Vapaus, December 15, 1959

              p l i L
Qrgaii?(OfFiixQlshVCBhadiansJ^ Es-
Ubllshedr Nov. 6. 1917. • Authoi-lzed
M^secöDd dass maU by the Post
- OffIciB • Department. .Ottawa.: Pub-
';lidied||fthrlce0^vi^
•niursdays. and Saturdays by Vapaus
gjihlishlng^Compsjiy Ltd.. at 100-102
©m St. W.^Sudbu'ry. Ont:, Canada.
T^6phönMSBuaKX>«l^
El$itoriali(»flce:^^4^^
B. Suksi. £dltorW. Eklund. MaUlns
address: Boi)6?. S u d ^ ^
laiÄ^iiS^ltÄUSälNNÄT: - •
Canadassa: - , 1 vk. 8.00?6 UEi;'?>ti5^
Yhdys\mllölssa: i vk. 9.00^
Suomesi»: 1 vlc. ».50 6 kk. 5.26
tSyfti maanantaina, joulukuun 14
pnä'75 vuotta. , " >
.Yhdymme, sukulaisten ja tuttai-vain
önneritoivotuksiih. V'
ä edesijtyöttömyysvakuutustia;^ • > >
PP aikaan'^jouluajuhltttiin isiemme ^m^
^'^'^ asti; eli; joulukuun 21 päivl|stä^amm|ku 13
^ päivään^ Nyt sehtään riittää lyhempi juhliminen, 'vaikka varsinaiset
m-
'MK-:
M-m-
•SK;--
1/Ä .
I
li
i i
l i i
I II
p
m
jÖiUiimienot —<30ul^ suunnittelu ja kaupittelu alkaa jp paljoa
; aikä^ iu-
' - kijohie^jbu^ erikoisesti niitä liikkeitä, jotka ilmoit-tavat
.tiip^^^^
. 7 " i ' ^ N i i n , vanhojen perinteiden mukaan lehtemme ilmestyy jälleen
erikoisena joulunumerona, missä on liikeilmoitusten lisäksi paljon
erikoisia joulutervehdyksiä. Vapauden toimitus, konttori ja koko hen-
•: kilökunta yhtyy kansalai^stemme joulutei-yehdyksien vaihtoon ja toi­voo;
että tämä joulu olisi todella jouluiloa antava rauhan joulu. J u u r i
täcsä mielessä julkaistaan tässä numerossa sekä jouluaiheisia että
f," n)uit$ erikoiskirjoituksia ^
iu>..j.n-ul.kivanha'"rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" joulutervehdys
txmtÄu tänä jouluna paljon aidommalta ja rehellisemmältä kuin
' -^m^nneinä pahimpina '"kylmän sodan" jouluina. Kansainvälinen jän­nitystilanne
on hieman huojentunut. Maailman kansat hengittävät
^'vafeänvapaamminja kaikkialla odotetaan kansainvälisiä sopimuksia
i//y^jij^eiden kokeideii kieltämiseksi ja kaikkien ydinasevarastojen
...upottamiseksi meren sj-vyjleen, sekä yleisen aseistariisumisen toteut-
"'''tämiseksi. Jos mikään, niin tällainen toivo rauhanasian voitosta an-
" " t a a ' n y t todellista joulujloa ja -rauhaa matalammassakin majassa.
- - -'Sydämellinen kiitos avustajille, sekä ilmoitusten ja tervehdysten
kerääjille tämän juhlanumeron valmistamisen hyväksi tekemästään
V~~lc6rvaamattoman arvokkaasta työstä. Suuirkiitos Vapauden lukijoil-
' le ja kannattajille siitä maiiniosta talouskannatiiksesta, minkä joulu-'
; numeromme jälleen sai.
Hauskaa joulua kaikille kansalaisillemme, ja erikoisesti Vapau-
; den lukijoille.
Olemmeko sittenkään tasa-arvoisia?
Näyttää sillä, että pahamaineinen rotusyrjintä on kaikista kau­niista
puhieicta huolimatta leviämässä ja laajenemassa Canadassakin.
Ja silloin kuin joku kansalaisosa joutuu joko rotunsa, .kansallisuuten-
\ sa, uskontonsa tai poliittisten vakiaumustehsa vuoksi "lainsuojatto­maksi",
ykjikääh kansalainen ei Voi o l la enää varma kansalaisoikeuk­sistaan.
Jos maassa harjoitetaan syrjintää jotakin erikoista rotua
vastaan, silloin sitä voidaan toteuttaa myös kaikkia muita vähemmis­töryhmiä
vastaan joko rodun, kansallisuuden, tai jonkun muun teko-
. syyn varjossa.'", ^^j-^-
Rotusyrjinnän harjöittaniinen ja sen paheen leviSminen
koskee siis kaikkia canadalaisia, ja erikoisesti kaikkia siirtplais-j
a muita vähemmistöryhmiä.
Ja minkälaiset ovat sitten näkymät näiltä tiimoilta?
Aluutama päivä sitten saimme lukea päivälehdistä, että eräs ad-ventistipappi.
Hev. K. Lv MeComas nimeltään, -r-- o l i torontolaisessa
' kirkossaan kieltäytyhyf vihkimästä nuorta paria sen vuoksi kun toinen
; heistä oli m u s t a - j a toinen valkoihoinen.
Tämä nuori pari, mikä sivumennen sanoen kuului samaan seura­kuntaan,
oli järjestänyt vihkimistilaisuutensa "omaan" kirkkoonsa.
Mutta kun mainittu pappi ei kuulema hyväksy eri rotujen yhteistä
avioliittoa, n i i i i nuori pari jätettiin vihkipallille kuin nalle kalliolle.
, Valkoihoiselta papilta tämä oli selvä j a julkea rotusyrjintätoimenpide
k.o. mustaihoista seurakuntansa jäsentä vastaan! Mutta voimassaole­vista
virallisista lakipykälistä huolimatta tätä pappia ei ole vedetty
vastaamaan tekosestaan? Me emme tiedä, "vastustaako" tämä ar­von
pappi esimerkiksi suomalaisperuisen nuorukaisen j a englanti-laisperuisen
neitosen avioliittoa. Mutta jos hän voi tehdä tällaisen
' hävyttömyyden neekerille niin silloin hän voi sen tehdä yhtä hyvin
suomalaisperuisellekin nuorelle!
; • Mainittakoon, että ko. nuorenparin täytyi mennä pois "omasta"
V kirkostaan johonkin toiseen kirkkoon, missä heidät lopulta vihittiin
pyhään avioliittoon. Mutta mitä tämä nuori pari ajattelee kun hei-
' dän "oman" kirkkonsa pappi saarnaa seuraavan kerran "meille saman
jumalan lapsille" siitä voi vetää lukijat omat johtopäätöksensä, s i l li
> painovapauslaki ei hyväksy asianomaisen vastauksen julkaisemista.
; Toinen yhtä ruma ja vielä kauaskantoisempi tapaus koskee erästä
toista ontariolaistaneekeriä.vja myös Ontarion maakunnan työrainis-
• teriä* joka antoi siunauksensa edellämainitun neekerin syrjinnälle
/ maakunnan lakipykälistä piittaamatta. ?
Windsorilainen 41 vuotias neekeri Lloyd Watkins aloitti viitisen
• kuukautta sitten yleisen kampanjan oikeuksiensa puolesta siksi kun
• e r ä s sikäläinen kiinteimistöliike Oli kieltäytynyt myymästä hänelle
taloa ihonvärinsä takia. Jutun kulku on seuraava: Watkins yritti
i r.ostaa^^i esikaupun-v^^;
5 ole asuntoja myytävänä.
^:Myöhemminkiinteimistöliikkeen edustajan sanotaan m^ et-
; ; t e i sieltä myydä • taloa, neekerille, sillä se;a
• hintaa?
, -^Kuten tiedetään, Ontariossa on n.s. "Fair Accommodation _
» Practices" laki, minkä pitäisi-estämän rotusyrjinnän, sillä täm^n l a in
> ""mukaan on rangaistava rikos; jos j o ku kieltää asiakkaalta asunnon,
; -palvelun tai laiiokset, jotka ovat tavallisesti^yleisön käytettävissä, hä­nen
rotunsa,-uskontoQsa, ihonvärinsä tai kansallisen^^^^^a
ruskealla. s
- X . J — \ _
Tämä on Ontarion maakunnan lakj! Sitä on mainostettu miltei
kaikkiparantavana palenttilääkkeenä rotusyrjintää vastaan. Mutta
siitä laista "puuttuu hampaita", koska rotusyrjintää kuitenkin harjoi­tetaan
melko yleisesti, kuten ylläesitetyt tapauksetkin jälleen osoitta­vat.
Laki sellaisenaan on tietenkin hyvä, mutta l i i an heikko. Se kai­paa"
ilmeisesti parannuksia j a ennenkaikkea valtiovallan päättävää
esiintyniistä' l a in täytäntöönpanon tiimoilta.
Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Torontosta viime viikolla
'tulleissa uutistiedoissa kerrottiin Ontarion työministeri Daleyn'sano<
neen; että ko.rotusyrjintävastainen lakimme e i koskekaan Uinteimistö-alan
liiketoimintaa? Toisin sanoen hän selitti, että kiinteimistöalalla
on lupa harjoittaa rotusyrjintää niin paljon kuin haluaa, sillä se ei
olekaan rikos, kuten esimerkiksi mr. Watson jä monet muut ontario-laiset
ovat luuUeet. r ^
- Tämän johdosta nousee kysymys: Kuinka monta muuta aukkoa j a
takaporttia^ on täsgä rolusyrjintävastaisessa laissa? Julistaako tyd-m
i n i s t e r i i D a l e y J a i n i u l k o p u o l e l l e kuuluvaksi kaiken se
1 YLEISÖ N
1 I^IPIF
1 IVIIvtll-
1 t.^rä^kiiyimr^m^^mm
S U O M A L A I S E N LJElPÖKÖblN
Vani^iiver. Olen innokkäasri
Itikenut "pakinaa Vancouverin suo­malaisten
iepokpdista".; _^ ~
Tulin ymmärtäinään, että lepoko­din
yhdistyksen johtajat eivät kan:
nata suonialaista haalia Vancouve­rissa.
Samalla he eivät kaiketi kan­nata
niitä henkilöitäkään, jotka pi­tävät
sen (haalin) toiminnassa.
Kaunis unelma, niin läheltäi to­teutumistaan
— hoito on odottamas­sa
vanhempia työn raatajia. Oma
mielipiteeni on että poliittiset sei­kat
olisi parasta työntää sivuun täs­sä
asiassa kun meillä kerran on
omat mielipiteet niistä asioista —
j a uhrattava yksimielisesti kodin
valmistamiseksi työtätekeville, siliä
vanhuus kuitenkin tulee joskus
meille kaikille. Työpäivät ja
terveyskin jäävät silloin muisto­j
en joukkoon. Lukiessani Vapaudes­ta
k 0.=; kirjoituksen tuli mieleeni,
kuinka kauniisti meidät otettiin
Vastaan Clinton haalilla toisen maa-ipuistot
kaupungin;:halki^\.;yirta^
Vtavajokilukiiisinesiltomeen ahta­vat
sille romanttista viehätystä: K u n
' koulu jenr>histöriantunnit:i ovat-; taka­napäin,
iemmeSuomess^.oiseinkaan
tule;: a j atellesksiv- i e t ^ < v Tshekkoslö-i
y a k i a 5 p n l | ^k
man- kulttuurin tyyssija;-Siellä ön
ensimmäinen^^ A l p p i en ?^pohj6ispuo-
•leJle-perUsptu^
i y i i jöhtjija .ka^^ iä
I,tornein t k p r i s t ^
ra|^hhettu 1300-1|^ Samoin;
keskellä JRrahaa kohoaval^ ihastut-taväliä
kukkiiiäila plevä Hradtanyn'
linna; jar-iki-iTiana kädetraali, jota
on jatkuvasti rakennettu 600 vuo­den
ajan. Jjinnä on nykysin tasa­vallan
presidentin asuinsija, osa sii­tä
on museona; Linnan pihalle oli­vat
äidit tuoneet lastenvaunuja jä
paistattelivat siinä päivää kunnia­vartion
vierellä. Kävimme linnan
vanhassa salisca ja katsoimme ik­kunoita,
joista v. 1618. keisarin v i ­hatut
käskynhaltijat heitettiin ulos
roskatunkiolle. Se historiallinen
heitto merkitsi 30-vuotisen sodan
syttymistä.
V A N H A A KULTTUURIA
Tshekksloyakiasra on useita van­hoja
linnoja, jotka on säilytetty mu­seoina
ja taidegallerioina. Kävim­me
Karlsteinin linnassa, joka on 15
km päässä Prahasta. Sen kultaisen
katon kappeli on maail.nankuiilu
kalleus samoin mestari Theodorikin
133 muotokuvaa.
Ritarisalin seinillä oli kymmeniä
täällä keisari R u d o l M L n hoviastra-nomeinaraTaideharrästiis
on jatka­nut
vireänä Tshekkoslovakiassa vuo­sisadasta
toiseen^' Nykytaiteen mu­seossa
tapaa Cezanneui; Van'Goghin
ilmansodan aikana. Meidän ei tai*- rintaveistokcia, jotka esittivät l i n -
vinnut koskaan silloin maksaa si- nan valtiaita ja. heidän puolisojaan.
säänpääsylippua kun menimme oh-' Kaikilta veistoksilta oli nenät lyöty
jelraatilaisuuksiin tai tansseihin. Ja murskaksi. Kun tiedustelimme syy-monta
hauskaa iltaa saimme viettää tä siihen, saimme kuulla ruotsalai-suomalaisten
seurassa Clinton haa- sen sotajoukon jättäneen sellaisia
l i l l a . Ja ne s y ö m i s e t , h i e n o t l e i v o K -
set j a k a h v i t o l i v a t inyös vapaat
muistomerkkejä 30-vuotis';n sodan
aikana. Karlteinein valloittamat
mefile "nälkäisille". Muistinkohan ^ tomaan linnoitukseen eivät Kustaa
edes kiittää niistä, kun t u l i se päi- Adolfin joukot tosin päässeet. He
vä, jolloin Vancouverin lapset saa- olivat mellastaneet Prahassa josta
poivat kotiin ja mb toiset lähdimme j veistokset myöhemmin oli siirretty
kotia kohti, ja nieidän hyväksi jär-1 Karlsteiniin. Aprikoimme niitä
jestivät Vielä viimeisen ohjelmail-} katsellessamme kenen suomalaisen
taman? Vuodet monet ovat' vie-j hakkapeliitan nyrkinjäljet siinä
rähtäneet siitä illasta, ja jos unoh- mahtoivat näkyä. Siihen aikaan
din silloin kiittää sanon sen nyt! lienee tapjihtunut ensimmäinen kos-
Kiitos Clinton Hall. Varmasti olet | ketus suomalaisten ja tshekkiläisten
monen muistossa — etkä koskaan^^välillä ilmeisesti vähemmän rau
ollut liiaksi "vasemmalla"! hanomaisissa merkeissä.
Omasta puolestani toivon näkev.v l
ni tässä suomalaisessa työväenleh-dessä
kirjeen joltakin lepokodin
johtajalta, miksi Clinton .haali ei
muka kelpaa heille?
— "Vanha veteraani", M. M . ö.
Böömin-Määrin hallitsijoiden jou­kossa
oli aikanaan suuria taiteen
harrastajia ja renesanssiruhtinaita;
jotka hankkivat kokoelmiinsa ainut­laatuisia
taideteoksia. Praha.ssa on
harvinaisen rikas primitiivisen go-ikeudenkäynti
Marokon
-puoluetta vastaan
Casablanca. — Joulukuun 15.
päivänä alkaa Marokossa uiisi oi­keudenkäynti
matan kommunis­tista
puoluetta vastaan. Oikeuden­käynti
on jatkoa lokakuun lopussa
päättyneelle jutulle, jossa Maro­kon
hallitus kärsi tappion. Silloin
o l i oikeusistuimen pakko todeta
täysin perusteettomiksi hallituk­sen
syytökset puolueen muka epä-islamilaisesta
ja monarkianvastai-sesta
toiminnasta. Kuten jo s i l -
1
1
Eversti Lehmuksele
4 kk. ehdotonta
Helsinki. — Eversti evp., ent.
puolustusministeriön kansliapääl,
likkö Kaarle A: Lehmus tuomittiin
jouluk.: 10 pnä jatketusta, erittäin
raskauttavien asianhaarojen valli­tessa
tapahtuneesta veronkavalta-misesta
neljäksi kuukaudeksi van­keuteen.
Päätöksen mukaisesti tuo­mio
pannaan täytäntöön Phdottoma-na.
vapausrangaistuksena. Ratkaisu
tapahtui äänestyksen jälkeen.
Raastuvanoikeus oli tutkittuaan
jutun ' katsonut; selvitetyksi,; että
Kalle Lehmus oU jättänyt 'tahal­laan,',
ansiotonta; hyötyä saadakseen,
ilmoittamatta veroja ainakin - vuon­na
1953 1,4 miljoonaa, 1954 1,4
miljoonaa, i ^ 9 5 5 16,69-.m
1956 8,15 miljoonaa, 1957 10,37 mil^
Joonaa markkaa eli ^yhteensä aina­k
in 38,000,000 markkaa. Syytteet
vuosina a950-^5^^-^nahdollisesti; ta:
pahtujieista:kavaltamisista oli ^van­hentuneina
hylätty:: J a , muilta; osin-olivat
-syytteet toteennäyttämättö-minä'
niinikään tulleet/hylätyiksi/:v
Sekä virallinen syyttäjä, jona
toimi .ensimmäinen' kaupunginvis­kaali,
lakitiet.- t r i Mikael. L i vson et-:
täLehmuksen avustaja varatuomari
Ilmari Sarva. valittivat ;päätöksestä
Helsingin hovioikeuteen.
Istunnon puheenjohtaja oli van­hempi
oikeusneuvosmies Birger
Candolin.
nän j a siihen verrattavan mikä kohr
distuu "parempien" anglosaksilais-ten
'toimesta "huonompia" rieeke-reitä-
pjai muita'Vähemmistöryhmiä
vastaan? Me vain kysymme — ja
ihmettelemme! ]
loin saatettiin ennustaa, ei halli­tus
jättänyt asiaa tähän, vaan
vetosi vapauttavasta tuomiosta ja
nyt asia käsitellään uudelleen.
Uuden oikeudenkäynnin valmis­teluissa
herättää huomiota se kii-reisyys,
jolla hallitus on toimeen­pannut
kaikki uuteen oikeudenkäyn­tiin
liittyvät seikat. llmeLsesti on
tarkoituksena ehkäistä Marokon
kommunistista puoluetta valmistau-
Uimasta puolustukseen ja toisaalta
halutaan estää vastarintaliikkeen
syntyminen .sekä marokkolaisten
keskuudes.sa .että kansainvälisessä
mittakaavassa. Oikeudenkäynnin
ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan
juuii-i tämän laajan vastarintaliik­keen
aiheuttaneen hallituksen tap­pion.
Silloin saapui tuhansittain
vastalauseilmauksia Rabatiin, maan
pääministerille Abdallah. Ibrahimil­le
j a solidaarisuusilmauksia Maro­kon
Kommunistiselle Puolueelle Ca^
sablancaan.
V A A L I T TOUKOKUUSSA
Oikeudenkäynnin ensimmäisen O'!
san päätyttyä antoi Marokon Kom­munistisen
Puolueen pääsihteeri
A l i . Y a t a haastattelulausunnon rans­kalaiselle
-France Nouvelle-lehdelle
ja totesi siinä, että ensi vuoden tou­kokuussa
suoritetaan Marokossa
kunnaUisvaalit ja; hallituspiirien-ja;
maan taantumuksellisten: pyrkimyk­senä
on saada kielletyksi puoltneen
osanotto vaaleihin.
Tämä on sitäkin tärkeämpää; kun
puolueen; keskeiset taistelutunnuk^
set — ulkomaisten sotatukikohtien
poistaminen, maareformin, suoritta­minen
ja maan talouselämän itse­näinen
hoitaminen ilman ulkomais-;
ta holhousta — ovat saaneet yhä
laajempaa kannatusta väestön kes-kuiidessa.
Tämän .vuoksi on välttä­mätöntä'
torjua: :;hallituksen-pyrkiv
mykset myös oikeudenkäynnin toi­sessa
vaiheessa.
S
.Kansan kulttuuriharrastuksia tue
tään kaikin tavoin. Nukketeatteri,
joka;;vaniiasta(an ori iollut; lähellä
joukkoja. nauttii suurta suosiota
riykyäänkin. Nätrfiirie uusinipia v i r -
täuksiia elpkuvari alalla, jörikinlaisen
elpkuvari - ja teatterin välimuodon,
jota nimitettiin "Taikalyhdyksi".
Luova taiteellinen rnieiikuyitUs et­sii
sillä tavöinuusia ilmaisumuotoja.
Näimme maacejudulta saapuoieita o-suustoimlntatilan
emäntiä popperäs­sä;
iseuraamassa Stnetanan "Salai­suutta".
Lukuharrastus Shveikin
ja Cäpekin maassa on siiuri ja ul­kolaista
käännö:kirjallisuutta on
rrasaasti saatavissa. Ensimmäinen
henkilö, joka tupsi Väinö Linnan
••Tuntemattoman sotilaan" oli au­tonkuljettaja
Slovakiassa. Kirja on
ilmestynyt tänä syksynä Slovakian
kielellä ja autonkuljettaja nuorukai­nen
oli lukenut sen kirjarenkaassa,
jonka jäsen hän on. "Turttematon"
kuului häntä miellyttäneen. Saa
mamme luettelon perusteella saa­toimme
todeta että Tshekkoslova­kiassa
turunetaan enemmän suomar
laista kirjallisuutta kuin Suomessa
tshekkoslovakialaista. Kuitenkin
Tshekkoslovakian asukasluku on
kolme kertaa suurempi kuin Suo­men.
ARKIELÄMÄÄ
Prahan arkielämää katselimme
pitkillä kävelyretkillä virallisen oh­jelman,
ulkopuolella. Silminnähtä­vänä
ja yleinen hyvinvointi vastaa
täysin ns. pohjoismaista tasoa, jos­ta
meillä niin ylpeillään. Huomat­tavaa
on että pukeutumisessa ci
näe senkään vertaa sosiaalista eroa
kuin täällä. Näyteikkunat ovat
kauniit, myymäläpalvelu hyvin jär­jestetty.
Näimme paljon hauskasti
järjestettyjä pikkubaareja. joi.-.sa
prahalaiset työhön mennessään no
peasti saivat suosittua kaakaota t a i
kahvia riionenlaisten hei-kullisten
leivosten tai voileipien kanssa.
Elintaospsta puhuu myös maassa
eivät kerskaile,'.heissä;;>on:;tyynt
mitse;^-Ja Tshekkoslovakian'kansan
rauhanpyrkimyksestäei voi erehtyä.
Rauhäntunnukset;:näkyvät«i^: ;'t
taiden porteilla j a tehdassalien-sei-niCsä.
RTekstiilitehtaan työläiset ot:
tivjjt. meidät vast'a'an kulttuuritalon­sa
:öi^lli't^ julis­tuksella,
jossa lausuttiin suomalai­set
räuhanystävät tervetulleeksi. ^
"Haluavatko kaikki Suomessa rau-haä",
Jcui:'käsi mihylle hiljaa yahhäT
naistybläineh hyvästeilessään viri
tä eräässä Tatran lomakodissa. Eri
unohda hänon ystävällisiin ruskei-hln
silmiinsä yhtäkkiä noussutta
huolestunutta ilmettä.
Tshekkoslovakian kanca, jos ken
on saanuit kokea sodan kauhut^ Se
on tuhat vuotta saanut taistella kan­sallisen
riippumattomuutensa puor
lesta. — Koko kulttuurimme on
syntynyt taistelujulistuksena kan­sallisen
olemassaolomme oikeutuk-f
d u puohsta, sanoi sanomalehtimies
jolla hänelläkin oli kuvaava nimi
Svoboda (vapaus). Kävimme Lidi-cessä.
kylässä josta on tullut sodan
raakuuden ja fasisminvastaisen
taistelun järkyttävä muistomerkki.
kaa; keskitysleir iii • pblttöuimista,: j
sa bli tu^^^^
^kuifeiKrte^
^ti||rä|^ha^
oloon t {jääneistä ' ,Liäicen naisista:
Hän seurasi meitä seesteinen ilitie
päivettyneillä kasvoillaap,/jpiltji
kärsiriiyksen jäijet;olivat;kadpnpeet
Häh oli sitä Tshekkoslovakian kan-.
saa ijbk^fti^esi,;^^
• ön nälinyt,, miten ;; kansaridemok-taättirieh;-^
Tsliekk^
taa rauhaa ja kansojen ystävyyttä.,
Lidice; on uudelleen 'r,ak'eriri'ett!u.
Puutarhat: yri(i^äröivät:ft
näköisiä asuintaloja j a kylän Jkesr
keliä kohoaa uuttuuttaan' - hohtava
suuri kultfuuritalo. JCyläri teille
kantautuu ruusujen tuoksu Räiihan
ja ystävyyden ruusutarhasta, .vjpk^
leviää rinteellä kyläh alapuplella.
Sieltä on laaja näköala yli kultai­sessa
usvassa kylpevien .hedelnfiäl-listeri
vainioiden. Mikä vastakohta
sodan hävitykselle! Kylätietä tulee
vastaamme iliainen nainen työntäen
maitotonkkaa pienissä käsirattaissa,
kuuluu ruohonleikkuukoneen suri­naa,
kukot kiekuvat ja leikkivät
lapset huutavat. Vastaamme juok­see
kolme pikku tyttöä pysähtyen
katsomaan vierasta kieltä puhuvia
Näimme sen pienessä museosta kai- muuikalaisia. He. Ivankaj Mirenka
ken, mikä oli jäänyt saksalaisten | ja Jenitska, olivat uutta Tshekkoslo-
••opetustarkoituksessa" hävittäniäslä' vakiaa. he;-eivät tiedä sodasta ja
entis',stä Lidicestä: joku muren ra-1 heille kansa rakentaa rauhaa ja pa-jäytetystä
hautakivestä, joku pala-i rempaa tulevaisuutta,
nen talon kivijala ta, seinillä kuvat, Mirjam Vire^Tuominen.
koi Tuomiokirkossa valtionemöfeton -J^
juriialanpalvelus, jossa saamasi'piis- '1'^}}
paösriip Alaja. Iltapäivällä pn^
tiorieuvostbh; järjestärnä; iuhiälwn^Si
siäfctti, jossa Helsingin kaupungin-orkesteria
johti pröf. Tauno,Hanmi-kainen
ja spiistina' oli oppperai&^
laja Lauri Lahtinen. Klo 16.30 vai-kolakkiset
ylioppilaat kävivät laske- Iftl
ileerisä Hietaniimen san- ' v .l
II I
massa
kariristille^ja-v marcalkka'''Manri^^
helmin haudalle, jostasitten mär.s- \,.c
sivat soihtukulkueena suurtorille ''^^
siellä pidettävään itsenäisyyspäivän
tilaisuuteen. Illan hämärtyessä syt­tyivät
jälleen tuhannet kynttilät ko- :
tien ikkunöicsa itsenäisyyspäi^fsiri:
kunniaksi* osoittamaan, että juhla- '^Ij
mieli vallitsi myös suojaisissa ko-deissa.
Päivän juhlallisuudot päät- 3/
tyivät vanhaan tapaan vastaariöt- :-|§
topn ja juhlatanssiai^iin presidentin: : ; | ^
linnassa.' . - ' ' '
' ; •—r— • ••••>--,r*tl
•Tr
On jouluaatto vuonna 1943. Yk.si-näineri
rahtialus halkoo Itämeren
aaltoja. >
Se oli ensimmäinen jouluni, jon­ka
Vietin nv.-rellä. Se o l i myös en-
Kirj. Kaaleppi
puolilta päiviltä sai toinen perämies
saattaa hänet alas komentosillalta.
Muuta riesaa hänestä ei sitten sinä
simmäinen jouluni, jolloin olin pois- päivänä enää ollutkaan; hän pysyi
sa kotiväen parista. Olimme juuri koko sen päivän visusti salongissaan
ennen joulua ottaneet ruotsalaisesta ^ ja järjesti siten meille muille joulu-satamasta
malmilastin Saksaan vie- rauhan.
tavaksi. Lastilla oli ki^re; tarvitsi
han Saksa terästä . . . Parhaillaan
riehui tuhoisa maailmansota ja me
olimme eräs ratai tuossa tuhoko-neistossa.
Kenenkään mieleen ei
Mitään kotoista tunnelmaa ei aat­toiltana
syntynyt olosuhteet olivat
niin erilaiset, muitta kuitenkin 6"-
limme latautuneet jonkinlaiseen
jouluvireeseen. Haluttiin olla yh-tullut
että parhaillaan valmistau-j dessä kuin aikoinaan kotona, j a va-käynnissä
oleva kamppailu liikali- dataan niinsanottiuin rauhan juh-j paavahti kokoontuikin illallisen jäi
havuutta vastaan. Tosin vieras-
'maalainen ei voinnt kadulla näke­mänsä
perusteella todeta Ijikaliha-vuuden
yleisyyttä. Ihmiset olivat
yleensä terveen ja hyvinvoivan nä­köisiä,
mutta enemmän lihavia i h ­misiä
luulen tavanneeni Neuvo.sto
liitossa. Kuitenkin lääkärit ovat
todenneet väestön keskipainon
rious.seen ja havainneet makeiden
leivorinaistnn muodostavan i-avin-nö.
ssa hyvin suuren osan. Se ei si­nänsä
ihmetyttänyt, sillä myymälät
kilpailivat herkkujen esittelyllä
näyteikkunoissaan. Jokaisella lei­pomoliikkeellä
on vuotuinen myy.n-ti.
sL-.unnitelmansa. jonka ylittämises­tä
ne saavat erikoispalkinnon. Niin­pä
kukin liike pyrkii valmistamaan
yhä uusia ja parempia herkkuja ko-rotta|\
seen myyntiään. Puhe sii­tä,
että sosialismi lamaannuttaa y -
ntteliäi.syyden, on tältäkin kohdin
paikkansapitämätöntä.
" H A L U A V A T K O KAIKKI
SUOMESSA R A U H A A ?"
Jos minulta ky.syttäisiin, mikä
teki voimakkaimman vaikutuksen
laan.
.louluaatlona laivamme höyrysi
keskellä Itämerta. Mutta, siitä huo­limatta
olimme niin tapojen orjia,
että jo aamusta alkaen ryhdyimme
valmistautumaari . joulunviettoon.
Vapaavahti uurasti innolla- sekä
kansiniiesten että lämmittäjien
skanssoirsa vesisankoineen ja här-joineen;
pitihän sentään olla''puh­dasta,
vaikkei mitään riiuuta olisi
ollutkaan . . .
Joi:.lutunnelma vallitsi laivassa
aamusta lähtien. Siihen oli omjaan
vaikuttamaan myös ympärillämme
oleva Itämeri. Paivä oli tyven ja
meri rauhaisa, vain mainingit oli­vat
cnha -muistuttamassa edellisen
paivan myrskystä, jolloin valtavat
ve:imas.sat pyyhkivät yli takakan
nen ja heittelivät laivaamme kuin
m itäkin venettä.
Juhlatunnelmissa oli myös laivan
kippari, vanha merikarhu Hokans-son,
merimiesten keskuudessa "Hul­lu
Hokanssonin" nimellä tunnettu.
Jo aamusta lähtien hän oli^ahkeras-ti
scuiiiistellut ainaisen seuralaisen­sa,
konjakkipullon, parissa ja jo
keen kansimiesten skanssiin iltaa
viettämään. Puosua oli lapsettanut
n i in paljon, että hän o l i valmistanut
eräänlaisen joulukuusenkin. Se o l i
tosin vain rautalangasta, mutta kun
hän oli saanut emännältä vähän
pumpulia ja pari kynttilää, joilla
hän oli tuon "joulukuusen" somis­tanut,
se o l i jopa kauniskin — aina­kin
meidän mielestämme. , .
Äiti oli sentään muistanut poi­kaansa.
Laivamme "Kipinä" — ra-diosähköttäjä
— oli siepannut ko­neillaan
äitimuorin eetteriin len-nättämät
terveiset. Se o l i parhain
joululahja, minkä olen koskaan saa­nut.
Sinä iltana seisoessani ruoris­sa
ja katsellessani vuoroin kompas­siin
ja tähtiin tuli koti elävästi mie­leeni.
Ajatuksiin palautuivat äiti,
i:ä, voli ja sisko jotka parhaillaan
ovat kotona iltaa viettämässä kuu­sen
kynttilöiden hämärässä valais­tuksessa.
Palautuivat ajatuksiin ai­kaisemmat
joulut kotona, jouluaa­ton
kotoiset askareet, kuusen tuonr
tl tupaan j a sen koristelu, joulusau­na,
joulupukin tuomat lahjat ja jou­lupöydän
antimet: Niin, siellä ko-joulua
m
•M
m
" M i
~ I
' -hm
tona he jälleen viettävät
vanhantavan mukaan.
Mutta vapaavahti keslcustejfee
kansimiesten skanssissa. Jpukösisa:
on miehiä, jotka ovat purjehtine.et
maailman kaikilla merillä. ' M u j s:
töihinsä vaipuneina he kertovat mo­nista
vieraissa maissa viettämistäkii
jouluista: Kummartuneinä j a sa­malla
kadehtien nuoret v^sta en-siriimäistä
iriatkäarisa tekevät faiva-pojat,
kuuntelevat heidän ' jul|u-jaan
joissa he saavat kifuiia m^^
uutta ja putoa asiaa. Tietenkin i u -
tut ovat l i i o i t e l t u j a , m u t t a l ;;kjälä
niissä sentään ori .siteeksi .tpttäkin.
— Muistan eräänkin jbrijun^^ Jiji:;
l o in olimme Sharighaiss^V'
juttuh:a vanha piiosu. Ja sitten li|n
kertpo eiäyästi muistoj'äan\^f^
joulunvietosta. ' /' *"
Yksinäinen laiva höyryää malmi­lastissa
öisellä merellä. Vapaavahii
ja kippari nukkuvat. Laiva kuiter|-
k in elää.; Alhaalla laivan uuriienia-^
sa nokiset ja hikiset länimittajät l^-^
pioivat hiiltä höyryparinujen tulipe-siin,
keulassa vahtimies -tähystä^
silmä tarkkana pimeälle merelle jä
ruorimies ohjaushytissä valvoo, e f
tei kurssi muutu.
On jouluyö Itämerellä.
'm
•f
»;•
'••'m
•'MM
• '•'.•ir;--!^.-|
Tiesittekö että... j
— naftaa tuotettiin sata vuotta
sitten koko maailmassa vain 500
tonnia, mutta jo v. 1901- sen tuo­tanto
oli 22 miljoonaa tonnia'ja ny­kyisin
maailman naftatuotanto 1^-
henteloe.jo miljardia tonnia; ' J
— työvoiman on laskettu lisää^i-tyvän
Suome;sa vv. 1959—1970 350,-
000 hengellä.
— Maailmankuulu Moskovan Bol-shoi-
baletti perustettiin v. 1773
Moskovan orpokodin lapsia varten.
valo viipyy matkalla kuusta
maahan yhden sekunnin ja neljän­neksen,-
mutta :.auiingo.sta -maahan ?8
minuuttia;
ihmeeiiliien "itsenäisyyspäiväpuhe"
Kirjoitettu on, että autuaita ovat
pölkkypäät. Sillä he: eivät ;huku! •
, Ja se pitää ilmeisesti paikkansa
myös Icskisläisten sosialidemo­kraattien
;kohdalta, jotka ovat saa­neet
armon sekä Suomen :suui*por-variston
pääpuolueen, .kokoomus-mamman:
kainalossa -. .että -vallan
kaikkein , pyhimmässäi; Yhdy-svai-tain
rah^aailman;edustajan,; Nfiw
York Timesin paj^stoilla.
.Toronton kautta- saamiemme; t i e:
tojen mukaan mainittu New Yor­kin
valtalehti;^oli*löytänytSuomes^
ta yhden sellaisen leskisläisen sa-nomalehtitoimittajan,
soikean pölk-kypään;
joka nauraa - hohottaa: hau-:
tajaisissa, mutta itkee ja valittaa
häissä ja ristiäisissä! Mies on ni­meltään
sopivasti kyllä Pelkonen ja
New York Times hekumoi siitä " i l -
senäisyyspäiväpuheesta", minkä tä­mä
leskisläistoimittaja oli Riihi­mäellä
pitänyt.
Pelkonen oli kuulema "poikennut
aimo tavalla" tavallisista itsenäi
•syyspaiväpuheista;ja selittänyt,.että
tilanne kansallisesti on muodostu­nut
sellaiseksi, että Suomen itsenäi­syyden
jatkuminen vaatii paljon
enemmän kuin tavallista \suunpiek-
.sänlää, 'X
"Puhuja syytti maalaisliittoa '. . .
Puhuja jatkoi edelleen . . . mikä
häpcämätön ja kaaoksellinen tilan­ne
vallitsee cduskunnas.sa . .' . T i -
l^;;ffr#!iKs'^|W^
lisäksi, vielä lukuisa joukko«^seI-laisia
edustajia, jotka ovat vai-
: miit sopivan; tiläisUäden tultua
hyppäämään julkiisestikin kom­munistien
vankkureiliei .' . . po­liittisesti
näyttää olevan talviso­dan'
päivät edessii ja Suomen
kansan olisi ryhdyttävä sisäpoli­tiikassaan
torjumaan se,' vaara * ."
(Vapaa Sana, Toronto, jouluk. 10
pnä Herran Vuonna 1959!)
;:iKyllä onkin itkemiseri ja ruiku­tuksen
syytä! Eduskunta Pn pirun
kaulalla. Neljännes, edustajista
on jo kommunisteja ja heidän'. apU;
naan 14 :leskisläisistä eronnutta
::;osdem-opposition miestä j a lisäksi
on kuulema vielä "salakommunis-leja",
jotka ovat "valmiina hyppää­mään"
jneX-Ja
mistä johtuu tällainen kata-,
luus! Suomen "pahasta" kansasta,'
jojta on niin "tuhmaa", ettei osaa
äänestää ;: Toronton Vapaia; Sanan
kaavojen mukaan!-- Kaiken - tämän
_.^mmärrämme kyllä yskän miksi johdosta oletammekin Vapaa Sa-lällainen
•'ilsenäisyyskäsite" löytää nan huokaavan haikeasti: , E i ole
armon New Y o rk Timesin, —- ame- enää edes Manerheiriiiä, e i ' Sian-rikk'alai.
sen , Suuren Rahan yhden päätä, ei Kosolan Vihtoria eikä
suurimman lehden palstoilla, muitakaan sen luokan epäjumalia.
Mutta vaikea on sentään sulat- Ja katso. Suomen "tuhma kansa"
taa sitä minkä vuoksi torontolainen valitsikin jo toisen kerran histo-
Vapaa Sana tällaista "itsenäisyys^ _rjassa:m enemmistön työväenmie-hautaus-
ruikutusta'^ julkaisee palsrhiävja.-naisia eduskun
mesin kirjeenvaihtaja,, joka kertoo
Pelkosen puheesta ja katkerasta
hyökkäyksestä poliittista pahennus­t
a vastaan, lisää, että Suomessa po­liittisissa
piireissä syytetään presi­dentti
Kekkosen . . : hyljänneen
perinteellisen ,presidenttiaseman.".
. Eikö y olekin: söpöä, että vallan
työväeninieSj pesunkestävä leskis-läinensanomalehdentoimittajaHä-meenlinnasta,
pitää Riihimäellä
sellaisen_."itscnäisyyspuheen", että
siitä Vkannattaa: kertoa jopa New
York Timesissa?
Se on todella lievästikin sanoen
"poikkeus aimo tavalla'' Suomen it­senäisyyspäivän
juhlapuheista!
tpillaan j a - hokee: sen. perästä, itse
puolestaan seuraavaa:
. . ja nähtävästi siellä on
syytäkin olla levoton tuicvaisuii-dcsla.
'1
' "Jo nyt on maan eduskunnassa
neljännes täysin vannoutuneita
kommunisteja ja heillä apuvoi­minaan
neljätoista 'simonistia' ja
1
Pitäen erikoisesti mielessä; juuri
pidettyjä; Suomen osuuskauppavaa-leja,
I joissa kansandemokraattiset
osuustoimintamiehet ja -naiset sai­vat
vaikuttavia jvaalivoittojav Vapaa
?Sana:vetääv sen, oikeani johtopäätök­sen;;
että f seuraavissa: vaaleissa; SUOT
men kansa valitsee vieläkin enem­män
sellaisia työväenmiehiäl jotka
oiviit leskisläisteh tavoin hyppää
harvahampaisen , j a pahamaineiset!
kokoomusmamman kainaloon — jp
siitä hätä — Torontossakin! 1
Tämä selittäriee sen, miksi V a ­paa
Sana on,enemmän huolissaa^
Suomen porvarien kohtalosta' kuin
itse; suomalaiset suurporvaritjjotl^
näyttävät elävän;ikäänkuin=he olisi­vat
erikoisarraotettuja Suomen ha|r
litsijoiksi. |
Ja Pelkosen-akan :pojan,.(ei;:saa
moittia äiti-parkaa siitä, että hä­nellä
on hassahtava poika ; latör
jan huomautus) hautajaispuhe. itse­näisyysjuhlassa
on verrattavissa
välittömästitäkäläisiin "leskisläi-s
i i n " . Pöydällämme oni'Ottawas^a
joulukuun 9 pnä lähetetty uutistie-to
missä kerrotaan:' , ['
Liberaalipuolueen johtaja Saskfi-tchewanissa,;
eräs entinenccf :läinein
sanoi eilen, että hän pyytää kari-sallisessa:
mitassa raha-apua |GCF:n
tappariiiseksi' (to - k i l l 'the'> C C F " ) . ' ,
"Ross Thatcher, joka valittiin
ensimmäiseksi, alahuoneen jäsenek­si
CCF:n^ ehdokkaana v. 1945, ^
joutui! liberaaliehdokkaanavtappiol­le
1957 vaaleissa, sanoi eilen libe­raalipuolueen..;
kansallisen;;: neuvoij-!
antoneuvoston kokouksessa: (
" 'Canadan sosialismi syntyi Sas-katchewanissa
j a liberaalipuolueen
tehtävänä touisen;; (Canadan--sosia­lismin)
hautaaminen sinne . j . ." t
Tällaisia "työväenystäviä" ovat
le^isläiset olleet kautta aikojeii.
Sellaisia ne ovat vieläkin aina Bel­gian
Paul,Henri Spakista Suomen
gian Paul Henri^^Spaakista^^Suomen
ppikaan sekä • canadalaiseen mr.
Thatcheriin saakka h kannattaa ni •
den" itkuvirsliä' julkaista j a . n i i d ei
perästä k o l l o t t a a ! - Känsäkouraa'
m]
m