Vapaus, September 1, 1951

              mmm mm mmi
Mm' S i v u 2 Lauantaina, s y y s k u u n 1 p. — Saivurday^ Sept. l, 1951
(LIBEBT¥) — ImJepeudentLebor
Organ of Fltmish Canadian», JBs-tatiUstted
Nov. 6, 1917, Autborized
as eecond cläss xnall b)r f he Po«t
OOIce Department, Qttawa. J?ub«
llshed tlirlce treekJy: TuesdayB^
TbaraäayB and Satinrdaya t^y Vapatuf
Pnbltohlng Company Ltd., at 100'lOg
Elm St. W.j Sudbury.^Qnt., Canada.
Telepbones: Bnilnc» CKilee 4<420<,
Editorlal €ttlce '4<42KC i Maitfcer
£. sukfX Editor W; «kttmd. M»Wng
address B m >09, SikUniTr Ootovfo.
Adi%rtl8log rates apon flppUcatld^
'Ranalatton free tAtiIxuvt. '
. TDLAVSHXSRVAT:
CanadajBsa: ' 1 vk. 7iN> 6 kk, 8.75
< 3 kk. 3 ^
YJidysvalldssa: i «k. 8JOO 0 kk. 4 80
suomessa: l vk^.8,60 8 kk. 4.75
»Pf
Työnpähäjuhlan vuoksi Vapaus eiMmesty tnstivna, sy^sk. 4 pnä. '
Jäämmekö me nyt '^tusistsi''
Ä1
lii
m
i i
mm
inm-M* » t l
l i i
V Ptan sen jälkeen kun Ottawa^ta Uedottettiii^, ettg ^ t . I^unentl/a,,
ballitus on valmistunut entistä suurempaan .'okaiippasot^'/ Neuvos*
toliittoa; Kiinaa Ja Euroopan/kansandemokratiapiaita vastaan/CeM
vasta ilmoitettiin (elolci 29 pnä^l95 i ) ^ että Neuvostoliiton |ja^^kansanri
derookratiamaiden sekä iLänsi-Euroopan maiden edustajie^j/ällllä;:^^^^^^
käyty epävirallisia iieuvotteluja ''idän ja rännen^^väliaenkaopank^^
nin laajentamisesta., Edelleen yllävlitatussa A P : n uuttstjedossa annet­tiin
ymmärtää, että neuvottelut jatkuvat, ja että Neuvostoliitto,pro­pagoi
voimaperäisesti tällaisen kaupankäynnin laajentamisen hyväksi.
NemrostoUi haluaa laajentaa kaupankäyntiä ja rauhallista
vuorovaikutusta "iänsimaiden? kanssa. Canada kiristää ilmeisesti
:Washingtonin määräyksestä edelleen mieletöntä kauppasaartojaan j a
valmistuu "taloudelliseen sotaan'^ Neuvostoliittoa ja'kansanden»
^tiamaita vastaan! Ei sovi ihmetefilä jos sodis^ kärsineet Eurdc^a
maiden kansat ja hallituksetkin, sanovat yUäolevanpe^^
Canadan hallitus seuraa*''sotaista?' ulkopolitilkkaasamalla kuin Neu­vostoliitto
pyrkii/rauhanomaiseen vuorovaikutukseeni Vlänsinuiden'^^^^^
kanssa! • ^ ' ,
; 'M ylläoleva on vain osa, pieni murto-osa tästä asiasta. C^tA-ikaamme
joitakin puolivilkon aikana saapuneita imtlstietojar^^^^^^;;.^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Lontoosta Ilmoitettiin (Reuters) elokuun 29 pnä, että Britannian
; väestön voiannds vähennetään kolmeen unssiin v l i ^
Ja että Britanniassa on vielä korttlsäännöstelyn alaisena voin lisäksi
liha, pekoni, kananmunat,'paistin rasva (shortening)i: t ^
'Tämä tarkoittaarmuun ohella/sitä, että Canadan^visseiljettuoitellle
löytyisi markkinoita vielä Brit^nia3ta)(in- - - - j(»^ikäl^niPpJ^
^tus luopuisi sotavarustelustaan Ja rj^tylsl tuottamaan "vciiia,'^^\^
N asemesta'y ja jos Canada ylläpitäisi kauppayhteyk^iääp n)uuallekin,
etkä vain Yhdysvaltain epäedullisille markkinoille.
..Samanaikaisesti (elok. 29 pnä) Ilmoitettiin Ottawasta (CP:n
; ;uutlstieto), että Canadan teollisuuslaitosten tavarainventaario on h u i ­masti/
noussut, ollen se viime kesäkuussa 17S.4; pistettä jos pidetään
lähtökohtana sitä, että vuoden 1947 Invei^taario oli lOp. Tämätar-tkoittaa,
että kansanjoukkojen (^tokyvyn^h^ koti-
M n a r k k i n o i l l a ja hallituksen lyhytnäköisen ulkom^kauppapoHtiikan
. ^ takia canadalaisten tuottamat tavarat kasaantuvat var^tohuoneisUn.'
' ' i T ^ ; ^ tästä seuraa, se tiedetään ilman ,muutaktn. Aikana, jolloin maas- *
CrM ^ sa vailltsee kiihkeä "sotabuumi", on t u ^ n s i a autotyp;9Jsi^, räatäl^it^
;&Ja imulta työttömänä.; K y s y m y s ^ fole lajiijfaan isjjtä^titt^ "usitpp^ \.
Ä meko me työttöm^yden*tulevanfntai)en1mekö usko,(,vM^
X nykyistä ohjelmaa jatketaan, n|^
tai^a uusi • työttömyyden' J a 'nälkiintymisen. vä^ta^ --^' ^ n ^impksi 'feänf |
I- tuotetaan " l i i ah paljon'Vtuokaai H^aäitelta^ k^^
"Ylituotanto", on' todellisuudessa "aiikuh4u$ta?,! .Tavarat J»-,
I saastuvat varastoihin sik^i kun kansanjouldiojen ostokyky onviliias
-, a l i n e n Ja kun maan ulkömaakauppaa hoidetaan siten, että joutfei-
; taan mj^määni halpaa tr^ka-^lnetta-Yhdys^aito^^^ ja 'yaiHke|asm
K ediiUiset iiikomaamärkkiiml^W^
^rokkaan'^ Kun tavaravarastot lisääntyvät, kutenneovat^^
< sina tehneet siinä määrin, että esim. käytettyjä •(ja uusiakin)'autoja
on jo varastoitu farmarien pelloillekln> pitäisi kaiken järjen mukaan
pyrkiä väestön ostokyvyn lisäämiseen ja ulkoniaai^arkl^tnsuh; j[9äjen-r
tamiseen; Sen sijaan, että väestön ostokykyä alennetaan aiinoniaisten
hinnankorotusten ja verolisäysten avulla, hallituksen tulisi vaikuttaa
: - niin,' että hinnat laskisivat, ja että työläisten ja farmarien V^ t u j p t -^
.sääntyisivät. Toisella puolen onsi paheellisen "kauppasodan" rvälmis-telun
asemesta pyrittävä laajentamaan ulkomaämarkkinoita roihlndn
olemassa kaikenlaisia mahdollisuuksia. ' -/^'••::-^--%:y
Tässä yhteydessä näyttää kuitenkin siltä, että St. Laurentin halli­tus
on "jäämässä^bussista", kuten Chamberlalp-valnaja ^kolnaani > .
Palatkaamme takaisin tämän kirjoituksen alkuosassa imälnltt^un
A P : n Genevan uutiseen. Kuten sanottu, siinä kerrottiin Neuvostolii­ton
ja Länsi-Euroopan maiden edustajain epävirallisista neuvotteluista
"idän ja lännen" välisen kaupankäynnin laajentamisesta. jA^o^
nettiin ymmärtää, että vaikka vissejä vaikeuksia on kohdattu, niin :neu-.
vottelut Jatkuvat edelleen asianomaisten maiden välillä.
' Mutta kaikkein mielenkiintoisinta ja • Järkeintä itmenee tämän
" uutisen siitä kohdasta, missä selitetään mitkä maat ovat niihin O ^ i ^ -
tuneet. . Neuvotteluihin ovat osallistuneet seuraavat maat: Itäyälta,
-Belgia, Tshekkoslovakia, Tanska, Ranska, Kreikka, Unkafi, Jtalia,
Hollanti, Norja, Puola, Bulgaria, Romania, Ruotsi Neuvostorilltto; ja :
Britannia. Tämän lisäksi näihin neuvotteluihin sanotaan ösaliistu-neen
"seuraajan" ominaisuudessa Yhdysvallat, Jugoslavia ja Turkki.
Kuten näkyy, näihin kauppaneuvotteluihin ovat osallistuneet
asiallisesti puhuen Euroopan kaikki maat — ja niiden lisäksi "seurää-v
Jan" ominaisuudessa mm. Yhdysvaltain edustajat! Mutta panadaä
edustajaa ei siellä ollut! Ei sittenkään, vaikka tavaralnventaariot li-:
sääntyvät huimasti — ja vaikka nykyisen ulkomaakauppamme ohjei-r
ma on puolen vuoden arkana tuottanut yli 400 miljoonanydbllario
kauppatappion! • , •
Toiselta puolen on merkillepantavaa, että vaikka Wall Sti^ t ln
miehet vaativat St. Laurentin hallitusta valmistumaan "kauppa^Uum"
Neuvostoliittoa ja Kansandemokratiaraaita vastaan, niin heidän omat
edustajansa osallistuvat
ainakin "seuraajan" ominaisuudessa;"id^^ ja
kauppaneuvotteluihin Euroopassa. Mahdollisesti
sitä lainkaan voi jonakin kauniina ^päivänä
tulla tieto, että Yhdysvallat on tehnyt sellaisia^ j a ; tällaisia kätippaso^
muksia "idän" kanssa Jättäen Canadan yksinään käymään qinadalais-ten
vahingoksi Wall Streetin "kauppasotaa" NeuA^)stolli(toa yasj^aanl
\ Lopuksi voidaan todeta vielä sekin tosiseikka, että Yhdy^s>va]tain
paqkklirikenraalit ovat kaikin mahdollisin keinoin ----;"ayustttkMh''
lopettamisella uhkailemalla ja muita painostusmenetelmiä käyttäen r-^
estää Länsi-Euroopan maat käymästä kauppaa Jtä-Euroo^
kanssa. Alfiksi Wall Streetin miehillä pUsliiiä^^
paljon sananvaltaa, mutta viimeaikoina on kuiteinkin todettu,
kaupankäynti on Wall Streetin rahamiesten kirouksista htK/iimat-.
lännen ja Idän" väUUä.' Pärhamiv^
Neuvostoliiton välillä- äskettäin altekii'*
kun nyt on neuvoteltu asiariisesti; puhuen
Euroopan kaikkien maiden kesken kaupankäynnin edelleen; i a 4 ^ ^ * .
mlsesta> niin tämä on merkki siitä, että Länsi-Euroopan ntaatJöutUAqit
sittenkin toimimaan omien kansallisten etujensa vaatimaira} täyalla
vaikka saavatkin siitä nuhteita ja nurinaa Wali Streetin sotaisilta
frahamlehiltä.:: ' , . • :.'',^:^I:!-J!--
MitS Iit ianovat
' ^...>Tode]]lneöt«l<te)tt7-Ihmisten
mJdlstft «tt Ja kftynnlssa. rtlaval-laan
me olemme sen Jo hävizineet
kommunlstelUev Koreatfa — «äärin*
kaytteten viioksi — kentällä «aamic
fanimevoltQlata huolimatta.'^
TSmä laihtunut kirjeen Jo­ka
on nähnyt talBteloJatolMssa maa-flmangddägga
Aja: 1 ^ (William
Bop, Cb^adlan pressin klrjenevaihta-
Ja) sandi, että ainoa mitä Y K on Ko­rian
nieminuädla <UM Ko­rean
tuboamlnenjoukkomi Ja
vsen kommunistien tukiasemaksi'klel-täminenX-
Stelä (Korea) on tällä het«
kellä vannastl kommunistivastainen
mutta se on yhtit paljon YK-vastai-neo,
tämän-trageiia= Johtuen ; l ä ^
maiden sotilaiden^^l^yttäytymlsestä Ja
iubtautumlsesta, ;bän sanoi
CP:n uutistieto Trentonista.
eloimun 29 päivänä
• • •
•JKVOUBMAKO RAKKAUDEN
TULALLE
Vuonna 1817 o U E ^
t^nnlcassa :(TeitosanaklrJassa) kah­deksan
riviä ATOBOBTA Ja neljä si^
vua RAKKAtJDESTA.
Vuonna, 19S0 oU ATOMISTA yksi­toista
sivuaa ja^RAKKAUDESTA le
puhuttu yhtään m l t ä ^ ^ Tri. J . Mac-
Alister :Brew, The Peacemaker. Aus-traalla.
-
( • •
KUKA ^OKKJIA?
'luoden 1951 sodanvaara sivuute­taan
seuraavien kuuden tai kahdek­san
viikon, aikana. Mitään suurta ei
tule tapahtumaan . .
' "fiodän'vaara saattaa tulla seuraa-
.vallafcmall^ silloin kun Yhdysvallat
Jänn^lee^suurla lihaksiaan, päättäen
lopettaa leikittelyn Ja^ ryhtyä' välien
selvittelyyn: venäläisten kanssa."
' — U Ä New8'& World Heport.
jelokuuti 94 päivänä.
K i ^ , Bruce Ma|:^oii
JoIkalsemiBie 0ttä t ä ^ u i m^
kohdat sUtä Canadan Metsätyö-;
' Iäisten Union sihteeriii Bniee Bfaff<f:
nnsonln puheesta, ^fca JaaJaOetr
tUn^ CKBC-asemaUa tfc. 24 pnä.-
Union laajaltuksfa Jähetetään nial-^
nitolta asemalt» Joica liistai/Ja^
I^Jantal Uo 8 Ulalla. ' |
Neuvottelut .uudesta metsätyäsopl-i
muksesta mr. Cooperin Ja yhtididen
kesken ovat päättyneet. IMr.. Cooper^
Ja suuret paperltehdasyhtlöt yrittävät
nyj, saada tämän veijauspelin kaupak­si
kämpillä oleville miehille. Tarkoi­tuksena
on sanella yhdysvaltalaisten
monimiljoneerien ehdot Ontarion
metsätyölälsIUe, Heidän propagan­dakoneistonsa
yrittää seUttää kaikille/
mutta erikolsestikln metsätyölälsille;
miten hjrvän sopimuksen he ovat mu­ka
tehneet. Silta ei ole epäilystär
kään etteikö yhtiöt olisi tyytyväisiä
Kun ne tästä lähtien nykäisevät r i h - '
masta niin odottavat ne sätkyaijä
(Tooperin olevan valmiina palvele­maan
heitä: Valitukset on tarkoitus
ratkaista kumileimasimella.. Mutta
tuleekohan niin tapahtumaan? Teillä
kämpillä työskentelevillä miehillä,
Jotka olette Joutuneet tämän takaovi-pelin
uhreiksi, on asiassa viimeinen
sana sanottavana; Teidän toiveenne
voidaan Jättää huomioimatta Ja vie­läpä
tehdä sopimuskin teitä kuule­matta.
Mutta teidän on lopulta a n ­nettava
tuomionne tässä asiassa. E i ^
kä sopimus ole muuta kuin pala p a ­peria,
ellei sitä paima käytäntöön.
rikkonut suhteensb.':<OntaEion me£^
•työläisiin, ' | 4 f l i ^ maiettely <m,«ljr-dellistä
'pilantekoa Ja*^ väärinpeluuta.'
Tämän ^menettelyn ainoana perustee­na
olise;että^Brotherhood oli osalli­sena
^alkai^mmim' sopimiikässä.^^^^
tapahtui -y.^ •lÖ4f^ metsä^ölakon> Jäl­keen.
Ccöperlniimlo {ei ole koslaan'
.saanut muodollista Odtarioniyösuh-delautakunnan
tunnustablsia:^^ t '
ESILLE SYYSKUUSSA
Canadan MetsätyöläistenXTniO' on
jättänyt Ontarion ;työsuhdelautakun-.
nalle anomukset sen tunnustamisesta.
Nama anomukset^Joutuvat lautakun­nan
käsiteUäviksi- Syyskuussa.:'Koska
suuri enenotmistö metsä^öläisistä kuu­luu
nyt Canadan MetsätyjiläistenUni-oon
tulee tästä uniosta piamcomtim-nustuksensaanut
unio.' työehtosöpl-mustarkoituksia
varten koska enem­mistön
pitää. saada. määrätä^ K un
meidän uniomme tuimustetaan 'Jou­tuvat
Coopermunion'tekemät sopi­mukset.
mitättömiksi Ja uudet sopi­mukset
on • laadittava, V'Työnantajat
ovat varsinvhyvin tietoiset siltä. M i k ­si
he ovat sitten suostuneet neuvot­telemaan
mr. Cooperin kanssa? He
ovat'' tehneet sen siinä toivossa, että
kun rCSoop^lle,' tehdään ,vähälslä
nevansa kääntämään miehet Canadan
rasbndiaa
KESXLOaiAPALKAT CANADASSA
: ^ytrmsm Alex Sklurto^nimlnen klr-
JoittoJa' sanoi Industriallstin ^ekik. 17
p. numerossa, että "Me Jokahien tie-jdämme
< Canadsssa olevan; voimassa
mm.
mi-työttttmyyavakuutus-
Jalomarahalain
Nämä .lait edellyttäväit, että Jof;
k a ^ l l a t tyiHälseUä^kuuluu olla kum­p
i k in näistä kirjoista 1 Ja on työnan­tajain
n i i h i n «tampattava nxetJdttyör
Jä^euri^^tyiissä ollessa. Lomakirjaah
työläiselle 1 m e r k i t e n - kaksi I senttiä
!j(du^5estaj dollarista, Jonka ^pan-;,
k l s s i .vaihtaa rahaksi Jokaisen vuo­hen
'hehiäk.1 p. Jälkeen Jne."
Mind työskentelen räätälinä erääs­sä
plexiessä Ontarion kaupungissa en­kä
minä tiedä mitään mainituista
kirjoista. .Voisitteko seUttää mtouUe
miten, asia.todelli^uudessaon. ~-iiJElää-täU.
- '
V Vastaos:'^ MikäU. työttömyysvakuu­tus
,on kysymyksessä, on- se koko Ca-r
nädaa koskeva:..Jokaisella työläisellä:
pUää, olla työttömyysvakuutuäkirja,
Jok»; on annettava tjyönantajalle työ­hön
^ryhdyttäessä. - Jos kysymyksessä
on'uusi työläinen,^ esimerkiksi.silrto-lamen.
'.Jolla el, ole entuudestaan va­kuutuskirjaa,,
on työnantajan hankit­tava
vakuutuskirja Ja annettava se
työläiselle erotessa. 'Kun entinen va­kuutuskirja
tulee täyteen on työnan­tajan
kelvollisuus. -pankkia uusi. .va­kuutuskirja'
työläisill^n Ja palauttaa
täyteen tullut vakuutuskirja työttö-myysvakuutusvirastobn.
jossa sen pe­rusteella-
tehdään merkinnät asian-omäiseii
työläisen hyväksi, Työnan­taja
ou^csaa^ vakuuttismaksuiata noin
puolet J a tydlälse't toisen puolen. Jon­ka
lisäksi liallltus maksaa noin 1/5
kunimankin yhteisistä maksuista ja
suorittaa sen lisäksi Järjestelmän h a l -
lintokustaimukset. Jokaisella työläi-sellävOn
n.s.. vakutusnumero ja on
tärkeätä, 'että muistatte vakuutusnu-
I meronne. ilonka pitää olla sama jo­kaisessa-,
uudessa; vakuutuskirjassa,
miiussa tapauksessa teillä on vähäi­semmät
.etuisuudet työttömyysvakuu­tusta
saataessa kun. maksuime on
merkitty monelle eri tilille icuten on
tapahtunut JoUIekin työläisille, joil-l
a ' dn ollut useita eri vakuutusnume-roita..
^sälomapalkkaan nähden: on C a -
nadasto voimassa' maakiumalUnen
myönnytyksiä niin miehet kämpillä
ryhtyvät kannattamaan mr, Cooperia,
He toivovat asioita sotkemalla ^kyke-
'Metaätyöläisten' Uniota vastaan Ja
-kannattamaan mr.>Cooperia.6e. on
se syy. miksi he ovat: nähneet paljon
vaivaa Ja tehneet sopimuksen mr,
Cooperin kanssa. .
DEBf OKBAATTINEN K A T l ^ l SU
J o kahden'Jcuukaucsen ajan me
<£emme pyjrtäneet ratkaisei^taan tä-:
nuin . uniokysymyksen kämpillä s ole­vien
miesten demokraattisen äänes­tyksen
avulla'. Me olemme' valmiit
noudattamaan enemmistön~päätöätä.
Yhtiöt Ja'nnr. Cooper ovat kieltäyty­neet
.barkitsemasta tätä ehdotusta,:
Miksi?^; Yksinkertaisesti sUtä syystä.
että he tietävät enemmistön miehistä
äänestävän heidän oman taistelevan
unionsa — Canadan Metsätyölälsten
Union ^puolesta. Meidän uniomme
on kerta': toisensa' jälkeen • vaatinut,
että Cooperin neuvottelufarssi lope­tettaisiin
siihen saakka kunnes metr
säty^läiset ovat; saaneet ^tilaisuuden
äänesUiä siitä kummanko unlon he
haluavat edustajakseen sopbnusta
varten. Se olisi ollut Järkevä j a de-mokraatttoen
tapa. K u n tämä kysy­mys.
olisi ratkaistu olisi enemmistön
valitsema un«0'voinut .tehdä sopi­muksen
pysyväUä: pohjalla: Mutta
yhtiöt halusivat heidän valitsemansa
union, e2kä miesten valitseman union,
neuvottelemaan tyoläistensa puolesta.
BRUCE MAGNUSON
KENEN .'»SIALLA?
Kuluneiden kolmen viikon ajan on
mr, Cooper käskylaisineen ollut p u ­huvinaan
teidän puolestanne neuvo­tellessaan
työnantajain kanssa. K u - :
ka on valtuuttaut hänet puhumaan
puolestanne? Varmaankaai^ el hä­nen
neuvottelukomiteansa ollut min­kään
kämpillä työskennelleen ryh­män
valitsema. Niin myöhään kuin
viime viikolla yritti mr. Cooper vär­vätä
miehiä lähtemään Torontoon.
Vieläpä vissit työnantajatkin yrittivät
pakolttaa kämpillään'olleitarmiehiä^-
lähtemään Torontoon n;k. neuvot­teluihin.
E i koskaan ennen Ontarion
metsätyölälsten historiassa ole työn^
antajien odotettu tai pyydetty hank--
klmaan neuvottelijoita työväen edus-;
täjiksi. Tämä bn täydelläkin aivan
uusi menettely työehtosopimusten laa-'
tlmisessa: *Se n,s.'viopimus,. Joka on
näidni neuvottelujen 'tuloksena, öri
se keino; Jota työnantajat yrittävät
käyttää canadalalsen imion murskaa­miseksi,
JokalseUe metsätyölälselle pitäisi o l ­l
a selvänä se tosiasia, etta tämän
meidän uniotamme vastaan, tähdätyn
hyökkäyksen tarkoituksena on saada
unio pois Ontarion Ja ,itä-Canadan
metsätyömailta. Se on kaikkein tär­kein
asiä. Ellemme ole selvillä tästä
yksinkertaisesta tosiasiasta, emme
Tri J . Endioottin
lausunto
•r . • .•Ä.l.-if'-: .
kallisten unloidenkaiikkihi toimitsijoi-
Lyhyesti sanoen. ne halusivat saada
käytäntöön komppanian union. Sii­tä
syystä ne: kuluttivat .aikaa kolme,
viikkoa neuvotellessaan mr, Cooperin
kanssa Ja' siinä toivossa .etta jotkut
myönnytykset saattaisivat metsatyd-läiset
kannattamaan Cooperia k im
tuimustamlsesta äänestetään, •jaiei-.
vat he kaikesta huolimatta onnistu
siinä, suuimittelyat he käyttää väki­valtaa
J a laittomia keinoja saattaak-
-seen-umomme tappiolle. •
HYLJÄTKÄÄ SOPIMUS
Me haluamme varoittaa kaikkia
metsätyöläisia . taman, tekopelisopi-muksen
Johdosta. M r . ; Cooperin te­kemä
sopunus tullaan esittämään hy­väksyttäväksenne
pikaisella tavalla.
Älkää kiirehtikö asiassa vaan tutki­kaa
tarkommitä takaportteja ja,pe­tollisia
kohtia se;slsältoa. Jos te hy­väksytte
tämäri tekopellsopimuksen
n i in Joudutte: vaikeaan asemaan Jou-tuessanne
työpaikallanne taisteler
maan epäkohtien korjaamiseksi. Se
sitoo teidät riittämättömiin palkkoi­hin:
Ja kurjim tyoskentelysuhteisiiii.
K u n kämpillä ei ole toimivaa Jarjes-r-
SITA:
TÄTÄ7 ^
EI MITÄAK UUTTA
Jussi: Oletko kuullut, etta on k *
Bitty sellainen kone mikaiykeneeta!
teamaan jos ihminen puhuu totta t,.
valetta? ^ ^
M a t t i : Eihän se ole mitään uuUai
Jussi: Kyllä se on uusi kone
M a t t i : E l atoakaan minulle sillä
minulla on oUut Jo sellauien vehu
pitÄän aikaa. J a se on todellakm j
rvan erehtymätön,
Jussi: iNäytakö sitä mmulle»
M a t t i : Kyllähän stoa olet sen näh-nyt.
Se on mmun muijani. Hän Ue-tää
dolta kerta millom mmun seU
tykseni ovat valetta kun tulen taval'
lista royöhemmto kotiin,
* • •
E I OLLUT VAARALL1NE.V
Potilas: Minä paikaan tätä leik­kausta
silla se x)n varmaankin vaa*
rallinen.
Lääkäri: Alfcaä hassutelkof Luulet-teko
te saavanne 35 doUanlia vaaxal'
lisen leikkauksen.
PELKÄSI HINTAA
Korkeista taksplstaan kuuluisa asl-anajaja
on joutunut autoineen ojaan.
Hänen ihmetellessä miten saisi autoa
ylös, ojasta huomaa hän läheUä ole.
VaUa pelloUa farmarin hevosineea
Han kävelee lähemmäksi Ja sanoo
farmarille: ^
"AJohi .autoni öjaan. • Tulisitteko
vedättämään hevosellanne s6n sieltä
tielle,"
, " K a h , kyllähän se muuten kä\*lsi,
mutta taitaa tulla maksamaan lilako
s i " . tuumaili farmari Ja ryhtyi hom.
miinsa.
h l n j a jäseniin, Canadan kaikkiin u -
nibkeskukslin, että ne antaisivat t u ­kensa
anomtikselle, jotta Suurbrltan-nia.
Yhdysvallat. [Ranska, Kiln^> ja
•Neuvostoliitto, kokoontuisivat allekir­joittamaan
pyhän sopimuksen sodan
laittomaksi julistamiseksi,
Mtoä keholtan työväkeä hylkää­mään
sen harhakuvan, että sota a n ­taa
töitä j a korkeita palkkoja sekä
hyen ajari kuluessa mahtava rauhan
a-oima, mikä kääntää vaa'an tasapai­non
siten, että Korea saa rauhan siu­nauksen,
mitä kansat haluavat. MulSr
takaamme, että jos Koreaissa saadaan
rauha/ n i in se on pitkä askel rauhan
vakiinnuttamista kohti.
Rauhalliset ratkaisut, j a vällttelyt
neuvottelupöydän .ääressä . kuuluvat
vaurautta työväelle. • Sota aiheuttaa i työväen menettely tapoihin; Ihuolehti-f
1 * f' 'jsi^Pf f > lännen" välisiin kaupp,
j ' i ' emme ihmettelisi si
mm: Iiii
l i
lainsäädäntö, i*: -Amoastaan. kuudessa
maakunnassa on voima9sa' a s i ^ kosr
kev lainsäädäntö, nhnittäin Quehecis-sa,
lOntaoiossa; Slanitdbassa, Saskat-chewahissa,
Albertassa Ja'British Oo-luniblassai
\A8laa-koskevat säädökset
oi^t "eriliMitaiset' ;ert .maakunnin
Fyörelssä JuVuln puhuen oh työläi­nen'
Ontariossa ^oikeutettu .-saamaan
viikon päUoiJllsen ionmn vuoden pal­veluksen
JiUkeen. • ' .
MliSän "kirJojaV ei ole (Ontarios-
;S&)-käyt^ö5SS muuta Ituln raken­nus-
Ja inetsät(ässä;jo^^ aloilla työn­antajan
o n l ^ ^ Urjaan mer­kit.
Jotka:vastaavat-;kahta prosenttia
työläisen ansiosta; • MlUden alojen
työnantajien on-maksettava- työläisen
kesälomapalkka; Joko. e^potessa. tai so­vitulle
kesäiomalleOähdÄtäess^.
Koska te «letleräälaU et teUlä tar­vitse.
ollä muuta kuin ^öttömyysva-.
kutUakirJa.^ Joka on -tyOnantaJan hal-lusM
niih kafuaii kuin olette hänen
myöskään kykene näkemään sen pro­pagandan
lävitse. Jota levitetään se­kaannuksen
aikaansaamiseksi,
HYÖKKÄYS TOUKOKUUSSA
K a l k k i kokeneimmat metsatyoläiset
ja union rakentajat kämpillä kuulu­vat
nyt Canadan Metsä työläisten U n i -
oon. Ne olivat Juuri nämä union r a ­kentajat.
Jotka muodostivat Ja piti­vät
yllä entisen Lumber and Savmili
Workers Union kämpillä. Uuden C a ­nadan
Metsätyölaisten Union virkaili­jat
olivat ne miehet, jotka ovat osal­listuneet
neuvotteluihin sitten vuoden,
1946 j a taistelivat union tunnustaml-J
sen puolesta sitä ennen. Kun hyök­käys
Ontarion metsätyölaisten Järjes­töä
vastaan alkoi viime toukokuussa,
tapahtui se ensiksi uniomme vh-kai-lljoitä
vastaan. Jäsenistön suuri
enemmistö käsitti hyökkäyksen luon­teen..
Ne näkivät sitoa yrityksen uni­on
tuhoamiseksi tehokkaana.taistelu­voimana
metsätyölaisten etujen puo­lesta,
Union jäsenistön harhaanjoh­tamiseksi
suoritettu ryntäys ei onnis­tunut
sillä jäsenistö' oli johtajiensa
puolella. Sen Johdosta mr. (3ooper
erotti koko union osaston, Union
suurin, Port Arthurto osasto, pidä­tettiin
Jäsenyydestä toukokuun, lopul­la
eikä sitä ole sen jälkeen uudelleen
Järjestetty. Sitten muutkto osastot
erosivat . j a muodostivat Canadan
Metsätyölaisten Union Joka on tällä
kertaa atooa metsätyölaisten järjestö
Ontariossa.
EDUSTIVAT ITSEÄÄN
Sen johdosta, nousee kysymys miten
olematon unio kykeni neavottelemaan.
uudesta sopimuksesta mr. Cooperin
avulla? Ne kumileimasinedustajat.
Jotka osallistuivat mr. Cooperto To­ronton
kokouksiin, eivät olleet käm-:
pillä olevien metsätyölaisten valitse-i
mia. He olivat pelkästään nimitetty­jä
palkan saaneita yksilöltä. Jotka toi­mivat
vain omasta puolestaan United
Brotherhood of Carpenters and Joln-ers
of American hyväksi. Joka on
, DR^ S. G . ENDICOTT
Toronto, -r-. Canadan Rauhan-kongressin
puheenjohtaja tri
James Endlcott Julkaisi: Työnpäi­väksi
seuraavan lausunnon Cana­dan
työläisille: .
kärsimyksiä,-' kaaosta J a ' surua työ­väelle.
. Sen on (historia todennut. Se
todetaan > nytkin Jos' katsotte Cana-dassa:
asetehtailijato voittojen paisu-
Kukolstakoon Ja vaurastukoon C a ­nadan
työväki veljeydessä j a rauhas­sa.
:Tämä on Canadan Rauhankong-ressln
. ^sydämestä ; noussut • .rukous
Työnpäivänä 195i: Mielipiteet Ja­kaantuvat
silta kuka on vastuussa
Korean sodasta, nykyisestä Ikansato-välisestä
Jännitystilasta, mutta yksi
seikka on ehdottoman selvä: Työväki
haluaa . rauhaa ja työväenliikkeen
kaikki korkeat ihanteet voidaan to-teuttaa^
vain rauhanomaisessa maali­maassa.
Tässä on syy niiksi mtoä tänä Työn­päivänä,
Canadan Rauhankongressto
puolesta, vetoan kansallisten j a p a i -
mis^en. Ja vertaatte sitä ennätysmäir
sito' eltokustannukslto j a työvoiman
vahenjtämiseen teollisuudessa^
. Jos Trades; and: iLapor Congressto,
Canadian Congress of Iiahorto/Confe-
,derätion o i Catholic Unionto j a R a u -
tatietyöläisten Veljesliiton. tulevat
konventiocÄ vaatisivat viiden suur­vallan
rauhansopimusta, nito. ei ole
epäilystäkäänsiitä.T etteikö hallituk­sen
täytyisi (kuunnella työväen ääntä.
Rauha voi antaa sonrempia voit­toja
koin sota. Työväki tarvitsee
raahaa: saavnttaakseen ylevät t a ­voitteensa:
vanraan elämän k a i k i l ­le
työtätekeville; veljeyden ihmis­ten
kesknndessa; onnellisen Ja \tr-veen
kansan kaikkiin maihin. Täs­sä
on syy^ miksi minä vetoan eri­koisesti
teihin, jokaiseen nnipnis-tito,
tänä Työnpäivänä Ja kehoitan
teitä tukemaan vaatimusta viiden
. suuVUIan rauliansopimnksen puo­lesta.
Jos miljoona jäsehtä käsittävät c a -
nadalalset uniotryhtyvat^vaatimaan
rauhaa, mto el ole epäilystäkään siitä,
etteikö' meidän maastamme tule l y -
kaänime myös 'siitä, että tällaista me­netelmää
käytetään. .kansainvälisten,
kiistakysymysten r ratkaisussa;; > Tämä'
siksi kun! vastaehtohä on"" atomisota,
mik^ hävittäisi sen, minkä työväklon
rakentanut, " • '
-".Maailpia tarvitsee koteja, kouluja,
sairaaloita,, teitä ^Ja yleensä. kahden
maailmansodan.' .aiheuttamien. mener
tysten uudelleen rakentamista. Rau­ha
on se siunaus, joka antaisiiiamä
PÄIVÄN PAKINA
Ja niiden yhteydessä vielä multakin
etuisuuksia.
Kansainliiton» Atlantto Julistuksen,
Yhdistyneiden Kansakuntien Ja M a a ­ilman
Rauhanneuvoston ponnistelu­jen
tuloksena on ihmiskunnalla nyt
mahnolllsuus saavuttaa se, mtokä py­hä
iMlkael tulkitsi ajaksi; Jolloin k a n ­sakunnat
"takovat miekkansa au­r
o i k s i . . . "
Canadan rauhankongressin puheen-
Johtajana mtoä vetoan rehdisti kaik-kito
työmiehiin ja -naisiin Ja ikehoi-tan
heitä työskentelemään raiöian
hyväksi, Mtoä-pyydän kalkkia unlo-osastoja
antamaan kannatuksensa
vhden vallan raidiansoplmusvaatl-mukselle.
Juuri veljeydestä — työ­väenliikkeen
ylevästä: tavoitteesta•—'
maailman saavuttaa rauhan. Jonka
hyväksi me kaikin nito tulisesti r u ­koilemme,
mitä me toivomme j a m i n ­kä
hyväiksl me työskentelemme.
' ' ' • r " ' " • ' •
tpa, merkitsee se olosuhteiden huo­nontumista
kerrassaan sietämättö­miksi.
Te tarvitsette taistelevan
union suojelemaan teitä mielivaltai-suuksia
vastaan. Canadan Metsätyö­laisten
Unio tulee toimimaan ja tais-.
telemaan teidän kanssanne komppa-r^
lan uniota, tekopellsopimuksia ja
työväenvastalsla työnantajia vas-taan.
Kysymys unlosta el ole tullut rat­kaistuksi
silla, että mr, Cooper on
neuvotellut tyonantajato kanssa^ jos­ta
on ollut tuloksena ns. työehtosopi­mus,
Joka on laadittu teidän selkän­ne
takana. Tämä sopimus ei ole sen .
papeWn arvotoen, Jolle se on kirjoi­tettu.
Sen pääasiallisin tarkoitus on
sitoa teidät käslst-ä j a Jaloista kiinni
mr. Cooperim. Lopuksi-se merkitsee
sitä, että teidän työnantajanne tulee
olemaan Isähtänne uniossakin.
1 -Xyljäitkää fekopeUsopimus, joka on
tehty teidän seikanne takana. Ryh­tykää
k^unpällanne aktiilvsesti toi­mimaan
Canadan Metsätyölaisten
'Union puolesta, .Huolehtikaa siita,
etta kämppäkomitea Ja stewardl va-
'lltdan 'Jokaisella' kämpällä. Vaatikaa.
Canadan Metsätyölaisten Umon vii­pymätöntä
tunnustamista ja neuvot­teluihin
ryhtymistä sen kanssa. Ol­kaa
yhteydessä uniomme toimistojen;
kanssa Port Arthurissa, Tunnunsissä
Ja Sudburyssa. Seuratkaa uutisia
taistelumme edistymisestä uniomme
tunnustamiseksi Ja olkaa valmiit suo­rittamaan''
nutä tehtäviä, jotka ovat
tarpeellisia tämän taistelun jatkues-sa.
..,
Kapuskasingin väkiluku
Ottawa. — Canadan Tilastollisen
Toimiston äskettäto julkaisemien a-lustavien
tietojen mukaan oli Kapus-kastogissa
viime kesäkuussa toimite­tun
väenlaskun perusteella 4.656 asu­kasta,
verrattuna 3.341 asukkaaseen
vuonna 1941. Kauppalan vaejtö on
siten lisääntynyt 10 vuodessa 1,315
hengellä.
palveluksessaan. Teillä, kuten työläi­sillä
yleensä, on oikeUs aika-ajottaln
tarkastaa, että k i r j a on kaikinpuolto
moitteettomassa J t u n n o s s a , . . .
9,000 suomalaista on kadonnut
Silloin kun allekirjoittanut työs­kenteli
Helsingissä 34 vuotta sitten;
eivät tavalliset rasvanahkaiset työ­miehet
tietäneet mitään kesälomista,
puhumattakaan nyt palkallisesta k e ­sälomasta.
Ja sama piti paikkansa
kun tuUn. tähän maahan Sudburyn
seudulle. Mutta sen jälkeen ovat
kaikenlaatuiset "kDnununis(iset?'. vaa­timukset,
saatu/ toteutetuiksi myöskin
eri alojen työläisUnkln nähden nito
Sudburyn; jseuduUa; - Suomessa^^ kuto
muuftllaklnV. Ei.ne-'palkalliset kesä­lomat
i ole tai vaasta:Itipähtaneet vaan
ne ovat tuloksia työväen järjestymi­sestä:
j a .siitä alituisesta-^taistelusta.
Jota ; käydään, järjestyneen työitfäen
toimesta j a erikoisesti Juuri "punai­s
i k s i " j a "kommunisteiksi" leimattu­j
e n työläisten johdolla työ.<qäenr j a kai­ken
-Jcansan iolosuhteiden j a .«el&nän
paistamiseksi' j o , ennen ^sosialistisen
yhtelskuxman saavuttamista. •
" S e työväen Järjestymtoen, Jäsen­maksujen
sUorlttamtoen'ja alituisesil
Jatkuva työväen' tolmtota Ja ..taistelu,
on hjrvin kannattavaa hommaa, sillä
Juuri:siihen' ja ainoastaan -siihen
mm
im
t Mutta jos "Jcöyhät" ja "avustettavat" Länst-EuraK^a^jnaAt ;vp^"
vat WaU Streetin miesten painostuksesta huolimatta ryhtyä itsenäi-diia
kauppaneuvotteluihin, niin kuinka paljon helpompaa se olisikaan
rikkaalle ja "AVustQ^ta'^tatvitsemattomalleCanadaH^
^.V'. Canadan kiuasaiysedut vaativat huutamalla perusteellista muu-
1 tosu. k a u p i ^ p o i i t l i k k ^ siteil, että käytäisiin kauppaa kaikkien mai­den
luussa, jotlui haluavat käydä k^^
perustuvat: kaikki: ne 'uudistukset
ja parannulcset. sellaiset kuto eslmer-
* Idksi'lyhempi'työpäivä .Ja -viikko, pal­kalliset
lomat,, työttömyysvakuutus.:
vf nhuudeneläkkeet ym.. Jotka on voi-;
(tettu -• Canadassa / kuluneen - kolmen
; vuosikymmenen : allcanaj-'''I^Olätoen:
saä 'Tahostaai^' J a ponnlätukslstaan
hän sijoittaa ne työväenliikkeen hy­väksi.
Olosuhteiden edelleen parantami­nen
on suoranaisessa yhteydessä työ­väenliikkeen
Järjestyneeseen voimaan
ja työväen laajojen joukkojen tals-teluvalmluteen.
Mitä Iimokkaammto
osallistumme tähän talsteluim sitä
paremmat ovat tulokset meille kal­kille.
Eikä se pidä paikkaansa atoo-astaan
Jokapäiväisito taloudelllsito
asloihto vaan, myöskto kalkkiin y h -
teiskunnalllsUn asloihto nähden. Nito-pä
esimerkiksi kysymys sodasta ja
rauhasta riippuu, siitä miten valmis
kansa on taistelemaan sotaa vastt^an
Ja pysyvän rauhan puolesta. El suur-r
porhot osallistu .^sodankäyntlto • vaan
he tappeluttavat kansan miehiä toi­nen
: toistaan/vastaan. Suurporljot
Jliyötyvät sodasta, kansan saadessa
kantaa kaiken tuhon j a hävityksen
ja lukemattomat kärsimykset. K un
kansa kieltäytyy tappelemasta her­rojen
puolesta Ja vaatii hyvto äänek­käällä
ja päättäväUä tavalla rauhaa
nito^ rauha säiljry.
- Tämä Johtaa mieleen kysymyksen
siltä, mitä sinä. arvoisa lukija, olet
tehnyt rauhan hyväksi.:. K u i n k a mon­ta
nimeä olet hankkinut siihen rau­han
asiakirjaan,. Jossa vaaditaan C a ­nadan
hallitusta, tekemään aloitteen
Ja kannattamaan viiden suurvallan
välisen' rauhansopimuksen laatimis­ta?
Nyt kun kesäloma-aika on nmrtn
pllrteto sivuutettu, olisi kkikklen, r y h ­dyttävä
kasiksi tähän rauhan asiaan
silla se on talla erää päivän tärkein
kysymys. Jonka rtonalla kaikki muut
asiat ovat Joko enemmän tai vähem­män
toisarvoisia.
Si;s työhön Ja toimtotaan vhrkisty-nem
voimin
* • •
Kesäloman aikana pisti silmäämme
lehtemme elok. 14 päivän numerossa
julkaistu Helstoglstä lähetetty tieto.
Jossa sanottiin mm: *
Virallisten tietojen mukaan on
Suomesta kuluvan vuoden aikana
lähtenyt 20,000 siirtolaista Ja näistä
on Suomen tietojen mukaan mel­kein
puolet' matkustanut Cana-daan.
. :• . •:.,..,•.•:
Uutinen pisti silmäämme aivan eri­koisella
tavalla koska sen mukaan
Suomesta olisi nyt käynnissä Cana-daant
runsaampi silrtolaisyirtauif kuin
historia on koskaan; ennen nfiSinyt:
Pyoreis&a luvuto puhuen se m^erl^tsi-si
sitä, että kuluneen puolen,vuoden
aikana olisi tähän maahan lähtenyt
Suomesta noto.. kymmenentuhatta
suomalaista siirtolaista. ^
Tapahtui sitten nito. että lehtemme
seuraavassa numerossa, o l i Ottawasta
lähetetty tieto, jossa kerrottito Cana­dan
siirtolalsvhranomalsten ilmoitta­neen,
että kuluvan vuoden kuuden
ensimmäisen kuukauden aikana saa­pui
Canadaan 909 siirtolaista Suo­mesta.
On ihnelstä, että Jolssakto tiedoissa
on Jotakto -vtoossa. On syytä kysyä.
Jos et ole tiedoissa erehdystä, mlhta
Jäseniä kuto myöskto Suomen sllr
mäntekevl», olipa heidän tittelmsä
mikä .tahansa.
ne 9.C!K> Suomesta lähtenyttä Cana­dan
siirtolaista ovat kadonneet?
K u n yHdeks^Euhatta.sumnalolstä
katoaa kuin Ihanat unelmat kaiken
maailman tuulito' vaivaisen puolen
vuoden.»alkana-'nito.-luulisi'.sen k i i n ­nostavan
kalkkia Suomen heimon
Kunhan vaan ei 'taaskto olisi käyn-,
nissä jonktolalnen salaperäinen vär­väys
johonkin kierään hommaan?
Muistammehan miten asketuin pal-
Jastettito. että suomalaisia oli värvät­ty
Yhdysvaltoihin Korean sotaa var­ten.
Asla paljastui kun värvätyt
sotilaat olivat Joutuneet vangllEsf. On
mahdollista, että Jälleen on käynnis­sä
jokto salaperätoen värväys ja vdi-keily
suomalaisten Ja mahdollisest^
koko Suomen kansan paan menoksi
j a turmioksi.
Jotakto kierää tässä. yhdeksäntu­hannen
suomalaisen slrtolalsen nur­kalle
jäämisessä on. Kukahan 10"
kenee antamaan siihen tyydyttävän
selityksen?
"Tätä suomalaisten matkalle katoa-niisjuttua
olisi syytä tutkia ja ilmoit­taa
sen tuloksista suomalaiseUe
^ l l e . Uskomme aUeklrJoittaneen U-säksl
olevan paljon muitakin asto^
kUnnostunelta niin rapakon sillä 1^
tälläkta puolen. Jotka haluaisivat ue-tää
mlhto nämä matkalle Icadomi««
maanmiehemme ovat Joutunet 1»
mitkä ovat ne syyt. Jotka ovat jon»
neet heidät eräänlaiseen Jerusalem»
suutarin asemaan. _ .
Alistamme siis tämän a^ian
men hallitusherratokto h u o ^
hartaasti toivoen, e t u näistä ^
nelsta maanmleblstämme t e b t^
mahdolllstoiman asiallinen tlllntt"-
Paljon muutakto tuli hamPaad^
loon kesäloman aikana. mulU su-kuullaan
myöhemmto.
' Soolalnen Vätoö Niskanen J » D « ^
valmpnsa ansaitsevat ' ^ ^ Jl
toksen siltä viemanvaraisuudesUU^
ka tuU aUekl^i^lttaneen j a h j^
vainonsa osaksi ^ ^ ^ ^ ^