Vapaus, May 3, 1955

              Shoi 4 Tjistama, toukoliuun 3 p. — Tuesday, May 3, 1955
VÄINÖ LESKINEN TUL:N
HAJOITUSYRITYKSISSÄ
f
Ilel&inkL _ VS TLX:o entinen-puhecnjohtala
Vaino I^rekinen,
Joka viJme maalisbnun viinuUsena .
päivänä pidetyssä TLX:n ylimaä-nlsekfik
liJt(o1(okouk)icssa oli pa-koftettu
jättämään paikfcan.sa
ta}'tetta«-äiui, tutkaa, vuodesta
J951 lähtien harjoittamaanpa TIJ
L:n bajoittavaa toimintaa. -"Vr-
. heilusaatio'^. Jonlta puheenjohta­jana
Vaind Leskinen toimii, on
23. 4. tehnyt paatoksen toimin­tansa
ulottami£e«ta koskemaan
myös piiri- ja seura- portaat &i-ten
etta saatio perustaisi toimis­ton,
joka suorittaisi kenttätyötä
TVL:n seurojen keskuudessa. Sa­nottu
paatos merkitsee käytän­nössä
sita. etta TUL:n rinnalle
muodostuisi sen toimintaa ha-joitUva
järjestö Joka palveUsi
Väinö Leskisen ja kumppanien .
pyrttimyksiä TUL:n itsenäisyyden
tiävittamiseksi ja valtakunaliisen
urheiluor^nisation muodostami­seksi'niiden
suunitelmien mukai- .
sesti joita Väinö Leskinen pyrid
ajamaan TUL:n puheenjohtajana
toimiessaan. TUL:n palveluksesta
erotettu pääsihteeri Eino Vuokko
on kiinnitetty; nyt em. säätiön
asiamieheksi toteuttamaan Väinö
Leskisen suunnitelmia.
— .Kuten muistettaneen, teki: vuon­na
1953 kokoontunut TUL:n liittoneu­vosto
päätöksen TUL:n kaiken kim-teän
omaisuuden luovuttamisesta so­sialidemokraattisista
pöUitikoifita Ja
urheilujohtajista muodostetulle "ur-heilusäätlölle".
Täten Pajulahden ur­heiluopisto
maatiloja Ja muuta kiin­teistöä
siirtyi pois TULin hallinnaata.
TUL;n ijasenten fvuosien-työn Ja suur­ten
uhraasten kautta aikaansaatu
upea Pajulahden urheiluopisto oli siis
näin siirretty poliitikkojen määräys­vallan
alaissksi. Ja nyt liiton uh­rautuvan
työn kautta hankittua "l)r-heilusäätiön."
hallinnosai olevaa, o-maisuutta
aiotaan käyttää Jäsenistöä
^••vastaan, sen toiminnan hajoittaml-
*seksl.
TUL:n liittotoimikunta on 25. «.
käsitellyt aidaa. Ja saattaa käsitte­lynsä
perusteella TLX:a piirien,
«eurojen ja jäsenten tietoon, ettei
Työväen KJifteiluliitoUa ole mi­tään
tekemistä lirheiluopistosaa-tiön
liiton hajoittamiseen tähtää­vän
toiminnan—laajentamisen
kanssa ja kehoittaa jäsenistöä
suhtautumaan saation hajoitus- '
toimintaan kuten muiiiinkin kil­paileviin
Järjestöihin.
Väinö Leskinen Ja Eino A. Vuokko
ovat lähteneet avoimen TUL:n ha­joittaminen
tielle. Tämä on scuraas-ta
silta, että Väinö Leskisen, yrityk­set
valtakunnallLven urheilujärjestön
luomiseksi ovat kerta toisensa jälkeen
— viimeksi kahdessa TULen liittoko­kouksessa
— epäonnistuneet ff/yst^,
etteivät nuo suunnitelmat ole alkuun­kaan
olleet TUL:n etujen mukaisia.
Leskisen ja kumppanien viimeisin
toimenpide osoittaa varsin, selvästi
mihin hänen pyricimykseasä on täh­dännyt
ja myös ren, mihin sxiimnitel-mat
valtakunnanliitosta johtavat. T
UL:n jäsenjoukkojen ön ryhdyttävä
toimenpiteLsiin tällaisten hajoltuspyr-klmysten
torjumiseksi. TUL:n fi'arsi-rxaiseen
liittokokoukseen toukokuussa
saapuvat edustajat on ayytä evästää
niin, että Hiton hajolttajat vaaditaan
tilille toiminnastaan Ja että kaikki­naiset
valtakunnanliittopyrklmylcset
tuomltan työläisurheilun edun vas­taisina.
.
Eino Vuokko «aanuf
TUh.fita poikui
Helsinki. -^Xuttololmikunta-on
valittaen Joutunut tot«an»an. et­tä
Uiton piiaihUieri Eino A.
Vuokko ei ole noudattanut Uitto-toimikunnan
tekemiä liiton pirzS'
ta tarkoittavia päätöksiä, jonka
vuoksi liittotoimikunta päätti va­pauttaa
Eino A. Vuokon TLX:n
pavleluksesta ja pääsihteerin toi-mesU
26. 4. 1955 klo OlJOO lukien
ja tulee päätös voimaan heti.
Samalla liittotoimikunta päätti,
että liitto suorittaa lain mukai­sessa
järjestyksessä irtisanomis­ia
kesäloma-ajan palkan.
A k s e l i Gallen-Kallelan
syntymästä 9 0 vuotta
PERHEEN
NUOREMMILLE
Annikki menetti
lettinsä
Kalastajia syytetty
tulen kä<5itteleniisen
huolimattomuude^a
North Bay: — Maa-Ja metsädepart-mentin
virkailijat ilmoittivat sunnun­taina,
että purolohlen kalastajat sy>-
tyttlvät huolimattomuuden johdosta
metsäpalon East Perrisin townshlpls-sa
Ja noin 50 eekkerin alalla paloi
metsää.
. Yleensä metaäpalon (vaara on erit­täin
suuri, sanoi palopäällikkö Ed
Bouchie sunnuntaina.
ARVOKKAAT ROMAANIUUTUUDET
. . > . . . . . . ..
ny! saatavana kirjakaupastamme
WALTER SCOTT:
Laminermoorin morsian 317 sivua
Hinta sid. $2J!5
WaUcr Scottin mcstarlromaani "Lammermoorin morsian", tuskien
suloinen kukk.i, nuoren lemmen Ikuinen ylistyslaulu, lienee kirjaili­jan
historiallisista romaaneista, kaikkein suosituin.
367 sivua
Hinta sid. $2.50
WALTER SCOTT:
IVANHOE
"Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät, ja kuninkaan täplikäs hirvi
juoksentelee siellä. Ja relmat rosvot kaatavat uroshirven. Ja me
laskemme rukousnauhamme helmiä Ja särjemme viinipullon Cpp-manhiirstin
pyhän papin seurassa. Sumuisten vuosien takaa kuma-
Jaa yhä vielä Mustan ritarin klrveenisku tammipuuta Ja rautaa
vasten:yhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin kauan sitten,
kun yksinäinen torvi soittaa Ja Perinnötön ritari ratsastaa Ashby
dc la 2touche'n kentälle . . ."
NäinTtirJoitti englantilainen kriitikko Andrew Lang kalkille niille
vanhoille. sappltautisJlle Ja melankolislle, Jotka rohkenivat sanoa,
että "^Valter Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vir­heellinen.
VIvanhoc" on kuulunut myös suomalaisen lukijakunnan
suosikkeihin.
512 sivua .
Hinta sld. $2.40
VICTOR HUGO:
Pariisin Notre-Dame
"Pariisin Notre-Damen" päähenkilö on oikeastaan keski-aikainen
Pariisi, Jonka aaltoilevasta ihmismercstä kohoaa kaupunkikuvaa
hallitsevana Notre-Damen katedraali goottilaisme holveineen Ja
tasakattoisia kaksolstomeja reunustavme mielikuvltukselllslne paho-laisveistokslneen.
Vuoroin kaameana, pöyristyttävänä, vuoroin taas
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tapahtu­main
Ja ihmistyyppien kirjava virta lukijan silmien ohi vertaansa
vailla olevan kertojanllon värlttämana.
MIKA WALTARI:
Yksinäisen miehen juna
Lähdin Istanbuliin ilinta sid. $3.25
Tassa. teoksessa Julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Mika Waltarin
matkaromaanla.
"Yksinäisen miehen Juna" on kertomus elämyksiä tavoittelevan
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan Ja Konstantinopoliin
seka sieltä Hornaan Ja Pariisiin.
"Lähdin Istanbuliin" on kuvaus vuoden 1947 lopulla, tehdystä mat­kasta
Turkkiin, missa tekijä kavi etsimässä aineksia historiallisiin
romaanelhlnsa, lähinnä Johannes Angelokseenv. Saman tien hän
kavalsi myös Ranskassa, Sveitsissä Ja Italiassa.
ELISABETH TAYLOR:
Nukkuva kaunotar HinS7w.$2.5o
Nukkuvakaunotar — sadun Prinsessa Ruusunen — on auto-onnetto­muudessa
kauneutensa menettänyt Emlly. Jolle kirurgi on lahjoit­tanut
uudet kasvot. Mutta iloinen Ja elämänhaluinen nuori nainen
on muuttunut apeaksi j a tahdottomaksi .elämänuskonsa menettä­neeksi
mvaliidiksi. Joka vastaan sanomatta palvelee tyrannimaiseksi
käynyttä sisartaan ja taman vajaaälyistä lasta.
RICHARD GORDON:
Leivottiin lääkäri iS!>äTd. $2j>5
"Leivottiin lääkäri" on tarina englantilaisen lääketieteen opiskeli­jan
ja hänen tovereittensa-vaiheista kllnikolla, luentosaleissa Ja
ensimmäisillä salraskaynncillä. Hauska kirja.
E. BULWER LYTTON:
Pompeijin viimeiset päivät 1 293 sivua
. IlinU sid. $2JS5
Kuuluisa historiallinen romaani
Jousi-sarjan neljäntenä teoksena ilmestyy nyt manilmankirjallisuu-den
maineikkaimpiin — Ja samalla jännittävlmplin — kuuluva his­toriallinen
romaani. Se on kertomus kahden vuosituhannen takai­sesta
Pompeljista. Jonka hilpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään
murhenäytelmään.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Dear Seta Ja. nuoret kirjoittajat |
seka lukijat! ;
En tieda miötä. seta tykKäa, koneel- !
la tai kasin kirjoitetusta kirjeestä.
Mlna harjoittelen kotona konekir­joitusta.
On kulunut monta viikkoa siitä
kun viimeksi kirjoitin. Vaikka oli
välillä pääsiäislomakin, niin en muis­tanut
kirjoittaa.
Minä olin Kauhalantadm ja sedän
luona Ja sain katsoa TV:ta. Kiitos
tädille ja sedälle vieraanvaraisuu­desta.
:. •
Isäni otti minusta valokuvan kun
päätimme leikata pitkän tukkani.
Minulla oli kaksi pitkää lettiä. M i ­nusta
se oh suuri asia. Kun olen
nyt 11 vuotta vanha, niin olen liian
iso leteille. Jos niistä kuvista tulee
mitään, niin lähetän sedälle yhden
niistä, jos seta tykkaa.
Lähden musiikkikouluun lana ilta­na,
joten minulla on kiire. Suomen
kielen kirjoitus kay vielä huonosti.
So-long, I'll wnte agam soon.
Chccnol
Annikki Vickman,
Willowdale, Ont.
; Tiistaina, huhtikuun 2$ päivä­nä
tuli kuluneeksi 90 vnotf» kan­sallisen;
taiteemme tienraivaajan
Akseli Gallen-Kallelan cynty-mästa.
Tämän merkUtapsnksen
Johdosta Julkaisemme Eva Wich-manln
Suomen Vapaa Sanalle
kimittämän oheellisen artifcke-.
Iin:
"— Jos kirja elämäkerrastani
tehdään täytyy sen oUa kcriioon-pantu
pääasiallisesti esl-lsien
historiasta, hamaraan muinai­suuteen
saakka ylettyvänä niin
laajaperäisesti, jotta aikakausien
elama kuin tulisoihdun valaise­mana
nousee nähtäväksi kultakin
kaudelta: Toiseksi niin hehknvien
toivomusten värittämiä kerto­muksia
kansamme tulevaisuudes­ta
jotta joku hyödyllinen siemen
loytaa kehdon."
iiinnnniinnniininnDinnnifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiDiii
Toimittajasetä
juttelee
Haloo tytot^ja pojat!
Eräs sedän toiveista toteutui talla
viikolla, vaikka postilaatikosta löytyi­kin
vain yksi kirje, silla kirje oli kir­joitettu
suomen kielellä. Kiitos kir­jeestäsi
Annikki ja kyllä se oli scdan
mielestä hyvin kirjoitettu. Muista
vain kirjoittaa ja lukea suomen kiel­tä
säännöllisesti, nunsen kaylto tu­lee
yhta helpoksi kuin englannin kie­len
kaytto.
Annikin kirje antaakin sedälle pal­jon
pakisemisen aihetta. sHla han ky­syy
minkälaisista kirjeistä seta tyk­kää
eniten. Mita tulee snhen kirjoi­tuskoneen
käyttöön, nnn sedälle on
aivan sama käytetäänkö kirjoitusko­netta,
tai kirjoitetaanko muuten, sel­vällä
käsialalla. Jos Annikki haluaa
harjoitella konekirjoitusta min se­dällä
ei ole mitaaa sita vastaan.
Uscimmnt lap-istavto:s:nap.n käyttä­vät
kirjoituskonetta, kun he kirjoit­tavat
sedälle. Sotaa miellyttää kaik­kein
eniten se kun lapset kirjoittavat
usein. ' .
Mikah. kirjetten .sisalto on kysy-myksersa
seta tykkaa sata eniten
kun lapset kirjoittavat harrastuksis­taan
varsinkin toiminnastaan suo­malaisilla
haaleilla m.kali nata on
•nulla paikkakunmlla missa lapset
asuvat. Seta on hyvin miehssaan
kun hun kuulee, etta lapset kayvat
säännöllisesti voimi-stelemassa ja op­pivat
sucmenkielisia lauluja ja muita
lasten lcik.<eja seka harrastavat mu-siikicia..
Naista asioista seta tykkaa
lukea lasten kirjeistä ja varsinkin
kun lapset kirjoittavat niista suomen
kielellä.
Nyt pian alkaa kesaurheilukausi ja
myöskin urheilukentät ,heraavat tal­ven
unesta. Taman kesän aikana
tietysti järjestetään kaikilla urhei­lukentillä
lukuisia, kilpailuja ja seta
toivoOi etta lapsetkin ovat naissa
kilpailuissa hyvin, edustettuna.
Nyt on kuitenkin, ennenkuin varsi­nainen
urheilukaua: alkaa, pantava
kentät kuntoon ja siihen tyohan tu­lee
osallistua kaikki urheilijat ja ur­heilun
kannattajat. Niin. etta muis­takaa
tarttua haravaan kasiksi' kun
teidän kenttallanne pidetään kun-nostustalkoita,
etta kentät saadaan
mahdollLsimman pian käyttökuntoon.
Keväisin terveisin. —Toimittajaseta.
Näin kirjoitti Gallen-Kallela luon­noskirjaansa
vuosina 1929—30, siis
vuosi pari ennen kuolemaansa (v.
1931.. Kirja joMa han puhuu on
viela kirjoittamatta, sillä vaikka mo­net
ovat JO kirjoittaneet elämäkerral­lisia
katsauksia, psykologisoineet ja
käsitelleet suurta taiteilijaa en ta­voilla
ja en näkökulmista kaikenkal-taisine
yksityiskohtineen, ei Gallen-
Kallelan taide kaikessa uraauurtavas­sa
merkityksessä ole vielä sanonut vii­meista
sanaansa. Monen mielestä hän
merkitsee jo "sivuutettua astetta",.to­sin
perustaa luovaa mutta kuitenkin,
loppuunelettya lukua maamme- kan­sallisessa
taide-elämassä Ja sen herää­misessä
vuosisadan vaihteessa. Itse
asiassa voidaan hänen panostaan ver-;
rata peltoon. Jota ei edes vielä ole tar­koin
tutkittu eika kunnolleen viljelty,
vaan pikemminkin hadin tuskin käy­tetty
niukasti hyväksi ja Jätetty sit­ten
kylmilleen. Hänen taiteensa, Jol­la
on perustaa luova merkitys, tulee
aivan varmasti kokemaan uudestisyn­tymisen,
kun Suomen kansa voimas­taan
tietoisena luo vapaan tulevaisuu­tensa.
• •
Se. mita tällä hetkellä tiedämme
Gallen-Kallelasta on kaikesta huoli­matta
viela epäselvää, ikäänkuin hä.
mahakmverkkojen peittämää. Tu­hansia
hänen toistaan on hajallaan
siellä taalla, niitä on varastosuojiin
Ja pankinholveihin lukittuina,/missä
niitä ei ainoakaan katse pääse elä­vöittämään,
niitä säilytetään yksityi­sissä
katkoissa; hänen ensimmäisten
töittensä alkuperäiskappaleet Pa­riisin
näyttelypaviljongin valtavat
freskot ja Juseliuksen mausoleumin
maalaukest — ovat tuhoutuneet Ja
ovat olemassa vain taiteilijan myö­hemmin
tekeminä kappaleina. Joissa
ei enaa ole samaa tuoreutta eikä
mehua kuin alkuperäisissä, muiden
jäljellä olevien seinämaalauksien vä­rit
ovat karsineet ajan vaikutuksesta,
— ja Gallen-Kallelaa itseään, suoma­laista
renessanssi-ihmistä ovat aika­laiset
Ja myöhemmät "kollegat" mus­tanneet,
väheksyneet Ja tehneet nau­rettavaksi.
• .
Jo nyt huomaa kuitenkin li.saänty-vaa
mielenkiintoa hänen alkuperäisen
voimakasta taidettaan kohtaan. Jonka
sanoma on juurtanut syvälle Kaleva-larunojen
maailmaan, ja Jolsa kurkot-tuu
niin pitkälle tulevaisuuteen —
siihen tulevaisuuteen Joka on paljas­tava
ja selventävä ja edelleen Jalos­tava
taman näennäisesti niin epäyh­tenäisen
taiteilijan elämäntyön kan­nattavia
suuntaviivoja. Silla Gallen-
Kallela on "vaikea" kasittaa — sen
mielestä joka tarkastelee häntä val­miiksi
muovatuissa kehyksissä! Hän
on vaikea aivan yksinkertaisesti sen-vuoksi,
etta han on niin monitahoi­nen,
han on nero, jossa kuohuu kai­kenlaiset
tunteet ja aatteet, hän on
suun ihminen, joka • on samalla ker­taa
juurillaan menneisyydessä, koko­nainen
alue omasta aikakaudestaan ja
kaikesta mitii siihen sisältyi, ja.lisäksi
silta tulevaisuuteen. Gallen-Kallela
halusi Itse koota tyonsa lahjana val­tiolle
suureen museoon, aikomus Joka
kuten monet muut hänen valtavista
suunnitelmistaan yhtti hänen voi­mansa
tullakseen ilman apua toteu­tetuksi.
Gallen-Kallelan elämässä oli pal­jon
tragiikkaa ja paljon — oikeutet­tua!
— katkeruutta, jonka hän on i l ­maissut
lukuisissa jälkeenjääneissä
kirjeissä ja muistiinpanoissa. Vähää
ennen kuolemaansa hänellä oli voi­makas
tarve purkaa sappeaan ja polt­taa
varsinkin se osa tuotannostaan.
Joka oli syntynyt hänen elämänsä
Otamme vastaan Suomen TUL:n
URHf ILULEHDEN TILAUKSIA
B-TILAUS — 1 VK. TUL-lehtI $7.00
A-TILAUS — 1 VK. TUL-lehti ynnä TUL:n Joulu .. 8.00
6 kk. TUL-lehti^^......... .:... 4.00
NAISTEN URHEILULEHTI 1 VK. 3,00
Lahettakfia tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
TUL-lehden valtuutettu asiamies
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
myöhemmällä, hänelle itselleen eniten
alentavalla aikakaudella, Monia aloit­teita
Ja esityksiä liittyy G-K:n ni­meen,
hän oli mm. Taiteiiija-seuran
puheenjohtaja,.oli mukana perusta-r
massa Kalevalaseuraä, hän oleskeli
en maissa paitsi Euroopassa myös
myöhemmin Afrikassa, Amerikassa ja
Meksikossa; mutta viihtyi ehkä par­haiten
erakko'kausinaan suomalaisesi
sa erämaassa. Gallen-Kailela oli
"kokonainen maailma"; hän on "mon­ta
ihmistä" saunalla kertaa: alkuyoir
mainen realisti^ herkkä Ij-ynkko, heh­kuva
romantikko makaaberi symbollsr
ti. Hänen mielikuvituksensa on suun-,
naton, hehkuva, maagillisen houkut­televa,
voimakas ja läpeensä kansalli­nen,
välistä liukuen patoloogisen kiip-lemanvletin
Ja mystiikan raJöUle. Hän
on yrittänyt -turikeutua liansansa
mermeisyyteen niinkuin ei ainoakaan
toinen, aina myytin maailmaan saak­ka,
taianomainen on vanginnut hä­nen
mielensä,, hänen panteistinen
ajattelutapansa on sallinut hänen
,Ioihtia esiin Sadunomaisia luohnon-näkyja
kuin suon sjrvyykisstä Ja nos7
taa ne paiyänvalbpn näyttääkseen nii­tä
tulevaisuuden kansalle.
Gallen-Kallela käsittää vuosikyiri-meniä.
Ja nämä vuosikymmenet muo­dostavat
perustan tulevien vuosikym­menien
kasvulle, ja hän on täysival­tainen
lähettiläs lähetettäväksi maa­ilmalle
kun on esiteltävä suotnalaista
kansaa Kalevalan runojen valossa. .
Kaksikjmimentä' vuotta sitten oli
Messuhallisa suuri muistonäytteiy Jo­ka
käsitti valtavari ja monessa suh­teessa
seulpmättoman materiaalin.
Mutta tarvitseeko sitten sellaista val­tavaa
luovaa kykyä kuin Gallen-Kal­lelan
lainkaan seuloa siinä merkityk­sessä?
Melkein kaikki mikä oh hän«i
kauttaan kulkenut on saanut luova*,
ilmaisun, ihäh on ollut Jopa kirjalli­sella
alalla luova, kirjoittanut ninoja
Ja mietteitä filosofiasta Ja taiteesta.
— Sensijaan että hänet jätettäisliri
historian pölykokoelmlln. pitäisi Hä­nen
oma ideansa, "Kalev^ala-Talo'', tai
hänen koko tuotantonsa sisältävä miir
seo toteuttaa -T silloin olisi mah-*
dollmen keskeisen panorksensä koko
suuruus. Huomattaisiin, miten yält-:
tämaton osa suomalais-kärisallista
tietoisuutta Gallen-Kallelasta joka ta­pauksessa
pii tullut. Ja sensijaan että
kauhisteltaisiin Ja ihmeteltäisiin hä­nen
barokkimäisen laajan tuptantonr
sa kaikkia omituisia oikkuja, sen mo­nia
Jättimäisiä ja toteuttamatboinia
suunnitelmia, sien merkillisiä käsva-naisia
Ja sen lamakausia, sensijaan
kauhisteltaisiin sitä, että iseUaineh
tahto ja hehku, seilaineh Jättiläinen
on Jätetty niin niukkoihin; saitoihin
olosuhteisiin, niin että hänellä on ol­lut
aihetta niin. katkeriin ajatuksiin,
Jotka kajrvät ilmi jo tutustuttaessa
esim. Onni Okkosen V. 1949 julkaise­maan
Gallen-kallelan elämäkertaan.
Pienemmässä, intimimmässä näyt­telyssä.
Joka oli Järjestetty Hörham-merille
vuosi sitten jai sisälsi lianen
pienempiä luonnoksiäan ja härjoitel-miaan,
akvarelleja ja guäsheja taitei­lijan
elossa olevien sukulaisten koko­elmista
saattoi saada luomoavan nä­kymän
tähän Gallen-Kallelan taiteen
maailman runsauteen. Siellä näki
Joukon tunneherkkiä piirroksia, laisten
muotokuva- ja f iguuriharjoitelmia,
taiteilijan omaisten ;riiubtokuvia ja
suomalaisten kansaintyj-pplen hahmo­ja:
poppamiehiä ja hupria naisia, voi­makkaita
nuorukaisia, Louhen kaltai­sia
akkoja jrm. Siellä tuli yastaan
mitä hienoimpia kirkkaita luonhpn-nakymia
ja kaikkein kamalimpia käU-huelamyksiä
symboolisissa piirroksis­sa.
Siellä oli myös heikkoja, töitä
Afrikkakaudeltä, mutta ennenkaiMcea
värihehkuiset • pienet Kälevala-aihel-set
luonnokset, äärimmäisellä: tark­kuudella
piirrettyjä, tutkielmia ihui-naisesta
elämästä, funollisenromant-tisla
näkymiä ihmisistä jä luonnosta
— kaikenkaikkiaan yllättävän yoimä-kas
elämys, joka toi mieleen Sibeliuk­sen
sävelteoksen "Tapiolan".
Vähintään yhtä merkittäväksi Gal­len-
Kallela on tullut kotimaisen tai­deteollisuutemme
.perustajana. Sa­moinkuin
monumentaalimaaiariha Ja
Kalevalan kuvittajana. Häh: on yh--
dlstanyt rehevän mielikiiyituksen,
voimakkaan dramaattisen tunteen Ja
pursuavan realismin Kalevala-fresko­jen
voimakkaassa tyylittelyssä. Tä­mä
kulmikkaan gepmetrlneni tyylitte-lymuoto
on meidäii tietoisuudessamme
Jo tullut merkitsemään jotakin Joka
kuuluu Kalevalakansaan, ylipäänsä
kansanomaisesti suomalaiskansallista.
Kalevala ja Gallen-Kallela ovat ai­van
yksinkertaisesti tulleet tletoisuu.
dessamme erottamattomasti yhte^-
liltetylksi. Täideteollliuuden alalla
hän on uranuurtaja: hän on grafiikan
isä, sisustusarkkitehtuuria Ja tekstii­lien,
metallitaörinan Ja keramiikan
malllsommitteluä, kaikkea koristeelli­sesti,
hän on käsitellyt ajatuksellaan
Ja kädellään. Ja aina pysytellen esi­neen
käyttöarvossa. Ja säilyttäen esi­neen
kansallisien aitouden leiman.
Kalevala-aiheisten freskojen osalta
emme oikeastaan voi ajatella ketään
toista tai mitään muuta kuvaamlstar
paa — ne timtiilslvat silloin vain jon­kinlaisilta
"muurinelmllta", alkupe­räisen
teeman "tuIkintayrityksUtä".
Ei Kullervo vol,näyttää toisenlaiselta
kuin millaisena Gallen-Kallela ori hä­net
kuvanut meiUe, ei Lemminkäisen
äiti voi olla muunlainen kuin minkä
hän on esittänyt. Ja synkän sadun­omaiset
Tuonenvirran rannat ovat
Juuri sellalset.kuin-hän. on ne nähnyt,
eikä niitä voi ajatella toisenlaJsiksL
Jo eläessään Galien-Kallela antoi
voimakkaita vaikutteita, häntä seu­rattiin
Ja hän innoitti toisia, häntä
myös Jäljiteltiin Ja.pah^teltiin,; pin-nalllsemniat,
ke^nkertaisenunat ky­vyt
työnsivät hänet sivuiin, sellaiset
jollia oli suiirempi kyky; korostaa it­seään.
Hänen elämänsä pii 'kokpnäi-nen
maailma", mutta maailma Jossa
oli 'lilan paljoii aherrusta Ja kärsi­mystä.
Jossa aivan liian paljon pääsi
vaikuttamaan ympäristön pikkumai-sutis
Ja afäärinäkökohdat. Se hirveä
masieritumineh. Johon taiteilijan täy­tyi
(Klätjä, rie kärsimykset Ja masen-nuskaudet
Jotka hän säl kokea, ne
alentavat örjantyöt. Jolta hänen oli
pakko suorittaa leipäiisä vuoksi, se
peloittava katkeruus. Jonka hän tunsi
kasvavan ririnassaan — kaikki tämä
ön vielä mäkJsamatpn yelkataäkka.
varoitussignaali Jolle ei vielä ole kal­listettu
korvaa.Gallen-Kallelän sutir-ta
peltoa, ei vielä ole kynnetty Jä
viljelty, sitä on.' hoidettu huonosti. Tä­mä
pelto pitäisi ottaa yiljelykseeri
kalkkia rajojaan my<öten se olisi rai­vattava
Ja ojitettaya, Jotta suomalai­nen
kansa. Jonka kanssa häi^ samaisti
itsensä Ja Jonka, puolesta hän kesti
pahinimankin J ä uneksi kaikkein kaur
neimman, näkisi ja ymmärtäisi, tie­täisi
Ja osaisi antaa arvoa Ja seurata
niitä elinvoimaisia, ratoja. Jotka lian
räiyiasi, kylväisi Ja korjaisi ne loista­vat
sadot, joista taiteilija uneksi kan­sansa
hyväksi. Hän oli Ilmarinen, jo­ka
lietsoi tulen Sammon takolan lie­teen,
hän kynti kyisen pellon, häh k i ­rosi
Kullervoh kera kohti' taivasta,
häh kenties on polsptirjöhtiva Väinä-möineh;
Joka eräiden tulkitsijain mu­kaan
Jäähyyäisikseen lausuu varmaan
vakaumukserisa: "Vielä mintia tarvi-tahan!'\-..
•
Tshekit loivat
Suomen 7-3
Belsinkl. ^ Suomen Ja Tehekkoslo
vakiai? nfäSinen emimaäiaea nysiäasi-lymaaottelu
suoritettiin huhtikuun_27
päivänä Helsingin Messuhallissa, Jossa
yleisöä oli lähes täysi huone, vaikka
tieto ottelusta tuli verrattain myö­hään.'
Tshekkoslovaluan kjTmnenikkö pll(
iskukj-iylssmpi kuiix Suomen ja niin
maaottelun loppunumeroksi tulikin
7-73 vieraiden hri'äkrii. SutHöälaisis-ta
yltyivät voittoon Limmonen, Hä­mäläinen
jäBaoitman'
Tasoltaan ei maaottelu muodostu­nut
järin korkeatasoiseksi; vaikka
muutamia: ; mainioita kamppailuja
nähtiinkin. Erikoisesti ottelu Hämä-läJneh
r - Zachar tarjosi nautittavaa
hyrkkeilynähtavää. Siinä aina juo­tettava
Suomen edustiismies osoitti
kykynsä sopeutua ete\'änkin nyrkkei­lijän
ottelutapaan.
afciapttelun lopputulos olisi kaiken
todehnäkölsyyden mukaan muodostu­nut
Suomelle päremaksi, jos Suomen
joukkue olisi ollut paras mahdollinen..
Mutta nyt käytyjen pttelujen perus­teella
voidaan viefaiden 7--3 voittoa
pitää oikeaan osuneena. :
— Vuonna 1951 pii Suomessa yli
1,100 •työväentaloa, joiden yhteydesr
sä oli suuremmilla paikkakuhnllla
myöskin ravintola.
NL oli ylivoimainen
ikaflaruhessa suoritetuissa kr. roo-ralalsen
painin maaitaianmestannis-
Mlpailuissa,. laskettiin myös eri m a i ­den
väliset epäivlralllset pisteet sitejiv
että voittaja-sai 3, toiseksi sijoittu­nut
2 ja kolmas mies plateen. "rähiän
mukaan pisteet jakaantuivat seuraa­vasti:
.1) Neuvostoliitto 20. 2) Turkki
6, 3) Ruotsi ja Unkari 5, 5) Suomi ja
Italia 4; 7): Lähsi-Saksa 3, 8) Jugo-slavia
1 pist. ; .'
Kaksi vuotta sitten Naipolissa pide­tyissä
maailmanmeataruuskilpailuissa
Neuvostoliitto keräsi 18 pistettä.
Ruotsi 11. Suomi ja Italia 5,.Unkari 4,
Turkki;2, Belgia, Libanon ja Saar pis­teen.
Tämä osoittaa; että uudet tulokkaat
"molskilla" saattavat muuttaa nume­roita
melkoisesti. Neuvostoliiton jouk­kue
oli tällä kertaa "nuorennettu",
mikä osoitti, että uusi polvi tulee an­tamaan
paljon päänvaivaa Melbour-nen
kisojen tuomaristolle.
Huolella välcaistaa kalldda
kivrtyöalaan.kuuluvia töitä.
Pnhelln MI. 4469
506 BnmsTvickAve., Toronto, Ont
Beauty S(dciriSmm
PUHELIN IA. 0198
KOTIPUHELIN CL. 9-6972
1-B SÖRAUBEN AVE.
(Queenin kulmassa)
TORONTO 3, ONT.
Suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa
^ työtä. Ensiluokan permanentteja
alhaisemmilla. hinnpUIa.
Tervetuloa! SALLY : ERIGKSON.
kai
puu
PM
koIm<
maili
sjl 1
vaste
muuc
mors:
mrs.
Ma
kotiii
netto
Häne
kaikls
Ba
102
Dl
134
(B
Vasi
na,
6.30
Kon
tott4
CH.
Tor
49''0
' R
NA
502
LENTÄEK SL
LXHT. TORONTOSTA TORST.
SAAPUU HELSINKIIN PERJÄNT
Mr. Olavi Numminen, O.K. Johnson & C(
tämän, matkan. Tässä on teille tilaisuus
raissa jossa kaikki on järjestetty teitä va.;
Jos haluatte, voitte liittyä hiiikaäh ihana
kiin Suomen kauneimpiin paikkoihin, Ali
kylä — Lahti — Heinola -^.Helsinki.
Paluumatkanne järjestetään haluamalla
Jos haluatte, vpitte pysähtyä Tukholmass;
slssa tai Lontoossa Ilman lisämaksua ma
nitäännepäin Toronto—Helsinki
edestakaisin Toronto^Helslnki—Toröiito
5-päivän kiertomatka Suomessa . . . . . . ..
Varatkaa paikkanne nyt, sillä mel.
määrä pailqkpj
KIRJOITTAKAA TAI
Tprpntpssa:
O.K. Johnson
& Go. Ltd.
697 BAY STREET
Puhelin X M . 6-9488
CANADAN SUOMALAISILLE
Ä Ä N I L E V Y J E N
O S T A J I L LE
esittelemme nyt kaksi uutta laulajatarta
MISS THORA NEIL
* JA '
MISS AINO HEIKKINEN
jotka ovat laulaneet "Fennia"-levylle. Miss
Thora Neil on laulanut neljä laulua ja yhdessä
Thora Neil ja Aino Heikkinen ovat laulaneet
kaksi duettoa.
im
Wm
MISi
Snrulllnen Tango, Thora Neil
Orjanruusu, valssi, Thora Neil
Sä et kyyneltä nää. tango Thora Neil
Jää hyvästi, armas, valssi, Thora Neil
Liljan kukka, tangoduetto. Thora Neil Ja
Aino Heikkinen
Ensi kerran kun sna soutelin, valssi­duetto.
Thora Neil Ja Aino HelkkAen
* Molemmat laul
tunnettuja Canad
siikkiväen keskuu<
ja Aino Heikkinen
nissa laulu- ja soitl
laisten konserteiss
* Miss Thora Neil
taan kautta jaaj ai
esiintynyt Canada
kuoron TV^ ja rae
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja Yhdysv
HINTA .$1.25
(OSTAJAN MAKSETTAVA LÄHETYSKULUT)
Posti- ja expressitilausten tulee käsittää vähintäin koi
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO.
BOX 69 — SUDBURY. ONTAHIO