Vapaus, September 28, 1954

              i l
m.
m.
ipuole} saavati} 1
siavushista •
roBto. «-x O n t a r i o » liuoJtomUiitte^
c»oäfeUow l i m o i t u keskiviikkona,
lasteimvustusrabaston säädakää
ebty s e l l a i s i a muotokäa. joitten
i a n äitipuolille. Jollia OQ ottolap.
oaksetaan s a m a n l a i s t a lapslavos^
k u i n oikeiUe S i d e i l l e.
calsemmln m a k s e t t i i n äitipuoaie
tusta tällaisissa tapauksissa bsx.
»Uisen määräyksen mukaan, Basoi
S o o d f e l l o v .
m i0.,. , 4 \1 T-»-,
niltonin asukasluku
kein 223,000
imiltött. — H i a m i l t o n taksoitta
lonexl- N o m i a n A . "Wilkes säatsi
a torsftaina. että Hamiltonin Ti-
.u otk noussttt' ennätsvkorkenteen
3 tällä betkellä 2 2 2 ^ benkiliii.
k i l u k u o n kasvanut 5,981 henki.
,'vuoden a i k a n a.
me/lasto paloi
»liaadcsi
j * e r , N . Y . — Tuflpalo tnhogl
ä autonkorjauspajan, jonka yU-i
s s a olevassa asuntorakenniiks^s^
ii surmansa kolme lasta.
i l i p a l on : ua^otaan -saaneen a],
i s a p u i l l a lämmitettävästä «uhis-
Onnettomuus tapatitul tocstaina.
m
Kiinan kansan kansällislco
hyväksynyt uud^n pertistM^n Sm
Siinä määritellään hyvih larl^asti miten tätk
600 nuljoonaa käsittävää Icansaa lialUtaan
Japanissa
4'oiset yeis^oSnnin^ uhitt menettäneet
ruokahalunsa ja sairastavat unettomuutta
liehestäi
rakkaus
ITTTEN
=1 S u o m e s t a 1800-luvulta ^
fäkl. T u i j a Halonen, Mirja
im S o i n i , T a o n o M a j u r i , jrm.
\RTH
HÄLISTRÖM
>A-Pimn O Y .
a, s y y s k n im 28 p . k l o 8.00 ill.
t s y y s k a o n 29 p.^ k l o .7.00 Ja
l u n 30 p. k l o 8.00 i l l.
1, lokakn^m: 1 p . k l o 8.00 UL
a, l o k a k u u n 4. p . k l o 7.00 Ja
ina, l o k a k u u n 5 p. k l o 8.00 AL
ina, l o k a k u u n 6 p. k l o 8.0010.,
aanantaina^i J o k a k u uU :1I p. >
e; t i i s t a i n a , lokakumi 12 p.-
^ ' , l o k a k u u n }13p. k l o 8M ilL
k u u n 14 p . k l o 8.0O III.
'Jutalna:rIolukäanvl5'.p.?kIo r
' l o k a k u u n i ' 16 p; k l o 8.00 111.
talna^ l o k a k u u n 18 p. klo 7.00
LNADIHN; F I N N I S H MOVIES
Raketti 24(r fnajiin
löirkeufeen
Neuvostoliitossa
"lontoo. — VUme s u n n u n t a i n M o s ­kovan
radiotiedon mukaaii:oii N e u -
>5öStoliitcssa rakfettikokeiltKsft saavu­tettu
240 mailin korkeus.'
i^Prof. S t a n i u k o v i d i ; TakettlasloJden
ericlstuntija, o n lehdilfe i: antanut
nämä tiedot. Tämä merkltsefeBitä. e t ­tä
siellä on ylitetty 80 maililla amerikr
Imlaisten ennätys.; .'hlfiän a s t i ; pn oltu
«itä mieltä, että Y l i d y s v a l l a t ' J o l i t aa
rakettien alalla.
Tokio. — Japanilaiset lehdet tiedoitiivat viime perjantaina
siitä katkeruudesta mikä on herännyt amerikkalaisia kohtaan
amerikkalaisen vetypommin aiheuttaman ensimmäisen kuole­man
johdosta. Koko maa on yksimielisesti nousut amerikkalai­sia
sodan valmistajia vastaan kun Bikinin vetypömmiräJäkdyk-sen
uhri Aikichl Kuboyama kuoli viime torstaina.
J a p a n i n 3.000.000 jäsentä käsittävä t k i t s i v a t eri l e h t i e n toimltuskirjoltuk-
'Ammattlunioiden Kongressi keholttl set, ;
Kolme miestä sai
lamansa metsäpalossa;
y:., Los Angeles, C a l l f : — A i n a k i n kolme
detsäpalonsanimuttajaaisai s u r m a n ­sa
perjantaina; C a l i f o m i a n v l i o i i j o i s -'
osassa Ja 10 taloa oh palanutvneljässä
eriv metsäpalossa i l m o i t e t t l i n ^p
lauantaina. \ ^ '
: ! Perjantaina ilmoitettiin;'; että'näyt­tää
silta k u i n metsäpalot abiisi s a a iu
kontrolliin.
.Yhdysvaltoja lopettamaan atomi- j a
\etypommikokeilut.
- J a p a n i n ulkoministeri Katbuo O k a -
zaki j a toiset korkeimmat l i a i l l t u k s en
v i r k a i l i j a t olivat niiden mukana, j o t ka
kävivät osoittamasta viimeistä kun­nioitustaan
Kuboyamalle, j o k a kuoli
kuusi kuukautta senjälkden k u n hän
sairastui radloaktUvisen pölyn johr
dosta kalastaja-alus Pukuryu M a r u l l a ,
j o k a o l i 80 maUin päässä B i k i n i n saa­r
e l t a kun amerikkalaiset räjäytth?ät
vetyponunin maaliskuun 1 päivänä.
Yhdysvaltain Tokion lähettUäs l ä ­hetti
J a p a n i n ulkoministeriöön k i r ­j
e en kuoleman johdosta sekä $2,500
^ h e k i n kuolleen kalastajan> leskelle
" Y h d y s v a l t a i n hallituksen myötätun-toisuuden
csoitukÄeksl"..
J a p a n i n hallitus perjantaina pitä­mässään
neuvotteluissa päätti myön­tää
$14,000 . kuolleen kalastajan les^
keUe.
K o k o , kansaa käsittävää' v i h a a tulr
laajentaMlI kaupankäyntiä
Länsi-Saksa aiotl^ii salakuljettaa
NATO:n Brysselin sopimuksen kautta
Englannin k i e l i n e n "News" k i r j o i t ­ti,
että "sanomalehdet j a ' r a d i o k a u t ­ta
koko maan ovat yhtyneet n i i h in
inhoa ilmaiseviin ääniih; Joita on
osoitettu sitä kohtaan, että Japanista^
ainoasta atomipommin uhrista, - o n
täytynyt t u l l a ensimmäinen vetypomi
m i n u h r i ".
Tokiossa ihnestyvä"Shimbun*^ k i r ­j
o i t t i , että B i k i n i n kokieilu. Joka l o ­puksi
vaati Kuboyaman elämän.:
' h e i t t i koko kansan kauhunlaakson
pohjaan".
' S e mikä on johtanut suurimman
osan meistä epätietoisuuteen: j a ;vi
haan o n se k a n i a / J o n k a m u k a a n ame
r i k k a l a l s e t . v i r a n o m a i s e t (Väheksyvät
atomipommin . v a a r a l l i s u u t t a " . ; 1 ^
tään kirjoituksessa. ,.'
Edelleenkhi khrjoituksessa sanot-tiinvettä
'aika.atomipommin/kieltä­misen
neuvottelemisesta on'mennyt.
Kuboyanlan kuolema v a a t i i sen k i e l'
tämistä h e t i " .
9
Btrasbourg, l U m k a l i .Viime v ^
lapulla kehoitti ns. 'Euroopan neuvosto
laajentamaan kauppaa Neuvostoliiton
ia kansandemokraattisten maiden se.
lä länsimaiden väliBä, e
Neuvoston kokouksessa h3wäk«rttlhi
yUvoimalsesti päätöslause; -^ossa^ k e -
hoitettiin kaupan t e h o s t a m i s e n idän
Ja lännen välillä. Päätöslauselman
puolesta, a n n e t t i i n 66 ääntä J a sitä
Tastaan 6 ääntä. ' ' •
Päätöslauselmassa sanotaan, .että
'äflainen kauppa edistäisi rätihalUsta
I linnakkaisoloa. •• •/
Euroopan neuvosto o n ; kfliKbonpan-ia
15 ei-kommunistlsen m a a h p a r i a -
nnta
vymerkki
uosituin
mARKKINOILLA
äuotta, sillä kaikki Fennla-leTjij
:ansainvälisesti tunnetun baoiiii-|
j an
ml ^ ' ^ ^ jäsenistä. S e n o n . m i e l i p i t e i t - Jl MflDDD Arif AMI '^^'^"^ edistävä j ä r j ^ t ö . jonka IL nvKKDALIlMni saadaan y l e i n e n käal^s-lädsi-
»aissa valUtsevista mfeUpltelstä.
'ffianskä ori j a t k u v 4 i t i < w^
«ftäi että on välttämätöntl^ ' | | a d a ä i -
*aan Euroopan valtioiden läheinen
^leistyö R a n s k a n Ja Riesan ivällsen
m t e l u n pohjalta, sanöl R a n s k an
jaäminlsteri Mendes-I^anop • puheies-
«an viime v i i k o l l a neuvöstolte.^ ^
Neuvosto ei s a a ' laniäaniua s en
^ b i , että Ranskaa o n t o i ^ ^
*iaän yhteistyön muodonitE?urbopan
JJJPlustusyhtei<ön;^^Jat]Ek:S^^^
^ n c e . Meidän c m ! : ' i ö y d c ^^
Juostava ratkaisu. Joka o l t a a h u o -
""«on kunkin ma^äneitikotei^
^::&äänä'^pääsyjriiä
"opan puolustusyhtels&lle axitamaan
SOITTAMIA
itää 13 Paul Norrbackani
äv. P a u l Norrback
Smetaha
säv. P a u l Norrback
sov;; P a u l Norrback
r , sov, P a u l Norrback
3äV;»Gade, sov. Paul Norroa»
»,' säv. B r a h m s , sov. Norrback
N o n * a c k .
Ien. sov. P a u l Norrback
1, s o v . Paöl Norrback ,
säv.' M o z a r t , sov. Norrbadc
Nont)ack
ikanto, sov. P a u l Norrback y,.
a u l Norrback
.V. P a u l Norrback
N o r r b a d c
. TaxO. Norrback
V, F a U l Norrback
r i ^ P a u l Norrback •
, säv. P a u l Norrback
mkerma. N o . 2, sov. S f ^ ^ '
j a u r l I<Bine, säest. Norrbadt
iri, L a i n e , s ä e s t NorrbacJt
'säv. Pietrö F r o s l ni
7. P a u l Norrback '
[e 6arasate. sov.Norrback
:kialle Canadassa
hylkäystuomioon oli se, hän selitti, et­tä
B r i t a n n i a pysytteli järjestön ulko­puolella.
• Mendes-Prafece ilmoitti toivovansa
Euroopan puolustusyhteisöä laa j e m ­man
lUtonsyntymiiestä, johpn myös
B r i t a n n i a olisi osallistuttava.
" S e n vuoksi o n erinomainen ajatus
käyttää B r y s s e l i n sopimusta j a muut­t
a a se eräänlaiseksi liitoksi, jossa S a ki
sa J a I t a l i a oliivat k a i k i n v o i m i n m u ­kana,
j o t t a rauha j a turylllsuus v o i -
•tislih- säilyttää Euroopan. mantereel­l
a " , sanoi hän. •
Toisena syynä siihen, että Ranska
hylkäsi, puolustusyhteisön. oli hänen
mukaansa yhteisön kansainväimen
luohne. Tulevina vuosina saattavat
kansainvälisen viranomaisen i)uoUa-j
ä t esiintyä edelläkävijöhiä, mutta n y ­kyään
sellaisen askeleen ottamiseen
suhtaudutaan pidättyvästi — ennen-kailikea
aRnskassa, sanoi: Mendes-
Prance.
(Ranskan suunnitelma muistuttanee
E n g l a n n i n ulkcministerinr s u u n n i t e l ­maa,
jonka mukaan varustettu Saksa
on otettava A t l a n t i n liittoon'Brysselin
järjestön väUtyksellä. ^
R a n s k a n odotetaan kuitenkin v a a t i ­van,
että Englanti sitoutuu pitämään
maimermaalla n i i n suuria jpukltoja,
että ne ovat vastapainona saksalaisille
joukko-osstoille. Edelleen uskotaan
(Ranskan vaativan Länsr-Saksalle
eräitä varustautumlsrajoituksia. :
':TokIO;-.^.Vlime:^lauantaina polteb>;
•ttIn'~Alklchl'1SuböyitS2EEr¥iat^^
matoffdssa. Maailman eiiiitnmäi^
vetypommiuhrin kuolema o n herättiU
nyt äärimmäisen i i ^ i o n a m e r U c k a U i l -
s i a sodanvalmistajiarkohtaan J a p a ­nissa,
. '
Saapuvilla oli 500! s u r u t i l a i s u u t ^n
osallistunutta, joista suurli) . o sa o l i
itkeviä naisia. Vetypommiuhrin t u h ­ka
kuljetettUn K u b c y s m a n kotiitau-;
punkiin, pieneen Y a i z u n kalastajasa-tamaan.
Lääkärit Ilmoittivat lauantaina, e t ­tä
vetypommiuhrin 22: kalastajatove-r
l a , j o t k a sairastavat v ^ y p o m m i m y r -
kytyksestä, ovat menettäneet ruoka­halunsa
j a eivät voi n i l k k u a senjäl-keen
k u n Kuboyama k u o l i viime torsr
talna.
Kuboyaman k o t l k a u i v a l a n kansa­laisten
puolesta jätettUh lauantaina
J a p a n i n ulkcmmisterifiOn sekä Y h -
dysvaltato Tokion: lähetystöön vaa­timus
atomiaseiden kieltämisestä Ja
että vetypommluhreille o n h e t i mak­settava
korvaus heidän: menetyksis­tään
j a kärsimyksistään.'
St. Laurent ja Duplessis
l^skenaaills^^
keskeisimpänä -Hildan aiheena tulovero;
I^Qplessis sanoo :iettei liittohallituksen
kantaa koskaan hyväksytä Quebecissa
«VaUeyneid, ^Jne: _ Q u f e b ^ pää- ' M u t t a Quebecin asukkaat e^va^J^'
Mauriofe thiplessis sanoi
sunnuntaina, että h ä n ^ m a a -
J * ^ . johtuen sen'rotui'ja u s -
5<«no]JUesta perusteista;'ei", e le
5 KPL.
lähe^skulut).
.Ime levyä, - n i i a t k a a osoittetf»:
IlMG CO. LTD.
kufai iolset
sa-maakunnat
i»-t jr-» .a
.«•»alaihen
I ^ ^ k a a n v a i h d a v i i o - o I k J i j i k s i a an
««^aition apurahoihin^ ' ' '
h ^ J ^ kysymys o n s u ^ p l kuin
[ ; ! ^ ^ halUtus <iaVM^;iiii^
S?^*" lilttohalUtukien k a n a s i Ja
C„ f * ' * * 5*td^^»ryk8« e tt
k a a h hyväksy ehdotusta, joka mertcit-s
l a i Canadan ranskalalsUle "käsirau­t
o j a ohjaksien sijasta", hän lisäsi.
.Duplessis tuomitsi sen lausunnon
j o n k a llltUAallituksen jÄäminlsteri
S t . Laurent antoi t k . 18 pnä J a sanoi
sen oUecn " v a l i t e t u v a n sekä v a a r a l ­l
i s e n lausunnon".
Pääministeri S t . L a u r e n t sanoi ttt-l
o l n , että Quebecin maakunta ei voi
erlatyä C a n a d a n muista maakunnista
Ja että liittohalUttis c i t u l e tekemään
muutoksia Quebecia koskevaan t u l o -
vdröasetokseen.
'öuplessis p u h u i täällä roraialatoka-avijalstöalsuu-
Toronton ylioppilaat
mellakoineet
yliopistossa.
Toronto. —• V i i m e t o r s t f l n a yUoppU
lesmellakkaan osalliÄuneet yUoppi-laat
joutuvat kurinpidolliseen r a n ­gaistukseen
t a i k k a heidät er(ritetaan
yliopistosta, sanoi Toronton yliopis­ton
presidentti t r i S i d n e y S m i t h per­jantaina.
(
Viime torstaina InBlnOöritiedekun-nan
n o i n 500 ensinuHllsen vuoden
ylioppilasta järjesti mielenosoituksen,
repivät useat miesoppUaft a l a s t i , k ^ n .
toivat naisoppilaita h a t t e i l l s t n . r ^ i -
vät i l m o i t u k s i a seiniltä.-Ja i^alu>iapKe-livät
prof. V/. J . »4aAadrewta.
Yleensä s i l l o i n k u n kuriiq)ldolU8lin
rankaisuihln ryhdytään^ n i i n siitä
päättää Caput. «^Uaskunnsn Jär­jestö.
Nainen «kuristettu
kuoliaaksi
TOfonto. _ VUme perjantaina löy-dettUn
46-vuotias ntrs, Mary Lypo-weckyin
ruumis Sberidan Ave:n kab^
den asunnon välisesti. Jkujasta. l ^ f t -
bemmin toimitetussa; iutkimnksfsaa
todettiin naisen kuoleman aiheutu­neen
Icuristamisesta.
Poliisit tutkivat asläs, '
Peking. — Viime viikon lopulla hyvtlksyi vapailla vaalelUa*
valUtu kansan kansalliskokous Kiinan tritäen perustuslain, jossa
tarkemmin määrätään kuinka tätä GOOrnlUdonaista kansaa halli-taae.
' Se on ollut mielenkiintoisen keskuifelun kohleena koska se
on läheisesti elämään sidottu perustuslaikL Samalta kun se on
viimeisimpien maassa tapahtuneiden muutosten tulostase, kuvaus
valtion tehtävistä nykyisellä hetkell^ä ia ilmaus kansan pyrki-myksistä
sosialismiin, samalla heijantuvat siinä Kiinan nykyisen
historiallisen vaiheen erikoispiirteet.
ti^lndsorlssa ^olevan Fontin'tehtaäh työläiset äänestivät'lakosta.
Lakon puolest» annettiin 98.6 prostattia äänistä. Po
tyoehtomplmiu päättyi' vUme JtfnTaluiussa Ja aenjälkeen on yhtiö
tehnyt kaikkensa estääUeen tyolffisten palkankorotukset Ja uuden
työehtosopimuksen saamisen, > > -
eirdt alistu
yhtiön edessä
Wi]idsorissaJa OakviUessa olevat Fordin
työläiset ylivoiiiiaisestilakon kannalla
WIndsor. — Ford-yhtiön bak-villeh
tehtaan työläiset äähesUvät
annnantaina ^ym'oki»fse^ /^j^conf|
pnolMta. SonnnÄtidna''fäio|M^-
tUn, että 86.5 kannatti Ukkoa. i(a-^
kettJUn^ ^f|]^'>ie^tt p^r^-ylifl&n^l
tehtaan 5 5C0 ty^äistlLi^oi 96.6^
prosenttia äänlstäylaJcon fiuaiestfQj
Maanantaina a l e t t i i n jälleen T o ­rontossa
OntaricntyÖminisetrlön' s o ­v
i t t e l i j a n läsnäollessa sovittelUneu-vottelut
yhtiön täällä olevan tehtaan
työehtosopimuksen saamiseksi,
vottelut keskeytyivät viime p e r j a n t a i ­n
a J a yhtiön sekä u n i o n neuvottelijat
kieltäytyivät sanomasta :niltään heu-
'vottelun kulusta. ''
Jos -Pcrd-yhCiön työläiset menevät
lakkoon se merkitsee sitä, että yhtiön
tärlceimplen t e h t a i d e n sulkemisen t a ­k
i a koko Pord^yhtiön tuotanto lak­kaa
Canadassa.'
Pord-ybtiOn työläiset täällä vaativat
Iubejj(uiö(^|in
tynyt Canadassa
15 s e n t i n korotusta tuntlpalkicoUilnsa
a yhtiö, joka aikaisemmin tarjosi 4
sentin^ palkankorotusta; o n kieltäyty­nyt
suostumasta palkankorotuksiin.
' V A W : n Canadan Johtaja Oeorge
B u r t sanoi äskettäin, että F o r d - y h -
ti5i> Johto yrittää käyttää nykyistä
taloudellista l a m a k a u t t a ^ l ä b i ä vas­t
a a n J a s i k s i kieltäytyy Jyrkästi k o ­rottamasta
palkkoja.
<:9irysler-]^ti$n; Ja ; . U A W : n osasto
395 palkkärUtatsuuden käsittely alkoi
e l l e n sovittelulautakunnassa. >Unio
: ätti puolestaan lausunnon s i l l e;
S o v i t t e l u l a u t a k u n n a n muodostavat
kolmfe henkilöä, puheenjohtajana tuo­m
a r i A . M . L e B e l ; Union edustajana
Thomas: Sees j a ; yhtiön : edustajana
D. A. Fage.
» t7nion lucttamusmies 38, J ; P a r e n t
sanoi s u n n u n t a i n a ; että neuvotteluissa
e i ole päästy yksimielisj^rteen yhdes­säkään'luhdassa;
; Sopimus/Päättyi
k e s ä k u u n a pnä eikä sopimukseen ole
päästy neuvotteluissa.
Ottawa. — Canadan Tuberkuloosi^
yhdistys i h n o i t t i ' viime v i i k o l l a / että
y. 1953 tuberkuloosiin kuolevaisuus vä-
N e u - henl Canadassa n i i n p a l j o n ettei se ole
' koskaan ollut n i i n a l l i a a l l a maamme
historiassa. ^
T r i G . : J . Wherrett, yhdistyksen s i h ­teeri;
sanoi viime vuonna tutierkeiiin
kuolleitten lukumääräksi 1.810 h e n k i ­löä;
eli '12.3 kutakin 100,000 asukasta
k o h t i . Aikaisempi ennätys o l i : 105i2,
jolloin tuberkuloosiin kuoli 2,467 h e n ­kilöä,
e l i 17.1 prosenttia k u t a k i n 100,.
000 asukasta kohti.
T r i Wherrett sanoi, että kuoleyal-'
suuden alentuminen tuljerkuioosiin on
kalidessa mielessä tärkeästä merkityk-sestä:
k u n ottaa huomioon meidän
väestömme kasvun,
" S a m a l l a k u n me iloitsemme tästä
tuljerkulooslln kuolemisen huomatta­vasta'vähentymisestä,
n i i n meidän e i
pidä sivuuttaa sitä tosiasiaa, että 1953
todettiin ao>15 uutta tuberkuloosita-ipausta
Canadassa". sanci tri Whe.r-rett;
«life emme ole vielä tätä tautia
voittaneet vaikka olemmekin alenta­neet-
sen aiheuttamien kuolemanta­pausten
määrää."
Se ei tyydy yksinomaan julbtamaan
porvA-illlstenvpenjstuslakien tavoin
oikeuksia yleensä. j J t a kansalaisilla
i t s e : asiassa e i pääoman vaIlon joh-,
dosta ole, vaan se pitää esikuvanaan
Neuyostolliton: perustuslakia vuodelta
1936. Josta S t a l i n sanoi, että se " e l r a i
j o i ^ u n u t määrittelemään kansalais­t
e n vh>alUsia oikeuksia, vaan panee
pääpainon näiden • c ikeukslen t u r v a a ­miselle,
n i i d e n toteuttamiskeinoille:*:
Uusi perustuslaki määrää.-etiä-^^-vol.
t l o luo tarpeelliset aineelliset cdelly
tykset kansalaisille" pul)e-, palno-ilmalsuvapaudon
Jne harjoittamiseksi.
. Oikeus työhön-perlaa tteen sovelto
misessa nojautuu perustuslaki t u s k in
viisi vtiotta sitten vapautuneen K i i n an
todelliseen tilaan: "Kehittämällä
suunnitelmallisesti kansantaloutta
parantaa valtio askel asaeleeltatyöl-lisyyslllannetta
j a työ- j a p a l k k a e h -
. t o j a . " J a nämä viisi viimeistä v u c t ta
osoittavat, ettei ole kysymys y k s l n k cr
täisestä lupauksesta, vaan vormuu-desta;
Oikeus lepoon:. ' V a l t i o määrää työ­a
j a n pituuden, säätää työläisten l o ­mat
Ja kehittää; progressiivisesti •ai­neellisia:
r OlosuhteitaV työläisten lepoa
j a heidän - terveytensä parantamista
sJlmäilU gtäen." -
Samoin taataan (ikeus kasvatuk­seen
perustamalla, j a . kehittämällä
progressiivisesti oppilaitoksia; r Jotka
K u o m l n t a n f l n ; aikana olivat miltei
olemattomat.
Ensi kertaa Kidnait;:historlassa; k o ­koontui
«Pekingissä syyskuun 15 ;pnä
yleisillä demokraattisilla v a a l e i l l a v a .
l l t t u kansan eduskunta ; ryhtyäkseen
telmimään ylimpänä vallankäyttöeli-menä.
, • ^ , '
Tähän aslakhjaan liittyvä mielen
v a l t i on
välttämättömät edellytykset taloudel.
Ilsen rakennustyötisuunnitcImalUsuu-delle
j a progressiiviselle siirtymiselle
sosiaHsmim."
Perustuslaki määrittelee
seuraavasti:
" K i i n a n kansantasavalta on kansan
demokraattinen valtio, Jota ^ Johtaa
työyäenluokka Ja Jonka perustana, on
työläisten Ja talonpoikien Uitto."
Tämä Järjestelmä perustuu toisaal­ta
K i i n a s s a nykyisin vallitseviin 80>
siaallsiin j a taloudellisiin suhteisiin
j a toisaalta valtion keskeiseen teiltä-vään:
sosiallsUscen teJIlstamtseen Ja
talouden muuttan)lscen sosialistiseksi:
Pykälässä 4 sanotaan, että kansan­tasavallan-
" o n .taattava rlistojärjes-telmien:
asteettalnen hävittämineni j a
aosiallstiseri
nen;
SMS
T o M o . - , - Kilnan'>a9santafcfWflmif Pph
kansalli-sk6kouk«en';ÄtaJafcJirai^t\
Viime perjaiitaUia kiiiöla '^n^it^pj
s a n tervtydenholio o n edistynyt h o e * ^
ma t t a y a s t l.- •s lstitteterrt't^'^ n nuuddee»n. ?t fttsSsaaT^OJJtIoann/-i'?i?'^' ;^
, Pekingin ^ p e r j a n l o J n ; , raaiöue^opv
mukaaii .tervesyministert ,M
Clvuonirlxaportlasi/saTiottui^ ettl^'vil|.^ l'f^
' meiscn vifden vucdenölkannelotetö» *^
d e i t u ainoatakaan koieexa'täpft«Ä%r^- ?
K i i n a s s a levisi koIeera^eosimnlMiisen' |M;
kerran 1820Jaelitälähtiencnkoteet»'^ r
o l l u t maori*alvaiia. muttesiÄjnm
el koleeratÄpauksl8*<ile H m o l t i t t u . ii>\Sä
mm
Mm
Kg-lm
i
nantalna
tamilan
konventl^iislä^iiiiltsflJtlito
väenpuolaeen vuosi*
na^e^; kansan ^perustuslaki
Mielenkiintoinen se o n mmenpmaap
slk^i. ^että tässä b n kysy]^ys'lähei;$esti
elämään sidotusta perustuslaista. S a
>-'mnlIa k u n se,on viimeisimpien maassa;
tapahtuneiden- muutosten tulo.<stase.
k u v a u s , . v a l t i l n tehtävistä nykyisellä
hetkellä,ja ilmaus kansan pyrkimyk­sistä
sosialismiin, samalla heijastuvat
siinä K i i n a n nylt^Isen historiallisen
vaiheen erikoispiirtept.
" A i k a K i i n a n k a n e a n i « s A v a l l a n p e .
rustamisesta (tapahtui vuonna 1949>
a i n a sosialistisen yhteiskunnan l u o m i ­seen
saakka on ylimenokautta", sano­taan
perustuslain johdannossa. Siinä
määritellään valtion keskelsin.tehtävä
tänä aikana: seuraavasti; "Toteutet­tava
asteittain maan sosialistinen
teollistaminen Ja suoritettava osteit-t
am kapitalistisen maatalouden; kä­siteollisuuden::
sekä teollisuuden ja
kaupan muuttaminen sosialistisiksi."
J/älittömästI muistutetaan olosuhtela­lta.
Jotka tekevät tämän kaiken mahT
dolliseksi: "Viime vuosien kuluessa on
meidän kansamme suorittanut menes-tylcsellä
reformeja maataloudessa; se
on vastustanut amerikkdjai.ita aggres­siota
j a auttanut K o r e a a , se on pois­tanut
vastavallankumoukselliset, jäN
ieenrakentanut kansantalouden Ja
saattanut onnelliseen tulokseen muita
suuria taisteluja, jotka ov^t luoneet
* siltä, 'e^iipkpÄ^
sesta Läitsl-Sahsan imperiatUmln '
. u u d e i i ^ j i i { ^ i i ä ^ m £ i^
„ tuu ClmäleiMi^»»^^
. VbltBsnmltteIyn>., yhdeksi
sjohUna lilicil^iilrkänniittaaf
' Läni>l'S(ikskn Imperialismi our -
delledi kSeUiamtsta.''*Bevaulh'>
i / maltlllfnen va*emib'(st|MlIpIicir|^-,;,
tustaa sitä.
^.•^v::-:'-;-':;::s'':i-;?:¥^^
Yleisesti otaksutaan, että Jos v a -
semmistoslipi voittaa täsSä kyiymyk^
se^sä;;se .vaarantaa vakavasti. A t t i e en
Johtaja-asemas,
Mutta tämän kysymyksen kanta­vuus
p n vieläkin laajempi; sillä y l e i ­sesti
käsitetään, että Jos Britamnlan
työväenpuolue äänestää Länsi-Saksan
imperialismin uudelleen aseistamista
vastaan, n i i n vkoko:vLäml-£uroopan
soslalid^mskraa t t i n e n : l i i k e ; voi omak:.:
sua saman kannan. (Enemmistö
R a n s k a n : sosialidemokraattisen ::puQ-lueen
kansanedustajista äänesti R a n s ­k
a n kansalliskokouksessa Euroopan
puoiustusyhtelsö: sopimuksen > r a t l X i -
Qlntia vastaan; eli Saksan'Imperialis­m
i n uudelleen aseistamista vastaan;
•^: Vapausj,
PoliittUet huomioitsijat selittävät,
että n i i n , A t t l e e n kuin ; ; B e v a n l n k ln
J j r h t a m a t ryhmät ov^t täysin tietoisia
tämän kysymyksen tärkeydestä ,
Attleen Johtamalla oikeistoryhmäni:
on ilmeisesti suuria vaikeuksia I tässä
suhteessa. Yhtenä esimerkkinä tästä
mm
,Saksan,.«otiliwttfiiÖiin
Mutta .epävarmaa on, saalu»iotiwii<^:^>ii^
tojohto tätäkääft, päätöstä .hyyftks;^- ^ >
t y k s l ' vUöslkonventlon M!^^7Su&^^g^^!^
teydcssä m-ptAsAitettmS^^^^^k^^i
Brightonissa' pldetty'ariiiä»iaäi^ii^i^
kongressi hgfv^ksyl yälh 455fiOi «Anen V i
enemmlstöllil afi^fi(iOitiB0iM^
Länsi-öaksan ImpcrÄl|imin^|ip^
leen aseistamisen — m u t t s v i m l o l u n ^ ^
gressisiä * äänestävät m i e l l y a l t a l s e s t iJ
m o n e k oikeistolaiset y^iMiai!i0e0S^§m
nistön m l e l i p l d c i ^ ,k^p|iÄgl5^^|p^
syystä Britannian'Uni^^b^iilrp^i^^
'il
Hi
H
^:s&?ss
1*3 m 11
a i n a oUut oikelstoUlsempI kuln.<yar* ,
s i n a l n e n . , Työväenpuolue,
mucdostoa. osan;^
" ^rlkoishuomlo Itiixit^^v^eS^ä^^i^k^^
että puolueen kansaltt«*i|iÄ&i|^
h o i t a j a n ehdokkaana oä. oikelstolaf- '
nen Hugh O a i t t k e l l , Joka on.Siität*
semmln ollut rahaministerinä,^ iAJBä'' y^' -
nen va8t8ehdokkaanaan|ymaf|fc|^^
Bevan^ K u m p i hyväru^^Volti^^^
;Virkapa(kan;:saa'myöS':aupii^^
paikan työväenpuolueen , tulevassa / T
Johtokunnassa; , .•: ' :f
Ai^to suistui tieltä .
ja ajuri sai surmansa
S f a l t o n . - . - Oliver Hughes sai l a u a n ­taina
surmansa kun hänen autonsa
syöksyi pellolle Richviev/n tiellä Ja
pyörähti useita kertoja ympäri.. i
K o l m e muuta autossa ollutta pelas^
tul onnettomuudesta pelkällä säikäh­dyksellä.
Kuusi henOdloa sai ^
surmansa räjähdyicsessa
Hongkong — T U l t t tJeiloltettUn
Uuantalna, että kuusi ttenkUaa'sai
fiinnansa ia 30 tookkaa^^
togalln offlhtaoudlsrti^tMnin s a s i^
VIIME TIEDOT
New Delhi, Intia. — l U n i aamona tapabtoi 50 toiaJIIa Hyderabadista
pahin Janaonoettomnos nftft ionnetaaa^Intian biMUnbuu». Tänään saa.
poneen lieden mokaiin 59 benklldi >al aiunuuua. taikka ovat kadoksIsM
J ^ t a l v s n : taida,heikotta mnrtiii J a ntatkastejajuu. syöksyi
Jeläeflu rUn voaetiMu saaneen
iuiiHilsta.
yB&ktNlafe; läpanL K a a i^
•takaan vffme numttntala^ sarmama aaaneiden hdcu-sstoft
jMoaee M M , Kusllelden JonkosM on yksi eanadalalnen libetys-psppfBeir.
Aifrc« B^Stofse^
Kalkkein #irfwwinaäU s « f < ^ ^ kon tiiliä; oleyaan satamaan klln-
Bffti^^fiHitlaiafr» Tey» Ikkrv, Jossa oli IfiH autkiuUi**; kaatoi nyrs-tvn
Jelulast* i a > « f a in heaUUi n i i s t i tledetfin ^tastaaeen.
. ' L M t M . Vsnovan n d l e ptOaiiU fliriBfatea, etd asdta anerfk.
liiiW i t f i i i f r t i t t f l i l i i^
Varustaako USA Chiangia^
myös Britanniaa vastäaiii
Chiang Kai-shekille on aimettu sellaisia
sotalaivoja^ että hän vdi asettua niiden
turvissa Britanniankin laivojen eteeii
MM
i i i i
SM
rmpH^ jromon. -1 yhdysval­tain.
7/ laivaston : opseeristo «n;:
vnärkistyuyt siiti, kun Britannian'
llalvMtooos fcunlnvai sotalaivat
saattelevat brittlläUiä kauppa­laivoja
Fomtoasn salmessa Cbian- .
' gin merirosvojen ohi Kiinan man-
'nermaalle«
Yhdrivaifain 7, laivaston up-;
eeerien sanotaan pelkiiiväa, että :
i i i h i saattaa; johtaa aelkkaak-
Mco cniiaog Kal-sbcfcin sotalal- %
vojen Ja Kiinan kanssa itanppaa ^
tekevien laivolen; Ja oUdeo «aat-toUlvoJen
välOlä.
Yhdysvaltain 7. laivaston monet
upseerit cvat sitä mieltä, e t ^ Y n d y s -
v a l t a l n liittolaismaiden pitäisi koko­naan
kieltäytyä kaupankäynnistä K i i -
nan kanssa Ja tämä 'sellaisenaan « n
aiheuttanut-huonoa yerta l i i t t o l a i s t en
välille. • '" . ^' *
Vaikka''brittiläiset p i i r i t ovat a r ^
rtoltuxf, että'Kiinan rannikolla t o i -
kauppalalväa,. n i i n ;Yhdysvaltain s 7;
laivaston upseerit sanovat, että .tähän
lailliseen kaupankäyntiin csallistuu
n o i n 45 brittiläistä laivaa. :7^j^l^ii^^
ton upseerit sanovat* huoniannetim^^^^^
että nklden brittiläisten kauppalaiVoy
j e n saattajina on toiminut brittii^isi^'
sotalaivoja. Brittiläisten puolesta o n
taas selitetty, että B r i t a n n i a l l a oä' a i ­noastaan
yksi hävittäjä-alus;:Js^t^j^^
tykklveneyyhdellä kertaa P t m o s an
salmessa, Ja että; ne menevät ii k a u p ­palaivojen
avuksi ainoastaan ipyydeti.
tiessä. • . •
: Tähän mennessä Chiang Kal-i>tie­k
i n mMrotvoi ovat pysytelleeti eroasi
niistä kauppalaivoista. Jotk^i-oyat
pyytäneet sakttajlkseen brittiläi^iSi s«^^
taialvdja;^.;; M a t t a : samalla huOihiäl-däan,
ettil' t i h ä n mennessä «.ratbritr
tmi^ ^ a o t ä l a i v a t olleet suuresti yl^^^^^
v o i m a i s i a n l l i i l n s o t a l a i v o i h i n v v e i ^ ^
t a v ^ nilta; o h ollut C h l a n ^ j i i t i y^
Amerikkalaisia;
W i * n l ' V i i m e sunnuntaina v s r a o - « - v . ,;
Warti«iaiiötie^^
m
iroitdiiure^
pm
mm
tanut Chiang Kai-sheklUe, koksi .U^S^il
:mÄÄWtvitS^äflfjä|iiö
ChiagjSvoilÖinta?^^ ^himmfmmmmm-
Iäisten laivojen' kanssa, '7^ i s J n u t o i a .
upseerit: c o v a ^ j u n d s i i t t , , ^ ^ ^^
että::tiämä;chiatiW^im^
:patifi|;
0M
m
mm
ms'si,M