Vapaus, May 17, 1972

              Sivu 2. KeskiviiMco, touikoik. 17 p. — Weid. :May 17, 1972
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS V ^OF FINNISH C A N ADI A N S
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor: W. E K L U N D ' Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264 .'
Published once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
~^ 100 E lm St. .West, Sadbury,Onfari(v Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertising rates iipon application, translatitm free of cbarge.
Second Class Mail reglstration Number 1076
. Member of the CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vit; $10.00, 6 kk. S5.25 USA:n:
V • 3 klt $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
USA:n uhkapeli tuomittava
Satamien blokadiä — merisanrtoa — pidetään kansainvälisten
lakien j a tapojen perusteena avoimena sodanjulistuksena kaakkia
niitä maita kohtaan, j o i t a vastaan se kohdistuu. Näin s y y l l i s t yi
kftnsainvälisten lakien rikkomiseeni sotaisen blokadin järjestämi­seen
muita vastaan Yhdysvaltain presidentti Nixon tiedoittaessa
v i i k k o sitten maanantaina, että hän m i i n o i t t a a Pohjois-Vietnamin
satamat j a j a t k a a voimistetussa määrässä Pohjois- j a EtelärViet-naminj
sekä Kambodzhan j a L a o s i n raakaa pommitusta. A s i a ei
m i i u t u miksikään siitä vaikka presidentti Nixonin neuvonantaja
Henry K i s s i n g e r y r i t t i " h i e n o i n " sanakääntein selittää, että näiden
satamien miinoittaminen ci muka ole samaa kuin blokadi, sillä
k a i k k i laivat voivat j n i i k a mennä "omalla riskillään" miinoitus-alueen
poikki. Tosiasia tietenkin on. että Yhdysvallat ei ole " v i ­r
a l l i s e s t i sodassa" Indokiinan kansoja vastaan, mutta siitä huo-
' l i m a t t a U S A n asevoimat ovat siellä käyneet kansantuhoa muistut­tavaa
sotaa kymmenisen vuotta. Se on s i i s julistamatonta sotaa.
Samoin suoritti U S A n sotainen hallitus "julistamattoman'' bloka­d
i n järjestäessään Pohjois-Vietnamin satamien miinoituksen.
K u n Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri Olaf Palme
sanoi tästä Poh jois-Vietnamin sai^n.ien miinoittamisesta, että "se
voi johtaa meidät kolmannen maailmansodan tuntumaan", n i i n sitä
on pidettävä erittäin suurena varoituksena, sillä hän tietää pa­remmin
kuin monen muun pikkumaan pääministeri, mistä c n Indo-
Iciinan sodan nykyvaiheessa kysymys. R u o t s i n h a l l i t u k s e l l a on mel^
ko luottamukselliset suhteet sekä Pohjois-Vietnamin hallitukseen
että Etfelä-Vietnamin väliaikaiseen vallankumoushfdlitukseen.
Merkillepantavaa myös on, että Neuvostoliitto j a Itä-Euroopan
muut sosialistiset maat, seka Ranska j a eräitten NATO-maidenkin
(Tanskan ja Norjan) hallitukset tuomitsivat verekseltä Nixonin
komennuksesta järjestetyn sodan eskalaation Indokiinassa.
Kuvaavaa on että esimerkiksi Toronto D a i l y Star kysyi joh­tavassa
toimituskirjoituksessaan viikko sitten t i i s t a i n a : "Onko
Vietnam Yhdysvalloille sen r i s k i n arvoinen, että U S A v o i joutua
sotaan jNeuvostoliittoa j a K i i n a a vastaan?" Tämä lehti vastasi:
; "Presidentti N i x o n pitää sitä (Saigonia) sellaisen r i s k i n ar­v
o i s e n a •' . * . •
! Totta tietenkin on, että U S A : n uusi sodan eskalaatio edustaa
^n^nkaikkeä •häviön pelosta paniikkimielialaan joutuneen hallituk-sen
epätoivoista j a samalla v a a r a l l i s t a tekoa,
i; : J o s koskaan, n i i n nyt on myös Canadan hallituksen ilmaistava :
ija.m. toisten NATO-maiden (Tanskan, Norjan j a Ranskan) tavoin
j u l k i n e n vaatimus, että.USAn pitää lopettaa hyökkäyssotansa I n ­dokiinassa,
sisältyen siihen Poh j o i s - V i e t n a m in satamien miinoi­tuksen
purkaminen.
. ' Yhdysvaltain laajat kansanjoukot odottavat.Canadalta tällais­t
a t u k e a j a kannatusta oman hallituksensa edesvastuutonta, r i k o l ­l
i s t a j a todella vaarallista sotapolitiikkaa vastaan;
Myös oman maamme j a koko ihmiskunnan rauhan edut vaati-'
vat pääministeri Pierre Truueaulta j a hänen hallitukseltaan selvää
kannan määrittelyä Yhdysvaltain hyökkäyssodan lopettamiseksi
Indokiinassa.
JOHTAJIENSA VANKILATUOMIOISTA
Rikkaan miehen budjetti
Finanssiministeri John T u r n e r i n v i i k k o sitten maänantai-ilta-na
esittämä "esikoisbudjetti" on sanan varsinaisessa mielessä rik­k
a a n miehen hyväksi laadittu asiakirja aikana, j o l l o in t a r v i t t a i ­s
i in ennenkaikkea kansaa suosivaa budjettia,: mikä nostaisi väestön
elintasoa j a ostokykyä j a siten menetellen muodostuisi tärkeäksi
Vipuseksi pahasti laahustavan talouselämämme elvyttämiseksi.
Mr. Turnerin budjetti antaa koneiden ja laitteiden nopean
poiston sekä välittömien veroalennusten muodossa suuryhtiöille
Sf>00 miljoonan suuruisen lahjan, mikä jää tavallisten veronmak­sajien
kannettavaksi.
M u i l l e veronni^ksajillc ^ jos jätämme hetkeksi eläkeläiset
sivuun — tästä budjetista on tulossa 3-prosenttinen tuloveron ko­rotus,
vaikka sitä'ei avoimesti ibnoitettukaan. Tosiasiassa tämä
veronkorotus on peitetty yhtä hienosti kuin mato peittää k a l a l ta
tavallisen ongen koukun. Entinen finanssiministeri Edgar Benson
tiedoitti viime lokakuussa esittämiinsä budjetin yhteydessä, että
canadalaisten liittovaltioveroa alennetaan väliaikaisuuden pohjal­l
a S-prosenttijSesti. K u n mr. T u r n e r i n nyt esittämässä budjetissa ei
puhuta mitään asiasta, niin se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että t a -
yaJlisten canadalaisten tuloverot nousevat mainitussa määrässä,
eli 3;prpsenttise8ti tulevan vuoden alusta lukien — e l i t u r v a l l i s e s ti
. LiaMccjia," pMfcallisia siiuriaKkoja,
mieiiinosdLiiiiteia jä yleistä buohua^-
iiaa keh:i:i'.yl Quebecin Jyöväestön
kscikuiudKsa vJinie via»Ha heti kua
•fyiJvä«n ytiteilartotaiftain. kolme job-
Laijiälheniiilöä meni palvelemaan vuo^
tu<i:!*iä varJdläkioiiiicta, mitkä heille
ftiäfckäistiiiiihll päivää feesiSiirieen tm-merihsJjMjaiin
ja yleishyödyllisten lai­teetta
ityöntekajäln suiirliaikon aika­na
tapajhitimeesia "otkeuden hailvek-sjmciseslia"
eli sälä tain heidän
EanD'.!:;Jin kehrättäneen työläisiä jat
kamaan laikfcca e^tetilomioista p3-
rvoliaraa'!ita.
Yle'i:.:aikkoja puhkesi Thetfor kai-vciksirja
j a St Jeromessa, sulkien
feäfefci yksitiyisiiiikkeet j a yleiset v i -
rasttJt. NäaMn lakkoihin osallistui
25.000 ityöläiistä. Se|>t-Messa noin
5.000 rakennus- j a metallityöläistä
telki kesikiviiikkona päätöksen lak-kcmsai
jaitfcamiseksi.
Useita muita suurempia ammat-tlyhdJsiliyilräiä
järjesti ba«tba miaa-fcuKGisa
kokouksia raossa - kesfcustel-itiin
voimafefcaan protestiliikkeen
Tcrsilitäm levisi vahvistamatia)
huibutieto, että, päämDnisteri Robert
Bcili'ras£ia)n baffijtuksesiba oli leronnut
fcalkiHii miccsteriä. ^ledaten pailveliu-jeiö
iministeräi-, Jean-Paul •L'Al!jienin
i a sosiaaiiaiijaiai raimisterl C3Iaude
Ga!r'.onguayn väitetliiin olevan tyy-iy-
mättömiä Quebecin j a liittohalli­tuksen
väJdsistä' suhteista j a eroa­v
a n itämän kiistan vu<rfssi.
A'fc2iis£immin kerrottiin kuitenkin,
elitä • Jean^Paul L'AlIier oli yksi
Ejjjtä Bourassaitt ministereistä, jot­ka
vastustivat alunperin työväen-vs'"!'
i2i*3en poikk€U!S''iain teatimista,
m'OJä IcpuJlia pakotettiin 210,000 lak
kcöaiiiita pailaamaan työhön.
Tämä vc'Jm:ikias lakko- ja protes-t^
Virke keb*.:tyi puskapa'cn nopeu-deöa
protestiksi siitä kun Quebec
Fsderetxn of Laborin presidentti
Louis Laberge Confederation of Na­tional
Träde Unionsin presidentti
Marcel Pepin ja Quebec Teacher
Gcrporatrrin presiden^.i Vvcn Gh-vepliamisesta"
kukin vuodeksi van­kilaan,
rie menivät var-klvaan tiis­taina.
Thsitfors Minesilla - c l i torstaina
ECJn 4,500 työläistä po-is työstä. St;
Jehcmersa arvioiidaan olieen työstä
pcis 20,000 henkilöä. Radioasema
C K J L "miehiletliin" keskiviikkoaa­muina
noin kuuden t u r j i n ajaksi,
jolloin "työläisiJläkin oji tila.suus
mielCpJteötteinsä ilmaisemiseen", ku­ten
eräs lakkclainen sanoi. Poliisit
häärivät lakkolaiset pois radioase­malta.
Queb^ec Ncrlh Shore and Labra-dor
Ra.Jlway, mitä hyvätei käyttä­en
Labradorista kuljätetään rauta-m'a'hnia
Sept-Ilesiin, oli tyrehdyk-sissä.
Motitaialissa oli arvio'Oa 95 pro-semlitca
rakeinnustyöläisistä, eli noin
40,000 miestä pois työstä. Mcntre-
Comissioilin moih 400 työläistä" ÖÖ
p-cös 'työEitä ja känpumgiin 8,000
-.sr/iiauliigtyöi^^ liittyä lak-kcoa.
perjairjtuOm.; • ,.'
iS.3m);iri!'iai!!isi!a tietoja työläisteh l i i -
kehjlimisesta ja protestoinnista Saa-
Liaibei'ge, Charb Pepin
tucimi'1 Jtiiin -viukko. siOten. .maanaiRtiattina
He' 'SLCiJtxvait - piai]IVo'iuin^^^ • .tiilsitaiina.
Kviksam heistä; e i ole: vedanhiit too-ml:':':'-
6n, muiila heiliä on 'tilaisuius
veiLoiibiiäisen-fölibtämiseen äO päivän
- Sen liisäfcrii on ttroritiittu. 49 muutia
,i\':i;cäi!;!h/;aiä'a.; e r i p i l M i n ' vain'ki!l'atuo-nr.
r.CHhria : j i ,eri,suurolisiin sakkoihiin.
• • U?-':jt;,.; ammiatäyhdisiykseit ovat
saaneet peräti $50,000 sakkoja.
S tilseniiäni m:U!U'liä työläistä cn' saa-rut
"va"n" sakkorangaistukset. 56
ai Urban Community Transit i on vedconut tucmiostaan. '
i i i l r i i u i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i J i i i i i i i i i i l i i i i i i i i u i i i K i
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
JEdith lääcsdn, Porcuplne, Ont.
täyttää perjantaina, toukokviun
39 pnä 73 vuotta;
E h n a Sartdholmv Whitefish,
Ont. täyttää torstaina, touko­kuun
25 pnä 73 vuotta.
F r a n k K i v i , Wahnapitae, O n t
tjiyttää torstaina, toukokuun 25
pnä 78 vuotta.
Lempi Malmberg, Wanup, Ont.
täyttää torstaina, toukokuun 18
pnä 76 vuotta.
K i r s t i Kauhala, M a l a r t i c , Que.
täytti maa:nantaina, toukokuun 15
pnä 78 vuotta.
L a a r i Kauhala, Malartic, Que.
täyttää keskiviikkona, toukokuun
24 pnä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-v
a in onnentoivotuksiin.
— peruseläkkeeseen $2.88 koro­tusta
kuukaudessa j a varatto­muuden
perusteella lisäeläkettä
saaville $15 henkeä kohti kuu­kaudessa
— että jokaisen eläke­läisen
sekä heidän omaisensa ja
ystävänsä t u l i s i se muistaa vaali­päivänä
pa äänestää n i i n liberaa-sen
a j a n k o h ^ n jälkeen, j o l l o in Canadassa on suoritettu liittoväa- »ejaj^uin konservatiivejakin vas-l
i t.
FinanssimmiBteri Turner on puolustanut suuryhtiöille nyt j ä r -
jestämäänsä suurta verohuojennusta sillä, että ne voivat käyttää
täten saamiaan "säästöjä" :sijoitustoimintaan tuotantoläitostensa
laajentamiseksi j a sitä tietä joskus tulevaisuudessa työllisyystilan­teen
parantamiseksi.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Liberaali­puolue
saa epäilemättä lahjoitusten muodossa osan näistä lahja­rahoista
tulevan vaalikampanjansa hyväksi. Mutta valtaosa tästä
$500 miljoonan verohuojennuksesta menee suuryhtiöiden omista-j
i l i c kohoavien - osakevoittojen muodossa — j a suurimman osan
niistä lisävoitoista saavat amerikkalaisyhtiöiden omistajat.
Toisena puolustuksena mr. T u r n e r viittasi siihen, että alen-tnmallt^
näiden suuryhtiöiden veroja, ne tulevat Yhdysvaltoihin
verraten paremmin kilpailukykyisiksi ulkomaamärkkinoilla. Toi­s
i n sanoen, tämä veroalennus on vastavetoa Yhdysvaltain DISC oh­jelmalle,
jonka perusteella — dumpingi-mielessä — amerikkalais­yhtiöille
annetaan vientikaupan perusteella suuria verohuojennuk­sia.
Mr. T u r n e r i n veroalennus on vieläkin kurjempi — se ei aVusta
suuryhtiöitä ainoastaan vientikaupassa — kuten Disc vaan myös
kotimaisessa kulutuksessa, aiheuttaen canadalaisille kaksinkertai-aon
kuorman tästä kehittyvästä kauppasodasta.
Eläl:cläisillo tässä budjetissa esitetään niin pientä korotusta
taan, työyäenehdokkaiden puo-^
Iestä; Peruseläke—^ josta nyt e-iäkkeelle
olevat canadalaiset ovat
maksaneet erikoisveroa vuoden
1970 loppuun — pitäisi nykyisten
hintojen j a kustannusten vuoksi
nostaa ainakin $150 kuukaudessa
ja varattomuuden perusteella an-neti:
ava lisäeläkettä vastaavasti.
Muistakaamme siis vaalipäivänä,
että pääministeri Trudcaun halli­tus
antoi j o i t a k i n aikoja sitten
ruhtinaallisen 42 s e n t in korotuk­sen
peruseläkkeisiin j a jäädytti
ne 80 d o l l a r i in kuukaudessa, ja
että vapautettuaan nyt nämä e-läkkeet
tästä jäädytystilasta, sa­ma
l i i t t o h a l l i t u s lupaa peruseläk­keisiin
vaivaista $2.88 korotusta
kuukaudessa!
Selvää on, että- finanssiminis­teri
Turnerin budjetti ei vastaa
lähestulkoonkaan, nykyajan tar^
p c i t a j a vaatimuksia.
Mitä muut sanovat
" A R V O K A S T A O.MAISUUTTA"
. . . NHL.-ft useiden yhdysvaliulcisjoukkueiden omistajat, mu­kaanlukien
Boston B r u i n s i n Wesion Adams J r . j a New Y o r k Kan­gersin
B i l l Jennings, ovat sanonset, että he eivät anna huippupe-iuriensa,
erikoisesti Bostonin loistavan puolustajan Bobby Orr:in
liittyä canadalaisjoukkueeseen (pelatakseen ensi syyskuussa Neu­vostoliiton
joukkuetta vastaan neljästi täällä j a neljästi Mosko­v
a s s a - — V ) :
"Minä arvostan omistajien asennetta", sanoi Euroopan loma­matkalta
j u u r i palannut Eagleson ( N H L : n pelaajien yhdistyksen
johtokunnan jäsen A l l a n Eagleson — V ) .
"Joe minä omistaisin n i i n arvokasta tavaraa (valuable commo-dity)
kuin Bobby Orr, Bobby Hull tai P h i l Esposito, minä o l i s in
vastahakoinen myöntymään siihen että hän saisi osallistua sellai­seen
pelisarjaan ilman Jonkinlaista suojaa. Olen vakuuttunut, että
minä voin niiyttää heille (klubien ja pelurien omistajille — V ) kei­non,
miten. heidän pelaajansa voivat liittyä (canadalaiseen) jouk­kueeseen.
Siihen sisältyy rahaa, mutta minä en voi puhua siitä
täUä hetkellä . . ."
— Frank Orr; urhciiutoimittaja, Toronto D a i l y Star.
I H A N A " H E R K K U P A L A "!
"Kekkosen vaatimus poikkeuslakisäädännöslä on huomiota he­rättävä.
E i edes kenraali de Gaulle hautonut sellaisia ajatuksia."
— Göteborgs Handels-och Sjöfarts-Tidning.
L e h t i jatkaa: "Suomi ei kuotenhaan ole. sodassa eikä sen välit­tömän
uhan e d e s s i i . . .Kekkonen puhuu nyrpeää vallan kieltä", jat­kaa
GHS viitaten siihen, että prssidentin haluttomuus-jatkaa nor­maalin
vaalimenetlelyn puitteissa johtuisi Veikko Vennamon toden­näköisestä
ehdokkaaksiasettumisesta . . . "Pitkän p o l i i t t i s en elämän
olisi tullut opettaa Kekkoselle . . . "
•—Vapaa Sana, toukok. 9 pnä 1972.
K A T K A I S E V A A O N S E "MITÄ TEHDÄÄN"
Huoliniatta siitä, tehtiinkö so rahallisesti tai ei, presidentti
Richard Nixonin päätös estää Pohjois-Vietnamin saamasta meritse
tarvikkeita -vieliipä konfrontaation riskillä Neuvostoliittoa vastaan,
on huomattavasti voimistuttanut K i i n a n asemaa Indokiinassa.
O l i s i miellyttävää ajatella, että se oli tarkoituksellista, jotta
mr Nixon i a pääministeri Chou En-lf>i sopivat salaisesti Pekingissä
rauhan palauttamisesta Indokiinassa niin että puristetaan Neuvos­t
o l i i t to ulos. Mutt. T on mahdotonta Kuvata presidentti N i x o n i n toi­menpidettä'
muuksi kuin epätoivoiseksi uhkapeliksi, tai rohkeaksi
puskuksi . . . m i n k i i aiheuttajana on Pohjois-Vietnamin hyökkäys
mikj" op jättänvt vietnami.soimisohietman raunioiksi .
Kiinan joh*^ajat eivät voi antari komennusta pohjoisvietnami-l
a i s i l le taistelun lopettamiseksi, mutt.n he voivat tukahduttaa H a n o in
sotakoneiston vksinker*aisesti vähentämällä sotatarvikkeiden kulje­tusta.
J a jos Y h d y s v a l t a i n blokadi osoittautuu tehokkaaksi, s i l l o in
ci Moskovalla ole i u u r i mitäiln toiminnan mahdollisuuksia..
Mo.skovan vaikut»sv;\llan poistaminen Indokiinasta tarkoittaa
puoliksi Kiinan tavoitteiden toteutumista. .Ja A m e r i k a n sielläolon
lopettaminen on toinen puoli (Kiinan) tavoitteesta.
Mitä K i i n a tiilee sanomaan Nixonin toimenpiteistii, se on hel­posti
ennustettavissa: Washington tuomitaan, Hanoille luvataan horr
jumatonta tukea, ennustuksia imperialismin kuolemasta j a pahaen­teisiä
vihjeitii K i i n a n sotilaallisen sekaantumisen mahdollisuuksista.
Tärkeätä on k u i t e n k i n se mitä Pekinc tekee . . .
— Globe and M a i l , toukok. 10 p. 1972.
Terästydlaisteh unio tuke<^
Quebecin työtätekeviä
Ottawa. — Terästyöläisten uni­onin
(USWA) ohjelmakonferens-si
päätti torstaina antaa tukensa
Quebecin yhtenäiselle työväen
rintamalle.
' Käydyn keskustelun yhteydessä
terästyöläistep unionin Quebecin
edustaja Jeari (äerin-Lajoie, joka
on myös QFi; i :n varapresidentti,
leimasi Quebecin tilanteen "vaa­r
a l l i s e k s i " j a selitti, että Quebe­cissa
ei saada reilua oikeuden j a ­koa
sillä oikeuslaitos on kääntä-^
nyt yhteiskunnan nurinpäin;'•
Unionin kansallisen johtajan
apulainen Emon Park .huomioi,
että Canadian Driver Pool L t d -
nimisen rikkurilaitokseksi sano«
tun liikkeen presidentti Richard
Grange sai Ontarion oikeuslaitok­sessa
vain $500 sakon laittomasta
salakuuntelusta (lakossa olevia
työläisiä vastaan) _ mutta työ­läisille
mätkitään oikeuslaitoksen
toimesta jopa vuoden kestäviä
vankeusrangaistuksia.
Terästyöläisten unionin ohjel-makonferenssissa
hyväksyttiin
päätöslauselma, missä annetaan
tuki Quebecin työväen, rintaman
tavoitteille ja palkkavaatimuksil- •
le osoittaen, että $100 a l i n p a l k k a -
vaatimus on perin kohtuullinen.
Kokous vaati armahdusta:-vanki-laan
tuomituille uniojohtajille.
M r Gerin-Lajoie sänoij^ että
Quebecin pääministeri ;.JRobert
Bourassa; " e i tule onnistumaan
siinä kun hän lähettää; työläisiä
vankilaan.
Yhteisrintama-johtajat olivat
ehdottomasti oikeassa vaatimuk­sissaan
sanoi kokouksen jälkeen
C L C : n presidentti Donald M a c -
Donald, .•
V a i k k a hän heikensi omaa ase­maansa
puhumalla j o u t a v i a ylels^-
l a k k o a vastaan, mr MacDonald
osoitti, että Quebecin 200,000 työ­läistä
oli laillisessa lakossa.
Neuvostoliitolta maltillineh,
vakaa varoitus USA:lle
Vaatii Yhdysvaltoja lopettamaan hyvin ^
vaaralliseksi leimatun merisaarron
Neuvostoliiton hallitus esitti
viime torstaina Y h d y s v a l t a i n hal­litukselle
m a l t i l l i s en mutta samal­l
a h y v i n vakavan protestin Poh­jois-
Vietnamin satamien miinoit­tamisesta
ja sodankäynnin uu­desta
eskalaatiosta Indokiinassa.
Neuvostoliitto vaatii, että Y h ­dysvallat
peruuttaa viivyttelemät­tä
Pohjois-Vietnamia vastaan jär
jestämänsä merisaarron, mikä
Moskovan katsantokannan mu­kaan
uhkaa koko maailman rau­haa.
Jos U S A haluaa rauhaa* sil­l
o in sen on p a l a t t a v a P a r i i s i n rau­hankonferenssiin,
selitti N L .
Neuvostoliiton lausunnossa täh­dennetään,
että " Y h d y s v a l l a t kan­t
a a kaiken vastuun tämän laitto­man
(miinoitus-) toimenpiteen,
mahdollisista seuraamuksista".
Neuvostoliitto syyttää Yhdys--
v a l t a in h a l l i t u s t a " y l e i s e s t i hy­väksytyn
periaatteen" rikkomi-;
sesta meriliikenteen vapaudesta
j a osoittaa, että Pohjois-Vietna­min
satamien miinoitus on ei-hy-väksyttävä
toimenpide Neuvosto­l
i i t on j a muiden maiden laivoille.
Mitään ei kuitenkaan puhuttu
presidentti Nixonin Moskovan
matkan peruuttamisesta, mitä on
tässä yhteydessä Washingtonissa
povailtu.
K i i n a n edustaja sanoi torstai­na,
että Yhdistyneet Kansakunnat
järjestön t u l i s i tuomita U S A n u u ­det
toimenpiteet Vietnamissa,
mutta Vietnamin kysymyksen kä­s
i t t e l y ei sellaisenaan kuulu Y h ­distyneille
Kansakunnille.;
K i i n a määrittelee U S A : n m i i -
noitusoperaatiot "kansainvälistä
laivankulkuvapautta rikkovaksi
toimenpiteeksi mikä loukkaa t a ­hallisesti
Y K :n peruskirjaa".
Japanin pääministeri Eisaku
Sato sanoi Tokiossa torstaina e-päi
levänsä Pohjois-Vietnamin sa­tamien
mrinoittamisen "järkevyyt
tä" j a hän i l m a i s i toivomuksen,
ettei N i x o n i n uudet toimenpiteet
johda siihen; että Vietnamissa ke­h
i t t y y pysyvä sotatilanne.
E r i puolilla Yhdysvaltoja pide-.
tyissä sotavastaisissa mielenosoi
ruksissa oli p o l i i s i en toimesta van
g i t tu torstaihin mennessä noin
000 rauhanpuolustajaa. . i • .
FNL:n raportti:
2 milj. vapautettu
Hanoi, — Etelä-Vietnamin sis­sit
ovat saattaneet toimintakyvyt­tömiksi
90,000 nukkehallituksejj
vakinaisen armeijan j a "muiden
aseellisten joukkojen sotilasta
maaliskuun 30. j a toukokuun" !•
p:vien välisenä aikana, todetaan
F N L : n ; päällystön julkilausumas­sa.
Sissit ovat tuhonneet 750 pans­sarivaunua,
460 suurikaliperista
tykkiä, 2300 kuormaautoä,. 530
lentokonetta j a helikopteria j a 69
alusta. Sissit ovat kaapanneet suu
ren määrän taistelutarvikkeita j a
kalustoa. He ovat vapauttaneet
alueet, j o i l l a asuu noin kaksi m i l ­joonaa
ihmistä.'
PÄIVÄN PAKINA
JENKKEJÄ JENKKIMÄISEMPI
• Tavallisten amerikkalaisten
j a monen silmäntekevänkin —
ikuiseksi kunniaksi jää se, että
he nousivat mahdollisimman voi­maperäisesti
tuomitsemaan sen
kun presidentti Nixon a l o i t t i uu­delleen
koko Indokiinan raaka-maisen
pommituksen j a kaiken l i
saksi turvautui sodan julistami­seksi
katsottavaan tekoon, Poh­jois-
Vietnamin satamien miehit-tämiseen
niin, ettei kolmansien-kaan
maiden laivat pääse t u r v a l ­lisesti
satamiin j a sieltä pois.
Se oli sodanjulistusta lähente­levä
teko, ei vain sosialistisia
maita kuten. Neuvostoliittoa, :
vaan myös kaikkia muita. mai­ta
vastaan, j o t k a ovat olleet
kauppasuhteissa Pohjois-Vietna­min
kanssa.
Viitaten yllämainittuihin te­koihin,
Nevv Y o r k Times kirjoit­t
i viime viikolla mm. seuraavaa:
" P r e s i d e n t t i Nixon turvautui
epätoivoiseen uhkapeliin muut­taakseen
koko sodan olemuksen
. . . toimien vastakkain perustus- .
l a in valtuuksien ja Amerikan
kansan suuren osan toivomusten ,
kanssa.
"POhjois-Vietnamin satamien
miinoittaminen on välitön/taiste-.
luhaaste Neuvdfetoliitolle j a m u i l,
le, jotka varaavat aseita Hanoil-_ eskalaatiosta'^,
le! Se voi vallan hyvin kiihtyä' Eräät kongressin jäsenet ovat
maailman kahden super-vallan
väliseksi konfrontaatioksi . . ."
Demokraattipuolueen presi­denttiehdokkuutta
etutilalla ta­voitteleva
senaattori George Mc
'Govern sanoi viikko sitten tiis­t
a i n a :
" N i x o n veikkasi kaikki kort­tinsa
vietnamisointiin, mikä ei
ole onnistunut. Toinen osapuoli
pystyy saattamaan Etelä-Viet-r
namin tappioon. Niinpä hän ( N i ­xon)
on eskaloinut sodan, pitääk
seen presidentti Nguyen Van
Thieun vallassa vähän kauem^
män, j a ehkä suojatakseen pre­sidentin
omia kasvoja muutamia
v i i k k o j a kauemman.
"Tämä tarkoittaa perustuslail­l
i s ta kriisiä koska kaikki tämä
on tehty ilman konsultaatioa
kongressin kanssa .
Tom Wicker kirjoitti samana
päivänä New; York Timesissa
kysyen, että onko tultu siihen,
missä yksi mies, ilman kongres­sin
valtuuksia, voi r a t k a i s t a " m i ­ten
Yhdysvaltain sotilaallista
voimaa käytetään".
Ja Yhdysvaltain demokraatti-puolöeen
senaatin jäsenten ryh­mäkokouksessa
hyväksyttiin ää- •
nin 29—14 päätös ilmaisten 'eri­mielisyytensä
Vietnamin sodan
puhuneet syytteen nostamisesta
N i x o n i a vastaan "virkavirheen
teosta". Toiset puhuvat päätös­lauselmasta,
jonka perusteella
kongressi kieltäytyy varojen
myöntämisestä presidentin ja
hänen kumppaniensa sotatoi- .
mien rahoittamiseksi.
K a u t t a Yhdysvaltain oli heti
suuria mielenosoituksia siitä kun
N i x o n järjesti Pohjois-Vietna-min
satamien miinoitukset. K y m ­meniä
j a kymnieniä rauhanpuo­lustajia
vangittiin, patukoitiin
v e r i in ja pahoinpideltiin raaka­maisesti
toimineiden poliisien
toimesta vain siksi, kun he halu­sivat
ilmaista vastustavansa kan
tansa Nixonin sotapolitiikasta.
Näin vastasi poliittisesti val­veutunut
Yhdysvaltain kansan­osa
presidentti Nixonin televi­siossa
esittämään vetoomukseen,
että amerikkalaiset yhtenä mie­henä
ryhtyisivät tukemaan hä­nen
mieletöntä sotaseikkailuaan.
Mutta sai mr. N i x o n kanna­tustakin.
Hänen vouhotteluaan
riensi tukemaan sellaiset sota-o
r i i t kuin Barry Goldwater ja
John Tower mikä sellaisenaan
on ymmärrettävää ja samalla
kuvaavaa!
M u t t a kerrassaan ihmeteltä^
vänä j a tuomittavana on paet­t
a v a pääministeri Pierre T r u -
deuan j a hänen hallituksensa jä­senten
"tuppisuisuutta" -— m i ­kä
vaiteliaisuudellaan antaa t u ­kensa
j a siunauksensa N i x o n in
h i r v e i l le toimenpiteille, j o t k a uh­kaavat
niin Canadaa kuin muita- :
kin maita atomisodan puhkeami-
.sella.
Pääministeri Trudeau, joka
eräissä muissa yhteyksissä on
sanoutunut i r t i Yhdysvaltain im-:,
perialismin hyökkäävästä ulko-j
a sotapolitiikasta, katsoi kui­tenkin
nyt'~ärvolleen sopivaksi
rinnastaa toisiinsa sekä (hyök­käyksiin
syyllistyneen U S A n ^ t -
tä sen uhriksi joutuneet^Indokii-nan
kansat! :
Yrittäessään torjua David L e ­w
i s in esityksen, että hallitus tuo­mitsisi
Nixonin toimenpiteet
hyökkäyssodan laajentamiseksi
j a tehostamiseksi, pääniiniateri
Trudeau turvautui Jonnin; jouta­vaan
jaaritteluun siitä, että N i ­xonin
sotaiset toimenpiteet koko
maailmaa vastaan eivät ole m u ­ka
sen kummempia kuin vietna­milaisten
operaatiot hyökkääjiä
j a niiden marionettijoukkoja '
vastaan omassa maassaan.
Moinen "tasapuolisuus" ei v o i
o l la muuta kuin Nixonin likaisen
sodan puhtaaksipesemistä. Ih-mettclyä
siis aiheuttaa se m i k s i
pääministeri Trudeau katsoi so­veliaaksi
tässä yhteydessä esiin­tyä
"jenkkejä jenkkimäisempä»
nä", kuten sanotaan. S.
Känsäkoura.