1955-06-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm Sivu2 Tiistaina, kcsäk- 28 p. — Tuesday, June 28,1955 VAPAUS (UBEBTV) O' HHtependent tabor OUBBO of FInnifih CaoadJans. Es» tebltolMd No7, 6, 1917, Authorized «s eecoful claw mail tbe Foet Office 2>q»rtineDt. Ottawa. Ptrb» lUbed lliriee w Tuesdays, Tbursday» and Saturdays bjr Vapaux Publishing CoiQpany Ltd., at 100-1Q2 Elm St W., Sudburjr, Ont.; Canada, Telephöhes: Bus, OffKie OB. «.4264; BdJtorial Office OS. 4-42C5. Manager E. St&si; EditorW. Eklund. Mailing addre&sr Box 69. Sudbuxy, Ontario. Adverti£lDg rates upon application. Tran«lation free of charge. mAtJSHINNAT: CanadaEsa: 1 vlc. 7X)0 6 kk. 3.75 3 kJc. 2.25 YhdysvaUoSssaM vk. 8J0O 0 kk. 4:30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Canadan päivä Mm em mm mmm m 1 V i . im Ml Uusi kotimaamme Canada juhlii ensi perjantairia^heinäk. 1 pnä^ 88:tta syntymäpäiväänsä, Dominion eli paremminkin Canadan päivää — ja täkäläiset.maanmiehemme osalli^ täydellä sydämellääny yhdessä toisten canadalaisten kanssa tämän historiallisesti arvokkaan merkkipäivän viettoon. IlollajOnkinfpantava merkille, että monet yhdistykset ja seurat, mutta eritote^' CSJ:n osastot ovat järjestäneet erikoisia kesäjtdilia ja' muita tilaisuuksia tämän merkkipäivän kunniaksi, ja nimenomaan siinä mielessä, että voimme osoittaa rakkauttamme; huolenpitoamme ja arvonantoamme tätä suur-ta^ rikasta ja edistyksellistä Canadaa kohtaan,, jonka olemme uudeksi kotimaaksemme hyväksyneet. Kuten tiedetään, vuonna 1867 toteutui Canadan liittovaltion isien unelma— Quebecin, Ontarion, New Brunswickin ja Nova Scotian yhdistäminen, eli Canadan valtion itsenäistyminen— sillä mainittuna vuonna, heinäkuun 1 päivänä astui voimaan British North America laki, minkä puitteissa yllä-viitattu valtiollinen yhdistyminen tapahtui- Sen jälkeen on liittovaltioon liittynyt kuusi muuta maakuntaa — aavikko-maakunnat, British Columbia ja Newfoundland, joista viimeksimainittu liittyi Canadan liittovaltioon vasta 1948. Tästä historiallisesta kehityksestä johtuu, että Canadässa, kuten joulultupi kuudes päivä Suomessa, syvät kansanjoukot tuntevat Canadan: päivän, ÖNA-lairf voimaanastumisen, eli Canadan itsenäistymispäivän omaksi Juhlakseen. Siksi työläiset, farmarit ja muut kansanihmiset osallistuvat entistä suuremmissa joukoin ja mikä tärkeintä^ entistä kansallismie-lisempinä, Canadan päivän juhlien järjestämiseen ja viettoon. Samalla kertaa kun Canadan päivänä kunnioitetaan liittovaltion perustajain eli "liittovaltion isien" työtä ja saavutuksia, kunnioitetaan myös heidän edeltäjiensä, v. 1837-38 ka- , pinayritykseen osallistuneiden patrioottien taistelua'. Totta on, että Canadan porvarillisdemokraattisen vallankumouksen johtajat, jotka valtapiirien toimesta ajettiin vastoin tahtoaan aseellisen taistelun tielle, kärsivät silloin kapinayrityksessä - aseellisen häviön, mutta vähänkin puolueeton historian tutkija .tunnustaa, että heidän toimintansa ja taistelunsa nopeis-tutti paljon Canadian itsenäisyydeiiv saavuttamista!! iaistelujensä tuloksena paljastuivat silloiset yhteiskunnalliset epäkohdat ja,ennenkaikkea se tosiasia, että jos porvarillisde-mokraattisten patrioottien vaatimuksiin ei suostuta, niin koko suuri Canada voi joutua yhdysvaltalaisten käsiin. Juuri näi- .den seikkojen vuoksi, vaikka v. 1837-38 aseelliseen taisteluun osallistuneiden patrioottien johtajat hirtettiin tai ajettiin maanpakoon, heidän tavoitteensa "vastuunalainen" hallitus, perustettiin jo kolmenkymmenen vuoden kuluttua -— ja vaatiessaan." vastuunalaista" hallitusta he vaativat 'demokraattista hallitusta joka on vastuussa edesottamisistaan ennen-ikkea Canadan kansalle. Ju(hliessamme tämän meckkipäivän kunniaksi ja ihailles- :: feanime demo perustajia ja esitais-telijäin työtä, 'meidän- velvollisuutemme on kiinnittää huomiota myös nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tämä suuri, rikas ja paljon lupaava maa ei ole vielä "valmis" eikä saakaan olla. Canada on nuori ja nopeasti kasvava maa, mikä vaatii, jos mielimme Canadan uudisraivaajain esimerkkiä käytännössä toteuttaa, jatkuvaa taistelua suurenunan ja paremman jCanadan^ ennenkaikkea itsenäisen, vapaan ja yhä vaurastuman Canadan puolesta. Jos mielimme rehellisesti kunnioittaa "liittovaltion isien" työtä ja saavutuksia, silloin on päättävästi puolustettava Canadan itsenäisyyttä Yhdysvaltain suurpääoman tungettelua vastaan. Jos mielimme, että Canada kehittyisi suureksi ja voimakkaaksi maaksi, silloin on tuomittava ne lyhytnäköiset 'kotoiset politiikkomme, jotka pikaisen rikastumisen kiihkossa ovat valmiina myymään luonnonrikkauksianrune rajan etelä- Ipuolella ja siten jarruttavat kotimaisen teollisuuden kehitystä ja vaarantavat taloudellisesti maamme itsenäisyyden, s^kä pahentavat jatkuvasti työttömyystilannetta. ; "Liittovaltion isien" työn kunnioittaminen määrää mei- 'dät vaatimaan, että Canadan tulee kaikissa tilanteissa seurata itsenäistä ulkopolitiikkaa — käydä kauppaa kaikkien maiden kanssa, jotka haluavat' olla kauppasuhteissa kanssämme;;tasa-arvoisuuden perusteella. "Liittovaltion isien" voittamaa Canadan itsenäisyyttä ei uhkaa mikään muu niin suuresti, kuin 'uusi maailmansota, ja se vaatii kaikkia canadalaisia uskonnollisista, poliittissta, rodullisista, kansallisista ja muista eroavai^ suuksista huolimatta toimimaan kansainvälisen jännitystilan-teenhuojentamiseksi ja rauhan vakiinnuttamiseksi. Tässä mielessä kun juhlimme ensi perjantaina viettävää Canadan päivää, me kunnioitamme parhaalla tavalla uuden kotimaamme itsenäisyysaatteen edustajia ja mikä tärkeintä, jatkamme omalla vaatimattomalla tavallafnme heidän työ- • ••• 'tään. • • • . • • • * Ei8enhowerm m3rönteinen puhe Puhuessaan viikko sitten maanantaina Sa'n Franciscossa, YK:n kymmenvuotisjuhlissa — minne hän kiirehti "Washing-tonin lähellä olevasta salaisesta pommisuojasta", missä hän johti "Operation Alertin" ((tai paremminkin Operation hysteria) aikana Yhdysvaltain hätätilahallitusta, presidentti Eisenhower esitti joitain myönteisiä ja lämpimästi tervehdittäviä ajatuksia. Niin kummalliselta kuin se joistakin tuntuukin, erikois-huomio on kiintynyt siihen kun presdentti Eisenhower lupasi, että Yhdysvallat tulee antamaan kaiken tuken^Sa Yhdistynei-den Kansakuntien peruskirjalle. Tämä herätti: toivomuksen .siitä, että Yhdysvaltain taholta ei yritetä enää kaivaa maata pois YK:n jalkojen alta. On todella lämpiniästi tervehdittävää ' IjoS^Snidysvallat antaa "väsymättöhiän kannatuksensa" ja "horjumattoman uskollisuutensa" YK:lle> kuten presidentti Eisenhower lupasi. . rv/, Toinön yhtä lärnrpimästitervehdittäyä seikka* ön se kun presidentti Eisenhower sanoi: "Me haluamme vain elää rauhassa koko muun maailman kanssa, Olla yhteyksissä sen (muun maailman) kanssa, oppia muiden maiden kulttuurista,kuten nekin voivat oppia meiltä." i ; , C Tähän lausuntoon sisältyy ajatus rauhallisen rinnakkais- ^idon-periaatteen -hyväksymisestö!"*K^ Mitä muut «movatJKun efämaasta tehdään kukoistava puutarha ff HVVRTA HOmtAA \ Tiedämme jo, että (xnaajlman rau- • ii3nlco;iouksen> asennustöihin on tar- \ vltlu «5 kJlometriä johtoja ja 120,000 j Juotosta, mutta puheet tulkataankJn i kuudelle eri kielelle. Eilisessä, infor matiotJlaisuudessa, jossa lehdistöpä! velun johtaja Jorge Salamea puhiii j toimivat laitteet erinomaisesti, Joskm tulkit eivät vielä pääseet alkukankeudestaan. Informatlotilaisuudessa voitiin todeta, että kirJaUlJat nähtävästi Icaikr kiallä maailmassa rupeavat ymmärr tämään rauhanasian merkitystä, koska osaaottavien klrjailljoltten l u kumäärä on nielkolnen. Toivokaamme, että Suomen «drJalUJat seuraavat esimerkkiä. — Vapaa Sana, Helsinki. Kirj, Helene Langevin Atomleneivi» kätkee itsemsä mnita J a snnrempla mabdoUi-snufcsia koin v^ln tnabdollisiindea Ibmiselämän tohoamlseen moni-mutkaisten pommien avulla. Se voi ja tulee edistämään ihmin-knnnan kettitystä Jättiläisaskelin Ja meidän maapallomme muuttuu ennemmin tai myöliemmin kn- Iu>istavalui pnntarliaksi. Niinpä, esimerkisi Yhdysvaltain preslv dentti Eisenhower, puhuessaan kesäkuun 20 pnä San Franciscossa . pidetyssä YK:n kymmenvuotisjuhlassa korosti erikoisesti sitä. Herriotin tervehdys rau han kokoukselle R A K K A A T Y S T X V ÄT Elleivät ikäni Ja terveydentilani olisi esteenä, olisin tällä hetkellä teidän luonanne hyvin rakkaan ystäväni Vienneyn kanssa yhtyäkseni omalla äänelläni kaikkihi niihin^ jotka jälleen korottavat äänensä sodan järjetöntä raakalaisuutta vastaan. Joutuessani olemaan kaukana teistä tahdon ainakin kiittää teitä odottamattomasta palkinnosta, jonka Juuri olette minulle suoneet. E n olisi koskaan rohjennut sitä tavoitella, ellei teidän öma-aloitteista Ja yksimielistä päätöstänne olisi. tehty. Uskon teidän tahtoneen palkita Ranskalaisen demokraatin pitkäaikaisen toiminnan rauhan hyväksi. Ja esimerkiksi vuoden 1924 vaalien nostaessa minul valtaan kiirehdin : esittämään Kansainlhtolle sen välit^rkseen turvallisuuteen Ja aseistariisumiseen perustuneen rauhanpöytäkirjaan, joka olisi voinut onnistua jo siihen aikaan, elleivät erään kansakunnan, vieläpä ystäväkansan epäilykset olisi sitä es-täneet. •. Minulla on ollut ilo toimia Neuvosto- Venäjän ja ^tasavaltaisen Ranskan lähestymisen hyväksi. Siitä a i kakaudesta lähtien en ole lakannut taistelemasta. Ofcn asennoitunut Saksan militarismin uudelleen syntymistä vastaan, mutta en vihamielisyydestä Saksaa kohtaan. Vaikka eräät entiset vastustajanpne kieltäytyvät uskomasta niitä' kauhuja, Joista niin monet ihmiset ovat joutuneet kärsimään/ min monet saksalaiset ovat kuulleet omantuntonsa äänen kuunnelleet sitä j a liittyneet meihin;. Heidän ansionsa, on suuri, ja kaikki pasifistit ovat heille velkaa tunnustuksen, Jonka mielihyvin lausun heille julki Me emme onnistuneet; mutta omast a puolestani en suinkaan tunne menettäneeni rohkeuttani. 'Kansojen tahdosta riippuu taistelu sitä hirviötä vastaan, j o k a n i i n monta kertaa on tehnyt tuhoa ihmiskunnalle, l^mä on teidän kokouksenne päämäärä Helsingisiä. Meidän on taukoamatta taisteltava atomisodan kauhuja vastaan. Kansojen tietoisuuden on hävitettävä vitsaus, joka vieläkin uhkaa h i i n m'5- nla viattomia. Ottakaa vastaan minun tukeni, rakkaat Ystävät. Sita tarjoaa 83 vuor den ikäinen vanhus, joka ei enää liauan ole näkemässä päivänvaloa. Koko silla voimalla, joka hänellä vielä on jäljellä, hän vannottaa teitä liittymään yhteen moraalisella pohjalla vielä enemmän kuin poliittisella, lannistaaksenne saastaisen pedon, turvataksenne, jokaiselle kansalle sen oikeuden levollisuuteen, suo-jellaksenne erikoisesti naisia ja lapsia Ja toteuttaaksenne' kauneimman sanoman mitä koskaan on maailmalle osoitettu: ; "Rauhan maassa ja ihmisillä hyvä tahto". Maaherra Väinö Meltin rauhankokoustervehdys . Välittömästi sen jälkeen kun puhemiehistöön asettunut paikoilleen esitti maaherra Väinö Mellti rauhankokoukselle Uudenmaan lääninhallituksen ja Suomen rauhanpuolustajien tervehdyksen. Puheessaan maaherra Meltli laucui seuraavaa: HERRA PUHEENJOHTAJA, HYVÄT RAUHAN YSTÄVÄT Suomen Rauhanpuolustajain Ja Uudenmaan lääninhallituksen puolesta esitän lämpimän tervehdyksen Suomen pääkaupunkiin Helsinkihi kokoontuneelle kansojen rauhankon-gresslUe, Kun saimme tiedon tällair sen suuren kongressin pitämisestä maassamme, tunsimme syvästi vastuumme ja ne suuret vaatimukset, jolta tämä päätös meille antoL Y h teisvoimin olemme panneet parastamme ja voittaneet valkeudet, jolta järjestelyn aikana Ilmeni. Uskomme kongressin Järjestelypuolen toimivan tyydyttävästi kaikista mahdollisista puutteista huolimatta. . . Ihmisten elämä on tullut yhä enemmän kansainväliseksi, sikäli kuin tekniikan valtava kehitys on tehnj't välimatkat maasta toiseen mitättömiksi aikaisempaan verrattuna. Niinpä kansainväliset vierailut, kongressit ja monenlaiset erikolstilaisuudet ovat normaaleja ilmiöltä varmaan kaik- Itlen maitten pääkaupungeissa. Viime sodan Jälkeen tapahtui suurin kansojen kohtaus Helsingissä Olympiakisoissa kolme vuotta sitten, vaikka sääsuhteet olivat silloin melkein yhtä epäedulliset kuin ne ovat olleet näinä kongressia edeltäneinä osan-ottajain saapumispäivinä. Olympiakisoissa kansojen nuoriso kamppaili rauhan merkeissä fyysillisestä paremmuudesta Ja rakensi omalla tavallaan siltaa kansojen väliselle yhteistoiminnalle. Nyt, anno Doraini 1955, on 90 kansan edustajia saapunut pää-kaupimkiimme Jälleen rauhan merkeissä Ja nimenomaan vain rauhan merkeissä rauhan olympialaisiin. E n tistä useammat Jiansat ovat kongres- .sissa edustettuina Ja yhä laajemmista kansankerroksista. Tämä osoittaa, että rauhan kaipuu Ja sodan tuomitseminen, kansainvälisten ristiriitoj en ratkaisijana kasvaa kaikldalla sekä että vallitsevan Jännityksen poistamista neuvottelujen avulla pidetään maailmanrauhan turvaamisen välttämättömänä lähtökäohtana. Kongressin työohjelmaan sisältyvät tämän hetken ja lähitulevaisuuden tärkeimmät kysymykset rauhan kannalr ta. Ja sen - työtaakka tulee olemaan raskas. Toivomme kaikki sen onnistuvan tehtävässään ja lujittavan rauhan asiaa maailmassa. Suomalaisena toivon kongressin osanottajain voivan tutustua pääkaupunkimme nähtävyyksiin Ja mahdollisimman monien kongressin päätyttyä tehdä turistimatkoja kauemmas tuhansien Järvien maahamme aina kaukaista Lappia myöten. Jokainen maa on omalla tavallaan kaunis ja niinpä Suomikin voi tarjota Jo s i l mälle omalaatuistaan kauneutta keskikesän valoisine öineen sitä valoi-} sempine. mitä kauemmas pohjoiseen mennään. Toivotan kongressin kaikki ulko-ctlä «tomienerriasta täytyy tnils "IhnifBknnnan Coottofsin palvell- Ja" J» että ''tiedeaiebet on paqtettava aina työskentelemään ibniiskunnan. b^^ksi eikä mU-loinkaan sitä vastaan."' Helene Langevin, Frederic J» Irene Ji^t-Cuiien labjakas. tyr. tär on Pariisin fysikaalis-kemiai-iisen luralun dipIooml-insinöörL Samanalitalscsti kun hän työskentelee tieteellisessä tutktanuslaitok-sessa liän vapaa-ailrainaan omls- . tantuii: Itabden lapsensa toinen i kolme- toinen nelivuotias, kasvatukseen. Läinmittäessänne keittiön uunianne briketeillä painaessanne 'Sähkökatkaisijaa t a i astuessanne hyvin lämmitettyyn junaan — aina käytätte olemassa olevaa energiaa, jota ilman ei voida lämmittää ei valaista eikä kulkea. E i yhtäkään meitä jokapäiväisensä elämässämme ympäröivistä esineistä olisi voitu valmistaa ilman energiaa 'jokinen- nykyaikainen maa tarvitsee laajoja energialähteitä —•• nykyisin enemmän kuin koskaan. Näihin melUe eihitärkeislln energialähteisiin kuuluvat ennen kaikkea h i i li, vuoriöljy sekä suiu-et vesivolma-laltakset huomisjälvänä kuten on l a i ta INeuvostoliltossa imuluvat niihin myös atomltehtaat. RadioaktiLviast •- reaktiot ovat kuitenkin paljon vaikeaqunin aikaansaatavissa kuin kemialliset. ' O n paljon yksinkertaisempaa sytyttää'«imi pienillä puimpalasiUa kuin saada radioaktiiviset alkueineet purkautumaan. Mutta sen vuoksi nämä radioaktiiviset reaktiot synnyttävätkin paljon enemmän lämpöä: 1 kg uraania — slia radioaktiivinen polttoaine, antaa palaessaan yht)a paljon lämpöä kuin 3000 tonnia antrasiittia. Tämä on tärkeää etenkin siellä missä energialähteet eivät enää tyydytä tarvetta. Tämä vasta jokin aika sitten keksitty rikkaus ei saa jäädä käyttämättä eikä sitä saa käyttää atomiaseitten valmistuka2en. Sen täytyy täydentää multa maapallomme rikkauksia,. ;— hiilikaivoksia patoja öljylähteitä, kuitenkaan, niitä -kokonaan syrjäyttämättä; vEsimerkiksl Ranskassa olevat energialähteet eivät enää tyydytä nyr kyistä tarvetta. Siihen on syynä, et-, tel hallitus ole riittävän kiinnostunut: tarpeellisten; laitoksien : hankkimiaas- ,tai':.Niinpä vesimerkiksl ;on lopetettu, •\';uorlkalvoksla. ja -rakennettu .aivan liian .vähän patoja. Myös lounais- Ranska«sa olevien öljylähteitten hy;;^^ väkslkäyttö tyrehtyi alkuunsa, siellä jopa jarruteltiin töitä. Eikö. sitten kukaan ajattele monia tuhansia kyliä joiasa ei vielä nykyisinkään ole sähr-kövaloa. elkö olisi'liauskaa, jos jona-: k i n päivinä kaikilla perheenäideillä, olisi sähköhella sähköjääkaappl säh, kopesukone jne. Teknillinen kehitys el ajan mittaan saa koitua ainoastaan pienen väestönosan hyväksi, sen täytyy kohottaa koko kanaan elintasoa. Tällä hetkellä nykyiset energialähteet eivät kuitenkaan riitä joten radioaktiivinen polttoaine on välttämätön voimanlähde. Sitäpaitsi at.omlkes-kukset voisivat antaa mahdollisuuden pikaiseen kehitykseen kalkille maille, Jotka eivät tuota liiiliä j a joissa on vain pienet veslvoimavarat. Lapsuusvuosistaan alkaen on ihmia-kunta jatkuvasti muuttanut maanpintaa. Rakennettiin kaupunkeja, k a i vettiin kanavia Jokien Ja merien yhdistämiseksi, kaadettiin.metsiä, jotta saataisiin rviljelysmaata. Kaikki t ä hän mennessä tehdyt työt ovat kuitenkin lasten leikkiä nykyiasen hankkeeseen verrattuna. Atomiräjähdys-aine on äärettömästi tehokkaampaa kuin kalkki tähänasti käytetyt räjähdysaineet. Se tekee jättUäismäisiä aukkoja vuoriin yhtä helposti kuin tähän mennessä dynamiitti aulskoja kallion «einämään. Vaikkakin v-inba sananlasku sanoo: "Joet eivät koa-kaaö virtaa takaisin lähteeseen", ne voivat kuitenkin nykyisin virrata h a l ki vuorien, jättäen luonnollisen uomansa j a kastella uusia tähän saakka Jiedelmättömiä seutuja. Neuvostoliitossa on j o nykyian jokia muutettu suunnaltaan laajojen erämaatasankor Jen hedelmällisiksi saattamiseksi. SADETTA JA AUBINGONPAIS-TETTA TILAUKSESTA K i i i n k a monta katovuotta on ollutkaan koska taivas tosin tummien p i l vien peittämänä; on kieltäytynyt sateesta. Kuinka monta satoa onkaan turmeltunut aivan lilan kauan kestäneen kosteuden, rajuilman tahi raekuuron vuoksi... Tähän mermessä vain raetykkl. Joka el suinkaan; oje aina tehokas, on edustanut Ihmisen arkaa yritystä sään muuttamiseksi. Aina tähän lÄivään asti on vain tyydytty ennustamaan säätä enemmän tai vähemmän oikeaan oauen. Kuinka onkaan etomipommiräjähr dyksehTjrynellämerellä aiheuttamien säähäUiöitten laita? Senaikaisen i l matieteellisen tilanteen takia j a siksi että tietoja käsitetkän sotasalaisuuksina,, o n tähän kysymykseen vastaa-mhien valkeaa. Ykai seikka on joka tapauksessa varmaa. Radioaktiiviset ilmiöt vaikuttavat Ilmakehän tiiviyteen. Jos käytetään järkevästi radioaktiivisia isäteitä, »voidaan lähitulevaisuudessa, muuttaa pilvien tilaa s i i nä määrin, että jossain määrätyllä seudulla aataa j a toisella taasen ei esiinny latokaan rajuilmoja. Suuret muutokset itse maan pinnalla — Joissa atomienergialla on ratkaiseva osa esitettävänä— tuoval; mukanaan laajojen maakaistojen ilmaston täydellisen muutoksen. KESKEYTYMÄTÖN MATKUSTAMINEN Esi-Isiemme aaurilla purjelaivoillaj Jotka höyrylaivat jo kauan sitten oVat syrjäyttäneet, oli ainakin yksi etu: ne eivät olleet, pakoitettuja välipy.säh-dyksiin h i i l i - tai öljyvarastojen täydentämiseen. .Mutta jo huomenna tulee moottorilaivoja. jolta käytetään radioaktiivisella polttoaineella, ja jotka myöskään, eivät ole edellä mainitun pakon alaisia. „ Ne voivat Jciiukau-simääriä risteillä merellä poikkeamatta kertaakaan satamaan. Uual sivu käännetään Ihmisen suurten keksintöjen ' kirjassa: ihminen laittautuu matitakuntoon lähteäkseen tutkimaan -yhä suurempia j a kaukaisempia alueita^ Hän e i tule enää kauempaa olemaan tämän maaksi nimitetyn maailman kaikkeuden plkkuia3n nurkkauk-sen vanki. . . VnSAUDEN KIVI Keskiajalla alkemistit yrittivät hartaasti, mutta tulokrotta, saada kultaa hiekasta. Kiitos nykyaikaisen radiumkemian heidän unelmansa toteutuu huomenna. .Nykyisin voidaan jo valmistaa kultaa vaikkakin vain pienissä määrissä. On jo onnistuttu valmistaa aineita. Jolta el esiinny luonnos.Ma ja joilla on mitä Ihmcelll-simmät ominaisuudet. Tässä on 4sy-symys "keinotekolspsta radlumalku-alneesta". Jo huomenna nämä radium alkuaineet, ovat atomikeskusten sivutuotteita samoin kuin bensiini, terva-öljy jne. ovat lämpökea'.custensivutuot. teitä. Siteiitulemmekln alalle, jossa atomienergian käyttö nykyisin on laajimmalle levinnyt, jo kauan aikaa sitä on menestyksellisesti käytetty lääketieteessä. Muut käyttötavat ovat vielä nykyisin niin sanoakseni lapsen kenglasä: mutta tulevaisuudessa ne ehkä tulevat olemaan kaikkein merkittävimpiä. ^ Päivä voittaa yiin ifeliinU. — Suuri kottbalaiJiai nmoiUJa Nicolas GDlllen « n Bel-siskiJn saavuttuaan anlaiuitseu» raavan iaixsnnnon: « "Päivä voittaa yön. Helsinki valkolsine öineen on ottannt meidät vastaan. Täällä aurinko ei nukUr se valvoo. Se vuodattaa väsymättömästi valoaan Ja kietoo kaupungin ikuisen aamuruskon loisteeseen. En usko, että voisi toivoa suotuisampia puitteita meidän kokouksellemme. Jossa maailman kaultaisimiUa seuduilta saapuneet iluniset kohtaavat toisensa. Tämä on vertauskuvallista. Sillä se. millin pyrimme, on juuri sitä. mitä Helsinki meiUe opettaa: päivä. Joka ei laske hämärään, maailma- joka el tunne sotia eikä vihaa^ eikä kuolemaa, kuten keskiyön aurfaiko valaisee ihmeellistä Helsingin luiupunkia." SfTÄ JA —> Anteeäsi, neiti, voisi hatun päästänne. 01e,i dollarin el3ku^'allpusta Jj mielelläni nähdä jotakin. — Minä olen maksanut dollaria hatustani ja haiii nähdään. Poliisi pysäyttää autoili noo; — Teidän lampptmne Teidän on pysähdyttävä. — Olen yrittänyt jo siti konstaapeli, vastaa mies- Mutta eivät ne pala sitten Myös vanhan ajan tutkimuksessa radioaktiivisuudella on suuri osa. Sen avulla on löydetty esihistoriallisen ajan eläinten ja kasvien elämästä l u kuisia jälkiä, jotka puolestaan tekevät mahdollLsekai geologisen j a i h misten kehityksen eri aikakausien määrittelyn. TUBERKULOOSIN VAARA VÄISTYY KUTOMOISTA Kalkissa maissa on teoUisuuskes-: kuksla, joihin määrätjm alan tehtaat keskittyvät. Paikalliset syyt esittävät siinä tiettyä osaa; niinpä kostea i l masto tekstiiliteollisuuden suhteen. Jo ensimmäisessä kangaspuunäytte-ly.^ öä huomattlhi, että kankaan laatu oli parempaa kosteassa llm astossa. Nyt tiedetään että kangaspultten pirrat tekevät kitkan johdosta silkki-, -puuvilla- Ja villalangan sähköiseksi. Kuivan Ilman keräytynyt sähkölataus vetää tomuhlukkaset puoleenaa, langat hankautuvat toisiaan vasten ja kangas menee pilalle. K u n ilma s i täpaitsi, sisältää syttyviä höyryjä, on tarjolla pölsrräjähdyksen vaara. I l massa täytyy olla määrätty kosteus-pitoisuu: » jotta langat. .voisivat purkautua. Aina viime aikoihin .isti on useimmissa kutomoissa melkein yhtä mittaa suihkutettu hienoa vesisumua, jotta kangaspuut saataisiin nopeammin työskentelem'ään. Epäterveellinen ilma tekstillitehtairna aiheutti monia ammattisalra uksia: ennen kaikkea tuberkuloosi raivpsi vuosikym, meniä kutomotyöläisten .keskuudessa, 'Nykyisin ' v o i d a a n kaiklcialla ^ k;itoa myös kuivassa ilmasra. Riittää n i mittäin, kim icangaspultten pirrat s i ivellään pienellä määrällä radioaktiivista ainetta, joka on. ihmisille täysin vaaratonta, mutta joka saa aikaan sen, että ilma toimii sähkönjolitajana j a kudinlangat purkautuvat. . BAKTEERIEN TUHOAMINEN Jos voimakas radiumsätelly on jo ihmisells' .vahingollista, on .se sitä vielä suuremmassa määrin bakteereille. SenvuokiSl voidaan ajatella; että tulevaisuudessa; edellyttäen että r a kennetaan riittävästi atomlkeskuksia, säilykkeiden sterilisointi ei enää t a - pahtu kuumentamalla, vaan radioaktiivisen säteilyn avulla.^ Myöa maidosta jota nykyisin vielä "pastöroidaan", voitaisiin säteilyn avulla tap-l> aa idut. -Eikä teidän tarvitse pelätä, että se siten tulee radioaktiiviseksi. MUOVIA ATOMITEHTAITTEN ÄÄRELTÄ Jos raudan palasta kuumennetaan hehkuvanpunaisekai ja sitten upotetaan se kylmään veteen, tulee se tosin kovemmaksi mutta myös hauraammaksi. Kuumentamalla ja jäh-dyttämällä esinettä voidaan se tehdä käyttökelpoiseksi erilaisiin tarkoituksiin. Voimakkaan säteilyn kautta voidaan esineille antaa uu£<a ominaisuuksia voidaan tehdä ne kovemmiksi; läpinäkyvämmiksl jne. Jo jonkin aikaa on kot ollut erilaisia käyttöeslneiti vabnistettu muovista. Tähän mennessä niitä e valmistettu radioaktilvlsuui Mutta tiedetään, että aite saavat reaktiota, jotka voiv taa sen iaatuisten aineiden ta. Monia nykjösin tavallii ja samoin kuin monia uu teeltaan samanlaisia alneit; valmistaa atomitehtaltten talssa. Kemialliaten. reaktioiden Jota voidaan edistää radio: säteilyllä on vielä alkuv E i : kuitenkaan ole epäilysti temmekö tulisi tällä tavalla lukuisia' uusia' valmisteita^ maila ' määrätyrdaatuista on nykyisin jo, onnistuttu petrolin kaltainen tuote. : asteitten lämmössä j a eri makkaan atomiräjähdyksen kaansaadun paineen alaisen dennäköisesti vuorten sisäl kemiallisia yhdia^yksiäi joit vielä milloinkaan maan kuc dostumisen jälkeen ole ollu TEHOKAS LANNOITUS K u n sekoitetaan hiileen i vista hiiltä fosforiin radin jne. ja valmistetaan näisti ta monimutkaisia tuotteita, dioaktiivmen aine ama luj£ tuna seoksen luonnolliseen i Sen säteily tekee mahdollis hetki seurala mahdollisia n Talla tavalla voitaisiin tod€ kaavit imevät fosforia, jota netaan lannoitteen muodosa? — aina. maaerän laadun Ja k jelyn; mukaan — on hyvm määriteltävissä sopiva lanno sen paras annostelu. Kei .metallurgiassa tämä mene^ jota • kutsutaan "radloaktiivis näyttäjäfcsi!" .— on jo tuotta lenkiintoisia tulolcsia, ja se alkua. LÄMMINTÄ AURINGOLL.\ K a i k k i vihreät kasvit ovi olevan, klorofyllin Johdosta p miallisia tehtaita. Ne volvai taa hiiltä, tarkemmin sanoei clsvan hlilidlokslidin avulla, virtaa jokaisesta savupiipu kun taloja lämmitetään. Nä nien kasvitehtaltten käyttämi on ilmaista. 'Ne käyttävät i vain: aivan pienen määrän säteitä, jotka lankeavat maa. rinko ei todellakaan ole kii mansa kansaa: jokainen maai neliömetri saa n . :10,000 k vuodessa. Kiitos radioaktilvis voidaan nykyisin yhä parem kia ilmiöltä, jonka avulla kas tävät auringon säteitä hyväl voidaan yrittää aikaansaada i notekoisestl suurensa mittal Kun siinä vain kerran pääs lokslln. pääsee ihmiskunta mattomien voimavarojensa Tfaiden voimavarojen alkuh etsittävissä atomireaktiolsta tapahtuvat Itse auringosaa J kautta se on miljoonia vuosia lämpöään maahan. "Viel elää isäin henki. v^alloissa ovat vissit vaikutusvaltaiset piirit jyrkästi tuomin-: neet erilaisten yhteiskuntamuotojen rauhanomaisen rinnak-kaisolon periaatteen — ja ovat sen asemesta vaatineet sosialististen maiden "vapauttamista". Onpa menty niinkin pitkälle että Yhdysvaltain kongressi on myöntänyt määrärahoja eräitten sellaisten hallitusten kukistamiseksi, joista Yhdysvaltain rahaiTiiespiiritw^^ ta toisesta pidä! Tätä toisten maiden sisäisiin asioihin sekaantumista ja rauhanomaisen rinnakkaisolpn periaatteen kieltämistä on rajan eteläpuolella kehitetty siihen pisteeseen asti, että Yhdysvallat on kieltäytynyt tunnustamasta ihmiskunnan neljänneksen — Kiinan 600-miljoonaisen kansan olemassaolon! Jos presidentti Eisenhowerin lausunto tarkoittaa, että kaikessa tässä tulee'muutos, että Yhdysvallat jättää toisten kansojen sisäiseksi asiaksi sen, minkälaisen hallitusmuodon ne itselleen haluavat —^ ja jos se on valmis järjestämään luottamukselliset suhteet kaikkien muiden maiden kanssa, niiden hallitusmuodosta huolimatta, niin tämä on suurenmoinen edistysaskel rauhan säilyttämisen hyväksi. Me vain toivom- ; Viime päivinä "on maailmassa puhuttu rauhasta; sekä mahdollisuuksista lopettaa Icylmä sota ja vihan lietsonta, . eneinmän kuin: ehkä. milloinkaan- erihen. ' • San Francla:ossa Y K : n perustami-laiset ja kotimaiset osanottajat sy- sen kymmenvuotisjuhlalllSuuksissa dämelhsesti tervetulleiksi Helsinkiin. oVat varsinlcin johtavien suurvaltojen edusta;jÄt vaihtaneet asiasta .mielipiteitä ja.^onpa Neuvo.stoiiiton ulkoministeri Molotöv tehnyt aaoria käytännöllisiä ehdotuksiakin miten voitaisiin pysyvä rauhantila,aikaansaada. Molotov esitti valtavaa • huomiota herättäneessä puheessaan, että jätet-täisiin isivuun turiia p;^umineh ja ruvettaiailn panemaan toimeksi. ' Häh ehdotti selteisia kaikille ymmärrettäviä toimenpiteitä ; kuin: Aseistuksen vähentämistä, atomiaseiden kieltämistä, miehitysjoukkojen kuljettamista pois kalkista maista jne. Edelleen hän palnoati sitä,' että Y h distyneiden Kansakuntien järjestössä aimettalsiih oikeudet- kunkin kansa-gunhan todellisille edustajiUe. Että esim. Formosan saarella pilloittelevan EUInan kansan tunkiolle potkiman Chiangin puhemiehet lennätetään pellolle YK:ata j a tilalle kutsutaan ICilnan Kansantasayalian edustajat. , , . . . kuten on oikeus Ja^ kohtuus. . me, etta naita hyyia, ajankohtaisia ja tärkeitä lausuntoja so- | Nämä ovat sellaisia yeHettaisiin"WÖs käytäntöön. ' - ~r • oovvaatt ppaannnneeeett. JJaannhhoofrf-rg«ttmttbhHwPr-aBiiiHllleekkhip^,-' joiden tekisi inieli pullikoida kaikkia rauhaan tähtääviä ehdotuksia vastaan.' : • • ; ••••^^ (Nykyinen alkakauai on näet sellaista aikakautta, että isot heputkaan eivät voi olla ottamatta huomioon kansan j a kansojen tahtoa. K u n esim. USA:n, Britannian ja Ranskan kansat ovat suurella tyydytyksellä ottaneet vastaan Molotovin esitykset, ei näiden maiden edustajat voi kylmästi niitä hylätä, vaikkapa haluakin olial siihen. On siis .toiveita, että edessä oleva "Neljäi^ Suuren" kokous voi muodostua hedelmälliseksi ja rauhan asiaan a^eleen eteenpäin auttavaksi. • Ehkä karikkein tärkein j a suurin t i laisuus, missä . juuri näinä päivinä pohditaaii Jä puhutiaan rauhasta ja sen turvaamis^ta,.on Helsinglasä juuri parhaillaan koolla oleva maaliman rauhank(A»us. jossa on mukana 75 — 89 maan Irauhnpuolusta Jäin valtuutetut. . •:';•,:;•>:' . Kuten satiottu tämä Helsingin kokous ei ole^ mitään nappipeliä, sillä varmuudella voidaan sanoa, että maailman ihmisten suuri enemmistö on sen takana j a antaa sille lämpimän kannatukaansa. ; Se ei niyöäkään oli "komujen" ko-väittävät, sillä sieUä on edustettuna melkeimpä kaiklu maailman puolueet •ja kaikki yhteiskuntaryhmät. " K o - mut" muodostavan vähemmiatön. •Käsittelyn alaisina ovat siellä sellaiset aikakautemme . suurimmat • ja ratkaisevimmat kysymykset kuin: Atomiaseet Ja ase^tarliaunta: sotilaalliset liittoutumarja voimapolitiikka- turvallisuus, kansallinen rilppu-matt< Hnuus ja eri järjestelmien rauhanomainen rinnakkaiselo. iKun tällainen - koko maailmassa suurta huomiota herättänyt kokous» on Suomen pääkaupungissa mikä on Suomelle suuri kunnia, luulisi kaikkien suomalaisten piirien antavan s i l le suuren huomion. 'Asia el kuitenkaan ole niin. Suomen kokomustat, jotka aina ovat seisoneet kansaa vastaan ja sotien puolesta, ja joiden kannatus kansan keskuudessa on Jatkuvasti kuivunut kuhi pyy maailmanlopun edellä, ovat siihtautuneet siihen kylmän kan-keasti.;. ,.; SejBl sentään Ihme olekaan. Paljon aaurempi Ihme on se, että Suoman Sosialidemokraattinen puolue ja sen lehdistö, on pyrkinyt näyttämään sellaista naamataulua, kuin se el tietäisi mitään - maailman rauhanliikkeestä eikä Helsingin rauhankokouksesta: •Esim. puolueen päälehti Sosialidemokraatti on tuakin mitään kokouksesta puhunut. Samalla'tavalla puolue on menetellyt edustukseen nähden. Vieläkin kummallisempaan valoon kous. kuten eräät vähän _ päästään joutuu Sosdem-puolueen menettely Vilatopftisätti^-4aBeet--henkU5t-.«hkäJ.kMn.: hiiomloldfligu^tta> jSumnen^par:?. varlpuolueet, kokomustia luki matta, ovat lainanneet melkoi mlota tälle suurkokoukselle Ji täneet-sinne edustajia Ja hu jolta. Esim.'Helaingln Sanomat or tanut lähettävänsä seuraajia kokoukseen. Mutta sosdem-pomomiehe pistäneet kapulan omien l> hampaisiin Ja köyttäneet os sa nyrkit. Tarkoitteakohan tämä sitä < lutaan näyttää maailmalle ja sestl entislUe aseveljiUe, eti elää isäin'henkl...", että Ison valta el ole murtunut, vaikka tö el häntä presltenttlehdc kelpoittanutkaan. Saapa nähdä mitä Suomi dem-pomoista ajattelevat mi muiden maiden scsiaUdemc Jotka liyvin runsaasti ovat H rauhankokouksessa edustcttuii Taitaavat kataja kuin lehm porttia. Kuitenkaan ei sovi luulla, et men sosdem-puolueen Jäsenis samaa mieltä johtopamppUJen Niin hullusti ei kuulu oleva) Suomen sosdem-puolueen Jäa suuri enemmistö kannattaa r asiaa Jniten kaikki -muutkin t kevät ja järkevät ihmiset maai Puolueen tannerilaisen slive poIKki-polltUkasta huolimaö ovatkin antaneet ja antavat^J tukfi3nsa maaihnan rauhanlij Joka on kulkemassa kohti uusi ria voittoja. . r
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 28, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-06-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550628 |
Description
Title | 1955-06-28-04 |
OCR text | mmm Sivu2 Tiistaina, kcsäk- 28 p. — Tuesday, June 28,1955 VAPAUS (UBEBTV) O' HHtependent tabor OUBBO of FInnifih CaoadJans. Es» tebltolMd No7, 6, 1917, Authorized «s eecoful claw mail tbe Foet Office 2>q»rtineDt. Ottawa. Ptrb» lUbed lliriee w Tuesdays, Tbursday» and Saturdays bjr Vapaux Publishing CoiQpany Ltd., at 100-1Q2 Elm St W., Sudburjr, Ont.; Canada, Telephöhes: Bus, OffKie OB. «.4264; BdJtorial Office OS. 4-42C5. Manager E. St&si; EditorW. Eklund. Mailing addre&sr Box 69. Sudbuxy, Ontario. Adverti£lDg rates upon application. Tran«lation free of charge. mAtJSHINNAT: CanadaEsa: 1 vlc. 7X)0 6 kk. 3.75 3 kJc. 2.25 YhdysvaUoSssaM vk. 8J0O 0 kk. 4:30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Canadan päivä Mm em mm mmm m 1 V i . im Ml Uusi kotimaamme Canada juhlii ensi perjantairia^heinäk. 1 pnä^ 88:tta syntymäpäiväänsä, Dominion eli paremminkin Canadan päivää — ja täkäläiset.maanmiehemme osalli^ täydellä sydämellääny yhdessä toisten canadalaisten kanssa tämän historiallisesti arvokkaan merkkipäivän viettoon. IlollajOnkinfpantava merkille, että monet yhdistykset ja seurat, mutta eritote^' CSJ:n osastot ovat järjestäneet erikoisia kesäjtdilia ja' muita tilaisuuksia tämän merkkipäivän kunniaksi, ja nimenomaan siinä mielessä, että voimme osoittaa rakkauttamme; huolenpitoamme ja arvonantoamme tätä suur-ta^ rikasta ja edistyksellistä Canadaa kohtaan,, jonka olemme uudeksi kotimaaksemme hyväksyneet. Kuten tiedetään, vuonna 1867 toteutui Canadan liittovaltion isien unelma— Quebecin, Ontarion, New Brunswickin ja Nova Scotian yhdistäminen, eli Canadan valtion itsenäistyminen— sillä mainittuna vuonna, heinäkuun 1 päivänä astui voimaan British North America laki, minkä puitteissa yllä-viitattu valtiollinen yhdistyminen tapahtui- Sen jälkeen on liittovaltioon liittynyt kuusi muuta maakuntaa — aavikko-maakunnat, British Columbia ja Newfoundland, joista viimeksimainittu liittyi Canadan liittovaltioon vasta 1948. Tästä historiallisesta kehityksestä johtuu, että Canadässa, kuten joulultupi kuudes päivä Suomessa, syvät kansanjoukot tuntevat Canadan: päivän, ÖNA-lairf voimaanastumisen, eli Canadan itsenäistymispäivän omaksi Juhlakseen. Siksi työläiset, farmarit ja muut kansanihmiset osallistuvat entistä suuremmissa joukoin ja mikä tärkeintä^ entistä kansallismie-lisempinä, Canadan päivän juhlien järjestämiseen ja viettoon. Samalla kertaa kun Canadan päivänä kunnioitetaan liittovaltion perustajain eli "liittovaltion isien" työtä ja saavutuksia, kunnioitetaan myös heidän edeltäjiensä, v. 1837-38 ka- , pinayritykseen osallistuneiden patrioottien taistelua'. Totta on, että Canadan porvarillisdemokraattisen vallankumouksen johtajat, jotka valtapiirien toimesta ajettiin vastoin tahtoaan aseellisen taistelun tielle, kärsivät silloin kapinayrityksessä - aseellisen häviön, mutta vähänkin puolueeton historian tutkija .tunnustaa, että heidän toimintansa ja taistelunsa nopeis-tutti paljon Canadian itsenäisyydeiiv saavuttamista!! iaistelujensä tuloksena paljastuivat silloiset yhteiskunnalliset epäkohdat ja,ennenkaikkea se tosiasia, että jos porvarillisde-mokraattisten patrioottien vaatimuksiin ei suostuta, niin koko suuri Canada voi joutua yhdysvaltalaisten käsiin. Juuri näi- .den seikkojen vuoksi, vaikka v. 1837-38 aseelliseen taisteluun osallistuneiden patrioottien johtajat hirtettiin tai ajettiin maanpakoon, heidän tavoitteensa "vastuunalainen" hallitus, perustettiin jo kolmenkymmenen vuoden kuluttua -— ja vaatiessaan." vastuunalaista" hallitusta he vaativat 'demokraattista hallitusta joka on vastuussa edesottamisistaan ennen-ikkea Canadan kansalle. Ju(hliessamme tämän meckkipäivän kunniaksi ja ihailles- :: feanime demo perustajia ja esitais-telijäin työtä, 'meidän- velvollisuutemme on kiinnittää huomiota myös nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tämä suuri, rikas ja paljon lupaava maa ei ole vielä "valmis" eikä saakaan olla. Canada on nuori ja nopeasti kasvava maa, mikä vaatii, jos mielimme Canadan uudisraivaajain esimerkkiä käytännössä toteuttaa, jatkuvaa taistelua suurenunan ja paremman jCanadan^ ennenkaikkea itsenäisen, vapaan ja yhä vaurastuman Canadan puolesta. Jos mielimme rehellisesti kunnioittaa "liittovaltion isien" työtä ja saavutuksia, silloin on päättävästi puolustettava Canadan itsenäisyyttä Yhdysvaltain suurpääoman tungettelua vastaan. Jos mielimme, että Canada kehittyisi suureksi ja voimakkaaksi maaksi, silloin on tuomittava ne lyhytnäköiset 'kotoiset politiikkomme, jotka pikaisen rikastumisen kiihkossa ovat valmiina myymään luonnonrikkauksianrune rajan etelä- Ipuolella ja siten jarruttavat kotimaisen teollisuuden kehitystä ja vaarantavat taloudellisesti maamme itsenäisyyden, s^kä pahentavat jatkuvasti työttömyystilannetta. ; "Liittovaltion isien" työn kunnioittaminen määrää mei- 'dät vaatimaan, että Canadan tulee kaikissa tilanteissa seurata itsenäistä ulkopolitiikkaa — käydä kauppaa kaikkien maiden kanssa, jotka haluavat' olla kauppasuhteissa kanssämme;;tasa-arvoisuuden perusteella. "Liittovaltion isien" voittamaa Canadan itsenäisyyttä ei uhkaa mikään muu niin suuresti, kuin 'uusi maailmansota, ja se vaatii kaikkia canadalaisia uskonnollisista, poliittissta, rodullisista, kansallisista ja muista eroavai^ suuksista huolimatta toimimaan kansainvälisen jännitystilan-teenhuojentamiseksi ja rauhan vakiinnuttamiseksi. Tässä mielessä kun juhlimme ensi perjantaina viettävää Canadan päivää, me kunnioitamme parhaalla tavalla uuden kotimaamme itsenäisyysaatteen edustajia ja mikä tärkeintä, jatkamme omalla vaatimattomalla tavallafnme heidän työ- • ••• 'tään. • • • . • • • * Ei8enhowerm m3rönteinen puhe Puhuessaan viikko sitten maanantaina Sa'n Franciscossa, YK:n kymmenvuotisjuhlissa — minne hän kiirehti "Washing-tonin lähellä olevasta salaisesta pommisuojasta", missä hän johti "Operation Alertin" ((tai paremminkin Operation hysteria) aikana Yhdysvaltain hätätilahallitusta, presidentti Eisenhower esitti joitain myönteisiä ja lämpimästi tervehdittäviä ajatuksia. Niin kummalliselta kuin se joistakin tuntuukin, erikois-huomio on kiintynyt siihen kun presdentti Eisenhower lupasi, että Yhdysvallat tulee antamaan kaiken tuken^Sa Yhdistynei-den Kansakuntien peruskirjalle. Tämä herätti: toivomuksen .siitä, että Yhdysvaltain taholta ei yritetä enää kaivaa maata pois YK:n jalkojen alta. On todella lämpiniästi tervehdittävää ' IjoS^Snidysvallat antaa "väsymättöhiän kannatuksensa" ja "horjumattoman uskollisuutensa" YK:lle> kuten presidentti Eisenhower lupasi. . rv/, Toinön yhtä lärnrpimästitervehdittäyä seikka* ön se kun presidentti Eisenhower sanoi: "Me haluamme vain elää rauhassa koko muun maailman kanssa, Olla yhteyksissä sen (muun maailman) kanssa, oppia muiden maiden kulttuurista,kuten nekin voivat oppia meiltä." i ; , C Tähän lausuntoon sisältyy ajatus rauhallisen rinnakkais- ^idon-periaatteen -hyväksymisestö!"*K^ Mitä muut «movatJKun efämaasta tehdään kukoistava puutarha ff HVVRTA HOmtAA \ Tiedämme jo, että (xnaajlman rau- • ii3nlco;iouksen> asennustöihin on tar- \ vltlu «5 kJlometriä johtoja ja 120,000 j Juotosta, mutta puheet tulkataankJn i kuudelle eri kielelle. Eilisessä, infor matiotJlaisuudessa, jossa lehdistöpä! velun johtaja Jorge Salamea puhiii j toimivat laitteet erinomaisesti, Joskm tulkit eivät vielä pääseet alkukankeudestaan. Informatlotilaisuudessa voitiin todeta, että kirJaUlJat nähtävästi Icaikr kiallä maailmassa rupeavat ymmärr tämään rauhanasian merkitystä, koska osaaottavien klrjailljoltten l u kumäärä on nielkolnen. Toivokaamme, että Suomen «drJalUJat seuraavat esimerkkiä. — Vapaa Sana, Helsinki. Kirj, Helene Langevin Atomleneivi» kätkee itsemsä mnita J a snnrempla mabdoUi-snufcsia koin v^ln tnabdollisiindea Ibmiselämän tohoamlseen moni-mutkaisten pommien avulla. Se voi ja tulee edistämään ihmin-knnnan kettitystä Jättiläisaskelin Ja meidän maapallomme muuttuu ennemmin tai myöliemmin kn- Iu>istavalui pnntarliaksi. Niinpä, esimerkisi Yhdysvaltain preslv dentti Eisenhower, puhuessaan kesäkuun 20 pnä San Franciscossa . pidetyssä YK:n kymmenvuotisjuhlassa korosti erikoisesti sitä. Herriotin tervehdys rau han kokoukselle R A K K A A T Y S T X V ÄT Elleivät ikäni Ja terveydentilani olisi esteenä, olisin tällä hetkellä teidän luonanne hyvin rakkaan ystäväni Vienneyn kanssa yhtyäkseni omalla äänelläni kaikkihi niihin^ jotka jälleen korottavat äänensä sodan järjetöntä raakalaisuutta vastaan. Joutuessani olemaan kaukana teistä tahdon ainakin kiittää teitä odottamattomasta palkinnosta, jonka Juuri olette minulle suoneet. E n olisi koskaan rohjennut sitä tavoitella, ellei teidän öma-aloitteista Ja yksimielistä päätöstänne olisi. tehty. Uskon teidän tahtoneen palkita Ranskalaisen demokraatin pitkäaikaisen toiminnan rauhan hyväksi. Ja esimerkiksi vuoden 1924 vaalien nostaessa minul valtaan kiirehdin : esittämään Kansainlhtolle sen välit^rkseen turvallisuuteen Ja aseistariisumiseen perustuneen rauhanpöytäkirjaan, joka olisi voinut onnistua jo siihen aikaan, elleivät erään kansakunnan, vieläpä ystäväkansan epäilykset olisi sitä es-täneet. •. Minulla on ollut ilo toimia Neuvosto- Venäjän ja ^tasavaltaisen Ranskan lähestymisen hyväksi. Siitä a i kakaudesta lähtien en ole lakannut taistelemasta. Ofcn asennoitunut Saksan militarismin uudelleen syntymistä vastaan, mutta en vihamielisyydestä Saksaa kohtaan. Vaikka eräät entiset vastustajanpne kieltäytyvät uskomasta niitä' kauhuja, Joista niin monet ihmiset ovat joutuneet kärsimään/ min monet saksalaiset ovat kuulleet omantuntonsa äänen kuunnelleet sitä j a liittyneet meihin;. Heidän ansionsa, on suuri, ja kaikki pasifistit ovat heille velkaa tunnustuksen, Jonka mielihyvin lausun heille julki Me emme onnistuneet; mutta omast a puolestani en suinkaan tunne menettäneeni rohkeuttani. 'Kansojen tahdosta riippuu taistelu sitä hirviötä vastaan, j o k a n i i n monta kertaa on tehnyt tuhoa ihmiskunnalle, l^mä on teidän kokouksenne päämäärä Helsingisiä. Meidän on taukoamatta taisteltava atomisodan kauhuja vastaan. Kansojen tietoisuuden on hävitettävä vitsaus, joka vieläkin uhkaa h i i n m'5- nla viattomia. Ottakaa vastaan minun tukeni, rakkaat Ystävät. Sita tarjoaa 83 vuor den ikäinen vanhus, joka ei enää liauan ole näkemässä päivänvaloa. Koko silla voimalla, joka hänellä vielä on jäljellä, hän vannottaa teitä liittymään yhteen moraalisella pohjalla vielä enemmän kuin poliittisella, lannistaaksenne saastaisen pedon, turvataksenne, jokaiselle kansalle sen oikeuden levollisuuteen, suo-jellaksenne erikoisesti naisia ja lapsia Ja toteuttaaksenne' kauneimman sanoman mitä koskaan on maailmalle osoitettu: ; "Rauhan maassa ja ihmisillä hyvä tahto". Maaherra Väinö Meltin rauhankokoustervehdys . Välittömästi sen jälkeen kun puhemiehistöön asettunut paikoilleen esitti maaherra Väinö Mellti rauhankokoukselle Uudenmaan lääninhallituksen ja Suomen rauhanpuolustajien tervehdyksen. Puheessaan maaherra Meltli laucui seuraavaa: HERRA PUHEENJOHTAJA, HYVÄT RAUHAN YSTÄVÄT Suomen Rauhanpuolustajain Ja Uudenmaan lääninhallituksen puolesta esitän lämpimän tervehdyksen Suomen pääkaupunkiin Helsinkihi kokoontuneelle kansojen rauhankon-gresslUe, Kun saimme tiedon tällair sen suuren kongressin pitämisestä maassamme, tunsimme syvästi vastuumme ja ne suuret vaatimukset, jolta tämä päätös meille antoL Y h teisvoimin olemme panneet parastamme ja voittaneet valkeudet, jolta järjestelyn aikana Ilmeni. Uskomme kongressin Järjestelypuolen toimivan tyydyttävästi kaikista mahdollisista puutteista huolimatta. . . Ihmisten elämä on tullut yhä enemmän kansainväliseksi, sikäli kuin tekniikan valtava kehitys on tehnj't välimatkat maasta toiseen mitättömiksi aikaisempaan verrattuna. Niinpä kansainväliset vierailut, kongressit ja monenlaiset erikolstilaisuudet ovat normaaleja ilmiöltä varmaan kaik- Itlen maitten pääkaupungeissa. Viime sodan Jälkeen tapahtui suurin kansojen kohtaus Helsingissä Olympiakisoissa kolme vuotta sitten, vaikka sääsuhteet olivat silloin melkein yhtä epäedulliset kuin ne ovat olleet näinä kongressia edeltäneinä osan-ottajain saapumispäivinä. Olympiakisoissa kansojen nuoriso kamppaili rauhan merkeissä fyysillisestä paremmuudesta Ja rakensi omalla tavallaan siltaa kansojen väliselle yhteistoiminnalle. Nyt, anno Doraini 1955, on 90 kansan edustajia saapunut pää-kaupimkiimme Jälleen rauhan merkeissä Ja nimenomaan vain rauhan merkeissä rauhan olympialaisiin. E n tistä useammat Jiansat ovat kongres- .sissa edustettuina Ja yhä laajemmista kansankerroksista. Tämä osoittaa, että rauhan kaipuu Ja sodan tuomitseminen, kansainvälisten ristiriitoj en ratkaisijana kasvaa kaikldalla sekä että vallitsevan Jännityksen poistamista neuvottelujen avulla pidetään maailmanrauhan turvaamisen välttämättömänä lähtökäohtana. Kongressin työohjelmaan sisältyvät tämän hetken ja lähitulevaisuuden tärkeimmät kysymykset rauhan kannalr ta. Ja sen - työtaakka tulee olemaan raskas. Toivomme kaikki sen onnistuvan tehtävässään ja lujittavan rauhan asiaa maailmassa. Suomalaisena toivon kongressin osanottajain voivan tutustua pääkaupunkimme nähtävyyksiin Ja mahdollisimman monien kongressin päätyttyä tehdä turistimatkoja kauemmas tuhansien Järvien maahamme aina kaukaista Lappia myöten. Jokainen maa on omalla tavallaan kaunis ja niinpä Suomikin voi tarjota Jo s i l mälle omalaatuistaan kauneutta keskikesän valoisine öineen sitä valoi-} sempine. mitä kauemmas pohjoiseen mennään. Toivotan kongressin kaikki ulko-ctlä «tomienerriasta täytyy tnils "IhnifBknnnan Coottofsin palvell- Ja" J» että ''tiedeaiebet on paqtettava aina työskentelemään ibniiskunnan. b^^ksi eikä mU-loinkaan sitä vastaan."' Helene Langevin, Frederic J» Irene Ji^t-Cuiien labjakas. tyr. tär on Pariisin fysikaalis-kemiai-iisen luralun dipIooml-insinöörL Samanalitalscsti kun hän työskentelee tieteellisessä tutktanuslaitok-sessa liän vapaa-ailrainaan omls- . tantuii: Itabden lapsensa toinen i kolme- toinen nelivuotias, kasvatukseen. Läinmittäessänne keittiön uunianne briketeillä painaessanne 'Sähkökatkaisijaa t a i astuessanne hyvin lämmitettyyn junaan — aina käytätte olemassa olevaa energiaa, jota ilman ei voida lämmittää ei valaista eikä kulkea. E i yhtäkään meitä jokapäiväisensä elämässämme ympäröivistä esineistä olisi voitu valmistaa ilman energiaa 'jokinen- nykyaikainen maa tarvitsee laajoja energialähteitä —•• nykyisin enemmän kuin koskaan. Näihin melUe eihitärkeislln energialähteisiin kuuluvat ennen kaikkea h i i li, vuoriöljy sekä suiu-et vesivolma-laltakset huomisjälvänä kuten on l a i ta INeuvostoliltossa imuluvat niihin myös atomltehtaat. RadioaktiLviast •- reaktiot ovat kuitenkin paljon vaikeaqunin aikaansaatavissa kuin kemialliset. ' O n paljon yksinkertaisempaa sytyttää'«imi pienillä puimpalasiUa kuin saada radioaktiiviset alkueineet purkautumaan. Mutta sen vuoksi nämä radioaktiiviset reaktiot synnyttävätkin paljon enemmän lämpöä: 1 kg uraania — slia radioaktiivinen polttoaine, antaa palaessaan yht)a paljon lämpöä kuin 3000 tonnia antrasiittia. Tämä on tärkeää etenkin siellä missä energialähteet eivät enää tyydytä tarvetta. Tämä vasta jokin aika sitten keksitty rikkaus ei saa jäädä käyttämättä eikä sitä saa käyttää atomiaseitten valmistuka2en. Sen täytyy täydentää multa maapallomme rikkauksia,. ;— hiilikaivoksia patoja öljylähteitä, kuitenkaan, niitä -kokonaan syrjäyttämättä; vEsimerkiksl Ranskassa olevat energialähteet eivät enää tyydytä nyr kyistä tarvetta. Siihen on syynä, et-, tel hallitus ole riittävän kiinnostunut: tarpeellisten; laitoksien : hankkimiaas- ,tai':.Niinpä vesimerkiksl ;on lopetettu, •\';uorlkalvoksla. ja -rakennettu .aivan liian .vähän patoja. Myös lounais- Ranska«sa olevien öljylähteitten hy;;^^ väkslkäyttö tyrehtyi alkuunsa, siellä jopa jarruteltiin töitä. Eikö. sitten kukaan ajattele monia tuhansia kyliä joiasa ei vielä nykyisinkään ole sähr-kövaloa. elkö olisi'liauskaa, jos jona-: k i n päivinä kaikilla perheenäideillä, olisi sähköhella sähköjääkaappl säh, kopesukone jne. Teknillinen kehitys el ajan mittaan saa koitua ainoastaan pienen väestönosan hyväksi, sen täytyy kohottaa koko kanaan elintasoa. Tällä hetkellä nykyiset energialähteet eivät kuitenkaan riitä joten radioaktiivinen polttoaine on välttämätön voimanlähde. Sitäpaitsi at.omlkes-kukset voisivat antaa mahdollisuuden pikaiseen kehitykseen kalkille maille, Jotka eivät tuota liiiliä j a joissa on vain pienet veslvoimavarat. Lapsuusvuosistaan alkaen on ihmia-kunta jatkuvasti muuttanut maanpintaa. Rakennettiin kaupunkeja, k a i vettiin kanavia Jokien Ja merien yhdistämiseksi, kaadettiin.metsiä, jotta saataisiin rviljelysmaata. Kaikki t ä hän mennessä tehdyt työt ovat kuitenkin lasten leikkiä nykyiasen hankkeeseen verrattuna. Atomiräjähdys-aine on äärettömästi tehokkaampaa kuin kalkki tähänasti käytetyt räjähdysaineet. Se tekee jättUäismäisiä aukkoja vuoriin yhtä helposti kuin tähän mennessä dynamiitti aulskoja kallion «einämään. Vaikkakin v-inba sananlasku sanoo: "Joet eivät koa-kaaö virtaa takaisin lähteeseen", ne voivat kuitenkin nykyisin virrata h a l ki vuorien, jättäen luonnollisen uomansa j a kastella uusia tähän saakka Jiedelmättömiä seutuja. Neuvostoliitossa on j o nykyian jokia muutettu suunnaltaan laajojen erämaatasankor Jen hedelmällisiksi saattamiseksi. SADETTA JA AUBINGONPAIS-TETTA TILAUKSESTA K i i i n k a monta katovuotta on ollutkaan koska taivas tosin tummien p i l vien peittämänä; on kieltäytynyt sateesta. Kuinka monta satoa onkaan turmeltunut aivan lilan kauan kestäneen kosteuden, rajuilman tahi raekuuron vuoksi... Tähän mermessä vain raetykkl. Joka el suinkaan; oje aina tehokas, on edustanut Ihmisen arkaa yritystä sään muuttamiseksi. Aina tähän lÄivään asti on vain tyydytty ennustamaan säätä enemmän tai vähemmän oikeaan oauen. Kuinka onkaan etomipommiräjähr dyksehTjrynellämerellä aiheuttamien säähäUiöitten laita? Senaikaisen i l matieteellisen tilanteen takia j a siksi että tietoja käsitetkän sotasalaisuuksina,, o n tähän kysymykseen vastaa-mhien valkeaa. Ykai seikka on joka tapauksessa varmaa. Radioaktiiviset ilmiöt vaikuttavat Ilmakehän tiiviyteen. Jos käytetään järkevästi radioaktiivisia isäteitä, »voidaan lähitulevaisuudessa, muuttaa pilvien tilaa s i i nä määrin, että jossain määrätyllä seudulla aataa j a toisella taasen ei esiinny latokaan rajuilmoja. Suuret muutokset itse maan pinnalla — Joissa atomienergialla on ratkaiseva osa esitettävänä— tuoval; mukanaan laajojen maakaistojen ilmaston täydellisen muutoksen. KESKEYTYMÄTÖN MATKUSTAMINEN Esi-Isiemme aaurilla purjelaivoillaj Jotka höyrylaivat jo kauan sitten oVat syrjäyttäneet, oli ainakin yksi etu: ne eivät olleet, pakoitettuja välipy.säh-dyksiin h i i l i - tai öljyvarastojen täydentämiseen. .Mutta jo huomenna tulee moottorilaivoja. jolta käytetään radioaktiivisella polttoaineella, ja jotka myöskään, eivät ole edellä mainitun pakon alaisia. „ Ne voivat Jciiukau-simääriä risteillä merellä poikkeamatta kertaakaan satamaan. Uual sivu käännetään Ihmisen suurten keksintöjen ' kirjassa: ihminen laittautuu matitakuntoon lähteäkseen tutkimaan -yhä suurempia j a kaukaisempia alueita^ Hän e i tule enää kauempaa olemaan tämän maaksi nimitetyn maailman kaikkeuden plkkuia3n nurkkauk-sen vanki. . . VnSAUDEN KIVI Keskiajalla alkemistit yrittivät hartaasti, mutta tulokrotta, saada kultaa hiekasta. Kiitos nykyaikaisen radiumkemian heidän unelmansa toteutuu huomenna. .Nykyisin voidaan jo valmistaa kultaa vaikkakin vain pienissä määrissä. On jo onnistuttu valmistaa aineita. Jolta el esiinny luonnos.Ma ja joilla on mitä Ihmcelll-simmät ominaisuudet. Tässä on 4sy-symys "keinotekolspsta radlumalku-alneesta". Jo huomenna nämä radium alkuaineet, ovat atomikeskusten sivutuotteita samoin kuin bensiini, terva-öljy jne. ovat lämpökea'.custensivutuot. teitä. Siteiitulemmekln alalle, jossa atomienergian käyttö nykyisin on laajimmalle levinnyt, jo kauan aikaa sitä on menestyksellisesti käytetty lääketieteessä. Muut käyttötavat ovat vielä nykyisin niin sanoakseni lapsen kenglasä: mutta tulevaisuudessa ne ehkä tulevat olemaan kaikkein merkittävimpiä. ^ Päivä voittaa yiin ifeliinU. — Suuri kottbalaiJiai nmoiUJa Nicolas GDlllen « n Bel-siskiJn saavuttuaan anlaiuitseu» raavan iaixsnnnon: « "Päivä voittaa yön. Helsinki valkolsine öineen on ottannt meidät vastaan. Täällä aurinko ei nukUr se valvoo. Se vuodattaa väsymättömästi valoaan Ja kietoo kaupungin ikuisen aamuruskon loisteeseen. En usko, että voisi toivoa suotuisampia puitteita meidän kokouksellemme. Jossa maailman kaultaisimiUa seuduilta saapuneet iluniset kohtaavat toisensa. Tämä on vertauskuvallista. Sillä se. millin pyrimme, on juuri sitä. mitä Helsinki meiUe opettaa: päivä. Joka ei laske hämärään, maailma- joka el tunne sotia eikä vihaa^ eikä kuolemaa, kuten keskiyön aurfaiko valaisee ihmeellistä Helsingin luiupunkia." SfTÄ JA —> Anteeäsi, neiti, voisi hatun päästänne. 01e,i dollarin el3ku^'allpusta Jj mielelläni nähdä jotakin. — Minä olen maksanut dollaria hatustani ja haiii nähdään. Poliisi pysäyttää autoili noo; — Teidän lampptmne Teidän on pysähdyttävä. — Olen yrittänyt jo siti konstaapeli, vastaa mies- Mutta eivät ne pala sitten Myös vanhan ajan tutkimuksessa radioaktiivisuudella on suuri osa. Sen avulla on löydetty esihistoriallisen ajan eläinten ja kasvien elämästä l u kuisia jälkiä, jotka puolestaan tekevät mahdollLsekai geologisen j a i h misten kehityksen eri aikakausien määrittelyn. TUBERKULOOSIN VAARA VÄISTYY KUTOMOISTA Kalkissa maissa on teoUisuuskes-: kuksla, joihin määrätjm alan tehtaat keskittyvät. Paikalliset syyt esittävät siinä tiettyä osaa; niinpä kostea i l masto tekstiiliteollisuuden suhteen. Jo ensimmäisessä kangaspuunäytte-ly.^ öä huomattlhi, että kankaan laatu oli parempaa kosteassa llm astossa. Nyt tiedetään että kangaspultten pirrat tekevät kitkan johdosta silkki-, -puuvilla- Ja villalangan sähköiseksi. Kuivan Ilman keräytynyt sähkölataus vetää tomuhlukkaset puoleenaa, langat hankautuvat toisiaan vasten ja kangas menee pilalle. K u n ilma s i täpaitsi, sisältää syttyviä höyryjä, on tarjolla pölsrräjähdyksen vaara. I l massa täytyy olla määrätty kosteus-pitoisuu: » jotta langat. .voisivat purkautua. Aina viime aikoihin .isti on useimmissa kutomoissa melkein yhtä mittaa suihkutettu hienoa vesisumua, jotta kangaspuut saataisiin nopeammin työskentelem'ään. Epäterveellinen ilma tekstillitehtairna aiheutti monia ammattisalra uksia: ennen kaikkea tuberkuloosi raivpsi vuosikym, meniä kutomotyöläisten .keskuudessa, 'Nykyisin ' v o i d a a n kaiklcialla ^ k;itoa myös kuivassa ilmasra. Riittää n i mittäin, kim icangaspultten pirrat s i ivellään pienellä määrällä radioaktiivista ainetta, joka on. ihmisille täysin vaaratonta, mutta joka saa aikaan sen, että ilma toimii sähkönjolitajana j a kudinlangat purkautuvat. . BAKTEERIEN TUHOAMINEN Jos voimakas radiumsätelly on jo ihmisells' .vahingollista, on .se sitä vielä suuremmassa määrin bakteereille. SenvuokiSl voidaan ajatella; että tulevaisuudessa; edellyttäen että r a kennetaan riittävästi atomlkeskuksia, säilykkeiden sterilisointi ei enää t a - pahtu kuumentamalla, vaan radioaktiivisen säteilyn avulla.^ Myöa maidosta jota nykyisin vielä "pastöroidaan", voitaisiin säteilyn avulla tap-l> aa idut. -Eikä teidän tarvitse pelätä, että se siten tulee radioaktiiviseksi. MUOVIA ATOMITEHTAITTEN ÄÄRELTÄ Jos raudan palasta kuumennetaan hehkuvanpunaisekai ja sitten upotetaan se kylmään veteen, tulee se tosin kovemmaksi mutta myös hauraammaksi. Kuumentamalla ja jäh-dyttämällä esinettä voidaan se tehdä käyttökelpoiseksi erilaisiin tarkoituksiin. Voimakkaan säteilyn kautta voidaan esineille antaa uu£:' . Kuten satiottu tämä Helsingin kokous ei ole^ mitään nappipeliä, sillä varmuudella voidaan sanoa, että maailman ihmisten suuri enemmistö on sen takana j a antaa sille lämpimän kannatukaansa. ; Se ei niyöäkään oli "komujen" ko-väittävät, sillä sieUä on edustettuna melkeimpä kaiklu maailman puolueet •ja kaikki yhteiskuntaryhmät. " K o - mut" muodostavan vähemmiatön. •Käsittelyn alaisina ovat siellä sellaiset aikakautemme . suurimmat • ja ratkaisevimmat kysymykset kuin: Atomiaseet Ja ase^tarliaunta: sotilaalliset liittoutumarja voimapolitiikka- turvallisuus, kansallinen rilppu-matt< Hnuus ja eri järjestelmien rauhanomainen rinnakkaiselo. iKun tällainen - koko maailmassa suurta huomiota herättänyt kokous» on Suomen pääkaupungissa mikä on Suomelle suuri kunnia, luulisi kaikkien suomalaisten piirien antavan s i l le suuren huomion. 'Asia el kuitenkaan ole niin. Suomen kokomustat, jotka aina ovat seisoneet kansaa vastaan ja sotien puolesta, ja joiden kannatus kansan keskuudessa on Jatkuvasti kuivunut kuhi pyy maailmanlopun edellä, ovat siihtautuneet siihen kylmän kan-keasti.;. ,.; SejBl sentään Ihme olekaan. Paljon aaurempi Ihme on se, että Suoman Sosialidemokraattinen puolue ja sen lehdistö, on pyrkinyt näyttämään sellaista naamataulua, kuin se el tietäisi mitään - maailman rauhanliikkeestä eikä Helsingin rauhankokouksesta: •Esim. puolueen päälehti Sosialidemokraatti on tuakin mitään kokouksesta puhunut. Samalla'tavalla puolue on menetellyt edustukseen nähden. Vieläkin kummallisempaan valoon kous. kuten eräät vähän _ päästään joutuu Sosdem-puolueen menettely Vilatopftisätti^-4aBeet--henkU5t-.«hkäJ.kMn.: hiiomloldfligu^tta> jSumnen^par:?. varlpuolueet, kokomustia luki matta, ovat lainanneet melkoi mlota tälle suurkokoukselle Ji täneet-sinne edustajia Ja hu jolta. Esim.'Helaingln Sanomat or tanut lähettävänsä seuraajia kokoukseen. Mutta sosdem-pomomiehe pistäneet kapulan omien l> hampaisiin Ja köyttäneet os sa nyrkit. Tarkoitteakohan tämä sitä < lutaan näyttää maailmalle ja sestl entislUe aseveljiUe, eti elää isäin'henkl...", että Ison valta el ole murtunut, vaikka tö el häntä presltenttlehdc kelpoittanutkaan. Saapa nähdä mitä Suomi dem-pomoista ajattelevat mi muiden maiden scsiaUdemc Jotka liyvin runsaasti ovat H rauhankokouksessa edustcttuii Taitaavat kataja kuin lehm porttia. Kuitenkaan ei sovi luulla, et men sosdem-puolueen Jäsenis samaa mieltä johtopamppUJen Niin hullusti ei kuulu oleva) Suomen sosdem-puolueen Jäa suuri enemmistö kannattaa r asiaa Jniten kaikki -muutkin t kevät ja järkevät ihmiset maai Puolueen tannerilaisen slive poIKki-polltUkasta huolimaö ovatkin antaneet ja antavat^J tukfi3nsa maaihnan rauhanlij Joka on kulkemassa kohti uusi ria voittoja. . r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-06-28-04