Vapaus, August 29, 1963

              Sivu 2 Torstaina, ielok.' 29 p. — Thtirsday, Aug. 29, 1963
T T Ä - r j A T T O I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN \'J\JrJ\ U J). OF F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establfched Npv. 6, i917
Sdtttor: .W.:Ekimul ' v\Miinagcr; B. Suksi
• ,.y-lWepliöii^:.,CÄXlc6 8 7 4 : . ^ ^^
Publlahilns Co. Ltd., 10Q-*]D2 £}m Sf. West, Sudbury, Ontario, .Ganada.
MaUlng addi!e6$': Box 69
Advertlfilng ratcs upon appUcation,%tran8latiQim.tr^^| c h a i ^^
A^tho^ized as second class maU:by~:the IH)st Offi^^
- and for payment of posj^agi^ '^'•^'^y^^r
Csäiadassa: 1 vk. •98J0Q, 6
•.'•.oiiHf,-: ' ,: •••
. :sskV"'likl^iil9.ä0 6 ' k k . » ä5
3 kkv :<2.73. , Suomessa:' 1 Vk. -10.50 6 kk. S.73
' ' Viirt^ keskiviikkoinen verilöyly. ylioppilaita vastaajin
srtä;seurkmut ttihansien ylit4]|>ilaidcn
vaihteessa^ sotatilan voimass^täininen^^^i^^
totoiraenpiteet ovat vosottukseha siitä, että -Kel^
poliittinen faanrke on, jos ei aivan räjähdj^pisteessä, niin
ainakin'hy<^in tärkeässä käännekohdassa.
Tilanteen jyrkästä inuuttumisesta antaa ehkä parhaan
kuyan se, jos palautamme mieleemnole; että ^ ä n mennessä
-Vhdysvaltafn marionetti^iktifettoti Ngö IHnh Diert
4unut ^taistelemaan "vain" sissejä vastaan, jol^ä hallitsevat
melko vapaasti maan suurimpia alueita, kaupunkeja ja mui-
. 'ta-^sotila^ lukuunottamatta^- mtitta' nyt im hänen
dj^tlaattorikomentoaan vastaan noilissut myds buähalaispa-
,pi§to kannattajineen — ja Etdä-Vietaamin-väefstösftä on noin
80 prosentti^ hudhäl^islä, samalla kun JNTgo Öinh Öiem dy
, nastia ja sen hallituksen jä^^ustön enemmistö .on käänny-t
^ ^ kristinuskoon; Maata hiallitsevan Nj^ö Dinh Diömin dy-i^
stsai jäsenet kuuluv^tf ^otäHftalaiskatolise^ kirkkoon.
lr4ÄäärtIaisena' ii^^ yoidaän mainita Se tosi-ettäNgo
Dinh Diömin verinen terrori on kehittynyt niin
jii^eaksi ja raa'aksi, ettei sitä voida enää kakistelematta
jni^lä edes JV^hingtonissä. Siitä huolijinatta Yhdysvaltain
a ^ a h d i n avtrlj? ylläpidetään tätä terrorikomentoa jayri-
4etäätt-^saada Etelä-Vietnamin väestö tyydytety^^
mari budhalaisvästaisen verilöylynkin jälkeen sillä, että .saa­taisiin
hallituksen tekosten "syyV vieritfetyksi joriinin ytsi-
Jjyfeen "syntipukin" hartioiUq, tässä tapauksessa salaisen po-p^
ih päämiehen, jNgoQinhB^^ pahamaineisen
yejxen Ngo Dinh Nhun ja Mnen vainionsa, 'kannettavaksi.
Uutistietojen nmkaan on "AijMrikan ä
sä .annettu yimmäiftää, että W^shington jatkaa diktaattori
Kfc) Dinh Diemm, verisen tei5t)rin tidtemista jk avustamista
ientiseen tapaan, jos hän vain suostuu siihe
:NltU:veljensä heitetään polfiltisestr pUhuen sikojen ruoaksi,
i Tosiasia tietenkin .,cm, että koko Ngo Dinh Diemin dy-jnaäia
on vastuussa-siitä^ löitä^-ö^^
rYhdysvaltain '.asevoimirä viimeaikoina tapahtunut,
f: Yhdysvaltaiaist Saigonista lähet-
;täij&issä uutistiedoissä, on selitetty budhalaisen väestön kapi-
;hdMtia seora^astk maa^ yätetö on eniifuhältä osalta bud-häiäisia
(10 miljoonaa), niutta hallitus ja hallitseva Diemin
"dynastia" on katolin^. Budhalaiset väittävät, että paitsi
halUtusvirastöissa, jolliini on^ kelpuutettu jöitJdcin "kesyjä"
Inidhalaipakin, heitä johdpnmukaisesti syrjitään myös alem­milla
portailla, työnsaannissa ym; Bucttiapiaisia vastaan on
harjoitettu avointa uskonvainoa ^heiltä oii ^siÄt0i*iksi kiel­letty
oman uskonnollisen lippunsa kanto^-oikieusi Viime ke­väänä
aiheutti budhalaislippuhyök^yksenbikUialaisten us-^^^^^^
konnollista kulkuetta vastaan ja erään budl^ilaismuhkia it^
sensäpolttamiseeiLSeiL jälkeen <xvat useat muut btidhalais-munkin
suorittaneet samanlaisen mieienosoituksellisen itse­murhan
itänsä polttamisen muodossa;
TODELUNEN SYY
^^^^^^ jatku­vasti
yhä selvemmin e^iin syvempi tyytymättömyyden syy:
kansakunnan yleinen oppositio Diemin diktatuuria vastaan.
Diemin dynastiaa on verrattu itsensä SatM-Arabian ho-
. viin, eikä suinkaan suotta.
- Presidentin titteliä kantavan WashingtomH liivmtasku-
- diktaattorm Diemin lähin neuvonantaja on hänen veljensä
lli^hu. Can-nimmen veli qn ylin käskynhaltija koskisessa Viet:
> nenissä, missä budhalaismielenosoitusten keskus Hue sijait-*
! ^e^' »
: ^ „ Maan katolista kn-fckoa johtaa Thuc-niminen arkkipiispa-
- veli. Kaksi muuta Diemin veljeä on ollut Etelä-Vietnamin
-suurlähettiläinä, toinen Englannissa ja toinen USA:ssa.Urioh-'
J;jjaa.ei pidä. Nhu-veljen vaimoa, joka on maansa naisliikkeen
^-j®ossa ja joka tavantakaa esittää kärkeviä, pahansisuisia
1 ja ärsyttäviä lausimtoja Diemin vastustajista.
; OSAm OSUUDESTA
2 Sivumennen sanoen voidaan todeta, että 15,000 amerik-
> kalaista eri uskontokuntiin - kuuluvaa pappia- m esittänyt
1:; presidentti Kennedylle vastalauseen Diemin tukemisesta. Sii-
* tä huolimatta Washington tukee Diemm • diktatuurikomen-
^toa yrittämättäkään puolustaa sen veriruskeita syntejä miiu-
;: toi kuin selittämällä,.että USA:lla ei-ole muutakaan mah­dollisuutta
kuin Itioyuttaav Eielä^Vietnam s i ^ . asukkaiden
kontrolliin — ja etelä-vietnamilaiset ovat liVashingtortin mu"
kaan kaikki rveripunaisiali^ommunistejai tai ylläpitää edel­leen
USAu asevoimien tuella • Diemto dyi^astian diktatuuria.
Washiogtöir,.oÄ Äemiii diktatuurin H^nallaf
Ajnerikkalaisetpapii;vastustavat Diem^ diktatuuria
pääasiassa uskonnolliselta pohjalta iäfatien, mutta monet
muutkin ajattelevat amerikkalaiset Ovat perinjuurin kylläs­tyneet
tähän Vietnamin "pieneen likaiseen sotaan", josta ei
ole amerikkalaisille ollut mitliän imiurfa-kuän^'?^^
mistä. Siellä on virallisten tietojen nuikaan 12,000 miehen
viähviiinen amserikkalaisjoukko: ja Etelä*rVietnamin sotilas-kulut
miltei kokonaisuudessaan lankeavat amerikkalaisten
maksettavaksi — tullen siitä erinäisten tietojen mukaan $1
-7$1.5 miljoonan päivittäinen lasku Wäshingtoniin. V
Näitä rivejä kirjoitettaessa y^ Suuren Rahan leh­det
raiAdttaa amerikkalaisten ja siinä ohella myös
laisten omiatuntoja vihjailemalla, että Washingtonista sinne
lähetetty USA:n suurlähettiläs Cabot Lodge järjestää asiat
paremmalle tolalle. ' , ' '
" TäDaiset toiveet ovat Icuiteiifcin pfefttäViä niin kauan kuin
Watehingtbnin perastävoltteena on taantumuksen vallan yl­läpito
Etelä-Vietnamin fkänsaikunnän mielipiteistä ja toivo-i^
ksista piittaamatta.
Meille on puhuttu suurin elein niistä "linnoitetuista" ky-
SYNTYMÄ­I
H r aPHÄnIVHIMÄ H H l
•Q)|ga «ravoiieö, Sudbury. T)nt.,
{ a y t t ä ^ f U n , elokuun 29 pnä 84
vaotta.
Iphn illurre, Toronto, Ont., täyt-
;i*iiS sunnuntaina, syyskuun 1 pnä
?3 .vuotta. \ ,
A, Jalonen, Toronto, Ont., täyt­tää
tMnään elokuun 2g:pnä 60 vuotta
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoLvotuMin.
«HTIOKOKOUKSEN
H A R K I T T A V A K S I
Pyytäisin puolestani; esittää joita-
Kiu- mieupiktiikir itimeuiuie suiuiMui.
iässä yUMOKOKouKsan .edeiiä, vaiK-ka
keskustelua ei olekaan vielä a i ­nakaan'
lehden paistoilla sukeutu­nut.
Olen yleisesti puhuen hyvin tyy­tyväinen
Vapauteen jä sen johdon­mukaiseen
ohjelmaan työtätekevien
hyväksi ja rauhanasian puolesta.
Niissä asioissa ei ole tinkimisen
varaa.
' Mutta Vapaus saataisiin luullak­seni
entistä lähemmäksi lukijoitaan,
siten, jos kirjetsnvaibtajat e r i paik-k
d k ^ i U a kiinnittäisivät huomiota
ns. "pieniin pei'hetapauksiin". V a ­pauteen
pitäisi ehkä'perustaa erikoi­nen
osasto misää kerrottaisiin lau-jeen
tai kahden mittaisesti "pitkä,
matkalaisten' vierailuista muualla-tin
kuin Sudburyssa; nuorten kan­salaistemme
häistä, kuten kerro-aan
vanhempien syntymäpäivistä,
tupaantullaisista, kuten kerrotaan
lautajaisistakin jne.
Uskoisin, etteivät tällaiset pienet,
"perheuutiset" juoruja ne eivät
saisi olla — eivät vaatisi l i i a n pal-
•ioa palstatilaa pienestä lehdestäm-ne,
mutta siitä huolimatta Vapaus
tulisi entistä lähemmäksi kaikkia
kansalaisiamme.
Rohkenen esittää toivomuksen,
että jotkut muutkin lukijat ilmaisi-^
5ivat mielipiteensä asiasta.
Aina parempaa toivova.
iilimd1li imili:
liiiiillii iiii
Sveitsi ilmoiitaa
allekirjoittavansa
Bern. — Sveitsi on ilmoittanut,
että se allekirjoittaa Moskovan ydin­koekieltosopimuksen
mutta pidät­tää
itselleen oikeuden hankkia
ydinaseita, mikäli tämä osoittautuu
välttämSttömäksi.
Hallituksen lausunnossa sano­taan,
että "sopimuksen tehokkuus
ja kestävyys riippuu ratkaisevasti
niiden valtioiden asenteesta, joilla
Oli huomattavat ydinvoimat j a ydin-iskujoukot".
" M u i d e n maiden allekirjoitukset
ovat m o r a a l i s e s t i j a vertauskuvalli­sesti
arvokkaita", sanotaan lausun­nossa.
500 hei^kilöä siirtyi
Itä-Saksaan
BerlUnL — A D N kertoo, että
elokunii l&-^15 päivän aikana Län­si-
Saksasta on ylt 500 henkiliiä
siirtynyt Saksan demokraattiseen
tasavaltaan.
Iistä, joita amerikkalaisten Johdolla
Ja avulla on Etelä-Vietnamissa pe­rustettu,
Ja linnoitettu muka kylä­läisten
"Buojelemiseksi" sissejä vas­taan.
Tosiasia tietenkin on vallan
päinvastainen: Nämä "linnoitetut"
kylät ovat tosiasiassa pllkkljanka-aitaukslUa
Ja sen sellaiaUla saarret­tuja
suuria keskitysleirejä. Ne o n p e -
fustettu Ja "linnoitettu" nimenomaap
siksi, että voitaisiin paremmin yllä­pitää
Diemin dynastian diktatuuria.
Kokemus on myös osoittanut, että
Diemin^ diktatuurikomento ei ole
pystynyt edes amerikkalaisten asei­den
Ja. rahavarojen avulla kukista,
maan kansakunnan vastarintaa.
Päinvastoin ' o n tilanne kehittynyt
nyt sellaiseksi, että DIem yksin on
"oikeassa" Ja koko Etelä-Vietnamin
kansa "väärässä"!
Epäilemättä on totta, että tämä t i ­lanne
on kaikkea muuta muttei miel­lyttävä
VVashingtoniUe. Mutta Y h ­dysvalloilla
ei ole ilmeisestikään vie­lä-
mitään :suunnifelmia siellä teke­miensä
virheiden korjaamiseksi —
mikä vaatisi ei^nenkaikkea sitä, että
Etelä-Vietnam olisi Jätettävä etelä­vietnamilaisille
- Jotka tekisivät tie­tenkin
pikamarssissa tilinsä selviksi
Diemin dynastian diktatuurikomen-non
kanssa.
Me , cana^alaiset voimme auttaa
tässö. Uittymällä niihin hyvää tar­koittaviin
amerikkalaisiin Jotka pyy­tävät
Ja vaativat, että Washingtoa
Jttttftisi- Diemin dynoatlan ansaitse­man^:
kohtalon varaan. .. .
Jatkoa
Heti alunpitäen Was^ington on
pitänyt liittoaan Kairgit kanssa
tilap^senä j a vain taktilllseua ve­tona.
Egyptin johtajan diktaatto-rimälset
otteet sekä hanenpmSI-lemenevät
suunnitelmansa ylitti­vät
Vhdysvaltojenejä; muideä liin-sivaltojcn
suunnitelmat tällä alu­eella.
• ' ^.
Muutamia, päiviä Irakin yällan-
[keikaukse^ jälkeen muutämatrame-
.ikkalaiset poliittiset huomioitsijat,
.mm. Sulzberger (New Y o r k , Times
13. 3. -63) ennustivat, mahdollista
iitto^ Kairon j a Bagdadin välillä,
Joka saattaisi nielaista muut arabi­maat
sekä etiäistä lännen pääsyn
jljyyn. Käytännön askeleita tähän
suuntaan on joka tapauksessa fehty.
Kuitenkaan Sulzberger c i osoita mi­tään
huolestumisen merkkejä. Hän
kirjoitta?, että Yhdysvallat on liyt
saavuttanut huomattavaa, kokemus­ta
tällä hankalalla alueella. Minkä­laatuista.
tämä kokemus on, joka
sallii pysyä huolestumatta tässä t i ­lanteessa?
r ,
NASSER J A U S An
O U Y I N T R E S S I T
Nasserin^on onnistunut perustaa
Egyptin, Syyriaii ja I r a k i n muodos­tama
liitto vanhalla Yhdistyneen
Arabitasavallan nimellä pääkaupun­kina
: K a i m . E i ole vielä/ selvillä,
kuinka poliittiset tapahtumat tässä
uudessa valtio-organismissa alkavat
kehittyä . M u t t a yksi steikka ,on sel­vä:
Yhdysvaltain ulkoministeriö ja^
CIA kumpikin omalla tavallaan
yrittävät pysäyttää Nasserin pyrki-
.nykset puolueettomuuteen. On
myös'aivan' yhtä selvää, että Mc-
Conen miehet: virittävät kaikki sa­laiset
lankansa rajoittaakseen Nas­serin
vaikutusvaltaa Syyriassa ja
Irakissa, ei ikoisesti mitä tulee öljy-mtresseihin.
Tämän vuoksi amerik-iialaiset
eivät mistään hinnasta tah­do
pysähtyäj ja äskeinen historia
:;aattaa toistua, kohde vaan; v o i olla
lieman muuttunut. - ' V
Samoin ei pitäisi unohtaa, että
Amerikka vastustaa Egyptin pyrki­myksiä
hivuttaa Saudi-Arabia vai­kutusvaltaansa
käyden - kampanjaa
nasserilaisia aineksia vastaan tässä
massa. Hankkimalla valtaa Dhahra-nissa,
vARAMCOn päämajassav 'äm^
nkkalaiset tehokkaasti västu^kvat
sellaisia yrityksiä pystyttää Saudi-
Arabiassa' status quo, jotka ovat
heille epäedullisia. Tätä samaa tar­koitusta
palvelevat amerikkalaisten
sota-alusten lukuisat vierailut Sau­di-
Arabian satamissa.
Salaamatta, joskus jopa~ mainos­taen
läheisiä suhteitaan Nasseriin,
nimittäen häntä 'meidän miehek-semme"
ja " C I A n pääsuojatiksi
arabimaailmassa" (National Review
Bulletin, Washington~ 12.- 41 -63)
Washington itseasiassa heikentää
arabijohtajan asemia Keski-idässä.
Lukuisa joukko Nasserin seuraajia
Egyptissä ja vielä suuremmalla
syyllä muissa arabimaissa Seuraa
kaikkea muuta kuin suopein silmin
selostuksia Nasserin liioitellun lä­heisistä
suhteista amerikkalaisiin
ja heidän tiedotuspalveluunsa. Toi­saalta
U S A samanaikaisesti pyrkii
vieroiftamaan itäblokin maat Nas­serista
ja irrottamaan hänet :niiden
tuntuvasta taloudellisesta ja poliit­tisesta
tuesta. On lisäksi pidettävä
mielessä, miten amerikkalaiset saat­tavat
suhtautua nykyiseen liittoon­sa,
jos ristiriidat Nasserin kanssa
tulevat entistä ajankohtaisemmiksi,
kuten tapahtui hänen avoimesti rik­koessaan
sopimusta kutsumalla Y h ­distyneen
Arabitasavallan joukot
pois Jemenistä.
rassa amerikkalaisten öljymonopo-
(ien vastakkain törmäävät edut ja
kilpailu, j a tämä.puolestaan väistä­mättä
kuvastuu näiden voijnien pp-iiittisessa
toiminnassa arabimaissa.
Amerikkalaiset suorittavat erilai­sia
siirtoja.saadakseen kilpailijansa
ahtaalle. Tässä tarkoituksessa ne et­sivät
keinoja heikentääkseen britti-läisystävällisten
valtiomiesten seka
Britanniaa - hyödyttävien arabilaisen
liikemaailman edustajien asemia.
Tässä taistelussa salainen palvelu
esittää pääroolia. Lontoo ja Wash­ington
ovat kauan kilpailleet keske­nään
Jordanian, tuon k ö y h y ^ n l a ­maannuttaman
mutta strategisesti
hyvin tärkeän maan valvonnasta,
(onka kautta "musta kulta" pumpa­taan
Välimeren satamiin. GIA ja
brittiläinen tiedotuspalvelu ovat o l ­leet
mukana antamassa lähtöpasse­ja
Jordanian ensimmäiselle ja sit-;
femmin myös toiselle monarkille.
Kuningas Abdullan salamurhan
jälkeen, jossa Amerikan tiedotus­palvelun
sormet olivat mukana,
Washington teki parhaansa saadak­seen
tilalle oman miehensä prinssi
Thalalin. Mutta Britannia voitti sil­lä
kertaa pelin j a valtaistuimelle
nostettiin sille myötätuntoinen k u ­ningas
Hussein. Kaikesta päättäen
nmerikkalaiset ovat nyt liikkeellä
saadakseen korvausta. Viime maa­liskuussa
Britannian tiedotuspalve­lu
auttoi tekemään tyhjäksi kunin­gas
Husseinia vastaan tähdätyn
salamurhahankkeen.
Hussein hämmästytti amerikka­laisia
ja.Nasseria äskeisellä lausun­nollaan
jossa hän ilmaisi olevansa
taipuvainen tulemaan mukaan mi­hin
tahansa arabimaiden liittoon.
Tämä askel muistutti amerikkalai­sia
brittiläisen diplomatian ja tie­dotuspalvelun
pitkäaikaisista suun­nitelmista
vakiinnuttaa valtansa
arabi-idässä perustamalla Suur-Syyt
rian liitto.
TERRORITEKOJA
Kun öljyjättiläiset alkavat kilpaile
la keskenään, he eivät tunne mi­tään
rajoja': ja käyttävät aseenaan
myös terroritekoja j a sabotaashia.
ässä yhteydessä' tulee mieleen
Emile Bnstahin, huomattavan liba­nonilaisen
poliitikon j a öljysuhteita
amaavan - liikemiehen mystillinen
kuolema tämän vuoden alussa. Bus-tanin
kone ammuttiin alas ilmasta.
Beirutin viranomaiset, jotka tutki­vat
tapausta, pitävät hyvin; epäilyt­tävänä
sitä seikkaa, että Miles Cope­land,
amerikkalainen, jonka piti
lentää^_samassa koneessa, peruutti
matkansa juuri vähää ennen kuin
kone nousi ilmaan: E m i l e Bustania
nimitettiin täydellä syyllä Keski-idän
Matteiksi. Kuten muistettaneen
Enrico Mattei,. italialainen liikemies
menetti niin-ikään henkensä lento­on
nettomuudessa ja, kuten Busta-nikin,
o l i amerikkalaisten öljymono-polien
etujen tiellä. ' P i a n hänen
kuolemansa jälkeen amerikkalainen
ESSO International allekirjoitti
edullisen sopimuksen italialaisen
ENI yhtymän kanssa.
Sellaiset ovat tärkeimmät lähteet
ja salaiset voimat, jotka toimivat
Keski-idässä; Tämän suuntainen ke­hitys
ei ^tietenkään voi olla ilonai­heena
Lontoossa, joka jatkuvasti ve­toaa
'yhdensuuntaistettuun" poli­tiikkaan
Keski-idässä. Daily Tele­graph
arvosteli jyrkästi USAn poli­tiikkaa
alueella, jossa lehden sano­jen
mukaan tapahtumat kulkevat ei
ainoastaan' Britannian politiikalle
vaan myös sen omille eduille vas-takkaiscen;
suuntaan. Lehti ilmaisi
käsityksenään, että valitsemalla
Nasserin aseekseen Keski idässä,
US A saattaa provosoida uusia levot­tomuuksia
arabimaissa.
Tämä taistelu, n i i n verinen kuin
veretönkin, on alkanut jo paljon
ennen tätä vuotta ja on aivan i l ­meistä,
ettei se vielä aivan pian
tule päättymään. Kaikissa näissä
tapahtumissa öljymonopolien ja
niiden tarpeita palvelevien salaisr
ten tiednsteluelinten edut käyvät
entistä ilfneisemmiksi.
AVUNHUUTO 1111
: ''Ainoa mitä yoinune t^hdä,' on
yrittää' huutaa inaailmalle^V sanoo
eteläafrikkalainen neekeri johtaja,
Nobel-palkinnan saaja Albert L u -
thuli omaelämäkerrassaan'"Päästä
minun kansani", jonka WSOY on
julkaissut suomen kielellä. Kirja
on kokonaisuudessaan totinen j a yk­s
i n k e r t a i n e n voimattoi^uuden
tunnustus eikäi Luthulin ä^ni
kanna kauas^.»^ ]rj'l^ » L H V I U'
Siitä huolimatoa, eftäkiBarijul'
kaisuasusla :vas,t^avat: (englan^ai-set.
O Charles ja Sheila ;H9PPer,
tuntuu siltä, että siinä ovat vsäily-,
neet opettajan j a maallikkosaar-/
naajan alkuperäiset äänenpainot.
XiUthuIi kertoo ensi lapsuuS'. ja -HUQ-i
/uusvuosistaan;: saamastaan krisfiil-lisestä
kasvatuksesta^^valmistautu'
inisestaan opettajaksi ja heim'öpääl-likkyydestaän.
Kuvaus on näillä
kohdin melko väritöntä jä täynnä
pyhäkoulumaista nöyryyttä, joka on'
jyrkässä rislirii..assa etelaahiKka
laisen todellisuuden kanssa. Luthuli
myöntää, että hän näiden kehitys
vuo5ie*nsa aikana erehtyi tukemaan
valkoisien suunnitelmaa alkuasuk
kaiden kouluttamisesta työhön opil­lisen'koulutuKsen
sijasta. Myöhem­minkin
puhuessaan African Natio­nal
Congressista. järjestöstä, jonka
puheenjohtajana hän on ollut^ L u ­thuli
rehellisesti myöntää; että se
kaikkea väkivaltaa kaihtavalla oh­jelmallaan
oli vastarintaliikkeen
"konservatiivisin osa". Heimopäälik-kyydestä
hän jossakin kohdassa to­teaa,
että se on vaikoUfen hallinnon
käskijäpojan asema.
Nobelisti Albert Luthuli on osal­listunut
lähes kaikkeen mahdolli-j
a sen ä
vÄiijansa
Jos
^'/-ll Vii»''':•:''>
'• •'^.'v••:•..• :• • '•/i -C'/^
9iten !P^enn6ttii:^'^< <
ivjiihj^Ula Luthuli:
sanoo: " J o s j ^ o i s e t jatkavat "jiy-i
kyiseen tapaansa, ei kukaan täle'
ahtamaan merkkiä väkivaltaisuuk--
sien aloittamisesta. Merkkiä ei tar­v
i t a . " J a myöhemmin: "On - mahdo^ -
tontaennu^t^s^jimiten kaukana
pu on: SeMuiel tietysti joka (apäii?-
sessa, mutta li e i ehkä aivan pian,
mikäli .jbudu^ine^luottamaitn pf!\.j
kästään omiin voimiimme . . .V :
' L u t h u l i n vetoomus muulle maail-'
iälle kuuluu: "A&aä myykö aseita;
voimatonta. Mutta' mitä muutakaan
/oisi lelidä maassa, jonka johtoryh­mä
on aseistautunut hampaita
myöten taistellakseen oman maansa
asukkaiden enemmistöä vastaan' jai
jolla on käsissään kaikki asemat?
Terrorismi • on yksi tie, maailman
^omantunnoH" herättäminen toinen.
Maailma: jolle Luthuli yrittää huu:.
aa heikolla äänellään, on kuitenkin
kuuro. U S A j a Englanti ovat viime
vuosien aikana myyneet E-Af rikan
valkoisille vaUanjpitäjille asekucx-man
toisensa jälkeen: U S A jatkaa'
tätä kauppaansa vielä tämän vuo-:
den loppuun saakka j a E n g l a n t i Qn
antanut hämärän vakuutuksen, et­tei
se myy "sellaisia aseita, joita
voidaan käyttää alkuasukkaita vas­taan".
Mikähän: ero siinä on; Etelä­afrikkalaisten
tuotteiden boikojl^a
yritetään vain Skandinavian maissa.,
ammatti- ja työväenjärjestöjen voi­malla:
Pääkauppatuttavat Englanti
sefen sallittuun toimintaan alkuasu-1 Ja USA ostavat eJelleen. Ainoan' to-
Barnett ehdottaa
mystien "tasaamista"
White ^ u l p h u r Springs, W. V a .
— Mississippin kuvernööri Ross
Barnett ^ ehdotti viikko sitten, että
Yhdysvaltain 20 miljoonaa neekeriä
jaettaisiin tasan kaikkien maan osa­valtioiden
kesken.
Kuvernööri Barnett, joka avoi­mesti
kannattaa rotusyrjintää, teki
ehdotuksensa lehdistövastaanotolla
White • Sulphur Springsissä, missä
etelävaltioiden ^kuvernöörien vuosi­kongressi
alkoi viime viikon maa­nantaina.
Hän ilmoitti, että hänen suunni­telmansa
pantaisiin täytäntöön kym­menvuotiskauden
kuluessa ja jokai­nen
osavaltio saisi ^ 10 pros. neeke­reistä
väestönsä joukkoon.
Kuvernööri, jonka osavaltion Mis­sissipin
väestöstä on 42 pros. nee-kereitä,
sanoi, että jokaisen osaval­tion
pitäisi laatia neekereiden siir"-
to-ohjelma "väestön tasoittamiseksi"
. Hänen ehdotuksensa mukaan
687,000 neekeriä muuttaisi pois
Mississipistä, kun taas Washington
ottaisi vastaan 250,849 neekeriä.
Samanaikaisesti ryhmä, joka
käyttää nimeä ' kansalaisetujen
edistämisryhmä", ilmoitti panevan
sa toimeen mielenosoituksia, jos
konferenssi hyväksyy rotusyrjintää
puoltavia päätöslauselmia.
kasjärjestöissä. Niinpä hän on ollut
Afrikkalaisten opettajain yhdistyk­sen
sihteerinä ja puheenjohtajana,
osallistuniit zulun kielen j a kulttuu-iiseuran
toimintaan, ollut sokeriyh-dislyksen
värillisen lautakunnan jä-ien,
toiminut lähetysreservaattien
liitossa, kristillisessä neuvostossa
jne. • •
oitä mukaan kuin kertomus ete­nee
j a kokemukset karttuvat, L u ­thuli
joutui toteamaan umpikujan:
Etelä-Afrikan värillisillä ei ole jmi-tään
oikeuksia eikä keinoja nii­den
hankkimiseksi. Kehitys on kul-
Jsenut koko ajan huonompaan
suuntaan alkaen 30-luvun Hertzogin
työväenhallituksesta", jatkuen
Smutsin yhtyneen puolueen "mal­t
i l l i s e e n ' hallituskauteen ja lähes­tyen
äärimmäistä huippuaan na-tionalistihallitusten
kauuelia vuoden
1948 jälkeen. Mutta alkuasukkai­den'
oikeuksia rajoittavien lakien
lisääntyessä ja kiristyessä kasvaa
myös tietoisuus; Luthulin oraa jär­jestö
African National Congress
järjestää eiisimäisen' uhmakampan-jansa
vuonna 1952, jota Luthuli p i
tää "käännekohtana". -Maallikko­saarnaaja
ja heimopäällikkö Luthu­lin
mielipiteetkin muuttuvat sor­ron
kasvaessa, mutta se ei johda
A N C : n toimintaa pois väkivaltaa ja
lakkoilua kaihtavilta urilta. Lopuksi
(vuonna 1960) A N C on lakkautettu
Faubus sanoi, että olisi syytä vält­tää
konferenssissa ristiriitaisia ky­symyksiä,
mutta Barnett vastasi, et­tä
hänen mielestään "taistelu on
Arkansasin kuvernööri Orval taisteltava".
della varteenotettavan avun ovat tar­jonneet
jo vapautuneet Afrikan
maat, jotka kansainvälisillä foiiim-.
eilla pitävät huolen siitä, että Ete­lä-
Afrikan mustien ja värillisten
avunhuuto kokonaan huku.
H.A.
SITÄl
JA
TÄTÄ
, OLI VARMA
r — Mutta i kiltti tohitori, sanokaa,
onko aivan varma, että minä selviän
tästä taudilta, kysyi huolestunut poJ-cilas.
Minä olen kuullut tapauksista,-
joissa lääkäri on hoitanut potilasta'
keuhkotuleht^uksen takia Ja kuiten­kin
potilas ön^kuolut lavantautiin! -
— Olkaa aivan huoletta, vastasf
tohtori; K u n minä hoidan potilasta
keuhkotulehduksen tähden, niin. hän
myös kuolee keuhkotulehdukseen.
Metsämiehet HalkOrVille j a P u u -
K a l l e olivat metsänhoitajan luon»
kysymässä työtä. Metsänhoitaja ke^
hotti menemään metsään tutustu­maan
työmaahan ja tekemään sitten,
urakkatarjouksensa puhelimitse.
Näin tehtiin.V Kun sitten Halko-Vil-le
soitti tarjouksensa metsänhoita­jalle,
n i i n hän hetken kuluttua sulki
vähin ääuin puhelimen ja sanoi:
— Kuule Kalle, meidän tarjous e i
kelvannut ja metsänhoitajan tarjous
oli n i i a pieni, että se ei jaksanut
kuulua lankaa pitkin ollenkaan.
PÄIVÄN PAKIHA
Tattis kiiträmästä ja tuulta purjeisiin
Mainostettuaan-osaltaan kau-
LONTOO J A W A S H I N G T ON
ARABI-IDÄSSA
Keski-idän" tapahtumien kehityk­sellä
on vielä eräs merkittävä piir­re.
Niissä heijastuvat kuin vesipisa-
CTELA-RHOPiE^IA ^
ETBJtftHOOESlA 0
AFRIKKA,
iMOSAMBiK
nis tattis siitä — lehtiemme hyväk­si
sunnuntaina alkavaa haasteryn-täystii^,
Torontossa ilmestyvä Vapaa
Sana suosittelee tiistaisessa nume­rossaan
samantapaista haastekam­panjaa
heidän "uuden organisaa­tionsa
hyväksi.
Vaikka sanotaan, että " m a t k i m i ­nen
on imartelua", niin meillä ei
ole kerrassaan mitään sitä vastaan,
vaikka Vapaa Sanan johdolla jär­jestettäisiin
nyt ehdotta haasteryp-täys
$5,000 keräämiseksi. Päinvas­toin,
silloin nähtäisiin, kuinka ha­lukkaita
ovat kansalaisemme ra­hoittamaan
sitä "kommunismivas-taista"
suuntaa, mitä mainitun k i r ­joituksenkin
yhteydessä lehden va­kiintuneen
ohjelman perusteella ko­rostetaan—^
niin "yleisö-osastolla"
kuin se julkaistunkin.
Mutta perehtykäämme hieman yk­sityiskohtaisemmin^
Vapaa Sanan
nyt esittämiin aatoksiin.
Mainostettuaan puolestaan niitä
seikkoja, millä perusteella on ve­dottu
L i e k i n haastei-yntäyksen hy­väksi,
mainitussa Vapaa Sanan k i r -
joitukse.ssa sanotaan järkevämmin
kuin ennen: "Ei-kommunistisella
taholla on ollut tapana ivailla ja
viisailla heidän keräyspuuhillaan
. Lainaus on tehty osoittamaan
kuinka paljon hyvällä organisatiol-la
ja yhteenhiileen puhaltamisella
saadaan aikaan, sillä ei ole epäilys­täkään
etteikö tuhansia kerään­ny
. .
"Kommunistilehtien hyväksi ta­pahtuva
keräystoiminta edistää vä-'
lillisesti heidän 'kulttuuri- ym: toi­mintaansa
. . . Ilman lehtiä ja n i i ­den
vaikutusta olisi kommunistien­kin
kaikenlainen toiminta vaikeata.
Heillä niveltyy kiinteästi: yhteen
järjestöllinen organisaatio j a leh­det
. . . "
Kiitos vain vieläkin mainostuk­sesta,
vaikka olisimme tietenkin toi­voneet,
että tarpeettoman "kommu
nistisanan" uutteran viljelyn ase­mesta
olisi puhuttu lehtiemme oi­keista
nimistä — kuten mekin pu­humme,
mitään mielivaltaista po­liittista
poltinrautamerkkejä anta­matta
sen' paremmin Vapaa Sanalle
kuin sen tukena oleville piireille­kään.
_JPalatkaamme kuitenkin vielä-Va­paa
Sanan-kirjoitukseeUi-
Valitettuaan että "meillä kommu­nisteihin
kuulumattomilla . . . k a i k ­ki
toimintamme on verrattain haja­naista",
kirjoituksessa esitetään
seuraava ehdotus:
". . . Suomalaisten Keskusliiton
työstä ja tarpeellisuudesta voisi kir­joittaa
paljonkin . . . Toiminnan ra­hoitus
voitaisiin alkuunsa tehdä jär­jestämällä
haastekamppailu lahjoi­tuksien
tekemiseksi uudelle keskus­elimelle
ja asettaa tavoitteeksi
esim. vaatimaton $5,000. Nähtäisiin
kuinka anteliaita olemme j a onko
meillä kommunistien veroisesti ha­lua
säilyttää ja eteenpäin viedä puh­dasta
suomalaisten-kulttuuria, tai
annammeko heidän yksinään rie­hua
areenalla toiskielisten käsittei­tä
suomalaisista sekoittamassa, k u ­ten
varmaan heidän juhliensa yh­teydessä
on muodossa tai toisessa
tapahtunut . . ." .
, Kirjoittaja pyytää lukijoitaan
asiasta kirjoittamaan Vapaa Sdnan
osoitteella nimim: " U u s i organisa-tio".
Pari pikkuista reunahuomautusta
lienee paikallaan." Vapaa Sanan kir­joittajan
omaa määritelmää hyväk­si
käyttäen voidaan todeta, että
"heillä" ei ole yhteistä päämää­rääkään,
kuten on yleispiirtein pu
huen "meillä". " H e " ovat vain yli­päänsä
toiminnassa, onnistuen siinä
toisinaan paremmin, toisinaan hei­kommin,
kuten esimerkiksi " h e i ­dän"
suurjuhlansakin ovat todista­neet.
"Heidän" ainoa yhdyssiteensä
on "kommunistivastaisuus", jonka
perusteella voidaan esim. saada po­liittisia
kannatusilmoituksia lehdil­le,
mutta ihminen ei elä vain lei­västä',
sanotaan siinä paksussa kir­jassa.
Se ei varmastikaan innosta
ketään työtätekeviä, toimimaan sillä .•
pohjalla lepäävän keskusjärjestön
hyväksi. Suoraan sanoen me epäi­lemme,
ettei "kommunismivastai-suuden"
perusteella saada mitään
haasteryntäysfuToksiakaan! Mikäli
tässä halutaan kokeilla kraivelien
mittaa; n i i n kokeillaan pois kepillä
jäätä.
urheilutoiminnan edistäminen tarr,.
vitsee välittömästi sellaista toimin­taa
tukevaa lehdistöä, kuten Vapaa
Sanassa' aivamoikein todettiin.
Siunatuksi lopuksi voimme puor
Iestämme, esittää "puolimatkan
krouvin", onnittelun Työmies-Eteen-päin-
lehdcn lukijoille ja kannatta
j i l l e lehtensä talousaseman mainios­ta
huoltamisesta.
Työmies-Eteenpäin lehden haas-teryntäyfcsen
tavoitteena oli-
$10,000 kerääminen. Se on jo
tuottanut Viikkoa ennen haas­tekampanjan
päättymisaikaa, noin
$11,000 e l i $10,964.48 j a lisää lah­joituksia
tulee jatkuvasti!
Juuri sillä tavalla menetellen on
Työmies- Et^enpäin-lehti läpäissyt
60 vuottaan sekä pahat laihat vuo-
"det -^mitään lihavia vuosia tunte­mattakaan
— että hieman helpoim­mat
aikansa.
Sydämellinen onnittelumme Työ-jnies-
Eteenpäinilehden lukijoille ja
Toiseksi on syytä mainita; että'kannattajille, joista yksi "ikänuori
eivät "meikäläiset" ole koskaan ha­lunneet
"yksin riehuen" kulttuuri
perinteitämmekään vaalia, sillä on­han
CSJ:n ja S C A U L n sekä lehti
emme toimesta suositeltu jatkuvasti
yhteistoimintaa kuUtuuritoiminnan-kin
alalla niin, ettav se edistäisi sa­malla
kaikkien järjestöjemme ja
seurojemme asemaa kun toimitaan
yhteisymmärryksessä kaikkien kan­salaistemme
kulttuurialan tyydyttä­miseksi.
Se siitä. :
Me uskomme myös, kuten Vapaa
Sanakin, että lehtiemme hyväksi
nyt alkava haasteryntäys tulee tuot^
tamaan • toivottuja tuloksia, . sillä
kansalaisemme osaavat antaa täy-'
den arvon todelliselle sanavapau­delle
ja sen puolustamiselle. Tämä
sitäkin -suuremmalla syyllä: kun
kulttuuritoimintammekin, kuorojen,
orkesterien, näyttämöjen toiminnan
yiläpitjäminon sekä;' voimistelu- ja
•--valitettavasti emme nyt muista
hänen nimeään —- sanoi liikkeensä-vhtiökokouksessa
viime kesänä, että
"meillä tuntuu nyt pienelle eläke­tuloille
jäätyämme riittävän ainakin
.^htä hyvin varoja lehtemme ylläpi­toon
kuin silloinkin kun ansaitsim­me
työssä ollessa vähän enemmän."
Se ei ^ oUut pelkkää puhetta, vaan
vissin tosiasian -ilmaisua. Vieläkin
onnittelumme!
Me emme tiedä, rohkaiseeka Työ­mies-
Eteenpäin lehden mainio saa­vutut
Vapaa Sanan kirjoittajaa
edelleen suunnitelmassaan, mutta
me olemme melko varmoja siitä,
että se antaa lisää tuulta Vapauden
j a Liekii) ystävien purjeisiin niin,
että haasteryntäyksemme alin ta­voite
— $7,000 — täytetään ja yU-tetään
mahdollisimman nopeasti.
^ Känsäkoura.