Vapaus, May 30, 1973

              Sivu 2 Keskiviikko, tomkdk. 30 p. — Wed., May 30, 1&73
VAPAUS
(LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
Edltor: W ^ ^ I I N D Managrer: V. KENTALA
> ' Telephone: Office and Editoria! 674-4264
Published once ^eekly: AVednesdays by Vapaus Pnblishins Co. Limited^
m Elih St West, Sndbury, Ontariot Canada.
^ Mailing address: Box 69. P3E 4N3
Adyertisini: rates upein application. trdnstatlön free of charge.
.(tf .r ,S€Cond Class Mail registration ^umber 1076
3,VJ-:.
CANADIAN LANGUAGE PRESS
'•••>a:;io>;;;5^':
Canafla^Sjis^: 1 vfc^ $10.00; 6 kk. $5.35
, 3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suoiiiitiieii:
1 vk. Sll.OO. 6 kk. $5.75
1 vk. 511.50, 6 kk. $6.25
Suuiita oikea - enemmän pam^
Sjitiotaan, että "Roomaakaan ei rakennettu yhtenä päivänä".
Se pitää paikkansa monessa muussakin tapauksessa. Mutta kun
monet " t a i t a v a t ihmiset ryhtyvät jotakin tosimielessä tekemään,
min piefiistä pisaroista muodostuu ennen pitkään puroja ja lopulta
sellaisla'v'uolaita jokia, joiden voimaa ja merkitystä ei voida enää
jiittää Hbomioonottamatta.
Täm'ä pätee erikoisesti, vaikka ei suinkaan yksinomaan. Cana­dan
eläkeläisten vaatimusten ja toivomusten tiimoilta. Vielä muu­tama
vuosi_sitten eläkeläisten puolesta esitetyt työväenpuolueiden,
ammattiyhdistysliittojen ja muiden työväenjärjestöjen vaatimuk­set
olivat siksi alkeellisia ja heikkoja; että esimerkiksi vallassa
ollut liberaalipuolue julisti julmetusti, ettei se lupaa vaalikampan-jtvssaan
mitään eläkekorotuksia.
Mutta eläkeläisten ja heidän ystäviensä toiminta sai lisää
pontta j a voimaa. Kun sitten kävi, kuten kävi, että lähes 2,000,000
eläkeläistä äänesti muiden mukana yhtenä miehenä j a naisena
liberaaleja vastaan j a niiden puolesta, joilta odotettiin eläkkeisiin
korotuksia, silloin "näki" liberaalien vähemmistöhallitus "kirjoi­tuksen
seinällä" j a niin myönnettiin vanhuksille ja veteraaneille
vaatimattomia eläkekorotuksia.
Että tässä yhteydessä saadut eläkekorotukset eivät tyydytä
vanhempia kansalaisia eikä muitakaan, se näkyy kouraantuntuval-la
tavalla siitä, että eläkeläisten vaatimukset saavat jatkuvasti
"lisää kannatusta~ja~tukear"^ •• • , • ~ ~ r — - ' ~ ^
Kuvaavana seikkana tässä yhteydessä voidan pitää viikon lo­pulla
saatuja uutistietoja joiden mukaan B. e :n pääministeri David
Barrett oli esittänyt liitto- j a maakuntahallitusten huippukonfe­renssille
ehdotuksen, että "täysi eläke" — British.Columbiassa se
on $200 kk. — olisi maksettava kaikille 60 vuotta täyttäneille ja
että kun henkilö täyttää 55 vuotta, hänellä pitäisi olla oikeus saada
alennetussa määrässä Canada Pension Pian eläkettä.
Tätä ehdotusta puolustetaan j a suositellaan yhtenä keinona
korkean työttömyystilanteen lieventämiseksi: jos eläkeikää laske­taan,
se antaa lisää työpaikkoja nuoremmille; jos eläkemaksuja
korotetaan, se lisää kulutusta j a auttaa siten uusien työpaikkojen
kehitystä. Tässä mielessä suositellaan eläkeiän asteittaista laske­mista
65:stä 60:neen ikävuoteen.
Myös Manitoban pääministeri Edward Schreyer ilmaisi käsi­tyskannan,
että "täysi eläke" olisi maksipttava 60 vuotta täyttäville.
Toisessa paikka lehteämme kerrotaan, että Canadan naisten-kongressin
edustajakokouksessa on vastikään hyväksytty päätös­lauselma
missä vaaditaan $200 kuukausieläkettä sekä eläkeiän
Laskemista 60:neen vuoteen miesten kohdalta j a 55 :een vuoteen
naisten kohdalta.
Vajaa kaksi viikkoa sitten Sudburyssa pidetyssä GSJ:n edus­tajakokouksessa
hyväksyttiin päätöslauselma, jossa sanotaan, että"
peruseläkkeen pitäisi olla $200 kuukaudessa, j a että sen- lisäksi
pitää olla riittävä j a antelias lisäeläke niille, j o i l l a ei ole muita
tuloja tai j o i l la on v a in vähän enemmän tuloja kuin peruseläke, j a
että täysi eläke tulee myöntää, kaikille 60 vuotta täyttäneille mie­hille
j a naisille, jos he sitä siinä vaiheessa haluavat. Kuten näkyy,
Canadan Suomalainen Järjestö — kuten Canadan suomalaisten
eläkeläisten omatkin järjestöt — on tässäkin asiassa "hyvässä
seurassa'", toimien hyvän asian puolesta.
Ylläolevassa on vain muutamia esimerkkejä siitä, miten elä­keläisten
oikeutetut vaatimukset eläkkeiden korottamiseksi j a elä­keiän
laskemiseksi saavat jatkuvasti lisääntyvää kannatusta. E i
liioin ole epäilystäkään siitä, etteikö näistä kasvavista puroista
— pisaravaihe on aikoja sitten sivuutettu — kehity sellainen joki,
minkä voimaa ei enää voida jättää huomioonottamatta. Jos tätä
painostusta jatketaan yhä lisääntyvällä voimalla, niin seuraaviin
liittovaaleihin mennessä, jos ei jo sitä ennen, tilanne kypsy eläk­keiden
korottamis- j a eläkeiän alentamisvaatimusten toteuttami­sen
hyväksi.
; Siihen mennessä on jatkettava väsymättömästi tätä yleis­hyödyllistä
painostuskampanjaa. Eläkeläisten omat järjestöt, pie­nemmätkin,
vievät siinä toiminnassa j a taistelussa tärkeätä osaa.
S?ksi olisi sellaisia ryhmiä perustettava lisää myös Canadan elä­keläisten
toimesta. Työväenliikkeen. eri osat, sellaiset työväenjär­jestöt
kuin CSJ, S C A U L , ammattiyhdistysliike, työväen poliitti­set
puolueet j a muut järjestöt sekä työväen sanomalehdet ovat
suhteeUiaen pian siinä tilanteessa, mikäli ne toimivat yhtenäisesti
j a periksi antamatta, eläkeläisten j a muiden pienituloisten oikeu­tettuihin
vaatimuksiin saadaan myönteinen vastaus j a ratkaisu.
St*: HkföriäUinen sopimus
lehtemme uutisosastolla alerftrtiiu kerrottu, Mosko-k|'},
v^ toukokuun 16 pnä sopimus yhteistyöstä
' t^^Nf!6^*^t|omi on näinollen ensimmäinen käpitalistmen maa, jolla on
iSenTtiieiÄy&öpiniusSEVin kanssa jä siinä mielessä sopi-
_ voidaan pitää sekä historiallisena että Suomelle hyvin edul-
'^seessä on puitesopimus jonka tarkoituksena on kehittää
-^^-»;SEV-inäid«h iftöntfnkesköiötä taloudellista ja tietcfellis-
JpfelÄtyötä rauhälliseh rinÄafekainoloh p^riaättöfdiön, ta-
-^uclfen; m6l*faiöIäptioliÄen hyödyn ja sisäisiin ;asiöihin
-•nd^mtden pbhjäUä. ÖöpiniuS tulee oikein hyväkäi käyt-i|
i«faaan Sudiueiiti faijon.
SANAVAPAUS ON
U H I N N Ä VARAKKAIDEN VAPAUTtA
Jatkoa sivulta 1.
nainen länsimainen vapausoikeu­den
käsite, jonka mukaan valtio­vallan
tehtävänä ei ole taata kan­salaisille
muuta kuin , vapaus toi­mia,
on merkinnyt* että yhteiskum
ta on sallinut.sananvapauden to­teutua
itse kunkin käytettävissä:
olevin keinoin. Tällöin sanan va­paudesta
on käytännössä tullut
lähinnä varakkaiden vapautta. Toi­senlainen
oikeudellinen järjestely
ei tyydy pelkästään oikeuden eli
toimimisen vapauden takaamiseen
.cansaJaisille. vaan määrittelee pe-
.nisoiikeudet positiivisella tavalla:
valtiovallalla on sen mukaan myös
velvollisuus järjestää kansalaisilla
käytännön mahdollisuus oikeuk­siensa
toteuttamiseen.
Esimerkiksi rneiHä ja muissa
pohjoismaissa käyttöön otettu leh­distön
tukeminen valtion varoilla
perustuu juuri käsitykseen, että
taloudellisessa kilpailussa heikom­min
menstyviä sanomalehtiä — ja
lähinnä tällöin poliittisten puoluei­den
äänenkannattajia • — voidaan
j a tulee tukea yhteiskunnan toi­mesta,
jotta eriarvoisuus sananva­pauden
toteutumisessa lievenisi ja
demokratiaan kuuluva julkinen
keskustelu turvattaisiin:. Samoin
yksinoikeudella toimiva ja edus­kunnan
välityksellä hallittu yleis-radiolaitos
voidaan nähdä takeena
siitä, että eri väestöryhmillä olisi
varallisuudesta riippumatta yh­denvertaiset
mahdollisuudet : etu­jensa
mukaisen tiedonvälityspalve­lun
saamiseen.
Monet kansalliset ongelmat
osoittautuvat usein yhdennäköi-siksi
kansainvälisten kysymysten
kanssa. Näin esimerkiksi talouden
alalla, missä maaliman riikkaan ja
köyhän osan välistä eriarvoisuutta
vastaa se eriarvoisuus, joka.ihmis­ten
kesken vallitsee valtioiden si­sällä.
On puhuttu yhteiskunnan —
tai koko maailmantalouden — r a ­kenteista
johtuvasta pakkovallasta
ja tarkoitettu sitä, etteivät yhteis­kunnan
jäsenet — tai kokonaiset
kansakunnat — saa yhdenvertai­s
i a mahdollisuuksia tarpeittensa
tyydyttämiseen ja taipumustensa
kehittämiseen.
Tiedonvälityksenkin alalla voi
havaita, kuinka yhden valtion s i ­sällä
ilmenevät sananvapauden on­gelmat
voidaan tunnistaa valtioi­den
muodostamassa maailmanyh­teisössä.
Kansainväliseltä tasolta
löytyvät viittaamani vapaan tie-:
V A R T E E N O T E T T A V AA
"Punalippu" No. 7 julkaisusta
1972 olen saksinut seuraavaa:
Neuvostoliiton kansojen yhtei­sin
voimin pystytetty sosialismi
on täydellisesti kumonnut kestä­mättöminä
porvariston ideologien
epätieteelliset teoriat "luomisky-kyisistä"
kansakunnista j a luo­vaan
toimintaan "pystymättömis-tä"
kansakunnista, jotka muka
biologisen "vajaamittaisuutensa"
vuoksi ovat. tuomitut henkisesti
kitumaan. Kansallisuuskysymyk­sen
ratkaiseminen maassamme on
todistanut kumoamattomasti, että
aktiivinen itsenäinen historialli­nen
luova toiminta ei ole yksin­omaan
"valittujen" kansakuntien
asia, vaan siihen pystyvät kaikki
kansat.
— Nimimerkki A . J .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
donvälityksen ideaalit ja myös epä­suhde
niiden toteutumisessa;, toi­saalta
varakkaiden ja toisaalta
köyhien keskuudessa. Maailmassa
kansojen, välillä kulkevat tietovir­r
a t e i k ä vähiten televisoita ruok,
kivan aineiston kulku — oyat var­sin
.paljossa'yksisuuntaisia ja ta­sapainottomia
eivätkä . suinkaan
sillä tavoin moninaisia mitä vies­tinnän
vapauden periaatteet edel-
Ijltäisivät.
Tämän seminaarin asiantuntijat
ovat osoittaneet • tutkimuksissaan,
että kehitysmaat ovat informaatio-m
^ k k i n o i l l a teollistuneiden länsi-m
a i d a n — j a nimenomaan suur­valtojen
— . harjoittaman viennin
varassa. Aivan samoin kuin mei­dän
maamme sisällä vallitsee por­varilliseksi
hegemoniaksi kutsut­tu
tilanne lehdistössä, näyttää kan­sainvälisellä
kentällä vallitsevan
asiantila, jota on kutsuttu viestin-täimperialismiksi;
Olen luikenut
laskelmasta, jonka mukaan kaksi
kolmannesta maailmassa harjoitet­tavasta
viestinnästä olisi tavalla
tai toisella peräisin Yhdysvaliosta.
Oma miclenkintonsa on myös .•si­la
Tampereen yliopistossa tehdyn
muutama päivä sitten julkisuuteen ^
saatetun ja uusia uria, aukovan
I tutkimuksen tuloksella; jonka mu­kaan
länsimaista virtaa Euroopan
sosialistisiin maihii.' vuosittain nom
3,000. tuntia televisio ohjelmaa,
mutta päinvastainen ohjelmavirta
idästä länsieurooppalaisten kuva­ruutuihin
on vain kolmannes tästä
i määrästä eli noin 1000 tuntia vuo­dessa.
.•
Tällaiset tosiseikat panevat epäi­lemään
vapaan tiedonvälityksen
psriääatetta aivan samalla tavalla
kuin kansallisesti' on ollut aihetta
uudelleenarvloida sananvapauden
käsitettä. Olisiko niin, että esteet-itömästä
viestinnästä saarnaavat
profeetat eivät olekaan kansojen
välisen yhdenvertaisuuden asialla/
vaan vahvemman ja varakkaam­man
puolella? Ainakin Yhdistyneet
Kansakunnat . ja sen kasvatus-,
tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco
ovat havaintQjeni mukaan viime,
vuosina vähentäneet julistuksia
abstraktin sananvapauden puoles­ta
ja siirtyneet sen sijaan toimi­maan
siihen suuntaan, että kan­sainvälisissä
viestintäsuhteis:a val­litseva
tasapainottomuus saataisiin
lievenemään.
Merkillepantavaa on tässä suh­teessa
Unescon. 17. yleiskokoukses­sa
viime syksynä hyväksytty julis-tus.
Sen mukaan teknisesti pian
mahdollinen ^televisio-ohjelmien lä­hettäminen,
satelliittien välityksel­lä
suoraan toisen vmaan väestön
vastaanottimiin on tuomittava i l ­man
nimenomaista sopimusta vas­taanottajamaan
kanssa. Julistus
tähtää valtioiden yhdenvertaisuu­teen
satelliittiviestinnassa ja tor­juu
sellaisen tiedonvälityksen va­pauden
hyväksikäytön, jossa jol<in
valtio pyytämättä tunkeutuu toi­sen
kansakunnan tajuntaan.
Yhä yleisemmin on alettu nähdä,
että pelkkä liberalistinen viestin­nän
vapaus ärkitöadliöÖudessa
ole puolueeton idÖäalT, väöfl' suu­remmilla
mahdollisuuksilla vi^ru3-
tautuneen yritys teihdä hyväksyt­täväksi
oma henkinen ylivaltansa
heikompiin nähden. Samoin on opit
tu huomaamaan, että ns. vapaa
viestintäkin noudattaa aina tiettyä
arvomaailmaa eikä suinkaan ihnan
muuta johda tarjolla olevien sano­mien
tosiasialliseen monipuolisuu­teen.
Kysymys ei siten ole pelkäs­tään
viestinnän määrästä, vaan eh­kä
ennen 'kaikkea laadusta;. Jo
vuodelta 1964 voimme lukea'seu­raavan
toteamuksen: "On näyttöä
siitä.~että . pelkkä määrällinen - li^,
säys sanojen j a kuvien virrassa y l i
kansallisten rajojen saattaa tuoda
t ietämättömyyden tilalle ennakko­luuloja
j a väärinkäsityksiä, ^pikem­minkin
kuin oikeaa ymmärtämys-
!'tä.-'v^: • -•H.r'-
Lainaus on lehdistön vapautta'
Y hdysvalloissa tutkineen komitean
raportista; Tänään meillä on käik^
ki syy yhtyä siihen, ja voimme vie­lä
täydentää ajatusta Helsinjgissä
kesällä 1972 pidetyn Eurötult-konferenssin
suosituksilla, joissa
Unescon eurooppalaisia jäsenmai­ta
kehotetaan ". . . kehittämään' j a
monipuolistamaan keskinäistä kult
•tuurivaihtoaan . niin, että jokaisen
kansallisen kulttuurin ominaislaa­tua
yhä enemmän arvosteltaisiin":
sekä '. . . pyrkimään siihen, että
tiedotxisvälineitä — mukaan lukien
avaruusviestintä — käytetään edis­tämään
rauhan, ystävyyden, kan­sainvälisen
ymmärtämyksen ja yh­teistyön
päämääriä . . ." •
Ymmärtääkseni näitä päämää­riä
edistetään parhaiten siten, että
valtioiden välinen viestinnän "vaih­totase"
pyritään saamaan niin ta­sapainoiseksi
kuin mahdollista ja
että nykyisin vallitsevista epäsuh­teista
päästään yhdenvertaiseen
kulttuurivaihtoon. Silmämääränä
tulisi mielestäni myös olla nimen­omaan
tosiasiapohjainen tieto tois­ten
maiden oloista. Esimerkiksi
meillä Suomessa on viime vuosina
ruvettu joukkotiedotusvälineissä
kertomaan entistä enemmän Neu­vostoliiton
oloista, j a näiden do-kumenttiraporttien
on tutkimuk­sissa
havaittu sekä- suuresti kiin-no.
3tavan suomalaisyleisöä että
poistavan monia tietämättömyy­destä
johtuvia ennakkoluuloja.
Pääsihteeri Leonid Brezhnevin
Bonnin-vierailun yhteydessä on
sanomalehdissä kerrottu siitä mie­lenkiinnosta,
jota länsisaksalaiset
ovat alkaneet kohdistaa Neuvosto­liittoon.
Uskoisin, että siellä olisi
tilaa ja suuret mahdollisuudet
Neuvostojiittoa koskeville doku-
:-nenttiraporteille.
Minulta voidaan kysyä, miksi
olen näin pitkään tarkastellut vies.
tintäilmiöitä. Eivätkö esimerkiksi
taloudelliset seikat sentään mää­rää
ihmisten elämänkulkua enem­män
kuin tiedonvälitys? Vastaan
tä'hän viittaamalla demokratian
edellytyksiin.
Tutkimukset osoittavat ihmisten
enmmistön myös sellaisina' 'kor-iHiittiiitiiiiaiiiiiiiiiinnn
iiniii ii(]iiiiniiini{]iiii!iiinii(]iiiiiititiiiniiiiiiniitii]i
MITÄ WUUT SANOVAT
. ^ . TÄYTYI SEN TIETÄÄ
MHftiff äi Viilkkita, kuteA sk oit vihakin uskoa, että Känen
(pres. Nixonin) viH^ampanja-managerinsa John Mitchell ja muut,
jo«ka olivat liiilr Wfl^ kSntä, olisivat ryhtyneet niin suurimittai-seeh
yritykseen (Watergdte-skandaaliin) saamatta etukäteen suos-umilista
pihesidentiltS tai ainakin antamatta presidentin tietää toi-miif^
äan.
— ilSAm sen. Edvard W. Brooke (R-Mass.) toukok. 1 p; 1973.
KAMBODZHAN POMMITUKSEN LOPETTAMISESTA
Kansan luottamusta ei voiteta pommittamalla. Se oli mahdo­tonta
Hanoissa ja Vietnamin kylissä. Eikä pommituksella saavuteta
luottamusta Kambodzhassakaan. Tämän vuoksi me sanomme: Lo-piettdkaa
pommitus. Kunnioittakaa Pariisin sopimusta. Antakaa sen
naan (Kambodzhan) ratkaista tulevaisuutensa.
—•Ruotsin piiämiilisteri Olof Palme, Tukholman vappupiihecssar
'tMiiiiiiuiianiiiiiiHiinHiiniiiiiiaiMiniiHMniHiuiHiiiaiinHiiiiiininiinniiininiiiuiiiitiniiiiiiiii^
KÄÄNNE N-LIITON JA
BRD:n SUHTEISSA
M o 8 k o V a Leonid Brezhnevin
viei^iln Saksan liittoiaiavaltaan
merktt6ee maiden välisen yhteis­työn
jatkuvaa laajentlimlsta kum-^
tean koulutustason maissa; joiden
joukkoon oman maamme tapaam­me
lukea, kokevan maailmanlaa­juiset
ongelmat ja oman yhteiskun-
.lankin asiat vieraiksi itselleen.
Niinpä eräUssä tutkimuksessa ilme-
" ^ i se hämmästyttävä seikka, että
ainoastaan puolet äänestysikäisis­tä
vastaajista tiesivät, että lait
Suomessa säätää eduskunta. Laa­joilta
väestöryhmiltä puuttuvat al­keellisetkin
yhteiskunnalliset perus
tiedot ja siten myös riittävät edel-
Ijrtykset muodostaa yhteiskuntaa
koskevia mielipiteitä j a toimia de­mokratian
vaatimusten mukaisesti.
Ihmiset kyllä pystyvät oppimaan
kokemastaan ja heidän mahdolli­suutensa
saada tietoja kasvavat
jatkuvasti, mutta tieto ei ota jä-sentyäkseen
kokonaiskuvaksi, puut
tuu taustatieto ja sitä tietä mah­dollisuus
nähdä asiayhteyksiä.
Mutta kansanvalta ei toimi kun­nolla,
ellei omaperäinen kriittinen
ajattelu pääse kansalaisten kes­kuudessa
vallitsevaksi. Demokra­tian
toteuttaminen ei ole mahdol­lista
jos vain hallitsevat tottumuk­set
j a yleisen mielipiteen paino an­tavat
sisäUön ihmisten maailman­katsomukselle.'
Siilohi'. ei voida pu-)
hua kansJan tahdosta; vaan kysy­myksessä
on -kansasta heiastuva
kaiku sanomasta, jonka on pannut
liikkäelie .vallan ja Vaikuttamism
kanavia hallussaan pitävä vähäi­nen
etuoikeutettujen ryhmä. Kun
näin on, e» valinnan. yhteiskunnak­si
itseään nimittävä ns. vapaan
markkinatalouden järjestelmä juu^
pääse osoittamaan sormella tota­litaarisiksi
mliinittuja yhteiskuntia.
Tulevan kehityksen tietoinen
ohjaaminen kohti kansanvallan to­teuttamista
edellyttää, ettei ih­misten
valtaosa jää aloitteettomien
sivusta katsojien asemaan. Korjaa­malla
niiden osaa, jotka ovat hei­koimmassa
asemassa ,tasoitamme
osallistumisen mahdollisuuksia.
Suuntaamalla viestintä j a koulu­tus
omaehtoisen ajattelun kehittä­miseen
ja tiedon itsenäiseen omak­sumiseen
teemme mahdolliseksi
sen tiedostamisen, mitä tulevaisuu­delta
halutaan.
mankin-maan kansojen, Euroopan
ja koko maailman rauhan hyväk­si,
toteavat Pravdan Bonnin kir­jeenvaihtajat
viime: keskiviikkona
julkaistussa artikkelissa.
Leonid Brezhnevin ja WiUy Brand­tin
tapaamiset sekä keskustelut an-loivai
mrJidollisauden tarkastella
Neuvostoliiton ja liiUotasavallan
suhteita kokonaisuudessaan, laajasta
näkökulmasta ja avata näkymiä tu­levaisuuteen.
Ne toimivat epäilemät­tä
hyvänä kannustimena eri ta.soilla
tapahtuvan konkreettisen toiminnan
tehokasta kehittämistä varten.
Vierailulla on suuri kansainvälis­poliittinen
merkitys. Vaatii määrätyn
ajan, ennen kuin voidaan täydelli­sesti
arvioida sen perustavaa laatua
olevan käänteen merkitys, mikä on
tapahtunut NL:n ja BKD:n suhteissa,
ja sen myönteinen vaikutus kansain­välisen
tilanteen kehittymiseen en­nen
muuta Euroopassa. Tämä kään-ne
:0n johdonmukainen seuraus Neu-vostovaltäort
ja muiden sosialististen
maiden rauhan. politiikasta ja niistä !
kansainvälisistä prosesseista, jotka
viime vuosina ovat kehittyneet maa-ihnassa
tämän politiikan seuraukse­na.
Laajat läsisaksalaiset yhteiskunta­piirit
ovat tulleet siihen tulokseen,
että Brezhnevin ja Brandtin väliset
ri«avot'elut, heidän allekirjoittaman­sa
julkilausuma ja Bonnissa solmitut
sopimukset avaavat näköaloja eteen­päin
molemmin puolin hyödylliseen
yhteistyöhän ja ponnisteluihin rau­han
hyväksi Euroopassa.
HUOMATTAVA
TAPAHTUMA
Bonn. Länsi-Saksan liittokansleri
sanoo hallituksensa tiedonannossa
NeuvostoliJlon puoluejohtajan Leonid
Brezhnevin Länsi-Saksan-vierallua
"huomattavaksi" tapahtumaksi toi­sen
maailman-sodan jälkeisessä ke­hityksessä
Brandt sanoi Brezhnevin,
kanssa käymiensä neuvottelujen tu­loksia
myönteiseksi.
, Brezhnevin vierailun aikana sol­mitut
kolme sopimusta ovat Länsi-
Saksan: liittokanslerin mukaan mer-kiitäviä
rakennusosia Länsi-Saksan
ja Neuvostoliiton laajentuvissa suh­teissa.
Viitaten Brezhnevin vierailun ul­komailla
herättämään suureen huo­mioon
Brandt sanoi, että olisi pa-rempi,
jos tällaisia tapaamisia la­kattaisiin
pitämästä epätavallisina. ;
Tyyne HajrJu,Wahnapitae, On­tario,
täyttää maanantaina, kesä-kötin
4 päivänä 72 vuotta.
Yhdymnie sukulaisten j a tutta-vieH
onnefjttoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA %
"MIUOÖNIA" VAM
tiiltJ<W loipfältä töteutefääÄcih 80-
'^cm^AiklmMnM^ pftBiHEslilä hiiden valtioiden tai
'^^••^^*iyöti Mahdont^fauksie^n jätkuVaa tätldiffti^ löiforftiil j ^ järj^aföjen kesken,
ybteiMyftkoteiJkaio, joka tekee päätöksiä jfti^j^s- joltar Suositakuet koskevat.
'';^|^ittttelytapl^^ ja esittää eri osapuolille siio- .Haikki Bdhat kittaavat siihen^
l^anijdaist^: yfatdis^lai,. koskevista .asioista. Kaakki' osa- ett|l Suomella ja Suomen ystä-
;v^ä[v&t''yjiiteis^ apua iäfomaaia- villji on syytä iloita tämän his-
JSgj^mii^^ yKfeist^ömiä- , toriaÄfseh sopimuksen alleklr-
Kun siihen aikaan oikeutetusti
"teollisuus-keisariksi" nimitetty
parlamentaarikko, mr Howe sa­noi
toisen maailmansodan päivi­nä,
että "mitäpä miljoonasta dol-
: larista", niin se sai monen cana-daiaisen
silmäkulmat, nousemaan
parikin kertaa.
Nyt ovat kuitenkin ajat muut­tuneet
ja samoin ovat vaihtuneet
sekä arvot että niiden mitat.
Rukaan ei esiinerkiksi ihmettele
sitä kun North Bayn kaupunki
tai^joaa liittohallitukselle tai oi­keammin
puolustusministeriölle
vaivaisen dollarin hintaa laitok­sesta,
josta liittohallitus -— oike­ammin
me veronmaksajat —
maksoi 6Ö miljoonaa dollaria!
Toisin päin käähnettynt North
feayn käuputikipitas tuhottoman
shurbnä $165,00^ hintaa siitä l a i -
toksteta.
Kj^iiyöiya on, kuten arvata-saattaa
128 eekk^rlnaldn .?uurui-äesia
äomard^ohjtuiten asemapai­kasta.
% North fiay4 kaapungissa ei ole
mttftän m i n i t m ' bylkylaitoksen
osltamista vastaan, mutta kuten
sanottu, sen mielestä dollarin
hinta olisi riittävän suuri sfjtä.
North Bayn lähelle rakennettu
tukiasema, missä oli aikanaan 28
Bomarc B -ydinkärjellä varustet­tua
ohjusta, tuli todella maksa­maan
$60,000,000.
Tosiasiansa tsn. hintaan si«äl'*
tyy dollarien lisäksi paljon ittöii-takin
— Yhdysvaltain määiiys-vallan
käyttö Canadan sisäisissä
asioissa, John Diefenbakefin hal-litulksen
kukistaminen vieraan
maan sekaantumisen avulla ja
kaikesta tästä johtunut kuohun­ta
ajattelevien canadalaistenkes'
kuudessa.
Meille on väitetty, että «lUbi-nen
Söiiäei^atilvlh^h ^Bämiiiisfö'
ri John DieffenBjikÄi' oli vuohhii
1961 suostunut vastaanbttämäi^h
; yhdysvaltalaisia Bomarc-oliäuk»
sia Canadaan; Matta kuti yhdjrd-valtalaiset
sotatarvetditailijdt jar
Heidän' Häiii&ilä^ vAatf, että
, Canadan täyiyy'öt^ (btilaajll-seitakin
kannalta jo siihen aikaan
"vanhentuneisiin" Bomarcohjiik*'
m: S l i Ä i i i i i l lÄ
siin vielä kalliit yduilkärjet, jotka
tosin jäivät teknillisesti Yhdys­valtain
• sota johdon kontrolliin,
niin se oli liikaa jo pääministeri
Diefenbakerillekin.
Mutta kieltäydyttyään vas­taanottamasta
näitä oh juskärkiä,
nur. Diefenbaker joutui kovan
painostuksen alaiseksi sekä Yh­dysvaltain
sotilas-kompleksin et­tä
sen canadalaisten puolusta-jafri
kohdfiaJfa, Lopputuloksena
oli, että Diefenbakerin hallituk­sessa
tapahtui hajaannus ja sitä
öcuYtter V. 1983 vaalihäviö. Vali-fUkäi
,tuti, Lester PearsMiin joh-txm^.
iiberää^ipuohie, joka kiis­tan'
aikana ryhtyi kannattamaan
Boniarc-«iijuksien ja; niiden ydin-
-ymm sijoittamista Canadan
maan kainaralle.
' K i i t i n v e k o t t i -
; niet. olivat/iiötilaalliseltaikin kan-nalHsv
flil^n'^ j ^ Vanhanftikai*p
'> iWiibä: dSÖ^iiAi-oti^aitten tehtävä­n
i oii-nki$mtf1u»:/if«^ imeri^li-
^t*Äjn(flik«|[ri ^öjeflä'Yhdys-
, vjafeij^ JJ^tttyoötoilltiMJ/ liantokonei-den^
vjon^doniite; pjonmritusfayök-lälyst
»"^ . ika&nkain
itttmiiyq)imä- ja manlteFeittenvä-fijrf^
piijösteh'ailänÄ ojiäi joku
hevoe- ja käny-
^kfQteim iujieiiiuviä lentokoneita
.!9iJ!öWt*w«Ui*'' • Yhiiysvaltojen
sotamahtia vastaan. .
No, me "saimme" kuitenkin ne
k a l l i i t vekottimet, ohjukset ja .
ydinkärjet V . 1963.
Silloin rakennettiin Bomarc-ohjuksille
tukiasema North Bayn
lähettyville. Sen rakennusten pin­ta-
ala on kuulemma 50,000 ne­liöjalkaa.
Crovvn Disposal Corporation on
tarjonnut - tätä . hylkylaitosta
North Baylle $165,000 hinnasta.
North Bayn pormestarin mieles­tä
dollarin hinta olisi riittävä. •
Toisaalta North Bayn kauppaka­mari
painostaa -kunnallishailinloa;.
ostamaan laitoksen — ilmeisesti
tarjotusta hinnasta -—aliksi, että
sinne voitaisiin järjestää teolli­suus-
ja muita näytöksiä, jne.
Sellainen tämä juittu päällisin
puolin on. Hyvänä puojena voi­daan:
todeta että o h , a s e m a n ra^'
kentamisesta, mistä liittovaltio
;mak3oi| $60 miljoonaa ,saataisiin
North Bayn kaupunginhallinnon
arvion ja ehdotuksen mukaan ta­kaisin
koko dollari. Tappioksi jäi­si
sen mukaan "vain? dollaria
vaille kuusikymmentä,irailjoonaa
— muitta mitäpä niistä, miljoo­nista
silloin kunhan vain saadaan
olla sotaleikissä jenkkien sanele-ihassa
tatidissa.
— Känsäkoura.