Vapaus, September 1, 1951

              JTUVIHM Ei VOIDA OSOinM
IKEUTETUKSt MILLÄÄN UILU
'•n kasvatus- Ja kulttuurijärjestön koolle-
^' jman tiedemieskokouksen julistus
Xl ;uo£i sitten antoi ONESCÖm
j a kas-.aius- ja kulttuurijarjes-
Uo3llekutsuma. monia eri tieteen
edustava lJomiss:o merkittävän
uksea jcssa monipuoliseen tie-en
tut^-iiniustyohön perustuen
u , . että rotuvainoille ei. voida
"mitaan tieteell^tä perastelua:
julistuksen' pohjalla pidfet^
parusissa kansamväLsesti tun-lujen
• antropöJogien, • sosiologien;
-ien. s>Tityperäopin tutkijoiden jaJ
kologien konfsrenssi. Konferens--
hyväksyttiin yksimielisesti «eu-
L julistus
lutsuttuiha antamaan julistuksen
vsyniy'<sen nykyvaiheesta uusim-bjologisen
tutliimul^en: valossa
•n suosituksella kokoontuneet
^pölogit ja biologit ovat paattä.-
juläaisia scuiaavaa:
tunnustavat, otta ihmislajeilla
ItaipuTius erilaistua äärimmäisen
DUtkaisissa prosesseissa, jotka
päättyvät syntyperäisesti eri-
|en rotujen muodostumiseen, y
ivakuuttavat.,että kansallisiaiUS-nollisia
tai kulttuuriryhmiä ei voi-:
)itää eri rotuina ja pitävät väittä-;
änä rajoittaa rotukäsitteeh
lemaan yksmomaan ; perinnöllis'-
[toisia fyysillisiä ominaisuuksia.
. korostavat, etta biologiset eroa-det>
ovat suuremmat saman ro-
[jäsenillä kuin e n rotujen edusta-
He muistuttavat Iisaksi, että
risteyttämisellä, ei ole osoi-f!
cil6van mitään haitallisia biolo-t
seurauksia. Rotusekoituksen so­iset
vaikutukset — hyvät tai pa-
- voidaan useimmissa tapauksissa
sosiaalisista tekijöistä,
ihmisryhmien valisim psykolo-eroavaisuuksim
tulee, he tun-avat,
että kulttuuri ja ympäristö
Itelevät huomattavaa osaa näiden
Ivaiäuuksien syntymisessä, ^ja ettei
; mennessä ole ollut mahdollista
ää rotujen eroavaisuuksia psyko-iUi
purieilla. .
nielisesti h£ tuomitsevat sen
aavan menettelyn, jolla rotu-i
on sehtetty rotuvihan hengessä.
Ivihaa ei voida osoittaa oikeute-i
millaan tavalla — ei sen. enem-ii3teellisilla
xuin moraalisillakaan
fcteilla "
fomiteaan kuuluivat seuraavat
nieheti!' ' ' '
. Ses^tn&n, antropologian' prfa-
|ri, iimsterdam. poUanti,:•
-Dahlberg, Upsalan yllopltr-
JpenfaaoUiayystieteenMä * rotubio-laitoksen
johtaja. Ruotsi, - '
JC,;Dunff. Columbian yliopiston
[tietegn professori, New York, US.
; S. Haldane. Lontoori"yliopistön'
biometrian professori, EnglantL ;
P. Ashley Montagu. Rogersin yli­opiston
antropologian professori. Kew
Brunswick. USA.
; A:: E.;Mousan Uster-Instituittin
riryhmälaborätorionjötaiaja; . Xioxitoo;
Englanti. ' t
H. Nachtsheim, Belilnln yliopiston
per i nnölUsyystastituotitt v^jTofessori,
Saksa, ' ^ '
E. «chreider.;parllslii pateontolo^-
senlitftituutinfys^ntitiyii^tropolö-gian.
, laboratorion apulaisjohtaja.
Ranska. , . '
; J. C.l^evor;>Oabibzidg'en yliopiston
arkeologian ja; antropologian tiede­kunnan
antropologian professori. Eng­lanti,
K
Henri V. Vallois, Pariisin luonnon­historiallisen
museon • professori.
Ranska.
S. Zuckermann. Bhrmlnghainln; yli­opiston
antomian professori. Englanti.
Suomen turlieilijoilJa
loistaira meneslys '
Belgiaii kisoissa V
Liegessft pidettiin elokuun puoUvä-
Un aikaoft fcansainvfiliset. työläisur-hellujuhlat.
Juhliin ' «saUlstui 8
maan tyfiiatsuriieilijoita. ja melkein
Icaikki Belgian työläisuxiieilijat. yh­teensä
ajOOO mies. Ja naisuibeilljaa.
Suomesta osallisttuna&ln Juhliin
9 urtieilijaa,pleid mutta l i y ^
tava Joukko. • Sukin suomalaisista
.voltti oman lajinsa Ja yhdessä he voit:
tiyat vielä viestit. Joten suomalaiset
galyat kaikkiaan 11 ensimmäistä pal­kintoa.
Belgian lehdistö mainosti Jo
edeltäpäin ;6uomen Joukkuetta ikiso-
Jen parhaaksi Ja täyttikin joukkue
loistavasti odotukset. \
Sähkösanomien
hintojen koro­tusta
anottu
Ottawa, — OPR:n ja CNR;n tahol­ta
on jätetty -transportUdepartnuai-tille
anomus korottaa sähkösanomten
maksua.
Anomuksessa pyydetään luiiiät ko::
rottaa tavallisen kymmenen sanaa kä­sittävän
sähkösanoman -maksua 10
sentiW':ja sen jälkeen yhden sentin
kultakin sanalta,
d^ykyään tällaisten sähkösanomien
mhiinumaksu on 30 senttiä päivällä Ja
20 senttiä yöUä ja Jokaisesta yli kym­menestä
sanasta kaksi senttiä sanalle
päivällä ja sentti yöllä; j
Anomuksessa pyydetään oikeutta
nostaa sähkösanomain ntaiksua loka­kuun
1 päivästä lähtien kaikkialla
Canadassa,. paitsi ei Newfoundlandls-sa,
jossa sähkösanomien maksu on Jo
korkeampi. .
Hummanlihaa myydään
Montrealissakin
MontreaL —, ^ Tämän kaupungin
cnsiminälnen hevosenilhi^yymälä oli
•vilkas liikepaikka' viime viikon valhi
teessä. iLauantalna; myytiin-ilihaa yli
250 ostajalle^ja' hinnat' ivälhtellvat 4ä
sentistä .fflfsenftön^^S^uSniä. Hevö-senhhan
loppumisesta el ole vaaraa
sillä -St, Hiyacinthen läheisyydessä si­jaitsevassa
teurastuslaitoksessa tape­taan
noin 300 hevosta päivittäin.^ .
Vanhuuderielakkeen
nauttijat saavat
ansaitt $240 v:ssa
Toronto. — Ontarion huoltominis-'
terl Goodfellonr on Ilmoittanut, et^
tulevan tammlk. 1 päivän j ä l k^
saatetaan .voimaan sel&iin^ säädös
'vuotiaiden eläkketeiln nähden,
että eläkkeen saajat voivat ansalta 240
dollaria vuodesjöi Ja saavat sUtl. täy­den
40 dollartn eläkkeen; Tähän mäi-nessä
on vanfauudenelSkelälset saa­neet
ansaita ainoastaan 120 .dollaria
vuodessa ollakseen kelvolliset,täyteen
eläkkeeseen.--
Tätuä muutos maakunnan'vanhuu-deneläkesäftdöksiln
-saatetaan vol-mkn
Ulttovaltion h^Uituksen äsket­täin
Julkaiseman eläkesuunnltelman
mukaisesti. -Sen mukaisesti .maksaa
lUttovalUonDailltus kalkille 70 vuotta
täyttäneille henkUölUe 40 doUarkt
suuruisen eläkkeen, olivatpa heidän
varalllsuussuhteensa minkälaiset ta­hansa.
Nämä eläkkeet tulevat käy­täntöön
tulevan vuoden alusta läh­tien
Ja kaflcki entuudestaan eläkkeel­lä
olleet saavat sen automaattisesti,
mutta kalkkien muiden tulee.esittää
hakemus sen saamiseksi mahdolli­simman
plan.^Sltä varten on saata­vana
anomuslomakkeita maan. kai­kissa
postikonttoreissa.
Suunnitelma edellyttää myöskin,
että maakunnat Ja liittovaltion hal­litus
osallistuvat 65-^-^ ' vuotiaiden;
cfläkkelden kustannusten stiorlttaml-seen.
ITäitä -eläkkeitä .ruvetaan
maksamaan myöskin-tulevan vuoden,
alusta laskien;' Työkyvytön ja-;vara­ton
henkilö voi saada enintään $40
kuukausieläkkeen; Jonka lisäksi hän
voi ansalta enintään 240 dollaria vuo­dessa
ihnan. että se vaikuttaisi ^eläkr
keen määrään.
i Pääminlsterlr Äost on, Ihnolttanut;
ettämaakimnan lalnlaatljakunta.ko­koontuu
syysk, 24 pnä erikoisesti .van-i
huudenelätkelalnsäädännön <' käsitele-
Haastattelu
Port Arlhor. — V.- ja u.- seura
Iskun vanhoja <;:W
tarkastellessani' pisti erikoisesti sil­määni
£ieuraava: Heinäkuun 31 p. v.
1932. Alppilan ^^'KTousun" toimeenpa-:^
nemlen urheilukilpailujenv5-ottelus-sa,
kuula; pituus, korkeus, 3-loikka ja
100 m. juoksu.: K . Kaarela saayottl
ensi tilan pistemäärällä, 325.^!) 0;i
Kentala toinen 310.48 pisteiltäpä is!!;
Hosttkkakolmaa^efil,57f)istettä. YUä-mainitulstakolm^
tarkaksi. nimittäin
Kaarela ja Kentala ovat pysyneet ;ak-^
tiivisma. kilpakentällä näihin päivjln^
asti. ; Kymmeniä ^: ja ki'>>3^
ajan; lupaavia itirhfeilljoliaxtö»; <myr^-'
kytuulien^pätialtaessa^kfurkköoiitunut
pois kisakentältä;'. .^okäisejla. lienee
siihen omat syynsä;imutta,'näin syr­jäisen
silmällä katsoen; ne '.syyt ,mor
nastikin näyttävät läpinäkyvän} •te­kaistuilta.
Kilpailupöytäkirjassa ei erikoisesti
mainita missä, sarjassa kilpailut ta­pahtuivat,
joten voidaan olettaa: etta'
ne tapahtuivat yleisessä sarjassa, jo­ten
pojat Jo siihen mennessä ovat
ennenkm olleet kilpakentällä. . Yli
kaksikymmentä vuotta aktiivisena
amatööriurheilijana olo on huomioi­tava
: asia silla: kieltämättä ovat he
joutuneet tuntuvasti uhraamaan
omia varojaankin kulkiessaan ^Ipai-luissa
pitemmilläkin matkoilla. 'Kol­menkymmenen
luvun alkuvuosina ur­heilijamme
kulkivat ripaamalla pltr
kiäkin matkoja kilpailuissa, useassa
tapauksessa matkaeväätkin piti hakea
ovelta ovelle. Perillä kyllä toverit
pitivät huolen yöpuusta ja sapuskois­ta.
Rahakkaampana. aikana seurat
jotenkUi ovat pystyneet*, kustanta­maan
kilpailijoiden kyydit, mutta
muut kustannukset suurimmaksi
osaksi ovat jokainen itse kustanta­neet.
•Nämä kaikki ovat ehka vaikutta­neet
siihen, että suurin osa Suomesta
tulleita on -ennenaikojaan vetäytynyt
syrjään. Onpa kai joku vetäytynyt
senkin tähden sivuun, kun ei ole on-,
nistunut pääsemään sekunneissa ja
senteissä; kärkimiesten tasolle.
Ensikesän Liittojuhlia silmällä pi­täen,
meidän pitäisi saada yhtäkkiä
taman alueen aktiivi urheilijoihin
nousemaan vuosien 1930—1938 innos­tus.
iNlina vuosina me saimme sel­laisiakin
kilpailuja toimeksi.. että. ,50
kilpailijaa otti osaa yksistään r^ta-ja
•kenttäkllpailuihin. ; siihen lisäksi
uinti ym. yksityislajit. Täällä on/jäl­jellä
lukuisa. joukko sep ajan suoma­laisia,,
jotka toiset ovat 'vleli, yleinen!
sarjan miehiä ja toiset. Ucamiesten;
sarjan omia. Ottakaa 'etsikkpajas-,
,tanne. vaari,= ja, alkaka ,kiireenyilkka
veryttelemään' Jäseniänne;' 6iih&^ su­vussa
ne tulevat takaisin emien saar
vutetut tulokset Ja toisilla onräraa^
parantaakin. Kun varttuneempi yäkl
käy edellä, kyllä nuoret tuleiTat pe-
Täll^ esipuheella siirtykäämme var­sinaiseen
asiaan. Vanhoja muistei-ipsa
.pälkähU päähäni StiBMlalta
Itseltään lähemmin kyseillä < omasta
^xiilieUuliisesta taipaleestaaiis''S^^
i^ttelu el tapahtunut, nihilDiln pitäisi
jt)^saln.upeassathotellihuoneessa,'eipä
edes kahvikupin ääressä. Se tapahtui
,Kivelän autossa meniiei:^'tullen^ kun
kjKylmme' Punälse^lJhii^tossä An­teeksi:
"Iskun puistossa". JuSillssa. !
Kysymykseeni, Josko hänvosapuU-Icen
muista kuinka paljon ennen
]ytu}tta 1932 hän on urheilunsa :alka-vähentynyt
M07
10 vuoden aikana
Ottaw». — Canadan Tilastollisen
toimiston kesäkuussa toimitettuun
väenlaskuun perustuvat jqilitBtavat tie.
dpt osoittavat Timminsln^väkilukun
vähentyneen vv. 1041 Ja 1951 välisenä
aikana (kaikkiaan a,407 hengellä. Timi.
mistä varten. Hyväksyttävän lainsää­dännön
odotjetaan yksinkertaistavan
voimassa .olevia^ säädöksiä, eläkeläisten
varoihin nähden..
AutÖi^/L^TtiSEN
PYYKKIKONEEN
KULKEVA NÄYTÖS
EDWARDSISSA SUDBURYSSA
Tiistaina, syyskuun 4 pnä, alkaen 8.30 ap.
HDEN PÄIVÄN AINOASTAAN
ÄLKÄÄ SIVUUTTAKO!
Ilmaiseksi
, LAHJA
JOKAISELLE
Ilmaiseksi
10 B E A T TY
AUTOMAATTIA
Ilmaiseksi
30 MINUT7TIN'
NÄYTÖS
Ilmaiseksi
^LIITTYÄ
KILPAILUUN
Ilmaiseksi
SILITYS-NÄYTÖS
Ilmaiseksi
$4.000.00
PALKINNOISSA
SITETÄÄN
IKÄKAUDEN PARHAIN PYYKKIKONE
SE ^e<U^ ÄurOI^Akttl
Vuosia olette kysyneet: "koska saamme sen?" N y t'
bvTt-r^^^' "äetteuudeh' Beatty automaattisen
f.yitkjkoneen, sanotte: "Olen mielissäni, että olen var-pnut
.sita". Se on KÄYTÄNNÖLLINEN—se on ainoa
I omaatti, joka on rullien päällä, helposti liikutettava. •
I sila taivitse kiinnittää lattiaan. Tehokas pesee,
r emmin kuin mikään kone maailmassa. Käyttää vä-
^^^"^""maa vettä. Se M A K S A A P A L J O N VÄ-cUi/
WldA SUbBURY itMITib
C9 Elm St. West Puh. 8-8366 Sudbury
• EI KASIEN TARV^S£
KOSKEA VETEEN^.,
• tX TABVITSE VAAIITAA
1 VAATTEITA . - '
• EI TARVITSE AMMEITA
EIKA LAUTOJA .
• EI TA9VITSE VIBUTTAA
• EI PYHKEAMISTA
tout^ tuli vastaus: "Minä en niin tar4
kalleen muista vuotta koska alku öin'
tapahtunut, mutta kyllä sen on pitä­nyt-
tapahtua vuosikaupalla.ennen
sUlä saavuttaakseen 6-ottelussa en­simmäisen
tilan kuudestatoista kil­pailijasta
on josellainien eslaniikä. d
voi tapahtua^umalan armosta.*'
Minä vuonna olet ensikerran ollut
Liittojuhlissa? "V. 1935 olin ensiker­ran
Torontossa liiittojuhlissa. K Sil-jloin
oli poikia vielä arkalasta kotosin,
joten tulokset eivät olleet varsin kef-;
huttavat. — Mutta v.lSa7 1iUttoJuh-'
lat samassa paikassa olivat paljon
antoisinunat.: Mestanniksiakin tuli
useampia ja muutenkin kaikki kävi
nlhikuin 'vanhalta tekijältä; «e oli
muutoinkin hyvin vaihteleva matka.'
Piittaamalla sinne täältä mentiin Ja
samoin tultiin takaisin: Tulomatkalla
oli mukanani Kiemen Jussi, Joka tuli
edustamaan Toronton Yritystä Port:
Arthurin Iskun järjestämissä B-sar-
Jan ' mestaruuskilpailuissa. Hyvin
muistorikkaita ovat myöskin viime
kesän eteläpään Ja tänä kesänä To-^
ronton Liittojuhlat.: Tulostaso luon-nolltsesti
on menossa iän mukana'
alaspäin, mutta nihihän se menee toi­siltakin
vanhoilta, joten sijoitus on
edelleenkin .pysynyt kärkipäässä."
Onko sinulla vleensä .^oUut mitään
erikoista n.s. leipälajia? 'Enpä tiedä
oikeUi sanoa, kaikissa hypyissä, hei­toissa
ja lyhyen matkan juoksuissa
on tullut teutaroltua. Keihäänheitto
yritti tulla tavallaan leipälajUcsi, sillä
sitä"-^ aUcöinaan sain rientämään^
yähän^yli 52 m. Sekin on mennyt jö
alaspähi. "Ensikesän juhliin mennes- •
sä' pitäisi saada seipään pysymään 11-
m:Msa'ainakln vähän 3^11 50 ni, KU-n^
ll^ on ,näes yakaa aikomus 'juoda
'jlasi^irnupiimää siiiuti kustannuksel­lasi,
'ionka olet luvannut kun; keihäs
yjiitfc|j^)|.^5p ^rajaviivan.,,, ^yjjylssä Ja
juoksuissa ainaisena' kilpAveikkona:
minulla on ollut Kentala. Me .emme
viejäkään saa selvää kumpi meistä
on toinen. Mikä omituisinta, meidän
välillämme sama suhde oli vallinnut
kaikissa sarjoissa kilpaillessa. Mi-:
nun tulosrekorttini lienee vähän kor-'
Iceampalla yleisesti, mutta se johtuu^
siitä,\että minä heitoissa olen aina,
ollut,vähän' paremmalla puolella.^'
Voisitko sinä sanoa, mikä on vai­kuttanut
siihen, että aikoinaan vilkas
urheUutohninta väUllä oU joukkomi­tassa
sekä yksilölUsestr melkein kuol­lutta?
"Siihen oli aivan luonnolli­set
syynsä. Suomalaisten siirtyiminen
täältä -Karjalaan teki kaikkein tu-hoisinta
jälkeä Juuri urheiluseuroi­hin.
Kaikkien urheiluseurojen aktii­visemmat
Jäsenet etupäässä siirtyivät
Karjalaan. Olihan siihen aikaan
yleisenä sanontana, että Oiva Mauno
vei mennessään koko Tarmolan ur-^
heiluseura Väkevän Karjalaan. Tot­ta
onkin, että suurin osa Väkevän
toimivista jäsenistä siirtyi yhdessä
joukossa Karjalaan. Samalla tavalla
siirtyminen vaikutti Iskuun, Kar­huun
Ja moneen muuhun ripeästi toi­mivaan
seuraan. Jonkun ajan kulutr
tua Espanjan . vapaussota vaati
myöskin osansa tältäkin alueelta ja
mikä omituisinta; etupäässä urheilu­seurojen
jäsenistä. Tuntemattoma­na
makaa Espanjan mullissa Isktm
Sipponen, Kyyny ynnä monet muut.
<Ne Iskun Jäsenet mitkä hengissä pa­lasivat
ovat. siirtyneet muualle joten
esimerkillisesti toimiva seura väliai­kaisesti
nukahti. Sama nukkumatauti
tarttui kaäckiin alueen seuroihin, tart­tui
niifi raskaasti, että suurin osa ei
ole vieläkään herännyt. Tuollainen
joukkolamaannus vaikuttaa tavallaan
yksilöötlkin. Lisättypä vielä muna-lukko
aikakausi, j ( ^ keskeytti het­keksi
koko SJ'.n toiminnan, vaikutti
osaltaan myöskin urtiellutolmintaan.
Minäkin tässä välUIä Intouduin elä­mään
vain omaa elämääni, joten ur-heiluhommat
tyyten unohtuivat. Mi­nä
kuitenkin Joten kuten Ikäänkuin
heräsin; unesta ja aloin uudelleen
pomppima^ talvella sekä kesällä.
Mutta minä huomaan etten saa ottei­siin
enää sitä terää mikä niissä olisi,
jos olisin sinnitellyt Ja yhtämittaa
harjoitellut,"
Onko^koskaan pälkähtänyt päähäsi
antautua vaikkapa puolammatllalsdc-si^
Ja oU8iko>lihen ollut tilaisuutta?"
Ei vielä,tähän päivään mennessä ole
pälkähtänyt päähäni myydä amatdö-rioikeuktiani
muutamasta hopeapen-ninglstä;;
"VJlsaat" ihmiset; kyllä sa­novat/
eitä urheilijalla /yyskulttuurln
harra-stajalla on sahajauhoja aivojen
tUalia, VW olla että niitä oh mi­nunkin
l^iakQpassanl. mutta siitäkin
huolimatta minä olen koettanut seu'
rata maailman, tapahtumia niiden oi­kealta
kiintUtA. Jos niiden viisaiden
ylimielisyy* 7 ^jfaeilljolden henkisiin
iQrkyihtq, nähden pitäisi paikkanka,
niin esim. TMiekkoalovaklan juoksijal-mlnslasä
oli v. 1041 toimitetun väen-laskun
mukaan-2Ö.790/aaulcasta mutta
iViime:ke9äkuufsatajpahtuneenl laskun
Mukai»' aUioutiuin lienkeä. 0-
soittaen siten vflbennyä^ä eUcä lisään,
tyrnistä Ikuten on ylels^ni^-sääntönä
miltei kalkissa '<:!anadan;>kaupungel8-
.-•-.(. - "r-rv-rV-,-' 'j. ; ; ••'f/*i^lv> V'^'i.-'-'»''*'V-'--'!*^-'^ \ ''- .••:•*•''•-••
sa. ' ^
Canadan asevoimat
lisääntyneet '75 pros..'
' ottava.^ — Canadab puolustusmi­nisteri
Claxtonlnvaskelsen Ilmoituk­sen
'mu3eaan:oIl Canadan'asevoimissa
;elok alussa kaikkiaan 82;139 naista ja
miestä verrattuna 46^86 mieheen Ja
naiseen' vuosi aikaisemmin.^ Canadan
asevoimat ovat siten, kasvaneet vuo­den
kuluessa nohi 1h prosentilla. E-dellänuUnltutUuvut
käsittävät Cana-dan
kolme aselajia, armeijan, laivas­ton
Ja ilmavoimat.
Suomalainen Canadan
Ruotsiii lähetystössä ,
Toronto. TääUä on iUnoitettu, et­tä
mr. Voitto Seppälä Amherstburgis-ta
"VVindsorhi läheisyydestä on saanut
nimityksen Canadan Tukholman lä-
.9ietyst6ön. Mr. Seppälä on 32-yuotias
mr. Ja mrs. Eino Seppälän poika. Hän
on Jo: matkustanut vainionsa 'Scera
Tultholmaan. *
Ohioiaineii voitti
$5,15010 mailin
uintilcilpailuissa
Toronto. — Canadan kansallisen:
näyttelyn yhteydessä suoritettiin vii­me
keskiviikkona ammattilaisten';
kymmenen mailin uintikilpailu maa­ilman
mestaruudesta: Kilpailun voit-:
ti 29-vuotias Jerry Kerschner Colum-
)buksesta, Ohiosta, ja hän sai voit­tonsa
Johdosta 6;150 dollaria; josta;
5,C03 dollaria oli ensimmäinen pal­kinto
ja 160 dollaria kierrosrahoja;
Hän' suoriutui kilpailussa neljässä
tunnissa.' 26 minuutissa ja »2 sekun­nissa.
• i " ' ' .
: Kilpailun kahdeksan enshnmäisen
mallin pituisen > kierroksen' aikana
näytti siltä kuin-voittajaksi tulisi'18-:
vuotiali winnipeglläinen Oeorge' Be-;
wan. Joka esiintyi ensimmäisen ket'-!
,ran .ammattilaisena. -Hän ui ^matkan
,4.31.21 sillä hän jäi jälkeen yhdek-;
sännellä kierroksella^ja saapui maa-
Uin; lähes kuusi minuuttia voittajan
jälkeen.,; Nuori mies sai .ponnistuk­sistaan
2.650 dollaria, josta 2.250 dol­laria
oli toinen palkinto, ja loput kier-rosrahoja.
sekä 50 dollaria' nopeim­masta
kierroksesta.
Kilpailun kolmannen )}alklnnon
voitti tämän kilpailun viimevuothien
voittaja "Cllff Lumsden New Toron­tosta,
jonka odotettiin voittavan tä­män
uinnin liolmannen peräkkäisen
kerran. Hän tuli kuitenkin maahin
minuutin Ja kolme sekuntia myöhem­min
kuin nuori 'Winnipe2iläinen ja sai
palkakseen '750 dollaria.-
Nuori Bewan oli voittanut maanan­taina-
pidetyn amatöörien kahden
mailin mestaruuskilpailun. '• Hä» Joh­ti
lö mailin kilpailua kahdeksan en­simmäisen
kierroksen^ ajan. jakaen
ensimmäisen - kierroksen:, voittajan
kanssa kun he olivat mailin koh­dalla
aivan rinnakkain.
Tulevatekoinen buffalolalnen tro-kinaju^
Steve Wozniak ollLumsdenin
khitereHlä ja sai 'neljäntenä palkin­tona
SOO dollaria. Viidenneksi sijoit­tui
osittain raajarlkkolnen entinen
olympialaisuimarl Piorties H.; Norris'
Winchesterista. Mass. ja kuudenneksi
huffalolainen Paul Maloney. He sal­vat
palkinnoikseen 300 ja ^150 dolla­ria.
Kymmenen mailin taipaleelle läh­tijöitä
oli kaikkiaan 39 mutta aino­astaan
noin tusinan venan ui matkan
loppuun saakka, Voituijan saapues-sa
maaliin oli viimeisin kilpailija vie*4
neljä mallia perässä.
Kilpailun suurimpia yllätyksiä oli
40-vuotiaan torontolaisen, Ben <}aze-
Ihi keskeyttäminen. Hän oli voitta­nut
tämän kilpailun V . 1947 ja oli
kuudennela kierroksella kahdeksan­nella
tilalla. Hänet nostettiin; pois
vedestä seitsemännellä kierroksella
hengitysvaikeuksien takia. . , - .
Tämän vuotis^ - kilpailun voittaja
johti viimevuotisessa ubmifisa kuu­den
MQnsimmiäisen kierroksen ajan
mutta oli väsymyksen takia pakoitettu
luopumaan kilpailusta. .
i| Lauantaina, syykuun l^._-f-Sa%aas^-%pt;}^l^^
Taysiii M t i
jraläinliertäisiä
vuoteitako?
iieant. — "Piilakausi" on ment^t
ja omi» Jo tullut pidetyksi vähkn lo­maakin
&en päälle; joten pian taas^ on
nostettava reppu selkäan-ja läMet-tävtt'
kuusia' kukistamaan.'('Vaikka
työmaita täUä kerralla onkmthyv^
saatavissa, tunnustaa metäämiestcn
keskuudessa''Olevanrpaljon;^uhatto-.^
muutta xnr. Cooperin "luvattomien
nlskaTötteiden'" takia. ^
Mielstä metsämiehistä tuntuii vähän
sille.'että Cooperin jalierrojräikeskell
nen sopimus, jonka - tarkoituksena >'on:
koetella meidän selkärankamme: kes­tävyyttä,
tulee aiheuttamaan paljon
risttriitoja ja vastuksia alkavan r työr
kauden aikana, ellei: ^hallituksen työ-suhdelautakunta
nopeassa järjestyk-aessä
.pane toimeen'lainmukaista ää^
nestystä.
On itsestään, selvää, että Jos mr.
Cooper saa mielensä mukaan ja met­sämiehiä
-kuulematta sopia metsä­miesten
asiat työnantajain kanssa
helmeilevien lasien ääressä, niin pian­ollaan
taas majoissa; jollohi kämpillä
joka :tolnenmies ^ saa-maata: väsy. 8llw
miUä, ettei silmät ole aamuishT täyn-
• nä ylävuoteelta tippunutta! heinänpo-roa.
«.Kaikkihan muistavat, kuinka mn
Cooper v. 1948 jakaen Jälkeen kun talsi
teltlin "tuplavuoteet" pois, suhtautu!
kovin kyhfiäkiskoisestl metsätyöläls-ten
vaatimuksiin.
Hyvä merkki näin meidän työläis­ten
kannalta katsottuna ei ole fiekään,
että Kivlperän Pekka on kofhottanut
tapparansa Cooperin ja (hänen jänki
klystäväinsä puolesta., Vuosikausia­han
on ollut Jo selvä, että Pekka, ve­tää
ala siitä narusta jolla kiristetään
metsämiesten elinehtoja. Eihän maU
nitulla "herrasmiehenä" ole vleJä mili.
loinlkaan! ollut hyvää ^sanaa metsä-miehistä
sanottavana.
Muistakaa, metsämleakaverit. että
seisotte lujasti oman Canadan Metsä-työläisten
Union takana, niin käm­pillä
kuin muuallakin^— Antti.
•k:.
kaan oli Mattawan kaupl»alas9a.'3j029[^'w
asukasta pU-1.058 asukasta^ äxen«öfttti;|i"
'IMkärlt j a » f t u r g l t ^ ' ' n '
' J>R. R. M. THOMSO?*. < ^
DR. t;W. DAVIDSON &
Hammaslääkärit ' ( ..v
* DR. 1. O. POLAqK i; .'t^
DR. L. N. HOBBS^
Suomalainen tulkki "'"^ ^ ,
pm EKq St. E.,puh. 3-71^VBoaiTO^
iiinnuninniiiniiiii<iiiiiiniiiinmiiiiii
UtAKA» JAklRURSI''..
Puhelime'i:.' ..^onttori 4-4303
Kotuii 3-12ä2
Htioiie 201>-&7 E lm Sh 1S:
lUeent Tbeatre BuUdloff ^ >' '
iiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiii?
mm
Palaa Suomesta ^
'Newr York. — Kxxh Ruotsin Ameri­kan
Unjan moottorlläivä' Oripsholm
saapuu tähne syysk. 1 pnä on" sen mi^-
kaha nim. 83 Suomesta tälle ';nan^^-
Tcelle tulevaa. niatkus);ajaä,. Capadaan
matkalla okvien • jquk<^a ; ön . ^ i ^
Dagmar Laine Sundiineata, Ont. , >
- 1, ) ' <••" 11 "• \
Hyvä' sato saadaari^ ' ''
Itä-Euroopassa
Lontoo. — Itä-Eilroopastä' srfatu-j
Jen tietojen 'mukaan' feaadaftnslelläi
tänä vuonna erittäin hyvä sato. 'Ete­lä-
Venäjällä saadaan erlkolseft, hyVäf
sato.- " '\ '\ . ,
Ranskan satotoiveet ovat keskihkcr- -
taista huonommat ja huonoimmat *ko-^
ko Länsi-F«uroopas8a. ' Britanniassa
ei kylmän kevään tähden saada myös­kään
niin hyvää satoa kuin oli toivot­tu.
tarlclsiutiakaa silxnaiui»
Eränk R. fi/ocA K O ;
^. OplometrlstUlä v«
" KOjmJULUSfiT MAKSUT /'^
'nuoNt:4ia -
PUU. 4-4014
Mackey-rakoinui
DUBHAMN.
Pldenfäkkn kähkmne ikää
KORJAtTTAmLLA
' ne'' ajoissh' luoteiiavid^^
Mitpeliepätf
SUOMALAINEN SUUTABfl
116 E lm St. East
, Apteekin alla
Sudbury, ' , Ontario
\
Ainoastaan $14.95 edestalcaisin^
Canadan Kansalliseen Näyttelyyn
TORONTOSSA
Käyttäkää hyväksenne tätä halpaa kyytiä ja matkustakaa Cahadatt
Kansalliseen Näyttelyyn mukavasti
BUSST LÄHTEVÄT SUDBURYN BUSSIASEMALTA
Klo 7.00 A.P..
Klo 10.00 A.P.
Klo IJJOLP.
Klo 7.50 LP,
Valonsäästöalkaa
THE GREYHOUND LINES
UNIO^r BUS DEPOT
151 ELM ST. E. PUHELIN 6-5671
(30-1)
«oen, el pitäisi olla alvokopassaan
enää sahajauhojakaan. Minä en tiiliä
la Satu Pekalla^ kuntoisuuteensa kat^
halua sanoa sitä, etteikö meissä ur­heilijoissa
löydy saha^auboalvolsla.
mutta niitä sahajauholhmislä löytyy
muillakin aloilla, melkeinpä vaan suu-remnuuMta
suhteessa, kuin mitä llme-nte
urheilijoiden keskuudessa/'
Monia tärkeitä kyselyjä olisi vielä
ollut, mutta' onnettomuuteksi auto
pys&hty^ korteerlni eteen. Joten haas­tattelu
katkesi kuin savlpilpun varsi.
Minä kfinunin ulos autosta ja Kaarela
emflntlneen lähti painattamaan ko-;
tlansa kohden. Siellä kuuluivat leh­mät
odottavan lypsäjäänsä. — Loso-
Jätkä. f
10,000 OPPILASTA EIVÄT
VOI OLLA VÄÄRÄSSÄ!!
Kolmckymmentävllsf vuotta on- 'St.
3UDBUBy BUSINESS COLLEGE
nauttinut VefiaanuJttoniasla' maineMta oppUaitoksena/v mlscft,! yU^ ^
fcymmeneiiiufaatta o^pUasCa* «in Opiskelleet heidän IUkealanktintil!ian.y^
Tämä on «aavutus. Josta voimme todella, olla ylpeitä. ''^•C'
•• " Oppilaitemme'menestys on'yleisesti tunnettu!
Vanhemmat, Jotka ovat varanneet heidän pojUIeen;J»,tyMfir^
- tibnän crlnomaXaea mafadoUlsauäen/testamenttaavai heuJeiellnlkftl.^-';^!^
sen perinnön, josta lapset voivat olla ainaisesti kiitollisia.' ' V '^
S Y Y S L U K U K A U S I A L K A A TIISTAINA S Y Y S K . ^4.Pl'^'^
Kutsumme vanhempia vierailemaan meidän tilavls$a>luokkahuo-:i>^^
neJssa. PYYTÄKÄÄ MEILTÄ MEIDÄN ASETUS-LIÖTAAMME: j';^
Kirjoittakaa, soittakaa puhelimella tai käykää saadaksenne lähein-iir^^^^
piä tietoja, mitä meidän oppilaitoksellamme an tarjottavaa lapsU-'^/^
;»fjs.:;pii«cpe>'i|i^
•Central Sch Koniif
m mi.
m