Vapaus, October 18, 1951

              5skin On»
ottalo leoiijj
ttavät «at?.
LIU'
»idlng
Ingln
I Insulailoa
CO,LTI
lal 5-7394
lerland St.
Onla
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Veden merkitys
karjan ruokinnassa
KJrJ. tri HUUGO NIINIVAARA
iiiittävän veden saanti vaikuttaa
nttoisevasti kotieläintemme tervey-
^ ja tuotantoon, kirjoittaa tototeri
gmigo Niinivaara PienviljeUjälehdes-
Johtuu mieleeni eräs vuosia sitten
Bttunut tapaus, joka mielestäni sat­tuvasti
kuvaa veden merkitystä karjan
fnoktariassa. Erääiiä talviaamuna tu-
]eP luokseni hätääntyneenä naapuri-oökin
emäntä, joka kertoi ainoan leh-nänsä
sairastuneen. Tuntomerkkinä
oli syömättömyys. Kävin palkalla ja
totesin, etteivät lehmän vatsaäänet
olleet säännöllisiä ja turpa pii
Tip>7sin emäntää aluksi tarjoamaan
]diinälle. vettä, jos se ehkä maittaisi.
Lehmä joi kipollisen jä pyysi katseel­laan
lisää. Juotuaan tarpeeksi lehmä
alkoi kiireesti syödä heinää. Kas tuo­ta!
huudahti emäntä. Käskin tytön
aamulla juottaa lehmän, mutta se pii
jäänyt tekemättä. Pääasia nyt oli, et­tä
lehmä oli parantunut ja melko vaa­timattomalla
lääkityksellä.
Edellä mainittuja tapauksia saattaa
tapahtua usemkin kyivina aikoina,
jolloin vedestä on puutetta. Sania kos­kee
tällöin laiduntamisaikaakin. Kun
tuotanto riittämättömän vedeiisaäii-nin
vuoksi voi huomattavastikin las­kea,
lienee paikallaan ottaa lyhyesti
puheeksi otsakkeessa merkitty asia."
Ennenkuin kotieläintemme ruuan­sulatuselimistö
ryhtyy irfeittämään
rehuista niiden sisältämät ravintoai­neet
ja muokkaamaan ne verenkier­toon
imeytymistä varten sopivaan olo­muotoon,
tarvitsee se tätä toimintaan­sa
varten tietyn määrän vettä. Eläin
ei — enempää kuin i h m i n e n k ä ä n -
elä siitä reihusta, jonka se on nautti­nut,
vaan niistä ravintoaineista, jotka
se pystyy syömästään rehusta irfoittä-maan
ja sulattamaan. Rehut — tul-
OntarlA Juaan ruuansulatuskanavaan — jou­tuvat
sen eri osissa mitä moninaisem­man
sulatuskäsittelyn alaisiksi. Tässä
Bilatustyössä ja yleensä kehoni talou­dessa
on vedellä korvaamaton merki­tys.
Se helpottaa jo suussa ruuan
e Co.
NEITA
IlTTOREITA
ur. Ontario
&ta
meidän
)eita.
IPANY
Ontario
cturing
no ;
kaappeja
issa
myv
eitä
itetuksen
JJA
48% naisille.
lelin 5-9479
jpan
roJA
:EJA
ORS
pureskelua J& edistää. pureskelupaUa
helpompaa kulkua nielussa ja: liuku­mista
ruokatorvea myöten vatsaan.
Veden mukanaolo, ruuansulatustyös-sä
on senkin vuoksi välttämätöntä, et­tä
ruuansulatuskanavassa erittyvieii
ruuansulatusnesteiden tärkeimmät o-saset,
käyteaineet, vaikuttavat ainoas­taan
liuoksissa. (Niinikään sulaneet ra­vintoaineet
voivat ainoastaan hyvin
liuonneessa muodossa tunkeutua suo­len
seinämien läpi verenkiertoon. Jol­lei
tätä varten ole riittävästi vettä,
joutuu ruokamassa ennen aikojaan
kulkemaan ruuansulatuskanavan lä­pi,
jolloin siinä olevat sulavatkin ra­vintoaineet
poistuvat ihyödyttömihä
keihosta. Mitä tärkein tehtävävvedel­lä:
on vielä kehon taloudessa senkin
vuoksi, että sen avulla erinäiset pala­mistulokset
ja-muut vaarallisetkin
kuona^aineet poistuvat käiosta Joko
virtsana, vesihöyryn mukana hengi­tettäessä
tai ihien mukana. Niinikään
on vedellä merkityksensä — elämän
säännölliselle kululle — kehon läm­mön
tasaajana. Kehon lämmön pyr­kiessä
kohoamaan yli säännöllisen ra­jansa,
vesi muuttuu kaasuksi ja haih­tuu
sitten vesihöyrynä Ihon ja keuh­kojen
kautta pois kehosta ja samalla
sitoo liikalämmön, joten kehon oma
lämpö pysyy normaalina.
'Veden moninaisista tehtävistä joh­tuu,
että sen puuttuminen .on omiaan
häiritsemään eläinten aineenvaihtoa
ja siten niiden terveyttä ja tuotantoa.
Varsin suuria h a l t i j a Ja keskeytyksiä
tuottaa veden puute nuorten eläinten
kasvussa ja kehityksessä. Veden tar­ve,
kuten kokeista selviää, vaihtelee
paljon eri kotieläimillä. . Se riippuu
monista seikoista, esim. lypsykarjalla
maidontuotannon suuruudesta. Ve­den
tarve on Keller'in mukaan yhtä
rehun kuiva-ainekiloa kohti keski­määrin
seuraava:
NÄÄ. DESIGN-OF-THE-MONTH
An " N H A best seller", this
charmin? bungalow would' be a
fashion Teader in. any r^idential.
district. : It häs been designed
tp • meet today's demänd for
economy through the judicious
use of a limited aniount of floor
area and provides five full-size
standard rooms and bathroom
«ithin exterior dimensibhs of 37
feetby31 feetnineinches; ' ]•/•
The design follows simple.Knes,
deviating only slightly from the,
dollar-saving rectangular: house
pian' for the living röom exten-
Bjon which adds a hote ,pf dis-tinctiöh
; to an exterior . which
might otberwise appear bare.
. kitchen is large enough for. a
dining nook butif more space is required for serving meals the living
room may do double duty.as a living-dining room. The large window
areas enbanoe the appearance vrhile the porch arrangement provides a
protected front entranee.
, One of the prime conaiderations in planning the room arrangement
of a bungalow is the separation of the sleeping quarters from the remainder
of the house. This has been aceomplished in this plän through location
of the basement.stainvay and bathroom which effectively separates the
bedrooms Irom^ the living section.
For estimating purposes the area of the house is 1,008 square feet
and the Gubic contents are 21,160 cubic feet.
Working-dravnngB for this pian, knowB ^as Design No. 60-2, are
available from any offioe of Central Mortgage^nd Housing Corporation
8t minimum cost. • . •
Emil Zatopek kertoo
urheilijaksi tulostaan
A compact, convenlently located
Lypsykarjan jalo.sfamisessa saavutettu
erinomaisen hyviä tuloltsia N-liitossa
Sika .; 1...... 7—fl kg. vettä päivässä
Lehmä .. 4—6*. „ -
Hevonen ja
' lammas . . . 2—3 „ „ „
Paras Joululait ja
Suomeen on edelleenkin
Tanskan paketti!
nysi määrä (kahvia minkä saa
ilman tullia lähettää Suomeen. Ja
taatusti hyvää kahvia. Paketit
menee nopeasti ja hyvässä kun­nossa
perille ja ovat halpoja sisäl­töönsä
nähden. Yli 6 vuoden k i i -
tettärträ palvelu takeena. Kaikki
paketit edelleenkin vakuutuksessa.
•"SAIMAA" — $6.50
2 feg. paahtamatönta exträ prima
.kahvia.?
"OLYMPIA" _ $7.70
l kiloa paähtamatontaMedeliin
kahvia, 4 Ibs. riisiä, 1 Ib. rusinoita.
"FENNIA" — ^.40
4 Ibs. paahd. kahvia papuina, 1 Ib.
pusseissa. 3 Ibs. riisiä, M Ib. luumu­ja,
11b. rusinoita; ; .
Lähettäkää ajoissa! Älkää
jättäkö viime tinkaan!
Mman (Regist'd)
SiUte 338 — Dominion Sq. Bidg;,
Montreal, Quebec
(Ruokinnassa käytetyn vesimäärän
ylittäessä . eläimen tarpeen keräytyy
kehon kudoksiin siksi suuria neste­määriä,
että-niiden toiminta veltostuu
Ja keho pöhöttyy. Sllloto laimenevat
myös ruuansulatusnesteet ja, niiden
sulattamisteho heikkenee. Tästä syys­tä
eivät liian suuret vesimäärät ole
ruokinnassa tarkoitustaan vastaavia'.
Kun senvuoksi pierivlljelijäin eniän-nillä
oh joskus tapana tarjota Ichmll-leen
jaulK>annos runsaaseen lämpi­mään
veshnäärään sekoitutettima, se
ei suinkaan ole tarkoitustaan vastaa­vaa.
Sitäpaitsi eläimet useimmiten
itse huoleihtivat riittävästä yedentar-peestaan
sitä saatavissa. Tästä syys­tä
nykyään jo laajalti käytännössä
olevat itsetoimivat vesikupit ovat hy­vin
tarkoitustaan vastaavia. Ne ovat
h. 3% litran vetoisia. Niiden pyöreät
piirteet tekevät ne sekä mukaviksi
juoda että puhdistaa, helpolttaen si­ten
hoitotöitäkin.
. Edellätuli mainituksi. «Bttä eliäntu»
veden tarve riippuu monista seikoista.
Erikoisesti on muistettava, että tuore-rehuruokinnan
aikana eläimen suora­nainen
vedentarve on luonnollisesti
pienempi kuta kuivaa refhua käytettä­essä.
Yleensä ei tarvitse pelätä, että
eläimet vapaan veden käytön aikana
sitä liiaksi nauttivat, joUel Janoa ole
esim.. runsailla suolä-annoksilla kil-
Uonivaotlneo praktilkk» Euroopan baomatnimmins aalnuUoti»
ERIKOISALANA sististaudit. naisten, lasten Ja vcnerteet Uttdit.
Nielurisat leikataan :uudeliamene1#lmällä kivuttomasti
. Ilman veren vuotoa.
Vutasnottotnnnlt: Kello 3—S ip.
«37 PARH: AVE. rOH. HArboar 7623 Bfootresl. <taia.
«to
Onl.
Olemme saaneet uuden lähetyksen
SEVERI ALANTEEN .
SUOMALMS-ENGLAOTILAI&TA tl
S A N A K I R J AA
FINNISH-ENGLISH
DICTION ARY -
^Tämä sanakirja käsittää 957 sivua, ollen täydellisin ja
monipuolisin Suomalais-Englantilatnen sanakirja mitä
on saatavissa.
..Englanninkielen oppimiseen suomalaisille siirtolaisille
^ssa maassa on se kieltämätön sanaväline. Myös Cana-
°assa syntyneille suomalaisille lapsille jotka harrastavat
ja haluavat säilyttää äidinkielen, on tämä sanakirja tär-
«ea olemassa.
mJSI HINTA $12.00^
Tilatkaa osoitteella: • •
, VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. ,
f J- Q. BOX 69 - SUDBURY. ONTARIO
Neuvostoliitossa on viime vuosien
aikana saavutettu hjrvlä tuloksia kar­jatalouden
kehittämisessä. Karjan l i ­säämiseksi
laadittu viisivuotissuunni­telma
on täytetty ja yUtetty ja karja­talouden
kehittämisessä sodan edellä
saavutettu taso on jo kauan sitten si­vuutettu,.
Tiedemiehet ovat yhdessä
kolhoosien ja neuvostotUojen karjan­hoitajien
kanssa kehittäneet monia
uusia, erittäin tuottoisia karjarotuja.
Kolhooseissa ja neuvos^otiloilla suo-;
rltettavan karjan jalostamisen tarkoi­tuksena
on karjan töottoisuuden kai­kinpuolinen
lisääminen. Tällä alalla
saavutetuista tuloksista antaa hyvän
kuvan Kostroman alueen karjanhoita­jien
ja karjan jalostajien työ.
Vielä viisitoista vuotta sltteii alueen
kolhooseissa oli paikallisia huonolyp-syisiä
lehmiä, jotka eivät .mitenkään
tyydyttäneet kolhoosien tarpeita. Sik­si
alueen kolhoosit Ja neuvostotlla
"Karavajevo" ryhtyivät nykyisen
eläintieteeh tohtorin S. Steinmanin Ja
•hänen apulaistensa johdolla jalosta­maan
paikallista karjaa. Tämän ne
suorittivat risteyttämällä paikallisen
fodun &chwyzilal8rotuun Ja paranta­malla
karjanhoitoa. Tulos oU loista­va,
sillä kolhoosien ja neuvostotilojen
lehmien lypsäväisyys lisääntyi 2—3
kertaiseksi. Niinpä esim. 'KarävaJe-vo"-
nimlsen neuvostotilan lehmien
kesklnkertataen lypsäväisyys nousi
6,310 kiloon -vuodessa. NeuvostotUal-la
saatiin kehitetyksi lehmiä, joiden
utareet ovat erittäin suuret. Parhai­den
lypsylehmien utareiden ympärys­mitta
on 1.5—1^ metriä ja niiden
paino 25—28 kiloa, ts. puolta suurempi
kuin Jalostamattomilla lehmillä.
'Karavajevon" parhaat lehmät lyp­sävät
keskimäärin 10,000—14,000 kiloa
vuodessa Ja n. 100,000 kiloa elämänsä
aikana. NUnpä esini. "Opytnltsa"-
nimtaen lehmä oh 15 vuoden aikana
lypsänyt 105,000 kiloa maltoa, Ja
•Katja" Ja "Balgodaf-taimiset lehmät
yU 100,000 kUoa.
Myös vuorakausittainen lypsymäärä
on hyvto korkea. Niinipä esim. Dom-shinta
siitoslaltoksen "'yena"-nimlnen
Jaroslavialaisrotutaen lehmä, lypsää 80
kiloa vuorokaudessa. Ja'' "Lenta"-,
"Fosludhnitsa"- yjn, lehmät lypsävät
ISMO kiloa vuodessa! •
Erittäta tärk?ätä on, että hyviä lyp-symäärlä^
i saada vain joiltakin har­voilta
lehmiltä, vaan monien kolhoo­sien
Ja neuvostotilojen koko lypsykar­jalta;..•,.
.••
On yleisesti tunnettua, että Euroo­pan
parhaimpina pidetyt hoUantilais-rotulset
lehmät lypsävät 4,500—5,000
kiloa vuodessa maidon rasvapitoisuu­den
ollessa 3.4 prosenttia; Kolhoosien
ja neuvostotilojen karjanhoitajien ja- | sen tuli mainostaa Bata-yhtiötä.
lostamien kostromalalsten lehmien
tuottoisuus on 5,000—6,300 kiloa vuo­dessa
ja niiden maidon rasvapitoisuus
3.9 prosenttia. Esimerkkinä matait-takoon
Kostroman alueen kolhoosi
'Lokakuun 12-vuotispaivä". Sen 100-
pälsestä lypsykarjasta on 34 sellaista
lehmää, Joiden vuotuinen tuotta on yli
6,000 kiloa. Kolhoosissa on tosin sel­laisiakin
lehmiä, jotka lypsävät 9.000—
11,000 kiloa vuodessa.
Karjanhoitotöidcn koneistaminen Ja
karjafannien täydellinen sähkölstäml^
nen helpottavat suuresti, karjanhoita­jien
työtä ja luovat mahdollisuudet,
joiden vallitessa he voivat uhrata
enemmän aikaa varsinaiseen karjan­hoitoon,
— SIB.
hoitettu.
' SaadakseQune selvemmän käsityk^r
sen kehon tarvitsemasta''veslmiUirästä
mainittakoon,'että kehon aineosista n .
50 % on vettä. Ruuansulatusnesteiden
muodostumiseen — nekin ovat pääa-
'slassa vettä — tar^taan melkoisia
vesimfiärlä.. Kokeet ovat-osoittaneet,
että hevonen kauroja syödessään erit­tää
n. 2 kertaa Ja heiniä pureskelloi-saan
n. 4 kertaa rehoi^ i^inomäärän
sylkeä. Vuorokauden kuluessa hevo­nen
erittää «ylkeä aina 40 kiloon ja
lehmä 60 kiloon astL PÖltai bengltj^-
sen kautta vesihöyrynä Ja hikenä pois­tuvaa
vesimäärää erittyy virtsana —
sekin on pääasiassa vettä — kehosta
poistun hevosella n. 4—6 kg Ja lehmäl-,
lä 20-425 kg. _:..}'•
lEdellä olevasta ptatapuolisesta uri­tuksesta
käynee kuitenkin sfeivlllc, et­tä
riittävän veden saanti vaikuttaa
ratkaisevasti kötieläliitemine tervör-
.teen^ joiiden toutannon suuruuteen ja
Biten Jcodco rlcotidiUntaloudcnkonnat-'
Minä matkustan Greyhoundilla
koska minä voin rentoutua kuu­luisassa
LINJA-AUTOSSA
Te myöskin nautitte matkustamisesta
Greyhoundilla Te pidätte Orey-boimdin
ammattitaitoisten ajurien
kohteliaisuudesta, kanssamatkusta-
Jienne naapuruudesta, sekä erikoisesta
muka-vuudfcsta, huolettomuudesta Ja
halpuudesta. Greyhoundilla on JO­TAIN
SELLAISTA, mikä tekee mat­kustamisen
YSTÄVÄLLISEKSL
Näytteitä muätamlsta matfcalipnlxta
SUDBURYSTA:
BOSTON, MA8& ..$194)0
NEW YOBK 19.25
DETBOIT 15.95
CHICAGO . . . . . . . . ...... 18.10
1)0% säästö edestakaisissa lipuissa
UNION BUS
151 Elm St. E.
Sadbory, Ont.
mheUn 5-5671
DEPOT
G R E Y H O U N D
TySfcanuD SanonuiD edostajso
klrjoitnluen mestarljooksija Emil
Zstopcklsta. 8e on budltta_vUme
syyskuiisss toiishtimeen baastat-
Celon perusteella. ^
Emil Zatopekin. olympialaisten 10,'
003 mn voittajan/5.C00 Ja 10,000 mn
Curoopanmestarin Ja 10 kmn maail­manmestarin
nimi on hyvin tunnettu.
Helmsenin Urheiluhallissa, Jonka Paul
H. . Helmsen on perustanut Yhdys­valtoihin
on vuodesta 1896 lähtien
kaiverrettu kultaiseen tauluun Jok^
vuosi kunkin maanosan parhaan ur­heilijan
nimet. Eurooppaa ovat mm.
edustaneet sellaiset nimet kuin uimari
Taylor vuonna 1908, Paavo Nurmi V.
1922, tennispelaaja qochet vuonna
1929, kymmenottelun voittaja Sievert
vuonna 1934 Viljo Heino vuonna 1945
hollantilainen naisurheilija Blankers
Koen vuonna 1948 Ja vuonna 1949 kai­verrettiin
tauluun Emil Zatopekin ni­mi.
Zatopekista on kirjoitettu paljon.
Eri: lehtien reportterit ovat kaikilla
mahdoUisUla kielillä asettaneet Zato-pekille
monia perii^rahjalsla kysy­myksiä.
Kalkki ovat tunnustaneet,
että tämä ihmeellinen ^nnätysmles on
tavattoman vaatimaton, vilpitön Ja
inhimillinen henkilö. Hän on' aina
halukas kertomaan Jokaiselle elämäs-!
tään ja siltä tavasta, millä hänestä
tuli urheilija. Voimme myös lukea
hänen turheilu-urastaan tshekkiläises-,
tä kirjasta "Vitzestyl ;vule""Tahdon
voitto".
Hän on kirvesmiehen poika, kir­vesmiehen.
Jolla oli varsin kova elä­mä.
"Lapsuuteni ei ollut helppo",
kertoo Zatopek meille; "Kun oUii
viisitoista vuotta vanha, aloitin työs­kennellä
ZUnissä. (nykyisin Gottval-dov)
— tämä oli vuonna 1937 — missä
minä työskentelin työläisenä Batan
tehtailla. Sain varsin hyvin tuntea;
mitä kapitalistinen järjestelmä^mer-kltsee,
sillä Bata oli suurlsuuntal-;
nen yritys. Kalkki tehtiin 'asiantun­tevasti'
nihi, että Batalle saatiin pur
serretuksi niin paljon kuin mahdol­lista
hyötyä. Nuorten polkien kas­vatus
oli siinä majatalossa, jossa mi­nä
oleskeUn, Järjestetty itävällä, Jonka
tarkoituksena oli tehdä pojista totte­levaisia,
mielikuvituksettomia Ja so­keasti
kiintyviä oliolta — marjonet-teja
kapitalistien kiäsiin."
"Urheilullakin oli sama päämäärä,
Jo-:
ka vuosi Jäirjestettiin 1400 mn Juoksu
Zillnln ympäri. Johon minä otin osaa
äärimmäisen vastenmielisesti. Ylei­sen
vastenmielisyyden voi havaita sii­tä
tosiasiasta, että noin tuhannesta
kUpalUJasta vain 60 juoksivat loppuun
asti.''Minun onnistui sijoittua tc#>
seksi. Kilpalhi el Jättänyt minuun
minkäänlaista kiinnostusta urheilua
kohtaan, minä vieläpä sanoin, että
tämä kerta sai Jäädä viimeiseksi ker­raksi,
kun juoksen. Myöhemmin kui-tenkhi
pialasin ympärijuoksuun/koke­nut
ohjaaja otti minut huostaansa ja
hiin minä aloin harjoitella yleisur-heilua."
On mielenkiintoista havaita, että
Zatopek Juoksi aluksi lyhyempiä mat­koja.
Vuonna 1942 — kaksikym-mentävuotlaana
— hän Juoksi ISOO
mn matkan ajassa 4.14.4. Samana
vuonna hän paransi tulosta prahassa
4.13^. Vuonna 1943 häh voitti Vlkr
tovlcessä opettajansa «aluzln ajalla
4.07.4 Ja lokakuussa 1943 hän voltti
Bohemla Mbravla kilpalltm ajalla 4.01.
Tämä Juoksu osoitti sen tosiasian, et­tä
ei ainoastaan nopeus vaan myöskin
Järjen käyttäminen kilpailussa olivat
ehdottomasti hyviä Ja Smil todisti
Itselleen, m i t ä voimakas tahto, päi­vittäinen
harjoittelu millä ilmalla
hyvänsä, edellytykset Ja olosuhteet
voivat saada aikaan. .
Vuonna 1944 h ä n Jatkoi itsensä ke­hittämistä
edelleen. Syyskuussa Juok­si
hän 1500 m ajassa 359,5 Ja 3 km
ajassa 828,8. Hänestä tuli Tshekkos­lovakian
ennätysmles 3 kmn Ja kmn
matkoilla. Jolla hän saavutti ajan
14S5, m i k ä oli 20 sekunttia parempi
entistä Tshekkoslovakian ennätystä,
sek& 2 kmn matkalla hän saavutti
ajan 5.35.
Sen jälkeen kun Rmainen Armeija
vuoden 19^ touikokuussa oli suoritta­nut
vapauttamisen Ja kun Tshekkoslo­vakian
Icansa oli perustanut demo­kraattisen
Tshekkoslovakian Tasaval­lan,
Zat<^pek Jatkoi urhelittkykyjensä
kehittämistä. .Hän harjoittelee Joka
päivä, sMnnöUlsestl ja väsymättömä»-
tL Hän tutkii mahdollisuuksia, ko­keilee
harjoittelunsa vaikutusta. 8e,
että hän alituisesti pystyy parempiin
Ja parempiin saavutuksiin, on huo­lellisen,
yohxune myös sanoa tieteelli­sesti
Johdetun, valmistelevan työn
tulos,
Vuotua 1946 tuli Buotshi ylelsurhel-lujoukkue
Prahaan. Zatopek Juoksi
siindinla vastaan 3 km. Hän jäi toi­seksi,
mutta laski Tshekkoslovakian
ennätyksen 8.26,8. Hän rikkoi en­nätyksen
seuraavan kerran Brnossa,
misii& h ä n Juoksi hollantilaista Juok­sijaa
SUJkhulsia vastaan. Hän el
voittanut, mutta Juoksun tuloksena
pii sekä uusi Hollannin ennätys 8.15,5
että TähekScoslovaklan ennätys 8.21.
iSeuraavissa Kuroopan yleistulieUu-mestaruuskilpailulssa
Oslossa elo-r
kuussa 1046 Emil Juoksi 5 km Ja oli
viides ajalla 14:25;8. Hänet ToitettUn
nlmfkksapga toistelussa muutonuila
ennusti hänelle lupaavaa tulevaisuut­ta.
Tie Jatkoi cdeUeen. Tarkavtel-kaamme
mnnUunI» pälväyksU: >
Helnäkoa 1947. Praha — 5JDQ0
m. 14.08;S Koskelan. Hebuträmin
J» Nyberttn cdeUä.
UelnftfcDa 1M7, Helsinki ~ 5,000
m 11.15.2. voittaa Heloon.
Lontoon Olympialaiset 1948
10.000 293.6 — Zatopekista tidl
Olymplalalsvolttaja Ja enn&tysmles
— 5.000 m Zatopek toinen Bclffin
Jälkeen 14.173.
1949 — 10.000 m Ostra-van
työläisten edessä rikkoo Zato-pekllelnDn
maailmanennätyksen.
^ 1949 Helsinki — 10,000 m ensim­mäinen,
voittaa i Heinon ajalla
29.55.
Syyskuu 1949 H :ki — 10.000 m
llelnp. Juoksee uuden maailman­ennätyksen
29JS7.2.
Lokakuun 1949, Vllkovice — 10,-
000 m Zatopek rikkoo maailman­ennätyksen
29Ji7,2.
Elokuo 1950. Bryssel — 10,000
ro Zatopeks aavuttaa anden maa-
' llmanennätyfcsen 29.12 — 5,000 m.
Zatopek voittaa Relffin ajalla
' 14.03, uusi Tshekkoslovakian ennä.
tys.
- Syyskott 1950 Torassa —. 10,000
m 29.02,6, uusi maailnunennätys.
Elokuu 1951 BerUlnlssä festivaa­lissa
— 5,000 m 14.tl,6.
. Syyilkun 1951 Prahassa — 10,000
m. 29.29,8.
Väsymätön valmistava työ. säännöl­linen
harjoittelu ja sitkeys ovat niitä
tekijöitä. Jotka vaikuttavat Zatopekbi
suuriin saavutuksiin; El ole epäi­lystäkään,
etteikö %än ole yksi kaik-kien
aikojen parhaista urheilijoista;
J a se, mitä me hänessä pidämme eni­ten
arvossa on. että hän on. syvästi
klUitynyt kansaan. Josta hän on läh­töisin,
että hän rakastaa uutta Jär­jestelmää.
Jonka rakentamista hän
Itse auttaa. Myös nämä seikat an­tavat
hänelle suurina Jännityksen;
hetkinä moraalista voimaa.
Zatopek on ryhtynyt innokkaasti
harjoittamaan nuoria urheilijoita, eri­tyisesti
kaivosoppipoikien luokassa
olevia. Hän haluaa harjoittaa koko-:
luiisia Joukkoja lahjakkaita tulieili-
Jolta ja tulevia ennätysten rikkojia;
Hän jakaa heidän kanssaan voittor
jensa salaisuudet ja selittää heille
oman harjoittelunsa ' menetelmän.
Kun hän oli viimeksi Suomessa, hän
sanoi toivovansa, että seuraavan ker­ran
Helsinkiin ei tulisi vain yksi Za-;
topek vaan kymmeniä Zatopeklä.
Ja kon häneltä kysyttiin, mitä
mieltä hän oli ttrheiUJolsta, Jotka i
vuonna . 1949 olivat lähteneet
Tshekkoslovakiasta, h&n vastasi:
"Voimme urheilijoissakin havaita
moraaliselta tyypiltään kahdenlai­sia.
Kapitalistisella moraalllUva-rustetnt
eivät voi tulla toimeen uu­den
kehityksen kanssa. He tahto­vat
tehdä rahaa urheilusta Ja ovat
sen vaoksi Jättäneet maansa. Me^
Jotka olenune lähtöisin Icansasta Ja
rakennamme uutta Järjestelmää —
> me Jäämme. Me olemme suurena
enemmistönä Ja me työskente-
: lemme innokkaasti yhdfnmukalsen
fyyslillsen knlttnurlnune hyväksi!'
Me emme orhelle hyödyn Ja rahan
vaoksi, vaan työskennelläksemme:
tehokkaammin maamme Ja rauhan
pnolesta." ^
64,288 allekirjoitusta
saatu Torontosta
Toronto. — Täkäläisen rauhanneu­voston
sihteeri mrs. LUibie C. Park on
ilmoittanut, että Toronton alueelta on
tähän mennessä saatu 64.288 allekir­joitusta
viiden enurvallan rauhanso­pimusta
koskevan anomuksen alle Ja
että kaikkia allekirjoitusten keräyslis­toja
ei ole vielä palautettu. Hän
kehoittaa kaikkia, jollia on näitä lis­toja,
palauttamaan ne mahdollisim­man
pian, että Ottawaan menevällä
lähetystöllä olisi käsUlä mahdolli­simman
täydelliset luvut. Sitä ennen
pitäisi valmistaa yksityiskohtaiset t l -
lastot tJc. 24 pnä kokoontuvaa Toron­ton
Rauhanneuvostoa varten. Kii­rehtikää
siis listojen palauttamisessa.
FOOT&GORINGLTD
Takootoksla • kUate&Blstd»
XUnfelniisiSlaiD^
PVHELOi «-4092
02 Elm St. B., Bodboiy, Ont
RAPPAUS- JA STUCCO-TYÖN
MESTAREITA
i&
3-4901 Sudottxy
Torstaina, lokakuun 18 p. . Thursday» Oct 18,1951 , Sivis:$;
rt
ONKO TEILLÄ .
Raiiovaikeuksia?
Antakaa REINO HYTm [
ottaa niistä huolit
Reino' saapui hiljattain 'Suomesta Ja
hänellä on hyvä'kokemus KadrotOls-sä.
Pistäytykää "tTATONISSA Ja<
esittäkää Radiopubnanne. mn te->
: kcc parhaansa antaakseen teiIIe:,no^;
pean Ja tyydyttävän' palveluksen.
<^^T. EATON
SUDBURy<BRAHCH
EATON'S Radio Depaxtmmtt
Basemeni ' -
mm
m
•«MJ*'
MUNITUS-MÄSKI
on munatuotannolle välttämätöntä
5HURGAIN
mmm
mmi
«li
K-ii
mm
i i l i i f i
ml
1
AU»HOIISE E. GHARETTE & SQI^
O JAUHOJA • JYVIÄ «(REHUJA^ tt» ,
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN ^
186 Louis St. Puh. 8-0531 St
m
JUOKAA.
SILVER
FOÄM
VIRVOKE-JUOMIA
TILATKAA
YKSI
LAATIKKO
TÄNÄÄN
SUDBURY BREW|N0 and COMP^ANT
PUHELLIINN' '*7561?^^ÄiS
1
I
'-'hi
'mm.
mi
I i i i I
'MMM