Vapaus, June 28, 1955

              mmm Sivu2 Tiistaina, kcsäk- 28 p. — Tuesday, June 28,1955
VAPAUS
(UBEBTV) O' HHtependent tabor
OUBBO of FInnifih CaoadJans. Es»
tebltolMd No7, 6, 1917, Authorized
«s eecoful claw mail tbe Foet
Office 2>q»rtineDt. Ottawa. Ptrb»
lUbed lliriee w Tuesdays,
Tbursday» and Saturdays bjr Vapaux
Publishing CoiQpany Ltd., at 100-1Q2
Elm St W., Sudburjr, Ont.; Canada,
Telephöhes: Bus, OffKie OB. «.4264;
BdJtorial Office OS. 4-42C5. Manager
E. St&si; EditorW. Eklund. Mailing
addre&sr Box 69. Sudbuxy, Ontario.
Adverti£lDg rates upon application.
Tran«lation free of charge.
mAtJSHINNAT:
CanadaEsa: 1 vlc. 7X)0 6 kk. 3.75
3 kJc. 2.25
YhdysvaUoSssaM vk. 8J0O 0 kk. 4:30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Canadan päivä
Mm
em
mm
mmm
m
1
V i .
im
Ml
Uusi kotimaamme Canada juhlii ensi perjantairia^heinäk.
1 pnä^ 88:tta syntymäpäiväänsä, Dominion eli paremminkin
Canadan päivää — ja täkäläiset.maanmiehemme osalli^
täydellä sydämellääny yhdessä toisten canadalaisten kanssa
tämän historiallisesti arvokkaan merkkipäivän viettoon.
IlollajOnkinfpantava merkille, että monet yhdistykset ja
seurat, mutta eritote^' CSJ:n osastot ovat järjestäneet erikoi­sia
kesäjtdilia ja' muita tilaisuuksia tämän merkkipäivän kun­niaksi,
ja nimenomaan siinä mielessä, että voimme osoittaa
rakkauttamme; huolenpitoamme ja arvonantoamme tätä suur-ta^
rikasta ja edistyksellistä Canadaa kohtaan,, jonka olemme
uudeksi kotimaaksemme hyväksyneet.
Kuten tiedetään, vuonna 1867 toteutui Canadan liittoval­tion
isien unelma— Quebecin, Ontarion, New Brunswickin
ja Nova Scotian yhdistäminen, eli Canadan valtion itsenäis­tyminen—
sillä mainittuna vuonna, heinäkuun 1 päivänä astui
voimaan British North America laki, minkä puitteissa yllä-viitattu
valtiollinen yhdistyminen tapahtui- Sen jälkeen on
liittovaltioon liittynyt kuusi muuta maakuntaa — aavikko-maakunnat,
British Columbia ja Newfoundland, joista vii­meksimainittu
liittyi Canadan liittovaltioon vasta 1948.
Tästä historiallisesta kehityksestä johtuu, että Canadässa,
kuten joulultupi kuudes päivä Suomessa, syvät kansanjoukot
tuntevat Canadan: päivän, ÖNA-lairf voimaanastumisen, eli
Canadan itsenäistymispäivän omaksi Juhlakseen. Siksi työ­läiset,
farmarit ja muut kansanihmiset osallistuvat entistä
suuremmissa joukoin ja mikä tärkeintä^ entistä kansallismie-lisempinä,
Canadan päivän juhlien järjestämiseen ja viettoon.
Samalla kertaa kun Canadan päivänä kunnioitetaan liit­tovaltion
perustajain eli "liittovaltion isien" työtä ja saavu­tuksia,
kunnioitetaan myös heidän edeltäjiensä, v. 1837-38 ka-
, pinayritykseen osallistuneiden patrioottien taistelua'. Totta
on, että Canadan porvarillisdemokraattisen vallankumouksen
johtajat, jotka valtapiirien toimesta ajettiin vastoin tahtoaan
aseellisen taistelun tielle, kärsivät silloin kapinayrityksessä
- aseellisen häviön, mutta vähänkin puolueeton historian tut­kija
.tunnustaa, että heidän toimintansa ja taistelunsa nopeis-tutti
paljon Canadian itsenäisyydeiiv saavuttamista!!
iaistelujensä tuloksena paljastuivat silloiset yhteiskunnalliset
epäkohdat ja,ennenkaikkea se tosiasia, että jos porvarillisde-mokraattisten
patrioottien vaatimuksiin ei suostuta, niin koko
suuri Canada voi joutua yhdysvaltalaisten käsiin. Juuri näi-
.den seikkojen vuoksi, vaikka v. 1837-38 aseelliseen taisteluun
osallistuneiden patrioottien johtajat hirtettiin tai ajettiin
maanpakoon, heidän tavoitteensa "vastuunalainen" hallitus,
perustettiin jo kolmenkymmenen vuoden kuluttua -— ja vaa­tiessaan."
vastuunalaista" hallitusta he vaativat 'demokraat­tista
hallitusta joka on vastuussa edesottamisistaan ennen-ikkea
Canadan kansalle.
Ju(hliessamme tämän meckkipäivän kunniaksi ja ihailles-
:: feanime demo perustajia ja esitais-telijäin
työtä, 'meidän- velvollisuutemme on kiinnittää huo­miota
myös nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tämä suuri,
rikas ja paljon lupaava maa ei ole vielä "valmis" eikä saakaan
olla. Canada on nuori ja nopeasti kasvava maa, mikä vaatii,
jos mielimme Canadan uudisraivaajain esimerkkiä käytännös­sä
toteuttaa, jatkuvaa taistelua suurenunan ja paremman
jCanadan^ ennenkaikkea itsenäisen, vapaan ja yhä vaurastu­man
Canadan puolesta.
Jos mielimme rehellisesti kunnioittaa "liittovaltion isien"
työtä ja saavutuksia, silloin on päättävästi puolustettava Ca­nadan
itsenäisyyttä Yhdysvaltain suurpääoman tungettelua
vastaan. Jos mielimme, että Canada kehittyisi suureksi ja
voimakkaaksi maaksi, silloin on tuomittava ne lyhytnäköiset
'kotoiset politiikkomme, jotka pikaisen rikastumisen kiihkossa
ovat valmiina myymään luonnonrikkauksianrune rajan etelä-
Ipuolella ja siten jarruttavat kotimaisen teollisuuden kehi­tystä
ja vaarantavat taloudellisesti maamme itsenäisyyden,
s^kä pahentavat jatkuvasti työttömyystilannetta.
; "Liittovaltion isien" työn kunnioittaminen määrää mei-
'dät vaatimaan, että Canadan tulee kaikissa tilanteissa seurata
itsenäistä ulkopolitiikkaa — käydä kauppaa kaikkien maiden
kanssa, jotka haluavat' olla kauppasuhteissa kanssämme;;tasa-arvoisuuden
perusteella. "Liittovaltion isien" voittamaa Ca­nadan
itsenäisyyttä ei uhkaa mikään muu niin suuresti, kuin
'uusi maailmansota, ja se vaatii kaikkia canadalaisia uskonnol­lisista,
poliittissta, rodullisista, kansallisista ja muista eroavai^
suuksista huolimatta toimimaan kansainvälisen jännitystilan-teenhuojentamiseksi
ja rauhan vakiinnuttamiseksi.
Tässä mielessä kun juhlimme ensi perjantaina viettävää
Canadan päivää, me kunnioitamme parhaalla tavalla uuden
kotimaamme itsenäisyysaatteen edustajia ja mikä tärkeintä,
jatkamme omalla vaatimattomalla tavallafnme heidän työ-
• ••• 'tään. • • • . • • •
* Ei8enhowerm m3rönteinen puhe
Puhuessaan viikko sitten maanantaina Sa'n Franciscossa,
YK:n kymmenvuotisjuhlissa — minne hän kiirehti "Washing-tonin
lähellä olevasta salaisesta pommisuojasta", missä hän
johti "Operation Alertin" ((tai paremminkin Operation hys­teria)
aikana Yhdysvaltain hätätilahallitusta, presidentti
Eisenhower esitti joitain myönteisiä ja lämpimästi terveh­dittäviä
ajatuksia.
Niin kummalliselta kuin se joistakin tuntuukin, erikois-huomio
on kiintynyt siihen kun presdentti Eisenhower lupasi,
että Yhdysvallat tulee antamaan kaiken tuken^Sa Yhdistynei-den
Kansakuntien peruskirjalle. Tämä herätti: toivomuksen
.siitä, että Yhdysvaltain taholta ei yritetä enää kaivaa maata
pois YK:n jalkojen alta. On todella lämpiniästi tervehdittävää
' IjoS^Snidysvallat antaa "väsymättöhiän kannatuksensa" ja
"horjumattoman uskollisuutensa" YK:lle> kuten presidentti
Eisenhower lupasi. . rv/,
Toinön yhtä lärnrpimästitervehdittäyä seikka* ön se kun
presidentti Eisenhower sanoi:
"Me haluamme vain elää rauhassa koko muun maailman
kanssa, Olla yhteyksissä sen (muun maailman) kanssa, oppia
muiden maiden kulttuurista,kuten nekin voivat oppia meiltä."
i ; , C Tähän lausuntoon sisältyy ajatus rauhallisen rinnakkais-
^idon-periaatteen -hyväksymisestö!"*K^
Mitä muut «movatJKun efämaasta tehdään
kukoistava puutarha
ff
HVVRTA HOmtAA \
Tiedämme jo, että (xnaajlman rau- •
ii3nlco;iouksen> asennustöihin on tar- \
vltlu «5 kJlometriä johtoja ja 120,000 j
Juotosta, mutta puheet tulkataankJn i
kuudelle eri kielelle. Eilisessä, infor
matiotJlaisuudessa, jossa lehdistöpä!
velun johtaja Jorge Salamea puhiii j
toimivat laitteet erinomaisesti, Joskm
tulkit eivät vielä pääseet alkukan­keudestaan.
Informatlotilaisuudessa voitiin to­deta,
että kirJaUlJat nähtävästi Icaikr
kiallä maailmassa rupeavat ymmärr
tämään rauhanasian merkitystä,
koska osaaottavien klrjailljoltten l u ­kumäärä
on nielkolnen. Toivokaam­me,
että Suomen «drJalUJat seuraa­vat
esimerkkiä. — Vapaa Sana, Hel­sinki.
Kirj, Helene Langevin
Atomleneivi» kätkee itsemsä
mnita J a snnrempla mabdoUi-snufcsia
koin v^ln tnabdollisiindea
Ibmiselämän tohoamlseen moni-mutkaisten
pommien avulla. Se
voi ja tulee edistämään ihmin-knnnan
kettitystä Jättiläisaskelin
Ja meidän maapallomme muuttuu
ennemmin tai myöliemmin kn-
Iu>istavalui pnntarliaksi. Niinpä,
esimerkisi Yhdysvaltain preslv
dentti Eisenhower, puhuessaan
kesäkuun 20 pnä San Franciscossa
. pidetyssä YK:n kymmenvuotis­juhlassa
korosti erikoisesti sitä.
Herriotin tervehdys
rau han kokoukselle
R A K K A A T Y S T X V ÄT
Elleivät ikäni Ja terveydentilani
olisi esteenä, olisin tällä hetkellä tei­dän
luonanne hyvin rakkaan ystäväni
Vienneyn kanssa yhtyäkseni omalla
äänelläni kaikkihi niihin^ jotka jäl­leen
korottavat äänensä sodan järje­töntä
raakalaisuutta vastaan. Jou­tuessani
olemaan kaukana teistä tah­don
ainakin kiittää teitä odottamat­tomasta
palkinnosta, jonka Juuri
olette minulle suoneet. E n olisi kos­kaan
rohjennut sitä tavoitella, ellei
teidän öma-aloitteista Ja yksimielis­tä
päätöstänne olisi. tehty. Uskon
teidän tahtoneen palkita Ranskalai­sen
demokraatin pitkäaikaisen toi­minnan
rauhan hyväksi. Ja esimer­kiksi
vuoden 1924 vaalien nostaessa
minul valtaan kiirehdin : esittämään
Kansainlhtolle sen välit^rkseen tur­vallisuuteen
Ja aseistariisumiseen pe­rustuneen
rauhanpöytäkirjaan, joka
olisi voinut onnistua jo siihen aikaan,
elleivät erään kansakunnan, vieläpä
ystäväkansan epäilykset olisi sitä es-täneet.
•.
Minulla on ollut ilo toimia Neu­vosto-
Venäjän ja ^tasavaltaisen Rans­kan
lähestymisen hyväksi. Siitä a i ­kakaudesta
lähtien en ole lakannut
taistelemasta. Ofcn asennoitunut Sak­san
militarismin uudelleen syntymis­tä
vastaan, mutta en vihamielisyy­destä
Saksaa kohtaan. Vaikka eräät
entiset vastustajanpne kieltäytyvät
uskomasta niitä' kauhuja, Joista niin
monet ihmiset ovat joutuneet kärsi­mään/
min monet saksalaiset ovat
kuulleet omantuntonsa äänen kuun­nelleet
sitä j a liittyneet meihin;. Hei­dän
ansionsa, on suuri, ja kaikki pasi­fistit
ovat heille velkaa tunnustuksen,
Jonka mielihyvin lausun heille julki
Me emme onnistuneet; mutta omas­t
a puolestani en suinkaan tunne me­nettäneeni
rohkeuttani. 'Kansojen
tahdosta riippuu taistelu sitä hirviötä
vastaan, j o k a n i i n monta kertaa on
tehnyt tuhoa ihmiskunnalle, l^mä
on teidän kokouksenne päämäärä
Helsingisiä.
Meidän on taukoamatta taisteltava
atomisodan kauhuja vastaan. Kan­sojen
tietoisuuden on hävitettävä
vitsaus, joka vieläkin uhkaa h i i n m'5-
nla viattomia.
Ottakaa vastaan minun tukeni, rak­kaat
Ystävät. Sita tarjoaa 83 vuor
den ikäinen vanhus, joka ei enää
liauan ole näkemässä päivänvaloa.
Koko silla voimalla, joka hänellä vie­lä
on jäljellä, hän vannottaa teitä
liittymään yhteen moraalisella poh­jalla
vielä enemmän kuin poliitti­sella,
lannistaaksenne saastaisen pe­don,
turvataksenne, jokaiselle kan­salle
sen oikeuden levollisuuteen, suo-jellaksenne
erikoisesti naisia ja lap­sia
Ja toteuttaaksenne' kauneimman
sanoman mitä koskaan on maail­malle
osoitettu:
; "Rauhan maassa ja ihmisillä hyvä
tahto".
Maaherra Väinö Meltin
rauhankokoustervehdys
. Välittömästi sen jälkeen kun
puhemiehistöön asettunut pai­koilleen
esitti maaherra Väinö
Mellti rauhankokoukselle Uuden­maan
lääninhallituksen ja Suo­men
rauhanpuolustajien terveh­dyksen.
Puheessaan maaherra
Meltli laucui seuraavaa:
HERRA PUHEENJOHTAJA,
HYVÄT RAUHAN YSTÄVÄT
Suomen Rauhanpuolustajain Ja
Uudenmaan lääninhallituksen puo­lesta
esitän lämpimän tervehdyksen
Suomen pääkaupunkiin Helsinkihi
kokoontuneelle kansojen rauhankon-gresslUe,
Kun saimme tiedon tällair
sen suuren kongressin pitämisestä
maassamme, tunsimme syvästi vas­tuumme
ja ne suuret vaatimukset,
jolta tämä päätös meille antoL Y h ­teisvoimin
olemme panneet parastam­me
ja voittaneet valkeudet, jolta jär­jestelyn
aikana Ilmeni. Uskomme
kongressin Järjestelypuolen toimivan
tyydyttävästi kaikista mahdollisista
puutteista huolimatta. . .
Ihmisten elämä on tullut yhä enem­män
kansainväliseksi, sikäli kuin tek­niikan
valtava kehitys on tehnj't vä­limatkat
maasta toiseen mitättömik­si
aikaisempaan verrattuna. Niinpä
kansainväliset vierailut, kongressit ja
monenlaiset erikolstilaisuudet ovat
normaaleja ilmiöltä varmaan kaik-
Itlen maitten pääkaupungeissa. Vii­me
sodan Jälkeen tapahtui suurin
kansojen kohtaus Helsingissä Olym­piakisoissa
kolme vuotta sitten, vaik­ka
sääsuhteet olivat silloin melkein
yhtä epäedulliset kuin ne ovat olleet
näinä kongressia edeltäneinä osan-ottajain
saapumispäivinä. Olympia­kisoissa
kansojen nuoriso kamppaili
rauhan merkeissä fyysillisestä parem­muudesta
Ja rakensi omalla taval­laan
siltaa kansojen väliselle yhteis­toiminnalle.
Nyt, anno Doraini 1955,
on 90 kansan edustajia saapunut pää-kaupimkiimme
Jälleen rauhan mer­keissä
Ja nimenomaan vain rauhan
merkeissä rauhan olympialaisiin. E n ­tistä
useammat Jiansat ovat kongres-
.sissa edustettuina Ja yhä laajemmista
kansankerroksista. Tämä osoittaa,
että rauhan kaipuu Ja sodan tuomit­seminen,
kansainvälisten ristiriitoj en
ratkaisijana kasvaa kaikldalla sekä
että vallitsevan Jännityksen poista­mista
neuvottelujen avulla pidetään
maailmanrauhan turvaamisen vält­tämättömänä
lähtökäohtana. Kon­gressin
työohjelmaan sisältyvät tä­män
hetken ja lähitulevaisuuden tär­keimmät
kysymykset rauhan kannalr
ta. Ja sen - työtaakka tulee olemaan
raskas. Toivomme kaikki sen onnis­tuvan
tehtävässään ja lujittavan
rauhan asiaa maailmassa.
Suomalaisena toivon kongressin
osanottajain voivan tutustua pääkau­punkimme
nähtävyyksiin Ja mahdol­lisimman
monien kongressin päätyt­tyä
tehdä turistimatkoja kauemmas
tuhansien Järvien maahamme aina
kaukaista Lappia myöten. Jokainen
maa on omalla tavallaan kaunis ja
niinpä Suomikin voi tarjota Jo s i l ­mälle
omalaatuistaan kauneutta kes­kikesän
valoisine öineen sitä valoi-}
sempine. mitä kauemmas pohjoiseen
mennään.
Toivotan kongressin kaikki ulko-ctlä
«tomienerriasta täytyy tnils
"IhnifBknnnan Coottofsin palvell-
Ja" J» että ''tiedeaiebet on
paqtettava aina työskentelemään
ibniiskunnan. b^^ksi eikä mU-loinkaan
sitä vastaan."'
Helene Langevin, Frederic J»
Irene Ji^t-Cuiien labjakas. tyr.
tär on Pariisin fysikaalis-kemiai-iisen
luralun dipIooml-insinöörL
Samanalitalscsti kun hän työsken­telee
tieteellisessä tutktanuslaitok-sessa
liän vapaa-ailrainaan omls-
. tantuii: Itabden lapsensa toinen i
kolme- toinen nelivuotias, kas­vatukseen.
Läinmittäessänne keittiön uunianne
briketeillä painaessanne 'Sähkökat­kaisijaa
t a i astuessanne hyvin läm­mitettyyn
junaan — aina käytätte
olemassa olevaa energiaa, jota ilman
ei voida lämmittää ei valaista eikä
kulkea. E i yhtäkään meitä jokapäi­väisensä
elämässämme ympäröivistä
esineistä olisi voitu valmistaa ilman
energiaa 'jokinen- nykyaikainen maa
tarvitsee laajoja energialähteitä —••
nykyisin enemmän kuin koskaan.
Näihin melUe eihitärkeislln energia­lähteisiin
kuuluvat ennen kaikkea h i i ­li,
vuoriöljy sekä suiu-et vesivolma-laltakset
huomisjälvänä kuten on l a i ­ta
INeuvostoliltossa imuluvat niihin
myös atomltehtaat.
RadioaktiLviast •- reaktiot ovat kui­tenkin
paljon vaikeaqunin aikaansaa­tavissa
kuin kemialliset. ' O n paljon
yksinkertaisempaa sytyttää'«imi pie­nillä
puimpalasiUa kuin saada radio­aktiiviset
alkueineet purkautumaan.
Mutta sen vuoksi nämä radioaktiiviset
reaktiot synnyttävätkin paljon enem­män
lämpöä: 1 kg uraania — slia ra­dioaktiivinen
polttoaine, antaa pala­essaan
yht)a paljon lämpöä kuin 3000
tonnia antrasiittia. Tämä on tärkeää
etenkin siellä missä energialähteet
eivät enää tyydytä tarvetta.
Tämä vasta jokin aika sitten kek­sitty
rikkaus ei saa jäädä käyttämät­tä
eikä sitä saa käyttää atomiaseitten
valmistuka2en. Sen täytyy täydentää
multa maapallomme rikkauksia,. ;—
hiilikaivoksia patoja öljylähteitä, kui­tenkaan,
niitä -kokonaan syrjäyttä­mättä;
vEsimerkiksl Ranskassa olevat
energialähteet eivät enää tyydytä nyr
kyistä tarvetta. Siihen on syynä, et-,
tel hallitus ole riittävän kiinnostunut:
tarpeellisten; laitoksien : hankkimiaas-
,tai':.Niinpä vesimerkiksl ;on lopetettu,
•\';uorlkalvoksla. ja -rakennettu .aivan
liian .vähän patoja. Myös lounais-
Ranska«sa olevien öljylähteitten hy;;^^
väkslkäyttö tyrehtyi alkuunsa, siellä
jopa jarruteltiin töitä. Eikö. sitten
kukaan ajattele monia tuhansia kyliä
joiasa ei vielä nykyisinkään ole sähr-kövaloa.
elkö olisi'liauskaa, jos jona-:
k i n päivinä kaikilla perheenäideillä,
olisi sähköhella sähköjääkaappl säh,
kopesukone jne. Teknillinen kehitys
el ajan mittaan saa koitua ainoastaan
pienen väestönosan hyväksi, sen täy­tyy
kohottaa koko kanaan elintasoa.
Tällä hetkellä nykyiset energialähteet
eivät kuitenkaan riitä joten radioak­tiivinen
polttoaine on välttämätön
voimanlähde. Sitäpaitsi at.omlkes-kukset
voisivat antaa mahdollisuuden
pikaiseen kehitykseen kalkille maille,
Jotka eivät tuota liiiliä j a joissa on
vain pienet veslvoimavarat.
Lapsuusvuosistaan alkaen on ihmia-kunta
jatkuvasti muuttanut maanpin­taa.
Rakennettiin kaupunkeja, k a i ­vettiin
kanavia Jokien Ja merien yh­distämiseksi,
kaadettiin.metsiä, jotta
saataisiin rviljelysmaata. Kaikki t ä ­hän
mennessä tehdyt työt ovat kui­tenkin
lasten leikkiä nykyiasen hank­keeseen
verrattuna. Atomiräjähdys-aine
on äärettömästi tehokkaampaa
kuin kalkki tähänasti käytetyt räjäh­dysaineet.
Se tekee jättUäismäisiä
aukkoja vuoriin yhtä helposti kuin tä­hän
mennessä dynamiitti aulskoja
kallion «einämään. Vaikkakin v-inba
sananlasku sanoo: "Joet eivät koa-kaaö
virtaa takaisin lähteeseen", ne
voivat kuitenkin nykyisin virrata h a l ­ki
vuorien, jättäen luonnollisen uo­mansa
j a kastella uusia tähän saakka
Jiedelmättömiä seutuja. Neuvostolii­tossa
on j o nykyian jokia muutettu
suunnaltaan laajojen erämaatasankor
Jen hedelmällisiksi saattamiseksi.
SADETTA JA AUBINGONPAIS-TETTA
TILAUKSESTA
K i i i n k a monta katovuotta on ollut­kaan
koska taivas tosin tummien p i l ­vien
peittämänä; on kieltäytynyt sa­teesta.
Kuinka monta satoa onkaan
turmeltunut aivan lilan kauan kestä­neen
kosteuden, rajuilman tahi rae­kuuron
vuoksi... Tähän mermessä
vain raetykkl. Joka el suinkaan; oje
aina tehokas, on edustanut Ihmisen
arkaa yritystä sään muuttamiseksi.
Aina tähän lÄivään asti on vain tyy­dytty
ennustamaan säätä enemmän
tai vähemmän oikeaan oauen.
Kuinka onkaan etomipommiräjähr
dyksehTjrynellämerellä aiheuttamien
säähäUiöitten laita? Senaikaisen i l ­matieteellisen
tilanteen takia j a siksi
että tietoja käsitetkän sotasalaisuuk­sina,,
o n tähän kysymykseen vastaa-mhien
valkeaa. Ykai seikka on joka
tapauksessa varmaa. Radioaktiiviset
ilmiöt vaikuttavat Ilmakehän tiiviy­teen.
Jos käytetään järkevästi radio­aktiivisia
isäteitä, »voidaan lähitule­vaisuudessa,
muuttaa pilvien tilaa s i i ­nä
määrin, että jossain määrätyllä
seudulla aataa j a toisella taasen ei
esiinny latokaan rajuilmoja. Suuret
muutokset itse maan pinnalla — Jois­sa
atomienergialla on ratkaiseva osa
esitettävänä— tuoval; mukanaan laa­jojen
maakaistojen ilmaston täydelli­sen
muutoksen.
KESKEYTYMÄTÖN
MATKUSTAMINEN
Esi-Isiemme aaurilla purjelaivoillaj
Jotka höyrylaivat jo kauan sitten oVat
syrjäyttäneet, oli ainakin yksi etu: ne
eivät olleet, pakoitettuja välipy.säh-dyksiin
h i i l i - tai öljyvarastojen täy­dentämiseen.
.Mutta jo huomenna
tulee moottorilaivoja. jolta käytetään
radioaktiivisella polttoaineella, ja jot­ka
myöskään, eivät ole edellä maini­tun
pakon alaisia. „ Ne voivat Jciiukau-simääriä
risteillä merellä poikkeamat­ta
kertaakaan satamaan. Uual sivu
käännetään Ihmisen suurten keksin­töjen
' kirjassa: ihminen laittautuu
matitakuntoon lähteäkseen tutkimaan
-yhä suurempia j a kaukaisempia aluei­ta^
Hän e i tule enää kauempaa ole­maan
tämän maaksi nimitetyn maail­man
kaikkeuden plkkuia3n nurkkauk-sen
vanki. . .
VnSAUDEN KIVI
Keskiajalla alkemistit yrittivät
hartaasti, mutta tulokrotta, saada
kultaa hiekasta. Kiitos nykyaikaisen
radiumkemian heidän unelmansa to­teutuu
huomenna. .Nykyisin voidaan
jo valmistaa kultaa vaikkakin vain
pienissä määrissä. On jo onnistuttu
valmistaa aineita. Jolta el esiinny
luonnos.Ma ja joilla on mitä Ihmcelll-simmät
ominaisuudet. Tässä on 4sy-symys
"keinotekolspsta radlumalku-alneesta".
Jo huomenna nämä radium
alkuaineet, ovat atomikeskusten sivu­tuotteita
samoin kuin bensiini, terva-öljy
jne. ovat lämpökea'.custensivutuot.
teitä. Siteiitulemmekln alalle, jossa
atomienergian käyttö nykyisin on laa­jimmalle
levinnyt, jo kauan aikaa sitä
on menestyksellisesti käytetty lääke­tieteessä.
Muut käyttötavat ovat vie­lä
nykyisin niin sanoakseni lapsen
kenglasä: mutta tulevaisuudessa ne
ehkä tulevat olemaan kaikkein mer­kittävimpiä.
^
Päivä voittaa yiin
ifeliinU. — Suuri kottbalaiJiai
nmoiUJa Nicolas GDlllen « n Bel-siskiJn
saavuttuaan anlaiuitseu»
raavan iaixsnnnon: «
"Päivä voittaa yön.
Helsinki valkolsine öineen on
ottannt meidät vastaan. Täällä
aurinko ei nukUr se valvoo. Se
vuodattaa väsymättömästi valo­aan
Ja kietoo kaupungin ikuisen
aamuruskon loisteeseen.
En usko, että voisi toivoa suo­tuisampia
puitteita meidän ko­kouksellemme.
Jossa maailman
kaultaisimiUa seuduilta saapuneet
iluniset kohtaavat toisensa. Tä­mä
on vertauskuvallista. Sillä se.
millin pyrimme, on juuri sitä. mi­tä
Helsinki meiUe opettaa: päivä.
Joka ei laske hämärään, maail­ma-
joka el tunne sotia eikä vihaa^
eikä kuolemaa, kuten keskiyön
aurfaiko valaisee ihmeellistä Hel­singin
luiupunkia."
SfTÄ
JA
—> Anteeäsi, neiti, voisi
hatun päästänne. 01e,i
dollarin el3ku^'allpusta Jj
mielelläni nähdä jotakin.
— Minä olen maksanut
dollaria hatustani ja haiii
nähdään.
Poliisi pysäyttää autoili
noo; — Teidän lampptmne
Teidän on pysähdyttävä.
— Olen yrittänyt jo siti
konstaapeli, vastaa mies-
Mutta eivät ne pala sitten
Myös vanhan ajan tutkimuksessa
radioaktiivisuudella on suuri osa. Sen
avulla on löydetty esihistoriallisen
ajan eläinten ja kasvien elämästä l u ­kuisia
jälkiä, jotka puolestaan teke­vät
mahdollLsekai geologisen j a i h ­misten
kehityksen eri aikakausien
määrittelyn.
TUBERKULOOSIN VAARA
VÄISTYY KUTOMOISTA
Kalkissa maissa on teoUisuuskes-:
kuksla, joihin määrätjm alan tehtaat
keskittyvät. Paikalliset syyt esittävät
siinä tiettyä osaa; niinpä kostea i l ­masto
tekstiiliteollisuuden suhteen.
Jo ensimmäisessä kangaspuunäytte-ly.^
öä huomattlhi, että kankaan laatu
oli parempaa kosteassa llm astossa.
Nyt tiedetään että kangaspultten pir­rat
tekevät kitkan johdosta silkki-,
-puuvilla- Ja villalangan sähköiseksi.
Kuivan Ilman keräytynyt sähkölataus
vetää tomuhlukkaset puoleenaa, lan­gat
hankautuvat toisiaan vasten ja
kangas menee pilalle. K u n ilma s i ­täpaitsi,
sisältää syttyviä höyryjä, on
tarjolla pölsrräjähdyksen vaara. I l ­massa
täytyy olla määrätty kosteus-pitoisuu:
» jotta langat. .voisivat pur­kautua.
Aina viime aikoihin .isti on
useimmissa kutomoissa melkein yhtä
mittaa suihkutettu hienoa vesisumua,
jotta kangaspuut saataisiin nopeam­min
työskentelem'ään. Epäterveelli­nen
ilma tekstillitehtairna aiheutti
monia ammattisalra uksia: ennen
kaikkea tuberkuloosi raivpsi vuosikym,
meniä kutomotyöläisten .keskuudessa,
'Nykyisin ' v o i d a a n kaiklcialla ^ k;itoa
myös kuivassa ilmasra. Riittää n i ­mittäin,
kim icangaspultten pirrat s i ­ivellään
pienellä määrällä radioaktii­vista
ainetta, joka on. ihmisille täysin
vaaratonta, mutta joka saa aikaan
sen, että ilma toimii sähkönjolitajana
j a kudinlangat purkautuvat. .
BAKTEERIEN TUHOAMINEN
Jos voimakas radiumsätelly on jo
ihmisells' .vahingollista, on .se sitä
vielä suuremmassa määrin bakteereil­le.
SenvuokiSl voidaan ajatella; että
tulevaisuudessa; edellyttäen että r a ­kennetaan
riittävästi atomlkeskuksia,
säilykkeiden sterilisointi ei enää t a -
pahtu kuumentamalla, vaan radioak­tiivisen
säteilyn avulla.^ Myöa mai­dosta
jota nykyisin vielä "pastöroi­daan",
voitaisiin säteilyn avulla tap-l>
aa idut. -Eikä teidän tarvitse pelä­tä,
että se siten tulee radioaktiiviseksi.
MUOVIA ATOMITEHTAITTEN
ÄÄRELTÄ
Jos raudan palasta kuumennetaan
hehkuvanpunaisekai ja sitten upote­taan
se kylmään veteen, tulee se to­sin
kovemmaksi mutta myös hau­raammaksi.
Kuumentamalla ja jäh-dyttämällä
esinettä voidaan se tehdä
käyttökelpoiseksi erilaisiin tarkoi­tuksiin.
Voimakkaan säteilyn kautta
voidaan esineille antaa uu£<a ominai­suuksia
voidaan tehdä ne kovemmik­si;
läpinäkyvämmiksl jne.
Jo jonkin aikaa on kot
ollut erilaisia käyttöeslneiti
vabnistettu muovista.
Tähän mennessä niitä e
valmistettu radioaktilvlsuui
Mutta tiedetään, että aite
saavat reaktiota, jotka voiv
taa sen iaatuisten aineiden
ta. Monia nykjösin tavallii
ja samoin kuin monia uu
teeltaan samanlaisia alneit;
valmistaa atomitehtaltten
talssa.
Kemialliaten. reaktioiden
Jota voidaan edistää radio:
säteilyllä on vielä alkuv
E i : kuitenkaan ole epäilysti
temmekö tulisi tällä tavalla
lukuisia' uusia' valmisteita^
maila ' määrätyrdaatuista
on nykyisin jo, onnistuttu
petrolin kaltainen tuote. :
asteitten lämmössä j a eri
makkaan atomiräjähdyksen
kaansaadun paineen alaisen
dennäköisesti vuorten sisäl
kemiallisia yhdia^yksiäi joit
vielä milloinkaan maan kuc
dostumisen jälkeen ole ollu
TEHOKAS LANNOITUS
K u n sekoitetaan hiileen i
vista hiiltä fosforiin radin
jne. ja valmistetaan näisti
ta monimutkaisia tuotteita,
dioaktiivmen aine ama luj£
tuna seoksen luonnolliseen i
Sen säteily tekee mahdollis
hetki seurala mahdollisia n
Talla tavalla voitaisiin tod€
kaavit imevät fosforia, jota
netaan lannoitteen muodosa?
— aina. maaerän laadun Ja k
jelyn; mukaan — on hyvm
määriteltävissä sopiva lanno
sen paras annostelu. Kei
.metallurgiassa tämä mene^
jota • kutsutaan "radloaktiivis
näyttäjäfcsi!" .— on jo tuotta
lenkiintoisia tulolcsia, ja se
alkua.
LÄMMINTÄ AURINGOLL.\
K a i k k i vihreät kasvit ovi
olevan, klorofyllin Johdosta p
miallisia tehtaita. Ne volvai
taa hiiltä, tarkemmin sanoei
clsvan hlilidlokslidin avulla,
virtaa jokaisesta savupiipu
kun taloja lämmitetään. Nä
nien kasvitehtaltten käyttämi
on ilmaista. 'Ne käyttävät i
vain: aivan pienen määrän
säteitä, jotka lankeavat maa.
rinko ei todellakaan ole kii
mansa kansaa: jokainen maai
neliömetri saa n . :10,000 k
vuodessa. Kiitos radioaktilvis
voidaan nykyisin yhä parem
kia ilmiöltä, jonka avulla kas
tävät auringon säteitä hyväl
voidaan yrittää aikaansaada i
notekoisestl suurensa mittal
Kun siinä vain kerran pääs
lokslln. pääsee ihmiskunta
mattomien voimavarojensa
Tfaiden voimavarojen alkuh
etsittävissä atomireaktiolsta
tapahtuvat Itse auringosaa J
kautta se on miljoonia vuosia
lämpöään maahan.
"Viel elää isäin henki.
v^alloissa ovat vissit vaikutusvaltaiset piirit jyrkästi tuomin-:
neet erilaisten yhteiskuntamuotojen rauhanomaisen rinnak-kaisolon
periaatteen — ja ovat sen asemesta vaatineet sosia­lististen
maiden "vapauttamista". Onpa menty niinkin pit­källe
että Yhdysvaltain kongressi on myöntänyt määrärahoja
eräitten sellaisten hallitusten kukistamiseksi, joista Yhdysval­tain
rahaiTiiespiiritw^^ ta toisesta pidä! Tätä toisten
maiden sisäisiin asioihin sekaantumista ja rauhanomaisen
rinnakkaisolpn periaatteen kieltämistä on rajan eteläpuolella
kehitetty siihen pisteeseen asti, että Yhdysvallat on kieltäy­tynyt
tunnustamasta ihmiskunnan neljänneksen — Kiinan
600-miljoonaisen kansan olemassaolon!
Jos presidentti Eisenhowerin lausunto tarkoittaa, että kai­kessa
tässä tulee'muutos, että Yhdysvallat jättää toisten kan­sojen
sisäiseksi asiaksi sen, minkälaisen hallitusmuodon ne
itselleen haluavat —^ ja jos se on valmis järjestämään luotta­mukselliset
suhteet kaikkien muiden maiden kanssa, niiden
hallitusmuodosta huolimatta, niin tämä on suurenmoinen
edistysaskel rauhan säilyttämisen hyväksi. Me vain toivom-
; Viime päivinä "on maailmassa pu­huttu
rauhasta; sekä mahdollisuuksis­ta
lopettaa Icylmä sota ja vihan liet­sonta,
. eneinmän kuin: ehkä. milloin­kaan-
erihen. ' •
San Francla:ossa Y K : n perustami-laiset
ja kotimaiset osanottajat sy- sen kymmenvuotisjuhlalllSuuksissa
dämelhsesti tervetulleiksi Helsinkiin. oVat varsinlcin johtavien suurvaltojen
edusta;jÄt vaihtaneet asiasta .mielipi­teitä
ja.^onpa Neuvo.stoiiiton ulkomi­nisteri
Molotöv tehnyt aaoria käytän­nöllisiä
ehdotuksiakin miten voitaisiin
pysyvä rauhantila,aikaansaada.
Molotov esitti valtavaa • huomiota
herättäneessä puheessaan, että jätet-täisiin
isivuun turiia p;^umineh ja
ruvettaiailn panemaan toimeksi. '
Häh ehdotti selteisia kaikille ym­märrettäviä
toimenpiteitä ; kuin:
Aseistuksen vähentämistä, atomiasei­den
kieltämistä, miehitysjoukkojen
kuljettamista pois kalkista maista jne.
Edelleen hän palnoati sitä,' että Y h ­distyneiden
Kansakuntien järjestössä
aimettalsiih oikeudet- kunkin kansa-gunhan
todellisille edustajiUe. Että
esim. Formosan saarella pilloittelevan
EUInan kansan tunkiolle potkiman
Chiangin puhemiehet lennätetään
pellolle YK:ata j a tilalle kutsutaan
ICilnan Kansantasayalian edustajat.
, , . . . kuten on oikeus Ja^ kohtuus. .
me, etta naita hyyia, ajankohtaisia ja tärkeitä lausuntoja so- | Nämä ovat sellaisia
yeHettaisiin"WÖs käytäntöön. ' - ~r • oovvaatt ppaannnneeeett. JJaannhhoofrf-rg«ttmttbhHwPr-aBiiiHllleekkhip^,-'
joiden tekisi inieli pullikoida kaikkia
rauhaan tähtääviä ehdotuksia vas­taan.'
: • • ; ••••^^
(Nykyinen alkakauai on näet sellais­ta
aikakautta, että isot heputkaan ei­vät
voi olla ottamatta huomioon kan­san
j a kansojen tahtoa.
K u n esim. USA:n, Britannian ja
Ranskan kansat ovat suurella tyydy­tyksellä
ottaneet vastaan Molotovin
esitykset, ei näiden maiden edustajat
voi kylmästi niitä hylätä, vaikkapa
haluakin olial siihen.
On siis .toiveita, että edessä oleva
"Neljäi^ Suuren" kokous voi muodos­tua
hedelmälliseksi ja rauhan asiaan
a^eleen eteenpäin auttavaksi. •
Ehkä karikkein tärkein j a suurin t i ­laisuus,
missä . juuri näinä päivinä
pohditaaii Jä puhutiaan rauhasta ja
sen turvaamis^ta,.on Helsinglasä juu­ri
parhaillaan koolla oleva maaliman
rauhank(A»us. jossa on mukana 75 —
89 maan Irauhnpuolusta Jäin valtuu­tetut.
. •:';•,:;•>:'
. Kuten satiottu tämä Helsingin ko­kous
ei ole^ mitään nappipeliä, sillä
varmuudella voidaan sanoa, että
maailman ihmisten suuri enemmistö
on sen takana j a antaa sille lämpi­män
kannatukaansa.
; Se ei niyöäkään oli "komujen" ko-väittävät,
sillä sieUä on edustettuna
melkeimpä kaiklu maailman puolueet
•ja kaikki yhteiskuntaryhmät. " K o -
mut" muodostavan vähemmiatön.
•Käsittelyn alaisina ovat siellä sel­laiset
aikakautemme . suurimmat • ja
ratkaisevimmat kysymykset kuin:
Atomiaseet Ja ase^tarliaunta: soti­laalliset
liittoutumarja voimapolitiik­ka-
turvallisuus, kansallinen rilppu-matt<
Hnuus ja eri järjestelmien rau­hanomainen
rinnakkaiselo.
iKun tällainen - koko maailmassa
suurta huomiota herättänyt kokous»
on Suomen pääkaupungissa mikä on
Suomelle suuri kunnia, luulisi kaik­kien
suomalaisten piirien antavan s i l ­le
suuren huomion.
'Asia el kuitenkaan ole niin.
Suomen kokomustat, jotka aina
ovat seisoneet kansaa vastaan ja so­tien
puolesta, ja joiden kannatus kan­san
keskuudessa on Jatkuvasti kuivu­nut
kuhi pyy maailmanlopun edellä,
ovat siihtautuneet siihen kylmän kan-keasti.;.
,.;
SejBl sentään Ihme olekaan. Pal­jon
aaurempi Ihme on se, että Suoman
Sosialidemokraattinen puolue ja sen
lehdistö, on pyrkinyt näyttämään sel­laista
naamataulua, kuin se el tietäisi
mitään - maailman rauhanliikkeestä
eikä Helsingin rauhankokouksesta:
•Esim. puolueen päälehti Sosialide­mokraatti
on tuakin mitään kokouk­sesta
puhunut.
Samalla'tavalla puolue on menetel­lyt
edustukseen nähden.
Vieläkin kummallisempaan valoon
kous. kuten eräät vähän _ päästään joutuu Sosdem-puolueen menettely
Vilatopftisätti^-4aBeet--henkU5t-.«hkäJ.kMn.: hiiomloldfligu^tta> jSumnen^par:?.
varlpuolueet, kokomustia luki
matta, ovat lainanneet melkoi
mlota tälle suurkokoukselle Ji
täneet-sinne edustajia Ja hu
jolta.
Esim.'Helaingln Sanomat or
tanut lähettävänsä seuraajia
kokoukseen.
Mutta sosdem-pomomiehe
pistäneet kapulan omien l>
hampaisiin Ja köyttäneet os
sa nyrkit.
Tarkoitteakohan tämä sitä <
lutaan näyttää maailmalle ja
sestl entislUe aseveljiUe, eti
elää isäin'henkl...", että Ison
valta el ole murtunut, vaikka
tö el häntä presltenttlehdc
kelpoittanutkaan.
Saapa nähdä mitä Suomi
dem-pomoista ajattelevat mi
muiden maiden scsiaUdemc
Jotka liyvin runsaasti ovat H
rauhankokouksessa edustcttuii
Taitaavat kataja kuin lehm
porttia.
Kuitenkaan ei sovi luulla, et
men sosdem-puolueen Jäsenis
samaa mieltä johtopamppUJen
Niin hullusti ei kuulu oleva)
Suomen sosdem-puolueen Jäa
suuri enemmistö kannattaa r
asiaa Jniten kaikki -muutkin t
kevät ja järkevät ihmiset maai
Puolueen tannerilaisen slive
poIKki-polltUkasta huolimaö
ovatkin antaneet ja antavat^J
tukfi3nsa maaihnan rauhanlij
Joka on kulkemassa kohti uusi
ria voittoja. . r