1955-05-03-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 3 p. - 7 - Tuesday, May 3, 195y I VAPAUS IIIABJIl'1) — XJBdepesdesS I«bor 0 i l » a «f fSa&lib CMAdiASf. £»• tiUMied Nor. 0, » n . Autbortod «i «Beosd d a » aitU tbe Post o m M Department. Ottava. Put>^ Utted thrlce veekly: Tueadaya I t a n d a y » and Saturdajji tv Vapaus FobUablBg compaar Ltd., at 100'103 et. W., 6udbai7. Oot. Canada. Telepbonea: Sus. Ottice OS. ihm* EOitOTiAl OStUx Oe. 4-4205. Mana«er E.euiul. edieorW.EUasd.MaUifi« »ddm»r SCT <». eudbary, Ontaylo. AdveniUng ratea uppo «ppucattoa. TtandattoD free of cbarge. TOiAUBHXNNAT: 1 fk. « kk. s kk. 3 ^ TbOnnaoiami t fk, 8J00« kk. 430 l t k . 840 0 kk. 4.76 Kiitetty olkoon ihminen Kuinka tärkeitä tavalliset ihmiset nykyaiki^na loppujen lopuksikin ovat, sijta saaliin viikon lopulla kaksi kouraantuntuvaa esimerkkiä. Otlakaamme ensiksi rajan eteläpuolella, \'hdysvalloissa sätlu-nut tapaus. . Kuten muistetaan, esitti Kiinan Kansantasavallan pääministeri Chou En-lai Bandungin konferenssissa lausunnon, että Kiina on valmis rauhanomaisiin keskusteluihin Yhdysvaltain kanssa Formosan kysymyksestä. Myös muistetaan, että piiloutuen ChiangKai-shekin viitan taakse Yhdysvaltain valtiosihteeri torjui Kiinan ehdotuksen ja julisti Formosan "hallituksen" suun kautta, että "me emme neuvottele kommunistien, emmekä ainakaan Kiinan kommunistien kanssa." Mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia — ja tosiasia on, «ttä ihmiskunta ei halua sotaa vaan neuvottelua ja kansainvälisten ongelmien rauhanomaista ratkaisua. Bandungin konferenssin osanottajat — ja heidän joukossaan oli sekä kommunisteja että kommunistien vastustajia ja silta valin kaikenlaisia aatesuuntia — esittivät yksimielisesti käsityskantanaan, etta Chou En-lai teki viisaan ja kannatettavan ehdotuksen esittäessään neuvotteluja ja samalla lausuivat toivomuksensa, että Yhdy.svaltain hallitus suostuisi neuvotteluun. Bandungin edustajien kautta puhui yli toinen puoli koko ihmiskunnasta! Jakun tämän Iisaksi Yhdys-valtain kansan ja Yhdysvaltain liittolaisten yleinen mielipide nousi myös vaatimaan Formosan ongelman neuvotteluratkaisua kuten Ghou En-lai ehdotti, niin se tun-tjUj Washingtoniin asti siinä maarin, etta itse presidentti Eisenhovirer tarttui asiaan j a selitti) etta valtiodepartmentti taisi puhua vähän läpiä päähänsä, sillä kyllä Yhdysvallat suostuu neuvottelemaan Kiinan kanssa. Vaikka presidentti Eisenhower otti tassä lausunno.ssaart lä^tkän ja lämpimästi tervehdittävän askeleen eteenpäin, niin hänkin ^ t t i vielä neuvottelujen "ehdoksi" sen. e t tä neuvoteltavaksi tulisi vain "ampumisen lopettaminen'' Formosan alueella. .Mutta rajoitetutkin neuv(^ttelut ovat paremmat kun ei mitaan neuvotteluja ja sitäpaitsi me voimme olla melko varmoja siitä, että ihmiskunnan yleinen mielipide voi pakoittaa Yhdysvaltain hallituksen tekemään vielä lisämyönnytyksiä neuvotteluratkaisujen hyväksi, mitä enemmistö ;.anaailman kansoista haluaa. - Toinen samansuuntainen esimerkki saatiin Lontoosta, mistä .VPrn kirjeenvaihtaja Arthur Cavshovvn tiedoitti (huhtikuun 27 pna| mm seuraavaa: '•Tänään saatujen tietojen perusteella pääministeri Eden pyrkii diplomaattiseen kokonaisratkaisuun -^Formosan rauhan, Ita^ vallan itsenäisyyden ja Venäjään lähestymisen suhteen neljän vallan lipnferenssissa —^kaikki taman ennen toukokuun 26 päivää pidet-iSvia Britannian parlamenttivaaleja . . . Edenin sanotaan olevan varovaisesti toivorikkaana siitä, etta nama kolme tavoitetta voidaan saavuttaa kyllin hyvLssa ajoin, clta ne tuottavat aanid hänen könser-vätirvipuolueellcen." 'J, Toisin sanoen; pääministeri Eden tietää, etta Britannian kansan sOuri enemmistö vastustaa kaikkia sotaseikkailuja ja haluaa neuvotteluratkaisua kansainvälisten ongelmien suhteen. Tämän tietoisuu-deen perusteella han esittää — kuten menetteli sivumennen sanoen sir Winston Churchill juuri vaalien edellä v. 1951 — lähestymistä Neuvostoliiton ja Britannian kesken, Fornicsan kysyniyksen rauhanomaista ratkaisua ja Itävallan rauhansopimuksen laatimista, initka kaikki lieventäisivät kansainvälistä Jannitystilannetta, inila Britan-ritan ja kaikkien maiden kansat haluavat. Tassa on kaksi uutta esimerkkiä siitä kuinka suurmcrkitykselli-nen ja vaikuttava tekijä yleinen mielipide loppujen lopuksi on. Yleist ä mielipidettä voidaan hetken aikaa uhmata. Vaalien jälkeen por-varipolitiikot usein unhoittavat sen, mita ovat vaalien aikana valitsijoille luvanneet. Mutta uusien vaalien tullessa nama rikotut lupaukset ovat taas edessä ja min joutuvat jiorvarit vastoin tahtoaan tekemään monenlaisia myonnytyksul yleisen mielipiteen painostuksen johdosta. , ••• .;•.•>• r Tässä yhteydessä meillä on erikoinen syy kultaa ihmistä siitä, ettei hänestä ole tehty sclkarankatonta matelijaa, vaan aivoilla varustettu, ajatteleva, toimiva ja taisteleva» ihminen, jonka toivomukset ja • vaatimukset on otettava lukuun. Kiitetty olkoon ihminen siita, etta , se tahtoo panna sulun sotaseikkailijain rikollisten suunnitelmien tielle.. •Kiitetty olkoon ihminen siita, ettei se anna peloitella itseään, vaan toimii peräänantamattomasti sotaseikkailuja vastaan ja rauhallisen rinnakkaisolon periaatteen toteuttamisen hyväksi. Kiitetty olkoon ihminen siitä, etta han on kerännyt nimia ja allekirjoittanut MaaiK man Rauhanneuvoston vetoomuksen atomi- ja vetya.seiden kieltämiseksi, silla juuri tästä allckirjoituskampanjasta 011 tullut niin laajakantoinen ja vaikuttava tekijä maailman yleiseen mielipiteeseen'nähden, ettei sellaista ole ihmiskunnan historiassa aikaisemmin nähty. Kiitetty olkoon ihminen joka "pienuudestaan ' j a "avuttomuudestaan" huolimatta yhtyy toisiin rauhanpuolustajiin ja kehittyy siten voimatekijäksi, joka on oteltava huomioon kaikkein korkeimmissa hallitus-portaissa. • •. '«Ikiliikkuja" Ennen, vanhaan hyvaan aikaan, pidettiin ikiliikkujan keksijöitä V&han löylyn lyomma. ellei aivan seinähulluina. Mutta nayttaa kuli n k i n , etta ikiliikkuja on olemassa. 'Huolimatta siita mita me itse kukin ajattelemme työväenliikkeestä yleensä ja komnunusmisla erikoisesti, me kaikm^ olemme tiiltenkin saaneet nahda ja kuulla, miten taantumu.svoimat pcittoavat «^ikommunisrtista' lyovacnlitkelta ja painavat sen maan rakohon seurauksena ollen.se, ctla se nousee entista voimakkaampana pinnalle. Meidän mielessämme ei ole nyt Suomen marski, joka kansalaissodan päivillä uhkasi hävittää sadaksi vuodeksi Suomen "kommunistisen" työväenliikkeen maan tasalle. Mc emme puhu edes lapuan-aikaisista 'kommunismin' tuhoamisista. M e i d ä n mielessämme ci ole sen paremmin marskin talvisota kuin Hitlerin •tuhatvuotinen valtakuntakaan ', vaan aivan tämänpäiväiset tapahtumat, y Muistetaanpa vain kuinka moneen kertaan on "tuhottu'' esim. Ranskan vasemmistolaiset yleensä ja erikoisesti Ranskan' kommunistit ja ranskalaisten porvarien apuna ovat olleet amerikkalaiset 'auttajat". Tavallisten propagandamenetelmien Iisaksi rukattiin Washingtonin määräyksestä Ranskan vaalilakia niin, että se olisi HJjahdollisimman epäedullinen vasemmistolaisille yleensä ja erikoisesti kommunisteille. Kaiken laman tarkoituksena oli Ranskan työväenliikkeen vasemmiston murskaaminen mistä onkin etukäteen pidetty iloa ja riemua. X , alutta miten on käynyt? Pariisista nyt tulleissa uutistiedoissa ily?rrotaan, etta vastikään pidetyissä Ranskan maakuntavaaleissa voitti Uusi Hfehrinacbt on uhkana rauhalle SIT BandungLssa pidety&sa Afrikan Aasian maiden konferens.si.ssa nostettiin ylos rauhan lippu Ja samalla tuomittiin siirtomaiden riisto Ja sorto. YK:N AVAJAISISTA KULUNUT TO VUOTTA Moskova, —. Professori S. Krylov j nen liittyneet valtiot noudattavat t ä - kaslttelee Izvestiassa Y K : n San! man järjestön peruskirjan kirjainta Franciscon avajaiskokouksen 10-vuo-tispaivaa. Konferenssin osanottajat -/lltolttivat valtavan ja merkittävän tehtävän — kansainvälisen toimivan jarjCston luommen ylei-sen rauhan ja kansojen turvallisuuden puolustamiseksi. San Franciscossa hyväksytty peruskirja vastaa niitä vaatimuksia, jotka on asetettava sellaiselle rauhan puolustamiaJarjestoUe, jollainen Y K : n pitäisi olla. Konferenssin osanottajat hyväksyivät yksimlelsesti periaatteen, e t t ä Y K : n tulee ilmentää kansainvälisen yhteistyön ja kansojen rauhanomaisen rinnakkaisolon ajatusta riippumatta niiden yhteiskunnallisen r a kenteen eroavaisuuksista ja etta t a. ma ajatus tulee johtamaan järjestön, käytännöllistä toimintaa. Y K : n työskentelyn tulokset riippuvat kokonaan silta, missa mahrin su- 1 ja. henkeä.. . ... NI^ noudattaa jatkuvasti Y K : n pe-raskirjan säädöksiä, rauhanomaisen rinnakkaisolon j a kansainvälisen y h teistyön periaatteita. Samaa ei voida sanoa eraista länsivalloista ensisijassa USA-sta Käyttäen hyväkseen USA:sta rilp-puvaisuussuhteissa olevien maiden aanten enemmistöä koettavat USA:n hyö'ikayshenkiset piirit muuttaa Y K n kansainvälisestä arenasta valticde-partmenttinsa haaraosastoksi. Suuntautuessaan uuden maailman, sodan valmisteluihin USA:n hyok-kayfihenkiset purit rikkovat joka askeleella Y K :n perukirjan sisältämien säädösten kirjainta ja henkeä vastaan. Heidän noudattamansa ' voimar a.senne'-politnkka ilmenee. : ennen muuta hyökkayssotalnttojen muo-f doHtamises:a maailman en puolilla i olevista valtioista. Länsivallat pyr'<I-I vät repimään hajalle suurvaltojen yk. i simieh-syyden. jonka on oltava Y K : n kulmakivenä. Tata periaatetta he käyttävät tienviittana toteuttaessaan hyökkäyksellistä politiikkaansa... Kansat Vaativat, e t t ä Y K : n on oltava sillä; uskottujen tehtävien mu- Dalai lama Wienin julistuksen allekirjoituksista Lehdet ovat "julkaisseet Dalai laman ' l^aisesti kansainvälisen rauhan ja ja Pancen lainan lausunnot allekir- (.turvallisuuden lujittajana ja että joltustenkeräyk5eStä Maailman Rau- !. kaikki sen. jäsenet noudattavat tar-hanneuvoston Wienm julistukseen. Dalai laman lausunnossa on sanottu: "Kaikkinainen hyökkäys yleista rauhaa ja Kiinan kansojen suurta perhettä vastaan on hyökkäys Tiibetin kansaa,vastaan. Tiibetin kansa el voi tjTtyä siihen, e t t ä amerikkalaiset Imperialistit uhkailisivat atomiaseella, jonka tarkoituksena on ihmisten joukkotuhoaminen. Siksi se yht>'y ak-koin Y K : n peruskirjan saadoksia. Ford ja unio tehneet sopimuksen VVindscr. — • T ä ä l l ä - ilmoitettiin keskiviikkona, että United Automo-tiivisestl koko maailman mahtavaan ' b i l e Workers union osaston 240 ja liikkeeseen allekirjoitusten k e r ä ä m i - ' Ford-yhtion kesken on paasty sopi-seksl Julistukseen,, jossa kansoja ke- : mukieen 800 konttontyölaisten pal-hoitetaan taisteluun atomisodan uh- ! koista. ka a vastaan," Me uskomme siihen, Sopimuksen sanotaan Dalai laman lausunnossa, etta atomisodan saarnaajat joutuvat kiertämättä tappiolle sellaisen mahtavan liikkeen edessä, j«ka on saanut valtaansa koko'maailman. mukaan kpnttorityö-laisten kuukausipalkkoja kohotetaan $6.93 kesäkuun 15 paivasta lahtien. Yhtio suostuu myös maksamaan kokonaan konttorityolaisten sairausvakuutuksen. Kirj. V. Berezbkov Jjänsisaksalainen, "Acbt-ur-blatf. lehti juJiauj hiljattain tiedonannon ' silta, etta YndysvalJat ja Englanti i ovat päättäneet aloittaa Lansi-Sak- •j san aseistamisen huhtikuun . alussa. ] S2;.ien cn lehden lausunnon mukaan i vaannut myöskin Adenauer liittopäivien uUcoasiaiiivahokunnassa. ! Länsimaiden lehdistöön- päässeiden t tietojen mukaan-Kirehnnacärtm hen-i k^inherättämtsen suumutelsma toteu-t «taan Isailtilla. tahoillai Aslenomai-sia toimenpiteitä 'toteutetaan myösk i n sbtatedlhsuudenri! j ä l l e e n r a k e n t a misen ja keäilttämlsen alaller;'"Perustetaan nykyaikaisia' - asevarastoja. Laaditaan mobilisatiasuunnitelmia ja suoritetaan voimaperäisesti yleisen mielipiteen psykologista muokkaamista. . E i voida olla huomaamatta sitä. että Bonnissa tehdään kaikki sen hyväksi, etta lansisaksalamen sotakone saataisiin pyörimään taytta vauhtia heti seuraavana päivänä Par i i s in sopimusten voimaanastumisen jälkeen. Lansi-Saksan sotateollisuuden nopeata jälleenrakentamista edistaa huomattavassa määrin se, etta länsivallat ovat Jättäneet miehitysvyo-hykkelshnsä koskematta suuria sota-teollisuuslaitoksia, jotka olivat aika^ naan hitlerilaisen sotakoneen paava-rustajia.: Englantilainen "Contem-porary Review" lehti myöntää, että "30 prosenttia jsodanedellisista teollisuuslaitoksista on täydessä kunnossa j a niita hiljalleen palautetaan käyttövalmiiksi. Wienlla!nen ' D a s kleine volksblatt" lehti tiedolttaa, e t t ä amerikkalaisten suunnitelma Lansi-Saksan sotilaall:sen voiman palauttamisen suhteen edellyttää^ että * Lansi- Saksa tulee itse tuottamaan kaikkia raskaita aseita, niihin luklert myöskin hyökkäysvaunut ja tykit. Länsisaksalaiset militaristit ja heidän merentakaiset suosijansa kiinnittävät suurta huomiota lentokoneteollisuuden jälleenrakentamiseen ja. kehittämiseen. Engantilainen 'Truth" lehti t:edoittaa, etta noin 23. lentokonetehdasta ja 26,000 ammattitaitoista työlaista voidaan nykyään "hyvin lyhyessä ajassa parma tuottamaan lentokoneita". Näihin tuotantolaitoksiin on sijoitettu suuria pääomia. Entinen hitlerilämen lentoko-nekopstruktorl Focke sanoi hiljattain, e t t ä on käytetty huomattavia summia .siihen; että "tuotantolaitokset olisivat aina valmiit tuottamaan lentokoneita" Lans.-Saksan lentokoneteollisuuden tieteellisten tutkimuslaitosten laboratorioissa, . mm. Karlsruhessa ja Stuttgartissa tehdään suuria tutkimustöitä. Tyohon on otettu cntlsia hitlerlläls.ä lentokonekonstruktoreita Focke. Messerschmit. entinen "Hein-kelin" toiminimen paakonstruktori Siegfried Guenther. Eugen Smger ja monet muut.. Länsivaltojen miehitysviranomaiset ovat antaneet luvan entisen hitler.laisen lentoUikenneyh-tlön "Luft Hansan" henkiinherättämiseen. Huhtikuun 1 paivasta se a l o i t t i matkustajalentoliikenteen Länsi-Saksassa; mutta toukokuun 15 paivasta avataan kaukolentolinjat mm Ne\v Yorkun, Lontooseen, Pariisiin ja Madridiin. Samoin kuin Ver- 5ailles'inkin jälkeen siviill-ilmalaivas-ton on muodostuttava sotilaslentäjien koulutuskeskukseksi. Tama sall i i . länslsaksalaisten militaristien saattaa lyhyessä ajassa sotilasilma-voimiensa vahvuuden Pariisin sopimusten edellyttämiin •. lukuihin; 20 lentolaivueeeeen, joilla tulee olemaan lÄHT lentokonetta; Voimaperäistä valmistautumlstyöta tehdään muiUakin sotateollisuus-aloilla, Bonnissa hiljattain järjestetyssä sotatarvenäyttelyssa oli nahta- EW3ksalä!£et satamat varustetaan so- \ talalvastcn palvels.mista varten. Suo- ; ^ntetaan j n m - merenpohjan syventa- • mistä. On vahitu paikat, joihin j ä r jestetään :haxjoituskentäfrekryytU^^ •opettamiiäia:'varten.-; • M ^^•^^'^] : O n . tunnettua'; että hitlenläiset • vänä Länsi-Saksan. autoteolUsuuaen 1 kenraalit o-.-at jo. kauan a:kaa. olleet, a^^aa j a tuotteita, joiden joukossa oli 52 uutta SO11Jasautomallia "jeep"-"mallisista esikunta-autoista aUaen aina kolmi-aksel: siin kymmenen tonnin sotilas-autoihin asti., Associated Pressin tietotoimiston tiedonannon mukaan kaikkiinämä autot. Joiden joukkotuo-tanto, voidaan aloittaa hetkellä nulla hyvänsä, on taricoitettu Lansi-Saksän armeijaa varten. 'Der Morgen' leht i kirjoittaa, että lähiaikoina aloiter taan uusimallisten panssarivaunujen kokeilu, joilla vrehrmacht aiotaan varustaa. • L a n s i - Saksalaiset viranomaiset kimnittävat erikoista huomiota tutkimustöihin atomiaseen alalla. Kuuluisa lansisaksalalnen . atomialantun-tija professori Heusenberg kirjoitti maahskuun 9 paivana Adenauerin hallituksen virallisessa ä ä n e n k a n n a t tajassa ' Bulletm"-mmises?a lehdessä eräistä yksityiskohdista tämän työn alalta. Hän mm. kirjoitti niinsanotun "atcmiyhtion" perus:amisesta Länsi-Saksassa, johon yhtiöön on jo littynyt 16 suurta konsernia. Toiminta ei rajoitu yksinomaan tutkimustöiden piiriin, van; ^sia on asetettu Jo käytännölliselle pohjalle. Italialainen "Secolo d'ltalla" Ishti tiedolttaa, että joku aika sitten perustettiin: sakasalainen espanjalais-saksalainen atomlvoimayhtiö. ••• Aseistumissuunnitclman ,. rahoittamisen tarkoituksessa Bonnissa on laadittu suunnitelma puolentoista miljardin markan sotalainan liikkeel-lelay'£ emisesta. Amerikkalainen lehdistö tiedolttaa, e t t ä alkuaikoina länsisaksalaiset d i visioonat varustetaan Yhdysvalloista tuoduilla aseilla. Niita on jo varattu suuret määrät amerikkalaisissa asevarastoissa, jotka sijaitsevat pääasiallisesti Rheiland-Pfalzissa .40,000 hentaarin laajuisella alueella. Kuumeisella kiireellä toteutetaan useita muitakin toimenpiteita. L a n - < kiitoUinei 1 "En", ; olen jierä Mies Ci nun. "OI laa:'. kys; "Se oh kuutti m; Asiakaj kuluttua myyjä, ii "Niinkc laulajan . johtavissa viroissa .'Lansi-Saksassa.; ,^_^P^^' Yhdessä am^ikkalaisten isäntiensä * "^^"^^J ^anHsa he' laativat uusia hyokkays-suunmtel.- nia. Bonnissa on otettu rkirjoihn kaikki hitlenlaissn anmei-j a upsneent. Lehtitietojen mukaan | upseereita on r i i t t ä v ä s t i 12 lansisak- ! laista divisionaa varten. Naiden kaa-derlupseerien joukossa on 40—50 kenraalia. 250 'everstiä, -900 everstiluutnanttia. 2,000 majuria 6.000 kaptee-ma j a 12,000 yliluutnanttia ja luutnanttia. . Näinollen wehrmachtia perustetaan jälleen täyttä 'vauhtia. Länsisaksa-aisia militaristeja vain huolestuttaa se. etta Lansi-Saksan' väestön keskuudessa ovat sodanvastaiset mielialat saaneet suuren laajuuden. Bon-nilaiset viranomaiset särkevät päätänsä nyt sen kysymyksen kanssa, millä tavalla he voisivat pakottaa saksalaisen nuorison pukemaan päällensä sot:laspuvun. Lansi-Saksan sa-nomalehdston tietojen mukaan saksalaiset eivat tahdo muuttua taasen tykinruoaksl. jossa haluttomuudessa Adenauerin hallitus ^'nakee suuren varaan".. Sen vuoksi on ryhdytty erikoisiin toimenpiteisim, jotta voitaisiin Länsi-Saksan väestössä synnytt ä ä Jälleen mlitarismin henki. • Adenauerin puolueen (KDL) parlament-tirj- hmän piireissä pohditaan kysymystä "prcpagandaministenn" viran perustamisesta, jonia lansisaksalai-sen *Der.Spiegel" lehden tietojen mukaan pitaisi olla vastuussa kansakunnan "henkisestä parantamisesta", ts. militarismin j a revanshismin aatteiden propagoimisesta. . Kansakunnan "'henkisella parantamisella" bonnilaiset viranomaiset edistävät kaikin keinoin militarististen voimien aktmsoitumista ja fasististen järjestöjen toiminnan voimistumista. Kalkki nama tosiasiat osoittavat sitä, että wehrmachtin henkiinherat- TEOLLISUUSTUOTANNON KASVU PUOLASSA Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on Puolan teollurius tuotanto k:hittynyt nopeasti. Sodanedelhseen tuotantotasoon verraten se on kasvanut yLi4-kertaisesti. • KansanvaJlan aikana on rakemiettu j a rekonstruoitu noin 15 masuunia j a 30 martinuunia. Uusia mahtavia masuuneja on.otettu "käytäntöön Bieru-tllle n i m e t y s s ä rautasulatossa Cze:t ochovassa, Kosciuszicolle nimetyssä tehtaassa Sleesiääsa ja V . I. Le-mmlle nimetyssä rautasulatossa Nova Hutassa. ^ Nykyään Puola tuottaa terästä miltei 3 kertaa enemmän kuin ennen sotaa. (Nopeasti on kehittynyt myoriiin Puolan varimetallurgia. On rakennettu useita kuparisulattoja seka Puolan aluminiteollisuuden ensimmäinen tuotantolaitos — "Skavinan" tehdas Krakovan voivodissa. • Kivihiiliteollisuudessa on kuusivuotiskauden aikana avattu 10 uutta kaivosta, joista 5 tuottaa JO kivihiiltä. Kaikki nykylait kaivokset on rekonstruoitu j a meka3nl30itu. Vume vuonna Puola tuotti kivihiiltä yh 90 m i l joonaa tonnia. , kun ennen sotaa se tuotti vuosittain ainoastaan 38 miljoonaa, tonma. On rakennettu suuna sähkövoimalaitoksia: Warynskylle nimetty sähkövoimalaitos Dychowissa, "Javorzno- IV,."Javci-zno-2",: 'Mehcvice" ym. Vairsovassa on pantu käyntiin höyryvoimalaitos j a Veika^liUe on. rakennettu enöimmamen vesivoimalaitos. Kaiken^ t ä m ä n tuloksena on sahko-vöiman* tuotanto kasvanut maassa yli 4-kertalsesti, sodanedelhseen aikaan verraten. ; . On perustettu uusia konerakennus-teollisuudien aloja: laivamakennu:i-teoUisuus,, traktoriteoUisuus, autoteollisuus, maatalous- ja tyostokoneteoUi-suus. On rakennettu sellaisia suuria tuotantolaitoksia kuin traktoritehdas "Ui-su:*".' sekä Varsovan, Lubhmn ja Starachowican - autotehtaat. Konera-kennusteoUisuuden tuotanto on kohonnut miltei 8-kertaisesti sodanedel-liseen aikaan verraten. tamisen massa. :! sin sopin roopan. ki na joutu; raalien i simmilla han asti a r m e l j vaaraati. Kaikila Saksan i kaukaiser taan vair ta mieli] Euroopan luEta niit agres:iivi; Tällaisen on harha saa, jpk vaatii md tamista . kraattisel S! olla se ten ratii kahtiajak uhkaa Si jessodallä Neuvosi kertaa va scpimust€ neuvotteli palauttan tyksensä: Na:den sc nen ja si: sen wehi nen pako' ryhty.mää vallisuute: .iLänsi-S tavat viel; musten n kavasti ti: mistaa ut Eräs h karjata K i i n a n : Mongolian .saatettava sa 21,7 mii talla alu< p a a t ä ts: man kum Sisa-Mo viljatalous la tuottar tonnia. . Viljan k( SI raivata^ 52. tuhatta PÄIVÄN RÄKINÄ Rikollisuus lisääntynyt peloittavasti USA:ssa Washinston. — Ylidysvaltain val-tioliinen polusi, F B I tiedoitti viikon alussa, etta rikollisuus nousi Yhdysvalloissa ennätysmäärään v. 1954- I PBI:n vuosiraportin mukaan Y h - i dysvalloissa suoritettiin v vakavampi! rikos jcka 13.9 sekunnin . kuluttua | Vuoden kaikkina paivma tapettuni "Varjele noita herroja r r la. Asukaslu\'un lisaantymmen a i heuttaa vain pienen murto-osan tästä rikoksien lisääntymisestä sehttaa FBI Vuoden 1950 jälkeen on suurempien rikosten lisääntyminen tapahtunut lähes nelja kertaa nopeammin mita on väestön lukumäärä lisääntynyt. Rikosten suurin nousu viime vuon-tahalliscUi 34 ihmistä: 256 ihmistä i na tapahtui murtovarkauksien alalla ammuttiin, puukotettiin tai muuten i mitkä lisääntyivät 8.4 prosenttisesti, likolllsesti pahoinpideltiin. Raiskaus-'ircsvöukset lisääntyivät 6.8 prosent-tapauksia oh 49. jtisestl. varkaudet 5.8 prosenttisesti. Joulukuun Viimeiseen palvaan men-] Omaisuutta ja tavai-aa varastettiin ncssa vuonna 1954 merkattiin kirjoi-; vuoden aikana $413.000,000 arvosta. hav.2 257,250 suurempaa rikosta. Nai- ! Poliisiviranomaiset saivat 55 prosent-den. rikosten maara lisääntyi 5 pro- r t i a takaisin tästä varastetusta tava-sentilla vuoden 1953 rikoksiin verra-! rasta-• ten ja 26.7 prosentilla vuoden 1950 ' riKoksiln verraten. , Viimc VUOSI oli seitsemäs peräkkäi-^ nen vuosi rikosten lisääntymisen alal- i Väinö Linnan 'Tuntematon sotilas", joka on saanut yleisön taholta sellaisen vastaanoton ettei vielä mikään suomessa ja suomenkielellä painettu kirja ennen sita, sisaltaa huomattavassa maarassa elämänviisautta.- On selvää, ettei n:ita vusauksia siltä kaikki .osaa poimia, tonkivat vain kuin siat paarlyja ja jattavat siinen. ^ - • noen:. • •. — Koska on jo myöhä, lienee palr kallaan lukea rukous tällekin majalr le. Varjele meitä vihollisen juonilta Ja ennen kaikkea hänen tarkka-am-pujiitaan sekä suörasuuntaustykell-tään. Muona-annos saisi niyöskin olla jonkin verran suurempi, mikäli sinulla vielä on käyttämättömiä varastoja lastesi tarpeisiin. Anna siedettäviä ilmoja, e t t ä asiaa: vartijoiden Yleensä kuitenkin tavalliset kan- olisi hauskempi seisoa vartiossa. Alle 18-vuotiaiden rikollisten määrä lisääntyi 1.9-prosenttlsesti. Tämän ikäluokan kaikkein "populaa-rinen" rikosala on autovarkaus. kommunistipuolue O cdu.stajapaikkaalisiiii ja jai edelleenkin .Ranskan ^uuriInmak.sl puolueeksi. Sosiahrcpublikaanit menettivät 79: paikkaa ja .^o^lall.stlt voittivat 10 paikka lu^aa nimenomaan juuri nulla paikkakunnilla. mi>sa olivat yhteistoiminnassa kommunistien kans-^ja. Muut vasemmistolaiset voittivat 19 paikkaa lisää. Vlei.-esti katsoen vaalit menivät vallan toisin mitä oli Washini:- tonii>a odotettu. >aksaniaileenaseistamista vasluötaneel voimat saivat useimmi.ssa maakunnissa voiton- • •ikiliikkuja un siis olemassa — alituisesti toistuvista tappotoi-menpiteista huohmatta työväenliike yleensä ja kommunismi erikoi- .sesti tulee jatkuvasti voimakkaamiiuiksi. sanihmiset ymmärtävät hyvin "Tuntemattoman sotilaan" henkilöitä, sillä kalkki ne ovat hyvin tuttuja Suomen kansan keskuudessa. Kuten sanottu. "Tuntemattomassa sotilaassa" on paljon sellaista, mita nyt taas hyökkäyssotaa mielessään hautovien jehujen sietäisi ottaa huomioon; Ei y h t ä ä n välla missä maassa nama jehut asuvat. Lainaaaime seuraaivassa ' T . s : n " slv. 369 alkaen palan sotilas Honkajoesta, joka sotaan kyllästyneenä tappelujen väliaikoina hullutteh "uudella aseella (kaaripyssyllät ja Ikiliikkujen tekeleellä ja välillä suoritti "valistus-sotilaan" virkaa. . Seuraava tapahtui niina aikoma. Kuutamot öisin ovat tervetulleita jännityksen lieventämiseksi seka vähien valorakettlemme säästämiseksi. Suojele kaikkia partlomiehlä, vartlo-miehiä. merenkulkijoita j a hevosmiehiä, mutta tykkimiehista ei ole n im suurta lukua. Suojele ylipäällikköä ja yleisesikunnan päällikköä seka pienempläkfii kihoja sikäli kuin s i nulta alkaa riittää. Suojele armeijakunnan komentajaa, rykmentin komentajaa, pataljoonan komentajaa seka erikoisesti konekiväärikomppanian päällikköä. ; J a lopuksi yleensä Ja erikseen: varjele . noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa loisi päätänsä Karjaljin mantyjm. Aamen. Jos Honkajoki lähtiessään clisi kun oli j o— ainakin sotilaille — käy- huomannut luutnantin katseen, olisi nyt selväksi: että hitlenläiset karsi-j han heti osannut arvata eräitä asla-vai tap»pion ja mm. Karjalasta on pian lähdettävä käpälämäkeen. Sotamies Honkajoki oli kyläillyt naapurlkorsussa ja — mutta annam-mekln Linnan kertoa: •HÖlötettyään puolisen tuntia teki Honkajoki lähtöä, mutta otti vlela lakin päästään ja risti kätensä sa-yhteyksiä saadessaan seuraavana paivana kutsun Lammlon (kk:n päällikkö) korsulle. — Herra kapteeni. Sotamies Honkajoki paikalla. — Nykyj-. Mikäs vallstusupseen te oikein kuvittelette olevarme? — Herra kapteeni, mroaalm kai-raskaina aikoma ole pahitteeksi. — Te kylvätte tappiomielialaa. Oletteko vihollisen palveluksessa? . HeiTa kapteeni. Sotilaskunnia-ni ei salh minun vastata tahan kysymykseen. — Teidän kunnianne! Mma kunnioitan -teitä sotaoikeudella, elleivät nuo halventavat puheet armeijasta ja sen päällystöstä lopu. Tiedättekö mikä taman maan turva on? ; — Herra kapteeni, se on jalosukuinen vapaaherra. Suomen marsalkka Carl Gustav Mannerherm. — Aivan. Hän j a h ä n e n armeijansa. Te olette taman armeijan syöpäläinen. Tai; joka viihtyy -vain liassa. <Kuva erollut Lammion keksimä, vaan pataljoonan komentajan». — Herra kapteeni, taita ei kuitenkaan mmun kasittaaksem voi syj't-taa tästä, hasta, s 11a sehän ei ole syy. vaan seurausilmio. Ellen ole joh-dellut Väärin ajatusta. — Alkaa viisastelko. Oletteko kommunisti? — Olen keksijä. Varsinainen am-mattim on kyllä ollut käpyjen keräily, mutta pidän tiedettä paaaslalUsena elajnantehtavanani. — Oletteko mielenvikainen — Herra kapteeni. Tällaista kysymystä ei epä Uj-ksen alainen voi koskaan itse ratkaista. Sen asian määrittelee ympäristö. — Hyvä on. Minä määrittelen teidät lopettamaan tuon ilveilynne. M i nä varoitan teita vakavasti. Armeija löytää kyllä keinot puhdistukseen. Myyräntyö lopetetaan. Meillä el ole varaa päästää asemiimme vihollista, vaikka se käyttalslkjn Suomen armeijan harmaata pukua, joka muuten on lilan kunniakas teidän yllenne. — Herra kapteeni. iHyvln kauan on suurimpiin mlelitekoihlni kuulunut sen rlsumlnen. mutta pitkäaikainen kokemukseni tämän halun toivottomuudesta lienee tarpeeksi pai-klnpuoUnen lujittaminen el naina j nava ^y., joka oikeuttaa minut usko- I maan. et( vakavassa valitettavi asian ja tykseni n — Olisi : — Mitä seen tule* sena. Kc mahdotto: vaikuttavi Pulliset r maan Su tana oikei alkaenkaa nismia mi viljanluov denkymmi ranaista .'t siemenvilj tariceampi puna-arnri paikoilleei Hallitus i sa. koska^ ken piikk: — Meni — Kyll varoittaisi Mielestäni vaara. — Ulos " — Kute Sotilas jäisen tyy sen aiheu malan yle la han my kuinka pc miksi ups taan soti saattavat n usta mit valmlstellj Mutta si sodan es toiminta r kln? — J i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 3, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-05-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550503 |
Description
Title | 1955-05-03-04 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 3 p. - 7 - Tuesday, May 3, 195y
I VAPAUS
IIIABJIl'1) — XJBdepesdesS I«bor
0 i l » a «f fSa&lib CMAdiASf. £»•
tiUMied Nor. 0, » n . Autbortod
«i «Beosd d a » aitU tbe Post
o m M Department. Ottava. Put>^
Utted thrlce veekly: Tueadaya
I t a n d a y » and Saturdajji tv Vapaus
FobUablBg compaar Ltd., at 100'103
et. W., 6udbai7. Oot. Canada.
Telepbonea: Sus. Ottice OS. ihm*
EOitOTiAl OStUx Oe. 4-4205. Mana«er
E.euiul. edieorW.EUasd.MaUifi«
»ddm»r SCT <». eudbary, Ontaylo.
AdveniUng ratea uppo «ppucattoa.
TtandattoD free of cbarge.
TOiAUBHXNNAT:
1 fk. « kk.
s kk. 3 ^
TbOnnaoiami t fk, 8J00« kk. 430
l t k . 840 0 kk. 4.76
Kiitetty olkoon ihminen
Kuinka tärkeitä tavalliset ihmiset nykyaiki^na loppujen lopuksikin
ovat, sijta saaliin viikon lopulla kaksi kouraantuntuvaa esimerkkiä.
Otlakaamme ensiksi rajan eteläpuolella, \'hdysvalloissa sätlu-nut
tapaus.
. Kuten muistetaan, esitti Kiinan Kansantasavallan pääministeri
Chou En-lai Bandungin konferenssissa lausunnon, että Kiina on valmis
rauhanomaisiin keskusteluihin Yhdysvaltain kanssa Formosan
kysymyksestä. Myös muistetaan, että piiloutuen ChiangKai-shekin
viitan taakse Yhdysvaltain valtiosihteeri torjui Kiinan ehdotuksen ja
julisti Formosan "hallituksen" suun kautta, että "me emme neuvottele
kommunistien, emmekä ainakaan Kiinan kommunistien kanssa."
Mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia — ja tosiasia on,
«ttä ihmiskunta ei halua sotaa vaan neuvottelua ja kansainvälisten
ongelmien rauhanomaista ratkaisua. Bandungin konferenssin osanottajat
— ja heidän joukossaan oli sekä kommunisteja että kommunistien
vastustajia ja silta valin kaikenlaisia aatesuuntia — esittivät
yksimielisesti käsityskantanaan, etta Chou En-lai teki viisaan ja
kannatettavan ehdotuksen esittäessään neuvotteluja ja samalla lausuivat
toivomuksensa, että Yhdy.svaltain hallitus suostuisi neuvotteluun.
Bandungin edustajien kautta puhui yli toinen puoli koko ihmiskunnasta!
Jakun tämän Iisaksi Yhdys-valtain kansan ja Yhdysvaltain
liittolaisten yleinen mielipide nousi myös vaatimaan Formosan
ongelman neuvotteluratkaisua kuten Ghou En-lai ehdotti, niin se tun-tjUj
Washingtoniin asti siinä maarin, etta itse presidentti Eisenhovirer
tarttui asiaan j a selitti) etta valtiodepartmentti taisi puhua vähän
läpiä päähänsä, sillä kyllä Yhdysvallat suostuu neuvottelemaan Kiinan
kanssa. Vaikka presidentti Eisenhower otti tassä lausunno.ssaart
lä^tkän ja lämpimästi tervehdittävän askeleen eteenpäin, niin hänkin
^ t t i vielä neuvottelujen "ehdoksi" sen. e t tä neuvoteltavaksi tulisi
vain "ampumisen lopettaminen'' Formosan alueella. .Mutta rajoitetutkin
neuv(^ttelut ovat paremmat kun ei mitaan neuvotteluja ja
sitäpaitsi me voimme olla melko varmoja siitä, että ihmiskunnan yleinen
mielipide voi pakoittaa Yhdysvaltain hallituksen tekemään vielä
lisämyönnytyksiä neuvotteluratkaisujen hyväksi, mitä enemmistö
;.anaailman kansoista haluaa. -
Toinen samansuuntainen esimerkki saatiin Lontoosta, mistä .VPrn
kirjeenvaihtaja Arthur Cavshovvn tiedoitti (huhtikuun 27 pna| mm
seuraavaa: '•Tänään saatujen tietojen perusteella pääministeri Eden
pyrkii diplomaattiseen kokonaisratkaisuun -^Formosan rauhan, Ita^
vallan itsenäisyyden ja Venäjään lähestymisen suhteen neljän vallan
lipnferenssissa —^kaikki taman ennen toukokuun 26 päivää pidet-iSvia
Britannian parlamenttivaaleja . . . Edenin sanotaan olevan
varovaisesti toivorikkaana siitä, etta nama kolme tavoitetta voidaan
saavuttaa kyllin hyvLssa ajoin, clta ne tuottavat aanid hänen könser-vätirvipuolueellcen."
'J, Toisin sanoen; pääministeri Eden tietää, etta Britannian kansan
sOuri enemmistö vastustaa kaikkia sotaseikkailuja ja haluaa neuvotteluratkaisua
kansainvälisten ongelmien suhteen. Tämän tietoisuu-deen
perusteella han esittää — kuten menetteli sivumennen sanoen
sir Winston Churchill juuri vaalien edellä v. 1951 — lähestymistä
Neuvostoliiton ja Britannian kesken, Fornicsan kysyniyksen rauhanomaista
ratkaisua ja Itävallan rauhansopimuksen laatimista, initka
kaikki lieventäisivät kansainvälistä Jannitystilannetta, inila Britan-ritan
ja kaikkien maiden kansat haluavat.
Tassa on kaksi uutta esimerkkiä siitä kuinka suurmcrkitykselli-nen
ja vaikuttava tekijä yleinen mielipide loppujen lopuksi on. Yleist
ä mielipidettä voidaan hetken aikaa uhmata. Vaalien jälkeen por-varipolitiikot
usein unhoittavat sen, mita ovat vaalien aikana valitsijoille
luvanneet. Mutta uusien vaalien tullessa nama rikotut lupaukset
ovat taas edessä ja min joutuvat jiorvarit vastoin tahtoaan tekemään
monenlaisia myonnytyksul yleisen mielipiteen painostuksen
johdosta. , ••• .;•.•>•
r Tässä yhteydessä meillä on erikoinen syy kultaa ihmistä siitä,
ettei hänestä ole tehty sclkarankatonta matelijaa, vaan aivoilla varustettu,
ajatteleva, toimiva ja taisteleva» ihminen, jonka toivomukset ja •
vaatimukset on otettava lukuun. Kiitetty olkoon ihminen siita, etta
, se tahtoo panna sulun sotaseikkailijain rikollisten suunnitelmien tielle..
•Kiitetty olkoon ihminen siita, ettei se anna peloitella itseään, vaan
toimii peräänantamattomasti sotaseikkailuja vastaan ja rauhallisen
rinnakkaisolon periaatteen toteuttamisen hyväksi. Kiitetty olkoon
ihminen siitä, etta han on kerännyt nimia ja allekirjoittanut MaaiK
man Rauhanneuvoston vetoomuksen atomi- ja vetya.seiden kieltämiseksi,
silla juuri tästä allckirjoituskampanjasta 011 tullut niin laajakantoinen
ja vaikuttava tekijä maailman yleiseen mielipiteeseen'nähden,
ettei sellaista ole ihmiskunnan historiassa aikaisemmin nähty. Kiitetty
olkoon ihminen joka "pienuudestaan ' j a "avuttomuudestaan" huolimatta
yhtyy toisiin rauhanpuolustajiin ja kehittyy siten voimatekijäksi,
joka on oteltava huomioon kaikkein korkeimmissa hallitus-portaissa.
• •.
'«Ikiliikkuja"
Ennen, vanhaan hyvaan aikaan, pidettiin ikiliikkujan keksijöitä
V&han löylyn lyomma. ellei aivan seinähulluina. Mutta nayttaa kuli
n k i n , etta ikiliikkuja on olemassa.
'Huolimatta siita mita me itse kukin ajattelemme työväenliikkeestä
yleensä ja komnunusmisla erikoisesti, me kaikm^ olemme
tiiltenkin saaneet nahda ja kuulla, miten taantumu.svoimat pcittoavat
«^ikommunisrtista' lyovacnlitkelta ja painavat sen maan rakohon
seurauksena ollen.se, ctla se nousee entista voimakkaampana pinnalle.
Meidän mielessämme ei ole nyt Suomen marski, joka kansalaissodan
päivillä uhkasi hävittää sadaksi vuodeksi Suomen "kommunistisen"
työväenliikkeen maan tasalle. Mc emme puhu edes lapuan-aikaisista
'kommunismin' tuhoamisista. M e i d ä n mielessämme ci ole
sen paremmin marskin talvisota kuin Hitlerin •tuhatvuotinen valtakuntakaan
', vaan aivan tämänpäiväiset tapahtumat,
y Muistetaanpa vain kuinka moneen kertaan on "tuhottu'' esim.
Ranskan vasemmistolaiset yleensä ja erikoisesti Ranskan' kommunistit
ja ranskalaisten porvarien apuna ovat olleet amerikkalaiset
'auttajat". Tavallisten propagandamenetelmien Iisaksi rukattiin
Washingtonin määräyksestä Ranskan vaalilakia niin, että se olisi
HJjahdollisimman epäedullinen vasemmistolaisille yleensä ja erikoisesti
kommunisteille.
Kaiken laman tarkoituksena oli Ranskan työväenliikkeen vasemmiston
murskaaminen mistä onkin etukäteen pidetty iloa ja
riemua.
X , alutta miten on käynyt? Pariisista nyt tulleissa uutistiedoissa
ily?rrotaan, etta vastikään pidetyissä Ranskan maakuntavaaleissa voitti
Uusi Hfehrinacbt on uhkana rauhalle SIT
BandungLssa pidety&sa Afrikan Aasian maiden konferens.si.ssa nostettiin
ylos rauhan lippu Ja samalla tuomittiin siirtomaiden riisto Ja sorto.
YK:N AVAJAISISTA
KULUNUT TO VUOTTA
Moskova, —. Professori S. Krylov j nen liittyneet valtiot noudattavat t ä -
kaslttelee Izvestiassa Y K : n San! man järjestön peruskirjan kirjainta
Franciscon avajaiskokouksen 10-vuo-tispaivaa.
Konferenssin osanottajat
-/lltolttivat valtavan ja merkittävän
tehtävän — kansainvälisen toimivan
jarjCston luommen ylei-sen rauhan ja
kansojen turvallisuuden puolustamiseksi.
San Franciscossa hyväksytty
peruskirja vastaa niitä vaatimuksia,
jotka on asetettava sellaiselle rauhan
puolustamiaJarjestoUe, jollainen Y K : n
pitäisi olla. Konferenssin osanottajat
hyväksyivät yksimlelsesti periaatteen,
e t t ä Y K : n tulee ilmentää kansainvälisen
yhteistyön ja kansojen rauhanomaisen
rinnakkaisolon ajatusta riippumatta
niiden yhteiskunnallisen r a kenteen
eroavaisuuksista ja etta t a.
ma ajatus tulee johtamaan järjestön,
käytännöllistä toimintaa.
Y K : n työskentelyn tulokset riippuvat
kokonaan silta, missa mahrin su- 1
ja. henkeä.. . ...
NI^ noudattaa jatkuvasti Y K : n pe-raskirjan
säädöksiä, rauhanomaisen
rinnakkaisolon j a kansainvälisen y h teistyön
periaatteita. Samaa ei voida
sanoa eraista länsivalloista ensisijassa
USA-sta
Käyttäen hyväkseen USA:sta rilp-puvaisuussuhteissa
olevien maiden
aanten enemmistöä koettavat USA:n
hyö'ikayshenkiset piirit muuttaa Y K n
kansainvälisestä arenasta valticde-partmenttinsa
haaraosastoksi.
Suuntautuessaan uuden maailman,
sodan valmisteluihin USA:n hyok-kayfihenkiset
purit rikkovat joka askeleella
Y K :n perukirjan sisältämien
säädösten kirjainta ja henkeä vastaan.
Heidän noudattamansa ' voimar
a.senne'-politnkka ilmenee. : ennen
muuta hyökkayssotalnttojen muo-f
doHtamises:a maailman en puolilla
i olevista valtioista. Länsivallat pyr' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-05-03-04