Vapaus, May 3, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 3 p. - 7 - Tuesday, May 3, 195y
I VAPAUS
IIIABJIl'1) — XJBdepesdesS I«bor
0 i l » a «f fSa&lib CMAdiASf. £»•
tiUMied Nor. 0, » n . Autbortod
«i «Beosd d a » aitU tbe Post
o m M Department. Ottava. Put>^
Utted thrlce veekly: Tueadaya
I t a n d a y » and Saturdajji tv Vapaus
FobUablBg compaar Ltd., at 100'103
et. W., 6udbai7. Oot. Canada.
Telepbonea: Sus. Ottice OS. ihm*
EOitOTiAl OStUx Oe. 4-4205. Mana«er
E.euiul. edieorW.EUasd.MaUifi«
»ddm»r SCT <». eudbary, Ontaylo.
AdveniUng ratea uppo «ppucattoa.
TtandattoD free of cbarge.
TOiAUBHXNNAT:
1 fk. « kk.
s kk. 3 ^
TbOnnaoiami t fk, 8J00« kk. 430
l t k . 840 0 kk. 4.76
Kiitetty olkoon ihminen
Kuinka tärkeitä tavalliset ihmiset nykyaiki^na loppujen lopuksi­kin
ovat, sijta saaliin viikon lopulla kaksi kouraantuntuvaa esimerk­kiä.
Otlakaamme ensiksi rajan eteläpuolella, \'hdysvalloissa sätlu-nut
tapaus.
. Kuten muistetaan, esitti Kiinan Kansantasavallan pääministeri
Chou En-lai Bandungin konferenssissa lausunnon, että Kiina on val­mis
rauhanomaisiin keskusteluihin Yhdysvaltain kanssa Formosan
kysymyksestä. Myös muistetaan, että piiloutuen ChiangKai-shekin
viitan taakse Yhdysvaltain valtiosihteeri torjui Kiinan ehdotuksen ja
julisti Formosan "hallituksen" suun kautta, että "me emme neuvot­tele
kommunistien, emmekä ainakaan Kiinan kommunistien kanssa."
Mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia — ja tosiasia on,
«ttä ihmiskunta ei halua sotaa vaan neuvottelua ja kansainvälisten
ongelmien rauhanomaista ratkaisua. Bandungin konferenssin osan­ottajat
— ja heidän joukossaan oli sekä kommunisteja että kommu­nistien
vastustajia ja silta valin kaikenlaisia aatesuuntia — esittivät
yksimielisesti käsityskantanaan, etta Chou En-lai teki viisaan ja
kannatettavan ehdotuksen esittäessään neuvotteluja ja samalla lau­suivat
toivomuksensa, että Yhdy.svaltain hallitus suostuisi neuvotte­luun.
Bandungin edustajien kautta puhui yli toinen puoli koko ihmis­kunnasta!
Jakun tämän Iisaksi Yhdys-valtain kansan ja Yhdysval­tain
liittolaisten yleinen mielipide nousi myös vaatimaan Formosan
ongelman neuvotteluratkaisua kuten Ghou En-lai ehdotti, niin se tun-tjUj
Washingtoniin asti siinä maarin, etta itse presidentti Eisenhovirer
tarttui asiaan j a selitti) etta valtiodepartmentti taisi puhua vähän
läpiä päähänsä, sillä kyllä Yhdysvallat suostuu neuvottelemaan Kii­nan
kanssa. Vaikka presidentti Eisenhower otti tassä lausunno.ssaart
lä^tkän ja lämpimästi tervehdittävän askeleen eteenpäin, niin hänkin
^ t t i vielä neuvottelujen "ehdoksi" sen. e t tä neuvoteltavaksi tulisi
vain "ampumisen lopettaminen'' Formosan alueella. .Mutta rajoi­tetutkin
neuv(^ttelut ovat paremmat kun ei mitaan neuvotteluja ja
sitäpaitsi me voimme olla melko varmoja siitä, että ihmiskunnan ylei­nen
mielipide voi pakoittaa Yhdysvaltain hallituksen tekemään vielä
lisämyönnytyksiä neuvotteluratkaisujen hyväksi, mitä enemmistö
;.anaailman kansoista haluaa. -
Toinen samansuuntainen esimerkki saatiin Lontoosta, mistä .VPrn
kirjeenvaihtaja Arthur Cavshovvn tiedoitti (huhtikuun 27 pna| mm
seuraavaa: '•Tänään saatujen tietojen perusteella pääministeri Eden
pyrkii diplomaattiseen kokonaisratkaisuun -^Formosan rauhan, Ita^
vallan itsenäisyyden ja Venäjään lähestymisen suhteen neljän vallan
lipnferenssissa —^kaikki taman ennen toukokuun 26 päivää pidet-iSvia
Britannian parlamenttivaaleja . . . Edenin sanotaan olevan
varovaisesti toivorikkaana siitä, etta nama kolme tavoitetta voidaan
saavuttaa kyllin hyvLssa ajoin, clta ne tuottavat aanid hänen könser-vätirvipuolueellcen."
'J, Toisin sanoen; pääministeri Eden tietää, etta Britannian kansan
sOuri enemmistö vastustaa kaikkia sotaseikkailuja ja haluaa neuvot­teluratkaisua
kansainvälisten ongelmien suhteen. Tämän tietoisuu-deen
perusteella han esittää — kuten menetteli sivumennen sanoen
sir Winston Churchill juuri vaalien edellä v. 1951 — lähestymistä
Neuvostoliiton ja Britannian kesken, Fornicsan kysyniyksen rau­hanomaista
ratkaisua ja Itävallan rauhansopimuksen laatimista, initka
kaikki lieventäisivät kansainvälistä Jannitystilannetta, inila Britan-ritan
ja kaikkien maiden kansat haluavat.
Tassa on kaksi uutta esimerkkiä siitä kuinka suurmcrkitykselli-nen
ja vaikuttava tekijä yleinen mielipide loppujen lopuksi on. Yleis­t
ä mielipidettä voidaan hetken aikaa uhmata. Vaalien jälkeen por-varipolitiikot
usein unhoittavat sen, mita ovat vaalien aikana valitsi­joille
luvanneet. Mutta uusien vaalien tullessa nama rikotut lupauk­set
ovat taas edessä ja min joutuvat jiorvarit vastoin tahtoaan teke­mään
monenlaisia myonnytyksul yleisen mielipiteen painostuksen
johdosta. , ••• .;•.•>•
r Tässä yhteydessä meillä on erikoinen syy kultaa ihmistä siitä,
ettei hänestä ole tehty sclkarankatonta matelijaa, vaan aivoilla varus­tettu,
ajatteleva, toimiva ja taisteleva» ihminen, jonka toivomukset ja •
vaatimukset on otettava lukuun. Kiitetty olkoon ihminen siita, etta
, se tahtoo panna sulun sotaseikkailijain rikollisten suunnitelmien tielle..
•Kiitetty olkoon ihminen siita, ettei se anna peloitella itseään, vaan
toimii peräänantamattomasti sotaseikkailuja vastaan ja rauhallisen
rinnakkaisolon periaatteen toteuttamisen hyväksi. Kiitetty olkoon
ihminen siitä, etta han on kerännyt nimia ja allekirjoittanut MaaiK
man Rauhanneuvoston vetoomuksen atomi- ja vetya.seiden kieltämi­seksi,
silla juuri tästä allckirjoituskampanjasta 011 tullut niin laajakan­toinen
ja vaikuttava tekijä maailman yleiseen mielipiteeseen'nähden,
ettei sellaista ole ihmiskunnan historiassa aikaisemmin nähty. Kiitetty
olkoon ihminen joka "pienuudestaan ' j a "avuttomuudestaan" huoli­matta
yhtyy toisiin rauhanpuolustajiin ja kehittyy siten voimateki­jäksi,
joka on oteltava huomioon kaikkein korkeimmissa hallitus-portaissa.
• •.
'«Ikiliikkuja"
Ennen, vanhaan hyvaan aikaan, pidettiin ikiliikkujan keksijöitä
V&han löylyn lyomma. ellei aivan seinähulluina. Mutta nayttaa kul­i
n k i n , etta ikiliikkuja on olemassa.
'Huolimatta siita mita me itse kukin ajattelemme työväenliik­keestä
yleensä ja komnunusmisla erikoisesti, me kaikm^ olemme
tiiltenkin saaneet nahda ja kuulla, miten taantumu.svoimat pcittoavat
«^ikommunisrtista' lyovacnlitkelta ja painavat sen maan rakohon
seurauksena ollen.se, ctla se nousee entista voimakkaampana pinnalle.
Meidän mielessämme ei ole nyt Suomen marski, joka kansalais­sodan
päivillä uhkasi hävittää sadaksi vuodeksi Suomen "kommunis­tisen"
työväenliikkeen maan tasalle. Mc emme puhu edes lapuan-aikaisista
'kommunismin' tuhoamisista. M e i d ä n mielessämme ci ole
sen paremmin marskin talvisota kuin Hitlerin •tuhatvuotinen valta­kuntakaan
', vaan aivan tämänpäiväiset tapahtumat,
y Muistetaanpa vain kuinka moneen kertaan on "tuhottu'' esim.
Ranskan vasemmistolaiset yleensä ja erikoisesti Ranskan' kommu­nistit
ja ranskalaisten porvarien apuna ovat olleet amerikkalaiset
'auttajat". Tavallisten propagandamenetelmien Iisaksi rukattiin
Washingtonin määräyksestä Ranskan vaalilakia niin, että se olisi
HJjahdollisimman epäedullinen vasemmistolaisille yleensä ja erikoisesti
kommunisteille.
Kaiken laman tarkoituksena oli Ranskan työväenliikkeen va­semmiston
murskaaminen mistä onkin etukäteen pidetty iloa ja
riemua.
X , alutta miten on käynyt? Pariisista nyt tulleissa uutistiedoissa
ily?rrotaan, etta vastikään pidetyissä Ranskan maakuntavaaleissa voitti
Uusi Hfehrinacbt on uhkana rauhalle SIT
BandungLssa pidety&sa Afrikan Aasian maiden konferens.si.ssa nostettiin
ylos rauhan lippu Ja samalla tuomittiin siirtomaiden riisto Ja sorto.
YK:N AVAJAISISTA
KULUNUT TO VUOTTA
Moskova, —. Professori S. Krylov j nen liittyneet valtiot noudattavat t ä -
kaslttelee Izvestiassa Y K : n San! man järjestön peruskirjan kirjainta
Franciscon avajaiskokouksen 10-vuo-tispaivaa.
Konferenssin osanottajat
-/lltolttivat valtavan ja merkittävän
tehtävän — kansainvälisen toimivan
jarjCston luommen ylei-sen rauhan ja
kansojen turvallisuuden puolustami­seksi.
San Franciscossa hyväksytty
peruskirja vastaa niitä vaatimuksia,
jotka on asetettava sellaiselle rauhan
puolustamiaJarjestoUe, jollainen Y K : n
pitäisi olla. Konferenssin osanottajat
hyväksyivät yksimlelsesti periaatteen,
e t t ä Y K : n tulee ilmentää kansainvä­lisen
yhteistyön ja kansojen rauhan­omaisen
rinnakkaisolon ajatusta riip­pumatta
niiden yhteiskunnallisen r a ­kenteen
eroavaisuuksista ja etta t a.
ma ajatus tulee johtamaan järjestön,
käytännöllistä toimintaa.
Y K : n työskentelyn tulokset riippu­vat
kokonaan silta, missa mahrin su- 1
ja. henkeä.. . ...
NI^ noudattaa jatkuvasti Y K : n pe-raskirjan
säädöksiä, rauhanomaisen
rinnakkaisolon j a kansainvälisen y h ­teistyön
periaatteita. Samaa ei voida
sanoa eraista länsivalloista ensisijassa
USA-sta
Käyttäen hyväkseen USA:sta rilp-puvaisuussuhteissa
olevien maiden
aanten enemmistöä koettavat USA:n
hyö'ikayshenkiset piirit muuttaa Y K n
kansainvälisestä arenasta valticde-partmenttinsa
haaraosastoksi.
Suuntautuessaan uuden maailman,
sodan valmisteluihin USA:n hyok-kayfihenkiset
purit rikkovat joka as­keleella
Y K :n perukirjan sisältämien
säädösten kirjainta ja henkeä vas­taan.
Heidän noudattamansa ' voimar
a.senne'-politnkka ilmenee. : ennen
muuta hyökkayssotalnttojen muo-f
doHtamises:a maailman en puolilla
i olevista valtioista. Länsivallat pyr'<I-I
vät repimään hajalle suurvaltojen yk.
i simieh-syyden. jonka on oltava Y K : n
kulmakivenä. Tata periaatetta he
käyttävät tienviittana toteuttaessaan
hyökkäyksellistä politiikkaansa...
Kansat Vaativat, e t t ä Y K : n on ol­tava
sillä; uskottujen tehtävien mu-
Dalai lama
Wienin julistuksen
allekirjoituksista
Lehdet ovat "julkaisseet Dalai laman ' l^aisesti kansainvälisen rauhan ja
ja Pancen lainan lausunnot allekir- (.turvallisuuden lujittajana ja että
joltustenkeräyk5eStä Maailman Rau- !. kaikki sen. jäsenet noudattavat tar-hanneuvoston
Wienm julistukseen.
Dalai laman lausunnossa on sanottu:
"Kaikkinainen hyökkäys yleista rau­haa
ja Kiinan kansojen suurta per­hettä
vastaan on hyökkäys Tiibetin
kansaa,vastaan. Tiibetin kansa el voi
tjTtyä siihen, e t t ä amerikkalaiset Im­perialistit
uhkailisivat atomiaseella,
jonka tarkoituksena on ihmisten
joukkotuhoaminen. Siksi se yht>'y ak-koin
Y K : n peruskirjan saadoksia.
Ford ja unio teh­neet
sopimuksen
VVindscr. — • T ä ä l l ä - ilmoitettiin
keskiviikkona, että United Automo-tiivisestl
koko maailman mahtavaan ' b i l e Workers union osaston 240 ja
liikkeeseen allekirjoitusten k e r ä ä m i - ' Ford-yhtion kesken on paasty sopi-seksl
Julistukseen,, jossa kansoja ke- : mukieen 800 konttontyölaisten pal-hoitetaan
taisteluun atomisodan uh- ! koista.
ka a vastaan," Me uskomme siihen, Sopimuksen
sanotaan Dalai laman lausunnossa, et­ta
atomisodan saarnaajat joutuvat
kiertämättä tappiolle sellaisen mah­tavan
liikkeen edessä, j«ka on saa­nut
valtaansa koko'maailman.
mukaan kpnttorityö-laisten
kuukausipalkkoja kohotetaan
$6.93 kesäkuun 15 paivasta lahtien.
Yhtio suostuu myös maksamaan ko­konaan
konttorityolaisten sairaus­vakuutuksen.
Kirj. V. Berezbkov
Jjänsisaksalainen, "Acbt-ur-blatf.
lehti juJiauj hiljattain tiedonannon
' silta, etta YndysvalJat ja Englanti
i ovat päättäneet aloittaa Lansi-Sak-
•j san aseistamisen huhtikuun . alussa.
] S2;.ien cn lehden lausunnon mukaan
i vaannut myöskin Adenauer liittopäi­vien
uUcoasiaiiivahokunnassa.
! Länsimaiden lehdistöön- päässeiden
t tietojen mukaan-Kirehnnacärtm hen-i
k^inherättämtsen suumutelsma toteu-t
«taan Isailtilla. tahoillai Aslenomai-sia
toimenpiteitä 'toteutetaan myös­k
i n sbtatedlhsuudenri! j ä l l e e n r a k e n t a ­misen
ja keäilttämlsen alaller;'"Perus­tetaan
nykyaikaisia' - asevarastoja.
Laaditaan mobilisatiasuunnitelmia ja
suoritetaan voimaperäisesti yleisen
mielipiteen psykologista muokkaa­mista.
. E i voida olla huomaamatta
sitä. että Bonnissa tehdään kaikki
sen hyväksi, etta lansisaksalamen so­takone
saataisiin pyörimään taytta
vauhtia heti seuraavana päivänä Pa­r
i i s in sopimusten voimaanastumisen
jälkeen.
Lansi-Saksan sotateollisuuden no­peata
jälleenrakentamista edistaa
huomattavassa määrin se, etta län­sivallat
ovat Jättäneet miehitysvyo-hykkelshnsä
koskematta suuria sota-teollisuuslaitoksia,
jotka olivat aika^
naan hitlerilaisen sotakoneen paava-rustajia.:
Englantilainen "Contem-porary
Review" lehti myöntää, että
"30 prosenttia jsodanedellisista teolli­suuslaitoksista
on täydessä kunnossa
j a niita hiljalleen palautetaan käyt­tövalmiiksi.
Wienlla!nen ' D a s kleine
volksblatt" lehti tiedolttaa, e t t ä ame­rikkalaisten
suunnitelma Lansi-Sak­san
sotilaall:sen voiman palauttami­sen
suhteen edellyttää^ että * Lansi-
Saksa tulee itse tuottamaan kaikkia
raskaita aseita, niihin luklert myös­kin
hyökkäysvaunut ja tykit.
Länsisaksalaiset militaristit ja hei­dän
merentakaiset suosijansa kiin­nittävät
suurta huomiota lentokone­teollisuuden
jälleenrakentamiseen ja.
kehittämiseen. Engantilainen 'Truth"
lehti t:edoittaa, etta noin 23. lento­konetehdasta
ja 26,000 ammattitai­toista
työlaista voidaan nykyään "hy­vin
lyhyessä ajassa parma tuotta­maan
lentokoneita". Näihin tuotan­tolaitoksiin
on sijoitettu suuria pää­omia.
Entinen hitlerilämen lentoko-nekopstruktorl
Focke sanoi hiljattain,
e t t ä on käytetty huomattavia summia
.siihen; että "tuotantolaitokset olisivat
aina valmiit tuottamaan lentoko­neita"
Lans.-Saksan lentokoneteollisuuden
tieteellisten tutkimuslaitosten labo­ratorioissa,
. mm. Karlsruhessa ja
Stuttgartissa tehdään suuria tutki­mustöitä.
Tyohon on otettu cntlsia
hitlerlläls.ä lentokonekonstruktoreita
Focke. Messerschmit. entinen "Hein-kelin"
toiminimen paakonstruktori
Siegfried Guenther. Eugen Smger ja
monet muut.. Länsivaltojen miehi­tysviranomaiset
ovat antaneet luvan
entisen hitler.laisen lentoUikenneyh-tlön
"Luft Hansan" henkiinherättä­miseen.
Huhtikuun 1 paivasta se
a l o i t t i matkustajalentoliikenteen
Länsi-Saksassa; mutta toukokuun 15
paivasta avataan kaukolentolinjat
mm Ne\v Yorkun, Lontooseen, Parii­siin
ja Madridiin. Samoin kuin Ver-
5ailles'inkin jälkeen siviill-ilmalaivas-ton
on muodostuttava sotilaslentä­jien
koulutuskeskukseksi. Tama sal­l
i i . länslsaksalaisten militaristien
saattaa lyhyessä ajassa sotilasilma-voimiensa
vahvuuden Pariisin sopi­musten
edellyttämiin •. lukuihin; 20
lentolaivueeeeen, joilla tulee olemaan
lÄHT lentokonetta;
Voimaperäistä valmistautumlstyöta
tehdään muiUakin sotateollisuus-aloilla,
Bonnissa hiljattain järjeste­tyssä
sotatarvenäyttelyssa oli nahta-
EW3ksalä!£et satamat varustetaan so- \
talalvastcn palvels.mista varten. Suo- ;
^ntetaan j n m - merenpohjan syventa- •
mistä. On vahitu paikat, joihin j ä r ­jestetään
:haxjoituskentäfrekryytU^^
•opettamiiäia:'varten.-; • M ^^•^^'^]
: O n . tunnettua'; että hitlenläiset •
vänä Länsi-Saksan. autoteolUsuuaen 1 kenraalit o-.-at jo. kauan a:kaa. olleet, a^^aa j a tuotteita, joiden joukossa oli 52 uutta
SO11Jasautomallia "jeep"-"mallisista
esikunta-autoista aUaen aina kolmi-aksel:
siin kymmenen tonnin sotilas-autoihin
asti., Associated Pressin tie­totoimiston
tiedonannon mukaan
kaikkiinämä autot. Joiden joukkotuo-tanto,
voidaan aloittaa hetkellä nulla
hyvänsä, on taricoitettu Lansi-Saksän
armeijaa varten. 'Der Morgen' leh­t
i kirjoittaa, että lähiaikoina aloiter
taan uusimallisten panssarivaunujen
kokeilu, joilla vrehrmacht aiotaan
varustaa. •
L a n s i - Saksalaiset viranomaiset
kimnittävat erikoista huomiota tut­kimustöihin
atomiaseen alalla. Kuu­luisa
lansisaksalalnen . atomialantun-tija
professori Heusenberg kirjoitti
maahskuun 9 paivana Adenauerin
hallituksen virallisessa ä ä n e n k a n n a t ­tajassa
' Bulletm"-mmises?a lehdessä
eräistä yksityiskohdista tämän työn
alalta. Hän mm. kirjoitti niinsano­tun
"atcmiyhtion" perus:amisesta
Länsi-Saksassa, johon yhtiöön on jo
littynyt 16 suurta konsernia. Toi­minta
ei rajoitu yksinomaan tutki­mustöiden
piiriin, van; ^sia on ase­tettu
Jo käytännölliselle pohjalle.
Italialainen "Secolo d'ltalla" Ishti
tiedolttaa, että joku aika sitten pe­rustettiin:
sakasalainen espanjalais-saksalainen
atomlvoimayhtiö.
••• Aseistumissuunnitclman ,. rahoitta­misen
tarkoituksessa Bonnissa on
laadittu suunnitelma puolentoista
miljardin markan sotalainan liikkeel-lelay'£
emisesta.
Amerikkalainen lehdistö tiedolttaa,
e t t ä alkuaikoina länsisaksalaiset d i ­visioonat
varustetaan Yhdysvalloista
tuoduilla aseilla. Niita on jo varattu
suuret määrät amerikkalaisissa ase­varastoissa,
jotka sijaitsevat pääasi­allisesti
Rheiland-Pfalzissa .40,000
hentaarin laajuisella alueella.
Kuumeisella kiireellä toteutetaan
useita muitakin toimenpiteita. L a n -
< kiitoUinei
1 "En",
; olen jierä
Mies Ci
nun. "OI
laa:'. kys;
"Se oh
kuutti m;
Asiakaj
kuluttua
myyjä, ii
"Niinkc
laulajan .
johtavissa viroissa .'Lansi-Saksassa.; ,^_^P^^'
Yhdessä am^ikkalaisten isäntiensä * "^^"^^J
^anHsa he' laativat uusia hyokkays-suunmtel.-
nia. Bonnissa on otettu
rkirjoihn kaikki hitlenlaissn anmei-j
a upsneent. Lehtitietojen mukaan |
upseereita on r i i t t ä v ä s t i 12 lansisak- !
laista divisionaa varten. Naiden kaa-derlupseerien
joukossa on 40—50 ken­raalia.
250 'everstiä, -900 everstiluut­nanttia.
2,000 majuria 6.000 kaptee-ma
j a 12,000 yliluutnanttia ja luut­nanttia.
.
Näinollen wehrmachtia perustetaan
jälleen täyttä 'vauhtia. Länsisaksa-aisia
militaristeja vain huolestuttaa
se. etta Lansi-Saksan' väestön kes­kuudessa
ovat sodanvastaiset mieli­alat
saaneet suuren laajuuden. Bon-nilaiset
viranomaiset särkevät pää­tänsä
nyt sen kysymyksen kanssa,
millä tavalla he voisivat pakottaa
saksalaisen nuorison pukemaan pääl­lensä
sot:laspuvun. Lansi-Saksan sa-nomalehdston
tietojen mukaan sak­salaiset
eivat tahdo muuttua taasen
tykinruoaksl. jossa haluttomuudessa
Adenauerin hallitus ^'nakee suuren
varaan".. Sen vuoksi on ryhdytty eri­koisiin
toimenpiteisim, jotta voitai­siin
Länsi-Saksan väestössä synnyt­t
ä ä Jälleen mlitarismin henki. • Ade­nauerin
puolueen (KDL) parlament-tirj-
hmän piireissä pohditaan kysy­mystä
"prcpagandaministenn" viran
perustamisesta, jonia lansisaksalai-sen
*Der.Spiegel" lehden tietojen
mukaan pitaisi olla vastuussa kansa­kunnan
"henkisestä parantamisesta",
ts. militarismin j a revanshismin aat­teiden
propagoimisesta. .
Kansakunnan "'henkisella paranta­misella"
bonnilaiset viranomaiset
edistävät kaikin keinoin militaristis­ten
voimien aktmsoitumista ja fasis­tisten
järjestöjen toiminnan voimis­tumista.
Kalkki nama tosiasiat osoittavat
sitä, että wehrmachtin henkiinherat-
TEOLLISUUSTUOTANNON
KASVU PUOLASSA
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen
aikana on Puolan teollurius tuotanto
k:hittynyt nopeasti. Sodanedelhseen
tuotantotasoon verraten se on kasva­nut
yLi4-kertaisesti. •
KansanvaJlan aikana on rakemiettu
j a rekonstruoitu noin 15 masuunia j a
30 martinuunia. Uusia mahtavia ma­suuneja
on.otettu "käytäntöön Bieru-tllle
n i m e t y s s ä rautasulatossa
Cze:t ochovassa, Kosciuszicolle nime­tyssä
tehtaassa Sleesiääsa ja V . I. Le-mmlle
nimetyssä rautasulatossa
Nova Hutassa. ^ Nykyään Puola tuot­taa
terästä miltei 3 kertaa enemmän
kuin ennen sotaa.
(Nopeasti on kehittynyt myoriiin
Puolan varimetallurgia. On raken­nettu
useita kuparisulattoja seka
Puolan aluminiteollisuuden ensim­mäinen
tuotantolaitos — "Skavinan"
tehdas Krakovan voivodissa. •
Kivihiiliteollisuudessa on kuusivuo­tiskauden
aikana avattu 10 uutta kai­vosta,
joista 5 tuottaa JO kivihiiltä.
Kaikki nykylait kaivokset on rekons­truoitu
j a meka3nl30itu. Vume vuon­na
Puola tuotti kivihiiltä yh 90 m i l ­joonaa
tonnia. , kun ennen sotaa se
tuotti vuosittain ainoastaan 38 mil­joonaa,
tonma.
On rakennettu suuna sähkövoima­laitoksia:
Warynskylle nimetty säh­kövoimalaitos
Dychowissa, "Javorzno-
IV,."Javci-zno-2",: 'Mehcvice" ym.
Vairsovassa on pantu käyntiin höy­ryvoimalaitos
j a Veika^liUe on. raken­nettu
enöimmamen vesivoimalaitos.
Kaiken^ t ä m ä n tuloksena on sahko-vöiman*
tuotanto kasvanut maassa yli
4-kertalsesti, sodanedelhseen aikaan
verraten. ; .
On perustettu uusia konerakennus-teollisuudien
aloja: laivamakennu:i-teoUisuus,,
traktoriteoUisuus, autoteol­lisuus,
maatalous- ja tyostokoneteoUi-suus.
On rakennettu sellaisia suuria
tuotantolaitoksia kuin traktoritehdas
"Ui-su:*".' sekä Varsovan, Lubhmn ja
Starachowican - autotehtaat. Konera-kennusteoUisuuden
tuotanto on ko­honnut
miltei 8-kertaisesti sodanedel-liseen
aikaan verraten.
tamisen
massa. :!
sin sopin
roopan. ki
na joutu;
raalien i
simmilla
han asti
a r m e l j
vaaraati.
Kaikila
Saksan i
kaukaiser
taan vair
ta mieli]
Euroopan
luEta niit
agres:iivi;
Tällaisen
on harha
saa, jpk
vaatii md
tamista .
kraattisel
S! olla se
ten ratii
kahtiajak
uhkaa Si
jessodallä
Neuvosi
kertaa va
scpimust€
neuvotteli
palauttan
tyksensä:
Na:den sc
nen ja si:
sen wehi
nen pako'
ryhty.mää
vallisuute:
.iLänsi-S
tavat viel;
musten n
kavasti ti:
mistaa ut
Eräs h
karjata
K i i n a n :
Mongolian
.saatettava
sa 21,7 mii
talla alu<
p a a t ä ts:
man kum
Sisa-Mo
viljatalous
la tuottar
tonnia. .
Viljan k(
SI raivata^
52. tuhatta
PÄIVÄN RÄKINÄ
Rikollisuus lisääntynyt
peloittavasti USA:ssa
Washinston. — Ylidysvaltain val-tioliinen
polusi, F B I tiedoitti viikon
alussa, etta rikollisuus nousi Yhdys­valloissa
ennätysmäärään v. 1954- I
PBI:n vuosiraportin mukaan Y h - i
dysvalloissa suoritettiin v vakavampi!
rikos jcka 13.9 sekunnin . kuluttua |
Vuoden kaikkina paivma tapettuni
"Varjele noita herroja r r
la. Asukaslu\'un lisaantymmen a i ­heuttaa
vain pienen murto-osan täs­tä
rikoksien lisääntymisestä sehttaa
FBI
Vuoden 1950 jälkeen on suurempien
rikosten lisääntyminen tapahtunut
lähes nelja kertaa nopeammin mita
on väestön lukumäärä lisääntynyt.
Rikosten suurin nousu viime vuon-tahalliscUi
34 ihmistä: 256 ihmistä i na tapahtui murtovarkauksien alalla
ammuttiin, puukotettiin tai muuten i mitkä lisääntyivät 8.4 prosenttisesti,
likolllsesti pahoinpideltiin. Raiskaus-'ircsvöukset lisääntyivät 6.8 prosent-tapauksia
oh 49. jtisestl. varkaudet 5.8 prosenttisesti.
Joulukuun Viimeiseen palvaan men-] Omaisuutta ja tavai-aa varastettiin
ncssa vuonna 1954 merkattiin kirjoi-; vuoden aikana $413.000,000 arvosta.
hav.2 257,250 suurempaa rikosta. Nai- ! Poliisiviranomaiset saivat 55 prosent-den.
rikosten maara lisääntyi 5 pro- r t i a takaisin tästä varastetusta tava-sentilla
vuoden 1953 rikoksiin verra-! rasta-•
ten ja 26.7 prosentilla vuoden 1950 '
riKoksiln verraten. ,
Viimc VUOSI oli seitsemäs peräkkäi-^
nen vuosi rikosten lisääntymisen alal- i
Väinö Linnan 'Tuntematon soti­las",
joka on saanut yleisön taholta
sellaisen vastaanoton ettei vielä mi­kään
suomessa ja suomenkielellä
painettu kirja ennen sita, sisaltaa
huomattavassa maarassa elämänvii­sautta.-
On selvää, ettei n:ita vusauksia
siltä kaikki .osaa poimia, tonkivat
vain kuin siat paarlyja ja jattavat
siinen. ^ - •
noen:. • •.
— Koska on jo myöhä, lienee palr
kallaan lukea rukous tällekin majalr
le. Varjele meitä vihollisen juonilta
Ja ennen kaikkea hänen tarkka-am-pujiitaan
sekä suörasuuntaustykell-tään.
Muona-annos saisi niyöskin
olla jonkin verran suurempi, mikäli
sinulla vielä on käyttämättömiä va­rastoja
lastesi tarpeisiin. Anna sie­dettäviä
ilmoja, e t t ä asiaa: vartijoiden
Yleensä kuitenkin tavalliset kan- olisi hauskempi seisoa vartiossa.
Alle 18-vuotiaiden rikollisten mää­rä
lisääntyi 1.9-prosenttlsesti. Tä­män
ikäluokan kaikkein "populaa-rinen"
rikosala on autovarkaus.
kommunistipuolue O cdu.stajapaikkaalisiiii ja jai edelleenkin .Ranskan
^uuriInmak.sl puolueeksi. Sosiahrcpublikaanit menettivät 79: paikkaa
ja .^o^lall.stlt voittivat 10 paikka lu^aa nimenomaan juuri nulla paik­kakunnilla.
mi>sa olivat yhteistoiminnassa kommunistien kans-^ja.
Muut vasemmistolaiset voittivat 19 paikkaa lisää.
Vlei.-esti katsoen vaalit menivät vallan toisin mitä oli Washini:-
tonii>a odotettu. >aksaniaileenaseistamista vasluötaneel voimat sai­vat
useimmi.ssa maakunnissa voiton- •
•ikiliikkuja un siis olemassa — alituisesti toistuvista tappotoi-menpiteista
huohmatta työväenliike yleensä ja kommunismi erikoi-
.sesti tulee jatkuvasti voimakkaamiiuiksi.
sanihmiset ymmärtävät hyvin "Tun­temattoman
sotilaan" henkilöitä, sil­lä
kalkki ne ovat hyvin tuttuja Suo­men
kansan keskuudessa.
Kuten sanottu. "Tuntemattomassa
sotilaassa" on paljon sellaista, mita
nyt taas hyökkäyssotaa mielessään
hautovien jehujen sietäisi ottaa huo­mioon;
Ei y h t ä ä n välla missä maas­sa
nama jehut asuvat.
Lainaaaime seuraaivassa ' T . s : n " slv.
369 alkaen palan sotilas Honkajoes­ta,
joka sotaan kyllästyneenä tappe­lujen
väliaikoina hullutteh "uudella
aseella (kaaripyssyllät ja Ikiliikkujen
tekeleellä ja välillä suoritti "valistus-sotilaan"
virkaa. .
Seuraava tapahtui niina aikoma.
Kuutamot öisin ovat tervetulleita
jännityksen lieventämiseksi seka vä­hien
valorakettlemme säästämiseksi.
Suojele kaikkia partlomiehlä, vartlo-miehiä.
merenkulkijoita j a hevosmie­hiä,
mutta tykkimiehista ei ole n im
suurta lukua. Suojele ylipäällikköä
ja yleisesikunnan päällikköä seka
pienempläkfii kihoja sikäli kuin s i ­nulta
alkaa riittää. Suojele armei­jakunnan
komentajaa, rykmentin ko­mentajaa,
pataljoonan komentajaa
seka erikoisesti konekiväärikomppa­nian
päällikköä. ; J a lopuksi yleensä
Ja erikseen: varjele . noita Suomen
herroja, etteivät ne toista kertaa loisi
päätänsä Karjaljin mantyjm. Aamen.
Jos Honkajoki lähtiessään clisi
kun oli j o— ainakin sotilaille — käy- huomannut luutnantin katseen, olisi
nyt selväksi: että hitlenläiset karsi-j han heti osannut arvata eräitä asla-vai
tap»pion ja mm. Karjalasta on
pian lähdettävä käpälämäkeen.
Sotamies Honkajoki oli kyläillyt
naapurlkorsussa ja — mutta annam-mekln
Linnan kertoa:
•HÖlötettyään puolisen tuntia teki
Honkajoki lähtöä, mutta otti vlela
lakin päästään ja risti kätensä sa-yhteyksiä
saadessaan seuraavana
paivana kutsun Lammlon (kk:n pääl­likkö)
korsulle.
— Herra kapteeni. Sotamies Hon­kajoki
paikalla.
— Nykyj-. Mikäs vallstusupseen
te oikein kuvittelette olevarme?
— Herra kapteeni, mroaalm kai-raskaina
aikoma ole pahitteeksi.
— Te kylvätte tappiomielialaa.
Oletteko vihollisen palveluksessa? .
HeiTa kapteeni. Sotilaskunnia-ni
ei salh minun vastata tahan kysy­mykseen.
— Teidän kunnianne! Mma kun­nioitan
-teitä sotaoikeudella, elleivät
nuo halventavat puheet armeijasta
ja sen päällystöstä lopu. Tiedättekö
mikä taman maan turva on? ;
— Herra kapteeni, se on jalosukui­nen
vapaaherra. Suomen marsalkka
Carl Gustav Mannerherm.
— Aivan. Hän j a h ä n e n armei­jansa.
Te olette taman armeijan
syöpäläinen. Tai; joka viihtyy -vain
liassa. <Kuva erollut Lammion kek­simä,
vaan pataljoonan komentajan».
— Herra kapteeni, taita ei kuiten­kaan
mmun kasittaaksem voi syj't-taa
tästä, hasta, s 11a sehän ei ole
syy. vaan seurausilmio. Ellen ole joh-dellut
Väärin ajatusta.
— Alkaa viisastelko. Oletteko
kommunisti?
— Olen keksijä. Varsinainen am-mattim
on kyllä ollut käpyjen keräily,
mutta pidän tiedettä paaaslalUsena
elajnantehtavanani.
— Oletteko mielenvikainen
— Herra kapteeni. Tällaista kysy­mystä
ei epä Uj-ksen alainen voi kos­kaan
itse ratkaista. Sen asian mää­rittelee
ympäristö.
— Hyvä on. Minä määrittelen tei­dät
lopettamaan tuon ilveilynne. M i ­nä
varoitan teita vakavasti. Armeija
löytää kyllä keinot puhdistukseen.
Myyräntyö lopetetaan. Meillä el ole
varaa päästää asemiimme vihollista,
vaikka se käyttalslkjn Suomen ar­meijan
harmaata pukua, joka muu­ten
on lilan kunniakas teidän yllenne.
— Herra kapteeni. iHyvln kauan
on suurimpiin mlelitekoihlni kuulu­nut
sen rlsumlnen. mutta pitkäaikai­nen
kokemukseni tämän halun toi­vottomuudesta
lienee tarpeeksi pai-klnpuoUnen
lujittaminen el naina j nava ^y., joka oikeuttaa minut usko-
I maan. et(
vakavassa
valitettavi
asian ja
tykseni n
— Olisi
: — Mitä
seen tule*
sena. Kc
mahdotto:
vaikuttavi
Pulliset r
maan Su
tana oikei
alkaenkaa
nismia mi
viljanluov
denkymmi
ranaista .'t
siemenvilj
tariceampi
puna-arnri
paikoilleei
Hallitus i
sa. koska^
ken piikk:
— Meni
— Kyll
varoittaisi
Mielestäni
vaara.
— Ulos
" — Kute
Sotilas
jäisen tyy
sen aiheu
malan yle
la han my
kuinka pc
miksi ups
taan soti
saattavat
n usta mit
valmlstellj
Mutta si
sodan es
toiminta r
kln? — J i