Vapaus, September 24, 1925

              fW
lp'. • 1
3
1
i
III
ii
i
1
i n '
«yy ScdbnryBsa, Ont., j o k a t i i s t a i , torstai j a Isnantai.
T o i m i t t a j a t :
& G. N E I L . AEVO V A A R A.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of K p n i s h Worker8 i n Canada. Pab-lislied
i n Sudbory, O n t , every Tuesday, Tharsday and
Sstorday. '
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa second class matter. ^ .
General advertising rates 75c per coL incU. M i -
nimum charge for single inseräon 76c. The Vapaaa
Is the best advertisiBg medinm among
People i n Canada»
the Finnish
vassa vaalitaistelnssa hyökkäämään kapltaiisllsla puo;'
lueita Taataan. Kertomuksen kapitalistien hyökkäyk­sestä
kaivostyöläisiä vastaan^ työttömyydestä, Bescon ja
maiden kapitalististen suuryhtymäin monopolin kuo-lemankuristuksesta,
amerikalaisen pääoman vallotuk*
sista, hrittiläisestä imperialismista, ja maanviljelijäin.
i l
samoin- kuin työläistenkin riistännästä tulisi kaikua
kautta Dominionin. Ohjelmamme perusteollisui^ien
Icansallistuttamisesta työläisten kontrollin alaisiksi ja
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
NaimaUmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotnkset 50c palstatunma.
Nimennnutosilmotakset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $ 1 . 0 0 . k e r t a , $2.00 3 kertaa
Avioeroamotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
«iltoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotokset 50c kerta, $1.00
kolmekeriaa.
Tilapäisilmottajien j a ilmotnsakenttuurien on, vaa­dittaessa,
iähetettävä Umotushinta etokäteen.
Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y Bldg Lome
Bk. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbnrg, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa v a s t u s t a ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
per8ocna*iiseIla niD>'ellä.
J . V. K A N r : \ S T O , Liikkeenhoitaja.
PnoIoeeMme neljäs KoDYentsioni
Tämä viimeinen puolueemme konvenlsioni, kuultiin
erään edustajan sanovan, puhui vähemmän proletariaa­tin
johtavana puolueena olemisestamme ja toimi enem­män
niinkuin me se olisimme. Ja tämä on paikkansa­pitävä
lausunto neljännesta konventsionistamme. Ei
siksi, että siltä olisi puuttunut selvää teoreettista käsi­tystä
siitä osasta, jota kommunistisen puolueen täytyy
esittää proletaarisessa vallankumouksessa. Bolshevi-soimisesta
hyväksytty päätöslauselma osottaa, että kon-ventsioni
oli selvillä vesillä tässä tärkeässä periaatteel­lisessa
kysymyksessä. Mutta, koska me olimme jo näi­nä
muutamina olemassaolomme vuosina • lyöneet lei-manime
canadalaiseen työväenliikkeeseen, koska me
voimme lukea varmoja saavutuksia ansioksemme, oli
periaatteJttemme uudjjileen määritteleminen meille vä­hemmän
tarpeellista, varsinkaan, kun puolueessanmiie
ei ollut oikeisto- eikä vasemmistosyrjäpyrkimyksiä
kommunistisen kansainvälisen linjalta. Neljännellä
konyentsionilla oli edessään kysymys siitä, miten so­velluttaa
edellisissä konVentsioneissa hyväksytyt periaat­teet
ja menettelytavat työväenluokan jokapäiväisten
taistelukokemuksien termeihin. Kuinka me voisimme
juurruttaa puolueemme joukkoiliin? T Kyinka me voi*
fiimme lisätä sen tehokkuutta, lisätä sen jäsenten luku­määrää,
kuinka tehdä se bolshevistisemmaksi puölu-
:eek^f ^-»V-^-:'-'^-'--'^
Tärkein tämän konventsionin edessä 'olleista kysy­myksistä
oli siis kysymys uudelleen järjestämisestä
työpaikkaryhmäin erikoiselle bolshevistiselle perustal­le.
Pelkkä alueellinen järjestömuoto oli sosialidemo­kraattinen
perintö ja haitallinen» Puolueen jäsenmäärä
ei lisääntynyt samassa suhteessa, kuin sen vaikutus,
puotlueeb vaikutus ei lisääntynyt niin suuressa mää­rässä,
kuin järjestäjäimme tekemän työn paljous olisi
edellyttänyt. Lisäksi oli meillä käsiteltävänämme ky-syrnys
kielellisistä yätkeuksista. Itse puolue ei ollut
läpikotaisin yhtenäistynyt elimellinen kokonaisuus. On
totta, että, kun ajatus työpaikoille perustuvasta järjes-tömuodösta
ensin'tuli käsittelyn alaiseksi, oli olemassa
huomattavasti taipiivaisuutta epäilyksiin siitä, olisiko
sille mitään mahdollisuuksia sellaisessa n^aassa kuin
Canada, jossa meildän täytyi ottaa huomioon työväen-luokai^
keskuudessa yallitsevat kielelliset eroavaisuudet.
Tulkoon i^nottua koko puolueen ja erikoisesti vieras­kielisen
jäsenistön kunniaksi, että, kun aj atus uudelleen
järjestämisestä työpaikkaryhmäin perustalle levisi ja
tuli ymmärrettyä, ei yhtään eroavaa ääntä nostettu sitä
vastaan. Puoluekeskustelun aikana oli Ididessämme
ankarasti arvosteltu kielijärjestöihin kuuluvia toverei-tamme
siitä,'etteivät he ole poliittisesti niin toimeliaita,
kuin englanninkielinen jäsenistö. Mutta koko konvent-sionilla
ei ollut seii parempaa piirrettä, kuin meidän
suomalaisten ja ukrainalaisien tovereittemme bolshevis­tinen"^
käyttäytyminen, sillä he kannattivat uutta^ jär-jestömuotoa
täydestä sydämestään ja yksimielisesti.
' Sanomattakin on selvää, ettei työmme pääty uudel­leen
järjestämiseen. Siihen yhdistyy tärkeitä poliittisia
tehtäviä ja toimintojai Meitä on arvosteltu siitä, et-tenime
me ole poliittiseksi puolueeksi tarpeeksi poliit-
: tinen. Tuolle arvostelulle on tosin ollut jonkun verran
aihetta- Meidän ei tietenkään tarvitse puolustaa osan­ottoamme
ammattiunioiden toimintaan ja asioihin.
Britannian unioiden vähemmistöliikkeen voimakkuus ja
saavutukset riittävät osottamaan ammattiyhdistysliik­keen
tärkeyden työväenluokan poliittiselle edistymiselle.
Bolshevisoiminen myös tarkottaa, että meidän täytyy
tehdä enemmän työtä unionistisessa lukkeessä, rakentaa
hyvin järjestetty ja taisteleva vasen siipi Canadassa,
Britannian vähemmistöliildceen malliin. Meidän täy­tyy
.kiinnittää yhä eneimmän hpomiota jokapäiväisiin
taistelukysymyksiin, palkoista, työpäiväin~pituudesta ja
työsiditeista. Mutta meidän täjrtyy oppia enemmän,
kuin milloinkaan omen, puolueena osottamaan työ­läisille
joka käänteessä, että luokkataistelu on poliittis­ta
taistelua. Meidäii täytyy kohdistaa työväenluokan
fay^äys kapitalismia ja kapitalistista hallitusta vas­taan.
Meidän täytyy johtaa heitä sosialismin ja työ-
Iäisten tasavallan tietä pitkin.
Tässä lepää poliittisista tehtävistämme hyväksy­mämme
päätöslauselman merkitys- Me olemme päättä­neet
taistella kapitalististen ja reformististen puoluei­den
kanssa jokaisen konkreettisen poliittisen päivän»
kysymyksen pobjalla. Me olemme hyväksyneet poliit­tisen
dijelman, jolla me tulemme juuri käyneissä ole-ilman
korvauksia, Ö.N.A. Actin (Canadan peruslain)
hylkäämisestä, elinkustannuksia vastaavasta alimmasta
palkasta, .viisipäiväisestä työviikosta, työläisten ja
maanviljelijäin hallituksesta ja Canadan itsenäisyydestä
I täytyy tunkeutua työläisten mieliin ja tulla työväestön
luokkatahdon erottamattomaksi osaksi. /
Tämä merkitsee suurempaa työtä kuin puolueemme on
vielä tähän mennessä suorittanut. Se merkitsee enem­män
kiihotusta, enemmän propagandaa, enemmän mar-xilais-
leniniläistä valistustyötä.
Samaan aikaan, kun me olimme koolla konventsio-nissamme
Torontossa, pidettiin toista konventsionia
Scarborossa, Englannissa. Meidän neljännen konvent-sionimme
edustajat eivät suotta olleet tämän ammatti
järjestön suuren konventsionin vaikutuksen leimaamia,
konventsionin, joka teki päätöksiä, jotka osottavat brit­tiläisten
työläisten asettuvan vallankumoukselliselle
kann^le. Sen suuren muutoksen, joka on tapahtu­massa
Britannian työväenliikkeessä, jota on pidetty
kansainvälisen työväenliikkeen vanhoillisimpana, kon­servatiivisempana
osana, tulisi kaimustaa jokaista puo­lueen
jäsentä lisäämään työskentelyään kymmen- ja
satakertaisesti, auttaakseen ja kiiruhtaakseen canada-laista
työväestöä sille tielle, mitä Britaimian työväen­liike
kulkee. — The Worker.
PEoMekonventsioninhyväk^Tiiiät poliittista
toimintaa koskevat päätökset
Hans Heidemannin teilauksesta
kertoo T. Tiedonantaja:
Elok. 28 pnä käsitteli Tallinnassa Viron hallitus sota
oikeuden kuolemaan «tuomitseman kommunistisen hyök
käys joukon johtajan Heidemannin armahdiisanomusta.
Oikeusministeri ehdotti anomuksen evättäväksi, mihin
muut hallituksen jäsenet yhtyivät. Heidemannin kuo­lemantuomio
määrättiin pantavaksi täytäntöön 20 tun­nin
kuluessa.
Vararikkoinen valtio on iskenyt jälleen naulan lisää
vararikkoisen politiikkansa ruumiskirstuun.
«Isänmaa» tietysti iloitsee, sen nöyräniskaiset syötti
läät kohottavat hurjasteluissa turruttaneen sielunsa val­koisen
«taivaansa!» pilvilinnoihin. Onhan yksi, vain
maallisia ajatteleva, elämän kurjuuden kouluut^ama
«punikki» saatettu hirttolavalle — tapettu kuin takaa-ajiettu
koira.;
Onhan siinä iloa kerraksi valkoiselle Virolle, sen sa­dismiin
ajautuneelle yläluokalle. Iloahan on näille rau
koille, kurjimuksille, niin tavattoman vähän suotu. Vii­nan
ja sadistisen työläisvainon l i s ^ i erheillä lien|*
kään muuta kuin vararikkoja, ja vararildcoja toisensa
jälkeen- Pankit, teollisuudet, ulkopolitiikat, sisäpoH
tilkat yhdessä kerässä ne vierivät sitä päämäärää
kohden, jonka loppupisteenä on konkurssi. Työläistä
polla sen sijaan yrittää maaii porvaristo itsensä ojasta
nostaa) työläisverivirtoihin tulevaisuutensa «taivaan»
luoda.
Sanoimme porvaristo. Kuva ei ole täydellinen. Vi­rolaisen
porvarin rinnalla häärivät maan kuoleman­kauhun
kalvamat herrassosialidemokraatit, jotka kur
jasta höpeakillingistä ja aikoja sitten myivät ihmisyy*.
tensä ja häpynsä. "^Parilla ministerituolilla Viron. por
Varisto kuoletti näiden herrassosialidemokraattien rin
nasta sen tunteen, joka vielä kuitenkin puhtaana helmei­lee
sosialidemokraattisen työläisenkin rinnassa, ihmi­syyden
ja myötätunnon. Kun Heidemannin kuoleman­tuomio
hallituksessa vahvistettiin, ei kumpikaan sosiali
demokraatti pannut tikkua ristiin tuon raakalaispäätök
sen estämiseksi. Miksi? Siksi, että he olivat myöneet
kurjat sielunsa parista ministerituolista.
Heidemannin harmaahapsinen isä on kadottanut poi
kansa.^ Toivossa hän kai oli. Olihan kaksi sosialide­mokraattista
ministeriä hallituksessa, ehkäpä . . .! Isä
pahanen pettyi, mutta elämänkokemuksensa on rik
kaampi nyt kuin ennen, hän tietää, että virallinen so­sialidemokratia
kruunaa ja siunaa sen roistoniaisuuden,
joka verivirtoihin uhkaa tukahduttaa taistelevan, uusia
pääinääriä tavottelevan köyhälistön äänen.
Miten raskaiden kohtaloiden jälkeen onkaan usein
totuus vasta "saavutettavissa.
" Samalla kun suremme Heidemannin kovia ^kokeneien,
harmaahapsisen isän kanssa, paljastamme päämme hä­nen
urheasti taistelleelle ja kärsineelle pojalleen. —
Voitto on sittenkin kärsivän luokan-
— Canadan täinänvuotinen vehnäsato on niin runsas,
että siitä riittää neljä leipää päivässä jokaiselle mie­helle,
naiselle ja lapselle koko vuoden ajaksi- Meidän
tulisi kärsiä liiallisesta syömisestä, sen sijaan, että kär­simme
— nälkää. Tästä huolimatta lukee näitäkin ri­vejä
miehet, jotka eivät ole saaneet tarpeekseen syödä
ja jotka eivät tiedä, mistä seäraavan aterian saisivat.
Loistava näyte kapitalistisen järjestelmän ihmeteltäväs­tä
käytännöllisyydestä, eikö olekin! —
MacKenzie King eikä Arthur Mei^en salli, elta tä­män
maan oloja ryhdyttäisiin järjestämään siihen mal
liin, että ne työläiset, joiden tyÖ on luonut ja luo niin
runsaasti välttämättömiä elämäntarpeita, saisivat tar­peeksi
ruokaa ja pukimia, sillä he kilpailevat orja-isäntäin
käskyläisen paikasta — kumpikaan ei välitä
mitään työväenluokasta.
• • ' ' ' • • •' \
Missä hyvänsä työläiset kykenevät vähänkään kokoa­maan
voimiaan, tulevat he asettamaan omat ehdokkaan­sa
tulevia vaaleja varten — ehdokkaat, jotka tulevat
lausmnaan julki heidän tyytymättömyytensä, irrotta­maan
heidät porvaripuolueista ja kokoamaan heidät
lujaan taistelurintamaan porvaristoa vastaan. ' " ""
1. Canadalaisen kapitalismin vä­liaikaisesta
vakaantumisesta saman
aikaisesti kansainvälisen kapitalis­min
parantamisen kanssa, on todis.
toksena ensinnäkin se seikka, etta
vuosina 1920—23 vallinnut ankara
maatalouskriisi on osittaisesti sivuu­tettu.
Lisäksi ovat bondi- ja osa­kemarkkinat
vilkastuneet, vararikko­j
e n lukumäärä on vähentynjrt, ja
maataloustuotteiden hinta on välil­lisesti
kohonnut.
B i n n a n tuon väliaikaisen vakaanr
tumisen kanssa on kulkenut kapita­l
i s m i n keskittyminen, joka myös on
suurelta osalta edistänyt väliaikais­t
a vakaantumista. Canadan teol­lisessa
e l ä m ä ^ on nykyään finans­si
kapitaalin määräysvalta huomat­tavampi,
kuin kcskaan ennen. Siitä
todistuksena ovat toinen toistaan
seuraavat rahalaitosten yhteensulau­tumiset.
Neljä isoa pankkia liittä­vät
itseensä tavan takaa pienempiä
pankkeja. Teräs-, asbestos- j a kai­vosteollisuus
trustiutuvat; eri kau­pungeissa
olevat suurten rahalaitos­ten
omistamat kauppapuodit valtaa­vat
nopeasti alaa itselleen pieniltä
liikkeenharjottajilta.
Kuluneen vuoden aikana on Ame­r
i k a n imperialismi saanut entistään
suuremman jalansijan Canadan t a ­loudellisessa
elämässä. Viime vuo­den
aikana on vähintäinkin SOO
miljoonan dollarin arvosta anierika-laista
pääomaa sijotettu * Canadaan.
Amerikan imperialismin lisääntyväs­tä
määräysvallasta tässä maassa on
todistuksena C . P . R : n teollisuus- ja
liikennelaitosten j a hallituksen bon-dien
luisuminen amerikalaisten kapi­talistien
käsiin.
Sannalla :kertaa kapitalistiluokan
"avopajahyökkäys", josta on seura­uksena
palkkojen alennus, työpäi­vän
pitentäminen j a äskettäin t o i -
mintavoimaisina olleitten taloudel­listen
järjestöjen murskaaminen se­kä
kiinnitysvelkain alla huokc^avain
kymmenien • tuhansien' farmareiden
^^nnuiltaan karkottaminen osottaa,
l^ttä Canadan kapitalismin väliaikai­nen
vakaantuminen on tapahtunut
työläisten j a köyhäin farmarien, kus-;
tannuksella. Samanaikaisesti suur­t
e n kansanjoukkojen . köyhtyminen
kanssa, 'ion°fcipitä^^^
entistään rikkaammaksi.
2. Yllämainitut Canadan talou­dellisen
elämän vaiheet ovat suures.
t i vaikuttaneet maan valtiolliseen
elämään.
Liberaalihallitus on tullut siihen
käsitykseen, että nykyään'on otol­linen
hetki pitää yleiset liittoparla-mentin
vaalit. Liberaali- j a kon­servatiivipuolueen
vaalijulistukset
keskittyvät tullikysymyksen, senaa­t
i n uudistamisen,, rautatierahtien
säädöstelemisen, siirtolaisten hank­kimisen
ja budjettikjrsymyksen ym­pärille.
Liberaalinen ja konservatiivinen
puolue käyvät tullikysymyksestä
joutavanaikaista taistelua. Kommu­nistipuolueen
tulee paljastaa työ­läisille
j a farmareille noitten puo­lueitten
ulkokultaisuuden, j a osot­taa,
että ainoastaan työläisten ja
talonpoikain ^ hallituksen voimaan
saattamisen kautta voidaan paran­taa
heidän taloudellista tilannettaan.
Senaatin uudistamiskysymyksen
on liberaalipuolue ottanut päiväjär­jestykseen
siksi, että »^ten saisi
puoluejäsenistään tarpeellisen enem­mistön
senaattiin. Kommunistipuo­lue
taasen o§ottaa, että senaatin
Olemassaolo on todistuksena siitä,
että Canadassa on vallalla kapita­listien
diktatuuri, j a että n i i n ollen
on senaatti tykkänään poistettava.
•Rautateitten rahtikysymyksellä
tahtovat molemmat hallituspuolueet
vain peitellä sitä seikkaa mistä to­della
on kysymys.' Kommunistipuo­lue
vaatii ei ainoastaan sitä, että
koko maata käsittävä liikennelaitos
on kansallistutettava j a yhtenäisty-tettävä
ilman korvausta j a työläis­ten
täydellisen ^kontrollin alaiseksi
saatettava, vaan että sama ulotute­taan
myös kaivosteollisuutta koske­vaksi.
, • . ; ••• ..^ > •• . , ;
Lähimpiä Ta&timnksia
Kommunistipuolue vaatii valtion
toimeenpanemaan riittävän työttö-mjrysvakuutukseri,
jota varten ei
työläisiltä kanneta veroa. :
Työaika saa korkeintaan olla 8-
tuntineii ja työviikko 5-päiväinen.
Yleinen 25 dollarin alin viikko-palkka.
Työläisiä vastaan tähdätyt iski-säädökset
on peruutettava. CKapi-nalait,'
karkotuspyi^liät, y. m.) .
Työväenjärjestöille myötätuntoi­sia
miehiä tai naisia kohtaan ei
^nsalaistuttamisesta huölehtivain
v i r k a i l i j a i n saa ryhtyä kostotoi-menpiteisiin.
V
Sotilaitten käyttäminen teolli-sunsselkkauksien
yhteydessä on lo­petettava.
Neuvostotasavaltojen liitolle' on
myönnettävä täydellinen-'diplomaat­tinen
tunnustus, j a myönnettävä s i l ­le
l a i n o j a.
Periaatteessa ei Kömmunlstipuo-lue
vastusta siirtolaisten tähän maa­han
saapumista, mutta se ehdotto­masti
vastustaa jokaisen hallituk­sen
sellaisia siirtolaisnussuunnitel-m
i ^ joiden toteuttamisen kautta a i ­otaan
tulvittaa canadalaiset työ­markkinat,
j a siten alentaa työläis­ten
j a farmarien elintasoa.
Kapitalistipuolueet yrittävät teh­dä
liittohallituksen budjetin tasa­painoon
saattamisesta myös vaali­kysymyksen.
Kommunistipuolue vaa­t
i i pääomien pakkoverotusta, sekä
että kaikista 5,000 dollaria suurem­mista
bondeista on lopetettava kor­kojen
maksaminen.
Samalla kertaa kun Eommonisti-puolue
vaatii CanadaKe täydellistä
poliittista itsenäisyyttä, vastustaa
se kaikkia sellaisia eristäytymisten-denssejä,
j o i t a ilmenee Nova Seoti-an
oikeistolaispnolueessa j a n i i n sa­notussa
We£tem puolueessa, sillä
ne ovat ainoastaan pikkuporvarien
toimenpiteitä. Ne tulee E[ommunis-tipnolue
paljastamaan aivan sama­ten,
kuin pienporvariston ylläpitä­män
"Native Sons of Canada" n i -
mellä tunne tun v a l k o k a a r t i l a i s l i i k -
keenkin.
Canadan TyoTäcBpooIne
4. Senjälkeen k u n Canadan maa-talouskriisi
Oli osittaisesti sivuutet­tu,
j a kun kansallinen edistysmie­linen
puolue on nopeasti hajaantu­massa,
menettää Kommunistipuolu
een "Farmer-Labor P a r t y " tunnus
käytännöllisjrytensä. Siitä huoli­matta
tulee farmarien ottaa osaa
luokkaluontoiseen poliittiseen t o i -
neljännellä konvent^cni^u .
kaiMUa edellidlläfa-r^ U
n maa^ jäsenLctännaeei vielä sas^-
3.
mintaan yhdessä järjestyneiden työ
Iäisten kanssa, j a Kommunistipuo­lueen
jäsenet tulevat kannattamaan
sellaisen farmaripuolueen muodosta-mistf,
joka tulee yhdessä järjesty­neiden
työläisten kanssa taistele-
Kysymyksen Canadan poliit-. „jaan työläisten j a talonpoikain h a i -
Canadan itsenäisyys
tisesta itsenäisyydestä työntää po
liittisen toiminnan etualalle se seik­ka,
etta Amerikan imperialismi t u n ­keutuu
Canadaan entistään suu­remmassa
määrässä, Canadan por­variston
voimistuminen, j a kuoleman
iskun antaminen brittiläiselle im­perialismille.
Kommunistipuolue vaatii British
North American A c t i n hylkäämistä,
sillä epäilemät^. äskeiset Albertan,
•Manitoban j a Nova Scotian maakun-taparlamenttien
sortotoimet B.N.A.
A c t i n varjon alla; liittohallituksen
suhtautuminen työttömyysavustuk­seen;
j a teollisuusselkkauksia kos­kevan
lain peruuttaminen kunin­kaan
salaneuvoston määräyksestä,
tekee sanotun lain peruuttamisen
yhdeksi kaikkein tärkeimmistä teh­tävistä.
Kommunistipuolue vastustaa k d k -
kia imperialistisia sotia, j a erikoi-septi
canadalaisten työlästen raa­haamista
brittiläisiin sotiin.
lituksFn muodostamisen puolesta.
Canadan poliittisella areenalla v i i ­me
vuoden aikana on yhtenä huo-mattavimpana
seikkana ollut kan­sallisen
edistysmielisen puolueen no­pea
hajaantuminen. Siihen on epäi­lemättä
vaikuttanut n i i n sanottujen
farmarihaUitusten kukistuminen A l -
bertassa j a Ontariossa, sekä edistsrs-mielisen
puolueen edustajain yhteis­toiminta
kapitalistipuolueiden kans­sa
liittoparlamentissa, kuin myös
maatalouskriisistä vapautuminen.
Suuria joukkoja edustavan Työ­väenpuolueen
toimintaan saattami­nen
on ehdoton välttämättömyys
tässä maassa. Siksipä tuleekin K o m ­munistipuolue
kaikilla käytettävis­sään
olevilla keinoilla avustamaan
Canadan Työväenpuolueen raken­tamista,
j a kehottaa eri maakunnis­sa
olevain Canadan Työväenpuolu­een
maakuntajaostojen liittymään
koko hiaata käsittäväksi yhtenäisek­si
puolueeksi.
Kommunistipuolueen neljännen konventsionin
hyväksymät päätökset
Canadan Kommunistipuolueen kol­mannen
ja neljännen konventsionin
välisenä ajanjaksona on Canadan
anShiattiunionistinen liike osottanut
jatkuvaa heikkenemistä, sen johtaja-byrokratia
on, työskennellen yhdes­sä
kapitalistiluokan kanssa, nopeas­t
i muuttamassa suurimpia järjestöjä
kapitalismin apujärjestöiksi.
Huolimatta siitä suuresta kanna­tuksesta,
minkä tunnuksemme " l i i t ­toutuminen",
"Canadan unioiden i t -
senäisyys", "kansainvälinen yhtenäi­syys",
y. m., ovat saaneet, ei min­käänlaisia
järjestöllisiä saavutuksia
ole voitettu, taantumuksellisen
kailijaston kyetessä hallintokoneis­ton
kontrollin kautta menestyksel­lisesti
estämään jokaisen edistys­mielisten
tekemän yrityksen edetä
propaganda-astetta edemmäksi.
K a n s a l l i s i l l a rautateillä on paja-työläisillä
nyt vastassaan salakavala
"ko-operatiivinen suunnitelma", t u r -
mioUisine vaikutuksineen unioihin
j a työläisiin yleensä. Taantumuk­selliset
virkailijat toivovat iämän
"suunnitelman" avulla voivansa
poistaa radikaalit pajoista, jonka
jälkeen uniot tulevat korporatsioni-en
"työ"-departementeiksi j a paja-työläiset
myytyä yhtiöille joukot-tain.
Kommunistit ovat vastusta­neet
tätä epäoikeutettua suunnitel­maa,
j a tulevat k a i k i l l a käytettävis­sään
olevilla keinoilla jatkamaan
taistelua sitä vastaan. Meidän täy­tyy
paljastaa sen oleellinen työ­väenluokka-
vastainen luonne. Tun­nus
"unioiden yhteenlittäminen teol-l
i s u u k s i t t a i n " B. and O. suunnitel­maa
vastaan j a luokkasodan tunnus
työnantajain ja työläisten välistä
"yhteistoimintaa" vastaan.
Järjestyneet hiilenkaiväjat piireis­sä
18 j a 26 kulkivat viime vuoden
aikana läpi k r i i s i n , j o k a uhkasi ko­konaan
tuhota järjestöt kaivosteolli­suudessa.
Kaivosparoohien kauhis-tuttavain
hyökkäysten ja piirivir-k
a i l i j a i n petollisen politiikan tähden
iVM.Vf. of A : n 18 p i i r i -hajosi ko-ikonaan
jä työlaiällä oh nyt edes­sään
työ niiden hajallaan olevien
paikallisosastojen j a aluepiirijärjes-töjen
yhteenlittämisessa, joihin työ­läiset
ovat järjestyneet.
Kommunistit ' o l e v a t ponnistele­maan,
Uittääkseen jälellä olevat e ri
järjestöt yhteen, valaakseen ne y h ­teen
järjestöön, joka liittää rivei­hinsä
jokaisen työläisen Albertan ja
Itäisen B . C ^ k a i v o k s i s s a j a niiden
ympärillä.
Ammattiunionismin historian yh­den
loistavimman taistelun jälkeen,
uhataan Nova Scotian kaivostyöläi­siä
maakuntahallitukaen taholta se­kaantumisella
union sisäisiin asioi­hin,
jossa sekaantumisessa piilee v a ­kava
vaara kaikelle järjestötoimin­nalle
alueella. Meidän täytyy tuo­mita
tämä kapitalistisen hallituksen
provokatiivinen sekaantuminen uni­on
sisäisiin asioihin, eikä missään
epävarmassa äänilajissa. Me vaa­dimme,
että Nova Scotian hallitus
pitää' kätensä i r t i mainarien union
asioista j a jättää päättämisen siitä,
tuleeko tai ei "check-off" jäämään
käytäntöön j a siitä, kenelle se mak­setaan
mainarien itsensä tehtäväksi.
iVaatetustyöläisten unioissa tuot­taa
toimintamme jatkuvasti tuloksia.
Vasemman siiven menestykset turk­kurien
j a naisten vaatteiden teki­jäin
unioissa New Yorkissa ovat i n ­nostaneet
Canadan puolella olevia
militantteja yhä voimakkaampiin
y r i t y k s i i n , joita on seurannut huo­mattavaa
. edistystä parempaan ja
vaatetustyöläisten järjestön suurim­man
Canadassa toimivan osaston
taantumuksellisen virkakoneiston
täydellinen kukistuminen.
Vaatetustyöläisten unioissa, sa­moin
kuin metallityöläisten uniois­sa,
on virallinen kommunistien vai­noaminen
päiväjärjestyksessä. Ko-netyöläisten
union toimeenpanevan
neuvoston äskettäin. julkasema erot-tamismääräys
on v a i n y r i t y s seurata
L L j G . W m Sigmanin halveksittavaa
esimerkkiä, erottaen erisin kommu­nistit,
sitten sellaiset militantit, j o i ­ta
eivät voi pelotella, j a täten mur­taen
kaiken vastustuksen petturi-politiikalleen.
Tässä taistelussa on tärkeätä, et­tä
kommunistit taistelevat kaikella
voimallaan erotetuiksi tulemista
vastaan. Unioiden jäsen joukkojen
myötätunto on militanttisten taiste-l
i j a i n puolella j a heidät saadaan ot­tamaan
osaa yhtenäiseen taisteluun
unioista j a niiden luottotoimista
erottamisia, y. m. taantumuksellis­ten
v i r k a i l i j a i n vaiiiotoimenpiteitä
vastaan. Erotettujen tai erottami­sella
uhattujen kommunistien täy­t
y y — p a i k a l l i s t e n unioittensa kaut­ta
— vedota sellaista poliittista v a i ­noa
vastaan j a koettaa saada jäsen-joukkojen
kannatus taisteluÖeen
virkailijastöa vastaan. Järjestöjen
sisälle jääneiden kommunistien on
tarmokkaasti taisteltava, saadakseen
kannatusta erotetuille tovereilleen
j a tehdäkseen byrokratialle mah­dottomaksi
yksityisten jäsenten tai
ryhmien erottamiset.
Canadan • - Kommunistipuolueen
anna täyttä arroa työUe
unioissa. heidän tänjt,^^
män j a enemmän vaatia I S . ' ' ^
kelvolliselta J ä s e n e J t ä ^ ^ e n ^^
a k t i i v i s t a t y ö s k e n t e l y ä ^ ^ ^ «
kaöpimkikomiteoita on S?^^*
v a s t u u Ä a sätä. että S S
perussääntöjä noudatetaan S
suhteessa. Työskentelyä ur^^
onXpidettävä tärkeänä puolS^^
jastustnstoiimntana, jota se 2 S
tapauksissa nykyään on, ja
ten konventsionien päätös, ett^ S "
k i e n unioihin kuuluvien j ^ ^ '
kaupungeissa j a keskuksissaTn^?
dettävä yhteisiä kokouksia
sittam. pidetään edelleen voun^
j a sitä täytyy noudattaa, ja kom.
munistisia fraktsioita ( r y h m i ä )^
vistää.
N i i n arvokasta kuin meidän kii-hotustyömme
on ollutkin, on am-mattiunionistinen
liike vielä refor!
mistien käsissä j a meidän organisa!
toorinen työmme on vasta juuri ai-kanut.
Kommunistien hetken teh­tävä
on ideologisen vaikutuksemme
kiteyttäminen organisatooriseen
muotoon.
Puolueen jäsenten on, yhteistoi.
minnassa sellaisten läheisten sympa.
tiseeraajien kanssa, jotka nykyisin
ovat ryhmittyneet jtmmattiunbiden
valistusliiton ympärille, tehtävä
alotteita kiinteiden vaheanmirtöUik.
keiden järjestämiseksi kaikissa tär­keimmissä
teollisuuksissa. Näiden
täytyy olla enemmän, kuin pelkkiä
vastustusryhmiä. Niiden täytyy oi-la
eläviä taistelevia liikkeitä, joilla
on täydelliset ohjelmat jokaista te­ollisuutta
varten ja jotka kykene­vät
saamaan uutta eloa ja henkeä
tunnuksiimme "liittoutuminen", "it-senäisyys",
"kansallistuttaminen",
"yhtenäisyys", y. m.
Unioiden jäsenten paikallisten ja
p i i r i en konferenssien kautta on aio-tettava
ta^teluita palkkavaatimuk­sista
j a viisipäiväisestä työviikotta.
Vaatimuksemme "kansallistuttami-sesta",
y. m., täytyy liittää yhteen
korkeimmista palkoista ja lyhemmis-tä
työpäivistä käytävän taistelun
kanssa j a täten koota työläiset/tais­teluissa
johtomme alaisiksi. Kaikil­la
paikkakunnilla, j o i l l a on työväen
keskusneuvostoja, tulee heti ryhtyä
työskentelemään kaikkien unioiden
n i i h i n liittämiseksi, ja siten tehdä
niistä työläisten luoJckataistelun kes­kuksia.
Järjestymättömien järjestäminen
on edelleen yksi kaikkein tärkeimpiä
unioihin kuuluvien jäsentemme teh­tävistä
j a työtä j a vaivaa ei saa
säästää onnistuneiden järjestärais-ryntäyksien
toimeenpanemisessa.
•Hyvin onnistunut järje&tämisryntä-ys
Vancouverissa keväällä v. 1925
on todistus siitä, mitä tässä, suh­teessa
voidaan tehdä teollisen la-maannuskaudenkin
aikana.
"Ammattiyhdistysliikkeen kaniain-välisen
yhtenäisyyden" tunnus on
perinpohjaisesti liikuttanut koko
maailman työväenliikettä. Koska
siihen l i i t t y y toivo koko maailman
työväenliikkeen täydellisestä yhte­näisyydestä
j a työläisten asettumi­sesta
luokkana kapitalismia vastaan,
on se kommunistille erittäin tärkeä
tunnus.
"Ammattiyhdistysliikkeen kansam-väliseen
yhtenäisyyteen" "maailman
yhtenäisyyskonferenssin" kautta,
täytyy tulla koko Canadan ammat-tiunioliikkeen
viralliseksi tunnuksek­si.
' Paikallisessa, kansaUisessa ja
kansainvälisessä mielessä täytyy yh­tenäisyyden
tulla päiväjärjestyk­seen.
Taistelu yhtenäisjTdestä on
syvälle menevä taistelu työväenluo­kan
sielusta, ja jokaisen edesvas-tuulliseri
ammattiuhionistin täytyy
ottaa selvä kanta tähän taisteluun
nähden.
"Left Win«in", "Workerin", vie­raskielisten
lehtiensä ja lentolehtis-ten
avulla tulee puolueemme selvit-tämään
canadalaisen liikkeen edesj
olevia kysymyksiä j a tehtäviä, pyrkii
laajentamaan radikaalien näköpum
j a osottamaan sitä päämäärää, jo­hon
tulee tähdätä. Me vahvistam­me
vakauksemme siitä, että Cana­dan
vallankumoukselliset ammato-unionistit
ovat oikealla polulla ja
edelleen asetamme tehtäväksemine
ammattiunioliikkeen vasemman su­ven
rakentamisen ja tiivistämjsen.
"Liittoutumisen"^ "itsenäisyyden .
"kansallistuttamisen" ja "ammato-yhdistysliikkeen
kansainvälisen yn-tenäisyyden'^
tunnuksien kautte ro-lemme
me käymään taistelua, rin­nan
koko maailman vallankumooK.
sallisten unionistien kanssa, kootas-semme
ammattiunioliikkeen vallan­kumouksellisen
taistelun lipnn aue,
taisteluun tySlSisten tasavallan puo­lesta.-
r :
Eärthotomew Työvaen-
Molueen ehdokkaaia
Winnipeg. - Läheneviä l«tU>P^
lamentin vaaleja varten ^'^.•Z,:
nadan Työväenpuohie ^ h d o ^^
seen North TOnnipegissa
lomewn. j a Itsenäinen tyovaenpao-lue
valtuusmies A . Heapsin.