Vapaus, June 19, 1965

              No. 71 — VQI. XLI3t,vuosikerta ' SUÖBURY, ONTARIO Lauantaina, kesäk. 19 p. 1965 — Saturday, June 19, 1965
rltannian kansdjenykteisöltä
ietnam-sodaii välitysyritys
Wa8h]ng^on]n tähtaim ''kovien taistelujen'' kes&i
USA kieltäytyy pommituksen lopettamisesta
< Lontoo. — Britannian Kanso-jenyhteisön
pääministerien 9-p8i-viisen
kokouksen ensimmäisessä
istunnossa Icäytii^ torstaina neli­sen
tuntia kestänyt keskustelu
Vietnamin vaaratilanteesta ja hy>
viki^yttiin / pääministeri Harold
W[l8onin ehdotus, että päfimlnis-terikokous
lähettiä 5-henkis«n
edustajiston ottamaan selvää eri
: pSäkaupungeista^ mitä mahdolli­suuksia
on Vietnamin sodan lo-pettamiseksL
Torstaina alkaneeseen konferens­siin
osallistuu 21 pääministeriä, joi­den
joukosta useimmat Afrikan ja
Aasian maiden pääministerit vas­tustavat
avoimesti Yhdysvaltain so­ta
toimia samalla kun Britannian,
Uuden Seelannin, Australian ja vä­hemmässä
määrässä Canadankin
hallitukset ovat antaneet kannatuk­sensa
jenkkien hyökkäysohjelmalle.
Pääministeri' Pearsonia oli ehdo­tettu
tämän valtuuskunnan yhdelcsi
jäseneksi, mutta hänen kerrotaan
kieltäytyneen siitä. Moskovaan,
WasbingtODiin, Pekingiin, Hanoihin
ja muihin pääkaupungeihin "tutki­musmatkalle"
lähetettävään päämi^
nisterivaltuuskuntaan nimitettiin
Britannian pääministeri Harold
Wilson, Ghanan presidentti Kwame
Nkrumah, Nigerian pääministeri
Abubakar Tafawa Balewi, Ceylonin
pääministeri Dudley Senanayake ja
.Trinindadin päämipisteri Eric Wil­liams.
Canadalaispiireistä saadut tie­dot
vUttaavat sUhen, että Wa8h-ingtonUIe
oU etukäteen tiedoitet-tn
tästä suunnitelmasta ja että
WasbIngton suhtautui siihen
mySnteisestL.
Tarkoitus ei ole, näin on kerrottu,
etiä tätilä "rauhanlähetystö" esit­täisi
ptitään ehdotuksia Vietnamin
sodan lopettamiseksi, vaan etsii
keinoja neuvottelujen aikaansaami­seksi.
' Pääministerikonferenssin ensim­mäisen
päivin iltapäiväistunnossa
keskusteltiin yksinomaan Vietna­min
vaaratilanteesta ja sitä keskus-
^lua jatkettiin vielä illalla. Per­jantaina
oli kokouksen määrä kes­kustella
maailman tilanteesta yleen
sä, mukaanlukien myös Vietnamin
tilanne.
Lounaspiiheensa yhteydessä In-
• tian pääministeri Lal Bahadur
Shastri viittasi myös Vietnamin
tilanteeseen. Hän kehoitti Yhdys-
> valtoja lopettamaan ilmaponuni*
tnksen, mikä ei voi muuta kuin
pahentaa tilannetta.
Wa8bingtoni8ta ilmoitettiin kui­tenkin
torstaina, että Yhdysval­tain
.taitoituksena ei ^ l e pitää
mitään uutta taukoa Pohjois-Viet-namin
ilmapommituksessa.
yhteisön pääministerien rauhanval*
tuu$kunnalle ilmaisten kuitenkin
pessimistisyytensli Sanomalla, että
hän ei ole toivorikas tämän päämi-nisterivaltuuskunnan
onnistumises'
ta.
Kun häntä pyydettiin ihnaise<
maan mielipiteensä senaattori Jo­seph
S. ClarkMi (D. Pa.) lausun­nosta,
että rauhaa ei saavuteta
miUoinkaan, eUei Yhdysvallat
suostu neuvottelemaan Vletkon-gin
kanssa (jota vastaan Yhdys­vallat
on mslkädessä sotinut),
presidentti Johnstm torjui edel­leen
tämän katsantokannan.
Hän hylkäsi neuvottelut Viet-kongin
erilUsvaltuttskunnan kans­sa
sillä peruMeella, että Vietkong
ei ole hainttts (?). Samassa yh­teydessä
presidentti Johnson viit­tasi
viimebäivlnä tehtyihin esi­tyksiin,
etj^ Vietkongin edustajat
voisivat tuUa P<AJois-Vietnamin
rauhanvaltuuskuntaan ja että
Wa8bington on valmiina silloin
neuvottelemaan heidänkin kans­saan!
Presidentti Johnson antoi ym­märtää,
että lähitulevien vUkkoJen
aikana tulee yleisen mielipiteen
painostus lisääntymään sikäli, että
Yhdysvaltain ja Etelä-Vietnamin
hallituksien pitää ryhtyä neuvotte­lemaan
Etelä-Vietnamin Kansalli­sen
vapausrintaman ja sen sotilaal­lisen
käden, Vietkongin kanssa. '
Vaikka torstainen sanomalehti­miesten
informatiotilaisuus kesti
tavallista kauemmin, niin sanoma-lehtimiehille
ei kuitenkaan annettu
juuri mitään mahdollisuuksia kysy­mysten
esittämiseksi. Presidentti
Johnson esitti ensiksi lausuntoja eri
asioista ja kun kysymyksiä esitet­tiin,
niin presidentti piti sitten pit­kiä
puheita niistä.
Uusnatsilta
kiellettiin
kokouslupa
Toronto. — Toronton ^ kaupun-:
gin valtuuston kontrollilautakun-ta
kieltäytyi tällä vUkolia myön­tämästä
kokouslupäa uusnatseille.
Itseään Canadan natsien Johtajako
si kutsuva John Beattie oli anor
nut lupaa järjestää natsien kokous
Allan Gardensin puistossa heinä­kuun
l i päivänä.;.
Kpntrollilautakuiila teki päätök­sensä
siitä huolimatta, että «en
jäsen William Archer sanoi/ jot­ta
kokousluvan kieltäminen voisi
olla puhevapauden kieltämistä.
Tästä huolimatta koniroUilaot».
kunta äänesti 4-^1 kokousluvan
kieltämiseni puolesta.
Torontolaiset kirjaltajat
jatkavat taisteluaan
Toronto. —- Lakossa olevat toron­tolaiset
kirjaltajat) ja postittajat
osallistuivat torstaina mielenosoi­tukseen
Queens Parkissa kantaen
tauluja, joissa kehoitettiin ihmisiä
pidättäytymään ostamasta TelOr
gram-lehteä. Tauluissa sanottiin:
"Jos teidän on ostettava lehti, niin
älkää ostako Telegq^mia."
Mielenosoitukseen/ osallistui 700
kirjaltajaa ja postittajaa.
Kaasuskandaalin
entinen
Barrie. — Tuomari Colin Bennett
vapautti Orillian entisen pormes­tarin
Wilbur.:Crumpin häntä vas­taan
nostetuista syytöksistä tällä
viikolla nuhdeltuaan häntä. Crum-pia
vastaan oli nostettu syytökset,
että \ hän oli väärinkäyttänyt ase­maansa
ollessaan Orillian pormes­tarina
ja että hän oli ottanut vaa­taan
Northern Ontario Naturat Gas-yhtiön
osakkeita siinä mielesi et­tä
hän edesauttaisi kaasunjakelu-oikeuksien
antamisessa tälle yhtiöl­le.
Samalla häntä syytettiin siitä,
että hän oli ollut tekijänä näiden
oikeuksien kieltämisessä kilpaile­valta
Consumers Gas-yhtiöltä.
Tuomari sanoi: "Te olette loukan­neet
vakavasti yleistä luottamusta
ottamalla vastaan Northern Ontario
Natural Gas-yhtiön osakkeita ja
tehnyt kauppaa niistä. Teillä ei ol­lut
mitään syytä ottaa vastaan näitä
osakkeita."
Cramp, joka aikaisemmin valit­tiin
neljä eri kprtaa Orillian por­mestariksi.-
kiisti syyllisyytensä sU-hen,
että hän oli ottanut vastaan
$1,436 arvoisesti mainitun kaasuyh-tiön
osakkeita v. 1956 siinä mie­lessä,
että yhtiölle annettaisiin kaa-sunjakeluoikeus
kaupungissa. Hän-
Uusdemokraatti vaati jotta
Ontariossa olisi oltava
enemmän sairaalatiloja
Washington. — Presidentti John^
son lupasi torstaina 'täydellistä yh­teistoimintaa"
Britannian kansojen-
Toronto. — Uusdemokraatti Ste­phen
Lewis (Scarboro East) sanoi
tällä viikolla, että metro Torontossa
tarvitaan vuoteen 1970 mennessä
1,000 enemmän sairaalavuodetta
psykiatripotilaille kuin hallituksen
nimittämä komitea on arvioinut.
Hän lisäsi, että tämä voisi hyvin­kin
olla varovainen arvio, sillä mah­dollisesti
voitaisiin vaatia, että oli­si
enemmän näitä vuodctiloja asu­kaslukuun
nähden.
Mr. Lewis antoi lausuntonsa lain
laatijakunnassa ja selosti sitä lä­hemmin
ulkopuolella lainlaatija-kunnan.
Kansainvälisten unioiden
eläkekassojen kontrolli
Canadassa vaikeata
Quebec. — ' Quebecin pääminis­teri
Jean Lesage ilmoitti tällä vii­kolla,
että keskustelut- Ontarion
hallituksen edustajien kanssa siitä
miten voitaisiin kontrolloida kan­sainvälisten
unioiden eläkesuunni-telmia
ovat päättyneet täydelliseen
pettymykseen.
Hän sanoi, että jos hallituksien
taholta yritettäisiin kontrolloida
näitä suunnitelmia, niin olisi ole­massa
vaara yleislakosta.
Hän lisäsi, että ainoa johtopäätös
asiassa oli se, että näiden kansain­välisten
suunnitelmien sijoituksia
kontrolloidaan Yhdysvalloista kä-
.sin. V . •
Lesage korosti, että Quebecin
suurin onnettomuus on siinä, jos
joku kansainvälinen unio kutsuu la­kon
Quebecissa, niin sitä ei voida
sopia ennenkuin täällä olevat peli­nappulat
ottavat puhelinyhteyden
Yhdysvalloissa olevien isäntiensä
kanssa.
1 "Se on totuus, miksi työntää
päänsä hiekkaan ja kieltäytyä nä­kemästä
sitä,^-' lisäsi hän.
Pääministeri Lesage sanoi, että
johtamansa hallitys oli lähellä sor
piinusta Ontarion hallitiiksen kans­sa
siitä, että .maakunnasta toiseen
siirtyvät henkilöt voisivat kuljettaa
eläkeoikeutensa mukanaan. :
Hän sanoi, että Ontarion lainlaa-tijakunnan
nimittämä komitea oli
arvioinut, jotta vuoteen 1970 menr
nessä Metro Torontossa olisi joko
45 vuodepaikkaa liian paljon tai 171
liian vähän.
Mutta, sanoi hän, komitea oli
tehnyt arvionsa sillä perusteella, et­tä
nykyään on 1.26 vuodetta jokais­ta
1,000 asukasta kohden, joka hä­nen
mielestään oli liian vähäinen
suhdeluku.
Lewis sanoi tehneensä oman ar­vionsa
sillä olettamuksella, että tar­vittaisiin
1.8 vuodepaikkaa jokaista
1,000 asukasta kohden. Hän sanoi
edelleen, että brittiläisissä arvioissa
on käytetty suhdelukuja 1.8-3.3
jokaista 1,000 asukasta kohden, Yh­dysvalloissa
4 ja erään kansainväli­sen
tutkimuksen yhlciydcssä 2.8—
4.5. '
Mr. "Lewis sanoi lainlaatijakun-nalle,
että valtion toimenhaltijoita
koskevat raportit osoittavat, jotta
jotkut sairaalat ovat vain 19. vuosl-
.sadan vaatimuksia vastaavia.
Ontario oli ainoa maakunta, joka
ei osallistunut vv. 1951—1954 toi­mitettuun
liittohallituksen tutki­mukseen
psykiatrien, sosiaalihuolto-työntfckijäin
ja pyskolögicn puut­teeseen,
sanoi mr. Lewis, ja on
edelleen ainoa maakunta, joka ci
ole suostunut samanlaiseen tutkimi­seen
t ^ ä vuonna.
tä syytettiin lisäksi uiitä, että hän
oli väitetysti salaliittoutunut kaasu-yhtiön
presidentin Ralph K; Farri-sin
kanssa näiden kauppojen toteut­tamiseksi.
Lihavahko entinen pormestari rä­pytteli
silm iään kasvonsa punertu­essa
kun tuomari jatkoi: "Te louk­kasitte
yleisen virka^asemanne vaa-
Umia hyviä>poj[a;Jajb(iuii:!On, kSy«
tettävä hyväkseni tätä tilaisuutta
tuomita mahdollisimman jyrkk9s{^
naisesti sen mitä te teitte.
"Teidän pelastuksena on englan­tilaisen
lain sääntö, että syytetty on
oikeutettu nauttimaan (syyttäjän)
epävarmuudesta."
Tuomari lisäsi^ että syytetty oli
asettanut itsensä vaaranalaiseksi ja
oli läheltä menettää päänsä.
Cramp sanoi myöhemmin, että
hän oli erittäin tyytyväinen tuoma­rin
päätöksen johdosta ja erittäin
kiitollinen orillialaiselle lainopilli­sille
neuvonantajalleen Gerald Kel-lyllCi
joka oli häntä puolustanut
seitsemän päivää kestäneen oikeu­denkäynnin
aikana. Crampin ei tar­vinnut
edes maksaa palkkiota laki­miehelle.
Se järjestettiin Ontarion
vapaan lainopillisen avunantosuun-nitelman
puitteissa.
Tuomari Bennett huomioi anta^
massaan päätöksessä, että canada-lalsen
lain mukaan ei ole mitään
lakivastaista siinä, että kunnallinen
virkailija vastaanottaa lahjoja yh­tiöltä,
joka on liikeyhtcydessä kun­nan
kanssa.
Tuomari Bennett sanoi oikeuden­käynnin
Jälkeen, että hänen mieles­tään
tulisi tehdä tässä suhteestia
rajoittamista
0?ttawa. — Liittohallituksena-holta
on esitetty ajatus jotta oli­si
anottava Britannian koittngat-ta^
elta. suostumusta Quebecin U>
beraHUsen hiuksen vutimak-ieeii
jotta Canadan perustttsMsM
tehtaisiin muutos,minkä. mukai-sedti'
rajoitettaisiin maalMmhim
lainlaadinnallisen neuvoston (se­naatin
valtuuksia.
Virkaatekevä pääministeri (Cana­dan
pääministerin ollessa Iällä het­kellä
Lontoossa, Britannian kaiisö-
Jenyhteisön pääministerien kodfe-renssissa,
Paul Martin sanoi,- että
vaiicka tämä mehkitslsi muutosta
Canadan perustuslakiin, niin halli­tus
ei ole valmis seuraamaan nor­maalisia
toimenpiteitä ja pyyti^mään
Canadan parlamentin alahuoneelta
Ja senaatilta lupaa esittää anöiAuk^
sfensa kuningattarelle . '
Hän esitti selostukseksi; ettU asia
koskee ainoastaan Quebecin maa­kuntaa
ja niinollen liittoparlamen-tilta
ei tulisi kysyä lupaa sellaisen
asian käsittelyyn, joka koskee vain
yhtä maakuntaa.
Kuitenkin, sanoi mr. Martin,' liit­tohallitus
ei ole valmis toimimaan
aikeen toteuttamiseksi ennenkuin
liittoparlamentilla on ollut tilaisuus
— jos sen niin vaatii — ilmaise­maan
mielipiteensä asiasta.
Hän huomioi samalla, että ensi
maanantaina käydään alahuoneessa
keskustelua määrärahoista, jolloin
oppositiolla olisi mahdollisuus he­rättää
kysymys.
Tämä huomio aikaansai sen. 6ttä
neljän oppositiopuolueen taholta
esitettiin arvostelevia lausuntoja
hallituksen lausunnon johdosta, sen,
että hallitus oli aikonut esittää ano­muksensa
kuningattarelle ilman ky­symyksen
parlamentissa käsittelyä.
Jos tapahtuisi siten ensi maanan­taina,
että kaikki oppositiopuolueet
liittäisivät voimansa tämän kysy­myksen
perusteella, niin olisi raiah-doUista,
että vähemmistöläinen, li
beraalihallitus voisi kaatua. Mntta
ainakin social credit jpuolueenojoh-taj^
,Boher\ ThQinps9n.;39nQijililxi:
rallisesti alahuoneen' ulkopuolella,
että hänen mielestään hallitus oli
tehnyt oikea n päätöksen vaikeassa
tilanteessa.
Hän oli edelleenkin sitä mieltä,
ettei ollut mitään suurempaa vaa­raa
hallitulcsen kaatumisesta, sillä
jos esitettäisiin epäluottamuslause,
OltaMssa
61 'komitean jäsenenä
ollut mies päätti
lopulta luopua
Peterborough, EnglantL — Erään
yhtiön johtokunnan jäsen George
Covey sai vihdoinkin muutaman mi­nuutin
aikaa käyttääkseen oman hy­vänsä
harkitsemiseen ja niin hän
laski, että hän oli jäsenenä vähin­tään
61 komiteassa. <> Tällöin hän
päätti noudattaa lääkärinsä neuvoa
ja erosi näistä komiteoista ja lisäksi
vielä kunnan valtuustosta.
korjaus canadalaisessa laissa ja
saattaa se samansuuntaiseksi britti­läisen
lain kanssa, missä kielletään
näiden lahjojen vastaanottaminen.
Tuomari Bennett oli liittoparla-mentin
jäsen vv. 1949—1957. Hänet
valittiin liberaalien ehdokkaana
Grey North-vaalipiiristä
VMME T I E D OT
Wa8hington. — Yhdysvaltalaiset viranomaiset ilmoittivat eilen
(torstaina), että hallituksella el ole tällä hetkellä minkäänlaisia ai­keita
keskeyttää Pohjois-Vietnamin pommittamista, kuten tapahtui
toukokuun 13 ja 17 päivien välisenä aikana. Virkailijat, jotka kielsi­vät
heidän nimiensä käyttämisen tämän tiedotuksen yhteydessä, sa­noivat,
että mahdollisesti joskus tulevaisuudessa voitaisiin tehdä siten.
Toronto. — Ontarion pääministeri John Robarts vihjasi ellen, että
mahdollisesti voitaisiin kutsua lainlaatijakunta ylimääräiseen istun­toon
enisi syksynä pohtimaan Goldenbergin raporttia, missä ehdote­taan
neljää kaupunkia käsittävän Metron muodostamista. Itse ehdotus
laiksi ehdotcttanee lainlaatijakunnan hyväksyttäväksi vasta ensi
vuonna. • • • •••• •
KAIVOSTEOLLISUUDEN OMISTAJAT ARMOTTOMIA
Toronto. — Sudburysta Onta­rion
lainlaatijakuntaan valittu El­mer
Sopha sanoi tällä viikolla,
että Ontarion kaivoshlstoria osoit­taa
joita kaivosten omistajat ovat
olleet armottomia mikäli heidän
palveliiksessaan olevat työläiset
ovat kysymyksessä.
Lainopillinen neuvonantaja li­beraali
Sopha sanoi lainlaatija-kunnassa
sen keskustellessa mää­rärahoista
kaivosministeriölle. et­tä
muutamia harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta Ontarion kaivos­yhtiöt
ovat riistäneet työläisiään
ja sitten heittäneet heidät syrjään
vailla miiikäänlaista turvaa. Hän
on itse kaivostyöläisen' poika ja
sanoi, että kaivosyhtiöt olivat kiel­täytyneet
toimenpiteistä kun oU
kysymyksessä kovan kiven kaivos­työläisten
keskuudessa todettu si-licosis
(kivipölyn aiheuttama
keuhkovika) ja olivat lisäksi kiel­täytyneet
yleensä järjestämästä
eläkkeitä kaivostyöläisille. Molem­missa
tapauksissa, sanoi hän, oli
tarpeellista jotta kansa itse ryh­tyi
esittämään vaatimuksia ennen­kuin
kaivosyhtiöt ryhtyivät toi­menpiteisiin.
"Vielä tähän päivään mennes­sä",
sanoi Sopha, "vain kaksi kai­vosyhtiötä
(Ontariossa) — Inter­national
Nickel Ja Falconbridge —
varaa eläkkeen työläisilleen." Sar
maila hän piti asiaan kuulumatto^
mana Sault Stc; Mariesta lainlaa­tijakuntaan
valitun maakunnan
oikeusministeri Arthur Wishartln
huomion ettii Afgöma Steel-yhtiö
Sault Ste. Mariessa on varannut
eläkkeet työläisilleen.
"Hollingerin (kulta) kaivoa sul­jetaan
tänä vuonna ja sen työläi­set
heitetään roskatunkioUe", sa­noi
lainlaatijakunnan sudburylal-nen
jäsen.
"Yelnen kuva kaivosteollisuu­desta
on se, ettei varata minkään­laisia
eläkkeitä kaivostyöläisille",
hän tähdensi ja Canadan kansan
on ollut pakko korjata tätä epä­kohtaa
sillä, että on laadittu kan­sallinen
eläkelaki.
niin on mahdollista, ;ättä kyllin mon­ta
konservatiivia pidättäytyisi ää­nestämästä.
'.''Anomuksen esittätniseen 'kunUi-gattarelle
(siitä syystä, että Can^
dan perustuslaki, British-^Kortl].
America~Act, ön Britannian parla­mentin
.laatima) ryhdyttiift aikai­semmin
Jean Lteagen johtaman hal­lituksen
toimesta silloin kun maa­kunnan
lainlaaäinnallinen neuvosto
paheksui aikaisempaa yritystä ra­joittaa
^envalluukäia.
Itse lainlaadinnallinen neuvosto
jonka jäsenyydessä on enemmistö
oppositiossa olevia Union Nationale-puolueen
jäseniä, on päättänyt esit
tfiä kuningattarelle oman yetoo-muksensai
niissä kehoitetaan häntä
iNorthJ hylkäämään lainlaatijakunnan ve­toomus,
: Opposition johtaja John pPiefen-bäker
on syyttänyt, että liittohalli­tus
pyrkii viimeisimmällä yrityksel­lään
leikklnaään perustuslailla lu­nastaakseen
pääministeri Pearsonin
ja pääminister iJean Lesagen välillä
annetun lupauksen.
PinM "Nluisilvat'^
jopi DSAn
SaiLOvai Vietimiiilii loiilsan tar^^ "leipää
eikä pommeja'* ja vaativat USAn' siotilaiden
kflftiiii tuomista Vietnamista ja muualta
Wa8hington. — Noin kolmen
tunnin kuluttua sen Jälkeen kun
hän ttedoittl, ettii Yhdysvallat lä-h
«ttäa:20,000 totUasta lisää Viet­namiin,
USAn sotaministeri Ro­bert
S. McNamara otti toimistos­saan
vastaan keskiviikkona 5-hen-klSenpaiilflsUen
lähetystön.
Viraston ulki^uolella mielen­osoituksessa
olleet pasifistit lau­loivat
:"I Love Everybody, I Love
IIcNimlara'^ (Bakastan kaikkia,
. minä rakastan McNamaraa.)
Pentagonin portin edustalla oli
noin 70 mielenosoittajaa protestoi
dän Yhdysvaltain sotatoimia vas­taan
Vietnamissa ja Dominikaani­sena
tasavdlassa. Useilla mielen­osoittajilla
oli mainostauluja, missä
julistettiin: '^e tarvitsevat leipää
eikä ppmmeja": "Taistelkaa köy­hyyden
poistamiseksi eikä Vietna­min
kansaa vastaan": "Tuokaa sota­joukkomme
pois Vietnamista nyt":
*'JQ8 omatuntonne,: vaatii .sitä,, kiel-tiytykSä.
palvelemasta 'asevoimissa".
'"^Siihmälnen kerta tapahtiii niin,
että mielenosoittajat saivat puhua
Pentagonin rappusilta: Sanoen mie­lenosoitustaan
"speak-in:ksi" —
puhemielenosoitukselcsi — nämä pa­sifistit
puhuivat vuorotellen koko
päivän.
Professori Gordon Christiansen,
Connecticut Collegen kemianösaston
johtaja, joka toimi näiden mielen­osoittajien
johtajana, dramatisoi
mieletiosoitusU lähettämällä halli
tukselle takaisin sodasta saamansa
kunniamerkit ja julistamalla, että
hän ei maksa enää veroa Yhdysval­tain
ohjelman tukemisen hyväksi.
Sotaministeri McNamaran puheil­la
olleen valtuuskunnan yksi jäsen,
Presbyterikirkon papin, A. J. Mus-ten
rouva New Yorkista, antoi mr.
McNamaraile miehensä toisesta
maailmansodasta saamansa vapau-tustodistuksen,
minkä Rev Muste
oli allekirjoittanut
Ennen mielenosoituksen alkua
Pentagonin 300,000-henkiselle mi­liisi-
ja työhenkilökunnalle sanot­tiin,
että heidän tulee olla kylmänä
jä rauhallisena. Mutta virkapukuis­ten
poliisien lukumäärää lisättiin
kuitenkin 46:sta 205:een. Monet si­viilipukuiset
turvallisuusmiehet kut­suttiin
myös palvelukseen. Ohjeissa
sanottiin kuitenkin, että ^'ketään
(mielenosoittajaa) ei saa koskea il­man
puolustusministeri McNamaran
tai apulaisministeri Cyrus Vancen
erikoismääräystä." ^
Mielenosoittajat jakoivat lento­lehtisiä
ja lent()tkinasi|i..,Xhilen.len^
tolehtisen otsakkeena öll: "Kuka laa­tii
meidän ulkopolitiikkaainme, Pen­tagon
vaiko kansa?" Toisessa sanot­tiin
"TraagilUnen taistelu, Yhdys­vallat
sodassa Vietnamissa" ja siinä
oli kuva vietnamllaisperheestä, -mu-icaanlukien
turvattomasta, alasto-masta
tytöstä riisivainiolla, sotilai­den
marssiessa taustalla.
Toukokuun 12 pnä olt samanlai­sessa
mielenosoituksessa Pentago­nin
luona tärkeimpien kirkkokun­tien
noin 500 edustajaa.
Yhdeksäntoistavuotias Anne Rowstonj joka oli aikai­semmin
6 jalkaa 7 tuumaa pitkä, opettelee nyt — 5
jalan 11 tuuman'mittaisena — kävelemään Oswestry
Orthopedic-sairaalan lähettyvillä Hyden luona, Eng-lanissa.
Ann€, joka oli liian pitkä poikaystävää, saa­dakseen,
"kutistettiin" siten, että luita lyhennettHiti
neljä tuumaa polvien yläpuolelta ja yli 3 tuumaa pol­vien
alapuolelta. Nyt on kuitenlcin, ilmaantunut 6 jal-ikaa
ja 5 tuumaa pitkä, 23rvuotiäs lontoolainen poika,
Bill Dicker, joka on kirjoittanut Annelle ja vetää hä­net
todennäköisesti ensimmäisen kerran, "kohtaus­paikalle".