1966-09-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 20 p. — Tuesday, Sept, 20, 1966 INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS EstabUshed Nov. 6, 1917 VAPAUS (LIBERTY) EDlTOBt W . E K L U N D MANAGER: E. SUKSI T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITOHIAL 874.42C4 E>ubUshed t h ^ e Itrfieldy: TuesdsQra. TburkUiXB aod Baturdays 1^^ tl'apsitt Publlshlns Co. Limited. 100-102 EUta 8t. West, Bndbmry. O h t ^ , Oknada. MaUiiq; AiMltess: Box tB» Advertlslng rates upon appUcation, translatlon free of chairöe. Authqrized as 6econd cläss maU by ttie Post OflteeDepaiiiiieDt, Ottava and tor payment bf ipd^ita^ ^e -H. CANADIAN I.ANGUAGB-PRESS TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 \4c. td.OÖ. 6 kk. $4.75 U8A:&Ba 3 kk. 2.75 1 vk.«10.ÖO. «kk. 95.25 Suomesra: 1 vk. 10.60, 8 kk. 6.75 Autovakuutuskysymyksestä Kuten oh lehtemme uutisosastolla kerrottu, Waterloossa Oht. viime viikolla pidetyssä Canadan Yhdistyneen kirkon vuotuisessa yleiskokouksessa hyväksyttiin päätöslaiiselma, missä ehdotetaan, että Canadan maakimtahallitukset varaisivat minimi-autovakuutuksen kaikille kansalaisille kuolemantapauksia, loukkaantumisia ja omaisuusvahinkoja varten, huolimiatta lainkaan siitä mistä ja kenen syystä nämä kuolemantapaukset ja muut koituvat. Tämän päätöslauselman mukaan autojen ajurit ja muut, voisivat silti hankkia yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä lisäsuoje-lua, jos niin haluavat, ja onnettomuuden uhrille jäisi edelleen oikeus esittää vahingonkorvausvaatimuksia myös onnettomuuden aiheuttajalle. . s Kirkko suosittelee maakunnallisesti ylläpidettäviä yleisiä minimivakuutuksia niin," ettei kukaan — sen paremmin autoilijat ja autoissa olivat kuin jalankulkijatkaan jäisi vakuutuksen ulkopuolelle. Tällainen maakunnallinen autovakuutus on tarpeellinen, selostettiin Yhdistyneen kirkon vuosikokouksessa siksi kun lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että "enemmistö niistä, jotka loukkaantuvat tai kuolevat au-totapaturmissa, jäävät kaikkea vakuutuskorvausta vaille.'' Tämä Yhdistyneen kirkon päätös tukee melko läheisesti Canadan työväenliikkeen yleisesti omaksumaa kantaa auto-vakuutuskysymyksessä. Kuten tiedetään, CCFn hallituksen toimesta järjestettiin Saskatchewanissa tällainen maakunnallinen autovakuutus ja se on osoittautunut niin hyödylliseksi — halvaksi ja hyvin korvauksia maksavaksi — että ei edes taantumuksellisista otteistaan tunnetun Ross Thatcherin liberaalinen maakuntahallitus ole rohjennut käydä siihen käsiksi. ONNETTOMUUDETKIN TUOTTAVAT VOITTOA Nykyisin vallitsevan epätyydyttävän tilanteen perustana on se, että autotapaturmienkin ansiosta pyritään voittojen hankintaan suurten vakuutusyhtiöiden hyväksi. Se johtaa siihen, että autoilijat joutuvat suorittamaan mahdollisimman korkeat maksut vakuutuksista^ ja että tapaturmien uhrit saavat mahdollisimman pieniä korvauksia, jos saavat lainkaan. . Koko autovakuutushömma tuntuu lekkeripeliltä kun ajatellaan esim. sitä, että tapaturman uhrin pitää useimmiten oikeuden kautta hakea "syyllisyysperusteella" korvausta, sen sijaan kun nykyaikaisen käsityskannan mukaan pitäisi autovakuutusten toimia samoin kuin toimivat esimerkiksi työväen tapaturmavakuutukset — siten, että kaikille loukkaantuneille annetaan määrättyjen taksojen mukaan peruskorvaukset ilman oikeuskuulusteluja, huolimatta lainkaan siitä kuka on syyllinen, kuten Yhdistyneen kirkonkin päätöslauselmassa aivan oikein vaaditaan. Canadan ammattiyhdistysliikkeen toimesta on suoritettu tutkimuksia autovakuutusten kohdalta ja esimerkiksi New Brunswickin työväenliitto (sikäläisten ammattiyhdistysten maakunnallinen järjestö) totesi äsettäin, että canadalaiset maksoivat (1964) autovakuutuksistaan $442 miljoonaa ja saivat vakuutuskorvauksina (loukkaantuneille, kuolleiden omaisille ja omaisuusmenetyksistä) $345 miljoonaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuret vakuutusyhtiöt työnsivät omiin kassaholveihinsa miltei 1 dollarin joka kolmesta dollarista, minkä canadalaiset sijoittivat autovakuutuksensa. Onko sitten ihme, vaikka vakuutusmaksut ovatkin Canadan muissa maakunnissa paljon korkeammat mitä ne ovat Saskatchewa-nin maakunnassa, missä ei tarvitse rikastuttaa yksityisomistajia auto-onnettomuuksien kustannuksella, ja missä autovakuutusten perimi.sjärjestelmäkin on paljon halvempi, mitä se on yhdeksässä muussa maakunnassa missä vakuutusyhtir öillä on alueelliset ja paikalliset vakuutusasiamiehensä, joiden täyty luonnollisesti myös elää. Maakunnallisesti järjestettyjen autovakuutusten periminen voisi tapahtua vaivattomasti ja halvalla hinnalla esimerkiksi siten, että vakuutusmaksut perittäisiin samalla kun autoilija hakee vuotuiset rekisterilaattansa. Tällaiset maakunnalliset autovakuutukset, joita Canadan Yhdistynyt kirkkokin nyt suosittelee yhdessä Canadan työväenliikkeen kanssa, toimisivat eri maakunnissa samaan tapaan kuin nyt toimivat työväen tapaturmavakuutuslait. Niiden vuUa voitaisiin poistaa maanteiltä kaikki vakuut-tumattomat ajokit yksinkertaisesti siksi, kun autovakuutus-maksut tulisivat siksi halvoiksi, että kaikki voitaisiin pakottaa sellaisen vakuutuksen ottamaan. - — Sellaiset vakuutukset varaisivat hyvän minimivakuutuk-sen kaikille autoilijoille ja kalkille jalankulkijoille sekä loukkaantumista että omaisuusvahinkoa silmälläpitäen. Sellaisten autovakuutusten yhteydessä poistuisivat kalliit jä paljon aikaa vaativat oikeusjutut — tapaturman kaikille uhreille maksettaisiin vakuutuskassasta automaattisesti yleisten taksojen mukaan huolimatta siitä kuka on onnettomuuden aiheuttanut tai mistä onnettomuus johtuu. Ja kuten sanottu, tällaisen maakunnallisen autovakuutuksen maksut voitaisiin periä rekisterilaattojen perimisen yhteydessä niin, että kustannukset jäävät mahdollisemman alhaisiksi. Mitä enemmän tätä asiaa ajatellaan, sitä lämpimän on tervehdittävä sitä kun Yhdistynyt kirkko ryhtyi nyt tämäntapaista maakunnallista autovakuutusjärjestelmää tukemaan vaikka se ei näin yksityiskohtaisesti määritellytkään minkälaisen tämän maakunnallisen autovakuutuksen pitäisi olla ja miten sen pitäisi toimia. TEOLUSUUSMArSSA ON INFUTIOPAINETTA Kansainvälisen Valuuttarahaston julkaistavassa 21. vuosikertomuk^ sessa todetaan inflaatiopaineeh teollisuusmaissa lisSärityneeen. Ensimmäisen kerran sodan jälkeen oh käytännöllisesti katsoen kalkkien teollisuusmaiden työllisyystaso yht aikaisesti ollut korkea. Vuoden 1965 puolen välin jälkeen' on tuotanto voimakkaasti kohonnut YhdysvaK loissa, Canadassa, Euroopassa ja Japanissa. Taloudellinen kasvu on jatkunut Yhdysvalloissa yhtäjaksoisesti kuusi vuotta hintojen ja kusv tannuslen alussa pysyessä huomattavan vakaina. Kustannus- ja hintapaineen kurissapitämisestä on kuitenkin viime vuosina tullut teollisuusmaiden yhteinen ongelma. Ratkaisevan tärkeänä pidetään sitä, että Yhdysvallat ja Englanti pystyvät poistamaan ulkomaisen maksutase-vajauksensa. Taloudellisen avunr osalta todetaan, että pitkäaikaiset luotot kehitysmaille eivät ole lisääntyneet, vaikka teollisuusmaiden' bruttokansantuote on osoittantit jatkuvaa nousua. Viime aikoina ovat kansainvälistä, maksujärjestelmää rasittatreet Wu-ret yksityiset kultahankinnat sekä se, että useat maat ovat. vaihtaneet dollarivarantojaan kultaan. Maailman kullantuotanto nousi edelleen ja sen arvioidaan olleen suunnilleen 1,450 inilj.: dollaria. ^^täpÄitsi l^eu-vostbliitoh suorittamat kullan teyyn i nlt lisäsivät kullan mätlrää ^550 milj. döUarilla. Kullan lisäys Aiiral-lisissia varannoissa oli kuiteA&n villit 2^0 milj. dollaria,.' vastMVah lisäyksen oltua edellisenä Viionna 750 milj. dollaria. Maailman yhteen lasketut valuuttavarannot lisääntyivät vuoden 1965 aikana 1.33 mrd. dollaria. RIKKAAT RIKASTUJNIET, KÖYHÄT KöYHTYNirf Ldtitikuolemat on yleismaailmallinen ilmio nykyään Nykyisenä suuntauksena lehtialalla on se, että suuret lehdet tulevat yhä suuremmiksi" ja pik-knlehdet yhä pienemmiksi. Lehti-kuolemat yleistyvät ja iltapäivälehtien merkitys kasvaa, sanoi canadalais-englantilainen sano-malehtikustantaja lordi Roy Thompson Helsingissä viikko sitten pidetyssä haastattelutilaisuudessa. Lordi Thompson mainitsi sano-malehtieji suurena vaikeutena olevan kilpailu television kansas i l moituksista. Kovalla työllä voidaan vaikeudet kuitenkin voittaa, jatkoi lehtikuningas. Suuri osa lordi Thomsonin 138 sanomalehden käyttämästä paperista on suomalaista. Maassamme lordi Thomson on neuvotellut Suomen vientipiirien edustajien kanssa. Hän kertoi olevansa tyytyväinen paperin laatuun ja pitävänsä hintaa kohtuullisena. Yhtymän laajentuessa tulevat myös ostot Suomessa kasvamaan, arveli lordi Thomson. . Syyskuun 13 päivänä alkoi Genevessä YK:n alaisen kauppa- ja kehityskonferenssin (Unctad) neuvoston kokous, joka päättyy perjantaina eli 23. päivänä syyskuuta. On syytä palauttaa .mieleen, että ensimmäinen YK:n kauppa- ja kehitys konferenssi pidettiin niin ikään Genevessä 23. 3.—16. 6. ja siihen osallistui virallisia edustajia 120 maasta sekä lisäksi runsaasti epävirallisia tarkkailijoita. Konferenssin tarkoituksena oli, paitsi perustaa YKn alainen elin (Unctad), laatia ohjelr mia ja suosituksia maailmankaupan edistämiseksi ja nimenomaan rikkaiden teollisuusmaiden ja kehitysmaiden taloudellisen kuilun kaventamiseksi osittain kaupan ja osittain taloudellisen avun muodossa. Geneven ensimmäisessä konferenssissa muodostui ns. kehitysmaiden ryhmä, johon.kuului konferenssin osanottajamaiden valtava enemmistö eli 75 maata (myöhemmin 77 maata). Tämän ryhmän mukana oli vat myös Neuvostoliitto ja muut sosialistiset maat. Valtavan tutkimusmateriaalin sekä vilkkaiden (osittain kiivaidenkin) keskustelujen jälkeen kehityskonferenssi hy-lainen kansantaloustieteen professori Paul Prebish. . Myt __;<ienevessä kokoontueen YK:n kauppa- je kehityskonferenssin neuvoston tehtävänä__on laatia portti menneen yli kahden vuoden ajan kehityksestä, määritellä uudelleen tavoitteet sekä lyödä lukkoon II maailmankauppakonferens-sin pitopaikka ja tarkka päivämää-, rä.. Periaatteessa on jo hyväksytty, että II konferenssi pidetään vuonna 1967 ja nimenomaan jossakin kehitysmaassa. Tiettävästi Intia on jo tarjoutunut tulevan konferenssin isäntämaaksi. • . • • • " • * • • » . . . . » , . , . • •, Jo ennen kuin nyt alkaneen kauppa ja . kehityskonferenssin neuvosto on saanut työtänsä päätökseen, on syytä lyhyesti tarkastella, mitä kehitystä rikkaiden kehitysmaiden ja kehitysmaiden taloudellisen kuilun kaventamiseksi on tapahtunut. Tulos on täysin kielteinen — ellei nyt myönteisiksi seikoiksi lueta uusia valmistuneita selvityksiä, joita on suoritettu neuvoston toimesta. Vuonna 1961 Y K hyväksyi päätöslauselman, jonka- mukaan kehitysmaiden bruttokansantuotteen olisi lisäännyttävä kulumassa olevan vuo kuhtikuufl ^ |>n8 1966 piiätfy-varaiAllMtoviäoden tilinpSStds osoittaa, et^ llCahsainvälisen Va- Ittttttaraliiaöton ttiorittamien väluut-taliiketoimienlnä^ rä oli mainittuna aikana sunrietepi >kuin Iri^Skaan aikaisemmin. Jäsenmaiden valuutan-, nostot olivat 2.8 mrd dollaria, mikä on 500 milj. dollaria enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 1961-62. Englanti nosti toukokuussa 1965 Valuuttarahastosta 1.4 mrd dollaria punnan tukemiseksi. Aikaisempi samaan tarkoitukseen va' rättu hosto i inrd dollaria, tapahtui joulukuussa 1984. Nämä kaksi trans aktiota ovat suorimmat tukitoimenpiteet, joihin Valuuttarahasto toimintansa 'aikana on yhden jäsenmaan kohdalla ryhtynyt. Kaikki muut kertoihusvuodeh aikana Valuutta rahastosta tapahtuneet valuu- .tannostot tulivat perushyödykkeitä tuottavien maiden taholta. Valuuttarahasto hyväksyi maaliskuussa 1965 jäsenosuukslen~25 prosentin yleiskorotuksen ja tämän l i säksi 16 jäsenmaan (mm. Suomen) jä^nbsäudeh erikoiskorotuksen. Kun kaikki korotukset ovat astu-heet voimaan ja ne on maksettu, odotetaan jäsenosuuksien kokonaismäärän nousevan n. 16 miljardista dollarista n. 21 miljardiin dollariin. Kesäkuun 30 päivänä 1966 jäsenosuuksien kokonaismäärästä oli maksettu lähes 20.2 mrd. dollaria. f50T JXRVET Oatarb-Jäirl AUanmaHamerM „vrm Isojen Järvien pinto-ala verrottuna Euroopon mantereeseen väksyi koko joukon suosituksia se-: sikymmenen aikana 5 prosentilla kä kauppakonferensseja päätettiin pitää joka kolmas vuosi. Konferenssien väliajoilla käytännöllisiä asioita hoitamaan, tutkimuksia ja .selvityksiä jatkamaan sekä uusia esityksiä valmistelemaan valittiin kauppa- ja kehitysneuvosto, jonka pääsihteerinä on toiminut argentiina- HANOIN JA PEKINGIN ERILAISET LINJAT Anglosaksisessa lehdistössä on viime aikoina esitetty olettamuksia Pekingin ja Hanoin välisestä kiistasta jossa — niin väitetään Peking ajaa perääntymisen ja Hanoi hyökkäyksen linjaa. Tällaisia olettamuksia esittävät mm. The Guardianin Vic;or Zorza ja Observerin Edward Crankshaw. He sovelluttavat teoriaansa Viet-kongin toimintaan väittäen kiinalaisten (Lin Piao) suosittelevan vetäytymistä tukikohtaalueille ja hyökkäyksille otollisemman ajan odottamista Hanoin edustaessa hyökkäyslinjaa. Tämä Kiinan kulttuurivallanku- .Tiouksen taistclutavoitteidcn perustalla yllättävällä tuntuva johtopää-' .ös perustuu Hanoissa julkaistuihin sissisodan taktiikkaa, koskeviin .-iirjoiluksiin, joista ilmenee, että eräät johtavat pohjoisvietnamilaiset jivät hyväksy maolaisen sissisodan Dppeja — ja että jotkut toiset ne iiyväksyvät. Muuta ei Hoe Tap-ni- .nisen Hanois.sa ilmestyvän lehden Hanoin radion ym. pohjoisvietna-nilaisten lähteiden teksteistä ilmene. ; Pohjoisvietnamilainen puoluesih teeri Le Duan on lausunut eräässä armeijakonferenssissa, ettei Vietnamissa voida "automaattisesti soveltaa muiden maiden vallankumouksellisia kokemuksia!'. Vietnamin kansa on satojen vuosien aikana taistellut vieraita valloittajia /astaan ja näiden taistelujen aikana sen on täytynyt "keksiä omat .aistelumenetelmänsä". Vietnamin kansa on historian aikana turvautunut "hyökkäykseen, ei puolustukseen". Pohjqis-Vietnamin puolustus ministeri ja kuuluisa sissijohtaja Vo Nguyen Giap on puolestaan ko rostanut että Vietnamin sota on kehittynyt "vietnamilaisen yhteiskunnan erikoislakien ja Vietnamin maaston mukaiseksi". Vastakohta na Kiinalle, jolla on laajat maa-alueet, Vietnamin sota "on pienen kansan sotaa, joka tapahtuu pienellä alueella", jota asuttaa "vähäinen väestö". Pohjois-VJetnamissa julkaistussa artikkeleissa puhutaan myös esi-isien vieraista valloittajista saavuttamista voitoista. Viittaukset tarkoittavat kiinalaisia ja heille alistuneita paikallisia hallitsijoita, jotka kukistettiin kansannousulla, pa-lisen sataa vuotta sitten. Vihje tuskin tähtää muuhun kuin hyökkäys-strategian alleviivaamiseen. USAn Eskalaatio, jatkuva voimien virtaaminen Etelä-Vietnamiin, on ilmeisesti aiheuttanut epäröintiä ja kiinalaisperäisen "tukikohta-alue"- ajaltelun viriämistä hengähdystauon aikaansaamiseksi Hanoi-laiset tekstit viittaavat siihen, että näistä asioista ollaan kahta mieltä. Ky.symys on siitä, voidaanko Vietnamin kaltaisessa pienes.sä maassa käydä menestyksellistä puolustustaistelua amerikkalaisten mekaanista ylivoimaa vastaan. Tähänastiset sotavaiheet ovat osoittaneet, että Vietkong kaikkialla läsnäolevana (myös "epäkiinalaisesti" kaupungeissa) on pystynyt takaamaan täys .työllisyyden amerikkalaisten, etelävietnamilaisten ym. muodostamille armeijoille, joiden miesvahvuus tälä nykyä on jo yli miljoona, Anglosaksises.sa keskustelussa — monet muutkin kuin Zorza ja Crankshaw — jätetään huomiomat-ta Vietkongin mahdolliset mielipi' teet strategiasta ja taktiikasta. Tosiasia kuitenkin lienee, ettei Vietnamin sissisodassa, jonka kävijät päivittäin asettavat henkensä alttiiksi, voi käskyporras olla sen enempää Moskovassa kuin Pekin-gissäkään, ei edes Hanoissa. Ratkaisu tapahtuu varmasti siellä, missä taistellaan. — H , A ; vuode.s.sa. Nyt kun ollaan puolivälissä vuosikymmentä, voidaan todeta, että rikkaiden ja köyhien maiden kuilu on yhä vain syventynyt. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana rikkaiden teollisuusmaiden bruttokansantuote on kasvanut n. 4 prosentilla henkilöä kohti vuodessa. Kehitysmaissa se on ollut vain 1,5 prosenttia. Paljon pantiin toivoa kehitysmaiden kansantuotteen nousussa kaupan laajenemiseen rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Mutta pettymys on suuri. Vuonna 1955 kehitysmaiden osuus maailmankaupa.sta oli neljännes ja viime vuonna se oli vain viidennes. YK:ssa hyväksytty yleinen periaate "apua kaupan avulla" (aidby trade) on osoittautunut tyhjäksi iskusanaksi. Ja miten on käynyt itse kehitysavun? Vuonna 1955 kehitysmaiden täytyi käyttää rikkailta saamiensa luot tojen ja avun kuoletuksiin ja korkoihin 4 porsenttia viennistään. Vuonna 1964 tähän tarkoitukseen oli käytettävä 12 pros. kehitysmaiden viennistä. Nämä pari prosenttilukua osoittavat, että luottojen ja "avun" saanti rikkailta teollisuusmailta on muodostunut kehitysmail le ylivoimaiseksi taakaksi. Tässä yhteydessä on tehtävä jyrkkä ero sosiali-stisten maiden halpakorkoisten ja länsimaiden kalliskorkoisten luottojen välillä. tt » » Genevessä alkaa näinä päivinä myös ns. Kennedyn kierroksen tul-lialennusneuvottelut Gatt-järjestön Salaliitto myttyyn Syyriassa Beirut, Lebanon. — Vallassa olevan Baath-puolueen johtomiehet tiedoittivat murskanneensa salaliiton, jonka tarkoituksena oli kaataa kuusi kuukautta vanhan, puolueen vasemmistosiiven muodostaman hallituksen. Puolituntia kestäneessä tiedotuksessa. Radio Damascus nimesi tämän salaliiton Aflak-Bitar-Razzaz klikiksi: Michael Aflak ja Selah el-Bitar perustivat Baath-puolueen noin kaksi vuosikymmentä takaperin. Elr Bitar oli viime helmikuussa vallasta syöstyn hallituksen pääministeri. Mounif Razzaz oli Baath-puolueen kansainvälisen keskuskomitean pääsihteeri. Hän on jordanialainen. Heidät kaikki vangittiin viime helmikuussa, mutta heidän huhuillaan olleen vapaalla jalalla viime aikoi- •na. Näihin vehkeilijöihin lukeutuu myöskin viime helmikuussa myös vangittu, Syyrian entinen "voiman-mies" kenraaliluutnantti Amin el- Hafiz. Hän on vielä vankilassa. : Joitakin hallitusvastaisia pesäkkeitä luultavasti vielä toimii koska hallitus antoi aseistetuille työläisille, maanviljelijöille Ja kansallisen kaartin miehille seuraavan ohjeen, "murskatkaa v a s t a vallankumoukselliset seikkailijat". Armeija, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, on pysynyt uskollisena hallitukselle. puitteissa, jota on myös nimitetty rikkaiden maiden klubiksi. Tässä ti laisuudessa rikkaat maat käsittelevät maailmankaupan kysymyksiä pääasiassa omien intressiensä puitteissa, mutta ne eivät voi tällä kertaa vaikenemalla sivuuttaa kehitysmaiden taloudellisia ja kaupallisia ongelmia. — Libra. MAAILMAN SUUMMMAT JÄRVET SAASTUVAT' Muinaiset persialaiset tunsivat suurta kunnioitusta vettä kohtaan. Jokiin sylkeminen tdi roskan heittäminen veteen oli kieletty. Tätä nykyä ei tuollaista veden arvostamista ole havaittavissa; Järvet ja joet* saastuvat kaikin tavoin. Myöskin Pohjois-Amerikan Isot jär^ vet, jotka ovat kooltaan maail-, man kaikkein suurimpia, kärsivät vakavassa määrin veden , saastumisesta. Kalat kuolevat myrkytyksiin ja jotkut tehtaat eivät enää voi käyttää järvien vettä, koska vedessä olevat kemialliset- jäteaineet ovat hai-j tallisia koneitten tärkeille osille. Pohjois-Amerikan isoja järviä voidaan pitää jo "yli- ^kuorniitettuina", tilanne Erie ja Ontario-järvien kohdalla on hyvin vakava. Yhdysvaltain ja Canadan hallitukset asettivat ilokakuussa y. 1964 komitean tutkimaan vesiongelmaa. Sen laatima raportti on nyt saatet-~ tu julkisuuteen. Siinä tähdennetään nopeasti toimeenpantavan teollisuuslaitosten jäteainei den. — poisheittämiseen kohdistuvan valvonnan välttämättömyyttä. Edelleen toivotaan nopeassa tahdissa tapahtuvaa vedenpuhdistuslaitosten rakentamista jne.. Kolmanneksi pidetään suotavana suurten jokien alueilla rakennussuunnitelmien suurempaa yhtenäistämistä, mitä tulee vedensaastu-misen ehkäisyyn. Edelleen ehdotetaan säännöllisiä neuvotte^ luja Canadan ja Yhdysvaltain kesken vesikysymysten • suhteen sekä yhteistä asiantuntijain koulutusta. On ryhdyttävä; tehokkaaseen kampanjaan veden saamiseksi jälleen laadultaan hyväksyttäväksi. Jollei näin menetellä, menettävät maailman suurimmat järvet hitaasti mutta varmasti merkityksensä. Tilatkaa Vapaus! PÄIVÄN PAKINA MITEN "SÄÄSTETÄÄN" NYKYOLOISSA? Ennenvanhaan syötiin ainakin Suomessa niin paljon, että "sekin leipä värisi mikä vartaassa on". "Nuukuudestaan" kerskuvat skotlantilaiset kertovat puolestaan, löytäneensä keskuudestaan^ sellaisen miehen, joka työhön lähtiessään pani vaimonsa tekohampaat eväspussiinsa, ettei eukko voinut päiväsaikana kuluttaa varoja syömiseen. Ja se entinen mustalainen oli kuulema mielissään siitä kun sai hevoi3en.sa oppimaan syömättö-mäksi, vaikka koni kuolikin sen jalon syömättömyystaidon opit-tuaan,- Nämä seikat tulivat mieleen kun eräs kaveri kysyi toiselta, että "mitenkä nykyään säästetään vanhojen päivien varalle"? Siinä onkin tähän hetken.yksi kysymysten kysymys. Kotikaupungissa, siellä suloisessa Suomen maassa, oli kyllä eräs äveriäs kauppias, jolla oli useita "puotipoikia" ja "-tyttöjä", ja joka oli valmis neuvomaan taitojaan muillekin. Tämä kauppias oli "riveistä" noussut ja rikastunut. Ja vaikka hän oli muuten melko kansan-r omainen mies, niin kauppias tunnettiin enkoisesti siitä, että hän maksoi puotipuksuilleen ja muille työläisilleen kurjia nälkäpalk-. koja. Kun puksut, eli-kauppa-apulai set menivät kerran palkanylen-nystä pyytämään selittäen, että heidän tulonsa eivät riitä mitenkään jokapäiväisiin elintarpeisiin, niin kauppias kysyi kultakin, mitä he nyt saavat palkkaa. Aikaa on tästä tapahtumasta kulunut siksi paljon, että varsinaiset palkkataksat ovat unhoittuneet, multa keskustelu kävi tosiasiallisesti seuraavaan tapaan: "Minun viikkopalkkani on 17 markkaa viikossa . . ." "Ja minun 15 markkaa viikossa . . . " "Mitä ihmettä", keskeytti kauppias harmistuneena. 'Minä sain nuoruusvuosinani puksuna ollessa vain 5 markkaa, -mutta silti säästin 7_markkaa joka viikko." Tässä vaiheessa seurasi hetken äänettömyys kauppiaan hymyillen itse-varmuutta ja voiton suloutta tuntien. 'Mutta, herra kauppias, sanoi viimein yksi nuori ja hento tyttö arkaillen, "siihen aikaan ei pidetty niin tarkkaa kirjanpitoa kuin nykyään." Nämä seikat tulivat uudelleen mieleen luettuamme erään toron-tolaisen "sikojen kasvattajan" tulevaisuuden ennusteluja (niin, kyllä niitä "sikojen kasvattajia" tai sikalain omistajia voi olla To-rotonssa yhtä hyvin kun täkäläisten kaivosten omistajat asuu rajan eteläpuolella Wall Streetin pankkiholvien tuntumassa.) Ko. uutistiedon mukaan "steak"- paistien keskinkertainen hinta on nyt Torontossa $1.19 pauna, beko-nin hinta $.99—$1.35 välimailla pauna, isot kananmunat 73 senttiä tusina ja voi 68 senttiä pauna. Mutta Ontarion sikojen kasvat-tajain yhdistyksen (Ontario Hog Producer's Associationin) sihteeri, James Boynton oli Torontossa viime viikolla ennustanut, että tämä hintataso tulee seuraavan kahden vuoden aikana kohoamaan 40-prosenttisesti. Hänen tietojensa mukaan leivän (loaf) hinta nousee 25:stä kentistä 35:een senttiin ja maito 28:sta sentistä 40:een senttiin. "Steak" paistien hinta tulee olemaan $1.90 pauna; pekoni $1.75 pauna; Voi $1.05 pauna ja Munat $ y 5 tusiua. ^ Jos joku nyt luulee, että yllä-olevassa on joku paino- tai kirjoitusvaihe, niin hän erehtyy pahasti, sellaiset hinnat nostavat muUf-kan ja sianlihan sekä- niiden tavarain hinnat siihen tasoon, että niiden nimet on ilman muuta kirjoitettava isolla kirjaimella samalla kun vanhat emännät, niiaavat kauniisti possun tai sonnimulli-kan nähdessään. Samanlaisesta kunnioituksen tunteesta kirjoitetaan sana, Rakkaani ja Arvoisa Työnantaja. Mikäli tämä raha menisi farmareille, niin hekin tuntisivat suurempaa kunnioitusta niin sika-possua kuin ichmämuUikkaakin kohtaan, mutta kokemuksesta tiedämme, että ne Toronton Bay kadun ja Montrealin keskiRäiTpun gin "suurfarmarit" siitä eniten hyötyvät, kun he "lypsävät" sekä farmareita että teollisuustyöläisiä. Tunnettu tosiasia tietenkin on^ että hintojen kohoamista tapahtuu kautta linjan. Viralliset tilastotiedot osoittavat, että elinkustannusindeksi on Canadassa kohonnut 26 pisteellä viimeksikulu-neen 10 vuoden aikana. Vuoden 1956 yleinen elinkus-tannusindoksi oli 118.1 — viime kesäkuun 1 pnä 143.8; ruokatava-rain hintatindeksi v. 1956 oli 113.4 ja kesäkuussa 1986 se oli 144.2. Nyt kaiketi torontolaiset sikojen kasvattajat ja sianläskihinto-jen korottajat sanovat,-että kaikki tämä johtuu 'palkkojen noususta". Mutta esim. maltillisuudestaan tunnettu CLC:n presidentti Claude Jodoin osoitti työnpäivän tervehdyksessään, että vuodesta vuoteen 1961—1965 kohosivat yhtiöiden voitot (verojen maksamisen jälkeen, pantako,on merkille) 67-prosenttisesti,^ jota. yastoin palkat nousivat samaan 'aikaan (ennen veropoistoja) väiri 16 prosenttisesti. Toisin sanoen, yhtiöiden voitot kohosivat sinä aikana 4 kertaa enemmän köin palkat. Nähdessämme miten monopo-listit kiskovat jatkuvasti kaikkia hintoja ylöspäin, meille lavallisille kuolevaisille voi kä:^dä "sääs-tämisyrityksessämnie" samalla tavalla kuin sille entiselle musta-laiskopukalle, että kuolcinme pois juuri silloin kun opimme säästämisen arvokkaan taidon. —- Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 20, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-09-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660920 |
Description
Title | 1966-09-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, syysk. 20 p. — Tuesday, Sept, 20, 1966
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6, 1917 VAPAUS
(LIBERTY)
EDlTOBt W . E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITOHIAL 874.42C4
E>ubUshed t h ^ e Itrfieldy: TuesdsQra. TburkUiXB aod Baturdays 1^^ tl'apsitt
Publlshlns Co. Limited. 100-102 EUta 8t. West, Bndbmry. O h t ^ , Oknada.
MaUiiq; AiMltess: Box tB»
Advertlslng rates upon appUcation, translatlon free of chairöe.
Authqrized as 6econd cläss maU by ttie Post OflteeDepaiiiiieDt, Ottava
and tor payment bf ipd^ita^
^e -H. CANADIAN I.ANGUAGB-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 \4c. td.OÖ. 6 kk. $4.75 U8A:&Ba
3 kk. 2.75
1 vk.«10.ÖO. «kk. 95.25
Suomesra: 1 vk. 10.60, 8 kk. 6.75
Autovakuutuskysymyksestä
Kuten oh lehtemme uutisosastolla kerrottu, Waterloossa
Oht. viime viikolla pidetyssä Canadan Yhdistyneen kirkon
vuotuisessa yleiskokouksessa hyväksyttiin päätöslaiiselma,
missä ehdotetaan, että Canadan maakimtahallitukset varaisivat
minimi-autovakuutuksen kaikille kansalaisille kuolemantapauksia,
loukkaantumisia ja omaisuusvahinkoja varten,
huolimiatta lainkaan siitä mistä ja kenen syystä nämä kuolemantapaukset
ja muut koituvat.
Tämän päätöslauselman mukaan autojen ajurit ja muut,
voisivat silti hankkia yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä lisäsuoje-lua,
jos niin haluavat, ja onnettomuuden uhrille jäisi edelleen
oikeus esittää vahingonkorvausvaatimuksia myös onnettomuuden
aiheuttajalle. . s
Kirkko suosittelee maakunnallisesti ylläpidettäviä yleisiä
minimivakuutuksia niin," ettei kukaan — sen paremmin
autoilijat ja autoissa olivat kuin jalankulkijatkaan jäisi vakuutuksen
ulkopuolelle. Tällainen maakunnallinen autovakuutus
on tarpeellinen, selostettiin Yhdistyneen kirkon vuosikokouksessa
siksi kun lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet,
että "enemmistö niistä, jotka loukkaantuvat tai kuolevat au-totapaturmissa,
jäävät kaikkea vakuutuskorvausta vaille.''
Tämä Yhdistyneen kirkon päätös tukee melko läheisesti
Canadan työväenliikkeen yleisesti omaksumaa kantaa auto-vakuutuskysymyksessä.
Kuten tiedetään, CCFn hallituksen
toimesta järjestettiin Saskatchewanissa tällainen maakunnallinen
autovakuutus ja se on osoittautunut niin hyödylliseksi
— halvaksi ja hyvin korvauksia maksavaksi — että ei edes
taantumuksellisista otteistaan tunnetun Ross Thatcherin liberaalinen
maakuntahallitus ole rohjennut käydä siihen käsiksi.
ONNETTOMUUDETKIN TUOTTAVAT VOITTOA
Nykyisin vallitsevan epätyydyttävän tilanteen perustana
on se, että autotapaturmienkin ansiosta pyritään voittojen
hankintaan suurten vakuutusyhtiöiden hyväksi. Se johtaa
siihen, että autoilijat joutuvat suorittamaan mahdollisimman
korkeat maksut vakuutuksista^ ja että tapaturmien uhrit saavat
mahdollisimman pieniä korvauksia, jos saavat lainkaan.
. Koko autovakuutushömma tuntuu lekkeripeliltä kun ajatellaan
esim. sitä, että tapaturman uhrin pitää useimmiten
oikeuden kautta hakea "syyllisyysperusteella" korvausta, sen
sijaan kun nykyaikaisen käsityskannan mukaan pitäisi autovakuutusten
toimia samoin kuin toimivat esimerkiksi työväen
tapaturmavakuutukset — siten, että kaikille loukkaantuneille
annetaan määrättyjen taksojen mukaan peruskorvaukset
ilman oikeuskuulusteluja, huolimatta lainkaan siitä
kuka on syyllinen, kuten Yhdistyneen kirkonkin päätöslauselmassa
aivan oikein vaaditaan.
Canadan ammattiyhdistysliikkeen toimesta on suoritettu
tutkimuksia autovakuutusten kohdalta ja esimerkiksi New
Brunswickin työväenliitto (sikäläisten ammattiyhdistysten
maakunnallinen järjestö) totesi äsettäin, että canadalaiset
maksoivat (1964) autovakuutuksistaan $442 miljoonaa ja saivat
vakuutuskorvauksina (loukkaantuneille, kuolleiden omaisille
ja omaisuusmenetyksistä) $345 miljoonaa. Käytännössä
tämä tarkoittaa, että suuret vakuutusyhtiöt työnsivät omiin
kassaholveihinsa miltei 1 dollarin joka kolmesta dollarista,
minkä canadalaiset sijoittivat autovakuutuksensa. Onko sitten
ihme, vaikka vakuutusmaksut ovatkin Canadan muissa
maakunnissa paljon korkeammat mitä ne ovat Saskatchewa-nin
maakunnassa, missä ei tarvitse rikastuttaa yksityisomistajia
auto-onnettomuuksien kustannuksella, ja missä autovakuutusten
perimi.sjärjestelmäkin on paljon halvempi, mitä
se on yhdeksässä muussa maakunnassa missä vakuutusyhtir
öillä on alueelliset ja paikalliset vakuutusasiamiehensä, joiden
täyty luonnollisesti myös elää. Maakunnallisesti järjestettyjen
autovakuutusten periminen voisi tapahtua vaivattomasti
ja halvalla hinnalla esimerkiksi siten, että vakuutusmaksut
perittäisiin samalla kun autoilija hakee vuotuiset
rekisterilaattansa.
Tällaiset maakunnalliset autovakuutukset, joita Canadan
Yhdistynyt kirkkokin nyt suosittelee yhdessä Canadan työväenliikkeen
kanssa, toimisivat eri maakunnissa samaan tapaan
kuin nyt toimivat työväen tapaturmavakuutuslait.
Niiden vuUa voitaisiin poistaa maanteiltä kaikki vakuut-tumattomat
ajokit yksinkertaisesti siksi, kun autovakuutus-maksut
tulisivat siksi halvoiksi, että kaikki voitaisiin pakottaa
sellaisen vakuutuksen ottamaan. - —
Sellaiset vakuutukset varaisivat hyvän minimivakuutuk-sen
kaikille autoilijoille ja kalkille jalankulkijoille sekä loukkaantumista
että omaisuusvahinkoa silmälläpitäen.
Sellaisten autovakuutusten yhteydessä poistuisivat kalliit
jä paljon aikaa vaativat oikeusjutut — tapaturman kaikille
uhreille maksettaisiin vakuutuskassasta automaattisesti
yleisten taksojen mukaan huolimatta siitä kuka on onnettomuuden
aiheuttanut tai mistä onnettomuus johtuu.
Ja kuten sanottu, tällaisen maakunnallisen autovakuutuksen
maksut voitaisiin periä rekisterilaattojen perimisen yhteydessä
niin, että kustannukset jäävät mahdollisemman alhaisiksi.
Mitä enemmän tätä asiaa ajatellaan, sitä lämpimän on
tervehdittävä sitä kun Yhdistynyt kirkko ryhtyi nyt tämäntapaista
maakunnallista autovakuutusjärjestelmää tukemaan
vaikka se ei näin yksityiskohtaisesti määritellytkään minkälaisen
tämän maakunnallisen autovakuutuksen pitäisi olla
ja miten sen pitäisi toimia.
TEOLUSUUSMArSSA ON INFUTIOPAINETTA
Kansainvälisen Valuuttarahaston
julkaistavassa 21. vuosikertomuk^
sessa todetaan inflaatiopaineeh
teollisuusmaissa lisSärityneeen. Ensimmäisen
kerran sodan jälkeen oh
käytännöllisesti katsoen kalkkien
teollisuusmaiden työllisyystaso yht
aikaisesti ollut korkea. Vuoden 1965
puolen välin jälkeen' on tuotanto
voimakkaasti kohonnut YhdysvaK
loissa, Canadassa, Euroopassa ja
Japanissa. Taloudellinen kasvu on
jatkunut Yhdysvalloissa yhtäjaksoisesti
kuusi vuotta hintojen ja kusv
tannuslen alussa pysyessä huomattavan
vakaina. Kustannus- ja hintapaineen
kurissapitämisestä on kuitenkin
viime vuosina tullut teollisuusmaiden
yhteinen ongelma. Ratkaisevan
tärkeänä pidetään sitä, että
Yhdysvallat ja Englanti pystyvät
poistamaan ulkomaisen maksutase-vajauksensa.
Taloudellisen avunr osalta todetaan,
että pitkäaikaiset luotot kehitysmaille
eivät ole lisääntyneet,
vaikka teollisuusmaiden' bruttokansantuote
on osoittantit jatkuvaa nousua.
Viime aikoina ovat kansainvälistä,
maksujärjestelmää rasittatreet Wu-ret
yksityiset kultahankinnat sekä
se, että useat maat ovat. vaihtaneet
dollarivarantojaan kultaan. Maailman
kullantuotanto nousi edelleen
ja sen arvioidaan olleen suunnilleen
1,450 inilj.: dollaria. ^^täpÄitsi l^eu-vostbliitoh
suorittamat kullan teyyn i
nlt lisäsivät kullan mätlrää ^550
milj. döUarilla. Kullan lisäys Aiiral-lisissia
varannoissa oli kuiteA&n
villit 2^0 milj. dollaria,.' vastMVah
lisäyksen oltua edellisenä Viionna
750 milj. dollaria. Maailman yhteen
lasketut valuuttavarannot lisääntyivät
vuoden 1965 aikana 1.33 mrd.
dollaria.
RIKKAAT RIKASTUJNIET,
KÖYHÄT KöYHTYNirf
Ldtitikuolemat on
yleismaailmallinen
ilmio nykyään
Nykyisenä suuntauksena lehtialalla
on se, että suuret lehdet
tulevat yhä suuremmiksi" ja pik-knlehdet
yhä pienemmiksi. Lehti-kuolemat
yleistyvät ja iltapäivälehtien
merkitys kasvaa, sanoi
canadalais-englantilainen sano-malehtikustantaja
lordi Roy
Thompson Helsingissä viikko
sitten pidetyssä haastattelutilaisuudessa.
Lordi Thompson mainitsi sano-malehtieji
suurena vaikeutena olevan
kilpailu television kansas i l moituksista.
Kovalla työllä voidaan
vaikeudet kuitenkin voittaa, jatkoi
lehtikuningas.
Suuri osa lordi Thomsonin 138
sanomalehden käyttämästä paperista
on suomalaista. Maassamme
lordi Thomson on neuvotellut Suomen
vientipiirien edustajien kanssa.
Hän kertoi olevansa tyytyväinen
paperin laatuun ja pitävänsä hintaa
kohtuullisena. Yhtymän laajentuessa
tulevat myös ostot Suomessa kasvamaan,
arveli lordi Thomson. .
Syyskuun 13 päivänä alkoi Genevessä
YK:n alaisen kauppa- ja kehityskonferenssin
(Unctad) neuvoston
kokous, joka päättyy perjantaina
eli 23. päivänä syyskuuta. On
syytä palauttaa .mieleen, että ensimmäinen
YK:n kauppa- ja kehitys
konferenssi pidettiin niin ikään Genevessä
23. 3.—16. 6. ja siihen osallistui
virallisia edustajia 120 maasta
sekä lisäksi runsaasti epävirallisia
tarkkailijoita. Konferenssin tarkoituksena
oli, paitsi perustaa YKn
alainen elin (Unctad), laatia ohjelr
mia ja suosituksia maailmankaupan
edistämiseksi ja nimenomaan rikkaiden
teollisuusmaiden ja kehitysmaiden
taloudellisen kuilun kaventamiseksi
osittain kaupan ja osittain
taloudellisen avun muodossa.
Geneven ensimmäisessä konferenssissa
muodostui ns. kehitysmaiden
ryhmä, johon.kuului konferenssin
osanottajamaiden valtava enemmistö
eli 75 maata (myöhemmin 77
maata). Tämän ryhmän mukana oli
vat myös Neuvostoliitto ja muut
sosialistiset maat. Valtavan tutkimusmateriaalin
sekä vilkkaiden
(osittain kiivaidenkin) keskustelujen
jälkeen kehityskonferenssi hy-lainen
kansantaloustieteen professori
Paul Prebish.
. Myt __; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-09-20-02