Vapaus, December 5, 1964

              Sivu 2 Lauantainja, jouluk. 5 p — Saturday, Dee. 5, 1964
V A P A U S
. (LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OI- t-INNISH CANADIAN&
Establlshed Nov. 6. 1917
^Editor:,W. E k l u n d Manager: E. Sutal
Telephone: Office 674-4264 — E d i t o r i a l 674-4265
PubllsKed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by VapauB
Publishing Co. L t d . , 100-102 E l m S t . We8t. Sudbury. Ontario, Canada
. M a i l i n g address: Box 69
d d v e r t i s i n g rates upon application. translations free of chaige.-
Äuthojfjz^ as second claas maU by th** Post Office Department. OtUWÄ;
and for payment of postage in- c a ^ .
C A N A DIA NIOA N GU AG Ei PR E^S I
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. ^ . 0 0 , 6 kk. $4.76 uSA:ssa
. - i - 3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. 110.00 6 kk. 95.25
1 vk. 10.50 6 kk. S.7S
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
N i i l o J o u t s i , Mead Ont., täyttää
tänään, j o u l u k u u n 5 päivänä, 70
vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­v
i e n o n n i t t e l u i h i n.
. Vain 15c p . - - $54 vuodessa
S a m a l l a t a v a l l a k u i n ihmiset vastustavat syntiä yleensä (piahan-
. tekoa, väärinpeluuta j a moraalittomuutta) ovat s i i d b u r y l a i s e t poik­keuksetta
s o t a j a l a l l a siitä, k u n tänne ei saada vielä h e r r a n vuonna
1964 muuta englanninkielistä televisio-ohjelmaa kuin sitä, mitä y k si
a i n o a yksityisomistuksessa oleva televisioasema suvaitsee meille vä­littää.
T o i s i n sanoen, sudbury l a i s e t odottavat hartaasti sitä aikaa, j o l ­l
o i n ; h e k i n saisivat a i n a k i n s e n v e r r a n v a l i n n a n varaa, että voisivat
kääntää y k s i t y i s o m i s t u k s e n k o n t r o l l i s s a olevan televisio-ohjelman pois
ja ryhtyä seuraamaan v a l t i o n j o h d o n alaisena t o i m i v a n yleisradiomme
C B C : n aseman tai asemien varaamaa ohjelmistoa.
M u t t a n i i n epätoivoisessa asemassa eivät sudburylaiset sentään
ole. että he suostuisivat maksamaan ' 1 5 c päivässä", mistä koostuisi
$54.75 lisämeno vuodessa, vain siitä ilosta, että saisimme j o l t a k in
• t o i s e l t a k i n asemalta seurataksemme yhtä ala-arvoisia a m e r i k k a l a i s ia
V v i l l i n lännen" ampumakuvia sekä Jännäreitä ja p o l i i t t i s i a propa-gandajorinoita,
mitä " h a l p a a o h j e l m a a " etsivät j a h a n k k i v a t y k s i t y i s ­omistuksessa
olevat TV-asemat m e i l l e nyt välittävät.
K u n paikallinen päivälehti mainostaa nyt k o v a l l a paatokseHa eräs­tä
yksityisyritystä j o k a kuulema v a r a i s i m e i l l e s u d b u r y l a i s i l l e e r i k o i ­sen
k a a p e l i p a l v e l u n välityksellä a m e r i k k a l a i s t e n (ja ehkä myös toron-t
o l a i s t e n ) T V - a s e m i e n ohjelmistoa sen lisäksi mitä nyt saamme pai­k
a l l i s e l t a TV-asemalta ,niin meidän sietää etsiä vastausta kahteen
peruskysymykseen: 1) mitä se maksaa j a 2) mitä hyötyä siitä olisi
m e i l l e "töllöttimien" o m i s t a j i l l e yleensä?
Ensimmäiseen kysymykseen vastausta hakiessamme meidän t u ­l
e e muistaa, että " N e i g h b o u r h o o d Television L i m i t e d , jonka presi­d
e n t t i F r e d Metcalf haluaa nyt o n n e l l i s t u t t a a s u d b u r y l a i s i a muiden­kin
TV-asemien o h j e l m i l l a " , on y k s i t y i s e s t i omistettu l i i k e l a i t o s , j o n ka
p e r u s t a r k o i t u k s e n a siis on voitto-osinkojen hankkiminen ja lisäämi­nen.
Se t a r k o i t t a a , että m e i l l e tarjotaan mr. M e t c a l f i n "vaihtoehto-
T V - a s e m i a " l i i k e t o i m i n t a p e n a a t t e i d e n puitteissa, jotka voidaan i l ­maista
sanonnalla: ' O s t e t a a n h a l v a l l a j a myydään k a l l i i l l a h i n n a l l a ."
Käytännössä tämä tarkoittaa l u o n n o l l i s e s t i sitä, että mr. Met­c
a l f i n l i i k e h a n k k i i kaapelipalveluksensa avulla m e i l l e j a m u i l l e ca-nadalaisiUe
ohjelmansa mahdollisimman h a l v o i l l a e h d o i l l a . , S e n pe­r
u s t e e l l a me saisimme TV-ohjelman nimissä entistä laajemman vali­k
o i m a n a m e r i k k a l a i s t a törkyohjelmaa, " v i l l i n lännen" tappeluja, a l a -
a r v o i s i a jännäreitä j a h a l p a h i n t a i s t a propagandaa Y h d y s v a l t a i n i m ­p
e r i a l i s m i n hyökkäävän u l k o p o l i t i i k a n hyväksi.
. Toisaalta m e i l l e sanotaan, että tämä ' h y v y y s " ei maksaisi meille
s u d b u r y l a i s i l l e j u u r i mitään — "ainoastaan 15c päivässä TV-vastaan-o
t i n t a k o h t i ".
M u t t a k u n muistetaan, että vuodessa on 365 päivää, n i i n s i l l o in
nähdään, että tästä 'olemattoman pienestä" päivämaksusta k o i t u i si
s u d b u r y l a i s i l l e $54.75 lisämenot v u o s i t t a i n vielä sen jälkeen k u n tä­män
" k a a p e l i p a l v e l u n " yhdistämisestä on maksettu $20.00. T o i s i n sa­noen,
tästä t a i t e e l l i s e l t a tasoltaan h e i k o n TV-ohjelman 'lisäämisestä"
j o u d u t t a i s i i n maksamaan tälle y k s i t y i s e s t i omistetulle yhtiölle ensim­mäisenä
vuonna $74.75 j o k a i s t a TV-vastaanotinta kohden j a sen jäl­keen
$54.75 v u o s i t t a i n.
K I I T O S E I
H u o l i m a t t a l a i n k a a n siitä k u i n k a hartaasti sudburylaiset halua­vat
sitä, että he saisivat toisten televisioasemien palveluksen käyt­töönsä,
n i i n epätoivoisessa tilanteessa he eivät kuitenkaan ole, että
t a r t t u i s i v a t tähän syöttitarjoukseen k u i n kala koukkuun.
Olemme vakuuttuneita siitä että enemmistö s u d b u r y l a i s i s t a sa­noo
mr. M e t c a l f i n kauppatarjouksesta, että " k i i t o s e i " .
J o k a i n e n vähänkin y k s i t y i s k o h t a i s e m m i n tähän asiaan paneutu­nut
sudburylainen ajattelee j a sanoo, että hänen osakseen on j o tul­lut
enemmän k u i n " o m i k s i t a r p e i k s i " y k s i t y i s e s t i omistettujen radio-ja
TV-asemien kehnoa ja k a l l i s t a palvelua.
S u d b u r y l a i s e t haluavat, että h e k i n saisivat käyttöönsä myös tois--
t e n TV-asemien ohjelmistoja, mutta tämän toivomuksensa pohjana ja
perustana on se, että j o t e n k i n j a j o l l a k i n tavalla o l i s i saatava välittö­mästi
C B C : n verkostoon kuuluvien, s i i s v a l t i o n johdon alaisuudessa
o l e v i e n TV-asemien palvelu. S i l l o i n meillä s u d b u r y l a i s i l l a k i n o l i s i t i ­l
a i s u u s antaa kannatuksemme — k u u n n e l l a j a k a t s e l l a — joko yksi­tyisposti
o m i s t e t u n TV-aseman tai kansan j a v a l t i o n palveluksessa ole­v
a n TV-aseman ohjelmistoa.
M u t t a jos tänne t u o t e t t a i s i i n " u l k o p u o l i s t e n " T V - a s e m i e h k i n pal­v
e l u s t a ^yksityisesti omistetun j a k o n t r o l l o i d u n l i i k k e e n — e s i m e r k i k si
N e i g h b o u r h o o d T e l e v i s i o n L i m i t e d i n välityksellä, s i l l o i n ei sudbury-l
a i s i l l a o l i s i mitään vaihtoehtoa, sillä huolimatta siitä, n i i l l e asemalle
he tolottimensa kääntäisivät, r u u d u l l e tulisi aina yksityistä l i i k e t o i ­m
i n t a a edistävää ohjelmaa.
ON K Y S Y M Y S MYÖS L A A D U S TA
K u t e n olemme n i i n kouraantuntuvasti saaneet kokea j a nähdä,
y k s i t y i s e s t i omistetut ja k o n t r o l l o i d u t l i i k e l a i t o k s e t pyrkivät aina
enimmäisvoittojen hankintaan. Saadakseen kuulija- j a k a t s e l i j a k u n ­taa
y k s i t y i s e s t i omistetut TV-asemat joutuvat l u o n n o l l i s e s t i antamaan
j o n k i n l a i s t a p a l v e l u a väestölle. M u t t a siitä huolimatta n i i d e n toimin­nan
" a : n a " j a " o : n a " on voitto-osinkojen hankkiminen omistajille.
K u t e n tiedetään, tämä j o h t a a yhtäältä s i i h e n , että ostetaan joko ko­vin
vanhentuneita filmejä tai m u i t a a l h a i s e l l a h i n n a l l a saatavissa ole­via
ohjelmia j a toisaalta siihen, että muiden l i i k k e i d e n j a l a i t o s t en
ma/iiostuksesta peritään m a h d o l l i s i m m a n korkea hinta — mikä l a n -
kead' tietysti loppukädessä, vaikka tosin välillisesti, suuren yleisön
maksettavaksi. ^
A s i a a n l i i t t y y vielä k o l m a s k i n s e i k k a . Y l e i s r a d i o m m e ( C B C ) pyr­k
i i — u s e i n tosin heikosti, mutta p y r k i i k u i t e n k i n — siihen, että
määrätty osa s e n o h j e l m i s t o s t a olisi " c a n a d a l a i s a i h e i s t a " j a yleensä
" c a t i a d a l a i s u u t t a " edistävää.
Tämä on tärkeä seikka k u n h u o m i o i d a a n " a i v o p e s u y a a r a " , mikä
c a n a d a l a i s i a uhkaa . H o l l y w o o d i n vahvasti propagandapitoisen ohjel­m
i s t o n t u l v i t t a m i s e n muodossa. T o i s a a l t a o n muistettava: että j u u ri
tätä H o l I y w o o d i n propagandapitoista ohjelmaa, mi^tä osa o n epäile­mättä
r a h o i t e t t u ninienomaan W a l l Streetin hyökkäyspoUtiikan edis­tämisen
tarkoituksessa, o n saatayaria paljon halvemmalla h i n n a l l a,
mitä j o u d u t a a n maksamaan canadalaisen ohjelman valmistamisesta ja
esittämisestä. Täniän vuoksi on a i v a n " l u o n n o l l i s t a " että y k s i t y i s e s ti
bityiijletut TV-asemat h a n k k i v a t käyttöönsä pääsiassa - - - t a i a i h^
"Yslävyys"*
johto nyf valmis
Neuvostoliiton Volgan itäpuo­lelta
lähtevä "Ystävyys"-niininen
öijyjohto,~jota pitkin kuljetetaan
öljyä Tshekkoslovakiaan; Unka­riin,
Puolaan ja Saksan Demok­raattiseen
tasavaltaan on nyt täy­sin
valmistunut. Johdon viimei­nen
vaihe käsitti matkan Pensas­ta
Mozyriin Neuvostoliiton sisä­puolella.
Johto, jonka pituus on
4,665 kilometriä,, on nyt koko pi­tuudeltaan
täydessä käytössä.
Tähän asti öljyä on j o u d u t t u kul­jettamaan
niiltä osilta, j o i l t a put­ket
ovat vielä puuttuneet, rauta­teitse;
öljyjohtokuljetus aiheuttaa
vuodessa y l i 200 m i l j o o n a n ruplan
säästön verrattuna maantie- tai rau­t
a t i e k u l j e t u k s e e n Volgalta Neuvos­t
o l i i t on länsirajalle. Lännen öljy-yhtiöt
yrittivät häiritä 'Ystävyys"-
j o h d o n rakentamista pakottamalla
länsisaksalaiset tcräsfirmat keskeyt­tämään
vastoin s o l m i t t u j a kauppa­sopimuksia
johtoa varten. tarvitta­vat
teräsputkitoimitukset. Neuvo.s-t
o l i i t t o ryhtyi k u i t e n k i n laajenta­maan
omaa teräsputkituotantoaan
•Ystävyys'\-öljyjohdon puuttuvien
Erkki Saloftiaa; Talvisota ja sen tausta I
14
H e l s i n k i — . ( K — U ) — M a r r a s k u u n 30 päivänä 1939 a l k o i sota Suo­men
j a N e u v o s t o l i i t o n väUUä. Se k e s t i pyöreSsti 100 pSivSä sekä päiittyi
12. 3. 1940 s o l m i t t u u n Moskovan rauhaan. Tätä talvisodan nimellä his­t
o r i a a n jäänyttä aseellista yhteenottoa on a l u s t a alkaen ympäröinyt ro­m
a n t i i k a n hohde. Ajan patina o n sitä, k u t e n t a v a l l i s t a syventänyt; S a ­manaikaisesti
vuosikymmenien p e r s p e k t i i v i on l u o n u t edellytykset tämän
kansamme kohtalokkaan vaiheen kiihkottomaan tutkimukseen. Mitä
enemmän maailmansotien välisen ajanjakson historiaa t u t k i t a a n j a kan­sainvälisen
p o l i t i i k a n e r i v a i h e i t a selvitellään, sitä enemmän legenda ^pie­nestä
Suomesta, j o k a e i h a l u n n u t muuta k u i n elää rauhassa j a sen naa­p
u r i s t a Neuvostoliitosta, j o n k a k a i k k i toimenpiteet tähtäsivät tämän naa­p
u r i n tuhoamiseen, murentuu.
' S u o m e n talvisota o l i osa t o i s ta maaiImans.otaa, j o n k a kanssa se on
vääjäämättömän selvissä syy-yhteyksissä. Syyt, j o i d e n vuoksi s i i h e n jou­d
u t t i i n , ovat löydettävissä niistä perustekijöistä, j o t k a sytyt^vät .toisen
m a a i l m a n s o d a n . ' Oman maamme enemmän-ja vähemmän v i r a l l i n e n his­t
o r i a n k i r j o i t u s yrittää toisaalta väistää tämän tosiasian. TaLvisota^esitel-lään
halukkaasti vain meidän omana s a n k a r i l l i s e n a kamppailunamme.
Samanaikaisesti on k u i t e n k i n l u o t u v a k i i n t u n u t käsite — jatkosota, j o l la
tarkoitetaan suomen osallistumistfl-Botaan H i t l e r i n Saksan l i i t t o l a i s e n a,
T a l v i s o d a n vaiheiden selostajat, . t i p o n t i n e n ulkoasianministeri ja
jos he yleensä syventyvät sen e s i - { k a i k k e a muuta kuin taitava diplo-v
a i h e i s i i n , ottavat t a r k o i t u k s e l l i s e s t i i m a a l t i E l j a s E r k k o o l i t o s in ehätta
lähtökohdaksi Neuvostoliiton- maal­lemme
5. 10. 1939 tekemän neuvot-teluesityksen.
He sivuuttavat sitä
edeltäneet monivaiheiset Neuvosto­l
i i t o n tekemät neuvottelutarjoukset
ja keskusteluyritykset molempien
maiden välisten suhteiden järjestä­misestä
l u j a l l e ja l u o t t a m u k s e l l i s e l ­l
e pöh j a l l e . Neuvostoliiton ulkopo:
l i t i i k a n perustavoitteena oli 1930-
l u v u n maailmassa* hyökkäävän ja
etenevän fasismin a i k a k a u d e l l a / k o l ­l
e k t i i v i n e n t u r v a l l i s u u s . Se l i i t t yi
korostetusti s i l l o i s e n ulkoasiainkan-sankomissaari
L i t v i n o v i n nimeen,
k u u l u n diplomaatin, joka Kansain-liitos.
sa ja k a i k k i a l l a kamppaili tä­män
tavoitteen puolesta. Vuoden
1939 alussa aloitetut kolmen vallan
r — Neuvostoliiton, l.son B r i t a n n i an
osien rakentami.seksi. Pensan j a M o } j a Ran.skan — väli.set neuvottelut
nyt j u l i s t a m a a n ennakolta, että" mc
(Suomi) vastaamme aseilla meille
ulkoapäin t y r k y t e t t y i h i n takuisiin.
Tähän asennoitumiseen, joka mei­dän
aikamme näkökulmasta j a su­kupolvesta,
joka ei ole aikui.sena
elänyt tätä aikaa, saattaa tuntua
kummalli-selta, on selity.s helposti
löydettävissä.
"Meillä ei ole varaa vieraantua
S a k s a s t a " . "Suomen ei pidä erot­tautua
totalitäärisistä maista",
p a i n o t t i K a n s a l l i s e n Kokoomuk­sen
Uusi Suomi (28. 10. 1938).
Tämä asenne heijastui koko Suo­men
silloisessa Ichdistö.s8ä. Tar­vinnee
tuskin huomauttaa, että
työväenliikkeen vasemmistolla ei
sen kauden puolifasislisessa Suo­messa
ollut j u l k i s t a lehdistöä.
' J a Vienanlahdesta Laatokkaan
rae m i e k a l l a piirrämme rajan . . ."
l a u l a t e t t i i n 1920—30-lukujen asevel­v
o l l i s i l l a ei v a i n K a r j a l a n Kannak­s
e l l a vaan kaikiss a Suomen varus­kunnissa.
Kesällä 1939 K a r j a l an
Kannas j o u t u i entistä enemmän so­t
i l a a l l i s e e n • ' p o l t t o p i s t e e s e e n . Sil­l
o i n e n maan h a l l i t u s j a puolustus­voimien'
j o h t o hyväksyivät fasistisen
Akateemisön K a r j a l a - S e u r a n esityk-j
e n Kannaksen l i n n o i t t a m i s e s t a va­p
a a e h t o i s i n voimin. Voidaan väit-ää,
että p u o l u s t u s l a i t t e i d e n raken-amine"
rr~ei ilmennä hyökkäyshalua
k o s k a tässä tapauksessa^ ise t e h t i in
. \ K S : n j o h d o l l a j a ohjfelmian pohjal-i
a, o l i a s i a n l a i t a l o i s i n . Linnoitus-
" P U H D A S T A " TIEDETTÄ
Mitä muut sanovat
i i i i n i n i i i i R n n ^^
K o n g r e s s i m i e s M e l v i n P r i c e (D., 111) kehoittitiet^i^iehiä j a insinöo- ^
rejä pysymään h a a v e i l i j o i n a j a mielikuvituk8ellisina'>y
Esimerkkinä siitä mitä o l i hänen mielessään, P r i c e , ^ o i ; että häneen^»
oli tehnyt e r i k o i s e n v a i k u t u k s e n se s e i k k a k u n on k e h i t e t t y elektroonis]^,,!
t u n t o l a i t t e i t a "mitkä voimistuttavat luonnollisesti saatavissa olevaa täh-*
den tai k u u n valoa y l i 100,000-kertaisesti."
"Nämä t u n t o l a i t t e e t " , hän sanoi edelleen, ' v o i d a a n yhdistää suora-näky
väisyys k a u k o p u t k i i n ampuma-aseiden tähtäimissä, eturintamatark* >
k a i l u u n , t a n k k i e n yökäyttöön j n e . Yhdistettynä ;näköradion j a tulenotijl^
j a u s l a i t t e i d e n kanssa tämä hätätilanne-yönäkökyky'ahtaa mahdollisuu­den
ohjata h e l i k o p t e r e i t a j a l e n t o k o n e i t a yöllisissä hyökkäyksissä yksin?).»/
omaan tähti- t a i k u u v a l o n a v u l l a , suunnaten t u l i t u k s e n määrättyjä pai^-...^.,,
koja kohti, j o i t a ei ehkä muuten voitaisi h a v a i t a . " Washington Post.
<M
TALVISOTA SUOMEN SANOMALEHDISSÄ
" K u n arvioidaan talvisotaan joh- ' T a l v i s o t a , jonka alkamisesta on i . ; ..
tanutta tilannetta erikseen Suomen tänään k u l u n u t 25 vuotta; on h y v i n • •
osalta, 6i v o i d a jättää v a i l l e huomio- olennainen osa Jcansallista k o k e m u&i
puuhasta muo(lostui sotainen mie-1 t ^ s T t ä N e u v o s t o l i i t o n vastaista mie- tamme. Aivan samoin k u i n sano-' .;
.enosoitus Neuvostoliittoa vastaan, j i j a j o j gn muokkaamista j a kasvatus^ taan, j a sangen p e r u s t e l l u s t i meidän i - - . /
. en yhteydessä ei k a i h d e t t u A K S n ta, j o h o n täällä itsenäisyytemme p o l i i t t i s e n asemamme myöhäisem- . b i . ^.
j h j e l m a n , N e u v o s t o l i i t o n Itä-Karja- kahden ensimmäisen vuosikymme- pää kehitystä ajatellen, että t a l v i s o -"
an valloittamisen ja muiden yhtä j aikana o l i mitä täydellisimmäl- dasta johtaa kehitysliifja nyt n i i n , , , ,
nielettömien tavoitteiden julkituo- peiusteellisuudella paneuduttu menestyksellisesti johdetun rauhan-mista.
ja joka k r i i s i t i l a n t e e n lähestyessä omaisen rinnakkaiselon p o l i t i i k an
Suomen armeijan r a u h a n a i k a i s e t l o m i a a n vahvistamaan Suomen vakiintumiseen Neuvostoliiton j a.
päävoimat o l i s i j o i t e t tu V i i p u r i i n jo
a mainostettiin pohjoismaiden suu
z y r i n välisen öljyjohdon nyt v a l m is
tuttua N e u v o s t o l i i t o n omin teräsput­kin
alkuperäisen a i k a t a u l u n mukai­s
e s t i . •
Viimeinen valtamerialus
lähti Port Arthurista
liittosopimuk.scsta tähtäsivät kan­sainvälisen
turvallisuusjärjestelmän
luomiseen ja fasismin etenemisen
I pysähdyttämi.seon. Pienten Euroo-
1 p a n valtioiden, lähinnä sellaisten,
j o i t a v o i t i i n käyttää hyökkäyslähtö-asemina
Neuvostoliittoa vastaan,
l u r v a l l i s u u s itsenäisyys j a riippu­mattomuus
t a a t t a i s i i n ..
t a h o l l a omaksuttujen käsitysten Suomen kesken, on niyös sanottava,
' o i k e u t u s t a " . Suomen puolueetto- että t a l v i s o t a o l i myös a i k a i s e m m a n ,
imapana varuskuntakaupunkina j a m u u s v a k u u t t e l u i l l a ei myöskään oi- kansalaissodasta alkaneen vaiheen '
K a r j a l a n K a n n a k s e l l e . Kesällä 1939 ,,,ut juotettavaa pohjaa j a j u u r i ns:n päätepiste." — Suomen Sosialide-
Kun sotainen jännitys j o t u n t u i kaut- , puolueettomuutemme katteetto- mokraatti. . , ,
a Euroopan, järjestettiin K a n n a k - j m u u s ilmeisesti o l i k i n eräs perus- .C.*i>..i
tavaa laatua oleva syy N e u v o s t o l i i - 'Talvisodan .,syttymisen vuosipäi-- —
ton epäluuloille Suomen tarkoituk- vän aiheuttamassa pohdiskelussa o n - • '
sia kohtaan:' — Päivän sanomat. syytä panna painoa s i l l e t o s i a s i a l j e ,,
m i k a merkitys kansojen välisessä
" T a l v i s o t a a n johtanut tapahtuma- suhteessa on luottamuksella 'ja ' :
s a r j a on n i i n moneen kertaan selyi- luottamuksen p u u t t u m i s e l l a . T a l v i - '
tettj._ j a n i i n l u t t u , , e t ^ e i s i i h e n ole ^^^^^^^^^^^^
svyta tässä palata. Ne a s i a k i r j a t , . ; . . . .,.„;. .."^
j o i t a sodan jälkeen on tullut esil- Ja i t a i s en naapurimme v a l . l l a oUut ,.
le eri maiden salaisista arkistoista, alkuunkaan eikä sitä edes yritetty. • •
eivät ole myöskään v o i n e e t muuttaa riittävästi saavuttaa. Nykypäivä^'
käsitystämme tapahtumien kulus- nä me kykenemme tajuamaan aivan;
F o r t W i l l i a m . — Vuoden 1964
v a l t a m e r i l a i v a l i i k e n n e k a u s i päättyi .-minä en tosiaan halua, että k u l -
kaksoiskaupunkien. Fort W i l l i a m i n kisimme käsi kädessä Neuvosto­ja
Port A r t h u r i n satamissa viime j i|ito„ kanssa". lausui Winston
v i i k o n l o p u l l a , kun v i i m e i n e n v a l t a - 1 c h u . c h i l i eräässä puheessa vuon-merialus
Salina lähti satamasta. | na 1938 j a j a t k o i : ' - . M u t t a k u i n ka
Lähitulevaisuudessa pakoittaa tai- tyhmiä j a ajattelemattomia ovat-vi
k a i k k i L a k e S u p e r i o n .satamat sul­j
e t t a v i k s i . Lake .Superion satamat
ovat St. Lawrencc-meritien länti-sempiä
päätekohtia. Kaikesta huo­l
i m a t t a täällä lastataan vielä muu­k
a a n ne, j o t k a vastustavat kaik-,
kia yhteistyön yrityksiä valtavan
N e u v o s t o l i i t o n kan.ssa natsilai-sen
hyökkäyksen estämiseksi . . .
Jos Britannia, Euroopan demok-tamia
järvialuksia, j o t k a lähtevät j raattiset pikkuvaltiot ja Neuvos-kohtialajuoksua.
} t o l i i t t o liittyisivät yhteen, voitai-
N o r j a l a i n e n r a h t i l a i v a S a l i n a otti 1 «Iin t a r j o t a P u o l a l l e , B a l t i a n m a i l ­le
J a S k a n d i n a v i a l l e todelliset rau-hantakeet
ja sodanvaara olisi to­dennäköisesti
poistettu kokonai-lastikseen
410,000 bushelia ohraa
kuljettaakseen .sen L e i t h ' i i n Scot-l
a n t i i n .
Myöhemmin Järvienpään .satamis-i sen s u k u p o l v e n ajaksi eteenpäin,
ta lähtevät järvialukset tarvitsevat!
h a l l i t u k s e n jäänmurtajan .\lexander!
H e n r y n apua. Jäänmurtaja a l o i t t i ' o l i s i si.sältynyt turvallisuustakuut
matkansa Owen Soundista Järvien-! myös Suomelle ei k u i t e n k a a n .synty-päähän
k e s k i v i i k k o n a.
Samanaikai-sesti, kun Neuvosto­l
i i t t o ponnisteli yleisen k o l l e k t i i v i ­sen
turvallisuuden, jakamattoman
.auhan, aikaansaamiseksi, se y r i t ti
määrätietoisesti j a sitkeästi järjes­tää
suhteitaan Suomen kanssa va­k
a v a l l e pohjalle. Olihan .vhteiscllä
m a a r a j a l l a pituutta tuhansia kilo-mdiriä.
Neuvostoliiton toiseksi suu­rin
kaupunki — L e n i n g r a d — sijait­si
linnuntietä 32—35 k i l o m e t r i n pää-
.sä maamme rajasta. On ymmärret­tävää
että Neuvo.stoliiion valtiojoh­to
o l i huolestunut. Suomessa o l i to­sin
lOIiO-luvun jälkipuoliskolla ta­pahtunut
h a l l i t u k s e n vaihdos demo-k
i a a t t i s e m p a n n suuntaan. Valtion
johdo.ssa olivat nyt m a a l a i s l i i t t o l a i ­set
ja sosialidemokraatit. Lapuan-l
i i k k e e n nousun päiviin rinnastet­tuna
maas.samme v a l l i t s i v a t vapaam­mat
olosuhteet, U l k o p o l i t i i k a n pe­r
u s l i n j a t säilyivät k u i t e n k i n ennal­laan.
Virkakoneisto, jonka huip-ta."
T u t t u a ja muuttumatonta Erk-,
selin maamme s i i h e n astisia suurim-
:nat paljon mainostetut sotaharjoi­tukset.
Niitä .seuraamassa oli run­s
a a s t i ulkomaiden sotiIa.scdustajia
ja kutäultuitia vieraina k a i k k i en
Suomessa olevien u l k o v a l t o j e n lähe­tystöjen
sotilasasiamiehet lukuun
J t t a m a t t a Neuvostoliittoa. Tämä
naapurimaamme jätettiin pois kut­suttujen
luettelosta. Esim. Helsin-
;4in Sanomat keVtoi 1. 7. 1939 huo-
/nattavalJa p a i k a l l a : olleessa uutises­sa,
miten Suomen armeijan yleisesi-
<<unnan päällikkö < k e n r a a l i Halder
käytyään silä ennen neuvotteluja
maamme k o r k e i m p i e n sotilasviran-j
m a i s l e n . kanssa seurasi tykistöam-, c k k o j a ! — H e l s i n g i n sanomat
inuntoja K a n n a k s e l l a . Varmemmak­si
vakuudeksi, lehdistössä oli vielä
kuva. missä tämä H i t l e r i n lähimpiin
.Tiiehiin k u u l u v a .sotapäällikkö esiin­tyi
miltei rajan pinnassa Perkjär-vellä
tarkastelema.ssa maastoa, haa-
. a k a u k o p u t k e l l a .
N e u v o s t o l i i t o n Helsingin lähet.vs-
.ön lähet.vstösihteeri Boris Jartsev
o t t i kevättalvella 1938 .vhte.vden s i l ­loiseen
u l k o a s i a n m i n i s t e ri H o l s t i in
Ja esitti h a l l i t u k s e l t a a n saamansa
tehtävän mukai.sesti neuvottelujen
a l o i t t a m i s t a molempien maiden vä­l
i s t en suhteiden paiantamiseksi.
H i i n korosti, miten Neuvostoliitto
t i e s i Saksalla olevan laajoja hyök-käysaikeita
Neuvostoliittoa vastaan.
Saksan armeijan äärimmäinen va­s
e n sivusta t u l i s i nousemaan maihin
t o i s i n molemmin puolisen luotta:.
k1o a . M» *u t t a on t.^o1k i • Scu ome s s a j a Ca - mu k s e n välttämättömyyden j a o-,
nadassakin onneksi m u i t a k i n kuin saamme j a voimme o l l a tyytyväisiä
sen ilmenemisestä." — Maakansa.
Ottawa. — Canadan Huoltotyöneu- mitkä saattavat kärsiä köyhyyden.
vosto (Canadian Welfare Council)
suunnittelee kö.vhyydestä j a puut­teesta
laajakantoista tutkimusta Ca-nadassa.
Se " t o i m i t e t a a n - tämän
neuvoston tutkimustyöjaoston joh;
d o l l a j a uskotaan sen kestävän usei­ta
vuosia.
Neuvosto toivoo, että tämä tutki­mustyö
voidaan rahoittaa v a r o i l la
mitkä .saadaan liitto- j a maakunta-sisäisen
hengen ja koulutuksen
K o l m e n vallan .sopimusta. Johon 1-suimnan määräsivät upseerit, jotka
eivät kainostelleet natsilaisten mie­lipiteidensä
julkituomisessa. 1960-
"AAYEJUNÄ" TEKI TUHOA
SÄIGONtN KESKUSASEMALLA
Saigon. — A i n a k i n 10 ihmistä .sai
surmansa ja useat loukkaantuivat,
kun "aaveveturi" aikaisin maanan­taiaamuna
syök.syi S a i g o n i n keskus­asemalle.
V i e t k o n g i n sissien uskotaan pan­neen
veturin l i i k k e e l l e kahdeksan
k i l o m e t r i n pää.ssä asemalta.
V e t u r i n k u l j e t t a j a , joka myöhem­min
pidätettiin, käynnisti veturin
vähän matkan päässä asemasta ja
p o i s t u i paikalta lähellä sijaitsevaan
k o t i i n s a . Veturi lähti - toistaiseksi
tuntemattomasta syystä l i i k k e e l l e ja
törmäsi, asemarakennukseen noin
30 k i l o m e t r i n tuntinopeudella murs-kattuaan
sitä ennen raiteiden pääs­sä
olleet puskurit, j o t k a raahautui­vat
sen mukana parisenkymmentä
metriä. V e t u r i syöksyi aseman pak­sujen
k i v i s e i n i e n läpi ja pysähtyi
v i i m e i n sen päälle sortuneiden .sei­n
i e n keskelle.
V e t u r i törmäsi ensin rautatiepo-l
i i s i n taloon, sen jälkeen_sotilaiden
vartiotupaan j a lopuksi rautatiehen-i
nyt. Pienen Suomen s i l l o i n e n mah- luvun Suomen kansalaisesta saattaa
- - I tuntua suorasaan uskomattomalta,
että SuOmen j a N e u v o s t o l i i t o n raja­v
i i v a l l a ja lisäksi vielä L e n i n g r a d in
iuntumassa, paikassa, -mistä o l i suo­ra
näköyhte.vs toiselle puolelle, jar-j
e s t e t t i tn toistuvasti Ja säännölli­sesti
mielenosoituslupntoisia sere­monioita.
kilökunnan rakennukseen. Lisää
r u u m i i t a pelätään hautautuneen
r a u n i o i d e n alle.
T u t k i m u s t e n alkuvaiheessa; ei
tuotu e s i l l e mahdollisuutta, että ky­seessä
olisi Vietkong-sissien järjes­tämä
sabotaashi. Selvitettäväksi jäi;
k u i n k a veturi. Joka oli jätetty ra­d
a l l e lämpiämään, saattoi
l i i k k e e l l e it.sekseen.
Suomes. sa ( n i i n todella kävi vuonna .
F u k e i T O s t a voidaan liionnehlui la j j ^ ^ j ^ ^.^ hyökkäisi sieltä k o h t i Neu- I h a l l i t u k s i l t a sekä l a h j o i t u k s i n a va
hmna taantumuk.selliseksi, halhtsi | ^ 0 5 , 0 1 1 ^ 0 . , ,,05 S u o m i vastustaisi^ paaehtoiseen toimintaan perustu-ontiseen
lapaan. Puolustusvoimien. ^^^^jj^^.^^^j saksalaisten maahantun-1 v i i t a hyväntekeväisyys-yhdistyksiltä.
keutumi.sta, Neuvostoliitto antaisi .Ottawälairien David Wpodsworth,
s i l l e kaikkea s o t i l a a l l i s t a j a talou- huoltotyöneiivostpn tiitkimustyö-d
e l l i s t a apua. jaoston j a e r i k p i s p r o j e k t i e n johtaja
Y h l e y d e n p i l o j a t k u i . Mm. 7. 11. sjmoi tiistaina, että tutkimus tulee
19.38 Jartsev v a k u u t t i , että jos Neu­v
o s t o l i i t o l l e voidaan antaa takeet
sillä, etteivät- 'saksalaiset .saa Suo-,
niesta tukikohtaa Neuvostoliitto ori
valmis takaamaan • Suomen koske­mattomuuden.
J o l l e i Suomi voi s o l ­mia
sopimusta, ' • N e u v o s t o l i i t t o on
valmis t.vytymään k i r j a l l i s e e n sitou­mukseen.
Suomen olisi, luvattava
torjua Saksan mahdolliset hyökkä­ykset
Tarjoukseen sisältyi myös
e s i l . v s S u o r i i e i l e erittäin edullisesta
kauppasopimuksesta.
Suomen hallitus; t o r j u i k u i t e n k in
nämä esitykset., Niistä annettiin
tiedot B e r l i i n i i n . Nyt käytettävis­sä
olevat H i t l e r i n Saksan u l k o a s i a i n -
Niistä tunnetuin o l i " r a j a k a s t e ".
U p s e e r i t valelivat sotamiesten
päälle Rajajoen vettä. Sen säes­tykseksi
l u e t t i i n kovat k i r o t " i k u i s ­ta
p e r i v i h o l l i s t a " vastaan. Nämä
menot jäivät a i k a k i r j o i h i n j o sen­kin
vuoksi, että o s a l l i s t u n e i l l e ja-lähtcä
! e t t i i n k u n n i a k i r j a n tapaiset todis-
1 tukset.
olemaan monitahoinen.
Uskomme, että me v o i m m e suorit­taa
a i n a k i n kolme päätehtävää. E n ­s
i k s i , me yritämme olla Canadan
köyh.vyttä koskevien tietojen vaihto­keskuksena,
h a n k k i e n tietoja monis­ta
nyt käynnissä olevista asiaa kos­kevista
ohjelmista.
• T o i s e k s i me haluamme analysoi­da
saatavissa o l e v i a t i l a s t o t i e t o j a , ja
yritämme n i i d e n perusteella tehdä
k o n k r e e t t i s i a johtopäätöksiä."
Köyhyyden t u t k i m i s e n kolmante­na
tarkoituksena on i n t e n s i i v i s en
(voimaperäisen) tutkimuksen suo­r
i t t a m i n e n määrätyillä a l u e i l l a . E s i ­m
e r k i k s i neuvosto haluaa tehdä kat-vaikutuksestq
enemmän k u i n toiset-^T'
E n s i n ehdotettiin, jettä köyhyyden r
t u t k i m u s o l i s i , s u o r i t e t t u C a p a d ^ n ; ' : *^
s a t a v u o t i s p r b j e k t i n a mutta satavuo--
t i s k o m i s s i o n i (Centennial Commis- ..
s i o n ) hylkäsi s e n .
Y k s i v a i k e i m m i s t a probleemeista,
mikä o n tämän t u t k i m u k s e n kohtee­na,
on määrittely siitä, että mitä on
köyhyys Caiiadassa, selittävät huol- . ,,
totyöneuvoston v i r k a i l i j a t.
- Nämä v i r k a i l i j a t esittivät seuraa­v
a n l a i s i a hypoteettisia (oletettuja) ,,,
kysymyksiä:-.
' K u k a on köyhä? Tarkoittaakp. ,.
se NewfoundIandin asukasta joka,
siitä huolimatta että hän ansaitsee,.
54,000.00 vuodessa, menee t a k a i s i n ..
N e w f o u n d l a n d i i n koska hän- sanoo,
että hän v o i siellä elää p a r e m m i n .
$2,000,00 vuosipalkalla?
Jos. kuten eräät taloustieteilijät
sanovat, köyhyyden rajana on $2,-
000.00 v u o s i p a l k k a , katsotaanko sil­l
o i n että n e w f o u n d l a n d i l a i n e n olisi
köyhä j a puutteessa oleva? Samaa ..
mittapuuta käyttäen, onko oppilas
köyhä k u n hän ansaitsee vähemmän ^
k u i n $2,000.00, mutta pitää mah­d
o l l i s u u k s i a a n suurina.
( J a t k u u seuraavalla sivulla)
— Canadalaisista auton ajureista 1
on 7 prosenttia alle 20 vuotiaita,
mutta heidän osuudellaan on onnet- •'
sauksia määrättyihin väestöryhmiin tomuuksista 14.6 prosenttia.
n i i n paljon k u i n laki myöntää —
tätä ala-arypista, halpaa yhdysvalta­l
a i s t a ohjelmistoa. -
— - T i l a n n e vaatii k u i t e n k i n kansal-l
i s e t u j en j a maamme tulevaisuuden
kannalta katsoen erikoista korostus­ta
canadalaisaiheisen ja canadalai­sen
ohjelmiston esitykselle — ja
s i i h e n me voimme kansakuntana
päästä v a i n C B C : n T V - j a radiover-kostojen
voimistuttamisen ja laa­j
e n t a m i s e n avulla.
Meidän lehtemme Vapaus yhtyy
s i i s n i i h i n hyvää t a r k o i t t a v i i n sud-b
u r y l a i s i i n jotka toivovat, että liit­t
o h a l l i t u s ei t a i p u i s i tässä asiassa
minkäänlaisen y k s i t y i s l i i k e t o i m i n -
nan painostuksen edessä, vaan aut­taisi
osaltaan n t i n paljon k u i n yoisi
sitä, että Sudburyynkin saadaan
m a h d o l l i s i m m a n pikaisesti C B C :n
t V - y e r k o s t o n välitön palvelu.
PÄIVÄN PAKINA
PUUT PURUNA PUTKIA PITKIN
A u t o m a t i s o i n n i s t a puheenollen
on .syytä korostaa, että automati­sointi
ei o l e yksinomaan ' m e k a n i -,
s o i n t i a " eikä edes vähän entistä
pidemmälle menevää mekanisoin­tia,
kuten "jokapäiväisessä" jutus­teluissa
toisinaan oletetaan.
M e k a n i s o i n n i n vuoksi o n moni
poika ja Eevan-tyttökin työmaan-
.sa jo menettänyt. Mutta h y v i n k in
mekanisoidussa työpaikassa tarvi­taan
vielä työläisiä.
A u t o m a t i s o i n t i on j o t a k i n val­lan
muuta: automatisoinnin jäl­keen
tarvitaan työläisiä erinäisillä
työmailla osapuilleen yhtä paljon
k u i n nykyään tarvitaan hevosia
s u u r f a r m e i l l a tai r u k k i a pikkufar-m
e i l l a . A u t o m a t i s o i d u l l a työmaal­la
suorittavat automaattisesti toi­mivat
koneet miltei k a i k k i työt,
monessa tapauksessa itse auto­maattisesti
toimivien koneiden
huolto- ja kunnossapitotyötkin.
On "ennustettu", että täydellisen
a u t o m a t i s o i n n i n jälkeen voi 2%
väestöstä tuottaa t a r v i k k e i t a riit­tävästi
koko kansakunnalle.
Vanhoja lehtileikkeleitämme se-laillessamme
" p i s t i silmäämme"
Cianadan suomalaisiakin, erikoi­sesti
j a nimenomaan metsätyöläi-s
i i i kiinnostava selostus automati­s
o i n n i n kehityksestä j a .sen mah­d
o l l i s u u k s i s t a Ontarion metsäteol­lisuudessa.
Selvyyden vuoksi lienee paikal­laan
palauttaa mieleemme, että
automatisointi (erotuksena meka'
n i s o i n n i s t a ) on Canadassa vielä
l a s t en kengissä verrattuna yhdys­v
a l l o i s s a j o tapahtuneeseen j a yhä
tapahtuvaaiT' automati.sointiin.
Mutta Canada elää—nyt~ i l m e i s e s ti
a u t o m a t i s o i n n i n aattoa. Se tulee
päiväjärjestykseen monilla eri
a l o i l l a — j a T o r o n t o n suurten päi­välehtien
k i r j a l t a j a i n (latojain)
l a k k o automlitisoinnin t u r m i o l l i s ­ten
vaikutteiden torjumiseksi, on
v a i n yksi e s i m e r k k i siitä, mitä on
nyt canadalaisten työläi.sten edes-
. sä. ..•
N i i n , pöytälaatikosta tuli kä­siimme
The F i n a n c i a l P o s t l e h d en
m a r r a s k u u n 7 päivän numeros.sa
j u l k a i s t u selostus Ontarion metsä­teollisuudessa
suoritetusta tutki­mustyöstä
ja sen tuloksista. Se
antaa melkoista ajattelun aihetta.
Lainaamme sanatarkasti maini­tusta
k i r j o i t u k s e s t a kohtia, j o i d en
uskomme kiinnostavan joko sa­han
ja; k i r v e e n tai" moottorisahan
ja muiden mekaanisten l a i t l e i d en
a v u l l a Ontarion salomailta lei­päänsä
h a n k k i v i a miehiä. .
M a i n i t u n k i r j o i t u k s e n mukaan
o n Luoteis-Ontariossa, Marathon-nimisessä
"paperi- ja paperipuu-k
a u p p a l a s s a " suoritettu marras­k
u u n alkuun mennessä y i i s i v i i k -
koiset kokeilut, joiden tulosten
p e r u s t e e l l a lehti ennustaa täydel­listä
" v a l l a n k u m o u s t a " paperipuu-ja
paperiteollisuudessa.
Summien summana on, mikäli
voidaan näiden kokeiden tulok­s
i i n luottaa, eikä siinä ole suu-rempaa'epäilyn
aihetta, että met­säteollisuus
on lähestymässä ' p u t ­k
i l i n j a - a i k a k a u t t a " , j o l l o i n esimer­k
i k s i p a p e r i p u i d e n uitto j a muun­k
i n l a i n e n k u l j e t u s " m y l l y i l l e " tu­lee
vanhanaikaiseksi hommaksi.
U u d e n putkilinjamenetelmän
a v u l l a kuljetetaan puruksi silput­tu
puutavara suoraan metsästä
paperimassatehtaalle. Sen lisäksi
kehitetään uudenlainen puiden
kaato-, oksimis- ja katkaisumene-telmä.
K a i k e n sen tuloksena us-i?
btaan saatavan peräti 50-prosent-t
i n e n alennus "piuusädon korjuu-k
u s i a n n u k s i i h " — vaikka kysymys
o n k i n kallishintaisista . k o n e i s t a:
Se tarkoittaa siis työvoiman vä­hennystä.
Kymmenen suuryhtiötä, hiistä
m a i n i t t a k o o n Marathon C N R ja
C P R ja Ontario Paper Co; ovat
laatineet yhteisvoimin m i l j a r d in
d o l l a r i n hintaisen " p u t k i l i n j a o h -
j e l m a n " , jonka perusteella odote­taan
mm. s e u r a a v a n l a i s i a tulok­asia:
Uskotaan, että useat ohjelmaan
o s a l l i s t u v i s t a kymmenestä yhtiös­tä
ryhtyy hetikohtaisesti suunnit­telemaan
Canadan ensimmäistä
" s i l p u t u n puun putkijohtokulje-t
u s t a " .
Ja kun tämä toteutuu, sitten-on
odotettavissa seuraavaa:
Y h d e n ainoan päivän kuluessa
siitä k u n p u u n o s t e t a a n " pois kan­noltaan,
se käsitellään, kuljete­taan,
muutetaan massaksi, kehite­tään
paperiksi j a lähetetään asi­a
k k a i l l e ( o s t a j i l l e ).
U u d e n menetelmän mukaan ale­nevat
kuljetuskustannukset pal­j
o n .
P u i d e n kuljetusvähenemiset
(uppoamiset j a muut katoamiset)
poistuvat asiallisesti puhuen ko­konaan.
V o i d a a n järjestää tehtaiden jat­kuva
käynnissäpito ilmasto- ja
maastosuhteista riippumatta.
k a i k k i a puulajeja voidaan kul­j
e t t a a menetyksittä, mikä ei voi
tapahtua uittomenetelmän muo-
.dössa.
Saadaan käyttöön myös pieniko­koiset
puut, j o t k a menevät ny­kyään
hukkaan.
M e i l l e kerrotaan, että " s i l p u t un
puun p u t k i l i n j a k u l j e t u s " tapahfuM'
j o aivan k i t k a t t o m a s t i.
Ja työnantajat odottavat puuta­v
a r a n kuljetuksen t i i m o i l t a 30;
p r o s e n t i n alennusta m e n o i h i n ' s i ir
täkin huolimatta, että uudet ko- _
neet j a i a i t t e e t tulevat varmaBti-m •
k a l l i i k s i . Se t a r k o i t t a a ilmeisesti
työmahdollisuuksien joukkomit--
taista vähenemistä metsäteollisuu-dessa.
• '
M e k a n i s o i n n i n j a automatisoin­nin
johdosta menettävät tuhannet
työläiset nykyään elinmahdolli­suutensa;'
i
Ja autoqiatisoinnista o n k i n t u l - -
lut työläisille t u s k a l l i n e n kirous,
v a i k k a sen pitäisi o l l a siunaukse­na
koko kansakunnalle.
Me puolestamme suosittelemme,
että tähän kysymykseen kannat­taa
perehtyä niin vanhempien
k u i n n u o r e m p i e n k i n työläisten,—
ja yksi helpoin keino automati­s
o i n t i i n perehtymiseksi on se, et­tä
tutustutaan siihen, mitä kir­j
o i t t a a asiasta esim. tunnettu ca-n
a d a l a i n e n m a r x i l a i n e n W i l l i am
K a s h t a n 15 ^ h t i n hintaisessa k i r ­jasessaan
' A u t o m a t i o n and tiai-b
o r " e l i ' A u t o m a t i s o i n t i ja työ­väenliike.
— Känsäkoura. >