1957-08-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, elok-15 p- ~ Thursday, August 15, 1957 VAPAUS taUtgSed K O T . 6. 1917, AiO&nized M Mäond da» o^fl.fqr tbe^ Post Offlee Diepnment, otto**. .Pub- IMied'^ .IHrfee iredUy: Toeidays. 11uttitfU9i'«iMt Baturday» byVapaus PntUAInrCompany IML, at lQO-102 am 8tW^ Sudbmy, Qnt;-Ctenada^ lUephones: Boa, Office 06. 4-42M; Edltorlal Office OB. 4-428S. iSanager E. Suksi, Editor W, EUund, Mailing Mmt$4i< Bär. esf jBad»i»)^ODterio. Ailhrettiiiiig rattt tvmspfiUeatioäl craoadaasa: 1 v£ 7JOO'»kk. S.75 ^ > - ^ är kk, i i^)i4]ma]]öi«w: l vk- Mi S Vi. Suomea: l*"*». SStfO kk. 4.7$ i 9 i 7 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta * * -k 1957 Suomen ^Icykypuolueiden'^ kriisi .Isiemnie maasta Suomesta viikon vaihteessa tulleet uu-tistredot kertoivat hallituksen uudesta "hätäohjelmasta", jon« taminen ja pääasiassa sitä tietä' suuren kansan leivän kaventaminen'entisestään, ' • Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossamme miten tälle "hätäohjelmalle'^ eduskunnassa? käy. Mjitta ottaen huomioon, että nioIöiiÄmattyöväönpuoIueet ovat ilmoittaneet vastus tätä viimekeväistä huonompaa kurjisjamisohjelmaa^ rohke-r nemme toivoa — mikäli sosialidemokraattisen pifolueen edusk^n^tai^hmä osoittautuu sanojensa mittaiseksi — että eduskunnassa "puntaroinnin" jälkeen havaitaan koko hatä-oHjelma mihinkään kelpaamattomaksi. Mutta käyköön tälle hätäohjelmalle miten tahansa — ja se on tietysti Suomen kansan ja Suomen eduskunnan ratkaistava iQ^Symys —'meitä kiinnostaa jossakin' määrin Suo-lAeri^ hallituksen nykyinen "kassakriisi" ja suuri "hätä" johka kbrj^Stofseftsi tarvitaan erikoista "hätäohjelmaa"; Muistetaanpa hieman aikoja menneitä. Vapauduttuaan V . 1^44 tuhoisasti päättyneestäi sodasta oli Suomen kansan ja kaltion edesä välitön perikadon mahdollisuus. Miltei' kaikki "tietoiset" piirit ennustivat täälläkin Suomen taloudellisen aseman kestämättömyyttä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kuii Suomeh kansan maksettavaksi tuli onnettoman sotapo^ litiikan seurauksena suurta puheenaihetta aiheuttaneet "suuret ;?p^alcorvauSmaksut". A^iaa pahensir öitten:-muistettaneer ' vieläse^ että kansandemokraateilla-oli silloin välitön edustus hallituksessa. Mutta häpeään joutuivat silloin kaikkien "Epäilevien Tuomaiden" valitusvirret. Sosialidemokraattiisn, kansande-nhiokrakttien jd maalaisliiton'yhteishallitus suoritti maan rappeutuneen talouselämän jälleenrakentamisessa ifimeen toisensa jiälkeen. Ikäänkuin omista saapasvarsistaan nostaen, nosti Suomen uuttera kansa tämän demokraattisen yliteis-halliluksen johdolla maansa ylös siitä kurimuksesta, mihin sotaa ratkaisuna ja pelastuksena'pitänyt edesvastuuton vanha < kaarti maan v^i. ; Mutta taloudellisesta sekasorrosta ja konkurssivaarasta selvittyään alkoi"vanha??kaarti" ryhdistyä. Paljon parjattu Pekkalan hal^tus- oli muka nimenomaan maan taloudelli sen edistyksen tiellä. Meille selitettiin silloin juurta jaksaen, että Suomen kaikki puolueet ovat Pekkalan hallituksen ja enennkaikkea n.s. Paasikiven linjan kannattajia ulkopoliittisissa kysymyksissä. Mitään erimielisyyttä J a kahnaa ei siis ollut ulkopolitiikan asioissa; Mutta maan talouspolitiikka haluttiin "pelastaa" ennenicaikkea kansandemokraattien "kokemattomuudelta" ja antaa hallitusvastuu-.niille, jotka kuuntelevat nSi "kykyptiolneitten'' viisaita talouspoliittisia neuvoja' ja ohjelmia, ' " ^ Näin sitten tapahtuikin. Kansandemokraatit sivuutettiin Sfuomeh .hallituksesta ja hallitusvastuu annettiin kokoomukr •senjaimuiden oikeistolaisten piirustusten mukaisesti talouspoliittisesti- "kyvykkäimmille" miehille. TätS "kykypuolueiden" miesten ohjelmaa seuranneiden halHntakautta on sitten Suomessa riittänyt oikein suomalaisella jääräpäisyydellä,- vaikka maa on siitä lahtieii kulkenut taiouslcriisistä toiseen; Ja; vaikka näiden talouspoliittisten ?'kykyjen" hallintakausi ei' ole vielä kestänyt kymmentäkään vuottBj puhutaan jo hallituksen "kassakriisistä", mikä vaatii "hätäohjelmana'' alentamaan markan arvoa ja siten kallistamaan kulutustavarain hintoja yleisesti — milcä tarkoittaa kaikkien työtätekevien elintason huonontamista. Niin vaikea on. kuulema hallituksen kassakriisi ja taloudellinen hätä yleensä, että nyt on viisaiiten talouspoliittisten tietomiesten 'tvipattava'* jo lapsilisistäkin tai ainakin yritettävä' vipata; vaikka eduskunta vastikään moisen vippauksen tuomitsi! Kuvaavaa tässä Suomen hallituksen^ kassakriisissä on se. että vaikka Suomen suuryhtiöiden voitot ovat / ennätysmää- TäisetpniinlialUtus kieltäytyy korottamasta näiden suuryh-tiöideni ja niiden omistajain veroja! Sensijaan puhutaan kovalla kohulla — ja ikävä sanoa,, että sosialidemokraattisen puolueen tannerilais-leskisläinen johto yhtyy siihen — miten S^bmeri kansan elintaso on muka liian korkea ja koko "hätäohjelman" avoimena tarkoituksena onkin juuri työtätekevien elintason jyrkkä alentaminen. Kaiken tämän perusteella on hyvin ymmärrettävää, miksi Suoinen kansan S3rvät rivit suhtautuvat suurin varauksin koko kassakriisi-humpuukiin ja kaikenlaisiin hätäohjelmiin^ joiden perimmäisenä tarkoituksena on kansanjoukkojen leivän entisestään kaventaminen suurrikkaiden suuremman rikastumisen hyväksi. Vapauden talousasemaa tukemaan ^ ^ v l , ;•, '.' V . ' ' - ' i V ' . ; ',>i:. ^' "'S''''.',-' r • • ''''[•'•X^.. .''•{'''':. - ' • ' '''' \' ' : ' : • • r Kuolevaisuus on äärettömän korkea tämän mantereen piickulehtien keskuudessa — eikä ainoastaan "pikkUlehtien". Tosiasiassa nähdään jok halutaan katsoa asioita sellaisina kuin? ne^oVat, että valtaosassa Canadan ja Yhdy^altain kaikista k^ungeista on enää vain yksi päivälehti.j^Kaikki muut on jöfö tapettu, tai voimakkaampi kilpailijoista^ on niellyt "vas-tuS^ jansa", ,^ Täten olemme näluieet, miten Cänadankih' lehdistö jou-tuu^ yhä-pienemmän mntta sitä rikkaammaan väestökerrok-sen^ ykaityisomaisuudeksi ja puolestapuhujaksi. Vallitsevien ttdoiisseikkojen vuoksi tämä kuolevaisuus on siirtolaisryh-int^ liläitieh kohdalta suhteellisesti vieläkin suutempi kuin cfhglanniiiki^listen lehtien keskuUdessai ' Tämäh^ vuol^f on - taäUä'Kanadassa' esimerläkäi vissejä isoisiUe myötämielisiä vieraskielisiä lehtiä avustettulpoliittis-l^ önto^Ua kannatusilippituksiUa — tunnu^^ t^dystä» työstä i a lupaul&sena, siitä, että HenkiHei^u saiiyte> tlfäQ^nOksli osaatte pitää lusikkaa kauniissa kädessä! • 'l Työyäenlehtien kohdalta'ei tällaista* vierasta iJoiaasila[ ole pyydetty, eikä hyväksyttykään, sillä kuten tiedetään, se joka P Ä I V I Ä OJKar B^ndaioe^ Green Pointista. Oot, täytU m V, elokuun 14 YHdymme, sbkulalsten ja tutta-vien onnitteluilifn. flilfitä muut sanovat V A U E O I N E N BnEs os.nviiLV Blaataa k a i k k i p u u t t e k e e suuren < tuvan.- a u r a a mäkirinteet — vesi pesee, t u u l i p u h a l t a a maata — k a i k k i tliolio häviää^ y,- : I n t i a a n i et' kaada puita, ei: auraa m a a t a . . . ruoho säilyy;-buffalo syö ^ r u o h o a . . . i n t i a a n i syö bulfaion.- n a hasta tulee maja>.. Ja Jalkineet m y d s . £ i rakenna p a t o j a . . , vesi p y - j y y aina samansa. Syö a i n a , , . e i hae työtä . ; , e l k ä pyydä avustusta. & maksa t u l o v e r o a : eikä maksa lupakirjoista. Selvää on. v a l k o i n e n mies on< h u l l u . ~ North. B a y n p i i r i n raportista — S y l v a . •• • Pienten ihmisjoukkojen aiheutt-tamat eptjärjestysilmiöt V, 1956 ryhltyi pieni määrä tyolät^! oli ollut puutteellista, Samana siä ja opiskelijoita eräillä paikkakunnilla lakköion. Näiden epajär-jestysilmiöiden välitön syy oli se, että ei-voitu tyydyttää eräitä heidän aineellisia etuja koskevia vaatimuksiaan, joista osa olisi pitänyt ja olisi, voitu tä^yttää, kun taas toiset olivat soveltumattomia tai kohtuuttomia^ minkä vuoksi niitä ei siihen aikaan^ voitu täyttää, -Tärkeämpi syy ^^^rti; kuitenkin johtavassa asemassa ol%r vien harjoittama virkavaltaisaus,rEI-räissä tapauksissa vastuu tällaii:lsta virkavaltaisuusvihreistä on pantava korkeampien viranomaisten tilille, eikä alemmissa portaissa olevien niskoille ole pantava koho syytä. L i säksi oli näihin epäjärjestysilroiöi-hin syynä se, että työläisten ja opiskelijain keskuudessa suoritettu,aatteellinen ja poliittinen kasvatustyö KHTlEEKVAiHTO GÖR1NGIN KANSSA S M I N MURHAAJAKSI Itä-Saksan haEiituksen käsiin joutunut suuri määrä Hitlerin aHkaikauden jasiakirjoja , B e r l i i n i . , (KV) — K o k o n a i n e n k a s - sakaapillinen tärkeitä asiapapereita ' l i t l e r i n valtakaudelta Saksassa on ioutunut Salcsan Demokraattisen T a - j a v a l l a n hallituksen käsiin. Tämä käv i ilmi siinä lehdistötilaisuudessa. Jonka Itä-Saksan pääministerin l e h - distdtolmlsto Järjesti antaessaan J u l - cisuuteen tiedot Jugoslavian Itunlnr t a a n A l e k s a n t e r i n Ja R a n s k a n ulkoministeri Barthoun murhaan s y y l l i s tyneistä henkilöistä. K u t e n tunnettua, murhaan syylliseksi on osoittautunut a i t l e r - S a k s a n Pariisin-lähetystön apulaissotilasattashea. kapteeni S p e i - det e l i nykyinen P o h j o i s - A t l a n t i n l i i ton Euroopassa olevien maavoimien ylipäällikjcö, kenraali Speidel. Hänen jyylllsyytensä o n käynyt I l m i eräistä Icirjeistä, Jotka mainitusta kassakaapista o n Idydetty. Jugoslavian kuningas Aleksanteri J a Ranskan ulkoministeri Barthou m u r h a t t i i n Marseillessa 9. 10. 1934. K u n i n k a a n saavuttua Ranskaan v i ralliselle vierailulle B a r t h o u o l i t u l lut satamaan häntä vastaanottamaan: Murhaavat laukaukset k a j a h t i v a t Aleksanteria Ja B a r t h o u t a k u l jettaneen v a u t on päästyä satamasta vasta' n o i n 50 m e t r i n päähän. M u r hatyön välittömäksi suorittajaksi osoltfautul eteläslaavilaiseen terroristiryhmään kuulunut Vlado K a l e - rten allas Tshernosemskl, ,mutta Jo silloisissa tutkimuksissa ilmeni, että teolla täytyi o l l a pätevät toimeksian-rajat, sillä' se o l i siksi hyvin edeltäj ä i n valmisteltu. T u t k i m u k s i a s u o r i tettiin monissa maissa, m u t t a toimek-miseksi ja tässä suhteessa ei ole Vapauskaan poikkeusasemassa. Kylmä tosiasia onkin, että Vapauden "liiketoimet" aiheuttivat viime vuonna yli kahdentuhannen dollarin tappion, mikä summa on täytettävä yleisten lahjoitusten avulla; jos Tiielitään taata, että Vapaus i l - Tiestyy edelleen nykyisessä 'coossa ja koi me kertaa viikos* -a. Niinpä aloitetaan jo syys- "suun ensimmäisenä päivänä lusi haastekampanja Vapau- Jen talousaseman lujittamisen lyvaksi ja me toivomme, että /apauden ystävät ja kannatta-at suhtautuvat siihen yhtä avokätisesti kuin aikaisemminkin. Huolehtikaamme siitä, et- :ä Vapauden talousasema tulee laiden lahjoitusten avulla turvealuksi siinä määrin, että voidaan marraskuun alussa viettää Vapauden 40-vuoitspäivää tärkeänä -voiton ja saavutuksen päivänä tänä vuonna. Me olisimme tietenkin iloisia, i OS ei näitS rahoittamiskamp-pailuja tarvitsisi järjestää. Mutta sanan parhaassa mielessä, sanavapaudellakin on hintansa: Jos mielimme toimia äysin itsenäisesti, tarvitsemat-ra kumartaa kenellekään, meidän täytyy myös itse huolehtia kustannusten maksamisesta! Ja juuri sellaista itsenäistä työ-väenlehteä tarvitaan nyt ki-pfeähUnin kuin milloinkaan aikaisemmin, että saadaan tavallisen kansan ääni kuulluksi jä totuus arvöon niin kotoisissa kuin kansainvälisissäkih ahoissa, ' ' Lahjoittakaamme siis kuHh vointimme ja mahdöllisuuk-siemme . mukai^föti Vapauden talousaseman tukemiseksi ^ 1 pna, syyskuuta, alkavan haaste^ kampanja aikana; jota varten nyt tfehdäan tarpeellista Järjes-' tdytyötä kaikissa sUomalais-kte^ uksiss$l siantajat Jäivät paljastamatta, koska heitä ei h a l u t t u k a a n paljast-aa.=i/ : ' •jfalnltut kolme kirjettä — Görini g in Spsldelille osoittama, Speidelin Göringille Ja eräs ilmeisesti S p e i delin läheisen apulaisen tohtori H a n s - E r i c h « a a c k i n tälle osoittama kirje — puhuvat selvää kieltä. Berliinissä syyskuun 1 päivänä 1934 päivätty merkinnällä " s a l a i n e n " v a rustettu Göringin SpeidellUe osoittama k i r j e k u u l u u seuraavasti: " S a k s a n Pariisin lähetystön a p u - lalssotllasattashealle, herra kapteeni; tohtori Speldelille — Henkilökohtainen — P a r i i s i . Oheisena lähetän Teille 2 Johtajan Ja v a l t a k u n n a n kanslerin määräystä "Teutonlmlekka"-operaatiosta Ja 11-, s a k s i . ministeriöni . tutklihustohnlston^ valmistamat tolmeenpanomääräykr set. Määräykset on h e t i niiden t u l tua luetuksi liävitettävä. Hävitys on todistettava. Göring." • Kirjeeseen on 3. 9. -34 t e h t y merkintä, että mainitut määräykset on hävitetty. L o k a k u u n 3 päivänä 1934 Pariisissa' päivätty samoin "saininen" Ja '^hen-kIlökohtaInen"- merkinnölllä varustettu Speidelin k i r j e Göringille kuuluu seuraavasti: . " H e r r a Ifenraali! S a l l i k a a minun i l m o i t t a a T e i l l e , e t tä Teidän ohjeittenne mukaisesti o n , "Teutonlmlekka"-operaatlon valmistelu suoritettu. '1*» O l e n keskustellut herra V a n c o M i - h a j l o v i n , kanssa yksityiskohtaisesti, kaikista olemassaolevista mahdollisuuksista. Olemme päättäneet suor i t t a a operaation Marseillessa: m o lemmat kysymykseen tulevat h e n k i löt kohtaavat toisensa siellä: "Wlado autonkuljettaja" on valmistettu. Oheisena lähetän Teille jäljennöksenä tämän vuoden lokakuyn 1 päivänä päivätyn herra tohtori H a a c k in kirjeen. • Kunnioittaen A i n a Teidän altis -Hans Speidel." S p e i d e l i n mainitsema jäljennös tohtori Haackin, — joka ilmeisesti on toiminut saksalaisten vakoUIjana Ranskassa — kirjeestä kuuluu seur a a v a s t i : "Jäljennös. P a r i i s i , 1. 10. 1934. Kyvä Speidel! Pyynnöstänne Ilmoitan TelUe seur a a v a a : vuonna myös muutamien maatalous-osuuskuntien rjäseäet aiheuttivat epäjärjestystä, ja tällöinkin johdon harjoittama yirkavaltaisaus ja joukkojen keskuudessa suoritettavan kasvatustyön puutteellisuus olivat pääsyitä. On myönnettävä, että aivan liian usein jotkut ihmiset ovat talpuvai-sizi keskittymään välittömien, osittaisten ja'henkilökohtaisten etujen ajamiseen ^eirätlcä ymmärrä lainkaan tai riittävästi pitkän tähtäimen koko .maata koskevia ja kollektiivisia etuja; poliittisen yhteiskunnain lisen elämän kokemuksen puutteen takia melkoinen: määrä nuorisoa el voi suorittaa asiallista vertailua vanhan ja uuden Kiinan välillä; heidän ei ole helppo täysin käsittää^ millaisia valkeuksia' kansamme joutui kestämään taistelusisa, jota se kävi päästäkseen vapaaksi imperialistien ja kuomintangilaisten taantumuksellisten harjoittamasta sorrosta, tai kuinka pitkän uutteran työn kausi tarvitaan, ennen kuin onnellinen sosialistinen yhteiskunta on saatu rakennetuksi. Sen vuoksi on poliittista kasvatustyötä suoritettava joukkojen keskuudessa kiinnostavalla ja tehokkaalla tavalla. Meidän on aina kerrottava niille tosiasiat vaikeuksistamme, joita Ilmaantuu, ja pohdittava niiden kanssa, miten nämä vaikeudet saataisiin voitetuiksi, • epäjärjestyksen lajeja voidaan tar Me emme hyväksy epäjärjestysitijcastella-täliä-tavalla,.-—— V i r a l l i s e t ; : juhlallisuudet valtiovier r a i l u n johdosta tapahtuvat Pariisissa; Marseilleen vastaanottamaan matkustavat Barthou Ja k e n r a a l i Georr ges. Presidentti L e b n m i n toukokuun 21' päivänä 1932 a l l e k i r j o i t t a m a n määräyksen mukaan o n järjestys- ' j a tmr-valllsuuskysymykset Marseillessa u s kottu Surete Kationalelle ( T u r v a l l i suuspalvelulle) eli lähemmin ylitar-?. kastaja Slsteronille. Aleksanteri tulee astumakin m a i h in Marseillessa: Protokollan enshnmäis^^ ten pykälienrsuotituksen Jälkeen aja* vat Aleksanteri j a hänen seuralaisen^, sa Barthou j a Georges avonaUessa^ autossa vanhasta satamasta (ViemC Fort) pääpoliisiasemalle. Ajaessaan-kaupungin h a l k i kulkee auto Mar> seillen pääkadun L a Canebleren j a Rue Saint F e r r e o l i n k a u t t a , Poliis^r aseman. edustalla t a p a h t u a : j u h l a l l i nen seremonia j a , kansa J u h l i i A l e k? Santeria. Pääpollisiaseman edustalla oleva t o r i Ja R u e S a i n t . F e r r e o l t u i e " vat olemaan, täynnä kansaa. - Juhlakulkueelle' määrStty- t i e o i l Jaettu j a k s o i h i n j o i l l e asetetaan järfr. jestystä j a . t u r v a l l i s u u t t a ; h o i t a m a an m e l k e i n yksinomaan järjestyspöllise<|ii j a , joiden vahvuus on n o i n iSÖb^ miestä. Juhlalniltcueen h i t a a s t i ederr tessä mene auton ohittamien jakso-^ j m ? vartiosto eteenidln' vatavtstat^- seeriv turvallisuuspalvelus seuraavfltf j a k s o i M i Sotaväkeä el t u l l a köyttim&ftn'jSi^ miöltä, ko^a kansan keskuudessa ilmenevät ristiriidat ovat ratkaistavissa kaavan "yhtenäisyys-arvostelu-yhtenäisyys" mukaan, kun taas epär järjestysilmiöt väistämättä aiheuttavat menetyksiä ja ovat haitaksi sosialismin etenemiselle. Uskomme, että kansamme kannattaa sosialismia, että se on ^kurinalaista ja järkevää eikä aikaansaa epäjärjestystä aiheetta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä; että joukoilla'ei olisi maassamme mahdollisuutta aikaansaada levottomuuksia. Tässä kysymyksessä meidän on kiinnitettävä huomiota seuraavaan: I. Saadaksemme poistetuksi c-päjärjestysiliniSiden perimmäisen syjrn meids(n täytyy estää virka-valtalsuudeii ilmeneminen, param taa- huomattavasti aatteellista ja poliittista kasvatustyötä ja käsitellä kaikklii Ristiriitoja sopivalla tavalla. Jos näin tehdään; ei minkäänlaista' epäjärjestystä yleensä ilmen(e. - II. Jos epäjärjestysilmibitä sattuu meidän työmme heikkouden seurauksena, on meidän opastetta-ova tällaisiin, ilmiöihin sekaantuneet oikealle tielle,, käytettävä näitä llridöltä" erikoisapfikelnoina' parantaessamme työtämme ja kas-- vattaessamme kaadereita ja joukkoja sekä suunniteltava ratkaisut 'niihin kysyiäyksiin,:jotka-on laiminlyöty aikaisemmin; Selvittäes-sämme mitä tahansa epäjärjestys-ilmiöitä' meidän on työskenneltä< vä uutterasti, emmekä saa käyttää liioitellun yksinkertaistettuja menetelmiä emmekä selittää 'asiaa loppuun käsitellyksi; ennen kuin se on perusteellisesti selvitetty. E-päjärjestysilmiölden johtohenkilöitä ei pidä .erottaa työpaikoistaan eikä karkolttaa ilman pätevää syytä'lukuunottamatta rikoksiin syyllistyneitä ja aktiivisia vastavallankumouksellisia, joiden tapaukset /on käsiteltävä lakien määräämällä tavalla: Sellaisessa suiiressa maassa^ kilin meidän ei ole syytä levottomäuteen, jos pie^ ni määrä ihmisiä aiheuttaa epäjärjestystä; pikemminkin meidän cd käytettävä sellaisia asioita hyväksemme päästäksemme virka* valtalsuifd^ta. , Yhteiskunnassamme on pieni määrä myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät välitä yleisistä eduista, kieltäytyvät kuuntelemasta järkipuhetta, tekevät rikoksia ja rikkovat lakia. He saattavat käyttää hyväkseen menettelytapojamme ja vääristellä niitä, esittää tarkoituksellisen kohtuuttomia vaatimuksia joukkoja kliboit-taakseen tai tarkoituksellisesti levittää huhuja aikaansaadakseen häiriöitä ja saadakseen häirityksi yhteiskuntajärjestystä. Emme ehdo' ta, että näitten ihmisten annettai slln pitää tapansa. Päinvastoin heitä vastaan on ryhdyttävä asianmukaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin. Joukot vaativat. että tällaiset henkilöt on saatettava rangalstuk seen. Sen tekemättä jättäminen or kansan tahdon vastaista. VOIDAANKO HUONOT ASIAT MUUTTAA HYVIKSI? Kuten sanoin; meidän Yhteiskunnassamme on paha; että jotkut ihmisryhmät aiheuttavat epäjärjestys tä, emmekä ihe hyväksy sitä.'Esiin tyessään 'ne: kuitenkin pakottavat meidät ottamaan oppia, niistä, hävit tämään virkavaltalsuuden ja kasvat tamaan kaadereita ja kansaa. Tässä mielessä huonot ^siat voidaan muuttaa hyviksi. Epäjärjestysilmiöillä on siten kaksinainen luonne. Kaikkia^ Leiinätinmaksut jäävät toist^iteefcä ettnaneen Ottaw^''-4^ Liittovaltion liikenne-lautakinäa on hyljännyt rautatieyhtiön anomuksen tilapäisestä koro: tuksesta lennätin maksuihin Cana-dassa. Samalla kertaa liikennelau-takunta^ lp^tti lykätä rautatieyhtiön eslttän^i^musta uudistaa lennätin talgjat iraikkialla Canadassa käsittelemistä syysku,un 3 j päivään. Lennätin taksojen tarkistuksen mukaan hinnat nousevat keskimäärin 15 prosentilla, Raut|tieyhtl5 oli pyytänyt tilapäistä hinnatt nousua, joka olisi nos-tanut. hintoja noin 13 prosenttia. Jokaiselle on selvää, että Unkarin tapahtumat eivät olleet hyvä asia. Mutta niilläkin oli kaksinainen luonne. Huono asia muuttui loppujen lopuksi hyväksi, koska unkarilaiset toverinfme ryhtyivät oikeisiin tol-inenplteisiin näiden tapahtumien kestäessä. Unkarin valtio on nyt lu jempi kuin koskaan, ja kaikki.muut-kin sosialistisen leirin maat ovat saaneet opetuksen. Samoin oli koko maailman'laajuinen kommunismin ja kansan vastainen rynnäkkö, joka pantiin alulle vuoden 1956 loppupuolella, tieten-kiii huono asia. : Sekin^. kuitenkin opetti ja' karaisi kaikkien maiden kommunistisia puolueita ja työväenluokkaa ja muuttui siten hyväksi asiaksi. Tämän. myi-sky- ja kiihko-kauden kestäessä' joukko ihmisiä erosi kommunistisista puolueista monessa maassa. Puolueesta; eroamiset pienentävät puol^ueen'jäsenmäärää ja ovat tietysti huono asia, mutta siihenkin liittyy hyvä puolensa. Kun hox'juvat ainekset,, jotta eivät Ihalua olla mukana, ovat ' loissa, on uskbllisten puoluejäsenien suuren' enemmistön taisteluyjite • iäisyys entistä lujempi. Eikö tämä >le hyvä asia? ' Sanallasanoen meidän on opittava tarkastelemaan asioita kokonaisuutena,*' näkemään v : paitsi myönteinen*'myös kielteinen puoli. Olosuhteiden mukaan huonos- 'ta ajasta voi olla hyviä tuloksia ' j a hyvästä asiasta Huonoja. Lao Tse sifiloi.'yli 2000 vuotta sitten: 'Hyvä onni^nojaa huonoon onneen, huono «nnl hsryään onneen.? Kyo- - ' kätessään :^iinaan , japanilaiset L kutsuivat :>sltä voitoksi. Taitava, osa Kiinanvaluetta joutui^nuehi- , tetyksi;^ja kiinalaiset kutsuivat sitä tappioko.: Mutta Kiinan tappit: oon B!säUsd^Vo:ton siemen, ja Japanin < voittoontaas tappion sie-, -men; Eikö historian kulku ole to- , distannt näin olevan? Kaikkjalla maailmassa pohditaan lykyäan, puhkea%)ko kolmas maail-nansota vai el. Tässä kysymyksesi >ä meidän)0n oltava psykologisesti valmistautuneita ja samalla tarkas-eltava sitä, eritellen. Me. olemme .oäättävästr rauhan kannalla ja.,.vas-tustamip^; sotaa. Mutta jos Impe- .Malistit pakottavat uuden sodan syttymään, yme emme, saa pelätä sitä. Suhtaudiimme tähän kysymykseen samalla tävpin kuin kaikkiin epäjär-jestysilmiöihin: ensiksikin olemme sitä vastaan ja toiseksi emme pelkää sitä. Ensimmäistä maailmansotaa seurasi 20b miljoonaa henkeä käsittävän Neuvostoliiton synty. Toista maailmansotaa seurasi yhteensä 900 miljoonaa :henkeä käsittävän sosialistisen : leirin muodostuminen. Jos imp~erialistit pakottaisivat kolmannen maailmansdan syttymään, niin varmasti sosialismiin siirtyisi useita satoja, ;];niljoonia lisää; silloin ei maalinkaan,Jäisi paljoa tilaa impe-. rlallstellle, samalla kun koko Imperialismin rakennelma varsin toden-näköise£( tiJ«Jblstulsi auttamattomas-^ Tiettyjen' erikoisedellytysten SITÄIll S A M O I N , Eräässä liilÄeessä tali jojaiggg työstä myöhästyvän henkilön nierkii tä myöhästymisensä syy päiväkirjaiui. T a p a n a o l i merkitä " J u n a myöhäs-t y i " tai "Hammaslääkärissä käyntf t j n j s - Myöhemmin tulleet eivät useia, kaan- viitsineet ruveta vaivaamaia päätään j o n k im toisen tekosyyn k * - simisellä. vaan merkitsivät edenisea aUe: " S a m o i n ", Eräänä päivänä kuitenkin merkit, see eräs myöhästynyt päiväkirjaaa: "Kohnoset syntyivät", j a kolme « o . raavaa k i r j o i t t i kih^essäah sen alle- ' S a m o i n " . Shaldda pelaavat sähkö, aivot F^ranldtirtm messuilla Pienoiskokolnen televisio, pime. ässä näkevä televisiokamera ja vie-ralli joitten kanssa shakkia pelaavat sähköaivot kuuluvat merkittävinh piin .nähtävyyksiin viikonvaihteessa avatuilla-Frankfurtin radio- ja tele-visiomessuilla. Shakkia pelaavissa aivoissa on lähes.;, kahdeksansataa putkea ia ne vaikuttavat muutenkin hyvin mai-nioilta. Kun ne voittavat, niin kuo- Imi ilmoillfej-lemun; ifanfaari ja jos vierailija voittaa, niin ne murisevat tyytymättömästi,^ Murinaa kuul-laan hyvin harvoin. . . - . vallitessa :ristiriiflan molemmat puolet järkähtämättä muuttuvat' vastakohdikseen keskinäisen taistelun seurauksena. Olosuhteilla on .tällöin suuri merkitys. Ilman erikoisolosuhteita kumpikaan keskenään ristiriidassa oleva puoli 6i voi muuttua vastakohdakseen.^ Kailusta maailmassa esiin, tj-vistä luokista proletariaati on Innokkain muuttamaan asemaan-sa; seuraavaiha on puoliproleta-riaatti, sillä edellinen ei omista yhtään , mitään, eikä jälklmmäi-v nenkään ole ^ paljoa: paremmissa' varoissa. Nykyinen tilanne, jonka vallitessa Yhdysvaltojen valvonnassa, on Yhdistyneitten Kans^ kuntien enemmistö ja sen hallinnassa monia alueita maailmassa, on ohimenevä ja muuttuu lopulta. Myös Kiinan, köyhän maan osalta, jolta on eVätty sen oikeodetv kansainvälisissä asioissa, tilanne on muuttuva —r köyhästä maasta tulee rikas, maasta, jolta on evätty oikeudet, tulee oikeuksiaan nauttiva ^^maa—. tapahtuu asioi< den • muuttuminen >. vastakohdik-seen «. .Itatkaiseviai^edellytyksiä-o- 'vat« tällöin sosialistinen jädestel-mä jä yhtenäisen kansan yhteiset ponnistukset. ' mOottoripyöräsaattua t u l l a a n , de L a - forcaden sanojen mukaan; peruuttamaan. T ^ t ä t i e d o i t an Teille myö^ hemmin. A i n a Teidän H a n s Haack;'^ Suuri, yli 600 jalkaa syvä aukko^.?katkaisiTimminsiin johtavan maantien kun osa. vanhasta; kaivoksesta luhistui,*^ jättäen noin 50,000 ihmistä oleellisesti eristetyksi kimnes tiedepartmentin .työläiset saivat raivatuksi väliaikaisen tien turvallisemman alueen kautta. Viranomaiset pelkäävät nyt, että mahdolliset jatkuvat luhistumiset voisivat Jtatkaisla vielä Timminsiin johtavan rautatien-lan. lÄ- - PAKINA 4- Ännettaisipt kahvinjtionni^ pandirio! Suomalaisten Suurjuhlien humnisT toinnuttuanune on meiUS taas ensi sunntmtaina tilaisuus osallistua Majavajärvellä pidettavun CSJ:n Keski-Ontarion aluejulillin, ; missä kohtaavat toisensa tämän : toiseksi suuremlnan suomalaiskeskuksen nikkeli-; rauta-, puutavara- ja rakennusteollisuuden i^öläiset, säcafar-msffit ja' muut kansalaisemme, jotka e^näh eri aloiUä ovat ahtaneet nilii suUren panoksen'^onän^a^^ feentamlseksi^ xaivaainiteläi j a ke-hi^ tSiäise&L ; , JöiäpSiväisen fyon;ja Idireen lo^ lessaan: nämä kesäjuhlat päääsfassa uttoilmajuhliksi; missä ei >olij~eUna ole lilan'kireä ja < sitova. Vuotuiset aluetanssit , pidetään kyllä . Majavajärven suom'alaisten haalilla;:3illä: ulkoilmassa tanssiminen on täällä pohjolassa vähän niin ja* näin; Mutta vaikka Mäjavajär^ van haali on aiyan hyvän valtamaantien (Maantie 'No.^17 Siidburystai lanteen) varrella, niin- se sijaitS6E^ kiätenkin^ tämän seudun yhdölla tiiimetiiinimalla farnualuee^^^^^ mikä mäliiSÖllisiifis^nallt^ä l i j ^ ä ^ oltJ&Lf masta j a samalla keskustellal^^ppöi^ ^täi tfäaiititieir kausstf fcunkih^sy-dUbitiläfafeUS olevista'asi<^sta*, ^ Aluetoimikunta onkin mieles* on kaihen lisäksi suomalaisten viljelykselle, raivaama ja .'siiureltä .qs£dta.vieläkin kansalaistemme asu-ma s^utu." Siellä oh'aitoa maaseii^ diiiL tuntua jä jokainen kaupunki-läinäh-^ tsui^' ystävä' haluaakin ^ääslä juuri tällaiseen paikkaan aäti^tanss6ililn. Ejail^en lisäksi on'llibbitetta. etta vuonnt? etSttuokkaisen hyviä ja arvokkaita V^opalkintoja-— ensiluokkainen ji^o^epeite,- sähköllä toimiva paistin|»&fii(i ja Tiöyrysilitysrauta. ' Tarköituktemme ei- ole yksityls-kohtaiäeslmin mainostaa nikkeli^ alueen aluejuhlla: mutta sanomatta enmie kuitenkaan^ vu^^ ^ s ^ ^ l i i i f e ^ ^ urheilukilpailujen ja henkisf n^hjelman lisäksi ön vielä sitä aÄl-«lölittua nuoIenHeittoä ja ammuntaa;' sekä santapussin^heittoa j a . muitäPdilkoilmaan sopivia seura-peiejä^^- joiflen parissa kuluu aika äärettftfuäk rattoisasti, ' Mitään^^^paikkakuntien välisiä seuraji^kiatPkilpalluja ei kuulema qlp, ifltRfSmnajavajärraläiset ovat kultenkin^riffltaneet ymniärtää; että he ov^t jälgn; ^puinataidön khin-naam^ fomÄ.* mestareita. "Täytyy tufiap^irem^ia miehiä: ja'naiäälni^ me, jo^^^Melltte saada meidät^^un-nustaäften";: sanoi ^räs mtajäVajärvi^ 1nHipn:.'fc'of(noce9aM~eilra1st;<.«flM.':<<«nWV.- tulöl SäaNaftfeif ^ähdS,^ mitok siinä poi- Menvläfj'älläTvärsinkin'^Wanupissa suuria leiilhilämatta aina viimc^k-tien ja jnlkäli olemme Iniull^; Wanupin suomalaiset eivät ole, «e-, lä lihatta jääneet silloin kun onj päivän , vmlxoUle peuranjäljiB» päässeet! v>''i ' Nuolenheitto ' on taas sclkg Kalle-poikien ja muiden Seogl hommaa, ettei siinä ole jneillä Ä v^silla;kuoIevalsilla paljon nom teen määriteUä, KilpaUun k o i g , vgatii lujia hermoja ja vakavaa l»c t^' eikä sitä etukäteentiedä kn» parhaiten nahkansa pitää. Mutta santapussin heitto on s* laista pömmaa, että' siinä on m» dollisuus sekä miehiUä että — mutta suukopuna ei sitaB» kilpailua voiteta,- - Aihija situpelillä voitetöv^: oleva otteld on kahvin J « o n f t ^ ; Siinakin on-tunnettuja mestatw Nikdteemus ja ällekirJoittaniA^^ dferi eänätysta sopu kyllä jo»^, )aliiejaIilfSsa>>^nkkoaL : 1« V lAlufejtihlis^ oitköi luvas» »f^ kehlafeta liyvaä meille kaikilKj s i d l S s i i s tavataan efeä-laiiaÄ»^ jasJtan^tan^ä.^ SHs, nakeoui^,^ ktekuksissiU • . * jestyksen ylläpitoon, suunmtdtiittimme menetellyt oikein snuniölte alUetansSeiisa Jadkaii. tänäkinisyisesfinHpeuranhiinttaifts i- :^ ^H^Känsalcottt*-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 15, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-08-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570815 |
Description
Title | 1957-08-15-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, elok-15 p- ~ Thursday, August 15, 1957 VAPAUS taUtgSed K O T . 6. 1917, AiO&nized M Mäond da» o^fl.fqr tbe^ Post Offlee Diepnment, otto**. .Pub- IMied'^ .IHrfee iredUy: Toeidays. 11uttitfU9i'«iMt Baturday» byVapaus PntUAInrCompany IML, at lQO-102 am 8tW^ Sudbmy, Qnt;-Ctenada^ lUephones: Boa, Office 06. 4-42M; Edltorlal Office OB. 4-428S. iSanager E. Suksi, Editor W, EUund, Mailing Mmt$4i< Bär. esf jBad»i»)^ODterio. Ailhrettiiiiig rattt tvmspfiUeatioäl craoadaasa: 1 v£ 7JOO'»kk. S.75 ^ > - ^ är kk, i i^)i4]ma]]öi«w: l vk- Mi S Vi. Suomea: l*"*». SStfO kk. 4.7$ i 9 i 7 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta * * -k 1957 Suomen ^Icykypuolueiden'^ kriisi .Isiemnie maasta Suomesta viikon vaihteessa tulleet uu-tistredot kertoivat hallituksen uudesta "hätäohjelmasta", jon« taminen ja pääasiassa sitä tietä' suuren kansan leivän kaventaminen'entisestään, ' • Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossamme miten tälle "hätäohjelmalle'^ eduskunnassa? käy. Mjitta ottaen huomioon, että nioIöiiÄmattyöväönpuoIueet ovat ilmoittaneet vastus tätä viimekeväistä huonompaa kurjisjamisohjelmaa^ rohke-r nemme toivoa — mikäli sosialidemokraattisen pifolueen edusk^n^tai^hmä osoittautuu sanojensa mittaiseksi — että eduskunnassa "puntaroinnin" jälkeen havaitaan koko hatä-oHjelma mihinkään kelpaamattomaksi. Mutta käyköön tälle hätäohjelmalle miten tahansa — ja se on tietysti Suomen kansan ja Suomen eduskunnan ratkaistava iQ^Symys —'meitä kiinnostaa jossakin' määrin Suo-lAeri^ hallituksen nykyinen "kassakriisi" ja suuri "hätä" johka kbrj^Stofseftsi tarvitaan erikoista "hätäohjelmaa"; Muistetaanpa hieman aikoja menneitä. Vapauduttuaan V . 1^44 tuhoisasti päättyneestäi sodasta oli Suomen kansan ja kaltion edesä välitön perikadon mahdollisuus. Miltei' kaikki "tietoiset" piirit ennustivat täälläkin Suomen taloudellisen aseman kestämättömyyttä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kuii Suomeh kansan maksettavaksi tuli onnettoman sotapo^ litiikan seurauksena suurta puheenaihetta aiheuttaneet "suuret ;?p^alcorvauSmaksut". A^iaa pahensir öitten:-muistettaneer ' vieläse^ että kansandemokraateilla-oli silloin välitön edustus hallituksessa. Mutta häpeään joutuivat silloin kaikkien "Epäilevien Tuomaiden" valitusvirret. Sosialidemokraattiisn, kansande-nhiokrakttien jd maalaisliiton'yhteishallitus suoritti maan rappeutuneen talouselämän jälleenrakentamisessa ifimeen toisensa jiälkeen. Ikäänkuin omista saapasvarsistaan nostaen, nosti Suomen uuttera kansa tämän demokraattisen yliteis-halliluksen johdolla maansa ylös siitä kurimuksesta, mihin sotaa ratkaisuna ja pelastuksena'pitänyt edesvastuuton vanha < kaarti maan v^i. ; Mutta taloudellisesta sekasorrosta ja konkurssivaarasta selvittyään alkoi"vanha??kaarti" ryhdistyä. Paljon parjattu Pekkalan hal^tus- oli muka nimenomaan maan taloudelli sen edistyksen tiellä. Meille selitettiin silloin juurta jaksaen, että Suomen kaikki puolueet ovat Pekkalan hallituksen ja enennkaikkea n.s. Paasikiven linjan kannattajia ulkopoliittisissa kysymyksissä. Mitään erimielisyyttä J a kahnaa ei siis ollut ulkopolitiikan asioissa; Mutta maan talouspolitiikka haluttiin "pelastaa" ennenicaikkea kansandemokraattien "kokemattomuudelta" ja antaa hallitusvastuu-.niille, jotka kuuntelevat nSi "kykyptiolneitten'' viisaita talouspoliittisia neuvoja' ja ohjelmia, ' " ^ Näin sitten tapahtuikin. Kansandemokraatit sivuutettiin Sfuomeh .hallituksesta ja hallitusvastuu annettiin kokoomukr •senjaimuiden oikeistolaisten piirustusten mukaisesti talouspoliittisesti- "kyvykkäimmille" miehille. TätS "kykypuolueiden" miesten ohjelmaa seuranneiden halHntakautta on sitten Suomessa riittänyt oikein suomalaisella jääräpäisyydellä,- vaikka maa on siitä lahtieii kulkenut taiouslcriisistä toiseen; Ja; vaikka näiden talouspoliittisten ?'kykyjen" hallintakausi ei' ole vielä kestänyt kymmentäkään vuottBj puhutaan jo hallituksen "kassakriisistä", mikä vaatii "hätäohjelmana'' alentamaan markan arvoa ja siten kallistamaan kulutustavarain hintoja yleisesti — milcä tarkoittaa kaikkien työtätekevien elintason huonontamista. Niin vaikea on. kuulema hallituksen kassakriisi ja taloudellinen hätä yleensä, että nyt on viisaiiten talouspoliittisten tietomiesten 'tvipattava'* jo lapsilisistäkin tai ainakin yritettävä' vipata; vaikka eduskunta vastikään moisen vippauksen tuomitsi! Kuvaavaa tässä Suomen hallituksen^ kassakriisissä on se. että vaikka Suomen suuryhtiöiden voitot ovat / ennätysmää- TäisetpniinlialUtus kieltäytyy korottamasta näiden suuryh-tiöideni ja niiden omistajain veroja! Sensijaan puhutaan kovalla kohulla — ja ikävä sanoa,, että sosialidemokraattisen puolueen tannerilais-leskisläinen johto yhtyy siihen — miten S^bmeri kansan elintaso on muka liian korkea ja koko "hätäohjelman" avoimena tarkoituksena onkin juuri työtätekevien elintason jyrkkä alentaminen. Kaiken tämän perusteella on hyvin ymmärrettävää, miksi Suoinen kansan S3rvät rivit suhtautuvat suurin varauksin koko kassakriisi-humpuukiin ja kaikenlaisiin hätäohjelmiin^ joiden perimmäisenä tarkoituksena on kansanjoukkojen leivän entisestään kaventaminen suurrikkaiden suuremman rikastumisen hyväksi. Vapauden talousasemaa tukemaan ^ ^ v l , ;•, '.' V . ' ' - ' i V ' . ; ',>i:. ^' "'S''''.',-' r • • ''''[•'•X^.. .''•{'''':. - ' • ' '''' \' ' : ' : • • r Kuolevaisuus on äärettömän korkea tämän mantereen piickulehtien keskuudessa — eikä ainoastaan "pikkUlehtien". Tosiasiassa nähdään jok halutaan katsoa asioita sellaisina kuin? ne^oVat, että valtaosassa Canadan ja Yhdy^altain kaikista k^ungeista on enää vain yksi päivälehti.j^Kaikki muut on jöfö tapettu, tai voimakkaampi kilpailijoista^ on niellyt "vas-tuS^ jansa", ,^ Täten olemme näluieet, miten Cänadankih' lehdistö jou-tuu^ yhä-pienemmän mntta sitä rikkaammaan väestökerrok-sen^ ykaityisomaisuudeksi ja puolestapuhujaksi. Vallitsevien ttdoiisseikkojen vuoksi tämä kuolevaisuus on siirtolaisryh-int^ liläitieh kohdalta suhteellisesti vieläkin suutempi kuin cfhglanniiiki^listen lehtien keskuUdessai ' Tämäh^ vuol^f on - taäUä'Kanadassa' esimerläkäi vissejä isoisiUe myötämielisiä vieraskielisiä lehtiä avustettulpoliittis-l^ önto^Ua kannatusilippituksiUa — tunnu^^ t^dystä» työstä i a lupaul&sena, siitä, että HenkiHei^u saiiyte> tlfäQ^nOksli osaatte pitää lusikkaa kauniissa kädessä! • 'l Työyäenlehtien kohdalta'ei tällaista* vierasta iJoiaasila[ ole pyydetty, eikä hyväksyttykään, sillä kuten tiedetään, se joka P Ä I V I Ä OJKar B^ndaioe^ Green Pointista. Oot, täytU m V, elokuun 14 YHdymme, sbkulalsten ja tutta-vien onnitteluilifn. flilfitä muut sanovat V A U E O I N E N BnEs os.nviiLV Blaataa k a i k k i p u u t t e k e e suuren < tuvan.- a u r a a mäkirinteet — vesi pesee, t u u l i p u h a l t a a maata — k a i k k i tliolio häviää^ y,- : I n t i a a n i et' kaada puita, ei: auraa m a a t a . . . ruoho säilyy;-buffalo syö ^ r u o h o a . . . i n t i a a n i syö bulfaion.- n a hasta tulee maja>.. Ja Jalkineet m y d s . £ i rakenna p a t o j a . . , vesi p y - j y y aina samansa. Syö a i n a , , . e i hae työtä . ; , e l k ä pyydä avustusta. & maksa t u l o v e r o a : eikä maksa lupakirjoista. Selvää on. v a l k o i n e n mies on< h u l l u . ~ North. B a y n p i i r i n raportista — S y l v a . •• • Pienten ihmisjoukkojen aiheutt-tamat eptjärjestysilmiöt V, 1956 ryhltyi pieni määrä tyolät^! oli ollut puutteellista, Samana siä ja opiskelijoita eräillä paikkakunnilla lakköion. Näiden epajär-jestysilmiöiden välitön syy oli se, että ei-voitu tyydyttää eräitä heidän aineellisia etuja koskevia vaatimuksiaan, joista osa olisi pitänyt ja olisi, voitu tä^yttää, kun taas toiset olivat soveltumattomia tai kohtuuttomia^ minkä vuoksi niitä ei siihen aikaan^ voitu täyttää, -Tärkeämpi syy ^^^rti; kuitenkin johtavassa asemassa ol%r vien harjoittama virkavaltaisaus,rEI-räissä tapauksissa vastuu tällaii:lsta virkavaltaisuusvihreistä on pantava korkeampien viranomaisten tilille, eikä alemmissa portaissa olevien niskoille ole pantava koho syytä. L i säksi oli näihin epäjärjestysilroiöi-hin syynä se, että työläisten ja opiskelijain keskuudessa suoritettu,aatteellinen ja poliittinen kasvatustyö KHTlEEKVAiHTO GÖR1NGIN KANSSA S M I N MURHAAJAKSI Itä-Saksan haEiituksen käsiin joutunut suuri määrä Hitlerin aHkaikauden jasiakirjoja , B e r l i i n i . , (KV) — K o k o n a i n e n k a s - sakaapillinen tärkeitä asiapapereita ' l i t l e r i n valtakaudelta Saksassa on ioutunut Salcsan Demokraattisen T a - j a v a l l a n hallituksen käsiin. Tämä käv i ilmi siinä lehdistötilaisuudessa. Jonka Itä-Saksan pääministerin l e h - distdtolmlsto Järjesti antaessaan J u l - cisuuteen tiedot Jugoslavian Itunlnr t a a n A l e k s a n t e r i n Ja R a n s k a n ulkoministeri Barthoun murhaan s y y l l i s tyneistä henkilöistä. K u t e n tunnettua, murhaan syylliseksi on osoittautunut a i t l e r - S a k s a n Pariisin-lähetystön apulaissotilasattashea. kapteeni S p e i - det e l i nykyinen P o h j o i s - A t l a n t i n l i i ton Euroopassa olevien maavoimien ylipäällikjcö, kenraali Speidel. Hänen jyylllsyytensä o n käynyt I l m i eräistä Icirjeistä, Jotka mainitusta kassakaapista o n Idydetty. Jugoslavian kuningas Aleksanteri J a Ranskan ulkoministeri Barthou m u r h a t t i i n Marseillessa 9. 10. 1934. K u n i n k a a n saavuttua Ranskaan v i ralliselle vierailulle B a r t h o u o l i t u l lut satamaan häntä vastaanottamaan: Murhaavat laukaukset k a j a h t i v a t Aleksanteria Ja B a r t h o u t a k u l jettaneen v a u t on päästyä satamasta vasta' n o i n 50 m e t r i n päähän. M u r hatyön välittömäksi suorittajaksi osoltfautul eteläslaavilaiseen terroristiryhmään kuulunut Vlado K a l e - rten allas Tshernosemskl, ,mutta Jo silloisissa tutkimuksissa ilmeni, että teolla täytyi o l l a pätevät toimeksian-rajat, sillä' se o l i siksi hyvin edeltäj ä i n valmisteltu. T u t k i m u k s i a s u o r i tettiin monissa maissa, m u t t a toimek-miseksi ja tässä suhteessa ei ole Vapauskaan poikkeusasemassa. Kylmä tosiasia onkin, että Vapauden "liiketoimet" aiheuttivat viime vuonna yli kahdentuhannen dollarin tappion, mikä summa on täytettävä yleisten lahjoitusten avulla; jos Tiielitään taata, että Vapaus i l - Tiestyy edelleen nykyisessä 'coossa ja koi me kertaa viikos* -a. Niinpä aloitetaan jo syys- "suun ensimmäisenä päivänä lusi haastekampanja Vapau- Jen talousaseman lujittamisen lyvaksi ja me toivomme, että /apauden ystävät ja kannatta-at suhtautuvat siihen yhtä avokätisesti kuin aikaisemminkin. Huolehtikaamme siitä, et- :ä Vapauden talousasema tulee laiden lahjoitusten avulla turvealuksi siinä määrin, että voidaan marraskuun alussa viettää Vapauden 40-vuoitspäivää tärkeänä -voiton ja saavutuksen päivänä tänä vuonna. Me olisimme tietenkin iloisia, i OS ei näitS rahoittamiskamp-pailuja tarvitsisi järjestää. Mutta sanan parhaassa mielessä, sanavapaudellakin on hintansa: Jos mielimme toimia äysin itsenäisesti, tarvitsemat-ra kumartaa kenellekään, meidän täytyy myös itse huolehtia kustannusten maksamisesta! Ja juuri sellaista itsenäistä työ-väenlehteä tarvitaan nyt ki-pfeähUnin kuin milloinkaan aikaisemmin, että saadaan tavallisen kansan ääni kuulluksi jä totuus arvöon niin kotoisissa kuin kansainvälisissäkih ahoissa, ' ' Lahjoittakaamme siis kuHh vointimme ja mahdöllisuuk-siemme . mukai^föti Vapauden talousaseman tukemiseksi ^ 1 pna, syyskuuta, alkavan haaste^ kampanja aikana; jota varten nyt tfehdäan tarpeellista Järjes-' tdytyötä kaikissa sUomalais-kte^ uksiss$l siantajat Jäivät paljastamatta, koska heitä ei h a l u t t u k a a n paljast-aa.=i/ : ' •jfalnltut kolme kirjettä — Görini g in Spsldelille osoittama, Speidelin Göringille Ja eräs ilmeisesti S p e i delin läheisen apulaisen tohtori H a n s - E r i c h « a a c k i n tälle osoittama kirje — puhuvat selvää kieltä. Berliinissä syyskuun 1 päivänä 1934 päivätty merkinnällä " s a l a i n e n " v a rustettu Göringin SpeidellUe osoittama k i r j e k u u l u u seuraavasti: " S a k s a n Pariisin lähetystön a p u - lalssotllasattashealle, herra kapteeni; tohtori Speldelille — Henkilökohtainen — P a r i i s i . Oheisena lähetän Teille 2 Johtajan Ja v a l t a k u n n a n kanslerin määräystä "Teutonlmlekka"-operaatiosta Ja 11-, s a k s i . ministeriöni . tutklihustohnlston^ valmistamat tolmeenpanomääräykr set. Määräykset on h e t i niiden t u l tua luetuksi liävitettävä. Hävitys on todistettava. Göring." • Kirjeeseen on 3. 9. -34 t e h t y merkintä, että mainitut määräykset on hävitetty. L o k a k u u n 3 päivänä 1934 Pariisissa' päivätty samoin "saininen" Ja '^hen-kIlökohtaInen"- merkinnölllä varustettu Speidelin k i r j e Göringille kuuluu seuraavasti: . " H e r r a Ifenraali! S a l l i k a a minun i l m o i t t a a T e i l l e , e t tä Teidän ohjeittenne mukaisesti o n , "Teutonlmlekka"-operaatlon valmistelu suoritettu. '1*» O l e n keskustellut herra V a n c o M i - h a j l o v i n , kanssa yksityiskohtaisesti, kaikista olemassaolevista mahdollisuuksista. Olemme päättäneet suor i t t a a operaation Marseillessa: m o lemmat kysymykseen tulevat h e n k i löt kohtaavat toisensa siellä: "Wlado autonkuljettaja" on valmistettu. Oheisena lähetän Teille jäljennöksenä tämän vuoden lokakuyn 1 päivänä päivätyn herra tohtori H a a c k in kirjeen. • Kunnioittaen A i n a Teidän altis -Hans Speidel." S p e i d e l i n mainitsema jäljennös tohtori Haackin, — joka ilmeisesti on toiminut saksalaisten vakoUIjana Ranskassa — kirjeestä kuuluu seur a a v a s t i : "Jäljennös. P a r i i s i , 1. 10. 1934. Kyvä Speidel! Pyynnöstänne Ilmoitan TelUe seur a a v a a : vuonna myös muutamien maatalous-osuuskuntien rjäseäet aiheuttivat epäjärjestystä, ja tällöinkin johdon harjoittama yirkavaltaisaus ja joukkojen keskuudessa suoritettavan kasvatustyön puutteellisuus olivat pääsyitä. On myönnettävä, että aivan liian usein jotkut ihmiset ovat talpuvai-sizi keskittymään välittömien, osittaisten ja'henkilökohtaisten etujen ajamiseen ^eirätlcä ymmärrä lainkaan tai riittävästi pitkän tähtäimen koko .maata koskevia ja kollektiivisia etuja; poliittisen yhteiskunnain lisen elämän kokemuksen puutteen takia melkoinen: määrä nuorisoa el voi suorittaa asiallista vertailua vanhan ja uuden Kiinan välillä; heidän ei ole helppo täysin käsittää^ millaisia valkeuksia' kansamme joutui kestämään taistelusisa, jota se kävi päästäkseen vapaaksi imperialistien ja kuomintangilaisten taantumuksellisten harjoittamasta sorrosta, tai kuinka pitkän uutteran työn kausi tarvitaan, ennen kuin onnellinen sosialistinen yhteiskunta on saatu rakennetuksi. Sen vuoksi on poliittista kasvatustyötä suoritettava joukkojen keskuudessa kiinnostavalla ja tehokkaalla tavalla. Meidän on aina kerrottava niille tosiasiat vaikeuksistamme, joita Ilmaantuu, ja pohdittava niiden kanssa, miten nämä vaikeudet saataisiin voitetuiksi, • epäjärjestyksen lajeja voidaan tar Me emme hyväksy epäjärjestysitijcastella-täliä-tavalla,.-—— V i r a l l i s e t ; : juhlallisuudet valtiovier r a i l u n johdosta tapahtuvat Pariisissa; Marseilleen vastaanottamaan matkustavat Barthou Ja k e n r a a l i Georr ges. Presidentti L e b n m i n toukokuun 21' päivänä 1932 a l l e k i r j o i t t a m a n määräyksen mukaan o n järjestys- ' j a tmr-valllsuuskysymykset Marseillessa u s kottu Surete Kationalelle ( T u r v a l l i suuspalvelulle) eli lähemmin ylitar-?. kastaja Slsteronille. Aleksanteri tulee astumakin m a i h in Marseillessa: Protokollan enshnmäis^^ ten pykälienrsuotituksen Jälkeen aja* vat Aleksanteri j a hänen seuralaisen^, sa Barthou j a Georges avonaUessa^ autossa vanhasta satamasta (ViemC Fort) pääpoliisiasemalle. Ajaessaan-kaupungin h a l k i kulkee auto Mar> seillen pääkadun L a Canebleren j a Rue Saint F e r r e o l i n k a u t t a , Poliis^r aseman. edustalla t a p a h t u a : j u h l a l l i nen seremonia j a , kansa J u h l i i A l e k? Santeria. Pääpollisiaseman edustalla oleva t o r i Ja R u e S a i n t . F e r r e o l t u i e " vat olemaan, täynnä kansaa. - Juhlakulkueelle' määrStty- t i e o i l Jaettu j a k s o i h i n j o i l l e asetetaan järfr. jestystä j a . t u r v a l l i s u u t t a ; h o i t a m a an m e l k e i n yksinomaan järjestyspöllise<|ii j a , joiden vahvuus on n o i n iSÖb^ miestä. Juhlalniltcueen h i t a a s t i ederr tessä mene auton ohittamien jakso-^ j m ? vartiosto eteenidln' vatavtstat^- seeriv turvallisuuspalvelus seuraavfltf j a k s o i M i Sotaväkeä el t u l l a köyttim&ftn'jSi^ miöltä, ko^a kansan keskuudessa ilmenevät ristiriidat ovat ratkaistavissa kaavan "yhtenäisyys-arvostelu-yhtenäisyys" mukaan, kun taas epär järjestysilmiöt väistämättä aiheuttavat menetyksiä ja ovat haitaksi sosialismin etenemiselle. Uskomme, että kansamme kannattaa sosialismia, että se on ^kurinalaista ja järkevää eikä aikaansaa epäjärjestystä aiheetta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä; että joukoilla'ei olisi maassamme mahdollisuutta aikaansaada levottomuuksia. Tässä kysymyksessä meidän on kiinnitettävä huomiota seuraavaan: I. Saadaksemme poistetuksi c-päjärjestysiliniSiden perimmäisen syjrn meids(n täytyy estää virka-valtalsuudeii ilmeneminen, param taa- huomattavasti aatteellista ja poliittista kasvatustyötä ja käsitellä kaikklii Ristiriitoja sopivalla tavalla. Jos näin tehdään; ei minkäänlaista' epäjärjestystä yleensä ilmen(e. - II. Jos epäjärjestysilmibitä sattuu meidän työmme heikkouden seurauksena, on meidän opastetta-ova tällaisiin, ilmiöihin sekaantuneet oikealle tielle,, käytettävä näitä llridöltä" erikoisapfikelnoina' parantaessamme työtämme ja kas-- vattaessamme kaadereita ja joukkoja sekä suunniteltava ratkaisut 'niihin kysyiäyksiin,:jotka-on laiminlyöty aikaisemmin; Selvittäes-sämme mitä tahansa epäjärjestys-ilmiöitä' meidän on työskenneltä< vä uutterasti, emmekä saa käyttää liioitellun yksinkertaistettuja menetelmiä emmekä selittää 'asiaa loppuun käsitellyksi; ennen kuin se on perusteellisesti selvitetty. E-päjärjestysilmiölden johtohenkilöitä ei pidä .erottaa työpaikoistaan eikä karkolttaa ilman pätevää syytä'lukuunottamatta rikoksiin syyllistyneitä ja aktiivisia vastavallankumouksellisia, joiden tapaukset /on käsiteltävä lakien määräämällä tavalla: Sellaisessa suiiressa maassa^ kilin meidän ei ole syytä levottomäuteen, jos pie^ ni määrä ihmisiä aiheuttaa epäjärjestystä; pikemminkin meidän cd käytettävä sellaisia asioita hyväksemme päästäksemme virka* valtalsuifd^ta. , Yhteiskunnassamme on pieni määrä myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät välitä yleisistä eduista, kieltäytyvät kuuntelemasta järkipuhetta, tekevät rikoksia ja rikkovat lakia. He saattavat käyttää hyväkseen menettelytapojamme ja vääristellä niitä, esittää tarkoituksellisen kohtuuttomia vaatimuksia joukkoja kliboit-taakseen tai tarkoituksellisesti levittää huhuja aikaansaadakseen häiriöitä ja saadakseen häirityksi yhteiskuntajärjestystä. Emme ehdo' ta, että näitten ihmisten annettai slln pitää tapansa. Päinvastoin heitä vastaan on ryhdyttävä asianmukaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin. Joukot vaativat. että tällaiset henkilöt on saatettava rangalstuk seen. Sen tekemättä jättäminen or kansan tahdon vastaista. VOIDAANKO HUONOT ASIAT MUUTTAA HYVIKSI? Kuten sanoin; meidän Yhteiskunnassamme on paha; että jotkut ihmisryhmät aiheuttavat epäjärjestys tä, emmekä ihe hyväksy sitä.'Esiin tyessään 'ne: kuitenkin pakottavat meidät ottamaan oppia, niistä, hävit tämään virkavaltalsuuden ja kasvat tamaan kaadereita ja kansaa. Tässä mielessä huonot ^siat voidaan muuttaa hyviksi. Epäjärjestysilmiöillä on siten kaksinainen luonne. Kaikkia^ Leiinätinmaksut jäävät toist^iteefcä ettnaneen Ottaw^''-4^ Liittovaltion liikenne-lautakinäa on hyljännyt rautatieyhtiön anomuksen tilapäisestä koro: tuksesta lennätin maksuihin Cana-dassa. Samalla kertaa liikennelau-takunta^ lp^tti lykätä rautatieyhtiön eslttän^i^musta uudistaa lennätin talgjat iraikkialla Canadassa käsittelemistä syysku,un 3 j päivään. Lennätin taksojen tarkistuksen mukaan hinnat nousevat keskimäärin 15 prosentilla, Raut|tieyhtl5 oli pyytänyt tilapäistä hinnatt nousua, joka olisi nos-tanut. hintoja noin 13 prosenttia. Jokaiselle on selvää, että Unkarin tapahtumat eivät olleet hyvä asia. Mutta niilläkin oli kaksinainen luonne. Huono asia muuttui loppujen lopuksi hyväksi, koska unkarilaiset toverinfme ryhtyivät oikeisiin tol-inenplteisiin näiden tapahtumien kestäessä. Unkarin valtio on nyt lu jempi kuin koskaan, ja kaikki.muut-kin sosialistisen leirin maat ovat saaneet opetuksen. Samoin oli koko maailman'laajuinen kommunismin ja kansan vastainen rynnäkkö, joka pantiin alulle vuoden 1956 loppupuolella, tieten-kiii huono asia. : Sekin^. kuitenkin opetti ja' karaisi kaikkien maiden kommunistisia puolueita ja työväenluokkaa ja muuttui siten hyväksi asiaksi. Tämän. myi-sky- ja kiihko-kauden kestäessä' joukko ihmisiä erosi kommunistisista puolueista monessa maassa. Puolueesta; eroamiset pienentävät puol^ueen'jäsenmäärää ja ovat tietysti huono asia, mutta siihenkin liittyy hyvä puolensa. Kun hox'juvat ainekset,, jotta eivät Ihalua olla mukana, ovat ' loissa, on uskbllisten puoluejäsenien suuren' enemmistön taisteluyjite • iäisyys entistä lujempi. Eikö tämä >le hyvä asia? ' Sanallasanoen meidän on opittava tarkastelemaan asioita kokonaisuutena,*' näkemään v : paitsi myönteinen*'myös kielteinen puoli. Olosuhteiden mukaan huonos- 'ta ajasta voi olla hyviä tuloksia ' j a hyvästä asiasta Huonoja. Lao Tse sifiloi.'yli 2000 vuotta sitten: 'Hyvä onni^nojaa huonoon onneen, huono «nnl hsryään onneen.? Kyo- - ' kätessään :^iinaan , japanilaiset L kutsuivat :>sltä voitoksi. Taitava, osa Kiinanvaluetta joutui^nuehi- , tetyksi;^ja kiinalaiset kutsuivat sitä tappioko.: Mutta Kiinan tappit: oon B!säUsd^Vo:ton siemen, ja Japanin < voittoontaas tappion sie-, -men; Eikö historian kulku ole to- , distannt näin olevan? Kaikkjalla maailmassa pohditaan lykyäan, puhkea%)ko kolmas maail-nansota vai el. Tässä kysymyksesi >ä meidän)0n oltava psykologisesti valmistautuneita ja samalla tarkas-eltava sitä, eritellen. Me. olemme .oäättävästr rauhan kannalla ja.,.vas-tustamip^; sotaa. Mutta jos Impe- .Malistit pakottavat uuden sodan syttymään, yme emme, saa pelätä sitä. Suhtaudiimme tähän kysymykseen samalla tävpin kuin kaikkiin epäjär-jestysilmiöihin: ensiksikin olemme sitä vastaan ja toiseksi emme pelkää sitä. Ensimmäistä maailmansotaa seurasi 20b miljoonaa henkeä käsittävän Neuvostoliiton synty. Toista maailmansotaa seurasi yhteensä 900 miljoonaa :henkeä käsittävän sosialistisen : leirin muodostuminen. Jos imp~erialistit pakottaisivat kolmannen maailmansdan syttymään, niin varmasti sosialismiin siirtyisi useita satoja, ;];niljoonia lisää; silloin ei maalinkaan,Jäisi paljoa tilaa impe-. rlallstellle, samalla kun koko Imperialismin rakennelma varsin toden-näköise£( tiJ«Jblstulsi auttamattomas-^ Tiettyjen' erikoisedellytysten SITÄIll S A M O I N , Eräässä liilÄeessä tali jojaiggg työstä myöhästyvän henkilön nierkii tä myöhästymisensä syy päiväkirjaiui. T a p a n a o l i merkitä " J u n a myöhäs-t y i " tai "Hammaslääkärissä käyntf t j n j s - Myöhemmin tulleet eivät useia, kaan- viitsineet ruveta vaivaamaia päätään j o n k im toisen tekosyyn k * - simisellä. vaan merkitsivät edenisea aUe: " S a m o i n ", Eräänä päivänä kuitenkin merkit, see eräs myöhästynyt päiväkirjaaa: "Kohnoset syntyivät", j a kolme « o . raavaa k i r j o i t t i kih^essäah sen alle- ' S a m o i n " . Shaldda pelaavat sähkö, aivot F^ranldtirtm messuilla Pienoiskokolnen televisio, pime. ässä näkevä televisiokamera ja vie-ralli joitten kanssa shakkia pelaavat sähköaivot kuuluvat merkittävinh piin .nähtävyyksiin viikonvaihteessa avatuilla-Frankfurtin radio- ja tele-visiomessuilla. Shakkia pelaavissa aivoissa on lähes.;, kahdeksansataa putkea ia ne vaikuttavat muutenkin hyvin mai-nioilta. Kun ne voittavat, niin kuo- Imi ilmoillfej-lemun; ifanfaari ja jos vierailija voittaa, niin ne murisevat tyytymättömästi,^ Murinaa kuul-laan hyvin harvoin. . . - . vallitessa :ristiriiflan molemmat puolet järkähtämättä muuttuvat' vastakohdikseen keskinäisen taistelun seurauksena. Olosuhteilla on .tällöin suuri merkitys. Ilman erikoisolosuhteita kumpikaan keskenään ristiriidassa oleva puoli 6i voi muuttua vastakohdakseen.^ Kailusta maailmassa esiin, tj-vistä luokista proletariaati on Innokkain muuttamaan asemaan-sa; seuraavaiha on puoliproleta-riaatti, sillä edellinen ei omista yhtään , mitään, eikä jälklmmäi-v nenkään ole ^ paljoa: paremmissa' varoissa. Nykyinen tilanne, jonka vallitessa Yhdysvaltojen valvonnassa, on Yhdistyneitten Kans^ kuntien enemmistö ja sen hallinnassa monia alueita maailmassa, on ohimenevä ja muuttuu lopulta. Myös Kiinan, köyhän maan osalta, jolta on eVätty sen oikeodetv kansainvälisissä asioissa, tilanne on muuttuva —r köyhästä maasta tulee rikas, maasta, jolta on evätty oikeudet, tulee oikeuksiaan nauttiva ^^maa—. tapahtuu asioi< den • muuttuminen >. vastakohdik-seen «. .Itatkaiseviai^edellytyksiä-o- 'vat« tällöin sosialistinen jädestel-mä jä yhtenäisen kansan yhteiset ponnistukset. ' mOottoripyöräsaattua t u l l a a n , de L a - forcaden sanojen mukaan; peruuttamaan. T ^ t ä t i e d o i t an Teille myö^ hemmin. A i n a Teidän H a n s Haack;'^ Suuri, yli 600 jalkaa syvä aukko^.?katkaisiTimminsiin johtavan maantien kun osa. vanhasta; kaivoksesta luhistui,*^ jättäen noin 50,000 ihmistä oleellisesti eristetyksi kimnes tiedepartmentin .työläiset saivat raivatuksi väliaikaisen tien turvallisemman alueen kautta. Viranomaiset pelkäävät nyt, että mahdolliset jatkuvat luhistumiset voisivat Jtatkaisla vielä Timminsiin johtavan rautatien-lan. lÄ- - PAKINA 4- Ännettaisipt kahvinjtionni^ pandirio! Suomalaisten Suurjuhlien humnisT toinnuttuanune on meiUS taas ensi sunntmtaina tilaisuus osallistua Majavajärvellä pidettavun CSJ:n Keski-Ontarion aluejulillin, ; missä kohtaavat toisensa tämän : toiseksi suuremlnan suomalaiskeskuksen nikkeli-; rauta-, puutavara- ja rakennusteollisuuden i^öläiset, säcafar-msffit ja' muut kansalaisemme, jotka e^näh eri aloiUä ovat ahtaneet nilii suUren panoksen'^onän^a^^ feentamlseksi^ xaivaainiteläi j a ke-hi^ tSiäise&L ; , JöiäpSiväisen fyon;ja Idireen lo^ lessaan: nämä kesäjuhlat päääsfassa uttoilmajuhliksi; missä ei >olij~eUna ole lilan'kireä ja < sitova. Vuotuiset aluetanssit , pidetään kyllä . Majavajärven suom'alaisten haalilla;:3illä: ulkoilmassa tanssiminen on täällä pohjolassa vähän niin ja* näin; Mutta vaikka Mäjavajär^ van haali on aiyan hyvän valtamaantien (Maantie 'No.^17 Siidburystai lanteen) varrella, niin- se sijaitS6E^ kiätenkin^ tämän seudun yhdölla tiiimetiiinimalla farnualuee^^^^^ mikä mäliiSÖllisiifis^nallt^ä l i j ^ ä ^ oltJ&Lf masta j a samalla keskustellal^^ppöi^ ^täi tfäaiititieir kausstf fcunkih^sy-dUbitiläfafeUS olevista'asi<^sta*, ^ Aluetoimikunta onkin mieles* on kaihen lisäksi suomalaisten viljelykselle, raivaama ja .'siiureltä .qs£dta.vieläkin kansalaistemme asu-ma s^utu." Siellä oh'aitoa maaseii^ diiiL tuntua jä jokainen kaupunki-läinäh-^ tsui^' ystävä' haluaakin ^ääslä juuri tällaiseen paikkaan aäti^tanss6ililn. Ejail^en lisäksi on'llibbitetta. etta vuonnt? etSttuokkaisen hyviä ja arvokkaita V^opalkintoja-— ensiluokkainen ji^o^epeite,- sähköllä toimiva paistin|»&fii(i ja Tiöyrysilitysrauta. ' Tarköituktemme ei- ole yksityls-kohtaiäeslmin mainostaa nikkeli^ alueen aluejuhlla: mutta sanomatta enmie kuitenkaan^ vu^^ ^ s ^ ^ l i i i f e ^ ^ urheilukilpailujen ja henkisf n^hjelman lisäksi ön vielä sitä aÄl-«lölittua nuoIenHeittoä ja ammuntaa;' sekä santapussin^heittoa j a . muitäPdilkoilmaan sopivia seura-peiejä^^- joiflen parissa kuluu aika äärettftfuäk rattoisasti, ' Mitään^^^paikkakuntien välisiä seuraji^kiatPkilpalluja ei kuulema qlp, ifltRfSmnajavajärraläiset ovat kultenkin^riffltaneet ymniärtää; että he ov^t jälgn; ^puinataidön khin-naam^ fomÄ.* mestareita. "Täytyy tufiap^irem^ia miehiä: ja'naiäälni^ me, jo^^^Melltte saada meidät^^un-nustaäften";: sanoi ^räs mtajäVajärvi^ 1nHipn:.'fc'of(noce9aM~eilra1st;<.«flM.':<<«nWV.- tulöl SäaNaftfeif ^ähdS,^ mitok siinä poi- Menvläfj'älläTvärsinkin'^Wanupissa suuria leiilhilämatta aina viimc^k-tien ja jnlkäli olemme Iniull^; Wanupin suomalaiset eivät ole, «e-, lä lihatta jääneet silloin kun onj päivän , vmlxoUle peuranjäljiB» päässeet! v>''i ' Nuolenheitto ' on taas sclkg Kalle-poikien ja muiden Seogl hommaa, ettei siinä ole jneillä Ä v^silla;kuoIevalsilla paljon nom teen määriteUä, KilpaUun k o i g , vgatii lujia hermoja ja vakavaa l»c t^' eikä sitä etukäteentiedä kn» parhaiten nahkansa pitää. Mutta santapussin heitto on s* laista pömmaa, että' siinä on m» dollisuus sekä miehiUä että — mutta suukopuna ei sitaB» kilpailua voiteta,- - Aihija situpelillä voitetöv^: oleva otteld on kahvin J « o n f t ^ ; Siinakin on-tunnettuja mestatw Nikdteemus ja ällekirJoittaniA^^ dferi eänätysta sopu kyllä jo»^, )aliiejaIilfSsa>>^nkkoaL : 1« V lAlufejtihlis^ oitköi luvas» »f^ kehlafeta liyvaä meille kaikilKj s i d l S s i i s tavataan efeä-laiiaÄ»^ jasJtan^tan^ä.^ SHs, nakeoui^,^ ktekuksissiU • . * jestyksen ylläpitoon, suunmtdtiittimme menetellyt oikein snuniölte alUetansSeiisa Jadkaii. tänäkinisyisesfinHpeuranhiinttaifts i- :^ ^H^Känsalcottt*- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-08-15-02