Vapaus, February 10, 1928

              mmi
VAPAUS
Penantaina, helmik. 10 p;iiä—FrL, Feb> 10 No- 20—1928
mm, OBX^ tiiMia*, kcaUnilckMa. unuiM M p€*)aataiaa.
4. C.
T O I M I T T A I A T s
T. Jl. CABLSON. B. A , TESOVSEH,
Jbfbtcnd M tba FMt OCOc* DeputaaBt, Ottava. •» teeaad dna aamr.
VAPAUS (Ubertr)
n* oaly ovsn •( Fiaaiab Woclun ia Casada. PsbUiiMd is SmOtarr. OaX^ eraj Xoaiar.
TULAUSBCViAT:
1 «k. « kk. «SJÖ, » kk. «1.75 Ja 1 kk. I i i » . — Ykdr*<«!MS>is )a SWH
: 1 *k. C&OO. 6 kk. » J O . 3 kk. ISJIO ja 1 kk. «1.00.
aekZ amaalle
Kaktecs «iotct ilootokael pU2S «Ua konrtftriaaa k«IU U ibDai»7Biväi'Za «tcUiaeai «ddpZhrlaä.
r«»a«4«o Uueaitaai Ukartr BailiSaa, S3 U r a * Scaaat. TaMia SMW.
Vapaate koatusl: lOmtf BaOaiag. SS L M B * 5C. Pakatia 103S. PtMimtMi Boa 69. Sadbuxj. Out.
CaMol adtaniilaf i«taa TSc. per coL iack. Vialaua «hatsa for daila iaaartioa TSe. Ika Vapana
* • » • « «arcntiiM MiUaai aaaag tk* riaaidi raapia ia '
Ika «na Bdlaia lakaaaa «a fa«aa«U aaaiailiaaaa M/Jmiaaai. kiijattakaa aadcIUea lUkkaeakcuUjaa
IBaaniMlla a l M U i I. V. KAMNASTO. Bikkaaakailaja
Canadan iyöolojen tnnnetokdtekennnen
- Timan lehden viime jonlnkumi
23 päivän numeron (173) pääkirjo-
' työolojen tunne-
^ otsikossa
' mainittua kysy^ ja kosketeltiin
- 84sn edellisessa numerossa julkaistua
V haastattelua, jonka Canadan puu*
? ;tavaratyöläu^ teollisuusliiton sih-v:
leerirahastonhoitaja« tov. Alf. Hau*
: tamaki, oli antanut 'Tyoväenjärjes-
: ;tojen Tiedonantaja"-Iehdelle Heisin-gissa
» ollessaan paluumatkalla Neu­vostoliitosta.
Kirjotuksessa osotettiin,
etta ''seka Canadassa ennestään ole-f
ville elia Ganadaan siirtyville tyo-i.
laisille itselleen ja työväenjärjes-töille
olisi moninkertainen hyotji^ii-ta,
että tobten maitten työläiset saa­taisiin
tietoisiksi täällä vallitsevista
: olosuhteista" j verrattiin tov. Hauta-
V mäen haastattelussa'palkoista annet-
^=;tuja numeroita täältä poimittuihin^
joitten cpätäydellisyjydestään huoli­matta
sanottiin riittänevän "osotta-
5 maan haastattelun numerot liian
;? korkeiksi" ja saa^^^^ "epäilemään myös toimittajaa, joka hänkään ei
^^•haastattelun- Canadan työoloista an-,voine olla ''kaikkea kokenufV va-esittää
todella "huvittavan jutun
hiilikaivosmiesten palkkakysymyk­sessä,
johon tarttumiseen Vapauden
pääkirjotuksen viisikymmentä (eikä
"tuhatkunta", kuten han sanoo) si-naa
käsittävän kohdan ei olisi to­siaankaan
pitänyt antaa erikoisem'
paa aihetta. Parhaiten tämän^ to­distanee
mainittu kohta itse: **ffiil|-
kaivosmiesten päiväpalkan (haas­tattelussa)
sanotaan olevan 6.85 dol
laria. Alutta Albertosta juuri tullut
tieto kertoo, että 'nykyinen yleinen
palkkataksa on 5.40 dollaria, joskin
eräissä paikoissa ei makseta sitä­kään*,
ja Nova Scotiassa maksetaan
hiilenkaivajille 4.00—5.00 ja yli
päivältä. Hiilikaivosmiesten suhteen
tosin mainUtiin, että kun te tekevät
vain kaksikin päivää viikossa, ra-jottuu
heidän vuosiansionsa n. 1,000
dolL" Selityksensä tähän kohtaan
tov. Hautamäki muuten käyttää seit-semättäsataa
sanaa ja liitfyy siihen
työväenlehden lukijoita, ja miks*ei
tamaa kuvaa todellisuutta vastaavaa
paremmaksi"; selitettiin "tuskin
voitavan odottaa, että sellaiseen
kuin' haostatteluun voitaisiin saada
-r aivan ^ydellistä ja' yksityiskohtiaan
ivxQyStcn paikkansapitävää kuvaa niin
•A laajasta kysy-myksestä kuin on kysy­mys
jc/nkun maan työläisten pai-koista^
työpäivien pituudesta, elin­kustannuksista,/
työnsaantimahdolli­suuksista
ja ^nnmalillisesta ja polii-
, tiilisestä jäj^estyneisyydestä"; ja lo-pnkäi'lauäUttiin,
että (eräitten tois­ten
työväenjärjestöjen esimerkkiä
seurotcn) "Canadan puutavaratko-
Iäisten teollisuusliitto myös voisi
hyvällä syyllä kerätä näistä seikois­ta
päteviä numeroita ja laatia niit-
"tcn perusteella selostuksen, joka voi-r
täisiin lähettää ainakin Suomen työ-vien-
eri järjestöille ja sanomaleh-me"*,*
* cv Canadan puutavaratyöläisten teol­lisuusliiton
Sudburyn alueen joulu­päivänä
pidetyn kokouksen —• joka
"katsoi, uttsL haastattelussa on an>
T hyvä ja ^^pätodenmukai-nen
kuvaus oloista Canadassa"
ja liiton useitten yksityisten jäsen­ten
vaalimuksesta on tov. Hautamäki
nyt läliettänyt Vapaudessa julkaista-^
vaksi selitylsen siitä, "minkätähden
; hän antoi haastattelun, jossa hänen
liioitelleen Canadassa* val-p
litsevaan työtilanteeseen nähden".
Selityksensä alussa väittää tov.
. ^Hautamäki, että"Vapauden _ toimi­tuksen
vaatimuksessa kuin myös
> Sudburyssa pidetyn metsämieskoko-uksen:
asettamassa vaatimuksessa
loihditaan esille epäilys, että minä
- jonkun epäil^^ vuoksi oli-
;;;8in tässä haastattelussa liioitellut".
1 j "Eähän on huomautettava, että Va
mpauden pättkirjotuksessa ei vaadittu
m selitystä tov. Hautamäeltä eikä liioin
"loikdiUu esille" minkäänlaista
^ ^^^pätlystä. Mainitun metsämieskoko-
% uksen lehtiselostuksessa tosin näy
' tään käytetyn sanoja "missä tarko-
; tuksessa", j otka eivät ilmene viral
lisen pöytäkirjan asianomaisessa
kohdassa, mutta sangen kyseenalais-t^
ia on, tokko niitäkään on käytetty
^epäilyksen synnyttämiseksiy josta
. tov. Hautamiyd on rakentanut perin
.-•*^^ ja keinotekoisen" "olki
miehoi" kaadettavakse^
i aiheuttamat huo-
^mautukset ja onian.liittonsa, Cana
: don :puutavaratyöläisten teollisuus­liiton,
eri järjestöjen kokousten ja
vylE^tyisten jäsenten selitysvaatimuk
s^ koettaa tov. Hautamäki selittää
ystäviensä" pelkästä "lyömisinnos-
^ta" johtuneiksi, ja kysyy: "Onko
loikaan^^^^^^i^ mennessä todis­tanut,
että olisin tuossa haastatte-
V Iisani puhunut valhetta?", vasta­ten:
"£i edes puolella sanalla-itaan."
Ä ; "YU su missä aita on matalin.
listava selostus hiilenkaivajain työ­oloista.
Tällä hän koettaa todistaa,
että Canadan hiilikaiyosmiehet voi­vat
"ansaita ei ainoastaan kuusi ja
seitsemän, miitta kahdeksan ja yh-deksänkin
dollaria päivässä". Kun
haastaUelussa tnaiiiittiin hiilikaivos­miesten
päiväpalkka, samatm ^ i i i
Vapauden • samoina päivinä julkaise­missa
uutisissakin, niin sopi niitä
rallvsia tilastoja työttdmyydestäf jotr
ka eivät suinkaan liiottele ja osoU
tavat, että Canadassa on vuodesta
1919 vuoteen 1926 ollut vuosittain
keskimäärin 136JM6 työläistä työ-
/5/uia. Viime vuodelta ei ole tilas­toja
saatavissa, mutta viime vuonna
lienee työttömien luku ollut aina­kin
yhtä suuri kuin v. 1926, nim.
132314- "Pois valkoisesta Suomes­ta
raskasta verotaakkaa sekä tun­notonta
riistämistä pakoon" lähte­mässä
oleville työläisille olisi tov.
Hautamäki, "Suomen lahtariporva-riston
asiaa suorastaan palvelemat-eivät
ainakaan useitta poikkeuksitta
siltä säästy.
Edellä tehdyt huomautukset tekee
tov. Hautamäen selitys tarpfeelli-siksL
Tervetulleena on otettava vas­taan
tov. Hautamäen selitykseen si­sältyvä
tiedotus, "että el ainoastaan
Suomeen, mutta kaikkiin muihinkin
Europan maihin"^ lähetetään seikka­peräinen
selostus canadalaisista
oloista, erittäinkin metsätyöläisten
asemasta, ja taas päinvastoin näistä
toisista maista lähetetään selostuk­set
Canadaan. T^tä ei ole vielä Ca-
6, Katsoen Vapauden tekemään'a-gitatsiooni-
j a kasvatus^öliön suo­malaisten
keskuudessa ' Canadassa,
emme voi ymmärtää kuinka Vapa­us
voisi sitä tehdä paremmin olles­saan
Torontossa .knin^Sudburyssä.
7. 'Lopuksi haluamme huomaut­taa,
e t t ä Torontossa ilmestyvä kom-munistipablneen
lehti Worker pi­dettäköön
edelleenkin siellä j a sitten
vasta, kun näemme sen ilmestyvän
kuusi kertaa viikossa j a sen liikkeen
olevan itsensä kannatta-^lla pohjal-takia
onkin toimmti ollut vahan
huononlaista, sillä iltamia j a kokouk­s
i a on aina pitänyt pitää m i s s ä on
paikan"saanut. =Nyt kuitenkin p a^
t i in siitä puutteesta, silla osasto
vuokrasi itseUeen kokous- j a lukutu-papaikan
239 St- Antoine st; jossa
myöskin voidaan panna pienempiä
fllatsuja toimeen eU samasta ^ e n ­nuksesta
missä on Vapauden Mont-reaUn
konttori. Lukutupaan tuUaan
tilaamaan lehtiä, joita yleisö saa
käydä vapaasti lukemassa j a samalla
la, kuten Vapaus on n y k y ä ä n t ä ä l - vvii e t t ä ä aikaansa. Lukutu_v an semfl-lä
Sudburyssä, voimme ajatella Va- t ä olevista ilmotuksista näette myos-pauden
Torontoon muuttamista. kin aina mitä tilaisuuksia, osasto pa-
Kokouksessa myöskin päätettiin nee toimeen- Heti kun toiminnassa
pitää iltamat
van kuun neljäntenä
man laittavat
vaihtajaksi Maiju JRiiTiiiien. Tämä
yksi t ä r k e ä asia onkin meiltä tähän
asti jäänyt vallan unholaan.
Sillä onhan t ä r k e ä t ä Suomessa ole­vien
työläisnaisten saada 'oikeita
tietoja täällä olevista oloista.
Keskusteltiin myöskin suhtautumi­sesta
osuuskauppaan j a velvoitettiin
jokaisen tekemään j^teeraavaa
työtä liikkeemme hyväkSL Sekä ke-hoitettiin
runsaasti ottamaan ' osaa
tuleviin osuuskaupaJn kokouksiin.
Johtokunnan taholta esitettiin
myöskin keskusteltavaksi Vapauden
muuttokysymys. Asia siirrettiin seu­raavalle
kokoukselle, johon nien-nessä
on ollut selvittäviä kirjoituksia
takin" sanoa, että nat» laajaa on j nadasta tehty, mutta tullaan lähipäi- „ ».w^«, —, . __ - i ^ , v^t «lleet määräalan tuon ^ Imn
0mä -ei erikoinen" tySuölyy. /a vinä td.emään".C4.^an puutavara-; yksi ia tatai Pif™t ta^eu soto^ f^°'2a'"'^r'hÄSf^Ä SbtS ^T^S>^ne*Ä
emma..iU.maU.n^iacloM,^^.,^^^ iia Tatei Valo.
perehtymättom^ siirtolaistyoläiset on rjvrr • = . . _ . . . . , —
: —— — .
Järjestön asiat
E^^^^NEg^ SaSTl^S^-ä^Xä^^^ saaneet -ki-! . Valittim
'S syntsTT oikei? reflut iltamat, tuisen paikan, esim. kokouspaikaksi-juhlia vatoisteva 5^^^
Joten sopii «p4ift3äaä ne mmiipellpe^sÄsääänn. . — i « Tnnntnin tulee pa-kunta seka, semalehden toimittajat.
Tulimiekka.
Tapaaden kotipaOdsa
vaikkapa Canadan puntavaratyöläis-ten
teollisuusliiton asettamia urak­ka-
ja kuukausipalkkavaatimuksia ei
ole vielä läheskään kaädlla alueilla
saatu taisteltua käytäntöön.
"Canadassa on johtava osa työ­väestöä,
joka työskentelee kahddc-santuntisen
työpäivän mukais^ti,
tekivätpä he sitten ylitöitä eli ei",
sanoo tov. Hautamäki, mutta näkyy
unoluavan, että suomalaiset eirmt
muodosta Canadan työväestön johta­vaa
osaa ja että vain pieni osa heis­tä
edes kuuluu, tuohon johtavaan
osaan.
Canadassa nyt vallitsevasta "huo­nosta
hyvästä ajasta" eli "hyväh-puoleisesta
huonosta ajasta" pu-yrittää
tov. Hautamäki, kun han\hviessaL tulisi muistaa hallituksen vi-verrata
toisiinsa^ vaikka vuosiansiok­si
mainittua 1,000 dollaria ei; pidet
tykään liiöteltuna.
Tov. Hautamäki 'sanoo pitävän
•'nimittäin rnuislaa, että haastatte­lussa
oli pääasiallisella ynunärrykse
nä suomalaisten työläisten palka
Canadassa" ja vaikenemalla myon
tää ainakin vähä liiotelleensa me-tallinkaivajoin
ja' sekatyöläisten,
joina on paljo suomalaisia, palkko
jen suhteen. *'Kun tunnen parhai
tcn metsätyöläisten oloja^ niin voini
mainita, että esim. papenpuunkat-kaisijat
ansaitsevat urakkatyössä
keskimäärin 5 dollaria päivässä ja
kuukausipalkalla n. 50. dollaria
Tukkityöläiset ansaitsevtii n. 30|-45
dollaria kuukaudessa^'-: Näin haas-
^tattelussaj mutta nyt selittää hän
sanoneensa, että *'pape|ripuukämpillä
ansaitsee katkaisija viisi dollaria
päivässä ja kuukausipalkka ön yiisi-kymmentä
dollaria ja että; järjesty­mättömillä
kämpillä, erittäiiddn ti^'
kikämpillä on kuukausipalkka siinä
35' dollaria; siis tarkotettiin haas-tattelyssa
sanoa, että järjestyneet
paperipuunkatkaisijat ansaitsevat
viisi dollaria päivässä ja niin edes
päin." Haästatteliissabn mahdolli­sesti
tarkotettu sanoa paljo muuta
kin, mutta on pidettävä kiinni siitä,
mitä siinä sanottuna .Tov. Hauta
mäki myöntää puhuneensa vain
^^katkaisijoiden päiväansiosta eikä
ikävä kyllä heidän vuosiansiokaan",
kun ei kysyUy, *^paljoko paperipuu-mies
voi ansaita vuodessa*\ ja suo­raan
sanoo, että Canadan suoma­laiset
paperipmutkaikaisijat saavat
syyttää omaa kykenemättömyyttään,
elleivät ansaitse urakkatyössä keski­määrin
viittä dollaria päivässä
nemmän ja parempia avustajia kuin
pikkukaupungissa.
Maatto- ja peraitamUIcattanDakset
Niissäkin on Sudburyn osaston
puolesta liioiteltu, mikäli ne koske­vat
T o r o n t o a / s i l l ä allekirjoittaneen
mielestä Vapauden liike ei ole sen­laatuinen,
e t t ä se pitää ehdottomas­t
i olla jössairf hyvin valaistulla lii­kekadulla.
.Se"voi yhtä hyvin j a eh­kä
paremminkin menestyä jollakin
sivukadulla, lähellä suomalaisten a-sutuskeskustaa,
jossa verot ja let­tien
hinnat ovat halvimmat, Roh-keimpien
laskujen mukaan tulevat
muutto- ja perustamiskustannukset
Torontossa noin 3,000 dollaria kal­liimmaksi
kun Sudburyssä ja täl­lä
uhrauksella' saadaan liike sijoi­tettua
ainoastaan muutaman minuu­tin
kävelymatljan päähän jostakin
vilkkaimmista . liikekaduista, jossa
vuorokauden hiittään saattaa oUa
kymmenen kertaa suurempi liiken­ne
kuin Sudburyn vilkkaimmassa
katiiristSyksessä. Kaikki nämä puo­let
huomioonottaen allekirjoittanut
ei voi muuta kuin lämpimästi kan­nattaa
toimeenpanevan komitean eh­dotusta
Vapauden liikkeen muutta­misesta
Torontoon.
Windsor, Ont. 2. 4. 28.
• Lepni Berghall
Sudburyn osaston lausunto, jonka
takaa häämöittää Vapauden liikkeen­hoitaja
omassa persoonassaan, on
niin paljon yksipuolinen, että asia
kaipaa selitystä toiseltakin puolen
Siinä on lähdetty siitä lähtökohdas­ta,
että Sudbury on suomalaisen a-sutuksen
keskus, eikä se ole vää­r
i n sanottukaan. Se on ollut sitä
varsinkin muutamia vuosia takaperin
ja se saattaa näyttää siltä vieläkin
sentähden kun ^ suomalaisia asun
Sudburyssä ja sen ympäristöllä ylei­seen
väkilukuun, verraten enemmän
kuin ehkä missään muussa osassa
Canadassa. Mutta sudburylaiset ovat
erehtyneet luullessaan e t t ä Sudbury
on ainoa suomalaiskeskus. Viime
vuosina on suuret joukot suomalai­sia
' sijoittautunut Etelä-Ontarion
tehdaskaupunkeihin. Vaikka heidän
lukumääränsä yleiseen väkilukuun
verraten ei olekaan täällä niin sil­miinpistävä,
on se numerollisesti
kuitenkin yhtä suuri jos ei suurem­pikin
kuin keski-Ontariossa. Ja sii­tähän
nyt on kysymys.
Liikkeen fcsnnattavaisoaa
Vapaus on Sudburyssä menestynyt
taloudellisesti hyvin, — se myönnet­täköön
— mutta ei ole yritettykään
todistaa eikö se olisi' voinut menes­t
y ä ' y h t ä h y v i n tai paremmin jopsain
toisessa paikassa. On lapsellista aina
pelotella "Työkansa-vainaan haamul­l
a , " sillä useimmillahan on tunnet­tua
e t t ä "Työkansan" epäonnistumi­seen
ci •ollut niinkään paljoa sjrynä
paikkakuhhalliset seikat kun tehtä­viinsä
perehtymätön liikkeen johto.
Vapauden julkaiseminen ; Torontossa
tulee kyllä vähäsen kalliimmaksi
kuin Sudburyssä, mutta sen tulee
korvaamaan lisääntyvä menekki ja
f ^^II'^^ sessa\.5 pnä m.m. käsitteli SX
loVsiUa siltä on vaikea mennä ennä- 'toimeenpanevan komitean alustusta
koita sanomaan mitaan varmaa, vapauden muUttokysymyksestä.
mutta nayttaa sangen todennakoi- Monipuolisen keskustelun jälkeen
tulimme siihen tulokseen, että me
emme ole Vapauden > olemassaolon
aikana vielä tulleet sitä huomaa­maan,
että Vapaus-iehtiliike olisi
tarpeellinen muuttaa pois Sudbu-rysta
johonkin muualle sen takia,
e t t ä liike tuottaa tappiota, joka on
otettava ensin huomioon, ennenkuin
puhumme I muuttokysymyksestä.
Vaan jos toimeenpanevan komitean
puolelta on unohdettu se. Työkansa-vainajan
kummitus joka täytyy myös
ottaa huomioon. Osastot jäsenistöi-neen
sen kyllä muistaa ja: eivät tule
pitkiin aikoihin vielä unohtamaan
niitä kymmeniä tuhansia dollareita,
jotka menetettiin osastoina ja yksi­tyisinä;
Nyt on otettava huomioon
se, ettei luoda enää sellaista tilan­netta,
Vapaus-Iehtiliikkeelle kun se
tehtiin Työkansa-vainaalle.
Vermilion River, Ont
Vapauden maattokysymys
Koska Vapauden palstat ovat a-voinna
osastojen ja yksityisten käy­t
e t t ä v ä n ä Vapauden muuttokysy-myksen
käsittelylle, niin olisi myös
täältäkin jotain sanottavaa.
S.J, osasto pitämässään kokouk-t.
k.
seltä, että jos jVapaus muutetaan
Torontoon j ^ ' siUe otetaan hyvä i l—
moitusasiamies, voidaan- sille hank­kia
2 tai 3 kertaa enemmän ilmoi­tuksia
Kuin nyt Sudburystä ja si­täpaitsi
suurin osa Sudburyn ilmoi­tuksia
jää siihen edelleenkin. Sillä
jäähän Sudbury yhdeksi tärkeim­mäksi
suomalaisten keskuspaikaksi
vaikka yapaus sieltä pois muutet-taisiinkin.
On tunnettu tosiasia että
Sudburyn ympäristöllä ei Vapaudel­la
ole enään paljonkaan suurempia
levenemisen mahdollisuuksia, f sillä
siellä'qi enään ole montakaan tölliä
johon ei Vapautta tulisi. Mutta toi­nen
on asia EteläjOntariossa. Jos
t ä n n e saadaan^joka arkipäivä ilmes­tyvä
uutislehti; ei ole ollenkaan mah­dotonta
saada sille 5—-700 uutta t i -
.laajaa./''^';.
I^ehden sisalto
Molemmissa, niin toveri Helinin
kuin Sudburyn: osastonkin lausun­noissa
asetutaan sille kannalle, että
etutilalle on asetettava liikkeen kan-nattavaisuus
j a toiselle tilalle lehden
sisältö. 'Eiköhän asia sentään —• hy­vät
toverit — ole siten, e t t ä lehden
sisällöstä : suurimmaksi -osaksi > riip­puu
sen kannattavaisuus. Jos leh­ti
on huolimattomasti toimitettu ja
etusivu täytetty viikon vanhoilla
uutisilla, joissa useinkaan ei ole keh­dattu
enään edes tapahtumapäivää
mainita, useimmat tilaavat lehden
vaan täyttääkseen puolueyelvollisuu-tensa
j a sitten j ä t t ä v ä t sen lukemat­ta.
Mutta toinen on asia jos lehti on
pirteästi toimitettu jä seuraa tar­kasti
päiväntapahtumia. Silloin saa­daan
sitä lukemaan ja tilaamaan
sellaisetkin jotka eivät työväenliik­keestä
mitään perusta, mutta vähi­tellen
rivien välissä voidaan hei­hin
saada istutettua siemen silloin
toinen tällöin j a ne ajan tullen vä­hitellen
^ k y p s y v ä t Väitetään että
lehti voidaan toimittaa paremmin
pienessä kaupungissa kuin suur­kaupungissa.
Se on jo seUai.
nen väite jota ei sen väittajätkään
uskone. Ollakseen aikansa tasolla,
täytyy sen toimittajain saada hen­kilökohtaisiakin
vaänitelmia joita ei
pienessä kaupungissa saa muuta
kuin sanomalehtien välityksellä ja
sitä tietä saadut vaikutelmat ovat
jo saatuina vanhoja ja väritetty­j
ä . Aivan oikein toimeenpaneva ko­mitea
lausuukin, e t t ä Toronto, työ­väen
tärkeimpien järjestöjen, kes­kuspaikkana
on paras paiMca täl^
laisten vaikutteitten saamiselle. Si­täpaitsi
pirteästi toimitetulla leh-deUätäjrtyy
vakinaisten' toimittajain
isäksi olla laaja avustajajoukko ja
luhnettuahan on että -suurkaupun­gissa
on aina saatavana lehdelle e-
Pöyt^drja
tehty S. Järjestön Nipigon o-saston
kokouksessa helmikuun
4 p. 1928. Puhetta johti Otto
Karppinen ja pöytäkirjaa kir-
- joitti Jack Nevala. y
Keskusteltiin Vapauden tulevasta
kotipaikasta. Asiaa harkittua tuli yk­simielinen
päätös, että lehti edel­leen
jätettäisiin Sudburyyn ja jos
lehden muuttaminen on välttämätön,
niin muutettakoon se Port Arthurin
eikä missään tapauksessa Torontoon.
Ylläoleva pöytäkirjan pykälä pää­tettiin
lähettää julkaistavaksi Vapa-us-
Iehdessä.
Otto Karppinen, Jack Neva,
puheenjohtaja kirjuri
j a muutoin toimintamme ,r- ^ ^ . . -
remmin järjestettyä, niin jokaisen Viela käsiteltiin muutamia v^em-
Montrealissa asuvan suomalaisen tu- man mMnitsemisen arvoaia
lee pitää velvoUisuutenaan yhtyä o- Lopetetun kokous ja juotun :tah-sastoon
ja samaUa toimintaan työ- vit päälle.
Havaintoja matkan varrelta
Suomalaisten keskuudessa ja pie­nessä
paikassa ollessaan tulee usein
työväenliikkeen mukana työskennel­lessä
ajatelleeksi, että onkohan sit­tenkään
mitään työväenliikkeen
toimintaa muualla kuin paikkakun­nalla
missä asuu ja suomalaisten
keskuudessa. Ja niin usein halutaan
väittääkin, mutta matkustaessaan
suurimpien teollisuuskeskuksien tai
suurempien kuapunkien läpi j a eten­kin
kun sattuu niihin silloin, kun on
jotain erikois-juhlan valmistelua tai
viettoa, niin huomaakin e t t ä me suo­malaiset
ei yksin ollakaan, vaan me
ollaan niinkuin suola tässä suuressa
ihmismeressä, joka työskentelee jo
työväenluokan vapauttamisen puo­lesta
puhtailla vallankumouksellisilla
miielipiteillä.
Satuin p*uuri olemaan Torontossa,
jossa puolueemmft keskuskin sijait­see,.
Lenin-juhlien aikana jä tun­tui
mieltäylentävältä, kun jo puo­lituntia
ennen alkamisaikaa oli suuri
teatteri, jossa oli seitsemäntoistasa-taa
istuintakin, täpösen täjmnä juhj
livaa yleisöä, joten suuret ihmisjou­kot
oli pakoitettukääntjnmään takai­sin.
Juhla alettiin Kansainvälisellä,
jota "jokainen seisoallaan kuunteli ja
sen jälkeen saimme kuulla juhlan
muun ohjelman, jossa oli puheita u-seammalla
eri kielellä, sekä edus­tukset
nuorten työläisten liitosta,
lasten järjestöstä, y.m,.
Kaikissa puheissa uhkui lannistu­maton
taisteluinto niiden . oppien
puolesta, mitä Lenin meille oli vii­toittanut.
Vielä oli ohjelmassa lauln-kuoroesitys
juutalaiselta sekakuorol­ta,
jota samalla voi sanoa taide-esi­tykseksi.
Suomalaiset olivat kaikkein
huonoimmin edustettuna, sillä heiltä
ei ollut muuta kuin lyhyt puhe. Sa­moin
juhlivassa yleisössä oli vähän
suomalaisia. Tämä ] juhla kaiken
Menne i t ä aikoja j ä t o s i t a p . a h t umi a kaikkiaan todisti, e t t ä er ajatella
silmäUäpitäen . asettui osastomme! f s u o m a l a i s e t oUaan
j j ^ k ä s t i sille kannalle, että Vapau- kaikki kaikessa, eika toiset mi-den
lehtiliik© on pysytettävä Sudbu­ryssä,
jqs aijomme Vapautta pitää
hengiss^.
Luettiin myös Vapauden liikkeen­hoitajan
selostus; Vapauden muut-,
tokysymyksestä, josta myös keskus­teltiin
ja kokouksen mielipide oli,
e t t ä liikkeenhpitaja J . V. Kannasto
on najrttänyt numeroilla osastoille ja
yksityisille järjestön jäisenille täy­dellisesti
Vapauden-^'liikkeen: koti­paikan,
johon osastomme y h ^ täy­dellisesti.
Toivomme että toisetkin
osastot ottaisivat tämän huomioonsa
oman liikkeen ediin -kannalta kat­sottuna.
— Kokouksen valitsema.
'Levackin kyläjärjieston kokouksessa
helmikuun 5 pnä keskusteltiin Va­pauden
kotipailsasta, oman talon ra­kentamisesta
sekä lehden, laajenta­misesta
ja yksimielisesti h y v ä k ^^
t i i n seuraavat päätökset:
1. Vapauden kotipaikkiana pide­t
ä ä n Sudbury.
2. Jos Vapauden taloud^^nen a-semn
edellyttää sille talon rakenta­misen,
niin emme sitä vastusta.
3. •3ps lehteä voidaan ruveta ulos-antatnaan
kuusipäiväisenä siten et­t
ä sen tilaushintaa ei tarvitse ko­hottaa
viittä dollaria korkeammalle
vuoden tilauksesta, niin me hyväk-ssJoxae
sen.
4; UudeBi painokoneen hankkimi-sea
Vapaudelle myöskin hsrväksym-me,
koska Vapauden l i i ^ e e n h ö i t a -
j a n lausunnon mukaan heillä on sii­hen
tarvittavat rahat; , : •
5. Paheksumme toimeehpänavan
komitean tekoa, laittaessiaan Vapau­den
muuttokysymyksen mahdollisen
äänestyksen alaiseksi.
tään. Tällaisissa opimme antamaan
arvoa muidenkin toiminnalle, sekä
saamaan mielestämme pois sen vää­r
ä n käsityksen, että me^ ainoastaan
yksin olemme toiminnassa näiden
oppien hyväksi. ,
Pnolnetoiminta
MoT^trealissa oloaikani on ollut vie­l
ä lyhyt, mutta kuitenkin olen saa­nut'tilaisuuden
olla jo yhdiessä ko­kouksessa,
joka oli alustava Vappu-juhlakokous
j a siinä myöskin huoma­sin,
että pn sitä työtä täälläkin teh­ty,
vaikka kokouksessa ei olleet kaik-
Id puolueen jäseniä, vaan edustivat
erinäifflä järjestöjä. Mutta kaikflla
näkyi olevan samanlainen ymmär­rys
Vappujuhlan viettoon nähden ja
se oli radikaalinen katsanto, eikä
suinkaan taantumuksellinen, vaikka
väenluokan hyväksL
Vapauden konttori
Vapauden Montrealin konttori, jo­ka
on nyt avattu 239 St. Antoinest.
on auki joka arkipäivä kello 7 :mään
illalla j a kaupassa on kaikkia kirjo­j
a mitä Vapaudessa ilmoitetaan, tai
jos ei varastossa ole, niin voi jät­t
ä ä kirjatilauksensa, joka toimite­taan
viipymättä. Myöskin voi paik­kakuntalaiset
ostaa kirjoitusväli­neensä
ynnä muuta rihkamaa sieltä.
Rahan välityksestä maksetaan Va­paudessa
ilmoitetun päivän kurssin
mukaan. Myöskin välitetään laivapi-lettiä,
joten ostaakaa matkustuslip-punne
omasta liikkeestä. Yksitjriset
henkilöt, joilla ei ole varmaa asun­toa,
voivat osoittaa kirjeensä Va­pauden
osoitteella, jotka sieltä kään­netään
vapaasti kun ilmoittaa osoit­teensa.
Ikävä tapaus
John Sydney, joka asui 486 Beau-lie
st, joutui juuri vihityn vaimonsa
kanssa tulipalon uhriksi. Illalla oli
heidät vihitty ja olivat viettäneet
sen johdosta pientä huvia ystäväinsä
kanssa. Kello 11 aikaan poistuivat
ystävät talosta ja nuori pari meni
levolle. Myöskin yöpyi taloon miehen
kaksi nuorempaa veikkoa. Aamulla
kello 2 aikaan oli tuli huomattu o-levan
irti. Mies, koettaessaan pe­lastaa
nuorempaa veikkoaan ja vai­moaan,
sai niin pahoja palohaavoja,
e t t ä kuoli sairaalaan viedessä.. Sa­moin
löydettiin veikko hiiltyneenä
lähellä ulos menevää ovea. Vaimo
j a toinen veli vietiin sairaalaan, ja
on toiveita heidän parantumises­taan.
-— J.
T U L E V I A H U V E JA
Ne kauan puhutut j a huomiota o-sakseen"
saaneet v.- j a u.-feeuran kak­sipäiväiset
juhlat ovat nyt. aivMi-o-vella.
Ne alotetaan .lau^^ 11 pnä
venetsialaisilla tansseilla. Vallan tä­t
ä iltaa varten on tilattu ties kuin­ka-
kaukaa kauniit värilliset lamput
soinistamaan haallamme, joka vielä
lisäksi muutenkin koristetaan. Sekä
kohottaakseen vielä piaremmin oi­keata
juhlahumua,'saa jokainen ha­luava
itselleen komean päähineen
sinä iltana. Tanssimusiikki tulee
myöskin varmasti kaikkia tyydyttä­mään,
sillä/orkesteri soittaa aina vä­liin
vanhanmaan kappaleita, joten
jokaisella piisi tilaisuus saada tyy­dyttää
tanssihalujaan. Ovimaksu ai­noastaan
35 senttiä.
Sunnuntaina - on ohjelmallinen
päättäjäis-iltaina monipuolisella oh­jelmalla.
Voimisteluesityksiä useilta
eri ryhmiltä. Lyhyt puhe urheilun
merkityksestä. Kotitekoinen kuplet­ti.
Ja entäs sitten se "Sjrntinen en­keli
naimisissa", oikea naurupilleri
1-näytöksessä. Ynnä muita yksitsris-ohjelmaesityksiä
suoritetaan. Sitten
se jännittävin puoli on vielä mainit­sematta,
että samassa tilaisuudessa
julkilausutaan päivällä' suoritettu­jen
kilpailujen tulokset
Kilpailuihin kuuluu tulevan Bea-ver
Laicen kuulu lylynlykkääjä, Lau­ri
Laine osanottajaksi^
Tuloista lankeaa lauantai-iltana
puolet S. J . osastolle j a toinen puoli
V . - j a u.-seuralle sekä sunnuntai-ilta
kokonaan. Toivotaan runsasta osan­ottoa
j a kannatusta v.- j a u.-seuran
toiminnalle. — Ulla.
t ä ä l l ä kyllä pn taantumuksen jyrä
esim* Canadan Työväenpuolueen ko­kouksissa
tähän asti pitänyt voima-vasaraansa
pöydällä. Kuitenkin siitä
vähästäkin, huomasin, että ei täällä­kään
nukuta, voimat ovat liikkeellä
jotka ryntäävät eteenpäin j a muser­tavat
kmkki esteet tieltään.
Suomalaisten teiminta ei liioin
nukul Vaikka joukko on pieni, niin
on se kuitenkin uskaliasta j a eteen­päin
pyrkivää. Suomsilaiset ovat
ainoat puolueen jäsenistö, jotka toi­mivat
solupohjalla. Heidän viimei­sen
vuosikokouksen päätöksellä pää­tettiin
kokonaan >loi>ettaa osasto-pohjalla
.toimiminen ja- kaikki toi­minta
käy puolueen sääntöjen imää-räämäDä
tavalla, solupohjalla, ja
tuntuu että innostasta onkin äihen
t ä ä l l ä enempi esim. kuin niissä i)ai-koissa,
jossa tämä puolueen päkbi-tuksella
heti* pantiin lÄytäntÖön.
S.J. osasto on täällä myöskin toi­minnassa,
vaikka huoneen puutteen
N A I S T E N HOMMISTA .
Joku viikko sitten järjesti C.T.N.
osaston jäsenet vapaan ohjelmail-latsun
haalillemme. Tarkoituksena
oli tehdä tunnetuksi toimintamme
sellaisten keskuudessa jotka ovat
vielä'ulkona naisosastosta. Sillä nii­t
ä työläisnaisia on täällä vielä koko
paljon, jotka syystä tai toisesta py­syttelevät
-vain sivustakatsojina, oi.
Ien . joukossa " sellaisiakin jotka en­nemmin
ovat olleet joko täällä tahi
muualla mukana yhteistoiminnassa.
Ihmetellä täytyy kyllä sellaista vä­linpitämättömyyttä,
että siten vie-r
raanaiutaan joukko toiminnalle. Ja
kun jokaisella olisi yhtä hyvä tilai­suus
päästä jäseneksi C.T.N, liiton
osastoon. Sillä jäsenoikeuden saa
jokainen, tarvitsematta kuulua mi­hinkään
muuhun järjestöön- Eikä
myöskään peritä jäsenmaksuja, sillä
sen suorittaa naisosasto.
Mitä muuten tähän pidettyyn oh-jelmatilaisuuteen
tulee, onnistui se
melkpisen hyvin, joskin toivomisen
varaa vielä on niin ohjelman kuin
\ u u n k i n järjestelyn puolesta. Mutta
hyvä näinkin. Sillä olihan tämä en-simäinen
laatuaan ja ainahan sitä
virheistä opitaan.
TYÖKOKOUS
' Viimeiseen naisosaston työkoko­ukseen
oli kertynyt joukko eri asi­oita.
Ensinnäkin uusia jäseniä hy­väksyttiin
10. Kaupungin keskusko­mitean
edustaja toi esille kysymyk­sen,
mitä me voitaisiin tehdä ruotsa­laisten
toverien suhteen. Heillä on
t ä ä l l ä Olemassa puolueen osasto,
mutta toiminta on hyvin alkeellista,
eivät tahdo saada edes kokouksia
pidettyä, puhumattakaan muusta
toiminnasta. Valittiin erikoinen hen­kilö,
joka kehoittaa ruotsalaisia nais-tovereita
tulemaan meidän ohjelma-kokoukseen.
Sekä jokainen tekee
voitavansa yllämainittujen toverien o-pastamiseksi
kenellä siihen on ti­laisuutta.
Ruotsalaisia onkin täällä koko pal­jon.
Ja mikäli olen tullut huomaa­maan
että ainakin miesten keskuu­dessa
on juopottelu suurena harras­tuksena,
Agitatsionia pitäisi tehdä
juuri heidän keskuudessaan.
Toverittaren' levitysryntäykseen
päätimme osallistua ja oikealla rei­l
u l l a kursaUa pitää siinä puoliamme.
Joten tunnussanamme olkoon- Jo-kaiseDe.
naiselle ja tytölle (anteeks
saapi sen tilata miehetkin) tulkoon
tilattua Toveritar tämän kilpailun
aikana. LopuUisista tilauksien otta­misista
huolehtii Ida Männistö j a Tili
Jokinen. '
T,nS'°°'^lL^?^S^^ j a Talonpoikais-naisten
lehdeUe valittiin kirjeeu-
Warspite, Alta.
OSASTOMME TOIMINNASTA
Pistän pienen kirjeen Vapauden
palstoille, jos se nimittäin julkaistaan,
sillä tämä on ensimäinen kerta kun
kirjoitan Vapauteen.'
Meillä oli osaston kokous tammi­kuun
8 päivänä 1928 Sämi= Longin
talossa, jossa tilaisuudessa valittiin
virkailijat tälle kuluvalle vuodelle,
prganiseeraajaksi' Ville Ruuska,
puheenjohtajaksi edelleen A n t t i Rau­tio,
varapuheenjohtajaksi Ilmari Ol-likka,
kirjuriksi Anna Ruuska, jä-senkirJuriksi
Helmi Long,' rahaston­hoitajaksi
Heikki Rautio ja kirjalU-suusasiamieheksi
Juho Ollikkä.
Huvitoimikunta on entinen. To­verittaren;
kirjeenvaihtajaksi tuli
Miina Häkli edelleen ja Vapauden
kirjeenvaihtajaksi E l l i Ollikka. ^
Meillä oli käsiteltävänä hÄälilqr-symys,
e t t ä ruvetaanko rakentaniaai£:
haalia kun meidän osasto on pieni ja
sitä^ myöten rahavarat pienet. Käy­tettiin
vilkkaasti puheenvuoroja puo­leen
j a toiseen, e t t ä mihiti olisi pa­ras
sitten rakentaa j a hiin tuli v i i ­mein
joukkopäätös, että rakenne­taan
haali, Heikki Rautio lupasi an­taa
maata Umaiseksi kaksi eekke­riä
mihin saadaan haali rakentaa.
Sitten tuli kysymys eteenj että
tehdäänkö se hirsistä vaiko laudoista
j a viimein tuli sekin pulmälUnen
kysymys ratkaistua, että tehdään
laudoista. Jokainen t a l o n i ^ t a ^ o-.
saston jäsenistä lupasi luovuttaa
500 jalkaa lautoja ilmaiseiffl, e t tä
sillä tavalla päästäisiin pienemmillä
rahakulungeiUa faltehnushommissa
alkuun siUä siinä t a r v i t a ^ t y ö t ä j a -
rahaa. Mutta kun ön hyvä innostus
j a halu, niin silloin se on kaikki
vastukset voittava. Olemme päättä­neet
ottaa vastaan h a i ^ r Ä e n n u s -
taiT)eita ja rahaa lahjana, jos ori
sellaisia ihmisiä, jotka ovat myötä­tuntoisia
täfle meidän hommaUe. Ja
kelpaahan se lahja-avustus, vaikka
ei olisikaan myötätuntoinen, kunhan
vaan antaa.
_ T ä m ä on jo toinen kerta *kun y r i ­tämme
rakentaa haalia. Saa nähdä,
etta onnistummeko nyt hommissam­me
vaiko ei. Mutta ei me hevillä sitä
j ä t e t ä , niinkuin jäi t ä t ä enneni Nyt
on maata luvanneet haali^ varten
semmoiset miehet, jotka ei kuuntele
kenenkään agSteerauksia niinkuin
pli t ä t ä ennen. Meillä ott j a tulee
nuorisoa, joka tarvitsee paikan mi­hin
saavat aina vapaasti kokoontua
nunkum omaan kotiin. Heitä varten
meidän pitää ponnisteDa vaikka^ v i i ­meiset
voimamme, sillä heidän on
tidevaisuus. Jos me itse emme katso
lastemme parasta, niin ei kapitalis­tit
amakaan sitä tee. Meidän pitäisi
heissä kasvattaa luokkatietoisuuta.