Vapaus, January 4, 1923

              Canadan auomalaisen työväestön äänenkannattaja. ilmeB-Sndburyssa,'
Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO. .
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
5!he only organ of R Ä w o r k e w > Cwwdfl. Pob-öshä
m s5S Ont. c«ry Tuesday. Thnrsday and
' AdTCrtiBiaK rates 40c per col. Inch. Minimum charge foirinSrinSoB 75c. tMeeoant on »taading advertis»
SJnf YtoTapaS is the best advertiring medium among
&e Finnish People in Canada.
Canadaan yk«i vk. |4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
ThS^toWa Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
^tliÄ j o ^ ti'IJuraa raha. el tulla lähettämään,
i. aciamigatgntoUto ontakagkset. •
nmotuahinta kerran jalaistuista ilmotnkarta 40c.
«alstatuSlta. Suurista dmotuksista sekä Umotakflistfl,
?oWeh t S i ä ei joka kerta muuteta annetaan t»intuya
i l S ^ Kuoloilmotukset S2.00 kerta.ja 50e. l«aa
jokaiselta muistovärsyltä; njmenmuutosilraotnkset 50c
kerta 81.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 k«rta,
$3 00 «kaksikertaa; syntymäUmotakset, $1.00 kerta- Sa-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. feerta, $1.00 kolme
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha «eurata mu­kana.
I
' Jos ette milloin tahansa aaa vastausta ensimSiseep'
Hrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimePä.
1. V. KANNASTO. LHkkcnhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
• ^Mi-ioM-^-Poea-"»'. ^ ^ ^ ^ ^
tien vangitsemiset, jotka toverit leoko Turkin saarron
ja liittoutuneiden aseellisten sebantumisten vaikean
ajan ovat olleet maan puolustajain aisi riveissä, tu­levat
herättämään kansanjoukoissa sen iäsityksen, et­tä
Turkin hallitus mielii käydä taistelua rayos niitä
kin vastaan.
Kuten vuoden 1847 maaliskuussa nuori saksalainen
kommunistinen - liike suositteli porvarillisen kansallis
demokraattisen liikkeen tukemisia tajklta Puolan yal-lankuraöukselliset
ainekset kannattivat niiden tilanhal
tijaainesten tukemista, jotka esiintyivät talonpoikais-reformien
puolesta, juuri siten suositteli Kommunis­tinen
Internationale turkkilaisille kommunisteille kan
sallisen* liikkeen tukmista Turkissa ulkomaista im­perialismia
vastaan suunnattuna liikkeellä. Mutta he
voivat tulevaisuudessa tehdä tämän vain sillä dhdolla,
että kommunistien vainoaminen lakkaa, sts., etfi Tur­kin
hallitus käsittää, että-sen on, taistelussaan maail-manimperialismia
vastaan pohjauduttuya kansanjouk
koihin. Englantilaisten suojelema sulttaani ja vanha
konstantinopoliläinen, lahjoittavissa oleva virkainies-klikki
"i tulee mobilisoimaan kaiklci taantumuksellset
voimat Kemal Pashaa vastaan. Ellei viimeksimainit­tu
muuta vainoamispolitiiklcaansa kon^munisteja vas
taan, kaivaa hän maan altaan, Turkin armeijan kun
muodostavat talonpojat.'
Beffistered at the Post Office Depiartment, Ottawa, as
isecond clasa matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-'
torissa lauantaina, torstain lehteen tustalna ja lauantain
UMMT» tnrstflfaa kello 3.
Etelä-Afrikan työväki nousee
jälleen
On kulunut vain muutamia kuukausia siitä, kun
Englannin imperialismi joudutti jiuden ruman tahran
kiipeensä, kiitos siitä'sen yksilyiskapitalistisen siir­tomaapolitiikan.
Tällöin salviat buuritasavallat tuntea
Englannin «siirtomaapolitiikan ' ruoskaniskuja, ja kun
kerran kirjoitetaan LI. Georgen aikaista Englannin ja
Smutsin aikast^ Etelä-Afrikan historiaa, tullaan varmaa
langettamaan raskas tuomio tolkuttomasta ja yksityis-kapitalististen
kaivoshuijarien riistonälän palvelukseen
täysin antautuneesta' englantilaisesta -«kulttuurihallin-
, > nasta.;> On mahdotonta kuvatakaan sitä terroria, jo­ta
englantilaiset viranomaiset yhdessä etelä-afrikka­laisten
Icaivosparoonien kanssa harjoittivat ihmisoike-uksstaan
taistelevia kaivostyöläisien-kohtaan sen jäl­keen,
Icun näiden lakko oli y englanlDdisten kuularuis-fcujen
ja lentokonepommien ^ avulla {»urskatttit Näl-
Ic^l^irikauhuja lukuunottamatta on langetettu kuole­man-
jfi mil8 raskaita ttiomioita tuomioiden jälkeen,
niin että Englannin työläisten on ollut otettava asia
puheesi jopa parlamentissa ja mitii jyrkemmin pro-tesleerattava
Smutsin hirmuhallintaa vastaan .Lloyd
Georgen hallitus tosin pääasiassa vaikeni ja ennen lan-iceemustaan
katsoi se parhaaksi lykätä kuolemantuo-mipiden
täytäntöönpanot edes siksi, kunnes työväen­järjestöt
olivat luottamusta nauttivon ^ustajansa kant­a
t a tilaisuudessa luluslutrtaan oloslihteisiin Etelä-Afri-tsesa.
Työväenjärjestöt antoivat kuuluisalle Tom Män­nille
tehtäväksi kiireisesti matkustaa sinne, ja hän
matkusti.' Hän otettiin siellä suuretnmoisella innostuk­sella
vastaan. Imperalismin rautakäsi oli melkein
kokonaan tuhonnut järjestöt tässä timanttien ja kul­lan
Maassa. MuUa Tom Mannin saavuttua maahan
V osoittautui^ että viranomaisten piankin oli otettava lu-
.. kuun ilmielävä järjestöelimistö; joka ensimmäisestä
herätyksestä heti valveutui voimakkaaseen aktiivisuu­teen.
Kaivostyöläisten järjestöt eivät olleet kokonaan
:hajalla. Rajattomasta terrorista huolimatta sykki niis­sä
vielä hengen rahtu, ja Mannin johdolla on niissä
alkanut uusi järjestöraiieilnustyö, minkä tehtävänä ker­ran,
on kukistaa englan^äinen terrorivalta Etelä-Afri­kassa.
Mutta niinpä o r lm Männillä aivan erikoinen
kyky loihtia esiin toimntahalua ja taisteluintoa., Hän
on kommunisti. >>
Turkin vapauttamistaistelu
Radek kirjoittaa:
Turkin hallitus, joka suurella tarmolla on likvi­doinut
ententen orjavallan Turkissa ja kaikissa liittou­tuneiden
uhkauksista huolimatta Konstantinopolissa
ottanut hallinnan lujiin käsiinsä, on Lausannessa var­sin
vaikeassa asemassa. Kyetäkseen puolustamaan
Turkin kansallisia etuja, on sen älyttävä saada Tur-
'yjkii^>kansanjoukot vakuutetuiksi siitä, ettei se puolusta
yi ainoastaan pienen ylemmän kerroksen etuja, ja tais­tele
vain siksi, että se voisi ulkoisen kapitaalin sijasta
r asettaa Turkin kansan nylkijäksi oman riistäjäkop-
. lansa. Me pidämme kommunistivainoja Turkissa ri-
. koksena ei ainoastaan sillä perusteella, että me olem­me
kommunisteina velyolliset puolustamaan interna-tionale-
toverejamme, vaan myös Turkin kansallisen va­kautuksen
kannalta, Turkki kun on europpalaista im-
^perialismia vastaan suunnatun vapausliikkeen keskus
läheisessä idässä. Turkin vallassaolijoilla on tietysti
'kommunistipuolueen kimppuun hyökätessään selittä
v v ä t syynsä. He käsittävät, että turkkilaiset talonpoi
• kaisioukot pitävät solaa loppuneena, ja pyrkivät de
^ mobilisointiin ja asemansa parantamiseen. Turkin
vallassaoHjat pelkäävät talonpoikaisjoukkojen heilah­dusta
vasempaan, pelkäävät, että kommunistiset työ­läiset
voisivat tulla tällaisen liikkeen keskipisteeksi.
Tällainen heilalidus vasempaan on sodan ja kansan­joukkojen
ääirettömäin koettelemusten jälkeen kuiten­kin
kiertämätön, ja jos Turkin vallassaolijat mielivHl,
y ettei tämä käänne suuntaudu heitä vastaan, niin on-heidän
itsensä tehtävä kaikkensa työläis- ja talonpoi­kaisjoukkojen
aseman parantamiseksi. Kommunis-
Italian fascistic^n pettämät työläiset
heräävät
Neapelin rautatieläiset, jot||)cuuluvatf^f^^^
ammattiyhdistykseen, ovat kiel^ytyneet noudattamasta
uutta palvelusjärjestystä^ jolla poistetaan 8-tunnin työ­aika.
'. V^semajohdon uhkauksista välittämättä pitivät
he kokouksen, missä päättiv^t^ pitää kiinni 8-tunnin
työajan periaatteesta ja: kieltäytyä kaikesta palveluk­sesta,
mikä soti sitä vastaan. Kapinoivat fascistit
ovat miehittäneet asematalon ja ajaneet sieltä tiehensä
korkeammat virkailijat. Viranomaiset koettavat pa­lauttaa
järjestystä .poliisijoukoilla, fascismille uskolli­silla
rautatieläisillä ja paikalle haalatulla sotilasosas­tolla;
Lakkolaisten ja uskollisten fascistien välillä on
kehittynyt useita yhteentörmäyksiä.
Myös Casale Monferractossa on näiden välillä ol­lut
verinen yhteentörmäys, missä kaksi heitti hen­kensä
ja kahdeksan haavoittui.
Työläiset, olivatpa he nyt sitten vaikka fascisteja-kin,
ovat pakotettuja käymään luoldcataistelua. Väki­vallalla
ja kauniilla lupauksilla lahtarisakkiin hou­kutellut
työläiset käyvät mustasta paidastaan huoli­matta
punaista taistelua mikä vähitellen antaa dik­taattori
Mussolinille yhtä ja toista ajattelemisen ai­hetta.
Metallityöläisten työttömäinkamarin vaaleissa Tu­nnissa
.on kommunistien lista saavuttanut täydellisen
nienestyksen. 33,000 äänestä sai kommunistien ja mak-simälistien
yhteinen lista yli,^14,00D, sbialidemokraatit
12,800 ääntä., Kanallismielisten saavuttama äänimää­rä
on aivan merkityksetön. '
Turinin proletariaatti on tällä ratkaisulla^ kuulut­tanut
uskollisuuttaan vallankumouksellisen luokkatais­telun
periaatteille ja antanut asianmukaisen vastauk­sen
lahtariterrorille. Voitto on sitäkin merkittäväm­pi,
kun kommunistien oli v^lkoterrorin takia laitto-hiasti
käytävä vaalitaisteluaan.
Vallankumouksellisten ^aiiima^tiyhdistysvälltuUtettu-jen
konferenssin jälkeen Milanossa ovat reformistit
Roomassakin kärsineet ratkaisevan tappion. Työka-marin
konferenssi, johon otti osaa yli 200 valtuutettua,
tuomitsi D'Arragonan tunnetun (meidänkin lehdessäm­me
?mainitun) lausunnon, etteivät ammattiyhdistyk­set
saisi toimia poliittisella p(^hjalla, ja kielsi häneltä
oikeuden \ puhua ammatillisesti järjestyneen proleta­riaatin
nimessä. Konferenssi vaati yleisen ammatti'
yhdislyskongressin pikaista kokoonkutsumista, jotta
proletariaatti olisi tilaisuudessa vieläkin kerran ilmai­semaan
uskollisuutensa vallankumouksellista luokka­taistelua
kohtaan. — Saman käsityksen lausui myös
kirjaltajain kokous.
Moskovan aseistariisumiskonfe-renssl
ja Skandinavia
Neuvosto-Venäjä • kuuluttaa aseistariisumiskonfe-renssillaan
,huomauttaa kristianilainen toverilehti, uu­delleen
vilpitöntä rauhantalitoaan. Se on yksi ren­gas
siinä rauhanpolitiikassa,, jota neuvostohallitus on
seurannut kaikkialla Genuassa, Haagissa ja paraikaa
Lausannenkin konferenssissa. Kaikissa neuvot^teluis-saan
toisten suurvaltain, samoin kuin pikkuvaltioi­den
kanssa on se aina taistellut rauhan puolesta jjvf röittamrsXi jl tyTläTsvainojerkär
ehdottoman, lojaalisesti tunnustetun kaikkien kansal­lisuuksien
itsemääräämisoikeuden puolesta.
Konferenssilla Moskovassa pn merkityksensä Nor­jankin
suhteen ei vähinmiän sen kautta, että Suomi,
Ruotsin naapuri, ottaa osaa siihen. On suuresta kan­sallisesta
merkityksestä Ruotsille — ja Norjalle niini­kään
—, jos neuvostohallitus onnistuu saamaan Suo­men
kanssa aikaan rauhantraktaatin. Jos suomalainen
valtuuskunta todellakin suostuu solmiämaan Neuvos­to-
Venäjän kanssa sitovan ja kestävän rauhansopimuk­sen,
käy sen kautta mahdolliseksi paremmat suhteet
Ruotsin ja Suomen välillä kuin tähän asti. Ellei,, niin
tulee Ruotsin työläisten epäluulo Suomea kohtaan en­tisestäänkin
lisääntymään.
Paraikaa tätä kirjoitettaessa saapuu tieto, mikä
osoittaa, elleivät reunavaltiot suostu mihinkään muu­hun
kuiri kauniisiin paperikorulaiseisiin mutta Vas­tustavat
todellisia varustelujen vähennystoimejipitei-tä.
On niinmuodoin kaikille selvänä, eitä Neu\^oslo-
Venäjä esiintyy konferenssissa rauhan ja pienten kan­sallisuuksien
vilpittömänä ystävänä, kun sen sijaan sen
pyrkimyksiä vastustavat imperialistiset länsivallat ja
niiden kuuliaiset välikappaleet, reunavaltiot-
, S. Työmiehen pakinoitsija-toveK
teki' äskettäin pikku hyvän työn
sivumennen . selostamalla mitä ny­kyaikainen
maineessa; oleva suoma­lainen
valkoinen kirjailija ajattelee
työväenluokasta. Sanon pikku hyvän
työn, sillä asiaa ;ei saisi jättää tä­hän,
vaan olisi valkoisia kirjailijoi­ta
säännöllisesti «selostettava» työ­väenluokalle
ja kirjallisuutta har­rastavalle
työläisyleisölle, jotta e;
se tretäniättään tulisi kannattaneek­si
luokkansa herjaajia' ja häpäisi­jöitä.
'
Tässä näet ei ole kysymys vain
joistakin porvarillisista kirjailijayk-siloista,
jotka hillittömän kiskuripaU
velemislntonsa ; taikka paheellisen
elämänsä sokaisemina ovat menet­täneet
kaiken arvostelukykynsä j.i
sokeasti ulvovat sen tiliin, joka
toistaiseksi enemmän maksaa. Sillä
vihassaan työväenluokkaa kohtaan,
samoinkuin työväen valtiota kohtaan;
ovat valkoiset kirjailijat «suurim­masta
» pienimpään samaa väärentä­mätöntä
koirankarvaa. Sellainenkin
hamekansan itkettäjä, ktiin Vala-korpi;
joka työväenluokasta «nous­seena
» terveiden alkuvaistojensa oh­jaamana
aluksi omisti runoilijakan-teleensa'työväenluokalle
ja sen tais­telulle
mutta myöhemmin omistau­tui
hystieeristen porvarisnaikkosteii
edelläveisaajaksi, ei tee tässä poik­keusta.
Kun taas' sellaiileh kun­nioitettava
kirjailija kuin Arvid Jär­nefelt,,
joka on aina pyrkinyt ym­märtämään
työväenluokkaa, sattu­malta
~-- vaikeni kadottamatta kui­tenkaan
puhelahjaansa niin tyynni
ettei olisi muistanut Venäjän näl­käänäkevää
kansaa;
Ja tämä valkoisten porvarikirjai-lijäin
äärimmäisen vihamielinen kan­ta
työväenluokan suhteen joutuu si­täkin
omituisempaan valoon, kun he
selkeinä hetkinään itsekin huomaa­vat
joutuneensa itse ruman kelk­kaan.
Eino Leino pyristelee kuin
mikäkin allikkoon siipirikkona mäis-kähtänyt
havukka, Kianto uhkaa
syytää kuuhin kalloonsa — ja siel­lä
olisikin sille hyvää tilaa —, ja
itse sellainen pidättyväinen runoi­lija
kuin Koskenniemi vaikertelea
varsin \vakuuttavasti, että
<— •— •— huonot on runovuodet:
kunniass' ei ole laulaja, ei isä laulun,
Poibos Apollo.
Keihäsniekkojen aika on vain seKä
, ahnahan kaupin.
Narrien kuoroon Forumin täydeltä
vastaa joukkojen kuoro.»
Mitä auttoi siis suomalaisia por
värillisiä Apollon palvelijoita .sora-hautäkulttinsa,
mitä eläväin ja kuol­leiden
työläisten. häpäisy, kun kun
niaan joutuivat vain" kamasaksat
kun runovuodet ovat huonot, niin
huonot, että porvarillisten runoili
jäin 0^ henkisen itsemurhan lisäksi
pakko ajatella ruumiillistakin itse­murhaa?
Kun heillä kuitenkin, elleivät oli­si
yhtä ahtaita ja rajoitettuja kuin
heidän pienen maansa omistava
luokka, muualla olisi ollut esikuvia
jotka olisivat voineet täyttää hei­dän
köyhät sielunsa säilyvämmil'.^
arvoilla, kantavammilla ihanteilla'
ennenkaikkea aavistuksella inhimil­lisyydestä.
Sillä missään muualla
maailmassa ei ole toista sellaista
paikalleen näivettynyttä, suljettua
porvarikirjailijablokkia - kuin Suo­messa.
Isossa maailmassa puhalta­vat
raikkaammat tuulet, nähdään
yli oman luokan rajojen ja hetken
temmellysten. Rinnan sellaisten ih
missyöjäkirjailijain kuin. moni Suo
men valkoisista kirjojentökijöistä bn
olemassa kokonainen joukko suuria
kirailijapersoonallisuuksia, joiden in­himillisyyden
käskylle avoin sydän
sykkii lämpimästi kaikkein alkeel-lisimm|
sta oikeuksistaan taistelevil­le
työläisille taikka näiden valti­olle.
Kokonainen joukko seilaisit
kirjailijoita ja runoilijoita, jotka pi
taisivat /koko kirjallisuuden ja pai­netun
sanan häpäisynä käyttää ky
näänsä «kaupin kunniaksi», omista
van luokan kassakirstujen kukku-jistämiseksi;
jotka lämmöllä ja rak­kaudella
ajattelevat työväenluokan
pyrkimystä alennuksestaan kohti oi­keudenmukaista,
järjellistä yhteis­kuntamuotoa.
Näitä ei ole tarvis
lähteä luettelemaan. Päätä pitempi
heistä on Anatole France-vanhus,
joka viimeksi Venäjän vallankumo­uksen
5-vuotispäivänä lausui, että
jos Europassa vielä on oikeamielisyy
den ystäviä, oli näiden kunnioi­tuksella
tervehdittävä tätä vallanku­mousta,,
ja joka — ottaakseni oi-kein
tyypillisen esimerkin hänen in-himilliseistä
valppaudestaan kään­tyi
Yhdysvaltain hallituksen puo-leeji
pyynnöllä/ että tämä korjaisi
erehdyksen, minkä nojalla pari työ­läistä
oli syyttömästi tuomittu kuo­lemaan.
Ja juuri Eanskassa on mo­nia
samanhenkisiä kirjailijoita, jot­ka
juoksuhaudoissa ovat saaneet
henkisen herätyksensä ja silmänsä
auki näkemään yläluokan verisen
keinottelun ja sen kohteet, työläi­set,
ja näiden oikeutetun puolustus-
'taistelun. •
samoinkuin yleensä taistelijoita'
Vailla miele'nkiintoa ei esim. o!e
että samaan aikaan kun Suome?)
KansaUisteatterin näyttelijät löyh­käsivät
Karjalan valkaisuretken hy
vaksi, minkä tuloksena ei ollut m-.-ii'
, ta kuin kurjuutta ja hätää Karjalan
rahvaalle, oli ja on vieläkin f tuo
verraton, maailmankuulu saksalai­nen
näyttelijä, Moissi, yksi Venä­jän
nälkäisten avustamistyön v in­nokkaimpia
kannattajia.
JMikä tästä kaikesta saa allekir*
jbittaneen erikoisesti nyt juuri pu­humaan,
on se kaunis alttius, millä
ruotsalaiset kirjailijat ovat asettu­neet
kannattamaan «Clarten» ruot
salaisen osaston toimeenpanemaa
arpajaishapketta Venäjän kadon
seurausten torjumiseksi. Melkein
kaikki Ruotsin kirjailijat ovat lah
joittaneet voitoiksi teoksiaan, jotka
he ovat varustaneet varsin kuvaa
villa omistuskirjoituksilla. Näistä
kannattaa lainata jonkun tähän,.en­siksikin
siitä jyystä, että vain yksi
niiden kirjoittajista on varsinainen
alhaisokirjailija,-ja toiseksi siksi, et­tä
toverilukijat näkisivät mikä tai­vaaseen
kirkuva ero on valkoisten
sankarikirjailijain ja ulkomaisten
kirjailijain elärftännäkemyksen vä­lillä.
.Yksi lahoittajista, Ture Nerman,
kirjoittaa:; «Ruotsin Clarte-ryhmän
arpajaisiin Venäjän nälkäänäkevin
kansan hyväksi — niiden hyväksi ^
jotka itse teossa taisteievat sen va­loisamman
valtakunnan hyväksi
minkä puolesta me kaikki runoiliajt
olemme sopissamme taistelleet liha­vin
korusanoin». Ja Harry Blom­berg:
• «Oletko ihminen? Kuinka
voit nähdä, kulkea ja tietää: monot
miljooi^at nälkäiset kädet kuroittu-vat
minun puoleeni Volgan mailta.
— Mitä olet antanut? Anna!» Ja
Daniel Pallström: «Väistyköön pir
meys! Kulta on kylliksi tehnyt syn­tiä:
otti veronsa .veressä ja kyy­neleissä.
Lähteköön nyt katumus-,
tielle surun ja hädän pariin — ol­koon
se jäätyneiden sydänten au­rinkona,
nälkäisten leipänä!» Gus­tav
Hellström taas : huomauttaa
omistuskirjoituksessaan, ej^ä joa.-hä-nen
lahjoittamansa kirja, mikä on
viimeinen hänen hallussaan, voi ly
hyeksikään ajaksi parantaa pienen
.nälkäänäkevän venäläisen^ olen)as-saoloä,
niin ei sitä ole sittenkään
kirjoitettu turhaan! ?
Hellemmin ei voitaisikaan lausua
osanoton sanoja ihmiskunnan suurim
mau vitsauksen, nälän, uhreista —
välittömästi ja halkomatta hiusta
sen takia, että nälkäänäkevät ovat
Venäjän vallankumousmaan kans­sa.
Kun Suomen valkoisessa «kir­jallisuudessa
» sen sijaan Venäjän
työtätekevä kansa ja työläiset yleen­sä
saavat vain sellaisen arvioin­nin,
minkä kapitaalin palvelukseen
nahkoineen karvoineen vannoutu
neet vajalentoiset kirjain tekijät
henkisessä sokeudessaan ja sano­mattomassa.-
raukkamaisuudessaan
vain voivat antaa.
Tästä näkyy, etteivät porvarilli­sen
maailman' kirjailijat ja runoili­jat
vielä ole muissa maissa sortu­neet
: sellaiseen likaiseen hengettö-myyteen
- kuin Suomessa. Muualla
kajastaa heidän silmiinsä edes inhi­millisyyden
illan viime säteet, kun
sen sijaan .Suomen porvarillinen kit-jailijakbpla
huhuilee perimmäisessä
pimeydessä ja tekee pimeyden töi­tä.
Kummakos sitten, jos harotaan
revolveria kerran emäinkin päiväin-sä
päästimeksi taikka juoppohulluu­den
puuskassa purraan poikki omat­kin
rannesuonet!
' K. K.
Canadan
^dollarista
LXHETYSKUSTANNUKSETr
.LMETySKOLUT: 40c lähetyksistä alle 130; 50c lähetyks. $30—
^ 40- 6flc lähetyks. ?40^?60; 75c lähet. $60^100. Yli sa-dan
dollarin 26c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille
$3.50 lisämaksu. ,
> Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave. ^
/
Pilettejä Suomeen ja Suomeata tänne.:
'Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS. SUDBURY. ONT.
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessä,
lyoväeB.taisteloriiitai^ eri maista
'Okakruimuinen kansa'
Sivistynyttä myötämielisyyttä näl
käänäkevia kohtaan Ruotsissa.
Tukholmaa 8-12.—-Samaan ai­kaan
kun Helsingistä, saapuu, sellai
sia surullisia sanomia vainosta, nim"
kä uhriksi joutuvat itseuhraavan
rakkaudentyön suoittajat, ja kun
Ilkka-lehti väärentämättömällä mou­kan
.paatoksella kirjoittaa, että
«kaikki ne, jotka suhtautuvat Venä­jään
ystävällisin tuntein, ovat vail­la
kaikkia niitä tunteita,' joita itse­näisen
Suomen kansalaisilta on vaa­dittava
» joutuen lehti tässä kansa­laiskunnon
erittelyssä niin pitkälle,
että itsepä Manner-heiminkiri luulisi
joutuvan vuohipukkien laumaan,—
samaan ailcaan' sattuu Ruotsissa töir.
Norjan työväenpuolu-lueen
vaalimenes­tykset
Kristiania •5-12. —• Tämän päi­vän
iltana saapuneet tiedot kunnal­lisvaalien
tuloksista kaupungeissa
osoittaa työväenpuolueen huomatta;
vaa edistymistä. Työväenpuolue on
jo tähän mennessä voittanut CO
paikkaa, kun sen sijaan oikeistososi­alistit
ovat menettäneet 10. aKu-pungeista,
joissa kommunistit yhdes­sä
: oikeistososialistien kanssa ovat
saavuttaneet enemmistön, mainitta-:
koon Gjövih, Mon, Notodden ym.
Tähänastiset välitulokset Kristi-aniassa
osoittavat kommunistien
saaneen 26,000 ääntä, oikeistososiar
listien 5,000, porvarillisen oikeiston
24,000, kristillisen puolueen 1,400
vasemmiston 800 ja keskuspuolu-een
400. Kommunistit ja sosiali­demokraatit
ovat siis 500 ääntä
edellä kaikkia porvarillisia puoluei
ta. Kaikesta päättäen, saavutetaan
Kristianiassakin • työläisenemnlistö
Kansantalon edustall on vaalime­nestysten
johdo.^ta ollut suuria työ
läisjoukkoja, jotka työväenlauluj:>
laulaen ovat tervehtineet uusia voi-tonsanomia.
sellaisia tapauksia, jotka ovat omi-'
aan asettamaan «Ilkat» ohranoineen
vähintäinkin toiselle puolelle länsi­maisen
kulttuurin rajan, r
Täällä pidetään yhtä hyvin sivis­tyneistön:
kpin työläisten toimesta
kokouksia ja neuvottelutilaisuuksia;
joissa pohditaan, .miten .voitaisiin
edelleeiikin. auttaa Venäjän kadon
kohtaamia onnettomia, miten edel-;
leenkin osoittaa ystävällisiä tunteita
Veniijää kohtaan. <
Viimeisin tällaisista ^tilaisuuksista
oli kreivitär. Tfollen esitelmätilai--
suus eilen illalla täkäläisessä Audi-toriumissa.
Hän on Ruotsin Punai
sen Ristin valtuuttamana liikuskellut
Venäjän nälkäseuduilla ja kuvasi
nyt vaikutelmiaan niistä. Ensi aluk­si
ylisti hän ruotsalaista uhrauti^-
vaisuutta esittäen monta esimerk­kiä
tästä, jotka kuitenkin kaikki
olivat köyhäin maailmasta (ereh­dyksen
välttämiseksi - mainittakoon
että Punaisen Ristin avustustoimin­nan
johdossa on prinssi ja sen kanv
nattajina arkkipiispa, kaikki ^ piispat,
maaherroja jne.) Puhuja huomaut­ti,
että oli kyllä avustustoimintaa
vastaan tehty vastaväitteitä, että
siten tuettiin nykyistä järjestel­mää
Venäjällä ja etteivät lahjat
tulleet perille, mutta hän korosti
että hän katsoi toimintaa vain hu-.
maanisuuden näkökannalta, ja 'hän
oli omakohtaisesti päässyt selville
siitä, että lahjat todella tulivat pe­rille.
Oli; jpps. lausuttu, että Ve­näjä
oli niin alhaisella kulttuurita^
solia, että olisi parempi auttaa Itä­valtaa
ja Saksaa, mutta puhuja
luetteli joukon tunnettuja nimiä
musiiki^ kirjallisuuden ja maala­ustaiteen
alalta osoitaakseen, että
Venäj^' oli kulttuuriitansa; ja ette.'
sen taiteellinen elämä suinkaan ok
sammunut, näkyy hyvin säilyneistä
museoista ja eriomaisista teatteri-ohjelmista.
Mutta ei ehken ymmär­retä
venäläistä kai^sansielua, missä
yhtyy Euopan ja Aasian kulttuuri
ja. n^ikä sen vuoksi on omalaatui­sensa.
Venäjän kansa uhkuu mys­tiikkaa
ja idealismia ja kantaa kär­sivällisesti
kärsimyksensä, minkä
vuoksi puhuja mieli kutsua sitä
-<oton^nuiseksi kansaksi»/ Sen jäl­keen
sJ^tyi kreivinna kuvaamaan
matkaansa, missä «taustana oli käf^
sim^s». Hänet olivat bolshevikit ,öt-tanöet
rakastettavasti ja ystävälli­sesti
vastaan rajalla ja päästyään
aina Samaraan asti joutui hän suo­rastaan
jumaloinnin kohteeksi—in-misystävallisen
toimint. vuoksi. Pu­huja
ei ollut nähnyt vain ruotsa­laisia
»vetureja vaan myös ruotsalai-
^a tavaravaunuja täynnä ruotsalais,
lahjoja ja hyvin vartioituina. Hän
oli myös seurannut venäläisen sota­väen
harjoituksia ja huomannut, et­tä
punakaartilaiset ovat sekä Jcook-kaita
että reippaita mutta aina an-keran
kurin alainen olipa nämä sit­ten
a VO jalkaisia taikka saappaissav
Mitä kauemmaksi etelään matka
vietti, sitä vaikeammaksi kävi hätälheen johdosta j'a ^organiseeraajan-
J3 sitä merkillisempää kulttuuria tehdä asianmukaisfa selityksiä.
maisia, rääsyihin kääriytyneitä ra :-
koja. Ruotsalaisen avustustoimini n
alueella oli pahin puute torju i.
Ruotsa^iset olivat yhdessä hoUa i-;
laisten ja tshekkoslovakialais n
kanssa jakaneet, 9 miljoonaa riio i -
ateriaa, ' mutta kaikkialta kai li
vastaan kysymys: Miten 'käy sitt i.
kun itämä avustus loppuu? Kreivi t
siirtyi sitten puhumaan Venäjj ä
olevasta: östergötlantilaisesta last
kodista, missä hän oli saanut
kuutuksen siitä, että siellä ole
kaksi-, kolmesataa paksuposkista
ta voivat hyvin ruotsalaisesta k|-
rapuurosta ja näkkileivästä. #a 1
set osoittivat kiitollisuutta, jota
voi koskaan unohtaa». Kauhlr
muisto kreivittärellä "oli siitä, k i;
lapset valikoitiin lastenkotiin, j
loin. nälän eniten koettelemat
tautien eniten runtelemat pienok
set oli, r - hyljättävä.
Ja puhuja lopetti esityksensä
dämellisesti kehöittaen |>onni«fe
maan jatketun avustustoiminn
hyväksi, .— — —-
' Tässä nyt ruotsalainen "kuv
Kreivitär kaunopuheisesti: kehoitt
massa auttamaan ' Venäjän kulttu
rimaan kadon/Jcohtaamia onnettom '
ilman että paikalle rientäisi ohran
raakimuksia; ilman että viraaom<
set. rosvoaisivat häntä puhtaaksi
laahaisi • kidutuskanimioihinsa; nii
ja .ilman, että taantumukseUisir
matkin lehdet kirjoittaisivat jhäne
tä häväistysartikkeleja ja väittäis
vät, että «häneltä puuttuu 'niitä tu
teitä, joita itsenäisen Ruotsin ka
salaisilta on vaadittava.»
-Mutta sittepä onkin Ruotsi ain
kin tässä suhteessa todellinen kul
tuurimaa, joskin olisi liikaa väi
tää," että se olisi tehnyt karkkeaa
nälänhätäisten avustamiseksi. Ku
sen sijaan Suomen ohranat ja poi
varislehdistö tekevät kaikkensa tu
riakseen maansa viimeisenkin kul
tuurivivahduksen, porvarilehdisti
joka pitää maankavalluksena ystf
välliset tunteet Venäjää ja sen nä
käisiä kohtaan, mutta ei öle kar
tunut valtiopetosmaisella alentuva
suudella liehimästä Saksaa, kun vi'
lä luultiin sen olevan voiton pu
lella, kun .-Suomen yläluokka «de
leenkin luuli - renginpalvelukail
saavansa siltä tukea sortaessaan
riistäessään työtätekevää alaluo
kaa, sitä ainoata, joka Suomea
on säilyttänyt itseuhraavan inhim
lisyytensä.
Tyoläispuolueen S. S. Järjestoi
organiseeraajan
A. Hautamäen
MATKAOHJELMA
Tammikuullar
New Finland 1 p.
Cateau Hill 3, 4 ja 5 p.
Rock Point 6 ja 7 p.
Lake Cateau 8r 9 ja 10 p.
Nummola 12, 13 ja 14 p.
Minda 16, 17 ja -18 p.
Carmangay ja Barons 20 ja 2l|».
Coleman ja Blairmore 23, 24
25 p.
Bowie 26 ja 27 p.
Salmon Arm 28 ja 29 p.
White Lake ja Carlin 30 ja 31
Ohjelmaa jatketaan myöhemmii
Osastojen on ilmoitettava tfl^i^
suuksista mahdollisimman hyvio
paikkakunnilla missä ei ole osas­toa
tai on toiminta lamaannuksis­sa,
pyydämme , tovereita ottamaan
ylläesitetyt päivät huomioon järjes­täen
ja ilmoittaen tilaisuudet, sil­lä
siten vain voidaan koota työ­läiset
joukkoina kuulemaan ja saa­da
matka onnistuneeksi.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaisuui keskusteluun pu-kohtasi.
Asemilla oli lopuksi las­kettava
vaunujen k^ihtimet, kun oli
leraajan; -fln neuvotelta­va
* osastojen . agflatsionikomiteai'^
mahdoton auttaa kaikkia luuranko- ja johtokuntien- Kanssa toiminnan: