Vapaus, July 9, 1953

              mmmmmm&
Sivu 2 Torstaina, heinäk, 9 p, — Thursday, July 9, 1953
imii^Hi nUUMATf) — Independent Labor
OffSD Of FlmUsb Canadlans. Es-tcbUAed
Nov. «. 1917. Autborized
Moond c l a « mail by the Post
Office l>epaii4nent;0ttava;^^^P^
lllfae^ thriee «reekly: Tuesdays
lUundays and Baturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100-102
a » et. W;/fludbuiy, Ont;, Canada,
Teiephoncs; BitfiAess; O f f ice 4i4JM
ed;U)rial Office 4-426&.,' Manager
E. 8uJMi, EdUor W, Eklund. M s l l i og
addresa: Box «9, SttdlmnrrOntarto. Advj(rrt!sing rate» up(m,;!äR^Jie»tion.
Translatlon free of cJMiiige.^ .^^
— TZLAU8HINNAT:
Canadassa: l vk. TJOO « kk. 3.76
8 kk. 3,2»
YhdysvallolsM: 1 Vk. 8i)0 6 kk. 430
Suomessa 1 vk. «,fiO 6 kk. 4.76
Mitii muut iasiml
Totuus on tarua kummempi,
Toronton Vapaa .Sana — .-ie vii.->aurJen kivi ja .suuri huinanisti
muun ohella oialli.stui Koscnber^ien lappamjsvaatirauk.seen—-
julisti kesäkuun 27 p:n toimituskirjoiiuksessaanm.m,.seuraavaa;
'•Viime viikkoina rautaverhon takana ja erikoi.sesti Itä Sak«ia.ssa
tapahtuneet mielenosoitukset ryssalaistä terrorrvaItaava.staan aivan
länsimaailman silmien edessä mat antaneet Moskovan 'rauhanryn-täyksille':
yhden kfn-immi-ita i!ikuista.tn mitä se on koskaan saanut:, . . "
. 'Mutta Toronton f>!ol)e anfl Mail julkaisi viime tiistaina .\'ew
-Miar^ltbrk Timesin kirjeenvaihtajan ..M. .S,. Handlerin heinäkuun 6 pnä
.1 ; Bonnista lähettämän uutiskirjeen, jonka se r»ij,ikoi seuraavasti:
• •', .''Bonnin vaalikuva pilven varj Berlinin k.ihakkain vuoksi,''.
, *. . Näyttää siis silta; elta k')vimrn.'in iskun, mistä Vapaa .Sana niirl
•f' kiihkeästi puhui, kohdistuikin Bonnin hallitusta vastaan, sillä kuten
••: sanottu; epäonnistunut: f)rfAokatioyritys [)aljasti' tekijänsä ^— ja
r kansanjoukot eivät Jiyvah^y iirfAokaliotekoja!
' . Eikä tä.ssa kaikki: Kun J.an.si-.'^aksan.[)arlameniissa keskusteltiin .
•.-_\iime viikolla ehdotuksesta, jonka perusteella olisi virallisesti anottu:
, / neljän/vallan konferenssiir järjestafnista .Nem-ostoliiton kanssa Sak-
.san .yhdistämistä varten, lama ehdotus ajettiin kumoon ainoastaan.
11 äänen enemmistöllä; '
.Se .siitä,
J Todettakoon kuitenkin lassa yhteydes.->a, ctta f)orvarilehticn ^— .
> ja muuten vain ijorvarimielisten k-hlicn ..-- suiiriflei.sctf>uheel kansan-demokraattisten,
ma iden kan.sujcri kafjinoimiscKta" -• ova t .suuresti
liioiteltuja^valheita, silla tosiasia, un. etta nykyajan todellista •k:)])i-
; n o i n t i a löytyy.'Vallan,nruualta ~ sorrettujen ja riistettyjen siirtomaa-.
.kansojen kapinoinnista kan.salli.^en vapautensa puolesta; Tämän tov
dcllisen kapinoinnin .salaamiseksi Ja ihmisten mielenkiinnon kiinnit­tämiseksi
muualle, porvarilchdet:ja muuten vain porvarien i)erä.ssä
' ^ kulkevat, yrittävät muuttaa mustan valkoi.seksi. yon päiväksi.
Ottakaamme ta.s.sa yhteydrs.sa vielä yksi esimerkki.Xapaa Sanan
^ -yllämainitusta toiniitu-skirjoituksesta.-. .Siina vannr)ttiin.dollarJ^
'lan laivaan ja helvetin kautta, etta " kommunistit!:' valhetteleval
.syyltäe.s.sään amerikkalaisia Ita-Herliiiiissa olleiden niellakkain kii.
hoittami.sesta ja jarjestämise.sia. Vapaa. .*^aiian omia sanoja käyt- .
taen lilanne oli; taita kohdalta tällainen:
. .:r<'ssat ja heirlan apunaan olevat s.'il-:.s;ilai.set.komtnunislit.''
tun-autiiivat.|iropaKandatemppuun selittämällä etta inielenosoituk.set
olivat 'länsimaiden' a^^iamie^ten Y I . L V I l Ä . M I . V J O K . M . M C . V KA-
.SrnVxÄ l-:'l YVA T C O V Ä I T I V IM D X \ V:n\\ . . ." (Korostus \ ar
j)äuden.) '
; .Mutta nyt liile(!.senkni tuhannen tiilimm.iista. .Lontoon Observer.
.. ja CMobcan(i.^Iail-lehtien kirjeenvaihtaja Richard Lo\vcnrhal -ja lä-;
• hcttiiä' Berliinistä erikoisartikkelin.- mi.ssa :juurta jaksain .selostetaan
ylistetään anuMikkalaisen RlAS'-ra(iioa-scman osuutta Berliinin ka- -
/ hakkain yllättämi.se.ssit.
,'>-,t»loben :tii.stai.se.ssanumero.\sa ja siinä sanotaan m.m. .seuraavaa:" ;
. . ' ' . , , . Radion oSuus ;kyliekt?ivise»a järjestäjänä' diktatuurin ;.vas-.
(ustarniscssa ei ole. koskaan 'eniten tullut niin- laaja
kuin nä-Sak.san kahakoi.'>.sa ke.s<ikuun I 7 pnä 195.?. 7:ämän-noiisya.
i.hmeoll-siinä, että Itä-Bcrlinin rajoitetut ja paikalliset mielenosoitiik">:,
set edelliseltä päivältä toistuirvat •it.se .pääkyiifHinKissa paljon laajcm--'
roassa mittakaavas.sa, ja. sen ILsäksi jonkkolakkoja ja mielenosoituksia -
puhkesi samanlaisin tiinnviksiiikaikktanaltä-Sak.sassa.:lu
lelua sanottaes.sa. että tämä yleinenv. hetikohtainen ja :^amanaikai-nentliikehtiminen
johtui kokonaan Ja yksinomaan IrJiisi^Berliinissä'
olevan omerikkalaLsen RI AS-radioaseman laajaltamista raporteista
hoputon ''MVeeUy News" jultoa:
seuraavan mieliäeuvJtuJöJeiliscn vuo-rok
««Jtust«lun, vm;ki tapahtui Vhr
Täysvaltdlhln pyrkivän erään brSttJ-läiscn
Ja yhdysvaJtalalsen eilrtolals-vhkailijan
väMUäf
Kysymys: Oletteko koskaan oUut
Venäjällä? -
Vastaus: Kyjlä,
K: Missä tarkoituksessa?
V:. Stalinia tapaamassa,
K : OLlto se isoslaalinen var poljit^
! tinen vierailu?
V: PoUlttlnen.
; i C : Osälllstulttetö te sUloin yhteis-tolml.
ntaan Stalinin kanssa? • ; :
V: Kyllä. Minä annom hänelle
kaiken mahdoUscn apuni.
K : TarvltsJko h»n sitä apua?
V: Mitä kipeimmin.
: K : Oletteko kokkaan oJJut radi­kaali?
• V : Kyllä, mutta: en . viimeaikoina.
K : .Kannatatteko, te mitään sel­laista
hallltuvmuotoa mikä ei sovel­lu
amenkkalateeen elämäntapaan? ;
V:• Kyllä. •.Minä uskon lujasti mo.-
narkl.stl3lin per.aattelslin... Minä u-Sv"
kon kuninkaisiin ja erikoisesti ku­ningattariin.
K : Te näytätte olevaa hyvm ky-seenablncn
veijari Ja .s:k.si teidän
t,äytyy inenr.a Ellis saarelle .siksi.kun ,
ne.s fiaamhie tarl-'3tetuksi teidän Mf,
ib kaavajckeennc •.Lontoossa-. Mika
.oir teidannimenne ja' o.soltteerme?
. . V : AVir.stön Cnurchill,-Ns 10 Dow-,
iilng Sfeel, Lontoo. • Puhelin; Wiiitc-
I hali 1234.
Työstä erottamiskysymys
ja oikeus työn tekemiseen
Kirj. WJIliam Kasbtan
Mitenki työläisten ja beidän u-n
ölttensa uhclta;tullaan: suhtautu­maan
tyt^ta erottamisiin. Torontos­sa
. Massey-Harrisin tehtaalla on Il­moitettu
l.CO-D työläiselle, e t t ä heidät
tullaan erottamaan. 03hawa88a on \ y^^^^^ kohdalta $24,00 Ja perheellis-esittääi
että tydläisiUe järjestettäi­siin
heljän päivän työviikko. Osha-wa88a
on rkeskusteltu ylityön 'koko--
naarv poistainisesta: Toronton .Tra-des
.and:Labcr Council on.esittänyt
hall-tukselle; e t t ä : työttomj-ysvakuu-tus
-korotettaisUn yksinäisten henki-
Terrorihailitus
toimii Quebecin
maal(unnassa
500 työlälst* Jo erotettu General Mor
torsin irokllinjalta,' Syyksi . v i i m e ­mainitussa
tapauksessa,on llmoitettu,
etta trokeja on liJcaa: Brantfordissa
on 1.500 Hamilton International Har-vester
yhtiön työläistä erottamia- Ja
lomauttamisuhan alaisena, ^ .
Yleisesti autoteollisuudessa •vallitsee
lamaahtumisuuhta. Työläisten eteen
on noussut kysymys, mitav tulee ta­pahtumaan,
minun työlleni syyskuun,
jälkeen, kun teolllsuudes.sa ilmenee
ylituotantoa.: :.
! Tämä ky.symys ei rajo.tu vain au^
totyölaisnn.' Se on laajentumassa kä­sittämään
ieolI:suuden teollisuuden
jälkeen.
Vakava erehdys tulee olemaan so,
JOS uniot joko eivat huomioi .tata ky­symystä,
lai, jattavat: tilanteen kon-taamlssuunmtelmieri
laatimiseen sik-
.sl kunnes joukk:;lyoitomyys on ka.sis-sä
Se oi si .samaa kuin pistaa luJcko
tallin oveen sen jälkeen kun. hevonen
on varastettu. Trjun;nnan: aika on-nyt,
jolloin unioilla on vielä tilaisuu.s
vaikuriaa suunnitelmiin; •. , •
Tama ci tarkoita sita, etteiko.un:ot^
oLsl -hu mio.ncct., kysymystä. . Sen ne
oVat kyllä •tenneet. .mutta ,esitysten
tuominen on ollui viela puutteellista
Brantfordissa on UAW päättänyt |ta;stelu sellaisen poliittisen ja talou-ten
koiidälta 30 dollariin viikossa.
Näiden ehdotusten takaperoisuus
on siinä, että sen sijaan kun niissä,
kiristettäisiin hallitusta ja työnanta­jia,
niissä pannaan työläisten kan­nettavaksi
työstävähennyksen taakka
työaikaa, lyhentämällä ..Ja ostokykyä
vähentämällä.
Uniolden. tehtävänä ei ole se,, että
ne pyrkivät sovittautumaan kriisiti­lanteeseen
Ja siten passiivisesti hy­väksymään
tyostäerottamiset ja palk-
Kcjen alennukset.: Niiden tehtävänä
on turvata työllisyys ja elintaso jäse­nilleen,
sekä pitää kiinni silta, että
työhön ja palkkaan on oikeus jokai­sella
työläisellä.
Työläisillä: on . o.keus kileltäytya
slita. että. heitä tyrkitään sinne ja
tänne; Heillä . on; oikeus . kieltäytyä
hyväksymästä tyosta erottami,sta sa­moin
kuin ne hyväksyvät- sateen, jo­nakin
kontrollin ulkopu.lella oleva­na.
Heidän- tulee asettua vastusta­maan
työstä vähennyksiä ja vaatia
työnantajia olemaan vastuunala sia
—. joko. varaamaan työtä tai sitten
maksamaan täyden korvauksen työt-lömyysajalta.
. T ä h ä n . .samaan' . tyottömyyskysv-mykscen
yhdislv^ laajempi .kysymys.
dellisen olotilan. saavuttamiseksi, j o l ­loin
työläisten Ja yleensä kansan työ-j
a elinmahdollisuudet ovat taatut ja
parantuvat.: Tässä enkin kysymyksen
ydin. ° - ' , ~'s{
Taistelu työn puolesta: on. taistelua
rauhan puolesta, rauhanomaisen ta­louden
ja maailman kaupan puolesr
ta. ,
Taistelu t y ö l l i ^ d e n - puolesta on
taistelua kotimaisen kaupan laajen­tamiseksi,
teollisuuden lisäämiseksi Ja
raaka-aineiden Canadassa tuotteiksi
valmistamisen: puolesta.
Taistelu työllisyyden : puolesta ori
taistelua Canadan kansan enemmisv
ton ostckyvyn lisäamiseks;. Eikö Xar-,
mitulojen lisääntyminen, merkitse s i -
täi etta työllisyys • maatalouskalustoa
valmistavassa teollisuudessa on tur­vattu?
Mutta voiko maatalouden tUT
lot lisääntyä m i n : kauan kuin kaupr
pakanavat, ovat suljettuja ..US-Mn
kauppasulkujen takia? - .
Unionistisen liikkeen tulee kohdata
nämä kysjTnykset suoraan. .N.idsn
Välttäminen ja: kiertäminen merkit-,
see työllisyyttä, turvaavan ohjelman
hylkäämistä ja vie tahtomatta krii­siin
johtavan -ohjelman - kannattajien
joukkoon. • ' v. : • :,•..:.
^ "Kaikkien unionistien»tulisi määri­tellä
^ poliJttisen asennoitumisensa
naiden kysymysten perusteella ja tu-,
levissä lutiovaaleissa asettaa painon­sa
omien etujensa- puolelle, äänestä­mällä
LPP-puoluetta, joka on esittä­nyt
sellaisen chjclman. jonka avulla
voidaan torjua taloudellinen kriisi;.
40 tunnin viikko
40.5 prosentilla
fehilastyiiväestä
OUäfra. — Liittovaltion työminis-
-teriön tutkimusosaston keraamien
tietojen mukaan, oli"40.5 prosentilla
qapadan ^hdastyolaisista240 jwnnin
täi sitä lyhempi työviikko vilme^vuo-den
aikana. Työviikon pituus oli,
40 tuntia kaikl:?.aan 2.078 tehtaassa,
Joissa työskenteli yhteensä 321,536
työläistä. Sitä lyhempi työviikko oli
ainoastaan .73 tehtaassa; Joissa työs-kenteU
5,456 työläistä.
Ainoastaan 5.5 prosentilla tyoläir
fistä olrtyöviikon pituus,.yli 48 tun-;
tia. Näin pitkä .viikko oh käytän­nössä
750 tehtaassa joissa oh töissä
44,661 henkilöä. " \ >"
Lyhin keskimääräinen työviik-ko.
<41.5 tuntia) oli British Columbian
tehdastyöläisillä. Ontarion ; tehdas­työläisten
• työviikon keskimääräinen
pituus oli 42.5 tuntia; Manitobassa
se oli 42;7 tuntia; Saskache'vanissa
42:9; Alberassa 43; Nova Scoiassa,
44.1: Quebecissa 44.9: PEIisa 46;
Newfoundländissa 47.1. ja^New Biims-
\vickissa 47.4 tuntia.
.. Naiden: tehtaiden konttorihenkilö­kunnan
työviikko cli kuitenkin nuo-mattavas"
tt lyhempi -silla; ainoasUan
9.9 prosentilla oli yli.40 tunnin piruir
nen tyovii.vko. Lähes: puolella eli
46.6 prosentrllä oli työviikko 37.5
SITÄ
ULO.VO MEBISEXlTYg
Adam KluggRedcliffesta,'
ta, kertoi, .äskettäin \ a.moliiij^
tuntia tai sita lyhempi.
jft» "".ff
: *äi?A:'
n'
••mm
•lkm
• i
i
: r.'
:t '
I
I
I
I
I
I
,1
I
•
I
l
f
I
•
: t
(
I
t
(
I
r
t
t
I
*
I
I
I
t
I
«
* I
f
I
t
(
I
*
>
iii
{.»•••
, : Kiittämättömyys on maailman palkka, kuten sanot.ian ja niin
I joutuu Vapaa Sana jälleen toteamaan, että sen omat väitökset ovat
, kokonaan mielikuvitusta, urutta vettä {»itää sittenkin 'Väitös, että
\ ''yllyttäjänä' oli RIAS:
- jMeiltä kysyttänee, etta miksi Vapaa Sana ajaa kUrt^ynsä tämän
I ; : tuosta noin pahasti kiveen? Lyhye.sli .sanoen vastaus on siinä, että *
1 n)itkään "aalteelliset' ja ' •vakaiunukselli.set" i>eriaatteel eivät voi
I tulla kysymykseen silloin kun kannanottojen peru.stanaon'poliittinen
; cnnakkoluuloisuus ja osalta sokea kostonhalil sekä selkaranjjaton
alistuneisuus jämSkicn sotapolitiikan hj'\äksi. ' • • »
.: Totuus on kuitenkin poliittisen sokeuden iiinienläniää tarua
kummempi ja kuten ylläolevasta näkyy, tositicdot siiatiin Ichlemtnc
julkaisemasta John rcetinkirji>ituk.sesta;mis.sä .sanottiinj;
"Suurisuuntainen fasistinen hyökkäys Saksan Demokraattista
Ta.s_avaltaa vastaan on eiiäonnistunut. Ulkomaalaisten palkkaamien
fasistiaKCnttien —-: joita avoimesti tuki U"SA:n radioasema. Länsi-iBer-l
i i h i s s ä ^ järjestämät. levottotnuiulet Itä-Berliini.ssä muutamissa
jr^«au«lssa paikoissa Ita-Saksa-ssa ovat roniahtaueetv koska v^äcstön val-ta^'
aencnunistöpy.syi hallituksen takana •.
Poikiiko vuori hiiren?
tun Balkanin kolmen diktatuurimaan^-^ Turkin, Rreikapj^
Vian ulkoministerit mat kokoontuneet 'vanhassa Ateenassa k
Innaan — ei. siitä miten voitaisiin huojjjjjffaa heidän maittensa kan­sanjoukkojen
nälkää, puutetta ja köyhyyttä ^ vaan "yh^ oh-
.•Jelmasta .'Neuvostoliiton ;'rauhaneleiden' suhteen''' kuten Reuterin
uutistiedossa sanottiin.
i , .!\äitä Balkanin maita uhkaakin sviurivaaral Kuten tiedetään.
Turkki ja Kreikka ovatmaantieteellisestä asemastaan liuolimattajä-senvahoja
Pohjöis-Atlantin .sotaliitossa^— mutta Titon Jugoslaviaa
ei:ole sinne vielä kokonaan saatu raahatuksi takaovenkaan kautta,
sillä muun lisäksi eräällä nuuilla jäsenvallalla — Italialla —.on eri-iäisiä
vaatimuksia Triesten ja muiden seikkojen suhteen; -
pahin seikkavon kuitenkin tämä: Xeuvostoliitto ön ehdottaniit
--Turkille^ että^ryhdyttäisiin- vihdoin viimeinkin^:n
naisten kiistakysymysten ratkaisemisesta — ja Jugoslavialle, että
jäi-jestettäisiin uudelleen diplomaattiset suhteet. Kaiken lisäksi ön
Bulgananja^Rumanian toimesta; ehdotettu ineuvottelujen aloitta-niista
Kreikan kanssa, erinäisten kiistakysymysten ratkai^miseksi.
Selvästikin tällainen tilanne vaatii' päättävää yhteistoimintaa
''rauhan vaarani' torjumiseksi. Niinpä meille kerrotaankin nyt. että
Kreikan ulfcoministeriStafänStef^nopoulos; Jugoslavian y.t; ulko­ministeri
AlesBebler ja Turkin ulkoministeri FuadKoprulu tulevat
keskustelemaan yleisesikuntiensa ehdotuksista ja Jugoslavian soti­laallisesta
;asemesta sen ollesa Atlantin liiton ulkopuolella.
Vähääkään aliarvioimatta herrojen ulkoministerien tärkeyttä
mddäo täytyy kuitenkin varustautua sdlaiseokinmahdoUi^duden^^^v^^^
ralta/että vuori synnyttää hiiren — sillä maailman rauhan\-aimat m^at
siMinniehiäkin-voimakkaimpia nykyaikana. .> : "..
st. Raymond, Que. — Quebecin
maakunnan liberaalien johtaja Gcor-
Kcs Lapalme .sanoi taalla viikon lopul­la,
että Union Nationale-puolueen
Duplessism hallitus on: muodostanut
"terrorihallinnon Quebecin maakun­nassa.".--.
,•:•••, , • .
Puhuessaan täällä maakunnan tay-tevaahcn
johdosta, .sanoi mr. L a ­palme.
että :Quebccin; maakunnan
kansalliset järjestöt ja kauppakamari
eivät uskalla julkaista mielipiteitään
maakunnan asioista koska-hallituk­sella
"on kuristusote kaikkiin ihmi­siin."
Hän sanoi, että maakunnan,
kaikki hflllltusaslat ovat.-joutumassa;
erään poliittisen ryhmän kasiin. "Nyt
on aika kuulla vapauden ääni, ellette
mieli .joutua kahleisiin"; .sanoi LaT
palme; keholttaessaan äänestämään
liberaalien ehdokasta- . ,
Hän sanoi lalnlaatijakunnäri muut­taneen
maakunnan vaalilakia kulu-
.•neen istuntokauden aikana siten,, että
hallitus-kykenee" sen avulla "varasta­maan"
vaalit. Lain mukaan. voivat
hallituksen- nimittämät vaaliluettelo­jen
laatijat poistaa nimiä äänestäjien
luetteloista miten haluavat ja-lisätä
nimiä myöskin miten vaan haluavat,
eikä heitä vastaan voida nostaa kan­netta
siviilioikeudessa. Tähän • maa­kuntaan
saattaa pian. tulla "sellainen
aika. että ci ainoastaan vaalit vaan
myöskin olkeuslalt ovat tarpeetto­mat",
sanoi puhuja.: Hän sanoi, että
liberaalien asianajajat, jotka yrittä­vät
esittää syytteitä äänestysluette-loiden
laatijoita vastaan. Q/at Mont­realin
oikeustalolla lapsipuolen ase^
massa koska kukaan tuomari e l halua
nähdä eikä kuuUa heitä.
Hädän Ja kurjuuden
kuvia Italiasta
Silminnäkijä kertoo havaintoj*aan Italian elämästä
ja olosuhteLsta äskeisten vaalien edellä
K i r j . G. ASTRUP/
Puhevapauden
rajoittaminen
liittovaaleissa
'Timmins, Ont . — Labor-ProRres-sive-
puolueen- edustaja Ronald Buck
lähetti viikon lopulla protestin liitto­valtion
-johtavalle vaalitolAiitsijallc
Jules Castonguaylle sen johdosta, et­tä
paikall.nen ranskunklelinen radio­asema
CFCL on kieltänyt puolueen
vaaliehdokkaan , Oscar Royn laajal-lukstt*
ranskankieliselle kuulijakun­nalle.
* Aseman omistaja Gobrad La-vlgne
on • sanonut, että hän ei ole
sallinut eikä tule koskaan sallmman
rkon«munislisten"_ '.oppien laajalta-inistä,
asemaltaan, valkUjpa se.mer
kltsisi häne ^nradioäsemansa: tohni
luvan menettämistä; Han: oli kieltä
nyt viime' syksynä puolueelta radioi
'käjrtön . kunnallisvaaleissa.
OBC:n säädökset määräävät. etU
yksityisten omistamien -radloasemiei
on myönnettä'v-ä radion käyttöoikeu:
eri puolueille lilttovaalien yhteydesst
mahdoUisimman tasapuolisella ta^-al
la.
Vaatetustyöläiset
suunnittelevat .30—
tiinhin työviikkoa
Chicaco. — TääUä äskcttäm pide
tyssä' International "Ladics Garmen;
V. ..tuers' Union edustajakokouksessi
:h.vväl.»3yttiin suunnitelmat 30 tunnii
työviikon hayittelemisesta. Kokouk­sessa
todettiin että union 430.830 j ä ­senestä
cn nyt 52 prosentilla 35 tun^
nin työviikko ja että- muiden työ­viikon
pituus on Joko 37.5 täi 40 tun­tia;
Noin 3/4 niistä joilla on 35 tun­n
i n viikko, työskentelee New. Yorkin
alueella. ' ,
Xokou}.«}essa hyväksyttiin myöskin
vaatimus, että APL:n; j a CIO:n ; on
peruutettava sellaisten unioiden toi^
miluvat. joiden viriiailijolnn on r i ­kollisia;
. . .
Alhaalla :Val meren • rannikolla on
johuhtik-toukokuussayhta lämmin--
ta kuin pohjo;s-Euroopassa: heinar
kuussa. Kun ; ohittaa vuoriston jä
saapuu: Italian Rivieralle.,, pääsee
muutamassa tunnissa Alppien lumesV
ta täydelliseen .kesaan. >Vucret suo-
Jaavat; pitkjn rannikkoa kylmiltä
pohjois-.'ja itatuuiIta. .ja meri. Joka.
on k u n lämpöallas, turvaa tasaisen
lämpömäärän ympäri vuoden, Keinoa
kastellut pengermät kohoamat ranni­kolta
k: hti-vuorten huippuja;: Näillä
pengermillä viljellään. vilnirj-paleita,
aprikooseja. appelsunejaym:>hedelr
miä ja kaikehlaatu .siä kukkia ja v i -'
hanneks a. "Ylhäällä.vuorilla on kas-.
tan.'a-. yiikunar ja .• olilvimetsia. •-
liivejä käytetään ruokahalun herättä­jänä,
kun ne ovat vihreitä. Kun ne
kypsyvät, valmistetaan niistä oliivi­öljyä.
Joka on t ä r k e i n ravintorasva."
Vehmas kasvullisuus palmumeen syp-resseineen
ja muine : subtroopillisine
kasveineen tekee kiehtovan vaikutuk­sen,
meihin pohjolan asukkaisiin.
Pienessä Pinale Llguren kylpykau-pungissa,
jossa asuimme, on parin.kl-lometrln
pituinen hiekkaranta' sini­sen
Välimeren partaalla. Vesi oli IS
—20 asteista, joten uinti tuntui meis­t
ä virkistävältä paahtavassa aurin­gonpaisteessa.
Mutta -useimp.en. ita­lialaisten
mielestä se öli kylmää ja
vain 'jalkakylpyjä varten". ' Itse P i ­nale
Llguressa on paljon nähtävyyk­siä
Ja historiallisia muistoja. Näiden
maisemien halki kulkivat Hannibaliri
elefant.t Ja myöhemmin Napoleonin
s:tajoukot. Rannikolle on aikoinaari
saapunut : viikinkejä pohjoisesta ja
arabilaisia etelästä. : <
'Samalla tavoin kuin luonto on run­sas
ja hymyilevä, ovat myös itallalai-!
set leppoisia ja ystävällisiä. Ja ihmi­nen
tekee nopeasti uusia tuttavuuk-j'
sia. Kun käymme baareissa iltasin
saadaksemme lasin viiniä, olemme
pian keskustelussa koko baarin kans­sa.
Baarit ja halvat ravintolat muo-dostiivat
mieluis.ksi kekoontumlspai?.
koiksr rentoutumis- ja jutteluiltoja
( arten.: Siellä tapaa tuttavia. Ja: ys-,
, ävia. Ja ketona vain nukutaan' Jä
tterioidaan. Koko perhe menee ulos
Itäisin. Nimkin myöhään kuin -klo
O—11 aikaan illalla .jotkut äidit oll'-
at vielä ulkona: 1—2 vuoden ikäisten
asten kanssa
rVÖTTÖMYlTT.X;JA KURJUUTTA
Veisi ajatella, eUä tällaisessa maas-a
ihmiset elävät onnellista ja huo-ista.:
vapaata elämää; Mutta me
—•aimme ' pian nähctajnitalln toisen
luolen. KäupungelsS^ vilisi laihoja
la repaleisia kerjäläisiä, ja vanhoissa
linnojen, raunioissa Ja puolittain :lu-:
:istyneissa. taloissa asuin yhteen sul­lottuina
perheitä, jotka olivat Jlman
lyötä 'ja. loimeentulokelnoja. Mars­hall-
avun seurauksena on työttöinlen;
.-«äärä: kohonnut yli kahden miljoo­nan.,:
Sehuman-suunnitelma johtaa
siihen,: e t t ä . t e h t a i t a suljetaan; koska
ne eivät; saa., kilpailla saksalaisten
kanssa eivätkä .myydä tuotteitaan.
Toisaalta estävät USA y.m. maat
viennin korkeilla tuUimuureUla, niin
että italialaiset eivät pyst»j- hanttlr
maan terästä Ja muita raaka-aineita
teollisuutta varten. Toisaalta tafjou-^
tuvat iNeuvcstoliitto ja kansandemok-'
ratiat ostamaan ne.tavarat, joita i l t a -
lia ei voi muuten myydä, raakä-aineir;
ta. Viljaa Ja puol valmisteita vastaan.
Mutta; de Gasperin halhtus. joka on
täysin: amerikkalaisten käsissä kieltää
kaupan idan kanssa, vieläpä estaa
italialaisilta matkustamisenkin *rau-taes:
r:pun" taakse; .
.•Suuren työttömyyden johdosta on
palkkoja voitu painaa alaspam. Työ­läinen
-ansaitsee 250r-:500- kruunua
(summat Norjan kruunuissa lasket-;
tuina. — Toim.) kuukaudessa. Sa'-r.
maan aikaan, maksaa voi 15 kruunua
kilolta, liha -n-, in 10 kruunua,;, kala 5
kruuhua ja' lelpa. noin 1.5 kruunua.
Ruokatarvikkeista ovat vain' hedel-'
mät, vihannekset'-Ja viini halpoja;
Muttaltse, Italian- viinimaassa ei tyä-läisillä
enää-nykyisin ole varaa JUOT
da viiniä'ruoan kanssa,
YHTEISKUNNALLINEN
TAKAPAJUISUUS
Suuret teollisuusyritykset, sellaiset
kum esim. -Fiat, ovat saaneet suun­nattomia
voittoja, jotka ovat lisään­tyneet
vucsi vuodelta. Italiassa näkee
paremmin- kuin kenties missään
muussa länsi-Euijoopanmaassa. mi­ten
rikkaat tulevat yhä. rikkaammiksi
ja köyhät yhä köyhemmiksi!
Sasiaaiinen turvallisuus on heikosti
hoidettu. - Yksinäinen työtön saa a-vTistusta
n. 3 kruunua Ja perheen-
„iiuoltaja 5 kruunua päivässä ensim­mäisten
3 kuukauden aikana. - Sen
jälkeen Jie- eivät saa y h t ä ä n m.taan.
Juttelin erään työläisen kanssa.
Jolla on 2.lasta ja joka on ollut työt-,
t ö m ä n ä . kolme vuotta.* Hänen oli
y r i t e t t ä v ä selviytyä kalastamalla.
Joinakin päivinä hän saattoi saada
kalaa noin 10 kruunun arvosta. Ja s i ­t
ä h ä n piti hyvänä tuloksena; Mut­ta
toisinaan h ä n sai kalastaa viidestä
aamulla seitsemään illalla saamatta
m i t ä ä n . ' : -Pitkin koko rannikkoa ka­lastettiin
— hyvin pnmituvisssii nuo­talla,
jota vedettiin rantaa pitkin kul­kien.-
Usein naimme: kuinka 10—12
miestä parin tunnin tyon^ jälkeen sai
yhteensä vain noin 2 kiloa kalaa —
pienia-10—15 smrn mittaisia sardiine­ja.
Kalastajilla ei ole rahaa venei.-
den-ja varuste.den ostam seksi me­rellä,
suoritettavaa kalastusta ^varten!
Pääosan kalasta- korjasivat- troolarit,
jotka kuuluivat Genovan ja Savonan
laivanvarustajille.
•/Kaikki kotit,eollisuuden-tuotijset ol>
vat : uskomattoman hajpoja, koska
niin .monella .;oli. vam" tämä t:c ruonn
hankkimiseksi; Ital an pientilat, te7
kivat syvänvaikutuksen vehmaine
hedelmä- . ^ja-vviharinesviljelyksmeen;
mutta niillä.cli.luanvähan^maata ja
'vaikea selviytyä. - Monilla- vuoristo-
.Seuduilla; joella kävimme"; oi; / väes­tö
vähenemässä ja rmonetr talot -tyhji:-
nä, ja - -raunioina.- Toskanassa. , j a
Campaniassa Jsaimmc nahda valtavia
suurtiloja eli latifundeja, joilla oli
maa-alueita. viljelemättöminä tai
huonosti viljeltyinä.; To saalta s.ellä
oli . s u u r i ; maatyölaisproletariaatti,
jolla, ci ollut mitään mahdollisuutta
hankkia; itselleen maata.
VAALITAISTELU KÄYNNISSÄ
Vaalitaistelu kesäkuun v7 paivan
vaaleja varten on täydessä käynnis­sä;
Minulla oh tilaisuus olla muka­na
m m. juhlissa huhtikuun 25 päi-vostelisi
katujen ja teiden vars.11a o-
-levien'julisteiden ja kirjoitusten mu-;,
kaan. voisi luulla, etta Itahaon kom--
munistien ;johtama maa.:- Porvarilh--
sLsta lehdistä, saattoi :Usein, lukea va^
lituksia s-ita etia krmmunist.t tvo,s-kcntelevat
niin liellittamafLa. kun;
taas porvarillisten järjestöjen-on vai­kea
saada jaseniaan- aktuvus-ksi.-
EPADEMOKBAATTLVEN
V A . \ L ! L . \ K I
Kesäkuun -7 paivan vnaleilla: on
:suuri merkrys.Iial:au tule-/aisuud;lle-.
•Knsl.llis-d2mokraatif. ovat ottaneet
käytäntöön: uuden vaalijärjestelmän,
jonka mukaan he saavat 65 % parla-^
mentin edustajapaikoista.-;:jcs he ja
heidän-liittolaisensa saavat yhdenkin
aanen yli 50 n:n. Jos he saavat voiton,
niin he tulevat kieltämään-laket, l i ­säämään
s-Jtavarustcluja ja yleensä,
harjcittamaan poIitukKaa. joka voi
V eda uuteen-.:fas;smiin. Krlstillis-ile-mokraatteja'
tukee kaksi pienc-mpaa
l-orvar.illista puoluetta ja Saraga^tin n-s.
sosialidemokraattinen puolue Ga-ragarin
puolue rahoitetaan huomat­tavalta
osalta amsrikkalaisilla varoil­la.-..
ja s l'ä.on> vain vähäinen.kanna­tus
tyolausten-keskuudessa.- jotka nä-f
kevät' -taman tyo-,:aenluokan pirsto-
-^misyrityksen- lav-.tse.-• Kulissien täka^
.na krisliUis-demrkraatit ovat jo-ryhT
. tyneet. yhteisty-ohon- monarkistien ..ja
uusfasistien kanssa; vaikka, he :.julki-suudessa
: puhuvat .-demokraattisten
-puolusiden keskustablokin muodosta­misesta..
Eräässä suuressa kokoukses­sa
knstillis-demokraattien edustaja
puhui, jopa yhdessä sotarikolliEen
marsalkka Grazianin kanssa. Tämä
aiheutti valtavia vastalauseita vas­tarintaliikkeen
ihmisten taholta ja oli
katkera, piilen kr.stillis^demokraat-tlen
liittclais Ile.
han e; päässyt kotiin eräästä i
ta sen vuoksi, kun^ne kaka
jotka hän oi lottanut Kjytuag^
vät hänet Vöierr/csin jaTryä
häneltä 14 dullana.
Mr. iKlugg. kertoi poh.sioie
nuluuneensa yon autossaan
oli kertonut vaimollaenede
tuun tapaan. Hänen vai^ZI
;aatinut, että tapaus pnaa ua
poliisille j a ; kun poliisit olrvat]
neet asiaa pääsivät he sehljje {
sesta asiantilasta. Mr.Klugg ali
seliäisjTdestaan maksaa 25 dii
saken ja kulut silla han oU
poliisille vaaria tietoja. "
- • • ••• *. •..
VÄÄRÄ SYYTÖS
-M.es istui .huoneessaan iriuia,
istuma-asennossa poltellen
aan. .Hänen vaimonsa astuisikät^
sanon •
, . "Tiedätkö, s.:tä. että ensi • ti
on meidän hopeahaamme?' •
• ^-Hmmmmfff:, - urahti mies:-
•: ' ' M i n a vam. ajattelin-', sanoi vi
että emmeko .tapa. kak.s; kanaa-
•.' E .Saara-", -sanoi: mies-- "emir,»
syyttää 'niitä;:-siitä bnnettoriv
jcka tapahtui 25 vuotta-sitten
Siirtolaisuus on
vähentynyt tämän
vuoden kuluessa
Otta-w'a.,.— Siirtolaisuus Canaoa
:vahentyi taman vuoden viiden
maisen kuukauden aikana noa'j
.prosentilla, todetaan halliiukser.
kaisemissa tiedoissa. Gahadaan a^f
pui.;mainittuna aikana kaikkiaanji
j :960 siirtolaista verrattuna-82.083c
"tolaiseen edellisen vuoden vastaa«:
aikana; Suurbritanniasta saapui i
han. maahan • 18,745 henkilöä eli
kan-. enemmän kuin edellisen \TKM
vastaavana .-.aikana-. • Mutta.-Pohiäj
Eurc opasta : saapuneiden' siirtolail
lukumäärä vähentyi .kaikkiaan
22 -prosentilla. Muista maista.s
neiden . lukumäärä vähentyi
huomattavammin.
. ^ C a n a d a n .terästuotanto 1952 *
4,303.000 tonnia.
Y H T E l S R l N T A M . i TAI^^^^^
: Koiiim^u^ Togiiattln . j ^
listit -Nenhiri. johdolla .m
yhteisrintaman sotapolitiikkaa vas-vanä.
joka on maan fasismista \ a - taan. Näissä vaaleissa kommunistit
pautumisen muistopäivä, ja vappuna.
Italian kommunistit siiorittavat hy­vää
työtä. Kaikki jäsenet työskente­levät
sitkeästi käytännön tehtävissä
lujittaakseen puolueen taloudellista
asemaa ja tehdäkseen tunnetuksi sen
pohtiikkaai Kun -heiltä puuttui Ju­listeita,
nun he asettivat esille van­hoja
lehtiä (puolueen äänenkannat­tajaa
Unitaa), joihin he kirjoittivat
punakynällä i- Aanesta kommuniste­ja
! Äänestä rauhan puolesta! Jos ar-ja
SOS alistit ^ toisin kuin edellisissä
— eslinty/ät eri listoilla; Pääkysy­myksenä,
on tällä kertaa estaa. kris-tillisrdemokraattien
- liitto • saamasta
yli 50 % ään-sta.
Kommunisteilla- on vahvimmat a-semat
pohjois-Italiassa; jossa on e-nimmän
teollisuutta Jä Jossa kansan
elintaso ja vai stustaso on korkeam­pi
kuin etelarltaliassa. -Monissa suu­rimmissa
teollisuuskaupungeissa
kommunisteilla on enemmistö kau-
• pung nvaltuustossa. Etelä-Italiassi
S-siliassa;::j.ossa väestö laajoilla aJ
eilla oh lukutaidotonta ja elää erir,
• sen kurjissa oloLssa; on suurtilali
vah'.at asemansa,-ja-s.6!la kerii
uu5fo.S:stit-,:;RaljQn .aania m.vos
,tyoiaisten. :keskuudesto.. 'Pohji
sen Sijaan maatyöläiset ..ääneii
-kommunisteja tai sosialiste"jä:
.työläisten keskuudessa on s;siaM
la •.paljon...kannat^jigi: njj^ps- ialoi
kieh. p.enyr.ttaj'i=n. kas.t}olaistea|
keskiluokan .p.-ire s s ä ' ainesten;
ka.hkea propaganda saa pelkäi
kommunisteja mutta jotkav hali
antaa aanensa sosialisteille ili
, takseen .tyytymättömyytensä
vaikeuksien" johdosta, jotka de
perin-hallitus on heille aiheuttanut
.: Hallitusryhm.ttyma asettaa 1
lisääntyvän työttömyyden, pakki
linn:n, sotavarustelujen ja
vaaran - näköalojen eteen. Toi
on: ammattijärjestön, kommi
• ja - sosialistien ohjelma rauhasta
jännityksen laukaisemisesta. N
puolueet ovat esittäneet laajan tä:
työllisyys-suunnitelman,,: joiion
tyy • ehdotus kaupankäynnistä luj'
kien maiden: - myös:- -Neuvöstoli.!^
kansandemokaratitiden ja Kiaji
kansantasavallan kanssa Italian.»
vitsemien raaka-aineiden na
seksi.
.Ranskan vaaht osoittivat,..etta
sat.. eiyat enää anna pettaa i:
vaan. vaativat rauhaa, tyota ja
vallisuutta.:.-:sama'suuntaus tulee
pä.lemattä ilmenemään myos Ita!*]
\aaleissa.
Oinantunnontuskät ovat vasta tulossa
Tietäen varsin; hyvin, että viattö-1 ja. lammet nimittäen kommunisteiksi
mfen pikkuihmisten oikeusmurhat ei­vät
saa täkäläisten maanmiestemme
Hyväksymistä — tappakaa Rosenber­giä
I susilamnaan viime hetkessä loi­kannut
Vapaa Sanan "Siltaniemen
Santeri" yritti\viime lauantaina leik­kiä
diplomaattipeliä.
•^Ittanlemen \ Santeri" on nähnyt
miten 'porvarilliset diplomaatit käyt­tävät
piAetaitroantodrilisten a jatusr.
tensa salaamiseksi-OIän muistaa, että
kun: porvaridiplomaatti sanoo. Jotta
hän "vastustaa"" jotakin ''periaattees­sa",
niin se'tarkoittaa, että "käytän­nössä
h ä n sitä kaimattaa." _
. Löydettyään: itsensä tappakaa Ro-senberglt
vihaisesta susilaumasta
"Siltaniemen Santeri" ehätti kiljaise­maan,
että .Rosenbergin tappajaUi
puolustaminen ei muka tee: hänestä
"periaatteessa kuolemanrangaistuksen
kannattajaa."
Mutto mitä tehdään sellaisella kuo­lemanrangaistuksen
: vartastamisperi-iuUteella,
Jos se Uytyy heittää käytän-nöaaä
sikojen ruoaksi Ja oikeitten por'-
värien < lailla soimata kaikenlaisilla
rivouksilla kaikkia ioiitä, jotka rohke­nivat
vaatia oikeutta Rosenbergeille?
kaikki ne jotka epäihvät Rosenbergieh
saamaa. "oikeuttaV :—-;vaikka nyt oh
jo todettu, 'että "SThdysvaltain korkein
oikeus kieltäytyi alusta loppuun asti
tutkimasta Rosenbergien oikeuskuu-lustelujen
asiakirjoja. Toisaalta :"San-teri"
varoo visusti sitä. mikä oli j ä on
tässä asiassa oleellista.
, Tosiasia on. että Rosenbergien puo-lustajain:
joukossa oli kymmeniä, sa­toja
4a tuhansia: kertoja enemmän
kommunismin -aatteellfiia vastustajia
kuin kommimisteja. Jotka kyllä osal­listuivat
siihen taisteluun hyvin aktii­visesti.
Nämä • ei-kommunistit — Jcuten
kommunistitkin — vaativat Rosenber­gien
heiigen pelastamista inhimillisis­t
ä ja oikeudellisista syistä .nimen­omaan
sen vuoksi kun he VASTUS­TAVAT
KÄYTÄNNÖSSÄ kuolemari-rangaistulcsen
toteuttamista < tapauk­sessa,
missä on suurta epäilyä siitä,
onko kaikki siten kum on sanottu
olevan.
Selvää myös on. että '.Siltaniemen
Santeri'! itsekin uskoo Rosenbergieh
joutuneen oikeusmurhan. - kohteeksi.
Hän; muistaa sen, - miten on saman­laista
hysteeristä iVoikeutta" Jaettu
toimesta:; Tomv Mooneyjle, Sacco ja
Vanzettille seka sadoille neekereille
taan kaikkein kannmpana.
Mutta: vaikka-sellaista olisikin,!
etelävaltioissa. Ja ; tietää sydämensä j pahtunut,. n^n miten herran
EdeUeen "diplomaattia" leikkien
••SUtanlemen.Santeri*!: soutaa ummet JänkkienkapitalisOen luokkaoikeuden
syvyj-dessä, että. Rosenbergit tapettiin
syyttöminä ihmisinä. .
: Vain tämä selittää sen. miksi "San­teri"
yrittää toistamiseen puolustella
sellaista "okieudenjakoa" v missä kuo-lemantuomituille
luvattiin,:että heitä
ei polteta siinä tapauksessa, jos he
••puhuvat" mitä FBI vaati heitä pii-humaan—^
huolimatta lainkaan siitä
kuinka suuna valheita heiltä vaadit­tiin.
V Näin raakaa jjciristystä ei ole oikeu­den
nimissä enää .n.s.sivistyskäutenä
missään nähty. Mutta mentyään
tappakaa : Rosenbergit ' susilauman
härmänkantajaksi."Siltaniemen San-^
tert?- alentui vielä toistamiseen tämän
poliittisen kiristyksen "ymmärtäjäksi":
la • "oikeuttajaksi" sUlä kurjalla pe-,
rusteella, että niin -. on muka tehty
sosialistisissakin maissa. Kuinka hal-oaa
Ja alhaista tällainen "todistelu"
m, se näkyy seuraavasta:
Olettakaamme, että jossakin sosia­listisessa,
maassa^olisi tuomittu kuole­maan
jcku yksilö — nuoresta paris­kunnasta
puhumattakaan, ja e t t ä ' h ä ­nen
hengensa olisi haUituksen toimes­ta
luvattu pelastaa, jos hän "puhuisi",
mitä hallitus.: häneltä vaatii, Sivu­mennen
,-sanoen "Siltaniemen Sante­rilla"
ei. ole ainoatakaan todistuskap­paletta,
joka osoittaisi, että sosialisti­sissa
maissa olisi ainoatakaan tällais­ta
tositapausta — eikä sellaista voi­kaan
.. olla .sosialismin olosuhteissa
missä ihmistä, ja. ihmiselämää piäe-se
VOI millään tavalla oikeu«aa
senbergien - kiristämistä tappa
uhalla "Yhdysvalloissa? Eihan
kin ; maailmankolkassa - tapahti
laittomuus oikeuta laittomia
täällä, eikä se oikeuta sita .Vew
kissakaan!
Ennustaminen on . - epakiit»
hommaa, kuten Vapaa Sanan
tajat-Leningradin piirityksen
muistavat, mutta allekirjoittanut i
kenee tässä yhteydessä esittää yö
ennustuksen^
se päivä valkenee Vielä meidän J
kanamme Jplloin"Siltamemen.:
r i " yrittää Rosenbergien asiassa,
kuuttaa syyttömyyttään selitt
ettei hän. ainakaan "periaatteisW
luopunut. Mutta varmaa on» että]
kalaiset maanmiehemme
muistamaan; e t t ä " S a n t e n k i n"
"Pekasta" puhumattakaan — oli i
si «vaiti kuin ihaUtaRösenbergiOTj
asta, mutta loikkasi lopuksi,
'kojaan, ellei CS;n miehet sita
erikoisestfi^vaatineet,: tappakaa ^
berglt susilaumaan, ryhtymällä
. tamaalaamaan ja :parjaamaan.
jotka Rosenbergeja yrittivät
taa.
Toisinsanoen alleklrjolttanu:
nee ennustaa, että rsiltenienaen
terl" elää j ä näkee vielä ajan,
hän toivoo, että olisi liittynyt
"kommunisteihin", aUekir joit
seen, paaviin ja muihin, Roser
puolustamisessa, r - Känsäkoura. J:j
ms Mm mm