Vapaus, October 30, 1954

              tel
M
mi
SiyjB 2 Lauantaina, Jokakuun 30 p. Saturday, Oct. 30, 1954
•11
V A P A U S
"^^MHttbed Vvt.t^vm. AxeaaaflaA
«eeoBd dB» maa Kr, llia F M C
«^fvOIZlee Depaitmes^ Ottov»,
'lUbed tbrkse ved4y; TbeMSaj»
xlbmdays and Batontenfef^^
, d m st. w ; Sodtnuy; o u t . OtoMiK
TOqAooo: Bn. Olliee 06, 4-4284
»Utoilal Offlee CB, 4-4|285, Manager
B.6okcL EdltarW.SkJand.Mauii]g
addxeta; gcoi^ f». Sadtoy, Qttaatio.
äarertUb)8 ntfi» jtpon. appucauool
Tkaiiaiatfoo free' of cliasse.
i vk. YJOQ e lEk. 9/78
Slidimflotaa: 1 fk. M O 6 kk. 4 ^
1 «k. 8 4 » 0 kk. 4.75
J. W^ Saaren muistolle
On vaikea kuvitella että parhaassa
'miehtiusiässä ollut Liekin pidetty toi-
" mittaja J..W. Saari ei ole enää joukos»
osamme:;^iäinr on kuitenkin asia.'
Ja vaikka onkin totta, että Saari,
: ; joutui^^s^ vuoksi viimeaikoina
;^olenmn väliaikaisesti pois toimitusp
tänsä äärestä; fjoUoin Liekkiä toimittivat
muut henkilöt, hänen paikkansa täyttä-minen.
ei ole kuitenkaan helppo tehtävä.
Oltuaan L i ^ vakinaisena toimit­tajana
sen perustamisesta kuolemaansa
asti lyhyenlaisia välipäitä JukUunotta-ymatta;
Saari:rakasti Liekkiä, kuten hän
,^ rakasti ^yaimoaan ja poikiaan. Väin'tämä antautumus työlleen
.^sdittää sen, miksi hän oli pidetty toimittaja Liekin lukijakun-
Tnan ja kirjeenvaihtajain keskuudessa; Tämä siitäkin huolimatta,
^ Vaikka toimittajan ominaisuudessa hän joutui toisinaan asian
i -'sHa vaatiessa sanomaan kirjeenvaihtajille kuin lukijoillekin " e i ".
" - Jalmar Saari oli iloinen ja reipas henkilö, harvinaisen pidetty
seuramies ja sen puolestaan jisäsi hänen kansanomaisuuttaan.
Se näkyi myös hänen' toimittamastaan lehdestä, sekä. muista
toimistaan. Kuvaavaa muuten on, että vaikka hän olikin tun-_
: t ^ u t viimeaikoina aika-ajottaista huonovointist/utta. Saari oli
--»vielä torstaina iloinen ja pirteä kuten tavallista ja'lähti työstä
j^äästyään viemään lapsia voimisteluharjoituksiin. Hän oli aina
valmis auttamaan , kanssaihmisiään ja täkäläisten maanmies­temme
kulttuuritoimintaa.
^^tiivisena kulttuurihenkilöllä ja sanomalehden ^toimitta-i
pajana Saari rikastutti paljon täkäläfelenniadnmi^^
Ja toimiessaan Canadan Suomalaisen Järjestön kulttuurivainiolla
hän antoi oman panoksensa uuden kotimaansa, Canadan kult­tuurielämälle.'
Oli vahinko, että härten elämänlangansa katkesi
,näin lyhyeen, ennen 50-ikävuotta täytettyään.
, • Xehtemme -henkilökunta ja johtokunta, kuten Vapauden ja
^|]|jiekin koko lukijakunnatkin;-esittää syvällisen suruvalitte
* f Mary Saarelle ja' hänen molemmille pojilleen, ja toivoo heille
•'kestävyyttä ja rohkeutta tämän suuren surunsa hetkellä.
; Eversti Prew öii jätteen puhunut
; " Canadatn tpryjiuolueert' riykyinen johtaja, eversti George i>rew
'/yrittää ilmeisesti kääntää yleisön huomion pois siitä tosiasiasta, että
* hänen oma puolueensa on jakaantunut kahteen erilliseen ryhmään
I British Cölumbiassa; Sen sijaab,-että> puhuisi näistä "ikävistä" ko-f
toisista'asioista, joiden todenperäisyys on helposti todettavissa, eversti
\ DreW'puhuu suurena asiantuntijana Euroopan asioista ja erikoisesti
«- juuri sota-asioista.-
* Vanhana "sotapolitiikkona eversti Drew ei voi olla näyttämästä
suuria'sotastrategistin lahjojaan
l tää molemmat jalkansa omaan suuhunsa, kuten tällaisissa tapauksissa
J tavataan sanoa.. '
J Niinpä nytkin, tarkemmin sanoen lokakuun 21 päivänä,v sota-
* strätegisti, eversti Drew puhui Royal York hotellissa Empire klubin
i -kokouksessa ja vakuutti^ k
V i l i s m i saadaan nyt uudelleen aseistetuksi, kuten on A^ashingtoni
* ^räyksestä ja ohjauksesta suunniteltu, niin silloin länsivallat tulevat
i ''^^^^ silloin tulee ampumi-
; sen aika, sillä mikään ei estä länsivaltoja silloin käyttämästä yli-t
voimaansav kommunismin aaveen hävittämiseksi maan kamaralta.
Tässä järkeilyssä on kuitenkin eräitä pieniä ajatusvirheitä. Miten
on oletettavissa; jos Neuvostoliitto on niin hyökkäyshaluinen kuin
eversti :Drew suuressa viisaudessaan sanoo, että se odottaa kädet
^ristissä Länsi-Saksan imperialismin; uudelleen aseistamista minkä
seurauksena pitäisi länsivalloista tulla niin voimakas kokoomus, että
jseLvoi 'lyödä-Neuvostoliiton maan rakohonPJo^^ yhteydessä,
omaksuta sellaista kantaa, että Neuvostoliitoli hallitus Ja kansa ha-'
luavat itse tulla-hävitetyksi, niin sitten jää ainoastaan yksi toinen
vastaehtor Neuvostoliitolla ei olekaan s*ellaisiahyökkäysaikeita, niistä
eversti Brew ja kumppanit puhuvat.
v v v i Tavaili emme luonnollisestikaan rohkene
asettaa kyseenalaiseksi eversti Drewn asiantuntemusta siitä; kuinka
voimakkaita eri maat ovat; Alutta me tiedämme, että niin "stlmin-näkijänä"
kuin hän asioista nyt puhuukin, hän vieraili ainoastaan
sEuroopan kapitalistimaissa, ehkä pientä pikakäyntiä lukuunottamatta
Itä-Saksanj alueella. A Tämä viittaa siihen^ että korskean everstimme
tiedot voivat sittenkin olla kovin "yksipuolisia".
Tämä on varteen otettava asia erikoisesti silloin Jos muistetaan
eversti T)rewn aikaisemmat sotastrategiset arviot.-^ Kuten muistetaan;
eversti Drew vieraili toisen maailmansodan edellä Saksassa; Hän
kiitti silloin Hitlerin "tuhatvuotista" natsK-altakuntaa sellaiseksi suur-voimaksi,
jonka edessä savijalkainen jättiläinen, tahtoo sanoa Neu­vostoliitto,
murtuu heti ensimmäisten iskujen voirnasta; Nyt on jo
yleisessä' tiedossa se kuinka pahasti eversti Drew löi silloin poliittisen
kaukohäköisyyskirveensä kiveen. Mutta siitä seuraa, että suuresta
viisaudestaan huolimaita everstimme saattaa olla taas väärässä Euroo­passa
vallits^ista voimasuhteista nyt ja huomenna.
Asiaa tarkemmin harkitessa meistä tuntuu lopultakin siltä, että
eversti Drewn pitäisi luopua' kansainvälisestä sotapovailusta — Ja
•kiinnittää enemmän huomiota oman puolueensa näivetystautiin.
• Severi Alanne täyltti
> 75 V . lokak. 23 pnä
:'Olleäsa:aii Suomessa
\ (Lokalc 23. p o ä täytti täUAJ mante­l
i -z^^ tunnettu suomalainen s a -
;v :^ vnonmlehU-^ J a osuustolmlntamies s e -
v e r i A l a n n e 75 vuot|a, M r . A l a n n e on
. r ' [ ] i a i ^ Helsingissä., valvomassa
'If^oloh^ sahakh-Jansa
^ ' t o t e e n painoksen palnattaniistditä.
' 7 V ^ '*S Alanne, Joka o l i k e m i a n ' Inrinööri,
\ j o i i t u l vuonna 1907 lähtemään p o U l t t l -
»?; i) «ena, pakolaisena Helsingistä; Pian
Sl''), ,<t'tami6&ka saapumisensa Jälkeen hän
' * r y h t y i syy^esällä P o r t A r t h u r i s s a p e -
^*l!^ätränsan'' ensimm
Suur^Pariisissa yli
5 milj. ^asukasta
Pariisi. — V i i m e kevä&nä suoritettu
väestönlasku osoitti, että Pariisissa
cslkaupunkelneen on * n y t 5,154 834
•asukasta. E n n e n t s i s t a maailmansotaa
S U U r - P a r i i s l n väkiluku oli 4,962.967:
Varsinaisessa P a r i i s i s s a on v a i n 2.850,-
159 asukasta.
t o i m i t t a j a k s i , Josta hän s i i r t y i myö­h
e m m i n Työmiehen toimitulcseen.
A l a n t e e n - h u o m a t u i n työ o l i suoma-lals-
englantUalsen s a n a k i r j a n l a a t i ­m
i n e n mikä J u l k a i s t i i n 1919 Työmies
S o c i e t y n kustannuksella Superiorissa,
Wis. ^
i i i
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
a&lakfas laakso. St. C a t b a r i n e s.
O n t . täyttää 75 v u o t t a t k . 31 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
Mitä muut sanovat
KBISTAIXIPAI1X>T
K r i s t a l l i p a l l o t ovat olleet pois muo­d
i s t a vucxlestfi 1928 lähtien J o l l o i n ta?
loustledemiehet ennustelivat nUstä
pysjrvää-vaurautta. K u k a a n et rvolsa-:
noa tuleekO: n y k y n e n lamausl k e h i t ­tymään
30-luvun malliseksi p u l a k a u ­deksi.
P a l j o n r i i p p u u siitä, voiko työ^
väenliiice p a k o l t t a a kongref«dn hyv4k-symään
pulakautta torjuvan chjelr
man,
-Me voimme kuitenkinnähdä eteen­päin
J a katsoa' sitä suuntaa, m i h in
Itshitys kulkee seuraavan fciiuden
vuoden aikana. Vuoteena 1960 m e n -
nfessä ö n väkiluku ija työläisten l u k u ­määrä
n o i n 6 % suurempi k u i n nyt.
K e s k i n k e r t a i n e n työläinen t u o t t a a ta?
varoita n o i n 20 % enemmän^unnissa
ku:n nyt, olkoon s i t t e n pulakausi t a i
eikö ole — v a i k k a e l tapahtuUi' l a i n ­k
a a n työn äutomaattlsointia.TdÄiä
tarkottaä suurta lisäystä, tavaratuo­tannon
mahdollisuuksien suhteen
vuoteen 1960 mennessä ija tämä tuor
tant&ky(vyn lisääminen tapahtuu a i?
kana i;clloln teollisuuden tuotantoky­k
y o n j o h y v i n s u u r i . ,
K a n s a l l i n e n . suunnltteluyhdistyo
myöntää, ettei ole mitään merkkejä
siitä, j o t t a h a l l i t u k s e n ,ja l i i k e l a i t o s ­t
en sSioitussuunnitelmatuusia^^t^^
t a i t a j ä k o n e i t a varten voisIiVatlahes-
/ t u l k o a n k a a n niellä l i i k a t u o t a n t o a.
Joukkotyöttömyys voidaan välttää
ainoastaan s i l l o i n Joo <jokaisen per­heen
k o h d a l t a lisääntyy t a v a r a i n k u ­lutuskyky,
t a i j c s työvikko lyhenne­tään
(jyrkästi, täi näiden molempien
menetelmien avulla, : Päätehtävänä
on nyt k u l u t u k s e n lisääminen, k u t en
sitä suosittelee esimerkiksi konserva­t
i i v i n e n p a n k k i i r i Beardsley B u m l .
•Yhtiöiden lir«iänty,vat.voitot j a o-säkkeenomistajain
, kasvavat p a n k k ir
t i l i t eivät auta j o u i k o k u l u t u k s e n l i ­sääntymistä.
A i n o a pätevä keino työttömyyden
torjumiseksi o n se, että työväki tais­telee
palkankorotusten Ja työviikon
lyhentämlssn puolesta. Mikä o n h y - ;
vää työväelle (eikä i G e n e r a l Motor-siUe)
se o n .hyväksi koko maaUe, •.
— M a r c h of Labor.
Tärkeä iekija rauhantilan
turvaamiseksi Euroopassa
Tähtisade ihmetytti
maiden iiimisiä
Kööpenhamina. — Lokakuun 21
pä^vä^n i l t a n a nähtiin Tanskassa sekä
N c r j a n da R u o t s i n eteläosissa valtava
Ilotulitus, f S u u r i n c s a ihmisistä uskoi
nähneensä mitä Ihmeellisimmän näyn,
herättäen pelkoa marsilaisten m a i -
^innoususta j a maailmojen välisestä
sodasta.
E r i p u o l i l l a T a n s k a a nähtiin m i l l o in
pieniä sikaarin muotoisia esineitä,
m i l l o i n muodostelmissa lentäviä t u l i ­p
a l l o j a Ja j o p a aivan t a v a l l i n e n l e n ­tävä
lautanenkin. Norjassa nähtiin
kcavaa v a u h t i a kiitävä l o i s t a v a esi­ne.
Joka h a l k e s i useihin kappaleisiin;.
Ruotsissa taas nähtiin pyörivä levy
j a väliin loistavasti v a l a i s tu lentokone,
i A a r h u s l n observatorion. astronomi
Aksel V . Nielsen Ilmoitti kysymyk-sesrii
olleen meteorin tai suurehkon
tähtisateen. Hän o l i Itse havainnut
Ilmiön. Hän selitti, että ihnakehän
k i t k a saa tavallisesti meteorit r i k ­koutumaan.
Nyt nähdyn meteorin
osat katosivat R u o t s i i n päin.
Sotilas tuomittiin
petosten johdosta
Quebec. — K o r p r a a l i J . C . E . D e s -
jardines M o n t r e a l i s t a t u o m i t t i i n tääl­lä
18 kuukaudeksi vankeuteen j a e r o ­tettavaksi
kunniattomana armeijasta
kun sotaoikeus havaitsi hänet s y y l l i ­seksi
46 syytökseen, Jotka käsittivät
/Petcksia, vehkeilyjä j a l a h j u s t e n o t t a ­mista,
f
T u o m i t t u mies op. y k s i niistä 25 s o ­tilaasta,
J o t k a v a n g i t t i i n vUme heinät
kuussa k u n heidän vältettiin o s a l l i s t u ­neen
noin 13,000 d o l l a r i n suuruisten
muuttorahojen perimiseen Valcartier
r i n leirillä. Aikaisemmin o n näiden
syytteiden johdosta yksi sotilas tuo­m
i t t u 2 vuoden vankeuteen.
. D s s j a r d m e s l n todettiin ottaneen l a h ­juksia
16 s o t i l a a l t a j a järjestäneen,
etta armeija maksaa heille m u u t t o r a -
hoja olemattomien huone- j a • talous-,
k a l u j e n muuttamisesta^ mitä e i t o d e l ­lisuudessa
tapahtunut. Hän o l i ' myös­k
i n järjestänyt siten, että armeija
maksoi eräälle muuttoliikkeelle 3,930
d o l l a r i a muutoista^ joita ei t o d e l l i s u u ­dessa
tapahtunut.
Suomi vienyt paljon
kaivospuita
H e l s i n k i . —; (SS> Kalvospuumärkki-n
o l l l a tapahtunutta' kysynnän lisään­tymistä
osoittaa se, että v i e n t i maas­tamme
nousi k u l u v a n vuoden t a m m i—
^ s k u u s s a suuremmaksi k u i n koko
viime vuonna.-Vienti c l i 9 k k : n a i k a na
706.000 kuutiometriä; oltuaan- viime
vuoden vastaavana aikana / 386.000
kuutiometriä Ja koko vuonna 588,000
kuutiometriä.
NeovcsfoUiton lehdistö i(a»«aln-vällsest
» kyiqrmylufsta) ,
S a k s a n Isansa v i e t t i hl)Jatt£(Inkan-m
l l i s t a Juhlaansa — S a k s a n demo­k
r a a t t i s e n t a s a v a l l a n 5-^(raotl8j>äIväa.
Tämi^ Juhla o l i s u u r i tapahtuma
myöädn kaikille rauhantahtoisille
kansoille. «Joticai näkevät Saksan::de­mokraattisessa
. tasavallassa - todella
demokraattisen <Ja rauhanta1itola?n
v a l t i o n ; uuden S a k s a n — r a u h a n ja
työn, demokratian. jaredistyksen^^^val-t
a k u n n a n alun.
Saksan demokraattinen tasa­v
a l t a ' haistelee v a n n i i a d ^ l l a S a b -
^ san Icansallisten toiveiden/toteut­tamisen
puolesta — Saksan r a n - :
hanomaisen. V J a demokraattisen
jälleenylidistäniisen puolesta, ^vv
K u l u n e e t v i l s l ; V u o t t a ovat olleet t a ­s
a v a l l a n talouden j a k u l t t u u r i n m y r s ­kyisän
k a s v u n 3a väestön h y v i n v o i n ­n
i n herkeämättömän kohoatn!sen
vuosia maassa. Jossa kansa on- o t t a ­nut
kohtalonsa omiin kasUnrn.
" K r a s n a j a ;zvezda" k i r j o i t t a a , -etta
Saksan demokraattisen : t a s a v a l l an
, väestön luova rakennustyö a n t a a e r i n ­omaisia
tuloksia. K u l u v a n ('vuoden
loppuun mennessä Saksan demok­r
a a t t i s e n tasavallan ;teolllr«atistuotaa-to
ftisvaa miltei / k a k s i n k e r t a i s e k s i
•vuoteen 1935 verraten. Rinnan--ras­kaan
teollisuuden kehittämisen kansr
sa. joka muodostaa koko kansanta­louden
kehityksen j a demokraattisen
v a l t i o n vahvuuden, pohjan, aaurta
huomiota IdmmtetäännlldeiiLteblli-
.suusalojen kohottamiseen, j o t k a tuct-ta'vat
kulutustavaroita. .; V i i s i v u o t i s ­suunnitelman
^monet: tärkeät) t a v o i t ­teet
o n j o saavutettu. Hyviä tulok­sia'
o n saavutettu myöskin m a a t a l o u ­den
kehityksessä.. . K u l u n e e n v i i d en
vuoden a i k a n a o n ; a l e n n e t t u ' 1 6 Icer--
taa teolUsuufi-ija m o k a t a v a r a i n h i n ­toja.
Työläisten j a virkailijain-työ­p
a l k k a kasvaa <ja k o h o a v a t talonpoi­k
a i n tulot. K u l t t u u r i n ; terveyden­h
u o l l o n J a sosiaalisten toimenpiteiden
a l a l l a cnyhtettyrnelkeini^äikki- v i i ­sivuotissuunnitelmassa
vuodeksi V1955
s u u n n i t e l l u t tehtävät".
Huomattavasti o n kasvanut Saknan
demokraattisen tasavallan osuus S a k ­san
kansan rauhantahtoisten Ja^-ile-;
mokraattisten voimien tukipylväänä
j a tärkeänä tekijänä r a u h a n l u j i t t a ­misessa
Euroopassa. " T r u d ^ M e h t i - k i r -
j o i t t a a , että " S a i n i n demokraattisen
t a s a v a l l a n jchdonnlukainen Ja; sitkeä
t a i s t e lu m a a n kansallisen gäUeenyh-diitämisen
puolesta rauhanomaisesti
j a d e m o k r a a t t i s e s t i , / r a u h a n j a ^ ^ l ^f
valiisuuden puolesta Eurbcpasra,. vai­k
u t t a a yha v o i m a k k a a m m i n i^köko
Saksan kans"aan".
Saksan ^ demokqaattinen' tasa^^v.:
v a l t a - v a a t i i valtavoimaisesti- Sak^ :
s a n kysymyksen rauhanomaista-j
a demokraattisia ratkaisua'. Se
v a s t u i ^ jyrka.«>tl' Saksan mfll^
t a r i s m l n henkiinherättämistä jä
Salcsan vetämistä s o t a l i i t t o i h i n^
Euroopassa. Se taistelee päät­tävästi
j a johdonmukaisesti rau^^
hansopimuksen> solmimisen pno^?;
Iestä. ,
Neuvostoliiton lehdlgtö korostaa,Jet-tä
Saksan demokraattinen tasaval­ta
cn: m o n t a kertaa ottanut Itselleeii
aloitteen tärkeissä toimenpldeissä *ltä
j a Länsi-saksan lähentämiseksi^ Säk-:
san k a m u n demokraattisten j a r a u ­hantahtoisten
voimien yhdlstamisekr
si, mikä o n n i i n välttämätön S a k s an
v a l t a k u n n a n yhtenäisyyden palauttar
m l s e n . turvaamiseksi; N i i h i n , kuulUr,
vat t o l m e n p l t e e b n i l n talouden •Kulrt
myöskin k u l t t u u r i n a l a l l a . Tässä
aslasra S a k s a n demokraattinen tasa-,
v a l t a saa j a tulee jfhä enemmän a j a ­maan
koko Saksan k a n s a n tukeai:^ja
myötätuntoa.
Olemassaolonsa e p l päivistälähr
tien Saksan demokraattisen tasavalr,
l a n hallitus o n p j r r k i n y t uuf>'Jn y s -
tävalllsvln s u h t e i s i i n k a i k k i e n n a a p u ­r
i m a i d e n kanssa. " T r u d " lehti k i r ­j
o i t t a a , etta^ "tälladsiin usiln»ystäväl--
l i s i i n suhteisiin S a k s a n demokraat­t
i n e n tasavalta o n j o pääSATtTshfck-koslovakian.
Puolan; U n k a r i n J a m o ­n
i e n m u i d e n maiden kanssa. Saksan
demokraattinen tasavalta on y h t y i i y t
päättävästi kansainväliseen rauhan^ja
demokratian l e i r i i n.
Ystävyyden, luottamuksen j a ' vilpIl?T
toman hyväntahtoisuuden suhteet
oval; muodostuneet. S a k r i a n demok-jrbteisön
luomista kxxixvien suunni»
tehnlea, romahtamfeta seuranneet t a^
paukset; v a k u u t t a v a s t i osoittavat. eU
t e i v ä t ' agressliviset' pärtt- e l e Juo-puneet^
iikomuksestaan aseistaa^^^^^f^
a a l a l s I a . n i l l l t a r i s t e U a . v a a n pälavas-^
t o i n tekevät kaikkensa Jouduttaak'
seen Länsi-Saksan agresslivlsen a r ­m
e i j a n henklnherättämlstä Ja J a t ­kaakseen
Länsi-Saksan 'miehittämis­t
ä tämän vuosisadan loppuun a s t i ".
; r*KrafoaJa 'avezda^' •kirjoittaa,;gj^ä
• "^gressUviset' p i i r i t tekevät k a & k e n sa
Länsi-Saksan ; a s e i s t a m i s e k s i . L o n -.
toon^ neuvottelukokouksessa i / Y ^
v a l i o j e n painostuIffi?sta^^hyväksyttilni
seliaisiai- päätökslä/jotka avaavat t i en
revanssistlsen änheljän luomiselle.
Eurcopanv.kansollle nämä V päätökset
merkitsevät vakavaa vaaraa, sillä
h i s t o r i a osoittaa, että n i k s a l a l s e t i m i ­l
i t a r i s t i t ' hyökkääivät h e t i naapureit-
. tensa k i m p p u u n k u n < v a i n : t u n t e v at
Itsensä k y l l i n v o i m a k k a i k s i ".
• - . S u u r i merkitys S a k s a n kysymyksen
rauhanomai5eller;ja.: demokraattiselle
r a t k a i s u H e - o n Neuvostoliiton- ehdo-r;
tukailla^yleis-eurooppälalsen k o l l e k t i i ­v
i s e n i turvallisuusjärjestelmän l u o m i -
sestai ^ " K r a s n a j a ^vezda•^k^
e t t a v s a k s a n kansan rauhantahtoiset
voimat tietävät;;-että- = N e u v o s t o l i i t on
ehdotukset i k ö l l ^ I i v i s en t u r v a l l l s u u s -
järjeatelraän-'luoihlsesta / Euroopassa
sisältävät reaalisen k e i n o n n i i n - E u ­roopan
k u i n niyöskin S a k s a n i k y s y -
myJisen ratkalsemisteksf, :.että^
fooppalainen k o l l e k t i i v i n e n ^ t u r v a l l i r :
suusjärjestelmä.loisi• otolli£«;t ehdot
S a k s a n ~Jälleenyhtymlselle.
XenvostolUton sitkeässä ja
.päättävässä taistelussa Saksan
»uhänMplmuksen^: ^
puolesta sekä Länsi- ja Itä-Sak­san
väcitdB «dtufajafn aitUvbm
" osainBtamhfn pnolcrt» nmlBui-neavottdnilUn
kafkbf ^elUseC
saksalaiset näkevät' sosialistisen
vallton ulko^ Jalon pää-niäärän^'
sen että Neuvostoliitto
: sisetta» yli fcailten -kansanvälisen ;
'Mnnlttynel^yden ilerentänilspii
• väUfämättönyyden j» raiihan-r
; ttufvaamlsen Eoroopassa Ja- fcolio
maailmassa**.
.Neuycötolilton halUtus on^
t a r j o n n u t Yhdysvaltojen,^ E n g l a n n in
ija Hanskan j m l l i t u k s e l l e sopimusta
mlehltysijoukkojen polsviemlsestä I t ä -
•ia Miasl-^Saksan/sekä:; täi^^
mykäen ratkalisemlsta * i e t i ; ilifaan, m i r :
tään pitkittämistä.'"Täniän elidotuk-;
sen hyväkmnineri". sanoi V . M . M o -
lototv Berliinissä l o k a k u u n 6 päivänä,
" h e l p o t t a i s i n i i n Itä-Saksan kuin
myöskin • Länsi-Saksan väestön -ase­m
a a ; Se l o i s i myöskin p a l j o n , o t o l l i ­semmat
ehdot I t ä - J a £Änsi.^aksan
lähentymiftslle j a s i t e n myösin Saksan-
Gälleenyhdlstymiselle. : S a m a l l a ; s e
osottaisi; pyrkimystä kansainvälisen
(jännittjmeisyyden edelleen ileventä-,
anlsen j a r a u h a n lujittamiseen E u ­roopassa."
' " ,
^ N e u v o s t o l i i t t o p u o l t a a j a o n a i na
p u o l t a n u t S a k s a n kyaiTimyksen p e r u s ­teellista
r a t k ^ e m l s t a . Tällaisena
ratkälsima v o i t o l l a rauhansopimuksen
s o l m i m i n e n S a k s a n kanssa. ''Pra<vda"
k i r j o i t t a a , ' että "nykyisissä olokaa.
S a k s a n .kysymyksen^^.^^^ra^^
o n tärkeimpänä j a kiireellisempänä
tehtävänä kysymyksen ratkaiseminen
S a k s a n : yhtenäisyyden j[>alauttamia3s-tä.
TämänvkysJTnykseömt^
n e n p o i s t a i a k a i l c k r esteet r a u h a n s o p i ­muksen
sblmimlsen.tieltä..: Neuvos-
Tmrpri
T j d i c n u k Iranin cotaolkeus t u o ­m
i t s i l o k a k u u n . 23. p n ä o e l j f i . s o t i l a s -
lääkäriä k u o l e m a a n s e n Johdosta, että
ite UlttymäUä JccmmunlstKUn Järjes­töihin
o l i v a t syylllstsmeetinaanpetok-seeo.
Seitsemän m u u t a so^JasIääkä-rlä
saV e l l n k a u t l s a i kurItinbuonetuo<>
m i o n . Ueventävänä ^asianhaarana
k a t s o t t i i n o l e v a n heidän nuoruutensa;
t o l i i t o n h a l l i t u n o n ^ v a l m i s > k S s i t t e l e -
niään ' B e r l i i n i n neuvottelukokoukasn
osanottajien k a i k k i aikaisemmat s a ­m
o i n k u i n k a l k k i m a h d o l l i s e t ' u u d e t ­k
i n ehdotukset ylels-saksalalsten v a ­p
a i d e n v a a l i e n , suorittamisesta. O n
Its^tään selvää, että Neuvo'i<:»liiton
k l d t e l r i e i i aihtautumlnen.Länsi^Sak-s
a n aseistamissuunnlielmaan koskee
yhtähyvin " E u r o o p a i i puojustusyhtei-sö^
^ i i i n k a i k k i a muItahi'samänlaiT
iia-iSUunnitelinlax verhottakoon niitä
millä tahansa.
B a n h a n lujittamiseksi Eorqo-passä
lniin'^niyöskln Saksan - k a n - -
s a n eduksi' o n hylättävä i^ättä-
'västi Xänsir-Säksan y äseistamis- s
suunnitelma J a k e i t e t t ä v ä pon­nistelut
lähiajan k i i r e e l l i s e n pe^
rusieläavän r a t k a i a m h - - Saksan
, • yhtenäisyyden ; p a l a u t u m i s e en
deititfkraattisena j a raUhatftäK-foisena
valOona."
iNeUvostoliiton lehdistö korostaa; etr
tä S a k s a n demokraattisen tasavallan
muddo£r.aödsen historiallisessa; ?tar;
pauk^essa- ovat: sulautuneet yhteen
Saksan kansan Ja k a i k k i e n n i i d en
r a u h a n t a h t o i s t e n kansojen edut; jotr
k ä pyrkivät tekemlän a i n i a a k s i l o p un
S a k s a n m i l i t a r i s m i s t a j a . ^ ^ a i k i s ta
yrityksistä rötöstä Saksan kansa u u ­t
e e n , imperialistiseen; sotaan, astu­maan
v a n k a s t i r a u h a n J a demokraat­t
i s en S a k s a n - k a n s a l l i s e n uudestlsyn--
tymisen tielle.
SITÄ
Mistä Fluiiifötal Post sai
ssoTitiianriLÄisEN
M u u a n t u r i s t i . Joka rautaUevatons.!
s a i s t u i vastapäätä öcottllaista la^,]
miestä Ja hänen kaunista tytartäääl
h a l u s i pääsia p u h e i s i i n matkakmnp.!
panlensa kanssa noin v am alkansal
k u l u k s i j a ^edusi»H kohteliaasti, pai.]
Jonko k e l l o on. — E i vastausta i j t o j
k a a n i s i l m a tänään", y r i t t i hän nu.l
delleen. E i vieläkään vastausta . . 1
T a i t a a o l l a ranskalainen, ajatteii ftj.I
r i s t i , j a e s i t t i samat kysymykset tans-l
k a k s i . Tuloksetta. Sitten hän yritti 1
pxihuteUa vielä saksaksi, espanjaks,!
; r u o t s i k s i J a s i i c m e k s i . mutta ainäyi]tä|
: h u o n o h i t u l o k s i n . Asla selvisi vihdoinl
eräällä asemalla, Jolla skotlantihineal
tyttärlneen poistui junasta, skottil
; k u m a r s i .Jäähyväisiksi: j a lausui köhJ
teUaastimuukalalseUe: ''Suonette an.|
teeksi 'käytökseni k u n selitän. Mmij
p i i h u n kyllä kaikkia niitä kieUä; joital
p u h u i t t e ; ' m u t t a r e h h a l u i m u t päästäl
p u h e i s i i n ' kanssanne;: Katsokaas jcsl
minä ! o l l s i n ivastannut -teille, paljonkol
k e l l o ; o l i ; V olisitte kertoneet matkas-j
-tänne' tänne, kodistanne ja omaisis-l
tänne, j a m i n u n olisi pitänyt samoinl
kertoa matkastani, terveydestäni; kö-l
d i s t a n l v j a cmaisistamme. Sitten tel
olisitte pyytänyt minua joskuskäy-l
mään teilläpäin, j a minun olisi koh-l
t e l i a a n a miehenä pitänyt pyytää teit;
l u o k s e n i ; - T e olisitte tullut, syönyt jäi
juonut, pitänyt seuraa tyttärelleni,!
jäänyt ;yöksii t u l l u t joskus uudelleen,!
seurustellut tyttäreni kanssa, rakastnj
nut.häneen-ja:pyytänyt minulta M-j
n e n Isättään. . J a minä en totisestJ
anna' tytärtäni sellaiselle, jolla ei oIe|
varaa ostaa omaa kelloa.: Hyvää ilta-l
päivää, s i r . "
Sähkötyöläistenunio vaatii mitätöimään r a i^
ja henkilökohtaisia toimenpiteitä ministeriltä
r a a t t i s e n t a s a v a l l a n 'ja Neuvostoliiton
välillä. : Pitäen päämäränään S a k s an
kysyrfiyksen ratkaisemista demok­r
a a t t i s e l l a pohjalla Neuvostoliiton
h a l l i t u s kv. m a a l i s k u u n 26 p ä l v ^
j u l i s t i , että NeuvostoUitto yhtyy Sak---
. ' c n demokraattisenr t a s a v a l l a n kanssa
s a m a n l a i s i i n s u h t e i s i i n k u i n se on'
m u i d e n k i n suvereenisten maiden
kanssa".
Saksan kansa o n tällä h e t k c l - i
lä historiansa vastuunalaisim- ^
massa valheessa. .Xiitossa B o n n i n ,>
: n y k y i s e n h a l l l t n k s e n kanssa Yh^^::.
dysvaltojenagilBSslivIset. p i i r i t t o - , .
tienttavat itsepintaisesti sellaisia^.
. p o U f i i k k a a , Joka asettaa kyseenä--^'
laiseksi :Saksan olemassaolon y h - .'j'
' tcnälsenä ' ' j a ':^rlIppaniattomana'''
valUona.
Ne tahtovat Ikuistaa S a k s a n katitiät-
Jakamisen; herättää h e n k l h i S a k s aa
m i l i t a r i s m i n J a vetää Länsi-Saksan
k a i k e n l a i s i i n s o t a l l i t t o l h l n . 'Tzvestlja**
kixtjolttaa, cttk' »Euroopan puolustai*-
•M
Toronto, — ' Sähkötyöläisten
u n i o ( i l E ) o n lähettänyt työmi­n
i s t e r i Chas: Daieylle: j y t k än p r o ­t
e s t in s e n johdosta;: k u n m a i n i t un
u n i o n : j a ^ C a n a d i a n . G e n e r a l Elec-itric
yhtiön työriitaa tutkineen
;:sovi|tela]aatakannW,rapqrtti jnl^ ;
. k a i s t i l n F i i i ä n e i a i F o s t - I e h d e^
ennen k n i n sitä oU a n n e t t a edes
työinlnisteriUe, työläisistä j a h e l -
- dän nniostaan puhonaattakaan.
: >:i L o k a k u u n . 2 1 . . pnä: työministerille
< -lähetetyssä sähkötyöläisten u n i o n .;
/^sähkeessä sanotaan:
-^-•«plnanclal Postr
23. p v : n numerossa,* mikä o n j o t ä -
.nään-vmyytävänä,- j u l k a i s t i i n e t u s i v un
J u t t u n a U E : n j a C G E : n välisistä s u h ­teista
' Icäsitelleen s o v i t t e l u l a u t a k u i m an
j u l k a i s e m a t t o m a n ' r a p o r t i n ydin: s a r
noen;':'ehdotuksUn sisältyy; E I mitään
palkankorotuksia, vaan ainoastaan
J o i t a i n t pienempiä palkkaluokkakorr
j a u k s i a " .
"Tämä tuntuu? meistä s o V l t t e i u l a u t a -
k u n n a n salaisuuksien J u l k e a l t a r i k k o ­m
i s e l t a v: sillä : m a i i d t t u - V sanomate^
näyttää olevan tietoinen SOvittelulaur
•m- M ^ : » — • - : , .
i t a k u n n a n r a p o r t i n sisällöstä j o ennen
s e n ' j u l k a i s e m i s t a . — C. S. Jackson,
presidentti.
Sähkötyöläisten u n l o lähetti s e u r a a ­vana
päJ/änä (lokak. 22) toisen p r o -
testisähkeen missä korostetaan, että
tämän"-vuodon o n .täytynyt tapahtua
Jostaldn nnuWlta päln;^^'^
l u l a u t a k u n n a n jäsenyydessä ollut
u n i o n edustaja on sanonut, että hän
ei ole näitä tietoja kennellekään a n ­tanut.
. ' K o . sovittelulautakunnan enemmis-
,tö-r j a vähämmistöraporUt j u l k a i s t i in
p u o l i s e n .edellä l o k a k u u n 22; pnä;
;'Enemmlistörap6rtlssa e i esitetä'min­käänlaista
palkankorotusta ::elkä-^mi­t
ä ä n , p a r a n n u k s i a työolosuhteisiin;
Tämän :enem.mlstöraportln on' a l l e k i r -
Joittjanutv-^cvittelulautakunnan p u ­heenjohtaja,
tuomari E r i c Cross ja
-Massey-Harrls-Perguson (Jonka-' t o -
rontolalset .< työläiset ovat l a k k o t a l s -
• t e l u s s a s o v l t t e l u l a u t a k u n n a n k i e l t e i ­sen
r a p o r t i n perusteella) ^ edustaja C'.
•'B. -C. S c o t t ; heidän r a p o r t i s s a a n tois­t
e t a a n m i l t e i sanasta sanaan ne v ä i t ­teet
mitä C a n a d i a n Gencral.:-Electrlc-yhtlön
toimesta esitetyssä lausunnossa
sanotaan.
Väh2mmii«':«rapoTtissa, Jonka : a l l e ­k
i r j o i t t a j a n a on^unlon edustaja se­n
a a t t o r i A r t h u r Roebuck QX7.,' h u o ­mioidaan,
että G E : n y h d y s v a l t a l a i s i s ­s
a tehtaissa on työläisille annettu
y l e i n e n 2.8 s e n t i n . p a l k a n k c r o t u s t i m -
: n l l t a r j a myös se. että yhtiön :canada-lalslllär.
työläisillä o n h u o n o m p i palk­ka
kuin y h d y s v a l t a l a i s i l l a työlälsUlä^
j a suositellaan miehille 7 s e n t i n p a l ­kankorotusta
j a n a i s i l l e 13 s e n t i n p a l ­kankorotusta
' t u n n i l t a ; ' p a r a n n u k s ia
lomamaksuihln, p a l k a l l i s i a Juhlapäi­viä,
s e n i o r i t y - t u r v a a j n e .'
r ; K . o ; yhtiön Peterboroughln, Toronr
ton- j a G u e l p h i n tehtaiden' työläisten
yhteinen neuvottelukomltea tuomitsi
• j^yrkästi sen k u r i tämän sovlttelulau-t
a k u n n a n enemmistöraportti j u l k a i s ­t
i i n :!PInancial Post lehdessä, ennen
k u i n edes: työministeri o l i s e n saanut.
Tämä yhteinen -neuvottelukomltea
esitti -työministerille" vaatimuksen, ; e t -
tä-sovlttelulautakimnan työ j a r a p o r ­tit
.mitätöidään tämän vuodon t a k i a ;
j a että työjnlnisterl ryhtyy henkilö­kohtaisesti
tätä työkiistaa sovittele­maan.
Prof, Alvar Aalto
rakennuttaa rakennus^
kompleksin Berliiniin'
H e l ^ n k L , — (SS) Keskelle Berii
T i e r g a r t e n l n . J a Spreen väliseD
alueelle, r a k e n n e t a a n uusi, vanhasta!
asemakaavasta' j a vanhoista rakenJ
n u k s i s t a r i i p p u m a t o n esimerkkiraken-j
n u s t e n alue, ns. Hansj^vierteL
'•. K o r r s t a a k s e e n tapauksen yleismaa-l
i l m a l l i s t a merkitystä on aluetta hallit-|
.«seva ^ e r i t y i n e n koordinoiva kon
päättänyt .= kutsua; suunnittelut*
osalUstumaan saksalaisten arkkität-j
t i e n lisäksi myös muutamia kansain­välisesti
t u n n e t t u j a arkkitehteja ul'-|
komaUta.
: Näiden, S a k s a n ulkopuolelta kutsnt-|
t u j e n a r k k i t e h t i e n joukossa on
; p r c f ; A l v a r A a l t o Suomesta. Profei
r l A a l l o l t a o n t i l a t t u kolmen kaksi^
toistakerroksisen * asuinrakennusta
yhdistelmä;: K o k o alue on valmis
1958 osan .valmistuessa jo v.
"tJSrn\saaman tiedon mukaan p)
s o r i A a l t o o n ottanut kutsun vastaa
Paljon lapsihalvaus-tapauksia;
sattunut
Wisconsinissa
IVfadison. — Valtion terveyslauta-]
k u n t a t i e d r i t t i - v i i m e viikolla, että 1
meisen v i i k o n : a i k a n a ilmoitettiin
uutta-; lapsihalvaustapausta.
k l a a n - o n tänä vuonna Wisco
todettu 509 tapausta. :
F o r t r A r t h u r . r i ^ : Canadan laiv
V k u u l u va^ p a t r u l l i vene rupesi
tainaTetsimään Superior-jänveltä:
mea; kadonnutta kalastajaa.
K a d o n n e e t kalastajat ovat Walti
Balabuck; Tei-rence Babm (ja.
BucHosky, kalkki kotoisin -Fort -
l i a m i s t a .
PÄIVÄN PAKINA
"Vapaan maaliman" sanakirja
K a p i t a l i s t i s e t sanomalehdet j a muut
kynämiehet cvat pä-in kekseliästä v ä -
kieä sUlä^heidän kynistään lähtee t ä ­män:
tästä, a i n a tarpeen vaatiessa,
k a i k e n l a a t u i s i a uusia s a n o j a , n i m i t y k ­siä
Ga määrltelihiä; <jotka ovat m i l t ei
poikkeuksetta vääriä j a h a r h a a n joh-i
t a v i a . M u t t a n i i n n i i d e n pitääkin o l la
koska'- n i i d e n tarkoituksena oit k a n s an
j a l u k i j a k u n n a n h a r h a a n johtaminen.
.•Niinpä' esimerkiksi kapitalistisen
r m a a i l m a n v v a p t f a k s l m a a i l m a k s i ' ' n l -
nUttäminen o n eräs y l e i s i m m i n käy­tetyistä
termeistä,' mikäU kapitalisti-^
n e a sanomalehdistö o n kysymyksessä;
Se on^varsln hyvä t e r m i k o s k a se e d e l ­lyttää
miuitta m u t k i t t a , että s o s i a l i s t i ­n
e n m a a i l m a o n m u k a o r j u u d e n m a a ­i
l m a j a Jidlstaa^ k a p i t a l i s t i s e n m a a i lr
m a n vapaaksi m a a i l m a k s i ; v a l k k a k a - :
p i t a l i s t i s e s s a maailmassa o n vielä t ä ­nä
päivänä m o n i a m a i t a . Joissa k a n ­s
a l l a e i ö l e kerrassaan mitään muuta
vapautta k i d n "vapaus" k u o l l a näl­kään:
Kapltallstlsessä^maallmassa r e -
•Kolttaa vielä m o n i n palkofaisuoranalv
n e n faenklorJuuskin, puhumattakaan;
monissa slirtoonaissa rehoittavista
v e l l t a - j a maaorjuuden e r i muodoista.
' V: J a p a n i s t a saapuneissa tiedoissa k e r - '
r o t a a n , että'siellä "on 13.000 t e k s t i i l i -
työläistä l a k o ^ "feödiallsmla, vaa­t
a a n " , jotdkfi t o l s i h ysanpen merkitsee
Ifitfjia työoloja. Tässä tditaassa^ron
n a i s i l l a " o i k e u s " saada. vUKon työstä
ruoan' Jä m a j o i t u k s e n lisäksi p a i k k aa
1 5 * dollsffia. Ylityöstä e l makseta m i ­tään
pQäkaa, k e r r a n v i i k o s s a o h p a k -
k b ^ o ^ l l i s t u f t liuddhälaistfeti J u h i a l a n -
psdvelukseen, j o k a a a m u o n l a u l e t t a va
-yhtiön livivr-ia, lausuttava *ryhUöt»
p e r u s t u s l a k i " , yhtiön edustajat avaa­vat
työläisille saapuvan p o s t i n j a t a r ­kastavat
tämän tästä työläisten t a v a ­rat.
S e l l a l n e n " v a p a u s ' v vallitsee s i i ­nä
uudessa " demokraattisessa J a p a ­n
i s s a " , Jota' s u r u l l i s e n k u u l u i s a k e n ­r
a a l i M a c A r t h u r "demokratisoi*? olles­saan:
Y K : n käskynhaltijana J a p a n i s ­sa
useiden vuosien ajan.
^ V a i k k a Japanissa hyväksyttiin n o in
1,600 u u t t a l a k i a ; j o i d e n tarkoituksena
vältetään olleen : m a a n ^demokratl-
: sointi?', n i i n tässä ' ' v a p a a n m a a i l m a n"
m a a s s a vallitsee slltähuolimatta m o i ­set
feodaaliset olosuhteet; Joita: -vas-'
t a a n työläiset ovat' olleet psdcoltettu-
Ja ryhtymään lakkoon. ,
Silmääkään rälE^rttämättäjulIsta-y
v a t v k a p i t a l i s t i s e t sanoinalehdet Ja
u u t l s t o i i i ) i s t o t ' J a p a n i n - k u u l u v a n 'Mra-paaseen
m a a i l m a a n " j a s a m a l l a ; t a^
v a l l a ne tekevät myöskin Singaporeen
Ja A r a b i a a n nähden, joissa kummas­s
a k i n p a l k a s s a ' r e h o i t t a a vielä suoraa
n a i n e n orjakauppaa: a l u t t a ; k y ^ m y k -
s e s ^ o n k i n kaikej^läisten y k s l t y l ^ t -
täjain "vapaudet" hankkia voittoa
parhaaKisi näkemällään I t a v a l l a . valkU;
k a p a - toisten i i b n i i s t e n -v
h y v i n v o i n n i n kustannuk35ella.'Kaplta-ysUset
sanonlalehdet eivät välitä t u on
t a i v a a l l i s t a työtätekevän k a n s a n - v a ­paudesta
k u ^ ' o n kysymyksessä k a i -
kenkocvaisten y k s i t y i ^ t t ä j ä i n " v a -
paus" h a i J d d a m a h d o l l l g i m m a n r u n ­s
a i t a v o i t t o j a millä t a v a l l a tahansa.
M i t ä todistaa, ettäkäpltallstineti s a ­nomalehdistö
' panee asiat päälaelleen-mlkäli'kansan
Valtava' enemmistö on
kysymyksessa. J a kcskä yfcsityl«yrlt-taililia
et o l e ffiitiaHamln tiellä olevissa
maissa oikeutta millään' t a v o i n or-^
j u n t t a a k a n s a n suuria j o u k k o j a n i in
j u u r i siitä syystä ne eivät kuuluT -?.lva-paaseen
m a a i l m a a n " . " *
* * • .
: (Edellä o n p u h u t t u siltä m i t e n k a p ir
talistiset sanomalehdet j a sanomalieh-timlehet:
selittävät asioita k u i n phni
r a a m a t t u a . - ^ vääristellen asiat I h an
päinvastaisiksi k u i n ne todellisuudessa
ovat. Tästä vääristelystä antoi m a i ­n
i o n näytteen mm. - M i n e - M I l l - u n i oh
" B . C. D i s t r i o t News', j o h o n "Väsynyt
mokkaaja"; o l i l a a t i n u t erikoisen tätä
asiaa koskevan luettelon niistä-poliit­tisista
fraaseista,: Joita Y h d y s v a l t a in
sotamlnlsterlön taholta käytetään
kansan h a r h a a n j o h t a m i s e n t a r k o i t u k ­sessa.
K o s k a tämä s a n a k i r j a saattaa
h u v i t t a a . j a valistaa lukijoitamme,
lainaamme s e n tähän kokonaisuudes-;
saan:
' ' V A P A A N A ^ n M A N * ^ S A N A K I R JA
Hyökkäys:— mikä y r i t y s tahansa k un
t o r j u t a a n meidän- yrityksemme se-
: k a a n t u a muiden m a i d e n aaioihhi.
Puolustus V - meidän tunkeutumlsem-
:; m e m u i h i n m a i h i n perustaaksemme^
n i i h i n ' s o t i l a a l l i s i a t u k i k o h t i a.
T i e d u s t e l u vakoojien Jä^ tuhotyöri-
: teki;]äln lähettäminen sosialismin
tiellä''olevlin m a i h i n . '
Demokratia — täydellinen Wall
S t r e e t i n heiruus.
K o m m u n i s m i kaikki mikä vastus-
' t a a edelUstä. .
Rautanrerho — ne maai, ijotka eivät
lainaaJ'4neUtä.
Vapaa-niaallma
meille v e l k a a.
I^iplomatla John Poster DuUesIn
rafvosljtuminen.
Hyvä naapuruus — t i l a n n e . Jossa me
olemme h e r r o i n a.
K a n s a l a i s s o t a — U n i t e d E r u i t C o :n
m a a h a n liyBkkä^mlnen.
M a a h a n tunkeutuminen — k u n s i l r -
.. - t o m a l d e n a s u k k a a t ' h a l u a v a t ' ' a j aa
meidät pois m a a s t a . - ^
Y h t e i s t o i m i n t a — k u n vähäistä m a k -
ne maar. J o t k a o v a t
r s u a vastaan; kyetään kontrolloii
- S t . Lawrencen syvä vesitie. '
Neuvqttelut — k u n J o h n Foster^Dolj
, les i l m o i t t a a mitä pitää tehdä.-
Isänmaalllsuus kun John.
.DuUes j a J o e M c C a r t h y laulavat yij
" dessa n a t s i e n Horst Wessel-laului
V a l t l o m i e s t a i t o — golfin pelaai
p r e s i d e n t t i Elsenhowerm kanssa.i
Jälkeen k u n o n veljeillyt Joe
Cärthjm kanssa.
Y K meidän kätemme kai
; sessä politiikassa.
T u r v a l l i s u u s — kaikkien vasti
poistaminen Wall Streetin ja^
' p u b l i k a a n i p u o l u e e n tieltä,
I^auha eräs kommunistien
käyksen muoto, joka on
' j a amerikkalaisen elämäntavan^
t a i s t a .
Hyökkäyssota — pitkännenän;
n ä y t t ä m i n e n . :
Puolustussota — Itun me pudc
ensimmäisen vetypommm pt
vastaan.
Kylmä i s o t a - ^ k u n muut yht
Poster > r m l l e s l n raivonpi
s l l n . ' t
Kuuitoa sota — Jossa meidän
senune kuolevat meidän
tariurie. ,
P u n a t o e n — k u k a tahansa, j o »^
- tustaa meitä. '
lyskonto — " A l l a h c n suureinpi_F
voitot — m u t t a meidän p i t ^
- enemmän voittoja j a Allan
köön l i e i v e t t i l n . "
K r i s t i l l i s y y s — rahanvaihtajain
pelissä pltäinlnen.
Jumalankleltäjä — kuka t^öai»
/ k a vaatii; että edelläma^
r a h a n v a i h t a j i e n pitä-lsi telu» ^
dylllstä^ työtä.
P e t t u r i — saksalainen, j o »
lännestä itään.
S a n k a r i — saksalainen j<*»
Idästä länteen,
•Alistamme tämän sanaJdna»
k a u d e n l u k i j a i n yhteiseen B»^,
to<m.''-4Kallc,Terä. - <A^'
mm
•:ii^:-:^:^-':.;-v'-'>:,.'^