Vapaus, March 14, 1953

              Sivu 2 Xauahtaina, luäalisk. H p. — Saturday, March 14,1953
j
f
• f '
Omn « t f*lim]«b CasadBass, E s -
ttiUUbed 1 ^ . e, 1917. Autborized
a« 6eeond c l a » m a i l by ibe Post
O f f i c e D e p a i i n e a t , O t t a v a , P u b -
lUbiRS tbriee veekly: Tueedayfl
IburBdB]» a n d S a t o r d s j » hjr Vapaus
FUbUsblsgr Company Lt<L. a t lOOrlOZ
E l f f l S t . Sudbuty, O n t , Canada.
Telcphones: Business Office 4-42tA
£d)torlal Office 4>4265. Manager
E. Sufcsi. E d l t o r W , E U m u L M a i l i ng
address: Box C9, Sudbury. O s t a i l o,
Aavertisms rates upon appilcätiaa.
T r a n s l a t l o n tree ot dhirge.
T I L A U S H I N N A T ;
Canadiissa: 1 vk. 7JOO 6 k k . 0.79
3 k k . 2.25
Y h d y s r a l l o l B s a : i vk. 8i)0 6 k k . 4 20
Suomessa 1 Vk. 8.S0 6 k k . 4,7S
1
Totuus on tarua kummempi
'Maaliskuun 9 pnä saatiin lukea AI': n ''tarusta", että Eisen-lunrerin
mOjoneeriballituks^ valtiosihteeri John Foster DuUes o l i
^ "tervehtinyt" J . V . Stalinin kuolemaa seliltämällä, että '^Stalininpa-heellisen
(malignant) vallan päättyminen, antaa maailmalle pärent-inan
mahdollisuuden rauhaan" — ja että "Stalinin halu tulia m a a i l '
manlaajuiseksi yksinvaltiaaksi, pani esteitä hallitusten ja kansojen
rauhantahdolle".
sen vuoksi, että haluaisimme "Stalinia
puolustaa" — sillä hän ei meidän puolustustamme tarvitse — vaan
v^itotuaden selville saamiseksi.
:^VIliamielisellä mielenilmaisullaan mr. Dulles myönsi asiallisesti,
^ettäXeninin rinnalla Stalin oli Neuvostoliiton suurin ja nerokkain teo­rian
ija käytännön johtaja. Ja mikä oli heidän elämäntyönsä tulos?
^^Järjestettiin ihmiskunnan historian suurien vallankumousten kaik­kein
suurin sosialismin ensimmäinen läpimurto. Leninin j a Sta­l
i n in Johdolla perustettiin ensimmäinen sosialistinen jnaa missä ei
: ykisi il^minen voi enää riistää toisen työn tuloksia. Leninin kuoltua jäi
1 Stalinin, ja hänen puoluetoveriensa hartioille edesvastuu tämän sosia-
^listisen maan kehittämisestä, jotta toteutuisi ihmiskunnan parhaim-muodostuisi,
tilanne missä kaikki ilimi-
; set saavat kaikkea tarpeittensa tyydyttämiseksi. Poliittisesti voidaaii
väitellä siitäi kuinka pitkälle ja tehokkaasti -Neuvostoliitto on Stali­nin
johdolla edistynyt tämän korkean ihanteen tavoittelussa — mutta
kukalap ei voi kieltää sitä tosiastaa, etteikö yllämainittu tavoite tulkit­se
ihmiskunnan valtavan suuren enemmistön syvällisempiä toiveita.
iKieltää ei liioin voida sitäkään, etteikö Neuvostoliitossa ole jo lope-tettti-
äunistyön riisto, pienen omistajaluokan taholta ja samassa yh­teydessä
poistettu työttömyyden kirous ja talouspulat, niihin liitty­vine
«otavalmisteluineen ja^^^
as Jos mitään/ niin Stalinin ylläkuvattu ohjelma on ollut hyvyyttä
TT taloudellista j a henkistä siunausta antava ohjelma —Neuvostolii­ton
kansoille.
A:-::'-Muii!i entäs se "maailmanvalloitussuunnitelma", mistä mr. Dul-les
puhui? Eikö Stalin ole juuri se mies, joka on selittänyt, että -'val­lankumous
ei ole vientitavaraa" — että missään maassa ei tule val­lankumousta,
ellei ko. maan oma kansa sitä halua ja tee? Eikö Stalin
'lif_ ' ollut'se mies joka väsymättä korosti, että "rauhallinen rinnakkaiselo
^ kapitalistisen j a sosialistisen maailmansosan välillä on mahdollista"?
:^*Mcita syytetään propagandan harjoittamisesta Kaukoidässä . . .
.Meillä ei ole mitään tarvetta propagandan tekoon idässä. Kuka hy­vänsä
siirtomaak voi tulla meidän maahamme ja
tutkia miten me hoidamme asioitamme, miten valkor ja mustaihoiset,
• venäläiset j a ei-venäläiset, monenlaisen ihonvärin omaavat iluniset,ja
rkaikki kansallisuudet, .ovat panneet olkapäänsä samaan pyörään ja
• ••oM-ti.'. m
• • t e
••• jSitiS,
m
s?-
kirjeitä i s ne dis ednsfavat hfrioIU3-
Jaln nlelipitdlä. KJr|ee« pfOlsf m*
Joitfaa. lm nObiUiatU, iSO tamsui
• l i i :
tm
II
l i i
i
mm-li:
m.
•Jr
il
iiallitsevat yhteisesti suurfa niaata, tullakseen vakuuttuneeksi siität
^^täiUeidän maassamme on kansojen veljeys todellisuutena, eikä vain
fraasina. Omatessamme niin tehokkaan propaganda-aseen, kuin on
euvosiolilton olemassaolo, me emme tarvitse lainkaan kirjoitettua
puhuttua propagandaa."
'Näin teoriassa. Käytännölliseltä kannalta katsoen nähdään, että
Neuvostoliiton sotavoimia ei ole lähetetty mihinkään muuhun maa­lian,
eikä Neuvostoliiton toimesta ole järjestetty "avustuskampanjaa"
kommunistisen "vallankumouksen edistämiseksi, kuten on Yhdysval­loista
järjestetty Marshallin '/apua" sosiaalisten muutosten ehkäisemi­seksi
Euroopassa ja muuallakin!
Tässäkin tapauksessa Stalinin ohjelma kestää vertailun mr. Dul-lesisin
oman ohjelman rinnalla.
/E^ sosiaaliselta kannalta? Juuri julkaistussa kirjassaan,
missä vertaillaan sosialistisen j a kapitalistisen talousjärjestelmän ke-hityslakeja,
Stalin luo lukijainsa eteen kuvan lähitulevaisuuden tavoit­teesta
missä sosialistisen maailmanosan työtätekevät työskentelevät
ainoastaan kuusi ja vähän myöhemmin vain viisi tuntia päivässä —
missä kaikki kansalaiset saavat keskikoulujen kasvatuksen siten, että
kukaan ihminen ei ole eliniäkseen sidottuna yhteen ja samaan työ-liön,
vaan että he voivat todella vapaasti valita työalansa. Tämän
lisäksi Stalinin tavoitteena on, kansanjoukkojen elintason nopea ko­hottaminen
—-palkkatulojen kaksinkertaistuttaminen — asunto-olo­jen
suuri parantaminen ja lopuksi — elinikäinen opiskelumahdollisuus
kaikille. Stalin selittää, että tällainen on se tie, mitä myöten sosia­lismista
siirrytään asteettain kommunismiin. Tavalliset kadun ih­miset
sanovat sitä hyvinvoinnin ja vaurauden tieksi.
M r . Dulles, sen paremmin kuin presidentti ^iscnho\verkaan, ci
ole kertaakaan maininnut, että hänen tavoitteenaan olisi esim. työpäi­vän
lyhentäminen ja työpalkkojen kaksinkertaistuttaminen. Tosi-
^ia^ssa mr. Dulics ei uskalla näin ''subversiivisia" ajatuksia lausua
edes hallituksensa sisäpiirissä — sillä jos hän niin tekisi, hänet leimat-laisiin^
uuren rahan ''mustaksi lampaaksi'V jolle ci voida mitään hai*
lifustehtävää uskoa! Jos ei asia näin ole, silloin meillä on täysi syy
odottaa mr.OuUesilta lupausta, että Eisenhowerin valtakauden ai­kana
Yhd^-sval tain työläisten työpäivä lyhennetään sanokaamme seit-semäntuntiseksi
ja palkat korotetaan kaksinkertaisiksi!
M taas tulee sodan ja rauhan kysymyksiin, niin New York
Timesin kirjeenvaihtaja Harrison Salisburg kirjoitti helmikuun lopul­la'Moskovasta
:''3Ioskova on valmiina uuteen diplomaattiseen yhteis­toimintaan
Korean sodan lopettamiseksi."
Jouluaattona — rauhan j a byväntahdon juhlamme edellisenä päi­v
ä n ä — Stalin antoi vastauksensa New York Timesin kirjeenvaihta­jan
James Restonm kysymyksiin. Mr. Restonin yksi kysymys oli:
fOletteko te valmiina yhteistoimintaan missä tahansa diplomaattisessa
Täbän osastoon läbetcttylä klrjdiä
elpalaafela. •• • ''•,<'•; ;
:••••'"•••,-•••'.•:•..•' •
VANHAA M tJUTTA
V i e r a i J e a ^ a n Canadassa kävi t a i ­t
e l i j a E l l i Tompuri mydskin S J : n
T i n u n i n s l n osaston i i a a l i U a . jossa l ^ n
ennen esityksensä a l k u a p u h iU seu-r
r a a v a a n t a p a a n : C a n a d a n euotnalai-silta
p u u t t u u t - a u i i a n i s u u t t a e d t y l c s i en
seuraamisessa Ja t a i d e e i v o i päästä
oikeuksiinsa, ellei my&Bkin katsoxno
ole mukana. Siksi esitän^ e t t ä lapset
Tietäisiin Jastenseimeen, h u l l u t p a r a n ­tolaan
j a j u o p o t putkaan.
K a l l d c i Jättävät jälkeensä Jotakin.
T u o n t a i d e v l e r a i l u n jälkeen v i r i s i i n ­nostusta
C a n a d a n ^suomalaisten näyt­tämötyöhön.
Suomesta t uU IjrysUUstä
voimaa Ja näyttämöharrastus täällä
k e h i t t i henkistä puolta. S J : n T i m -
mtnsin osaston näyttämön Johtaja
keksi menetelmän rauhattomuuden
poistamiseksi yleisöstä, esittämällä
muutaman kerran näytelmän " R a u ­hatonta
yleisöä". Myöskin otettihi
käytäntöön näytehnlen esityksen a r ­vostelu
Vapaudessa.
S a i n käsiini k i r j a n " E U l T o m p u r in
A m e r i k a n m a t k a " . Innostuin khrjoit-.
tamaan taiteesta, arvostcUen esityksiä.
M e n i n nUn pitkälle, että k i r j o i t t e l in
"Yleisön osastoon" tästä a s i a s t a " K u l ­k
i j a n " nimellä. Tietoni oUvat vähäi­set,
sUlä o l i n h a n s a a n u r o p p i a v a in
vähän Helstaghi tjröväen opistolla,
s i k s i se l o p p u i . Sitä j a t k o i T . V i r t a r
nen, Joka o l i s a a n u t oppia teatterissa
J a Työväenopistolla. Hän k h r j o i t t e l i
L i e k k i i n , m u t t a kuolema k a t k a i s i e l ä ­mänlangan:
"Uskon C a n a d a n suoma­laisissa
löytyvän s e l l a i s i a , J o t k a v o i s i ­vat
Jatkaa tätä kesken jäänyttä työtä.
O l e n viime aikoina tehnyt h a v a i n ­t
o j a , katsellessani So. P o r c u p l n en
haalilla näytelmien esityksiä, että e s i ­tykset
ovat saaneet k o r k e a n u n a n t a ­son
ja yleisö t u l l u t r a u h a l l i s e k s i ; M e
k a t s e l i j a t olemme kyllä samaa Jouk­koa
k u i n sau T o m p u r i n \^eräilun a i ­kana,
mutta pois ovat Jääneet s e l l a i ­set
huomautukset k u i n s i l l o i n t e h t i in
TbmpurlUe että "mitä nöidänlukua ^ -
nä pidät", k u n hän p u h u i " N u m i r t i -
Buutarien" räätälille. — K u l k i j a .
Entisen fasistin esittämä ehdotus vaalflain
'^uudistamisesta" hyvälcsyttiin parlamentissa,
mutta kansa jatkaa taistelua sitä vastaan
Kysymyksiä ja
Neljättä fcnokautta o n Ilaliass»
k i ^ y alati kUhtyyää talstelo»
pääministeri de Gasperih 'Haali-hulJaiidaUaT
vastaan. Jolla krfs-
Ullfs-demokraattlnen halUtos a i
koo hävittää.parlamentarls-demo-kraattlsen
^Jestdffian Tilmeiset-fcin
rippeet Jattmrata taäkseooi
parlamentisaait s d i enemmistön, J o -
ta se vapailla vaaleilla el enää voi
'saada.' •• > . • • ^ • ' ^ • • .
De Ciasperin onnlstoi a ^ tah­toma
pariamentissa läpi enem­mistön
byväfcsyessä hänen vaalUa?
Idehdotobsensa dramaattisten het^
klen jälkeen. Matta samalla het­kellä
oli poliisien tehtävä Roomas­sa
hyökkäys mlelen^lttajia vas­taan.
Jotka oUvat lähteneet lilk-fceelle
ilmaisemaan Jyikän vas-talanseensa
tätä hnljanslakla vas­taan.
Tuhansia Ihmisia pampofet-tUn
ja pidätettitai,
/Tieto vsalihuijauslaln hyväksy­misestä
s y n n y t t i L u i k k i a l l a I t a l i a s sa
kiihkeän vastalauselilkkeen. Sama­na:
päivänä ryhtyivät melkein k a i k ­k
i e n k a u p u n k i e n työläiset kahden
t i u m i n yleislakkoon. Cataniassa.
Cerignolassa j a m u i l l a k i n p a i k k a ­k
u n n i l l a y l e i s l a k l o kesti koko vuo­rokauden.
/ . •
•.:•••'•• • . • -. ;••
Mitä tämä l a k i sitten sisältää?
Se edellyttää, että puolueet voivat
yhtyä " v a a l i U i t o i k s i " . j a k u n tällai­set
puolUCTyhmittymät saavat M,01
prosenttia, k a i k i s t a äänistä, n i i n Jö
sen perusteella ne s a i s i v a t 65 p r o ­senttia
k a i k i s t a paikoista parla­mentissa.
Tämän mukaan voisivat
esimerkiksi k r i s t l l l l s - d e m p k r a a t t i n e r i;
sosialidemokraattinen, tasavaltaiai-^
n e n j a l i b e r a a l i n e n puolue saada
12.700.000 äänellä 380 paikbaa,
k i m taas oppositio saisi 12.600000
äänellä v a i n 210 paiklcaa. HaJlltus-puolueet
voisivat saada edustajan-p
a r l a m e n t t i i n 33.421 ; äänellä, k u n
ta edustajaa kohden 60.000 ääntä.
S u h t e e l l i s e n vaalitavan vallitessa
haUitUspuolueet saisivat sensijaan
12.700.000 äänellä 300 p a i k k a a Ja
oppositiopuolueet 12.$00.0M äänellä
290 p a i k k a a .
Nämä numerot selittävät, niiksi
de Casperf tahtoo saattaa tämän
Järjestelmän «roimaan. TögUatti p a l ­j
a s t i j o u l u k u u n 8 päivänä p a r l a m e n ­tissa
pitämässään puheeEssa perus­teellisesti
lakiehdotuksen koko t a r -
koitul-^jeh parlainehtaarisen Ja perus­t
u s l a i l l i s en järjestelmän liävittämisen
j a Siirtymisen haFvalnvaltaJärjeiitel-mään.
M i h i n tällä ^»hdätään, s en
T o g l i a t t i p a l j a s t i , sanoessaan:
JänbU himoitsevat
suuiempia sotatu-
Mbpbtia Canadassa
ottava. — t i s ä ä C a n a d a n a l u e t ta
tultanee luovuttamaan Y h d y s v a l l o i l ­le,
k u n s o v i t a a n yhdysvaltalaisten
tsota-asemien baUussolo-aJan jatka»
misesta, o n - a n n e t t u ymmlbrtää paria»
flientiis».
Vastatessaan tiedusteluun sanoi
vii^aatekevä u l k o m i n i s t e r i Brooke
C l a x t o n , että yhdysvaltalaisten v i ­ranomaisten
kanssa käydään neuvot»
t e l u j a Newfoimdlandissa sijaitsevan
T o r b y n t u k i - a s e m a n hallussapitoajan
pidentämisestä. St. J o l m i n edustaja
W. J . B r o w n sanoi, että Y h d y s v a l l at
o n i ^ t ä n y t lisää n i a a t a tukOohdan
l a a j e n t a m i s t a varten. •
leeh. odottaa yUntä raUcalsua k o b o u k -
selta, j o n k a t u l i s i o l l a yleisen mieliT
piteen kuvastimena".
TinSNEtTU iP^ASASTI I.AK1EHDO-T1Jk8EN:^
XEklJ7UtfX^ • ;• ' ' •,,•;•;••,:•
Kuvaaysua <di. että^^^^^^^}^
esittäminen (parlamentille annettiin
"Tässä ö n k y ^ m y s sodasta t a i r a u - tehtäväksi kristillis-demokraattlen
h a s t a ; T a s a v a l l a n perustuslaissa s a ­notaan,
että parlamentti ratkaisee
kysymyksen sodasta j a rauhaisia. I t a ­l
i a l a i s t e n tulee tietää, että j o s h e t ä ­män
v a a l i h u i j a u s l a i n p o j a l l a v a l i t ­sevat
parlamentin, jonka edeltäkä-r
s i n tiedetään a n t a v a n hyväksymisen­sä
n y k y i s e n h a l l i t u k s e h Jokaiselle t o l -
i n e h p l t e e l l e , n i i n kanssdtimnalla e i
enää tule olemaan mahdollisuutta
oppositio sensijaan tarvitsisi j o k a i s - kääntyä korkeimman elimen p u o -
Kansallinen terveysvakuutus voimaan saatettava
~ perlielisä tulee korottaa kaksinkertaiseksi
Toronto. _ Canadan N a i s t e n K o n - d o l l a r ia
T U L O V E R O T J A F A R M I -
M A A N M Y Y N T I T U L OT
K y s y m y s : Jos m y y n 60 eekkeriä
maata " p i t ä ä k ö minun maksaa siltä
saadusta rahasta tuloyero? — T i e t oa
haluava.
Vastaus: E l l e t t e h a r j o i t a a m m a t i k ­senne
i a r m l m a i d e n kauppaamista
v a a n olette tavaUlnen f a r m a r i , e i t e i ­dän
tarvitse maksaa tuloveroa myy­mästänne
l a r m l m a a s t a saadusta t u ­losta,
eikä mahdollisesta voitostakaan
Mitä muut sanovat
im
•iii
i i i
f
' ' Stalin vastasi: '*Minä suostun yhteistoimintaan, sillä Ncuvosto-ffP;"^^'
lÄttb on kiintynyt Korean sodan lopettamiseen."
iMMutta mitä on tehnyt mr. Dulles? Eikö hän tehnyt pikamatkaa
^ll^rMEurOöpan 'iiittolaismaihin'' ja esittänyt siellä ultimaattumia, että
; | Jos köyhyyden J a puutteen kanssa kamppailevat Euroopan maat eivät
|||'^ 'Iisaa sötaponhistelujaan ja sotavoimiensa miesmäärää, Yhdysvallöis-
,4a «ei tule sen enempää ''ayustusta"? Eikö mr.' Dulles ole määritellyt
i:iillfa)politiikkansa tavoitteeksi Kiinan Kansantasavallan ja Euroopan
f:;^ JkaÄsandemokraatUsten maiden ''vapauttamista^'— mikä ei tarkoita
'saaeä^^ mai-r^,
äm kansoja vastaan, jotta ne voitaisiin vastoin omaa tahtoaan pa-kolttaa
uudelleen entisten kapitalistiensa j a kartanonherrojensa hal-
?f , ICuten näkyy, totuus on tarua kummempi.
, jvityksessä Korean sodan lopettamiseksi?'
S U O M E N L E H D ET
S T A L I N I N K U O L E M A S TA
S t a l i n i n kuolema I j a l l l t s l koko Suo­m
e n lehdistö^ Joka k a u t t a a l t a a n a n ­t
o i tunnustuksen vainajalle, niin
Neuvostoliiton ansioituneena johta­j
a k u i n Suomen ystävänä j a m a a i l ­m
a n h i s t o r i a l l i s e n a johtohenkilönä­k
i n . ' , . . .
K a u t t a a l t a a n tunnustusta. a n t a ­v
a n artlldcellnsa lopussa Suomen
Sosialidemokraatti sanoo:
" S t a l i n i n kaukonäköisen viisauden
t u n t i e n saattaa ymmärtää, ettei n i in
tärkeätä seikkaa k u i n asioiden jär­jestelyä
ennemmin tai myöhemmin
tapahtuvan kuolemansa jälkeen e l o le
v o i t u Jättää sattuman varaan. N e u ­vostoliiton
kompuolueen viime vuon­na
pidetty puoluekokous oli näissä
merkeissä jo k o u r a a n t u n t u v a tapaus
Neuvostoliiton johtajaln ; p o l i i t t i n en
kouluttaminen, jossa S t a l i n o l i v e r ­taansa
v a l l i a , on, n y t ilmeisesti k a n ­tamassa,
täyslntä hedelmäänsä: län­s
i v a l l a t tapaavat vanhan mestarin
k u o l a n a n jälkeen toimintaan heti
v a l m i i n hallltuskonelstoh. sen s i j a an
että ne näkisivät h a r t a a s t i h a l u a ­mansa,
koko neuvöstovaltakunnaja
lamauttavan vallanperimystaistelun.
Jos suunnitelma onnistuu — mitä
tällä hetkellä t u s k i n tarvitse cpäUlä
— o n S t a l i n osoittanut vielä h a u ­d
a s t a k i n hallitsevansa maataan."
gressin kansallinen Johtokunta on
lähettänyt l l i t t o v a l t f on r a h a m i n i s t e ri
Douglas Abbottilie k i r j e e n , jossa e s i ­tetään
kongressin mielipiteet r a h a ­m
i n i s t e r i n alahuoneelle alistaman
b u d j e t i n suhteen. Kirjeessä sano­t
a a n m j n .:
Meidän alustavat tutkimuksemme
teidän alahuoneelle ehdottoman l i i t ­t
o v a l t i o n budjetin suhteen o n t o d e n ­nut,
että budjetissa o n jätetty täydel­leen
huoiniolmatta C a n a d a n naisten
j a lasten edut j a h y v i n v o i n t i s i i h en
huomioon verrattuna mikä on k o h ­d
i s t e t t u l l i k e y h t y m i l n j a korkeat t u ­lot
o m a a v i i n henkilöihin.
N a i s i l l e o n yleensä- pettymyksenä
se, että budjetissa e l ole mitään mää^^
räyksfä kansallisen tervcysvakuutuk-'
sen v o i m a a n saattamisesta, että p e r ­helisää
e l o l e k o r o t e t tu — v a i k k a s en
arvo o n l a s t e n ellnkustanniisten k o ­hoamisen
t a k i a pudonnut puoleen a l ­kuperäisestä
— J a että miltöl puolet
verorahoista käytetään uudelleen a -
seistumiscen.
Me käsitämme Jokaisen m a a n puo­lustuksen
välttämättömäksi mutta
s a m a l l a käsitämme, että o d o t e t ut
määrärahat ylittävät v a r s i n suiu*estl
välttämättömät menot Ja että he e -
dellyttävät C a n a d a n sekaantuvan so­t
i i n kaulcana meidän rannoiltamme,
s o t i i n , j o i d e n luonne Ja l a a j u u s saat­taa
'Johtua toisten A t l a n n l n puolus-t
i i s l i l t o n n i a l d e n ennenaikaisesta t o i ­m
i n n a s t a Ja J o t k a ovat s i t e n C a n a d an
e t u j e n v^istalsla.
Kääntyessämme verovähennyksiin
me haluamme kiinnittää teidän huo­mionne
seuraaviin k o h t i i n :
1) Enemmistö canadalalslsta per­heistä
e l hyödy kerrassaan mitään t u -
loverotaksoihin tehdyistä muutoksis­ta.
Vuoden 1951 väenlaskxm mukaan
oli Canadassa 4.C85,151 p a l k a h n a u t t i -
Jaa Ja 8 0% miehistä j a 9 6% naisista^
ansaitsi vähemmän k u i n $3,000 vuo­dessa.
Vähemmän k u i n k a k s i t u h a t ta
" M a a l h n a n h i s t o r i a l l i n e n halmno"
o t s l k j l pääkirjoituksensa Itlaakansa
( M L , ) , joka sanoo:
Neuvostohallltultsen päämiehen
viimeiset valheet ovat herättäneet
k a i k k i a l l a suurta huomiota Ja m o n i ­n
a i s t a osanottoa. T u s k i n voidaan v i i ­me
vuosien ajalta m a i n i t a toista t a ­pausta.
Joka o l i s i vallannut yhtä e h ­dottomasti
eri m a i d e n lehdistön e t u ­sivut.
Tämä reaktio osoittaa vakuut­tavammin
k u i n mitlcään sanat, k u i n ­k
a merkittäväksi S t a l i n i n asema v a l -
tlomiehenä j a p o l i i t t i s e n a johtajana
t u n n u s t e t t i i n ei v a i n hänen omassa
ideologisessa ympäristössään vaan
myös muualla maailmassa. Perustel­l
u s t i voidaan sanoa, että J . V . S t a ­l
i n o l i n y k y i s e n maailmanhistorian
näkyvin j a v a i k u t u s v a l t a i s i n hahmo."
"Suomen ystävä sanoi Etelä-Soo-men
Sanomat (Ijansanpuolue) klr-j
o i t t a e n :
Meidän maatamme kohtaan mar­s
a l k k a S t a l i n osoitti sodanjälkeisinä
vuosina hyvää t a h t o a j a ymmärrystä.
Hänen ansiokseen lienee, ainaisin
huomattavalta osalta, luettava se, e t ­tä
Suomi tappioistaan huollinalta
säUyttl t a l v i - j a j a t k o s o t i en jälkeen
itsenäisyyden, j o s k i n meille sanellut
rauhanehdot olivat raskaat. Hänen
suopeuttaan maatamme kohtaan t o ­d
i s t i sötakorvausmaksujen alentami­nen
sekä. S u o m e n j a Neuvostoliiton
i a u p p a ym. suhteiden kehittyminen.
Työkansan Sanomat (kom)' lopetti
pääkirjoituksensa sanomalla: Suo­men
työväenluokan, työtätekevän.
talonpoikaiston j a edistyksellisen s i ­vistyneistön
jäsenten — jokaisen
rauhaa j a edistystä k a n n a t t a v a n suo.
malaisen. maamme k a i k k i e n todel­listen
isänmaanystävien on nyt
entistäkin välttämättömämpää pe­rehtyä
toveri S t a l i n i n elämäntyöhön
Ja opetuksiin. i S k P : n keskuskomitea
kehoittaa maamme kommunisteja t o ­teuttamaan
hänen ohjeitaan vahvis­t
a m a l l a puolueemme rivejä, laajen­t
a m a l l a j a l u j i t t a m a l l a yhteyksiä
työkansan Joukkoihin, käymällä u u -
piunatonta taistelua kansamme o n ­nellisemman
tulevaisuuden puolesta.
Iässä taistelussa on toveri S t a l i n in
icuolematon n i m i elltymättömänä I n ­noituksen,
miehuullisuuden j a s a n k a ­ruuden
lähteenä.
K u n n i a smu-en S t a l i n i n muistolle!
L t i j i t t u k o o n Suomen j a N e u v o s t o l i i ­ton'
kansojen ystävy3?s! Eläköön
S t a l i n i n puolue, Neuvostoliiton K o m ­m
u n i s t i n e n I>uolue! M a n d n — E n ­g
e l s in — L e n i n i n — S t a l i n i n aatteet
voittoon!
vuodessa ansaitsi 1,295,510
miestä (43%) j a 992.501 -naista (83%
naisista). Useimmat näistä canada-l
a l s s t a eivät ansainneet n i i n paljon,
että j o u t u i s i v a t maksamaan tuloveroa
j a verotettaviksi joutuvat hyötyvät
•verovähennyksestä enintään 50 sent­tiä
viikossa tulevan vuoden aikana.
Toronton huoltoneuvosto osoitti tou­kokuussa
1952, että n e l i h e n k i n e n per­he
tarvitsi toimeentuloaan varten
vähintään 2,535 dollaria viiodessa.
Tästä määrästä riittää ainoastaan 32
dollaria kuukaudessa vuokraan, eikä
siitä j ä ä mitään säästettäväksi eikä
mitään p u h e l i n t a , lomia, autoa, l ä ä -
Icäriä, huonekaluja j a h u v i t u k s i a v a r ­ten,
lukuunottamatta; j i i t ä eloJtuva-esitystä
kuukaudessa. '
2) K o s k a C a n a d a n naisten p a l i c k a -
takaat oyathävettävästi alhaisemmat
k u i n miesten j a k o s k a n a i s i l l a o n -vä­hemmän
mahdollisuuksia ansioiden
lisäämiseen o n 1.073.Ä29 naispuolisella
palkanna,uttljalla ryhmänä budjetista
vähemmän hyötyä k u i n m i i l l l a väes­töryhmillä.
;
• Jokaisessa Canadan tilastollisen
toimiston naisten palkka-ansioita
koskevassa^ ryhmässä ovat naisten
keskimääräiset ansiot alle kahdentu-h
a m i e n d o l l a r i n vuodessa, lukuunot­t
a m a t t a johtavissa asemissa olevia j a
professionaalejä. ViimelJsimaiÄttuun
kategoriaan kuuluu vähemmän kuin
y k s i prosentti naispuolisista p a l k a n -
njauttljolsta, e.kä heidänkään keski-^
määräinen vuositulonsa ole k u i n 2,894
d o l l a r i a , O n v a r s i n -selvää, että v a l ­t
a v a enemmistö n a i s p a l k k a l a i s l s t a e i
saa mitään huojennusta tuloveroihin
nähden j a se mitätön vähemmistökin,
Joka j o t a k i n hyötyy, t u s k i n kykenee
•ostamaan sillä, säästöllä uuden hatun
pääsiäiseksi 19i54. /
3) T o i s a a l l a saatetaan h a v a i t a , että
tixloverohuojennuksista hyötyy huo­m
a t t a v a l l a tavaUa v a i n mitätön osa
Canadan väestöstä. Ainoastaan ne
p a l k a n n a u t t i j a i n kategoriat, j o i h in
kuuluvat johtavissa asemissa äievat
j a professionaallt, joiden keskimää­räiset
ansiot ylittävät kolmetuhatta
d o l l a r i a vuodessa.
4) Y l e i n e n k u v a verohuojennuksstä
näyttää, ettö 331 m i l j o o n a s t a dolla­r
i s t a saavat yht:öt 135 m i l j o o n a n d o l ­l
a r i n l a h j a n — mikä suninia m i l t ei
riittäisi perhelisän korottamiseen 50
p r o s e n t i l l a . Tässäkin tapauksessa
hyötyvät suurimmat yhtiöt eniten.
5) Sanomalehtltietojen mukaan
saavat yhtiöt verohuojennusta tämän
vuoden alusta laskien, m u t t a h e n k i ­lökohtaiset
tuloverot lasketaan huo­jennettujen
taksojen mukaan vasta
t u l e v a n heinäk. 1 päivästä lähtien.
M3 emme näe mitään syytä islihen j a
ehdotamme, että. k a i k k i tuloverohUo-jeimukset
astuvat yoimaah seuraa
vassa kuussa sen jälkeen k u n i>aria
m e n t t l o n ne.hyväksynyt. j_—.J.
6) Yhtiöt ovat m i l t e i a i n a silrtö^^^
verokulunsa k u l u t t a j a l n i n a k s e t t a v l k -
s l slsällyttäinällä verot tuotteiden
h i n t o i h i n . Ellei p a f l a i n e n t t i muuta
ehdotuksianne yhtiöiden verojen a -
lentamisesta o n meillä sjrytä pitää
silmällä alenhetäanko tuotteiden h l n -
toja.
7) Yhtiöiden osakkaat hyötyvät
myöskin jos ehdotetut muutokset
v o i t t o - o s i n k o j a koskeviin veroihin
nähden hyväksytään. M e ehdotamme,
että näitä t i i l o j a koskeviin veroihin
nähden el tehtäisi mitään muutoksia.
Loipuksi me ehdotamme, että jos
ketään suositaan n i i n sen pitäisi o l la
enemmistön, erikoisesti nuoremman
sukupolven. Sen johdosta me kehöir
tamme teitä vakavasti harkitsemaan
budjettiime tarkistamista siinä mää­r
i n , että se edellyttäisi kansallisen
terveysvakuutuksen voimaan saatta­mista,
että perhelisät korotettaisiin
kakslnkertalsUESl j a että uudelleen
aseistamisen kustannukset; vähennet­täisiin
omaa kansallista puolustusta
edellyttäväUe tasoUe.
edustajalle; TesauraUe, joka vv.
193&^1943 toimi Salernon maa­k
u n n a n fasistisena maaherrana ii
j o u t u i yhteistoiminnastaan natsien
kanssa oikeuden eteen. K i r j o i t u k ­sissaan
tätnä nykyhien k r i s t i l l i s ­demokraattien
parlamenttiedustaja
o n y l l s t e l l y t ; i S u s s o l i n l a . Hitleriä j a
totaUtäärljstä valtiojärjestehnää
" t a y d ^ l i s e n . demokratian pystyttä­jänä'
vastakohtana sosdemokraatialle,
j o n k a ylläpitäjiä ovat" demokraattis-liberaaliset
aatteet". Nämä sanat
ilmaisevätkin juuri de G a s p e r in
h a l l i t u k s e n tarkoituksen: k a i k e n d e ­mokraattisen
vapauden tukahutta-mlsen
tien raivaamiseksi a m e r i k k a ­laiselle
sodalle.
V A S T i ) X < A U S E L I l KE
I t a l i a n työtätekevät näkivät k u i ­tenkin,
e t t ä ' heidän vapautensa ja
m a a n rllpimmattomus olivat vaa­rassa.
Päivä päivältä voimistunees­s
a lakL<) Ja vastalauselilkkeessä
he vaativat rehellisiä vaaleja Ja
k a l k i l l e kansalaisille yhtäläistä ä ä ­nioikeutta.
T a m m l k u n n 12 päivänä alkaneel­l
a v i i k o l l a r y h t y i Genuassa 100.000
työläistä lakkoon. Milanossa,^ L i v o r -
nossa, Torinossa, lAstissa, Alessand-rlassa,
Aostassa, Novarassa Jä
eräissä mTilssakin kaupungeissa
s y n t y i yleislakko. M i l j o o n a t työtä­tekevät
k a i k k i a l l a Italiassa seura­sivat
eslmerKclä. Päivästä tolseeri
nähtiin I t a l i a n kaupinnen k a d u i l la
v a l t a v i a mläenösoltuskulkuelta, j a
j o k a päivä valittUn kokouksissa l ä ­hetystöjä
pkriäriiehttiedustajien luo.
P a r l a m | n t i n puhemiäien s i h t e e r i v a -
UtteU jo., e t t e i hänelle yleensä enää
SITÄ
VASTA EN8I VVOSSA
— ^mloln lähtee Juna Lappecm,, 1
t a a n ? • . ' r ... •
— Vasta 1954.
— J a a h a , s i i s vasta ensi. vuonna '•
SAI PALKKION
K u u l i n etä olette hyväsi
keksintöni työmenetelmän parants '
ttlseksi. Minkä arvelette palkltioks^
n i ?
— T o t t a . ..hyväksymme keksintöä.]
ne j a maksamme siitä telUe $200. siiij
se tekee mahdolLseksi vähentää tya. I
voimaa TradeUä henkilöllä, teidät mu. j
fcaan luettima.
•••••o .••••• , • .,
M A I N O S T U S T A K O
— Ihmiset sanovat, että hänea-.
laulamisensa p n edistänyt tuhansien
r a d i o i t t e n myyntiä.
— V a r m a a h k m . K u n k u u l i n hänen
l a u l a v a n , radio-ohjelmassa, niin heti'
m y i n r a d i o n i.
jäid., a i ^ a a mihinkään muuhun,,^
hän ottaisi kalkki lähetystöt v a s -
ftaah, j ä ; taantuihuslehti "Tempo d l
Bbmä" kyseli levottomana, miksi
pääministerin l i i o e i i l m e s t y ketään
häntä kiittämään j a missä d n syy
s i i h e n , että opposition mlelenosoi-tulMet
saavat känsän kannatuksen.
Tänään syyn selvitti I t a l i a n s o ­sialistisen
puolueen johtaja Pietro
Nenhi tammikuxm' Spälvänä puo­lueensa
edustajakokouksessa. Hän
seUfctl, että l a a j a t joiikot ovat päät­täneet
saada aikaan muutoksen I t ä -
liassa, koska .tänä päivänä.
"vapaus ^ deihokratia ovat m u u -
t a m l l i e harvcMIe knnlnvaa ylelU-syystavaraa,
k n n s e n s i j a an jou­kot
saavat v a l h e i t a ; koska tämän
päivän y l h t e l s k u n t a e i o le r a t k a i s ­sut
bysymj^tä leivästä, työstä j a
opetuksesta katkUIe".
I t a l i a n työtätekevien s u m i enem­mistö
näkee, että v a a l i h u i j a u s l a kl
t u l i s i ikuistamaan tällaisen oloti­l
a n . Hallituksen j o k i n aika sitten
toimeenpanemasta tutkimtiksesta k ä ­v
i selviUe. että ItaUan 47 m i l j o o ­n
a s t a asukkaasta v a i n 19,4 miljöö^ i
h a n a o n . t y b t a . Sentähden Italiasi
k a n s a l»iSittääklni että rauhan ja;
p e r u s t u s l a i l l i s t e n vapauksien pno.!
lustäminen o n yhdistettävä taisteli
h i u n elinehtojen parantamiseksi
•rasta o l i todistuksena esimerkiksi^
200,000 rautatieläisen yleislakko, -
Joka t a m m i k u u n 13 päivänä lamaut.
t i koko rautatieliikenteen Italiassa.
S O S I A L I D j E M O K R A A T I T BEPIVäT
JASENKXäJOJAAN {
i^atä niiden työtätekevien 'suh.
t a u t m n i n e n vaaUhuijauslakiin, jotia
k u u l u v a t h a l l i t u s p u o l u e i s i i n tai vai'
s i n k i n soslalldemolsraattiseen puo.'
lUeeseen; Oikeistososialisti Saragat
a l i s t u i varauksetta de Gasperin
a m e r l k k a l a i s p o l i t i l k k a a n , mikä koi*
t u i hänen m u u t e n k i n heikolle puo-lueellÄn
kenties kuolettavaksi is-k
u k s l . [Kalkki tunnetuimmat "va­semmistolaiset"
erosivat tästä puo-1
lueesta, j a perusjärjestöt, jotta'
j u l i s t a u t u i v a t puolueen johdosta
rilppumattomatsL Esimerkkiä näytti j
sosialidemokraattinen puoluejärjestö I
T o r i n o n F i a t - t e h t a i s s a , j a tätä esi- !
merkkiä s e i i r a t t i i n k a i k k i a l l a . Kym- i
menet soslälld^okraattiset puolue- !
järjestöt liittyivät I t a l i a n sosialisti-seen
puolueeseeni ja kaikkialta
maasta Ilmoitetaan soslaiidemo-kraattlsein
puolueen Jäsenten repi-'
vän jäserikifjpjaan.
Liberaalisessa puolueessa on
käyrmissä samankailtainen hajaan-nuprpsessi,
väiikLu se e l ole saa-,
n u t k a a n yhtä kärkeviä muotoja.
K u i t e n k i n o n esimerkiksi n i i n tun­n
e t t u heriltilö k u i n entinen ministeri i
•Ö)i*in<j> esilhtynyt jyrkäsi hallitus-;
t a vastaani jä" syyttänyt sitä pyrki- f
myksistä fäsistldiktatuurin palaut­tamiseen..
D E G A S P E R I N K I R I S T Y S Y R I T YS
Yhä l a a j e m p i i n piilreihln levinnyt
k r i i s i sai pääministerin tekemään
tämän l a i n hyväksymisestä luotta-muslausekysjrmyksen
parlamentissa.
Hän aikoi näin saada koko laille
p a r l a m e n t i h hyväksymisen ja eii-käistä
keskustelun s i i h e n tehtävistä -
lisäykiSistä j a k o r j a u k s i s t a . Komnm-n
i s t l s e n puolueen johto selitti tä­män
johosta: "Tämä esitys ei itse
asiassa ole mitään muuta kuin
uh]£aus suoranaisesta valtlokaap- ^
pauksesta. D e m o k r a t i a o n vaarassa!" .
P a r l a m e n t i s s a pitämässään pu- :
heessa T o g l i a t t i totesi valtion toi­meenpanovallan
h a l u a v a n anastaa it­selleen
myös lainsäätäjän vallan l i ­säten
vielä:
" T e lopaatte jäUeen. että tah­dotte
v a i n sulkea t i e n konunnnls-m
l l t a . M u t t a se, minkä t e leimaat­te
kommunismiksi, e l ote yksino-sil
Osast
flimenin
jlelkein 1
K O JK
iientolehti
^pauden lev
ituinisäsia-
!in saam
I pahin
Finlan
[ijuisuus.
vielä oli
[mautta vanl
^-ikäisisti
En tiedä
losa ihmisii
|n huoroaar
Juskaupan i
folla jo Pia*
•rnatio
jmän tl
iiinmäiiie
III alkupi
l Arthar, O i
keen kii
, vuotuista k
Iparhaillaan.
Urthurin tek
jssa perjanta
In klo 8 illal!
bn saatu avi
liikkeen huo
jitosCa, nimitt
ja pianisi
Inatkin muisi
ponsertista, j
lort Will!ami£
luulleet laula,
L ääni k u in
|ne pianistit
ftier.n veroisii
[on ohjelmas
1 ja Johnh;
i ensinmainit
Ba CKPR-ase
laan eräs p i
lori kansanlil]
Isialistiset ihi
Inna sutä, et
|i pidättää I t
leenpäinmeno:
ITELU J A T K
liian kaniian,
Ihuijauslaltia
Liut nämä s
L taistelu oli
Ehdotuksen 1
[eltäväksi kui
iee vielä *
niston, ja • n
pjat, jotka; ts
ailisuuden I t i
jtulevat käy m
atissa pitkän
[Ja yhä laaji
lyhtyvät tähäi
ittisten oikeu
sksi. :,
tlia on imperi
iniehilleen "va
Iestä päätellen
likoina heille '
kaikki ne isäi
[italialaiset, jot
jtyt kulkevan I
la kohden, yht
1 taisteluim va]
ipuolesta.
y i i m e a i k o i n a o n tSuomen sosdem-puolueen
huippuiniesten keskuudessa
paljastunut kaikenlaatuisia varsin
p a h a l t a löyhkääviä rötöksiä valUon
v a r o j e n kaikenlaatuisten varastamls-hömmlen
a v u l l a . T^män lehden l u ­k
i j a t lienevät j o tutustunet ns. s a l a -
p u t k l j u t t u u n , jossa h a l l i t u k s e n jäse­n
e t paikkasivat taskujaan vararikr
koon joutuneen l i i k e y r i t y k s e n k u s t a n ­n
u k s e l l a . Se J o hU l o p u l t a kysymyk­sessä
olevien nUnistCTien eroamiseen
haUituksesta. Sitten paljastui se
K a l j a k a U i o - j u t t u . jossa käytettiin
v a l t i o n asutusvaroja loistoasimtojen
rakentamiseen, vastoin l a k e j a j a a s e ­t
u k s i a . Lopuksi t u l i se puolueen: v a -
l i s t u s s i h t e e i i n eroaminen j a s en y h ­teydessä
tapahtmieet paljastukset
k a i k e s t a siitä mädästä j a haisevasta
mikä o n v a l l a l l a puolueen huippujoh­don
keskuudessa. K a i k i s s a näissä r ö -
tösjutuissa o n siinä määrin mätää j a
löyhkäävää, että- puoluejohto o h k u t ­s
u t t u koolle keskustelemaan tilanteen
Johdosta -— "maineensa j a aseinansa
säilyttämiseksi" kansan keskuudessa,
k u t e n eräässä puoluejohdon salaisessa
kiertokirjeessä \ m a h i i t t i i n .
Edellämahiittujen rötösten lisäksi
v o i t a i s i i n m a i n i t a vielä v a i k k a m i t en
monta p a l i a l t a löyhkäävää asiaa s o s -
diem-puolueen johtomiesten keskuu­desta,
m u t t a arveleniune sen tarpeet­tomaksi
seu Jälkeen k t m viralUsten
t i e t o j en perusteella tutustumme s o s -
d e m - h e r r a i n k a l k k e i n s u u r i m p a a n j a
törkelmpään rikokseen, mikä merkijt-see
Suomen k a i k k i e n palkkatyöläisten
pettämistä.
• • • • • ".,•••. • • •
A s i a o n nähkääs siten, että H e l s i n ­gissä
j u l k a i s t a a n v u o s i t t a i n ns. v e r p -
tuskalenteri, josta käy selville miten
suurista • s u m n i l s t a kaupungin rik­k
a i m p i a a s u k k a i t a o n verotettu^ Siinä
i l m a i s t u t l U v u t perustuvat v i i a l U s i in
t i e t o i h i n , joten niitä voidaan pitää
luotettavina^ ;
M u t t a alkaaksenune täinän ryöväys-h
i s t p r i a n alkupäästä, o n ensiksi p a ­lautettava
m i e l i i n , m i t e n Suomen h a l ­litus
Julisti k a l k k i e n porvaripuoluei­den
siunaamana vuoden 1951 h u h t i ­kuussa
voimaan ns. l i n n a r a u h an
" m a a n taloudellisen t i l a n t e e n v a k a u t ­tamista
v a r t e n . " Tämän " l i n n a r a u ­h
a n " hyväksyi^t myöskin sosdem-puolueen
oikeistolaiset johtoherrat ja
saman sakin käsissä oleva S A K : n
johto. Taloudellisen elämän " v a k a u t ­t
a m i s t a " v a r t e n p l U " k a l k k i e n k a n s a ­l
a i s p i i r i e n u h r a i i t u a " j a niinpä myös­k
i n palkkatyöläisten, joiden u h r i a l t ­t
a r i k s i muodostettiin palkkojen j ä ä -
dyttämisnduuri. Joka seisoo vielä tänä­k
i n päivänä.
Edellämainitun verotuskalenterln
a v u l l a o n meillä n y t t i l a i s u u s t u t u s t ua
erääseen j u l k e h n m l s t a Suomen k a n ­s
a n ryöväsrshistoriolsta, mikä muo­dostui
kavalasti h a r k i t u n petoksen
Suomen kansaa vastaan. Tfimäh v a -
kauttamlspetofcsen ja linnarauhan
a v u l l a o n työläisten palkat pidetty-elinkustaimusten
kohoamisesta h u o l i -
j h i a t t a ennallaan, jopa jolssalän t a ­pauksissa
niitä o n alexmettukih — s a -
niaän a i k a a n k i m sösdem-puolueen j a
S A K : n huippujohtajat, puhumatta­k
a a n n y t e r i " p u u l a a k i e n " vuorineu­voksista,
ovat käärineet t a s k i i i h i n sa
entistä nmsaämniatttilot j a voitot.
Verotuskalenterissa m a i n i t a a n vuo­d
e n 1951 verotettavat tulot j a edellisen
vuoden (1950) t u l o t m a h u t a a h s u l k u ­merkeissä
vertauksen tekemistä v a r ­t
e n : :
S o t a r i k o l l i n e n Väinö Tanner, joka
o n tämän sosdem "vakäuttamispoU-t
i i k a n " pääpylväs |:ääri kokoon 3,-
946,700 m a r k a n (1,533,500 mk.) tulot.
E n t i n e n sosdem-sisäministeri j a K e -
n i i h verilöylyn j ä r j e ^ Aarre E .
Simonen kahmi • myöskin y l i kolme
miljpönaa markkaa (3,023,500), m u t ta
hänen edellisen vuoden '.tulojaan ei
tiedetä. Ne ovat saattaneet olia alle
500,090 m a r k k a a koska hänen n i m e n ­sä
ei ihnene e d ^ l l s e n vuoden verotus-kalenterissa.
Winö V . Salovaara,
myöskin " v a i k u t u s v a l t a i n e n " sbsdem-pomo.
ansaitsi 2,219.400 m a r k k a a (1,-
579,400) j a eduskunnan sosdem p u h e ­mies
K - A F a g e r h o lm 1,992,400 m a r k ­k
a a (1,533,500).
ri EnUl Skog sai k o k o o n 1,179.600
markkaa (685,700) j a m h i i s t e r i - p u b -
luesihteeri Väinö Leskinen 915,6oi
(531,500).
Volshnme esittää l u k u i s i a m u i t a k in
s a h i a n l a i s i a esimerkkejä sosdem-po-mojen
tulojen lisääntymisestä, u s e i m ­missa
tapauksissa k a k s i n k e r t a i s i k s i,
m u t t a katsomme parhaaksi antaa
muutamia esimerickejä myöskin a m ­mattiyhdistysliikkeen
sosdem-pomo-j
e n tuloista, että näkisimme m i t e n t e ­hokkaasti
he ovat "uhrautuneet" v a ­kauttamisen
hyväksi.
E n t i n e n S A K : n puheenjohtaja Ja
m i n i s t e r i E m i l Huunonen tienasi I , -
Sydämelliset
lyllättäen vietti
Kiitos k a u n i i
jtinne muistpks
Inistumiseksl.. l
leivät voineet s
|MATTAWA
161,000 m a r k k a a , k o s k a hänen n i ­mensä
e i esiinny, edellisen vuoden ka­lenterissa
merkitsee se sitä, että hä­nen
tulonsa ohyat V. 1950 alle 500,000
markan. S A K : n nykyinen puheen­j
o h t a j a A k u S u m u kääri kokoon 1,-
262500 markkaa (760,100), SAKin
pääsihteeri, s u r u l l i s e n kuultiisa Olavi
L l n d b l pm 881,400 m a r k k a a (578,200).
S A K : n t o i n e n pulieenjöhtaja E . Anti­k
a i n e n s a i k o k o o n .716,500 markkaa.
Hänenkään nimeään iei e s i i n n y edelli­sen
vuoden kirjoissa, inikä o n merkki ^ Syvällä s u r u l la
a l l e 500,000 m a f k a i i tuloista.
K a i k e n k a r v a i s e t muut sosdem-po­mot
osiiiisi«imlnnan, kimn«^lHsen elä-män
ym.. rintainilla ansaitsivat myös­k
i n 1951 h u i k e a s t i enemmän kuin
KAI
edellisen vuoden aikana.
Saamme siis h a v a i t a , että samalla
k u n häniä työväen harhaahjohtajat
k e h o i t t i v a t työväkeä vakauttamispoli-t
i l k a n t a k i a pidättymään palkanko­rotusvaatimuksista
n i i n itseensä näh­d
e n h e menettelivät a i v a n päinvastai­sella
tavalla, k a h m i e n lisää tuloja
k a i k i l l a t a h o i l l a . J a a i v a n samaan
iKuoU tyttärens
ISndburyssa, O r
1 päivänä 1 8 7 2 .
Häntä ^ v ä t
iyksi sisko Siou
jaardissa, Mass.
i lastenlasta.
Haataos t o in
lhaataantotmist<
jtamana.
Pastori nkkE
tapaan menettelivät t i e t y s t i myöskin
k a p i t a l i s t i t , joiden voittojieri Usää-
Sosdem sotamilniste- [mistä v a r t e n moinen vakauttamlspo-
-lltllkkä s a a t e t t i h i voimaan Ja on yhä
edelleenkta vohhassa. Jä työläiset
saivat maksaa k a i k e n tämän elinta­sonsa
huononemisen kustannuksella.
E i . o l e siis k u m m a k a a n , että n i i n mo­net
työläiset Ja m u u t ovat P3rrklneet
Suomesta tänne Canadaän.
Suomen sosdem-ponaPt paljastuvat
näidoi tosdasioideh valossa sellalsilBl
k a n s a n j o h t a j i k s i . Jotka saarnaavat
fcansadli^. vettä, m u t t a itse Juovat sa­laa
vUniä. He o v a t k u i n entinen
pappi, j o k a sanoi lanamaslaUmalleen:
Xlkää tehkö n i i n k u i n teen vaan
tehkää n i i n k u i n niinä-sanOn.
— K a U e Terä.
Tahdomm(
I ojensivat auttaa
^ kiitos kuon
I Mäkelälle l a u si
Kiitos k a i k iU
Kiitämme vielä
peleillä, j o i l l a '