Vapaus, October 6, 1966

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 6 p. r - Thursday, Oct. 6, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
EoiTORtVV. E K L U N D MANAOERI E. S U K S I
' T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAUe74.4afl4
Publlsjbed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays atid Saturdays by V i l a us
PubliäilQg Co. liimited, 100'1D2 E lm St; WeBt;^Su(!bUcy, Ontario. Canada.
MaUlniB Aödress: .Box 69
Advertlsing lates up<m appUcation.^vt^
AuthQiized as second dass maU:by the>R Office Department, Ottawa.
, and flor paymM^^^^^^
CANADIAN LÄNGUAGEiPRESS
TILAVSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. $0.00. 6 kk. $4.75 ' USA.-ssa.
3 kk. 2.75
1 7k. $10.00, 6 kk. $526
Suomessa: 1 vk. 10.60. 6 kk. -6.76
DDR KOLKUTTELEE YK:n PORTTEJA
"Sijaissyytetty" Jakartassa
Indonesian entinen u]k:oministeri Subandrio on nyt J a ­kartassa
syytettynä hallituksen kukistamisyrityksestä, sub-versiivisuudesta
ja taloudellista laatua olevista rikoksista.
Hänelle voidaan huolellisesti valmistellun oikeuskuulustelun
perusteella langettaa kuolemantuomio, vaikka 52-vuotias S u ­bandrio
kieltää jyrkästi syyllisyytensä.
Maanantaisessa oikeuskuulustelussa Subandrio sanoi hä­nen
hallituksensa saaneen CIA:n asiamieheksi väitetyn erään
amerikkalaisen asunnosta asiakirjan, niistä ilmenee, että Y h -
) dysvaltain ja Britannian imperialismi suunnitteli silloin
hyökkäystä Indonesiaa vastaan. Miten Subandricm käy tässä
• oikeuskuulustelussa, sen tulemme pian näkenfiään. Muistaa
kuitenkin sopii, että Indonesian taantumusvoimat ovat yiime
vuoden syyskuussa tapahtuneen kaappausyrityksen jälkeen
järjestämänsä verilöylyn yhteydessä murhanneet arviolta
miljoona kommunistia^ ammattiyhdistysjäsentä, talonpoikais­johtajaa
ja muuta kansanvallan kannattajaa.
Mutta vaikka syytetyn penkillä on entinen ulkoministeri
Subandrio, niin hän on sittenkin ^'sijaissyytetty", sillä niillä
voimilla, jotka yrittävät nyt vetää Indonesian Washington-
Tokio-Jakarta akseliin, on ensiluokkaisen tärkeätä saada mus­tatuksi
presidentti Sukarnon nimi, sillä vaikka presidentti
Sukarnon poliittisia siipiä onkin taantumusvoimien avulla
leikottu-ja ruhjottu, niin hän on edelleenkin kantona ääri­oikeiston
kaskessa nimenomaan siksi kun Sukarnon, tunne­tun
ja tunnustetun itsenäisyystaistelijan takana on miljoo­naiset
kansanjoukot.
Kuvaavana seikkana voidaan todeta, että Jakartan oi-keuskuulustelusta
viime maanantaina tulleessa Reuterin uu-tistiedossa
sanotaan lopuksi mm. seuraavaa:
" . . .Indonesiaa hallitsevat varovaiset kenraalit eivät
yritä paljoakaan salata haluaan Sukarnon paljastamiseen,
vetämättä häntä itseään syytetyn penkille mikä voisi aiheut­taa
sisällisscdan. Mutta Indonesiassa ei ole varmaankaan ko­vinkaan
monta viatonta, joka ei käsitä, että Subandrioa vas-,
taan heitetyt kysymykset ovat todellisuudessa tarkoitetut
SukarnoUe.
Kaikkein mielenkiintoisimmat näistä kysymyksistä kos­kevat
presidentin. (Sukarnon) osuutta vasemmiston kaappaus­yritykseen
vuosi sitten jolloin 6 kenraalia ammuttiin tai puu­kotettiin
kuoliaaksi j a heitettiin sitten käyttämättömänä ole­vaan
kaivoon Halimin lentokentän luona olevalla kumiplan-taasialla.
. . .
"Sukarno meni lentäen kaappausyritysaamuna Halimiin.
Oikeuskuulustelussa . pyritään saamaan selville, oliko hän
(Sukarno) osakas salavehkeilyssä kenraalien tappamiseksi,
tai menikö hän sinne pitkäaikaisen ohjelman perusteella min­kä
tahansa kaappausyrityksen sattuessa.
"Jos mikään on Jakartassa varmaa, se on se, että Sukarno
selviää tästä koettelemuksesta paljon mustattuna".
Toisin sanoen^.Reuterin uutistiedon mukaan, presidentti
Sukarnon mustamaalaus on todellisena tavoitteena ja enti­nen
ulkoministeri Subandrio on syytettynä vain siksi, että
voidaan mustamaalata Sukarnon poliittista kuvaa. Jos asia
näin on, siiloin on Subandrion kohtalo ennakolta sinetöity.
. Kuvaavaa on, että kun yhdysvaltalainen Times-julkaisu
heinäkuun 5 päivän numerossaan julkaisi 5 sivua käsittävän
kuvauksen Indonesiasta, niin se sanoi siellä suoritettua i h -
misteurastusta "lännen parhaaksi tämän vuoden Aasian uu­tiseksi."
Kuten länsimaiden lehdistön tapana on ollut presidentti
Sukarncsta puhuessaan, edellämainitussa Reuterin uutistie-dossa
kiinnitetään myös huomiota Indonesian hallituspiirien
seksi-hurjasteluihin nuorten tyttöjen kanssa jne; Tämäkin
viittaa siihen, että kysymj's ei ole niinkään paljoa ulkominis­teri
Subandrion "kuulustelusta" kuin presidentti Sukarnon
mustamaalaamisesta.
VIIMEINEN SANA VIELÄ SANOMATTA
Yhdysvaltalaisten uutistoimistojen tarinoiden mukaan
presidentti Sukarno on moneen kertaan painettu maan ra­koon.
Meille on sanottu, että hän on vain nukkeäijän osalla,
jolla ei ole todellisuudessa enää mitään merkitystä.
Mutta kovan tullen, kuten edellämainitussa Reuterin maa­nantaisessa
uutistiedossa, sanotaan vallassaolevien kenraalien
"pelkäävän sisällissodan alkamista", jos he käyvät käsiksi
Sukarnoon!
.Epäilemättä on selvää että äärioikeisto on Indonesiassa
nyt niskan päällä, ja että Sukarnpn valtuuksia on vastaavasti
rajoitettu. Mutta kun Sukarno tuomitsee julkisessa puhees­saan
Yhdysvaltain hyökkäyssodan Vietnamissa j a vaatii pa­laamista
Geneven sopimukseen, kuten hän mainitsi maansa
21:ssä itsenäisyysjuhlassa pitämänsä puheen yhteydessä, niin
Bonnissa on huolta y l l in kyllin
näinä päivinä. Erhardin matka
Washingtoniin oli tuloksiltaan lai<
hanlalnen, ja kotimaassa odottaa
liittokansleria kärkevä oppositio.
Eräänä huolenaiheena on, vaikka ei
aivan uutena, toisen saksalaisen valr
tion 1^ Saksan demokraattisen tasa­vallan
kolkuttelu Yhdistyneiden
Kansakuntien portille. Länsi^Saksä
t u l i jo maaliskuussa hysteeriseksi
kun DDR esitti Puolan välityksellä
anomuksen Y K n jäsenyyden saami­seksi.
Anomusta ei kuitenkaan otet­tu
silloin edes turvallisuusneuvos­ton
työlistalle; Nyt Saksan demo­kraattinen
tasavalta on jälleen
kääntynyt maailmanjärjestön puo­leen
esittämällä tällä kertaa muis­tion,
jonka .Bulgarian YK-edustaja
toimitti pääsihteeri U Thantille. -
Länsi-Saksan on onnistunut pai­nostaa
läntiset liittolaisensa siihen,
"että ne eivät tunnusta DDRn ole­massaoloa.
Itse Bonnin hallitus
esiintyy koko Saksan edustajana. ja
uhkaa suhteitten katkaisemisella
kaikkia maito, jotkauiskaltavat tun­nustaa
Saksan toisen valtion. Tämä
politiikka kuitenkaan ole osoit­tautunut
vedenpitäväksi. Hiljattain
Länsi-Saksa itse jo kolkutteli Roma­nian
takaovea ja jos diplomaattiset
suhteet solmitaan on uusi reikä
muodostunut Hallsteinin oppiin.
Looginen kehitys tuntuu olevan, et­tä
Länsi-Saksan kahden vuosikym­menen
aikana rakentama eristys-muuri
DDRn ympärillä alkaa mur­tua
lopullisesti huolimatta siitä, et:
lä Länsi-Saksa toimii kuumeisesti,
joka kerta kun huomaa Saksan de­mokraattisen
tasavallan pyrkivän
samalle tasolle Saksan länsiosan
kanssa.
Reaalinen tosiasia on, että E u ­roopassa
vaikuttaa kaksi suvereer
nisla Saksan valtiota — Saksan de­mokraattinen
tasavalta ja Saksan
liittotasavalta. Sosialististen maiden
tulkinnan mukaan Saksoja on kol­me
— Länsi-Berliini katsotaan
myös erilliseksi saksalaiseksi val­tioksi.
Suvereenina valtiona Saksan
demokraattinen tasavalta pystyy
täyttämään Y K n peruskirjan velvol­lisuudet.
Sosialististen maiden jou­kossa
erityisesti Neuvostoliitto on
ryhtynyt viime-aikoina aktiivisesti
lukemaan DDRn pääsyä Y K n jäse­neksi;
Neuvostoliittolaisen uutistoi­miston
Novostin toimesta järjestet­tiin
hiljattain kysely, jossa tiedus­teltiin
mm.: "Oletteko sitä mieltä,
että DDRn politiikka on Y K n perus
kirjan vaatimusten mukaista, j a et­tä
tämän valtion ottaminen Y Kn
jäseneksi lujittaisi rauhaa?" Eritte­ly
osoittaa suurimman osan vastaa­jista
suhtautuvan myönteisesti tä­hän
kysymykseen.
Molempien Saksojen ottaminen
Y K n jäseneksi samanaikaisesti on
noussut tässä yhteydessä esille.
Tällaisesta ra;kaisusta olisi ainakin
se hyöty, että silloin Länsi-Saksan
liittohallituk.sen täytyisi kiTntcäm?
min sitoutua noudattamaan Yhdis­tyneiden
Kansakuntien päämääriä
Ja periaatteita. Molempien Saksan
valtioiden jäsenyys olisi myös Eu­roopan
turvallisuuden ja rauhan
säilyttämisen etujen mukaista. Sa­malla
se antaisi mahdollisuuden
päästä eteenpäin Saksan rauhanky-
.symyksen järjestämises.sä joka ön
ollut .avoimena yli kaksikymmentä
vuotta — toisen maailmansodan
päättymisestä lähtien.
Järkevää suhtautumista Saksojen
jälleenyhlymiseen osoitta DDRn
ulkoasiainministeriön, muistio, jos­sa
todetaan^ ettS "koska Saksan
maapdrälle on muodostunut kaksi
vastakkaisen ' yhteiskuntajärjestel­män
omaavaa vastakkaista jioUtiik-kaa
harjoittavaa valtiota, Saksan
jälleenyhdistyminen on mahdolU^
nen vain jännityksenr i laukeamisen
ja rauhanomaisen lähestymisen pro
sessin tuloksenaj mille taas <H) edel­lytyksenä
rauhanomaisen yhteisym­märryksen
aikaansaaminen molem­pien
valtioiden välille." Raulan-omainen
rinnakkainolo on usein
viime aikoina viljelty termi. Mo­lempien
Saksojen ollessa Y K n jäse*
niä saataisiin tämä periaate vaikut­tamaan
myös niiden välillä.
"Sen joka tukee vakavasti Sak­san
kansaa sen jälleenyhdistymis-asiassa,
tulee ottaa lähtökohdakseen
olemassa olevat realiteetit, kahden
suvereenisen saksalaisen valtion
olemassaolo. Molempien Saksan
valtioiden—jäsenyys Yhdistyneissä
Kansakunnissa, niiden välisten suh
teitten normalisoiminen ja yhteis­ymmärrys
Saksan kansakuntaa kos­kevissa
tärkeissä' elinkysymyksissä, • vutus — Paavo Ruonaniemi.
ovat samalla ainoa tie, Saksan kah­tia
jaon kuilun vähitellen tapahtu­vaan
umpeenluomiseen. Viain tätä'
Uetä on mahdollista pitenunällätSh-täixnelia
luoda edellyfylräet ,4Uli?»
että koko Saksan kansa yhtenläses-sä
demokraattisessa saksalaisessa v
valtiossa, toteuttamalla Potsdamin
ja Yhdistyneiden Kansakuntien pe­riaatteita,
voi saavuttaa tasa-Ärvpi-sen
paikan kaikkien kansojen 'rin­nalla",
sanotaan edellä mainitussa
muistiossa. ; : f
Saksan kysymys kokonaisuu(,c|es-saan
on n i in monlmutkaine;a,, (että
se el vielä kohta selviä. M i ; ^ | jak­san
demokraattisen tasavallan: ano­mus
Y K n jäsenyydestä on. kuiten­k
i n taas saanut asian esille, ja jul­kisen
sanan palstoille. ' J a .vaikka^
nykyisten lähtökohtien v a l l i t e t a ei
lienekään mahdollista, että DDR
vielä tässä vaiheessa istuisi paikal­leen
maailmanjärjestön istuntosa­lissa,
joutuvat jo edustettuina ole­vat
valtiot ottamaan taas kantaa |
kysymykseen ja sekin on jo saa
A. T. H I L L
Susi aluevaltaos M-liitoffl ja
Ranskan yhteistySssä
Moskova. — Ranskan ja Neuvos­toliiton
väliset tieteelliset ja tekni­set
suhteet tulevat käsittämään
vielä yhden alan, nimittäin korkei­den
energian fysiikan. Maiden vä­lillä
on juuri päästy sopimukseen
yhteisistä tieteellisistä tutkimus­töistä
ainutlaatuisella hiukkaskiih­dyttimellä,
jonka teho on 70 mil­j
a r d i a elektrovolttia ja jbtal raken­netaan
parhaillaan Moskovan lähis­töllä.
Tähän sopimukseen päästiin neu­votteluissa,
joita kävivät Ranskan
tiede-, atomi- ja avaruusasiain mi­nisteri
Alain Peyrefitte ja Neuvos­toliiton
atomienergian käytön va-liokomitean
puheenjohtaja AndrOr
nik Petrosjants.
Alain Peyrefitte j a Anöronik Pet-losjants^
Tsanoiv^at-olevansa tyytyväin
siä Neuvostoliiton ja Ranskan suh-.
teiden kehittymiseen atomienergian
rauhanomaisen kyytön alalla. Mo­lemmat
maat vaihtavat määräajoin
asiantuntijavaltuuskuntia näiden
kysymysten merkeissä.
Moskovan lähellä sijaitseva hiuk­kaskiihdytin
tulee olemaan vertaan­sa
vailla tehon suhteen. Ranskalai­set
asiantuntijat valmistavat sitä var
ten nestemäisellä vedyllä toimivan
kuplakammion, joka niin ikään tu­lee
kooltaan olemaan ainutlaatui­nen.
Tiedemiehet toivovat, että tä­mä
kiihdyttimen ja kammion yh^
distelmä auttaa heitä suorittamaan
tutkimuksia laajassa ongelmapiiris-tä.
Viime viikolla Peyrefitten johta­ma
ranskalainen valtuuskunta tutus­tui
kiihdytiimeen;
Kautta Canadan tunnettu kansa­laisemme,
Vapauden haaraliikkeen
hoitaja A. T. H i l l , Port Arthurista
saavuttaa nyt "miehen iän" viet-täeSsään
lokak. 12 päivänä 70:ttä
syntymäpäiväänsä. .
Uskomme Vapauden lukijakun­nan
yhtyvän siihen kun esitämme
toveri H i i l i l l e sydämellisen onnitte­lun
tämän merkkipäivän johdosta
ja toivotamme hänelle hyvää ter­veyttä
sekä menestystä niin yksi­tyiselämässä
kuin " y h t e i s i s ^ in
riennoissa. .
A l l e 20-vuotiaana nuorukaisena
Suomesta tullut A. T. H i l l on ollut
Canadassa yli 50 vuotta. Hän on
suorittanut tänä aikana harviivaisen
Pommeja taas
Kuubaan
Havanna. — Kuuban vallankumo­uksellinen
puolustusministeriö i l ­moitti
perjantaina, että aikaisin
aamulla saapui pohjoisesta Kuuban
yläpuolelle vieras lentokone ja pu­dotti
Camagueen maakunnassa
Nuevitasin alueella kolme pommia,
tiedoittaa Prensa Latina. Kukaan ei
kuollut pommituksessa.
Ilmoituksessa sanotaan, että kone
oli nähtävästi noussut ilmaan Yh­dysvaltojen
alueelta.
SYNTYMÄ- ^
PÄIVIÄ
"Pata kattilaa soimaa, musta kylki, kummallakin."
monipuolisen- j a näl^yi^^päivltyön
:ja ön siltikin s a n ^ Varsinaisessa
«merkityksessä viSä || '70-vuotia8
nuorif', jonka rinnalla' töitä teh­täessä
vaikea pysjibelläu .
H i l l toimii nyt Port Arthurissa
Yapauuden haaraliikkeen; hoitajana
Huolehtiminen kaupjan asioista, ti­lausten
uusimisesta, ' i l m o i t u s t e n:
hankkimisessa j a niiden makstijen
perimisestä sekä monista muista
pienemmistä tehtävistä, vaatii jat­kuvaa
työntekoa aamusta iltaan ja
viikosta toiseen. Mutta näiden " l i i -
ketoimieiisa" lisäksi H i l l kirjoittaa
jatkuvasti "Port Arthurin kuulumi­s
i a " ja muita Järvienpään kaupun­kien
uutisia Vapauteen; sekä suo^
rittaa päivästä toiseen CSJn paikal­lisosaston
ja aluetoimikunnan joko
suurempia tai pienempiä tehtäviä.
Yhteiskunnallisesti valveutunee­na
henkilönä H i l l ei ole /koskaan
rajoittanut j ä r j e s tötoimintaansa
"yksinomaan" esimerkiksi Canadan
Suomalaisen Järjestön kulttuuritoi­mintaan,
tai unionistisen j a osuus­toiminnallisen
liikkeen toimintaan;
mihin kaikkiin hän on osallistunut
täydellä tarmollaan ja voimallaan,,
vaan on osallistunut myös työväen
poliittiseen toimintaan.
Pian Canadaan tulonsa jälkeen
hän osallistui Ontarion eri paikka­kunnilla
vastikään perustettujen so­sialidemokraattisten
osastojen toi­mintaan.
Hän osallistui näiden so-sialistiryhmien,
kanssa Workers
Partyn perustamiseen, mikä oli
edelläkävijä nykyiselle kommunis­tiselle
puolueelle. H i l l on siitä läh­tien
ollut ja on edelleenkin jat­kuvasti
Canadan kommunistisen
puolueen jäsenenä. Hän on ollut
sen monissa vastuunalaisissa tehtä­vissä.
Parhaiten ehkä muistetaan
se, että 30-luvulla, jolloin "Nälkä-
Bennett" yritti rikoslain 98:nnen
pykälän ja muiden epädemokraat­tisten
. sortotoimenpiteiden avulla
"tyydyttää" työttömien nälkää ja
tyytymättömien työläisten järjesty-mistarvetta,
H i l l sai "poliittisen yli­opistokurssin"
Kingstonin vanki­lassa
yhdessä seitsemän .muun joh­tavan
canadalaisen kommunistin
kanssa.
Vaikka A. T. H i l l i n toiminta on
ulottunut, ja ulottuu vieläkin puo-luetyönsä
uniotoimintansa sekä
osuusliiketoiminnan ansiosta täkä­läisen
kansalaisryhmämme , rivien
ulkopuolellekin siis myös toisten
canadalaisten työtätekevien kes­kuuteen,
suurimman panoksen hän
on sittenkin antanut Canadan suo­malaisten
hyväksi, joista hän on
erottamaton osa; •
Aikakauskirjat kertovat, että H i ll
valittiin Canadan Suomalaisen Jär­jestön
kansalliseksi sihteeriksi
vuonna 1921. Sen jälkeen hän on
ollut lukemattomissa muissa joko
suuremmissa tai pienemmissä vas­tuunalaisissa
tehtävissä, mukaanlu­kien
Vapaus-lehden vastaavana toi­mittajana,
kiertävänä järjestäjänä,
puhujana, aluesihteerinä ja tavalli­sena
jäsenenä järjestön jokapäiväi­siä
tehtäviä suorittamassa. -
Tarmokkaana, toimintakykyisenä
ja toisinaan härkäpäisyyteen asti
peräänantamattomana miehenä H i ll
on jättänyt aina näkjrvän vaon siel­lä,
missä hän on järjestötoimintaan
osallistunut ja järjestötoiminta vä­häväkisen
väestönosan elämän pa­rantamiseksi
niin aineellisesti kuin
henkisestikin on hänelle ollut, ja on
vieläkin kaikki kaikessa. Voimiaan
ja terveyttäänkin säästämättä hän
on jatkuvasti toiminut nämä vuosi-^
kymmenet parhaitten kykyjensä
mukaan, milloin paremmin tällöin
heikommin onnistuen, mutta kui­tenkin
aina tuloksia tuottaen oman
kansallisuusryhmänsä, Canadan työ-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Antton Mänttäri, Red Bridge,
Alta., täyttää sunnuntaina, lokakuun
9 pnä 77 vuotta. -
Ilmari Sivunen, Timmins; Ont.,
täyttää maanantaina, lokakuun 10
pnä 80 vuotta.
Anton Lehto, Kaministiquia, Ont.
täyttää maanantaina, lokakuun 10
pnä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
muut taanlumusvoirhat halua
päästä eroon Sukarnosta. Mut-se
osoittaa, että puheet presidentti Sukarnon poliittisesta ta kun kansanjoukct ovat i l ­meisesti
• hänen, tukenaan, ja
valtaa nyt pitävillä kenraaleil­la
ei liioin ole mitään takeita
sii:ä, miten heidän, talouspoli­tiikkansa
tulee onnistumaan,
niin presidenttiin on vaikea
kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja.
Hän varoittimainitussa juhlassa kansaa, että indonesia-
Jaiset eivät saa tuhota toinen toisiaan, ja että kaiikkien todel­listen
vallankumouksellisten tulisi toimia "elokuussa 1945
annetun julistuksen tavoitteiden toteuttarhisieksi".
Monet merkit viittaavat siihen, että Indonesian 100-mil-joonaista
kansaa ei ole voitettu ohjelmallisesti äärioikeiston /'käydä käsiksi,
puolelle. On jälleen osoittautunut, että edistyksellisiä aattei- ., Aika tulee näyttämään, mi­tä
ei voida murskata tai hävittää ampumalla ja edistykselli- ten /imä tilanne kehittyy, mut­sia
ihmisiä teurastamalla. ta mikään ihme ei olisi, vaikka
Muistaa tulee, että Sukarno on ollut vaikeissa olosuh- osoifrautuisi, että Sukarnon po­teissa
aikaisemminkin. J a miehenä, joka johti maansa kan-' liittisesta kuolemasta on ilakoi-salliseen
vapauteen vuonna 1945, Sukarno on ilmeisesti vie- tu l i i an aikaisin niin täällä kuin
läkin suuressa kansansuosiossa Indonesiassa. Jos näin ei olisi,
silloin ei äärioikeiston tarvitsisi kiertoteitse puuhata hänen
maineensa mustaamiseksi. '
JEi ole epäilystäkään siitä, etteikö Suikamo j a Indonejäian
Yhdysvalloissakin. Jokatapauk­sessa
on ilmiestä, että Indone­sian
äärioikeistolla ei ole mi­tään
harhaluuloja Iästä asiasta.
PÄIVÄN PAKINA
UKKOPÄHÄA
Edesmenneen vaarimme — mo­nista
hyvistä elämänohjeista on
vieläkin mielessämme neuvo, että
"kirkossa ei saa kirota, eikä sau­nan
lauteilla pierasta."
Mutta oikeudentuntoisena mie­henä
vaari ei koskaan kieltänyt
vääryyttä tuomitsemasta.
Niinpä rohkenemme ounastella,
että jos kunnon vaarimme eläisi
vielä, hän ei suinkaan tuomitsisi
niitä brittiläisiä rauhanpuolusta­jia,
jotka brightonilaisessa-kirkos- '
sa Englannissa antoivat pääminis­teri
Harold WilsoniIle nuhteita
ja ojentavia huutoja, "tekopyhyy-"'
dcstä".
Vaarimme olisi puolestaan to­dennut
rauhalliseen tapaansa, niin
uskomme, että mitä menee kirk­koon
päivän saarnatekstiä luke­maan
sellainen mies, joka valitsi­joilleen
antamista pyhistä lupauk­sista
huolimatta on pääministerik­si
päästyään puolustanut Yhdys­valtain
kurjaa hyökkäyssotaa
Vietnamissa ja häärinyt kotimaas­sa
kuin tärpätin keittäjä suurpää­oman
hyväksi työläisten palkkojen
jäädyttämishommissa.
Huolimatta siitä, mitä vaarimme
olisi asiasta sanonut, jos hän vielä
eläisi, Britannian työväenpuoluee­seen
kuuluvat vaseministopiirit
ovat ilmeisesti sitä mieltä, että
tekopyhyydelläkin on rajansa.
Kuten asioita seuraavat kansa­laisemme
tietävät, Britannian työ­väenpuolue
aloitti Brightonissa
viikon alussa viisi päivää kestävän
vuosikokouksensa.
Vaikka kokous avattiin myrskyä
ennustavien poliittisten taivaan­merkkien
vallitessa, niin, kuvaan
kuuluu kuitenkin, jos ei mitään
ai van .poikkeuksellista tapahd u,
että Työväenpuolueen hallitus
saa puoluekokoukselta luottamus­lauseen-
•— puoluekoneiston' kor­t
i t on näes jaettu siten,' että sen
käyntiin on perin vaikea vaikut-
• taa., - • •.
Mutta paljon kirpeitä totuuksia
. kuulee pääministeri Wilson j a hä­nen
ministerikumppaninsa d n n ^n
lauantaita pidettävää lopettajais^
istuntoa. • • ( A
Vanhojen brittiläisten ^tapojen
mukaan pääministeri lukee kirkos­sa
puoluekokousta edeltäneen suh*
nuntain saarnan tekstin. i •
Näin oli järjestetty Brightonis­sakin
viime sunnuntaina.'. Mutta
kun pääministeri Wilson rupesi
mainitun kaupungin Metodistikir­kossa
lukemaan päivän saarnan
tekstiä, hiintä tervehdittiin nuor-,
ien vasernmistoedustajain toimesta
huudoilla: "Senkin tekopyhä",
"valehtelija" ja "murhaaja".
Pääministeri yritti kasvot kal­peina
ja ilmeisesti tuskastuneena
lukea raamatusta, mutta ei saanut
ääntään kuuluvaksi. Uutistietojen
mukaan koko jumalanpalvelu jne-ni
lekkeripeliksi kun kypäräpäi­set
poliisit ryhtyivät häätämään
mieltään osoittaneita puolue-edus­tajia
pois kirkosta. Yhdeksän nuor-ta-
miestä ja naista joutui tapahtu­man
Johdosta oikeuteen.
Mutta tämä ei ollut ainoa rike
Työväenpuolueen 65:nnen vuosi­kokouksen
alkuvaiheessa.—
-Uutistietojen mukaan kokouspa!
kan—- Grand Hotellin — edustal­le
oli maanantaina kokoontunut
satoja autotyöläisiä protestoimaan
hallituksen palkkajäädytyspolitiik-kaa
vastaan.
Voimakkaan poliLsiketjun täy­tyi
pitää tie auki pääministeri
Wilsonin ajaessa avajaisistuntoon
maanantaiaamuna.
"Lopettakaa palkkajäädytys"
tunnuksia kantaneet mielenosoit­tajat
esittivät huutaen vaatimuk­sia,
että pääministeri Wilson ja
työministeri Ray Gunther tulisi­vat
hotellista heidän luokseen.
"Me haluamme Haroldin", ho-kivat
mielenosoittajat. "Vanha
Ray Gunther haluaa köyden kau­laansa,"
lauloivat mielenosoittajat
"John Brown's Body" laulun nuo­tilla
Ms^öhemmin autotyöläisten pie­nempi
valtuuskunta laskettiin ho­telliin,
työministeri Guntherin
puheille.
Samalla tiedoitettiin, että Brighr
tönin poliisilaitoksen kaikilta polii­seilta
_— heitä on 200 — peruutet­t
i in lomat.
Huonosti, perin huonosti on
Britannian työväenpuolueen halli-litus
leiviskänsä hoitanut kun sir
tä työläisten toimesta näin "kuu­masti"
tervehditään.
Saa sitten nähdä^ minkälaisen
vaikutuksen tämä työläisoppositio
tekee.
Yllämainitun kirkkotapauksen
jälkeen Työväenpuolueen kansalli­sen
johtokunnan kerrotaan jär-kiintyneen
sen verran, että se j u l ­kaisi
lausunnon, missä kehoite-taan
ensimmäisenä askeleena rau­hanneuvotteluja
kohti Yhdysväl-,
toja lopettamaan PohjoisVietna-'
min pommitus — ja suositellaan
asevoimien nykyiseen voimaansa
rajoittamista Vietnamissa.
Nähtäväksi jää, edustaako tämä
lausunto vain elettä puolueedusta-j
a in tyydyttämiseksi, tai olisiko
sittenkin niin, että pääministeri
Wilson oppi jotakin siltä^kUn saar­natekstin
lukemisesta' "61 ' tullut­kaan
mitään? Päästä kuuluu.
^^^^^