Vapaus, October 18, 1951

              » f
Sivu 2 Torstaina, Jokakuun 18 p. — Thursday, Oct. 18,1951
Telephones: Bosise» <}fllce 4*<26C
Editortal Office «'4269. Uaxiager
E. 8ubi. Editor W, Eklund. UaUtng
address Box 69, Sudbuiy, ODtaHo.
Ossaa of FIfloiBb Cssadiaiu. E 5 '
toUlBhed Nov. 6. 1917. Authorized
• » seeond class fnait by tbe post
Adv-ertising rates upon BppUcatlon.
Ttan£lation free of cbarge.
Qflice Pepaftment, Ottawa. Pub-
Ifshed Uurice «eekly; Tuesdays,
nnoBdays ftnd Saturdays by Vapaus
PubUsDJuff Company Ltd.. at 100-102
Elm 8t. W., Sudbmy, Ont., Canada.
TILAUSHINNAT:
Canada«a: Ivk. 7X)0 6 kk. 3.79
3 kk. 2 ^
YbdysvaUoissa: 1 vk. 8A> 6 kk. 4.30
Suonussa: 1 vk. 84SO 0 kk. 4.7S
i i i i -
I
• » I
» » a
n
isoili
pipi
Ontarion maakuntavaalit
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Ontarion maakunta»
vaalit toimitetaan marraskuun 22. päivänä.
;. Nyt jo on vaalikampanja täydessä käynnissä. Torypuolue, jonka
-; TO hallituksen muodostavat, sai luonnollisesti etumatkan,
j a nimitti ehdokkaitaan jo viikkoja sitten. X.iberaalipuolue, C C F ja
L P P ovat tiedoittaneet nimityskokouksistaan ja rasvailevat kuumei­sella
kirreellä vaalikoneistoaan. Mikäli voidaan etukäteen tietää, tory-
< j a liberaalipuolueet nimittävät ehdokkaat kaikkiin vaalipiireihin. G CF
.nimittänee ehdokkaansa miltei kaikkiin vaalipiireihin ja L f P on tie-
;,doittanut nimittävänsä toistakymmentä ehdokasta mutta korostaa
'^.erikoisesti A . A . MacLeodin ja J . B . Salsbergin uudelleen V
..Torontosta.
; Pääministeri Frostin johtama toryhallitus järjesti^nämä m a a ­kunnalliset
Vaalit kaksi vuotta ennen määräaikaa epäilemättä siksi
; kun se halusi käyttää hyväkseen väestön kasvavaa tyytymättömyyttä
liittohallituksen sotaista ulkopolitiikkaa kohtaan, mitä sivumennen
: sanoen myös torypuolue on kannattanut. Pääministeri Frost ilmeisesti
käsittää, että liittohallituksen nykyinen ohjelma, <mikä aiheuttaa lisää
hinnankorotuksia, yhä korkeampia veroja ja väestön elinkustannusten
tyle&en kohoamisen, nostattaa lähitulevien vuosien aikana' väestön
; keskuudessa sellaisen suuttumuksen myrskyn, ettei sitten ainakaan ole
^ töryillä valituksi tulon mahdollisuutta.
V Tosiasiassa: liittohallituksen nykyinen ulkopolitiikka, mitä tory-
" puolue on aktiivisesti tukenut, on jo aiheuttanut sen, että esimerkiksi
^Wi^dsorin kaduilla marssii nyt tuhansittain ammattitaitoisia työläisiä
työttöininä, ja että Ontarion farmarien elämä QQ tullut entistä tiu^
• kemmaksi samalla kun farmareita ja kuluttajia "lypsävät" välikädet
^kahmivat entistä suurempia voittoja. On arvioitu että nykyisen sota-
^'Villityk£en johdosta, mikä ei voi aiheuttaa mitään muuta kuin inflaa-
' tion edelleen kehittymistä^ jokainen ontariolainen perhe maksaa jo
\ keskimäärin $12.50 viikossa sotaveroa!
« Selvää on; että kysymys sodasta tai r'auhasta muodostuu näiden
^ vaalien peruskysymykseksi. Tämä tarkoittaa, että valitsijat voivat
V nyt omalta osaltaan vaikuttaa rauhan hyväksi siten, että antavat tu-
! kensa vain rauhanomaista ulkopolitiikkaa kannattaville ehdokkaille
^ ja vaativat tulevalta hallitukselta päättävää kannanilmaisua rauhan-
^ asian puolesta, kuten ovat menetelleet Saskatchewanm maakunnan
lainlaatijakunnan useimmat C C F : n jäsenet.
I Mikäli on kysymys meidän lehdestämme Vapaudesta, niin se
f^jnäärittelee näissä vaaleissa yksilöllisesti kantansa kaikkiin niihin eh­dokkaisiin
nähden, jotka pyytävät valitsijainsa kannatusta niillä
i alueilla missä maanmfehiämme asuu. Vain tinkimättä rauhan asiaa
puolustavat ehdokkaat ovat kyllin hyviä saadakseen rauhaa rakasta-
1 vien ja tämän maakunnan parasta haluavien maanmiestemme kanna-
/tpksen. Toiselta puolen me uskomme Vapauden lukijakunnan yksi-
!: mielisesti hyväksyvän näissä vaaleissa sen kannan, että K U U L U K O ON
< E H D O K A S M I H I N P U O L U E E S E E N TAH.\NSA,HÄN SAA M E I -
\ D X N A K T I I V I S E N T U K E M M E , jos hän toimii aktiivisesti rauhan
2 puolesta. Me emme siis kysy ehdokkailta, että kuuluvatko he tory-
V tai liberaalipuolueeseen, C C F : n tai L P P : n jäsenyyteen. Me teemme
S ratkaisumme yksinomaan siltäpohjalta mitä kukin edustaja lupautuu
{tekemään rauhanasian hyväksi ja kuinka hän on käytännössä osoitta-
; nut toimivansa puheittensa mukaisesti rauhanasian hyväksi.
0 Tässä mielessä keholtamme maanmiehiämme valmistumaan mar-
\ Taskuun 22. pnä pidettäviin maakuntavaaleihin. Huolehtikaamme sii­tä,
että nimemme tulevat äänestyslistalle ja käyttäkäämme demok-
. raattisia oikeuksiamme velvoKisuudentuntoiselJa tavalla sen perus-
1 seikan hyväksi minkä vakaasti uskomme koituvan tämän maakutman
' ja koko ihaan hyväksi — rauhanasian edistämiseksi!
I?
'mmm
mmä
Egypti, Suez ja Sudan
iViimeksikuluneittenpäKien aikana on yleisen mielipiteen huomio
i kiinnitetty kirkuvilla otsikoilla ja radiokuuluttajieri palopuheilla ''pa-i
^ haan" Egyptiin., joka "yksipuolisesti" rikkoi Britannian ja Egyptin
^ välillä.tehdyn sopimuksen ennen määräaikaa ja juH
.Britannian alaisuudessa oleva Sudan liiletääri välittömästi Egyptiin.
> ' Täimä Egyptin hallituksen toimenpide johtui t a i nopeistui epäile-
Iniättä Britannian määräys- ja vaikutusvallan romahtamisesta Iräniiäa.
, Egypti näki lyöneen toiminnan hetken, jolloin oh "emämaan" heikkout-
; ta käytettävä hyväksi kansallisen itsenäisyyden hyväksi.
4 ' Että kjrsymys on Egyptfn kansallisesta itsemääräämisoikeudesta,
se näkyy siitä tosiasiasta, että mikään maa ei voi olla itsenäinen, jos
'sen strategisesti tärkein alue on jonkun ulkovallan miehittämä, kuten
ön asianlaita tässä tapaukseisa Suezin kanavan suhteen; Mikäli on
puhe sopimusten "yksipuolisesta" rikkomisesta, niin yhtä paljon voitai-
; siin puhua "yksipuolisesti" pakoitettujen sopimusten tekemisestä.. Vä-
• hänkin läheisempi asioihin tutustuminen toteaa, että vissit ulkomaiset
rahamiespiirit ovat käyttäneet Suezin kanavaa^ tärkeätä merikulku-
; väylää, välikappaleena suurien voittojen keräämiseksi, mistä Egypti on
P jäänyt asiallisesti puhuen tykkänään osattomaksi. Samalla on muistet­tava,
että Egypti ehdotti jo vuonna 1945 k.o. sopimuksen peruuttamis-neuvottelupöydän
ääressä. Silloin tai tarkemmin sanoen v. 1947
'Britannia johti nämä neuvottelut umpikujaan jä tämäkin seikka tulee
- ottaa silloin huomioon kuri puhutaan tämän sopimuksen "rikkomises-
! ,^ Mitä taas Sudaniin tulee, joka on ollut nimellisesti Britannian ja
Egyptin yhteisen hallinnan alaisena, niin sen rikkaita puuyillaviljelyk-jsiä
kontrolloi ja riistää brittiläinen pääoma. Selvää on että Sudaninkin
•väestö, missä työväenluokka on vielä pieni ja kehittymätön, haluaa
- päästä isännäksi omassa maassaan. Sudanin Egyptiin liittäminen ei
'suinkaan tätä kysjTnystä ratkaise, sillä mitä eroa on sillä, jos brittiläi­sen
tilanomistajan paikalle nousee egyptiläinen riistäjä?
Egyptin kriisin yhteydessä ei ole Jäänyt huomaamatta Yhdysval-
^. tain "tiukempi" kannanotto kuin Iranin kysymyksessä, missä eri mai-f
den öljypiirien edut törmäsivät lujasti vastakkain. Merkillepantavaa
'myös on, että jalomieliset länsimaiden kapitalistit ovat valmiita anta­jinaan
Egyptille kaikkea hyvää, mutta ei isännyyttä omilla alueillaan.
Yhdysyaltain hallitus oli valmis uhraamaan brittiläisen määräämisval-
(lankin Suezin kanavalla — mutta vain sillä ehdolla, että Suezin kana-
^va-alue pidetään kansainvälisten asevoimien eikä Egyptin kontrollissa!
1 ' H u o l i m a t t a siitä minkälaisia muotoja Egyptin kriisi saa, se on
verottamaton osa siirtomaakansojen maailmanlaajuisesta vapauspyrki-myksesta.^
• •,•
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
MaitU Poatlalnen Sudburysta täyt­ti
eilen 50 vuotta. Yhdymme suku­laisten
Ja tuttavien onnentoivotuksiin!
Mitä muut sanovat
Mitä madridilaiset lehdet
Espanjan vaeltavista kerjäläisbtä
IgXNMAAN KAUPPIAITA
Otsikko ei tarkoita niinkään. pää­johtaja
Tuomiojaa henkilökohtaisesti
kuin niitä vlentikapltall«teja. Joiden
puolesta Tuomioja Jälleen on tunnus­telemassa
lainan mahdollisuuksia ns.
Kansainväliseltä Jälleenrakennuspan­kilta.
Sikäli kuin Ilta-Sanomat an
taa ymmärtää, n i in lainaa aiotaan h a ­kea^
varsinkin paperiteollisuuden laa­jentamiseksi.
Ainakin osaksi se mak­settaisiin
takaisin lisäämällä paperin­vientiämme
länteen.
Kansainvälinen Pankki on täydelli­sesti
amerikkalaisten: suurkapitalisr
tien hallinnassa. Se on Shylockin t a ­painen
luotonantaja, Joka vaatii Jo­kaisesta
lainaamastaan dollarista
naulan lihaa". Vuonna 1949 Suomi
sai siltä 12.0 miljoonan dollarin lai­nan.
Ehtoihin kuului työtätekevän
kansan elintason alentaminen Ja
markan devalvoiminen. Toteutta­essaan
näitä ehtoja Fagerholmin
hallitus toimeenpani häikäilemättö­män
pollisiterrorin Ja ryhtyi määrä­tietoisesti
. hajoittamaan työväenjär-
Jcstöjä.— Tällä kertaa olisi "toisten
lähteiden" mukaan kysymys 20 miljoo­nasta
dollarista. MiUaisilla ehdoilla?
—Työkansan Sanomat, Helsinki
Francon Espanjan lastcnhnolto-vfrasfon
jslkafsemfen virallisten ti­lastojen
mokaan 75;,6pros. Espan­jan
5—12 vootialsta lapdsta sairas-taa
Jotakin taberfcnioosin mnotoa
Madridissa viime vnoden Icevääliä
nenropsykiatrinenj, kongressi,, on
todennat, että espanjalaisista lap­sista
yU 75^)00 sairastaa isielallisia
sairanksia.
Madrlssa Ilmestyvä «fa-lehtl kir­joittaa
: "Syyt laajalle levineisiln sie­lullisiin
sairauksiin ovat tuskaneuroo-selssa.
sosiaalisessa epävakaisuudessa,
talouspulassa, kylmässä sodassa. Jat­kuvassa
huomisen pelossa..." Diari-odde.
Barcelona puolestaan kirjoitti:
"On surkeata, että meidän on puhut-ta-.^
a lasten keskuudessa tapahtuneis­ta
itsemiirhista. Tähän mennessä täl­laista
luonnottomuutta ei ole tuimetr
tu."
Espanjassa on 18.000 spitaalia sai­rastavaa
lasta.
Ahvenanmaan itse-hyväksyffiin
Helslnld. — Eduskunnan sosdem-porvarillinen
enemmistö hyväksyi t.k;
12 pnä lepäämässä olleen. Fagerhol­min
hallituksen aikoinaan antaman
esityksen. Ahvenitnmaan itsehallinto,
laiksi.^ Kuten tunnettua sisältyy l a ­k
i i n : arveluttava valtakunnan suve­reenisuutta
suuresti rajoittava Ja
loukkaava määräys siltä, että Ahve­nanmaan
maakuntaneuvostolle jää
veto-oikeus maakiAitaa koskevien
kansainvälisten sopimusten sovellut-tamiseen
nähden. Itsehallintolaki ei
myöskään takaa maakunnan suomar
Jäiselle vähemmistökansallisuudelle
omakielistä kouluopetusta, min||^ l i ­säksi
se huomattavasti rajoittaa val-
. taktmnan sosiaalisen lainsäädätmön
soveltamista maakunnan sosiaalista
huoltoa tarvitsevaan väestönosaan.
•Näihin tosiasioihin vedoten kansan­demokraatit
ehdottivat lakiesityksen
hylättäväksi, mutta ehdotus sai taak­seen
ainoastaan kansandemokraattis­ten
edustajien kannatuksen. Edus­kunnan
sosialidemokraattisten edus­tajien
kannatuksen. ^ Eduskunnan so­sialidemokraattiset
sekä porvarilliset
Jäsenet halusivat mielenosoitukselli­sesti
— solmituista valtiosopimuksis-ta
piittaamatta — Jättää Ahvenan­maan
itsehallintolakiin takaportin. Jo­ta
hyväksikäyttäen länsivallat voivat
käyttää maakuntapäiviä välikappa­leenaan
Suomen kansainvälistä sopi­muspolitiikkaa
vastaan.
Yhdysvaltain sotilashallinnon toi­mesta
suoritetaah Jättiiäismäisiia töi­tä
Grönnlaimissa. •Yhdysvaltalaisen
Tacoma Park Journalin \ mukaan on
"kauas pohjoiseen napapiiristä" perusr
tettii isuuri lentotukikohta. Lthti se-littää
että tukikohta sijaitsee "suun­nilleen
puolivälissä suoralla lentolin­jalla
New Yorkista Mittmanskiln".
Se on' sijoitettu sellaiselle arktiselle
•seudulle, jonka aisiantuntijat ovat se­littäneet
luoksepääsemättömäksi muu­ten
kuin lumikengin ja koiravaljakoin.
On kuvaavaa, että amerikkalaisten
suuimitelmlsta tällä Tanskalle kuulu­valla
alueella eivät tan^aiäiset viran-o
i ^ i s e t voi antaa mitään tietoja.
Alueelle, josta tässä on kysjnnys, pe­rustettiin
amerikkalainen tukikohta
välittömästi sodan jälkeen, jolloin a -
merilckalaisilla ei ollut mitään sopi-musluontoista
oikeutta rakentamisiin­sa.
Yllämainittu lehti tiedoittaa. että
Orönlantiin on kuljetettu "satojatu­hansia
tonneja rakennustarvikkeita,
varusteita ja erikoisrakenteita laivoil­la
Ja lentokoneilla" Ja et'tä heinäkuun
alusta lähtien on "Jatkuvä^laivavirta"
kulkenut tukikohta-alueeUe:. Töitä on
johtanut amerikkalaisten insinööri-
Joukkojen varapäällikkö, kenraalima­juri
Vaughan, jolca tuskin viipyisi näin
kauan näillä alueiUa. eUeiyät työt o l i -
si suurisuuntaisia. Myös amerikka­laisten
lentojoukkojen eslkuntapääl-likkö
Hoyt S. Vandenberg on käynyt
seudulla tarkastusmatiuiila.
Tacoma Park Journal selittää, että
tukikohta on "elintärkeä USA;l]e sekä
puolustuksellisestl että hyökkäykselll-sesti".
. .
- - Korkein terässilta Yhdysvalloissa
on Clevelandissa. Kentuclcyssa. Se on
250 jalkaa vedenphmasta.
TOIVON VAIN RUOKAA
' Selostaessaan Santa Isabelin kylään
tekemäänsä matkaa katolisen Tu-leh-den
kirjeenvaihtaja kertoo:
" K a i k k i päivät samoilevat pojat pit­k
i n maaseutua ansaitakseen Jotakin,
jolla he voisivat ostaa ruokaa. He
tulevat kotiin toivoen vain ruokaa jä
lepoa. Eräs .pojista on Mullistutta­van
heikossa: kunnossa: hän o l i Jat­kuvasti
keräimyt puita Sierralta a i ­noana
ravintonaan vain leipäannok-sensa
ja hänen verensä o l i tämän t a ­kia
mmHtxmut .vedeksi.
Useimmat .pojista' syövät yrttejä.
Joita kerätään maaseudulla, j a Icui-vattuja
sardiineja tai muuta rahalla
ostettavaa, milloin heidän onnistuu
myydä keräämiään t^iotteita, rikka­ruohoja,
yrttejä, noukittuja tählcäpäi-tä,
oUivieja jne., vuodenajasta riip­puen.
• • •
Sen takia, että ansiot riippuvat ivuo-denajasta
Ja että kilpailu- on ankara,
ei tämä ole mikään ratkaisu. K u ­kaan
ei tiedä, missä nämä pojat val­mistavat
ateriansa. Aamuisin \.'he
vaeltavat kaduilla, vetelehtivät'baa­reissa
j a kapakoissa, etsign itsepintai­sesti
vihannesten lehtiä, kuoria k a l ^ -
luita j a muita jätteitä, jotka he niele­vät
ahneesti."
Madridissa jaetaan usein simnun-taisin
yksityisten lahjoitusten turvin
lämmintä keittoa nälkäisille lapsille.
Pueblo-niminen espanjalainen 'lehti
kirjoitti tämän vuoden helmikuussa:
''Lapset alkoivat ilmestyä paikalle
aikaisina aamutunteina heidän riisi­tautisten
ruumilttensa varistessa kyl­mästä
ja kosteudesta. Oli turhaa sa­noa
heille, että he eivät voineet istua
pöydän ääreen ennenkuin yhden a i ­kaan.
Yhdentoista aikaan he saa­puivat
odottaen liikkumattomina p a l ­koillaan.
Koko lauantaiyön he olivat
uneksineet vain tästä lämpimästä ate­riasta,
ainoasta koko viikon aikana.".
Sama lehti kuvaa näkyä eräänä toi­sena
sunnuntaina:
"Useat heistä olivat tuUeet pöntöt
j a astiat mukanaan, koska heidän
veljensä tai sisarensa olivat sairaita.
Kokonaiset perheet jäivät kurjiin
asuntoihinsa. Emme sano. että he
olivat vuoteisiin sidottuja, koska m i ­tään
vuoteita el ole, vaan nämä itunl-set
nukkuvat oljllla Ja peittävät i t - .
sensä vanhoilla säkeillä. Tänään on
tartunnan pelosta tullut vain vähän
Ihmisiä noutamjaan ateriaansa. Po­jat
saapuivat kuitenkin tyydyttämään
viikon aikana kerääntynyttä näl­käänsä."
:\
MILLAISIA RYYSYJÄ
Madridin lehdet kertovat, kuinka
eräs lapsi kaatui kadulle, nälästä. O h l -
kulkijoiUe, jotka tUapäisesti korjasi­vat
hänet, lapsi kertoi, että niin
kaiian kuhi hän saattoi muistaa, hän
oU kerjäimyt, talvella maanalaisen
asemilla j a kesällä kylissä. ~ Lehdet
lisäsivät uutiseensa, että poika edel­leenkin
Jatkaa nukkumistaan maan­alaisen
rappusilla.
Voz de. G a l i c ia kirjoittaa, että L a
Corutian kaduilla nähdään päivin Ja
Öin rääsyisiä, paljasjalkaisia hylättyjä
lapsia.
El DiaroVasco julkaisi kertomuk­sen,
jossa -kerrottiin Madridin työ-läiskaupunginosista:
''Kylmänvlhat: Ja
niätähaavät, nälkä Ja epätoivo ovat
sydäntäsärkeviä . . . MiUalsla poikia!
MUlaisla ryysyjä! MUlainen määrä
riilsltautlsla lapsia, joukossa sellaisia,
jotka eivät pysty edes kävelemään —
j a kalkki he ovat risoissa."
Eräs toinen lehti Fi Heriado de
Aragon kertoo lapsista. Jotka tuskin
osaavat puhua mutta Jotka siltä hupli-niatta
kiertelevät kerjäämässä ovilla.
Satojatuhansia lapsia asuu vanhem­pineen
luolissa.hökkelelssä ja vajoissa.
Madridilabaen lehti Arriba kuvaa näi­den
työläisperheiden lasten elämää:
"Viemärijärjestelmän puuttuminen
aiheuttaa sen, että kaikella taloudessa
käytetyllä vedellä on kuvottava h a ­ju
... Lapset, joilla on pitkä, likai­nen
tukka, kieriskelevät kotieläinten
seassa, etsivät xuoanjätteltä ja riite­levät
niistä toistensa kanssa."
asioista, koska Espanjan lasten kxirr
Juus on saavuttanut sellaiset nUtta-suhteet^
cttei nlUle ole vertaa. Mutta
lehdet tulevat sUhen johtopäätök^
seen, että maassa tulisi olla enem­män
oikeuksia, enemmän työleirejä
j a enemmäh vankiloita lapsia varten.
Fasismi ei tarjoa, lapsille leipää, kou­lua
tai kulttuuria, yaan' nälkää, kur­juutta
Ja terroria.
-Madridin falangistinen kimnallis-neuvos
Del Castillo ehdotti lasten k u l -
Jeskelemlsen lopettamiseksi kalkkien
kaduilla t a i kylissä maleksivien kou­lu-
Ikäisten lasten vangitsemista ja
vankilassa pitämistä siksi ktmnes hei­dän
vanhempansa maksavat raskaan
sakon.
Madridilainen läidistö on ryhtynyt
julkaisemaan todellisia "sotatiedon-antoja"
työläisten lapsia vastaan koh­distuneista
operaatioista. Niiden jou­kossa
on seuraavanlaisia lausuntoja:
"Operotgy^aan hajamuodostelmina
kaupungin poliisi on pidättänyt jou­kon
pikkukerjäläisiä."?
Virallisten tilastojen mukaan. Jot­ka
aina Jäävät totuudesta Jälkeen,
Espanjassa on toiminnassa 11 pakko­työlaitosta,
4 'työsiirtolaa, 38 ojennus-laitosta
j a 349 lasten vankileiriä. V.
1948 oli vankiloissa 7^02 lasta ja
kotona, ntutta poliisivalvonnan alai­sena
S,230. Nykyään on vangittulr
na olevien lasten lukumäärä tätäkin
suurempi.
Kaikissa iEIspanJan vankiloissa, on
satoja siellä syntyneitä antifaslstlen
lapsia. He elävät vankilassa yhdessä
äitiensä kanssa kuuden vuoden ikäi­siksi,
sen Jälkeen heidät internoidaan
fasistiseen kasvatuslaitokseen.
LVKCTAIOOTTOSIUUS KASVAA
Kahden vuoden aikana on luku­taidottomuus
Espanjassa noussut 25
pros. 40 pros. Y l i 2 (miljoonaa koulu-
Ikäistä lasta. ts. 50 pros. tämänikäisis­tä
lapsista on vailla koulunkäynti­mahdollisuuksia.
Tällä hetkelii on
maassa 10,000 koulua vähemmän kuin
v. 1939.
Madridissa Ilmestyvä Informancio-nes
kirjoittaa tästä asiasta: "Miljoo­nat
koulunkäymättömät lapset, jotka
eivät ole koskaan saaneet minkään­laista
kasvatusta, parveilevat kuin
liimut kaxipunkimme kadtillla Ja ky-,
llemme tomuisilla kujUla. li^drldis-ta.
maan pääkaupungista, puuttuu
vähintäin 2.000 koulua ja kaduUla on
vähintäin 100,000 hengen vakinainen
lapsiasujamisto.
PORMESTARI VASTUSTAA'
KOULUJA
Palangistiset viranomaiset raken­nuttavat
sotilaallisia Ja pakkotyölai­toksia,
mutta eivät kouluja. Heistä
on mielulsemisaa. että Ihmiset ovat
tietämättömiä,' sUlä siUoln heitä voi­daan
helpommin riistää. Eräs f a ­langistinen
pormestari, joka kieltäytyi
järjestämästä kouluhuoneistoa, sanoi
perusteluissaan: ,
"Kunnalliset elimet eivät näe mi­tään
etuja opettamisesta. Kristilli­seltä
näkökannalta katsottuna on p a ­rempi
Jättää asiat sellaisiksi kuin ne
ovat. koska mitä enemmän tiedetään
asioista sitä. tietoisemmiksi tullaan
j a siltä seuraa, että silloin ollaan suu­remmassa
vastuussa Jumalan edes­sä."
Ibanez Marin. Francon hallituksen
opetusministeri, selitti, että maassa
pitää olla kahdenlaista opetusta: r i k -
kalUe Ja köyhille erikseen. Köyhille
tarkoitettu koulu tulisi vapauttaa k a i ­kesta
"tarpeettomasta painolastista''.
Työttömyys on lisään-tymässä
Detroitissa
nrasMnston. 0, C. TyöslhteerJ
Maurice J . Tobinin gnikaan tulee
työttömien lukiunäärä Detroitin alu­eella
lisääntymään vuoden 1952 loppu­puolella
taikka vuoden 1933 alku­puolella,
joloin niiden lukumäärää
saattaa koiiota 150,000.
Työ3ihteeri tiedoittaa.. että . " h a l ­litus
on vakavasti huolestunut mel­koisesta
työttömyyden lisääntymises­tä
21; teollisuusalueella."
" M a t e r i a a l i e n j a tuotantosäännös-telyiden
voLTiaan saattaminen yhdes­sä
Jossakin määrin heikentyneen au­tojen
kysynnän kans.fa on leikannut
työllisyyden Detroitin alueella alhai­semmaksi
kuin mitä, se on ollut 15,
kuukauteen", sanotaan U,S.; Bureau
of Employment Securityn Ja Michigan
State. Employment Security iCommis,-
sionin raporteissa.
Siellä tulisi opettaa vain .lukemistai
kirjoittamista, katkismusta ja yhteen­laskua.
Tämän koulun tarkoitukser
na olisi saattaa lapset nopeasti kyke­neviksi
Itsensä elättämään.
OLI V A I K E A OLLA ITKEMÄTTÄ
Viime kevään lakkotaisteluissa o l i
eräänä espanjlaisten naisten vaati­muksena
lapsityön lopettaminen.
Francon hallinnon aikana on lasten
epäinhimillinen riisto kaikkialla
maassa ja erikoisesti teollisuudessa
lisääntynyt.
Y l i 7,000 lasta työskentelee kala­teollisuudessa
ja tuhansia lapsia on
työssä teollisuuksissa, joiden työolo­suhteet
ovat lapsille vaarallisia, eri­koisesti
kemiallisessa teollisuudessa.
T.u-lehden mukaan työskentelee Bar­celonan
lasitehtaiden uuneilla kym­meniä
14-vuotiaita lapsia. Franco-lalsten
tilastojen mukaan on K a t a ­lonian
tekstiilitehtailla j a Asturian
kaivoksilla tuhansia lapsia.
Diario Vasco-lehden toimittaja kir­joitti
näistä kaivoksista:
"Tapasin usein kymmenvuotiaita
miehiä ja kahdeksanvuotiaitanaisia
Ja minun oli vaikea olla itkemättä.
Siellä on monia alaikäisiä ihmisolen­toja,
mutta niin harvoja lapsia."
SfTA
rTÄTÄ.
VIISAS I.INTD
Mies meni huutokauppaan ja fia
tul elellä papukaijaan.
, — Sata markkaa, huusi mies.
— Kakalsataa. kuului ääni.
Kolmesataa!
Kolmesataa viislkymmentit
Neljäsataa!
N i i n Jatkettiin, kunnes hinta no,
si tuhanteen. .Silloin mies sai pap,
kaijan. Mennessään ulos hän tapa
miehen. Joka sanoi olevansa linm
entinen omistaja:
— Mainiota!. Töiän voittekin ii
ten sanoa, osaako lintu puhua?
Varmasti osaa.
— J a onko se viisas myös?
-^Ehdottomasti Sehän se tarjo
y l i tiedän huutojenne koko ajaa
tt
ti
OLI SYVTÖN
Kankkunen hihosi kalaa, ant
lääkäri oU määrännyt hänet kalan)
alle.
Kankkunen meni ravintolaan
kysyi tarjoilijalta:
— Onko teUlä haita?
— Valitettavasti ei. \
— Valaskalaa? :
— E i .
— Mustekalaa, kultakalaa, lentofa
laa?
— E i .
— No sitten se e i ole minun syyt
Tuokaa yksi sipullpihvl.
Il
5
OIKEUKSIEN LAKI SUOJELISI MYÖSKIN
"ULKOMAXLAIS"-PERUISIÄ IHMISIÄ
Demokraattisten Oikeuksien Liiton konferenssi
alkaa Torontossa lokak. 26 p. kello 8 illalla
Toronto. — "Canadan kansalaisena
olen sataprosenttisesti sen alati kas­vavan
vaatimuksen kannalla, että h a l ­lituksen
olisi saatettava vyolmaan O i ­keuksien
l a k i maan kalkkiin kansalai­siin
nähden", sanoi United Ukralnian
Canadlans-järjestön kansallisen toi­meenpanevan
komitean jäsen MicJhael
iKorol. Täällä lokak. 26 pnä kokoontu­van
kansalaisvapauksien konferenssin
Johdosta hän sanoi edelleen:
'.'Miksi me tarvitsemme nyt Oikeuk­sien
lain? Minun mielestäni me tar­vitsemme
sen koska äskeiset tapahtu­mat
maassamme osoittavat, että ko­van
taistelun tuloksina voitetut osit­taiset
kansalaisvapautemme ovat va­kavassa
vaarassa ja" että niitä uhkaa
täydellinen menettäminen.' Minusta
näyttää, että meidän maassamme on
voimia; jotka "demokratian" nimissä
uhkaavat hitaasti mutta varmasti
meidän perusvapauksiamme — puhe-
Vapautta, kokoontumisvapautta, pai­novapautta,
uskonvapautta Ja Järjes-tymlsvapautta.
"Äskettäin rlkoslaklhi tehdyt muu­tokset
osoittavat selvästi, että Cana­dan
kansalaisten perusoikeudet ovat
vakavassa vaarassa. Nyt näyttää s i l ­tä
kuin hallituksen politiikan arvos-teleminefi
olisi rikos. Joka käsite(^n
maanpetokseksi. .
"Mitä Oikeuksien lailla saavutettai­siin?
Minun mielestäni sen pitäisi
suojella kansalaisia J a heidän yksilöl­lisiä
oikeuksiaan. Meille sanotaan i
kalkkien canadalalsten olevan tasa-arvolsla
lain edessä, mutta siltä huoli­matta
harjoitetaan diskriminointia a -
lituisestl. Kuinka usein ovatkaan uk-ralnalals^
canadalaiset pojat ja t y ­töt
olleet pakotettuja muuttamaan
nimensä, -helpottaakseen työnsaantia
kuin salaavat ulkomaalaissolntulsen
nimensä. Oikeuksien lain tulisi pois­tamaan
tämän pelon Ja suojella jo­kaista
kansalaista.
"Me tarvitsemme sellaisen Oikeuksi­en
lain mikä tekisi mitättömäksi sel­laiset
l a i t ' k u i n esimerkiksi surullisen
kuuluisa munalukkolaki Quebecissa.
Tämän lain mukaan voidaan sulkea
kenen tahansa ihmisen tai järjestön
koti elleivät henoudata päämhilsterl
Duplessisin politiikkaa, jonka takia
heitä voidaan vainota päivin ja öin.
'Ukrainalais-canadalalsla kansalaisia
vainotaan siinä määrin, että Duples­sisin
poliisit ovat saapuvilla heidän
jouhiorkesterlnsakln harjoituksissa.
"Viime kesäk. 29 pnä tekivät maa-kuntapoliisit
laajoja kotltarkastuksla
ukrainalaisten ja venäläisten kulttuu­rijärjestöjen"
jäsenten kodeissa Roy-nissa
j a V a i d'Orlssa. 'Kapinallista
kh-jaUisuutta' etsiessään polilsltryös-tivät
sellaista persoonallista omaisuut­ta
kuin union- kirjoja, vakuutuskirjo­ja,
sellaisia klassillisia teoksia kuin
MICHAEL KOROL
Lco.Tolstoin 'Sota ja rauha' ja per­heiden
Jäsenten valokuvia. Mitään el
selitetty, eikä mitään kanteita nostet­t
u . . . , , .
" O i k e u k s i e n laki poistaisi moisen
munalukkolaln j a antaisi unloUe. kult­tuurijärjestöille
kaikille uskontokun­nille
oikeuden toimia vapaasti Que­becin
maakunnassa. Oikeuksien l a ­k
i voisi ehkäistä sellaiset hullkaanl-teot
kuin esimerkiksi tapahtui Toron­tossa
1949 ja kun Toronton Ukralnian
Labor Tempplelllle pantiin pommi
konsertin aikana lokak. S> pnä 1950".
sanoi mr. Korol.
USA estää taaskin
St. Lawrence-vesi-ticn
rakentamisen
-Washington. — Mitään neuvottelu
ei tule olemaan St. Lavrence-vesitle
rakentamisesta ainakaan ennen uutt
vuotta", sanoi kongresslmies C.
Buckley (dem.), joka toimii senaj
tin yleisten töiden komiteassa. Se
naatin 27-miehiselle komitealle on
nettu USA:n kenraalimajuri KcU
arvio, jonka mukaan vesitiesuunni
telman toteuttaminen tulisi maksa
maan lähes biljoonan dollaria. .
Buckleyn lausunnossa annetaai
ymmärtää, että Yhdysvaltain suur
bisnes- tulee estämään suunnitelma]
yhteisen toteuttamisen ja my&fa
estämään Canadan yksin sitä toteut
tamasta. .
Tukkukauppahinnat
kohonneet 33,2 pros.
— palkat 5 pros.
Helsinki Tilastollisen paätoimis
tbn tiedot osoittavat maan tukku
kauppahintojen kohonneen tämä
vuoden aikana elokuuhun menness
keskimäärin 33.2 prosentilla. Yksis
tään elokuun aikana oli hintaln ko
hoaminen 3.62 prosenttia.
Samaan aikaan kun tukkukauppa
hinnat ovat kohonneet 33 prosentill
ovat työläisten palkat kohonneet ai
noastaan viidellä'prosentilla. TSm
indekslkoroitus saatiin tammlfc
päivää seuranneen tilikauden alust
lukien. Sitä edellinen indekslkoroitii
(myöskin viisi prosenttia) astui voi
maan viime vuoden marraskuun
päivää seuranneen tilikauden alust
lukien.
Hinnat ovat kilpajuoksussa mutt
palkat laahustavat pahasti jalessä.
TUL.n urheilijoita
Unkariin ja Puolaan
Helsinki. — Unkarin urheiluliitto
kutsunut suomalaisia lokak. 27-28 pi
dettäviin kansainvälisiin kilpaUulhii
Tähän mennessä on T U L hyvakspy
kutsun, mutta porvarililtosta ei o!
vielä saatu vastausta.
Suomen jalkapalloilijat ovat hyräk
syneet Puolan kutsun ja joukkue tule
pian vleraileiriaan Puolassa.
"Suomessa on h y v in asiat. Kaikki
ihmiset toivovat että päästäisiin sota­korvaussuorituksista.
Jos vielä pääs­tään
kunnialla vuosi eteenpäin, niin
sitten päästään eroon rysslstä.
"E\ suomalaiset voi käydä kauppaa
venäläisten kanssa. Ne ovat vielä n i in
kiusallisiakin. Kuulehan, minulle ker­rottiin
tapauksesta miten Venäjältä
lähetettiin takaisin sotakorvaustava-raa.
muka viallisuutensa takia. T a ­vara
pidettiin luomessa muutama
viikko ja lähetettiin samoissa laati-kolssa
uudelleen. J a nyt n e kelpasi­vat!
Jos venäläiset eivät hyökkää
maahan, n i in Suomessa on pian kalk­k
i asiat kunnossa."
Tähän tapaan ja paljon muutakin
puhui Innostuneesti hyvä tuttavamme
"yksltyisyrlttelijä" suomlmatkalta pa­lattuaan.
Kaihen väärinkäsityksen välttämi­seksi
on sanottava, että yksityisyrit­täjä
on nftnessa suhteessa itsenäinen
Ja ajatteleva mies poliittisissakin asi­oissa,
vaiklca onkin "toisella puolen"
aitaa allemerklnneen kanssa.
Ylläolevasta sukeutui luonnollisesti
pitkähkö keskustelu allekirjoittaneen
puolestaan osoittaen, että Suomen
parhaat Ja luonnolUset Icauppayhtey-det
kohdistuvat Neuvostoliittoon,'että
suotta on pelätä Neuvostoliiton "hyök-kfiysta,
siim Jos NeuvostpUltolla oUsi
valtausaikeita Suomen suhteen, kuten
tuttavamme yksltylsyrittelijä vakuut­t
i , n i in se olisi'voinut v. 1944 Manner-heiniin
soUlas^nisen häviön päivinä
miltei esteettömästl marssia Pohjan­lahdelle
asti. Jos kerran osoittautui,
että valhetta oli silloinen suomalais­ten
Siperiaan karkoittamisen vaara,
n i in yhtä perätöntä on nytkin "ryssän
peuto".
Myönnettäköön kuitenkin ettei aUe-klrjolttaneen
väitöksillä oUut suurta­kaan
vaikutusta hyvän tuttavamme
kiihkeään mielentilaan. E l sittenkään
vaikka osoitimme, että Suomen usei­ta
teolllsuushaaroja läikaisl välitön
yararlkkotlla. Jos kaupahkäyntl tyreh­t
y i s i Neuvostoliiton kanssa.
Mutta mitähän sanoo tuttavamme
yksltylsyrltteUJä nyt "ryssän kehnou­desta"
kun tuli Slngaporesta tieto, et­tä
Neuvostoliitto on tarjonnut Kau­koidän
takapajuisille maille Joukko­mitassa,
ei v a in leipäviljaa Ja väkilan-nokkelta.
Joita ilman ei esimerkiksi
Suomen Icansa olisi nälkiintymättä
selvinnyt, sodanjälkeisistä vuosista,
vaan myös korkean ammattitaidon
ja tekniUcan vaativia koneita, joiden
saanti auttaisi paljon Aasian maita
oman teoUisuttlensa rakentamisessa?
K u n "länsimaat" lähettävät sota­joukkoja
Koreaan, vaativat Irania
RATKAISU — VANKILA
Falangistisen lehdistön on pakko
{puhua Mistä kmihistuttavista tosi- ^r-r^^-^r". -••^-•"^^^ -.^iT.v,'^-^:.-::;:-^::;-^-/^:^^»?-^ •-.-:--r,»~'y^-:^- '-^•^"••^'^"-—T^^p^ ;-r-^^7''.:.,^p^.>;!fc-j,,-: lahjoittamaan puoll-Umaiseksi öljynsä
ja lupaavat Egyptille kaikkea muuta
mutta el Isännyyttä oman maansa a -
lueclla. Neuvostoliitto tarjoaa Kauko­idän
takapajuisille maille kaikenlaisia
nykyaikaisia koneita!
Jahka ystävämme yksltylsyrittelijä
näitä rivejä lukee, hän voisi uudelleen
arvioida myös Suomen Ja Neuvosto-lUton
välisiä.suhteita.
J a asian edelleen kehittämiseksi
voidaan-palauttaa mieleemme tutta­vamme
täydellinen yllättyneisyys kun
allekirjoittanutj^ittl kumota väitteen,
että Neuvöstointön kansalaisilta on
muka "otettu pois kalkki yksityiso­maisuus".
Valistunutkin henkilö
saattaa siis langeta - poliittiseen pull-velvaukseeri
siitä, miten ."sosialismi
ottaa kaikki pois" jä panee ne aina
naisia myöten yhteiseen käyttöön.
Tosiasia luonnollisesti on, että täl­laisella
käsityksellä ei, öie mitään y h ­täläisyyttä
sosialismin teorian Ja käy-tätmön
kanssa. Kysymys on tuotan­tolaitosten-(
tehtaiden Jne), eikä köy­hän
tilallisen ainoan lehmän pakko-luovuttamisesta.
Niinpä Neuvostolii­tossa
on otettu valtion, ts. kansa­kunnan
haltuun kaikki tehtaat, kalk­k
i kaivokset, metsät Ja luonnonresurs-sit,
jotka ennen olivat porvarien omai­suutta.
Mutta tämä el estä neuvosto­kansalaista
rakentamasta itseUeen o-maa
taloa, ostamasta omaa autoa
(jahka niiden tuotanto lisääntyy), r a ­kentamasta
omaa kesähuvilaansa .Jne.
.'HLllainen omistusoikeus on mahdollis­ta
Ja se on tänä päivänä käytännössä
NeuvostoUitpssa, Mutta Neuvostolii­tossa
c i voi kukaan rakentaa itselleen
yuokrakasarmia j a elä^ toisten ihmis­ten
maksamilla 1 vuokrilla., Kukaan
el voi yksityisesti omistaa tehtaita t a i
muite tuotantolaitoksia, joiden ^
Iäisten kustannuksella he eläiära
mukavasti laiskotellen.
Kukaan ei enää kiellä, etteikö Neu
vostoliitossa ole nostettu naisia mi»
ten rinnalle tasa-arvolsiksi
siksi. Mutta se on kuulemma
naisellista".
Kun Mrs; Rodd vleralU täälli
buryssa hän kertoi ulkomaamai
laan tavanneensa neuvostolaisia
kenraaleita, everstejä, lakinaisia.
käreltä Ja insinöörejä, jotka
asioissaan ovat yhtä naisellisia
kuka tahansa meistä".
Palataksemme vielä takaisia
men Ja Neuvostomton välisiin
sUhteisUn, allemerkinnyt haluala
delleen kysyä tuttavaltaan '
yritteUJältä: Miten olisi käy^t
men kansan sodan jälkeen, cHel
saatu NeuvostoUltosta leipää ja
nokkelta, kivihiiltä jne.?
Mitä tapahtuisi Suomen t;
noilla. Jos kaupankäynti NeuvoRo
ton ja suomen välillä tyrehtyiri-vaikkapa
vahi huomattavasti -
si? Ja mitä tapahtui niille
tuksiHe, mitä sotien edellä ^
annettiin siitä, että eUci ^
toa voiteta nUn "suomalaiset
taan Siperiaan?" ,
Näihin kysymyksiin kun T*rt«i
siUoln nähdään myös se, ml*»
totta sekään, että "kalkki^
pelkäävät Neuvostoliittoa",
nhnlttäin on. että kansandi
tien lisäksi Suomessa on lukois*»'
loisia porvareltakin — aina
presidenttiä myöten - i o * * » ' .
tuvat vallan tolsclb t-ivalla tal»n j
aymyksccn.-Känsäkoura.