbtuksiin.
Mitä muut sanovat
PESXPALLÖ JA KANSAN­TALOUS
Liiketoiminta, he esittävät, on
paljon paremmassa aselmassa fcujn
useat "analyysit" osoittavat. "Olen
mielissäni, että pesäpallpsesonki al­kaa";
sanoi eräskin (yhdysvaltalai­nen)
taloustieteUijä. "Aahdbllisesti
Mickey Mantle (pesäpallopeluri —
y.) saattaa ihmisten mielet pois ta­louskysymyksistä."
— Newsweek, ,
elok. 3—4 p. paikallisen urheiluseu­ra
Alertsin ja JärjestS Osaston jäse­nistön
toimesta.
Moni meistä uib^Qun ja musiikin
ystävistä fäitnäan^^
kä me yhdistimme nuo meidS^ kak­si
niin mahtavaa kulttutirijtiiiiaaro
me yhteen, vaikka ne erlUäänkln pi­dettyinä
kumpainenkin juhlamme
olisivat olleet kylliksi n^kemiaäi
arvoiset? Siinä tietysti on ollut mo-
<jiia eri syitä, miksi ne yhdistettiin.
Ensinnäkin Canadassa on paljon
kansalaisiamme, jotka riiielenääri o-lisivat
olleet mukana seuraamassa
niin Liitto ja Laulujuhliammekin.
Mutta kun nuo juhlamme erilläi^
pidettynä, eri aikoina ja eri paikka­kunnilla
tykkänään, ei monettakaan
kansalaisellamme ollut mahdblli-suutta
osallistua molempiin noihin
arvo-juhliimme. Meidän täytyy ottaa
huomioon myös se tosiasia, että mei:
dän juhlavieraamme ovat etupäässä
työläisiä jotka eivät voi ottaa lo­miaan
joka aika. Näin ollen jiililä
nenkään tarvitse! lyödä arpaa",
kumpleh JtUiliekDiiD^ lo-
1 mahsa,^^ennäkk6t^«iii^ nuor­ten
Voiinain mitifeiya kisaketttäliä,
täi^saufUmaan^ laulun
tetihbaviLsta vpimiBtiaL, Nyt ei tar­vitse'Tafvatasfiäätl^
ju3i-lista
« i a ' f l u ^ ^^
noiden suuquhliemme ajaksi ja ine
riee siUoin SudbiuTjm. Siellä sil­loin
juhlavieraat saavat tsrydyttää,
niin lirheilimkuin musiikinkin nal-käaj8ä;.!
h;vnV' f.;:-:
lie r tääUS - Cräadassa - asuvat suo-
ISviioden ajalta
Sault Ste. Marie. — Se oli Vuosi
1912 kuri hankin 5 vuoden ololuvan
ulkomailla ja uusimatta sitä se on
ollut voimassa tähän saakka minun
puolestani ja edelleenkin;
Koska Suorifesta lähtiessäni en
ottanut mukaani voimistelu- ja ur-heiluvaatteita.
oli ne heti hankitta­va
päinivälineitä myöten ja niin si­tä
heti aloin hoitaa iyysillistä kun­toisuuttani.
Kansakoiuluajoilta Jahtien olen ai­na
tykännyt voimistelusta ja urhei
lusta niissä muodoissa kuin sitä sii­hen
aikaan maaseudulla, harrastet­tiin.
Urheilun ja samoin voimiste­lun
harrastaminen tässä maassa oli
alkuvuosina säännöllisempää kuin
Suomessa, koska miehiUä oli sään­nöllisemmät
työolot kaivosalueilla.
Ylä-Michiganissa oli siihen aikaan
historiallinen yhteisjuhla yietettäi-s'{
n > Canadan suomalaisten spurim-massa
keskuksessa; Asiasta oltiin
kaikin puolin yksimielisiä ja port-arthurilaiset
tekivät. jo ^suuria VaK
mistelujakiri tämän suurjuhlan on­nistumisen
hyväksi, Mutta kun vä^
hän tttyöhemmin tuli tieto, että
Port .Arthurissa järjestetään saman­aikaisesti
IQÖ-vuotisjuhlat ja kun
tämän suurjuhlamme aikaa ei voitu
mitenkään muuttaäy niin Port Art­hurin
suomalaiset päättivät, että he
luopuvat tällä kertaa juhlan pito-oikeudesta,
sillä he eiyät halua mi*
tenkään sitä, että kaupungin 100-
vuotisjuhlien järjestelyyn tulisi yh­tään
soraääniä suomalaisten tahol­ta.-
. ;
Pöi-t .Arthur viettää siis viikon
kuluttua 100-vuotisjuhlaansa ja me
kaikin lähetämhie sydämelliset on­nittelumme
päivän sarikarille •—
jonka rakentamiseksi ja kehittämi­seksi
täkäläiset maanmiehemme
ovat antaneet suhteellisen suuren ja
yleisesti huomioidun panoksen. Sa­ta
vuotta on ihmiselämässä pitkä ai­ka.
Mutta satav\iotiäs Port AVthur
on historiailisesti puhuen vasta nuo­rukainen,
verrattuna joihinkin mui­hin
vastaavan kokoisiin kaupunkei­hin.!
Sitäpaitsi, ken ori l*ort .Arthu­rissa
käynyt ja asunut, hän niyös
tietää, että koko kaupunki jä sen
väestö uhicuu vielä nuoruutta. To­siasiassa,
ottaen huomioon luvassa
oleva luonnonkaasu sekä paikallis­ten
malmiesiintymien kehittämis­mahdollisuus
kotoista käyttöä var­ten,
St. La\vrencen syvän meritieri
avaamat uudet mahdolHsuudet —
ja ennenkaikkea Port .Arthurin työ­tätekevien
uutteruus ja päättävyys,
tämä 100-vuotispäiväänsä nyt viet­tävä
kaupunki elää todellisuudessa
vasta suuruutensa aattoa. Tässä
mielessä Port Airthur^i ole vielä ke­hittynyt
nuorukaiseksikaan.
Onnitellessamme Port Arthuria
100-vuotispäivänsä johdosta me
asiallisesti puhuen annamme tun­nustuksen
kaikille niille maanmie-hiilemme,
jotka kaikista (erimieli­syyksistään,
ryhmäriidoistaän ja
kinasteluistaan huolimatta ovat
kuitenkin osallisturieet yhteisvoimin
Port Arthurin rakentamiseen j a sen
ympäristön korpien viljelykselle
raivaamiseen. Me saamme olla
kaikin ylpeitä siitä panoksesta
m>nkä täkäläiset niaanmiehemme
ovat Port Arthbrille ja seri ympäris­tölle
antaneet Siksi on tämä on-nitteluriunekin
aito ja sydämeiUinen.
verrattain voimakkaita voimistelu­ja
urheiluseuroja. Koska suoirialai
sia oli paljori eri käivantokylissä,
niin myöskin siellä löytyi voimiste­lu-
sekä urheilutoimintaa. Joillakin
paikkakunnilla urheilu oli korkbälle
kehittynyt ja piti miehet loitomriial
lä kapakoista.
Näissä, pienissä asutuksissa voi­mistelu
oli vaillinaisempaa kiin ei
ollut toimipaikkoja eli haaleja, vaan
kesällä sekin oli erittäin vilkasta ja
kaikissa ulkoilutilaisuuksissa bli ai­na
myös urheilukilpailut. Se toi
mukanaan uusia voimia ja samoin
suuren kannattajajoukon eli penkki­urheilijoita.
Kuparisaarella Hancockin kau­pungissa
oli S. S. 0:n Jousen yhtey
dessä voiiriisteluBieura muistaakseni
"Jänne" nimeltääri. Siihen kuului
ehkä 50 miestä ja 30 naista. Se
taisi, olla voimakkain seura Ylä-
Michigani^. TalVella oli aina sään-i^
öUiset' * voimisteluharjoitukset ja
säirioiri paini sekä nyrkkeilyharjdi-tuksetn
Joka talvi järjestettiin ai-nt&
ip jfhdet voinaiste^^^^^^
mbiri painikilpäilut. Yleisökäririaius
oli aina hyvä. Urheilukilpailut oli­vat
aina seurojen välisiä ja 5 mies­tä
edusti kutakin seuraa. Vain kol­men
parhaan tulokset otettiin huo­mioon
pisteitä laskettaeissä: Allekir­joittanutkin
tavallisesti pääsi vmu-kaan
edustamaan kuuluisaa Jänne-seuraa.'
• • / A'•'•jr..;:;-.
Meidän seuramriie oli jokseerikin
aina vöittariiatbn. Yleensä annet
tiin kolmelle parhaalle henkilökoh­taiset
palkirinot. Kerran. olimme
pienellä kaivosalueella Pinesdalessa
kilpailemassa ja ylituomari, llriiei-sesti
peläten voittoamme, hylkäisi
yhden kuulantyönnön Kössi Kulot
ta muka virheellisenä. Kukaan toi
rien palkintotuomareistä jä urheilit
joista ei huomannut mitään virhet­tä
työnnössä ja harkitsimme kilpai­lusta
lähtöä, vaan ylitriomari esitti
uusintatyöntöä. Kössi oli vähän
kimpaantunut ja niiri hän lennätti
kuulan, yli 3 jalkaa kauemmaksi
kuin edellisellä kerralla. Siihen ai­kaan
käytettii amerikkalaisia mitto­ja
tuumia ja jalkoja, Pinesdalen
pojatkin huomauttivat ylituomarit
te, että mitäs nyt sanot? Voitto tu­l
i meille ylivoimaisesti. ;
Kerran me hävisimme pienessä
sahakylässä, Chasselissa. Koska
seura ei kuulunut voimistelu- ja un
heiluliittoon, niin he järjestivät o
man pistelaskunsa 5-3-1. Chasselih
seura voitti meidät "lairiamiehen"
avulla korkeushypyssä saavuttaen 6
jalkaa ja 2 tuumaa. Me pääsimme
6 jalkaan j a 1 tuumaan. Jänne olisi
suoriutunut voittajana näissäkin kil­pailuissa
jos olisi käytetty liiton pis
telaskutapaa.
Voimistelu oli äiria säännöllistä
ja tavallisesti kaksi kertaa viikossa.
Sauva- jä vapaaliikkeet kuuluivat
aina ohjelmaamme, samoin rekki,
renkaat ja nojapuut sekä perriianto-liikkeet.
Meillä oli myös säännölli­set
painiharjoitukset vähiritähi ker­ran
viikossa. Ainoa paha puoli pai-nikilpailuissa
oli kun aina jouduhi
köykäseen raskaaseen sarjaan, siis
öikeideri miesten sarjaan, tällainen
niatäla maatlairien.
Kerran erinen' uipailujen alka­mista
eräs Leskinen oli kysynyt K.
Kaupilta, että kuka olehkUn tuollai­nen
nassa tulee miesten sarjaan.
Kauppi oli vähän peloitellut poikaa,
että ori dltaVa äärettömän varovai­nen.
Minulle se pelottelu ehkä oli
onnettomuudeksi. Olimme aherta­neet
lähes 10 minuuttia, niiri laskin
partteriin ja siinkä sopivan tilaisuu
den tullen hän tönäsi kyyhärpääl-länsä
minua kylkeen, niin että 2 kyl­kiluuta
meni poikki. Siihen jäin
yatsalleni, vaikka pähiissa pitäisi
saada selkävoitto. Olen paljon vään
riellyt senkin jälkeen. <
Nyrkkeilystä en ole koskaan oi-kem
tykännyt. Olen sitäkin sen
malaiset siirtolaiset olemme, toiset
enemmän, toiset vähemmän kaiken­laisen
kulttuuriri ihailijoita ja pal­vojia.
Onhan meistä useat jo koti
IJiiaassamriie ; ollessamme psallisj^u-rieet
ja saaneet nauttia erinäisistä
kulttuuritbtminrioista; mikä harras
tus Ön niin ylbirion, entisen koti-inaSmirie
Submen- kärisan keskuu­dessa;
Tuon' kulttuurihärrastukserii-ine
sen me bleriime tuoneet, tärine
Cäriädaäri 'tuilessaiririie ja ölenime
jatkaneet iätä täällä uudessa koti­maassamme
omaksi nautinnoksi ja
toisten kansalaistemme huviksi.
Noita kulttuuriharrastuksia, niitä o
lemirie öpettarieet lapsilleirime, että
he tulisivat jatkamaan meidän tän­ne
tuomaämnie kulttuuri perinteitä,
siten rikastuttamaan. tämän uuden
fcotimaanime Canadan kulttuuritoi-ridiritaa
yleensä^ —
Canadan Suomalainen Järjestö
on useasti vedonnut .Canadassa asu­viin
kansalaisiiname, että kaikki
maanmiehemme, yhdistäisivät voi­mansa
yhteeri tuori niin jalon jä mo­nivaiheisen
kulttuurielämän väini
oltä. Mutta meidän kansalaistemme
keskuudessa ori vielä ainesta, jotka
ViplpeleVät tupta niin jaloa ajatusta
vastaan, heidän vanhoilla ja näivet
tyneitlä katsfiptokarinaltaan ja yrit^
tävät estää tubri yhdistymisäjatuk-seri
toteutumasta; m>kä avaisi niin
taajan . kulttuurityömaari meidäri
maänmiesteriiriie keskuudessa. Mp
oleiririie tup^a aliiässa^^^^^m
puoliUbhen; ^oleIrime^ yhdis^^^
omat Liitto- ja t.aulujuhlamriie. Ja
meidän Järjestöriime 'haalien oVet
ovat aina auki tuollaiiselle yhteiiselle
kulttiMtoinurihan alkamiselle,' huo­limatta
siitä, uiinkälaiset mielipiteet
itse kubfca.pn erinäisissä asioissa ja
katsomuksissa j a mitä - he meistä a-;
jattelevatkaian/ Tuo ajatus: yhdis
tää vpimämme k^ttuurisetla > toi-jnintehäilalla
Vm Kes-kiiudessli,
se oh' jp käuari kHenyt
Canadan suomialaisten keskuudessa
ja se tulee voimistumaan päivä päi­vättä
siihen saakka, jolloin se tulee
karsimaan tieltään /kaikki: okaat,
jotka ovat olleet esteenä tuon jalon
me voimme yhdessä laulaa täysin
rinnoin •*. . . v ^ n syntyä voisi silta,
mi' kansani yhteen tois."
Nyt kun nuo meidän yhdistetyt
^ttuurijuhtamme pidetään, tulee
sinäkin äsken Suomesta tullut yh­dessä
meidän aikaisemmin tulleiden
maaniniestemme kanssa nauttimaan
arvokkaista- nuorisomme kisailusta,
lauluista ja soitosta, jota siellä juh­lissamme
siUoin tulee olemaan jub-iavieraittemme
nautinnoksi. Tule
katsoriiaan ja nauttimaan^ niin sinä
itulet huomaamaan, miten typerää
ve on, kun me pieni kansaryhmä
emme sopeu'du yhdessä työskentele­mään,
niin kauniilla rintamalla, mi­kä
kulttuurityö yleensä on; vaan
se on rikki revitty, pieniin ryhmiin,
joidenkin yksilöjden itsekkäiden
pyrkimysten takia. ' Eikö todeltakin
olisi jo aika, jättää tuo tiirhamainen
toistensa varpailla tallaaminen, sil­lä
siitä ei ole hyötyä kenellekään,
päinvastoin vahinkoa kaikille maan
miehillemme. Miten ylevää se oli­si,
jos me yhdistäisimme kulttuuri­voimamme
-yhteen. Silloin voisim­me
ylpeOlen kohottaa koricealte.
meidän pienen kansarylimän kult-
Cuuritipun hulmuamaan, tämän uu-'
den kotimaamme Canadan taivaalle.
Saammeko me läpäistyä tuon mei
dän suurjuhlamme ohjelmiston kit­katta,
hntä kummallekm bsdpup-telle.
niin urheili joille Iniia lautajU-le
on 1 järjestetty? Uskottavaa on
että ne läpäistään Umansuuremptia
Valkeuksia, jos urheilijat samoin
kuin laulajatkin byät^aina valmiina
esiintymään vubroltaan. mikä itse
kullikin on järjestetty. Urheiluseu­rat
kun lähettävät joukkueemme
juhlille, tietysti he valitsevat kes­kuudestaan
henkilön, joka tulee
huolehtimaan, että heidän uheilijat
ovat paikallaan, silloin kuin heidän
vuoronsa on. Samoin tietysti kuoro­laisetkin
menettelevät, Jos me tii
viisti jaftäsmällisesti nemme ohjel­mamme
läpi näissä suurjuhlissam­me
. "aikataulun" mukaan, niin on
uskottavaa että juhtiemme ohjelmis^
to läpäistään ilman suurempia Icom-melluksia.
Niin uskoo ainakin —
ICalle Kustaa.
verran harrastanut, että voisin kyllä
tähtiä näyttää toiselle, vaan eihän
siihen ole koskaan tarvinnut tur­vautua
ja hyvä olisi jos ei kenen­kään
tarvitsisi. , -
Ylä-Michigäriissa ja samoin mb-nilla
muilla asutusalueilla oli erit­täin
hyvät näytelriiäseurät,'laulu­kuorot
sekä soittokunnat noin 40 —
45 vuotta sitten. Monipuolinen hen­kinen
sekä ruumiillinen kasvatustyö
oli siihen aikaan 'korkealla. Tuskin­pa
sellaiselle Jtasolle enää päästään-kään;
Ainoastaan joillakin alueilla
on sitä kulttuuritpimintaa voitu pi
tää yllä, ettei tämä arvokas toimin-t^
ole. päässyt kuolemaan..
Ja siitähän on juuri esimerkkinä
tulevat suurjuhlat; Suurjuhlat osoit­tavat,
että kulttuuritoiminta on vie
lä voimakasta suurissa suomalaisa-sutuskeskuksissa.
Mutta on sellat
sia -^paikkakuntia, missä hiillos ei
taida viritä enää.
Toivon mitä parhainta menestys-'
tä suurjuhlille ja siellä siis tavataan,
kuten ennenkin. —' HN. '
OSMO LAHTI
• * •
Osmo Lahti lähti
fe^livaalimatkatie
Vancouver. — Ennenkuin lähden
tästä-kauniista maastamme maail­man
nuorison festivaaliin Mosko­vaan
lykkäisin lausua muutaman sa­nan
tämän mätkäri jolidosta.
ICun sain tietää, että minut valit­tiin
Canadan suömätaisten edusta­jaksi
festivaalille, niin ajattelin, et­tä
sen- surirempäa Ininriioitusta en
koskaan ole saanut. • . y
Heinäkuun 11 pnä kun saavuin
Varicöuveriin Nanaimösta, missä
olen työskennellyt viimeiset kuusi
vuotta, sain tietää, että täksiäisjuh-lat
oli järjestetty Clinton haatille
minun lähtöni johdosta. Tässä t i ­laisuudessa
minulla oli tilaisuus pu­hua
niiden vanhempien ja nuorem­pien
Canadan isuömalaisten kanssa,
jöittien ansiosta matkani tuli mah­dolliseksi.
Haluaisiri käyttää tätä tilaisuutta
kiittääkseni kaikkia niitä, siitä luot­tamuksesta,
jota minua kohtaan
osoitettiin kun minut valittiin Ca­nadan
suomalaisten edustajaksi tä­hän
maailman suurimpaan nuoriso-/
festivaaliin. Kansojen välinen ys­tävyys
ja rauha, mitä"^skon kaikin,
kannatamme, lujittuu festivaalin
johdosta. ^
Kun me onnelliset festivaaliin o-sallistuvat'Canadan
nuoret tapaam­me
115 maan edustajat festivaalilla
se luo ystävyyden siteen, jota ei
voida rikkoa. Me tulemme tapaa­maan
maailman nuorison ystävälli­sissä
urheilu- ja kulttuurikilpailuis­sa
eikä niinkuin usein aikaisemmin
on tapahtunut, pistimillä jä pom­meilla
varustettuna. .'
Haluaisin erikoisesti kiittää n. 20
henkilöä,^ jotka sateisesta säästä
huolimatta ' tulivat Vancouverissa
Port Aifhurin
ituuliimisia
Port Arthur. —T: Ensi lauantaina
alkavien 100-vuotisjuhlahomujen
yhteydessä tulee valittavaksi "Ceur
tenniat "-kuningatar. Suomalaisten
ehdokkaana on Elleri Oja, jonka on
nimittänyt kirvesmiesten unio. Os­takaa
siis pääsylippuja EUenin nL
men kanssa._Niitä myydään lukui­sissa
paikoissa, mrii. Vapauden liik­keessä.
. • . *• • • •. * •
Järvienpääri paperitehtaita taar
jerinetaan. Great Lakes Paper yh­tiön
tehdasrakennuksen laajennus
ja kolmannen koneen sijoittamineri
on jo valaistunut ja nyt on työn al­la
neljänn|n koneen sijoittamineri,
mikäi pitiiki olla suurin niaäilmas-sa,
ainaki tällä paltopuoliskoUa!
Myös on käynnissä laajennustyöt St.
Lawrence corporaUonin Red Rockin
paperitehtaassa ja Abitibin Port
Arthurin paperitehtaassa. Northern
Plywood plant-yhtiön tehdas avat­tiin
äsken i^ipigonissa ja samanlai­nen
entisen Mission sahan paikalle
Fort Williamin laidassa. Yhteensä
lasketaan vnäiden laajennusten ko­hoavan
200 miljoonaan dollariin, se-tosti
viime viikolla Northwesten
Depeloment Assn yleisliikkeenhoi-taja
A>'PHiltips^
Canadan Suomalaisen -J
sihteeri Eino Laakso Toron
lee esiintsnmään englaimin I
inhlapuhujana liitto- laulu-tojuhlien
sunnuntal-iltapäi
koilmajohlassa. Vapauden ]
hoitaja Edffin Suksi puhuu
kielellä.
Parisen kymmentä vuotta l
lais-Cänädi^aisen Amatööri U
liiton JBihteerinä toiminut
Vauirio Torontosta tulee taa
vuorina oleriiäan mukana vu(
sa mestaruuskilpailuissa, joti
ritetaari IJifto-, taulii-ja soi
tien yhteydessä, Sudburyss;
kuun 3 ja 4 pnä. Vaurio tule
virallisesti avaamaan kilpaili
sementti
Albany. New Yorkin yleisten
töiden departmentti julisti viikon
alussa fCariadan sementin pannaan
tämän : valtion maanteiden raken-nustyön^
aUla. • v
New?Ybrkiri osavaltion 83 maan-tietyömääta
on pysähdystilassa tai
hidastunut r kansallisen sementtila-kon
takiani Buffalosta ja eräistä
muista keskuksista ilmoitettiin, että
urakoitsijat käyttävät ei-valtibn
työmailla canädalaista sementtiä.
New Yorkin valtiossa on 10 sement­titehdasta
suljettuna lakon takia.
Berriard Lefeve, yleisteri töiden
rakennusosaston johtaja sanoi, iettä
valtion tieurakkasopimuksissa vaa­ditaan
^käytettäväksi yksinomaan
yhdysvd^l^st? ^iementtiä. Tämän
vuoksi jrhtiöt voivat joutua oikeu­teen
vastaamaan edesottamisiistaan
jos ne käyttävät riyt, canädalaista
sementtiä työmaillaan!
asemalle saattamaan minua matkal-
.eni.'• •
Ihmisten hyvyys ei ole koskaan
ennen vaikuttanut minuun ntin sy­västi
kuin viime viikon lopulla. Vie-ä
kiittäen teitä kaikkia. — Osmo
Lahti.
Guhnai" Gustafspn Teroni
on vuosikymmeniä ohjai
Finlandia-kuoroa Toront
sekä myös soittokuntaa. Hä
tälläkin kertaa ohjaksissa,
landiä-kuorori apulaisjohta
- toimii Aino Heikkinien. Gui
son tulee ohjaamaan yhdi;
tyjä kuoroja ja soittoku
kantaatin "Maan sävel" esi
sessä suurjuhlilla Sudburj
Plattsburghilalrien liike, A.
son Luhibier Co., rupesi ostan
canädalaista sementtiä sien jäll
kun sen varastoista loppui yfa
valtalainen semäntti. Myös Bi
toon on ostettu huomattavia i
riä. canädalaista sementtiä.
Terveisiä Icesäiaituiiiiita
Hiottavan kuuiriasta. kesäpäivästä
huolimatta — liitto- ja laulujuhlille
tulevat maanmiehemme saavat näh-^
dä, että täällä pohjolan kbmeassa
kivipuutarhassa on todella ihana ke-
'sä —meidän perheessämme on tun­nelma
korkealla.
|Muiden kuolevaisten tavoin olem­me
nimittäfai kesälomalle lähdössä
-7- ja vanhan suomalaisen perinteen
mukaisesti, "aatto on aina juhlaa
parempi". Näin myös kesäloman
suhteeni sitä odoteltaessa, on tehty
suunnitelmia vähän puoleen ja toi­seen
ja Siitä käikeU johtuu, että lo­matunnelma
on korkealla, vaikka
6mme ole vielä lomalle lähteneet­kään.
Mutta ennen näiden rivien pai­noon
menoa. olemme jo kesämökm
rauhaisassa satamassa varhaisen aa­muauringon
suloutta ihailemassa.
Blikä onkaan sen mukavampaa kun
saa kaikista huolista vapaana vfail
jälleen pyyhkiä veneen istuimelta
aamukasteen kosteatta ja katsella
^taivaan merkkejä" siitä, että min-
.tehtäviä on silloin tehtävänä, se
kalainen päivä ön tulossa?
Muuten lomalaisista puhuen 'on
valitettavasti kyllä myönnettävä se
totuus, että he ovat maailmari itsek-käimpiä
olioita. Eivät he paljoa­kaan
perusta vaikka kbkö muu maä<
ilma olisi mulliri mallin, kurihan
vain itse saavat nauttia kauniista i l ­moista,
ihanasta luonnosta, uusista
näköaloista, rehdistä seurapiiristä
— ja pelkästä vetelehtimisestäkiri
aina vaihteeksi.
"Omahyvä" on siis lomalaiseiT a-jatuskannan
leimaa-antavana piir­teenä
— ja se ei ole loppujen l o ­puksi
muuta kuin 'itsekkyyttä. On­neksi
näitä lyhyitä itsekkyylsaikoja
tulee vuorollaan: vähän kaiMlle.
Toisaalta, niin itsekkäitä kuin me
lomalaiset yleensä olemmekin.' riieit
lä on kuitenkin eräs kauniimpikin
yhteispiirre — "vaatimattomuus" o-mien
urotekojemme. kuvauksissa.
Kuten tiedetään sunririritaikalasta-jain
yhteiiS erehtymättömänä tun
tomerkkinä on se, että heidän kä­tensä
riittävät mainiosti mittansa
puolesta niiden suuriehkln "kuhi-en",
"bassien" ja muiden "syvyyk-sieri
hirmujen'!, kuvaamiseen, mitä
lomämätkallariurie saamme venee-seeri
vedetyksi! Toisinaan näyttää
kytlä,^ttf käsien mitta ei tahdo oi­kein
riittää silloin kun on puhe
hiistä karkuun päässeistä hirmuis­ta,
mutta se on tietenkin asia erik-seeri.'
Meidän, kuten niin monen muun­kin
maanmiehemme tämänvuotisen
kesäloman kohokohdaksi, muodos­tuu
kuitenkin vajaan kahden viikon
päästä täällä nikkeUalueella pidet­tävät
liitto-, laulu jä soittojuhlat.
Sitä varten olemme päättärieet
tflata. kailckfsin kauneiniriiat ilmat­kin
-- vaikka se vaatisi sitäj että
muina lomapäivinä sataisi vähän
kissoja ja koiriakin.
Ja^^ttä^i^e- lomari atkupuoleri
riiitä V ikbimuniskaisia ahVenia nar
raanassa j a ! niiden narrattavina,' o-leirime
ruumjiri levon ja häutiririön
tisäkäyaljjnifna vastaanottamaan
käikke^isitä hyvää, sytyttävää ja
kaimista» pi^tä musiiidu- ja Urheilu-voimaii^
c^iroivät ^
Kuri oh viisi virkaa; niin silloin on
tavallisesti myös kuusi nälkää. Siksi
saiatta^ käydä meillelun riiin. e t^
juhlira "aikana ori yhtä jä ' tblsta
tehtäväi Mutta iraolimatta lain­kaan
siitä kuinka paljon Idireeltisiä
kaikki kuuluu tänä vuonna kei
maviettomme suunnitelmiin.
Siunatuksi lopuksi esitän
muille "onnen myyrille"— tai
tanune tietenkwin muita lomah
—•että liitto-, taulu- ja musiikiri,
lissa tavatessamme voidaan jut
Jonnin joutavia niistä karkuun p
seistä ''suurista vonkaleista", i
tä jos on jotakin sydämellä esir
kiksi tämän yhteisen lehtemnic
päuden asioista, niin silloin on 1
tettävä tilaisuutta hyväksi. 'TD
maila asiat paranevat" tavataan
npa ja mb; demokraattisen TOS
mankatsoriiuksen omaavat ihm
luotamme juuri siihen. Kun ad
tä jjuhutaan riittäväri perusteella
t i , niin se riiupdostaä sellaisen y
sen mietipiteeri voiman, ettei :
kään voi sitä loppumattomasti J
tustaa. Jä tämä pätee myös näi
yhteisissä; lehti- ja järjestöasi(
samme.'
" Niiri, terveisiä vaan kesäloma]
tumilta, jbnrie emme tosin ole «
lä lähteriebtkääri, jä tervetuloa S
burjm sUitfJUhlill^^ — yhteisen 1
sälbriiärittnb , päättä jäisiin^ Ja k
tavataan, riiiri paiskataan kättä
jutellaan, joko vain suumme B
pimiksi^tai sitten asioista, miten
siat vaativat.
Siis terveisiä kesäfomalta —
näkemiini — Känsäkoura. -