Vapaus, March 30, 1968

              Sivu 4 Lauaiti^, maslMcyio p. —• SaKjuitM^* Mair. 30,1968
LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
V U O K R A T T A V A N A
KliSSa RATTDSTA MIESTÄ 6AA
. aoinnoa 41 SL PuheOn
673-7886. ^ (28. 30. 2.)
SUDiMRY JA
Y M P Ä R I S T Ö
FRANK R. BLOCK. R.O.
OPTOMETRISTI
Pah. konttori 674-4914
kotiin 67S-9705
65 E L M STREET EAST
SUDBURY. ONT.
J^ASTAANOmO ESPAl«OLABSA
KMktT. ntep. Ja toitt^^^a^
Putkitiis^ ja lämmitiys-
EXPERTIT
• ÖLJYPOLTTIMOITA e ;
fMstannusttrviot. vapaasHt ^
Morrison Plumbing & <
Heatmg (Sudbiiry) Ltd.<
PUHEUN 674-0797
i«4 Elsin 81 8^ Sndbny *
1
; Suomalainen elokuva Laivan kan-neUa
esiteiUiän F i i m i s M i a a l i l l a sun^-
nmitaiiKi maaliskuun 31 p. k l o 2 i|>.
Invaliidit-naytelmSn hai^joitukset
fMuush-haaliUa tlistauu perjan­taina
kello 6 i l l a l l a.
Perintö-näytelmän harjoitukset
Pinnish-liaaUIIa tiistaina k l o 7.30 j a
torsrtaina kello Tvillalk'.
Melody orkesterin harjoitukset
maanantaina- huhtikuun 1 pnä kello
7.30 l p . Finttisb haalillai. EntiGet ja^
uudet soittajat mukaan, please.
Marhkinak*hnitean ikokous pid
tään Finnish^haalilla ensi ikeski^^
viikkona huhtikuun 3. päivänä kello
7 i l a l l a MarJddnat lähestyvät, siis
jokainen asiaankuuluva paikalleen.
Wanupin osaston kokousjpidetään
Margit ja Väinö Romon kodissa
huhtikuun < 1 pnä aUcaeoi klo 7.30
Olalla. Jäsenet j a jäsaeiuksi aikovat
siuipukaa joukolla kokoukseen
Näytelmä -Vastamyrkky" esite­tään
Wanupin haalilla huhtikuun 6
pnä alkaen kello 8 |llalla. Lopuksi
taoissiitaain. Hyvä soitto!
Seiuiiapelitilaisuiiis
Beiaver LaikieUa
LQUGHEED
HAUTAUSTOIMISTO
Hautaukset 100 mailin, säteellä
Sudburysta . toimitetaan ilman
lisämaksua.
A M B U L A N S S I - P A L V E L ^
24 TDNTIA VOOBOKAUDE8SA
PUHELIN 673-9595
6S Eyre SL, Spmce kadon kolm,
S U D B U B T
SeurapelitUaisiUUs järjestetään
Beaver Laken haalille huhtikuun 7.
k e l l o 12.30 ip. Kahvia tarjoillaan
pullan kera. Tervetuloa tapaamaan
tuttavia j a viettämään iltapäivä seu-raipellissä.
Tilaisuuden järjestää naisten kerho.
HYVÄ KIUAS-SAUNA
TYÖN PUISTOSSA
Aukl kesklv.. lauant. Ja smmunt.
keOo 1 (puumana
1742 PABIS BT. SUDBUBT
Peiongchmnp
CARTAGE CO. LTD.
26 Lome St Pnh. 675.86U
LTHTEN JA PITIUN 3IATKAN
BAHTIA/OA . . . TAL0U8TAB-PEITA
PAKATAAN — lUUUTE-TAAN
— SXILTTETXAN LS^
HETETAAN
NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
Siion Seurakunta
33 Lome" St. S. Sudbury
KOKOUKSET
Torstai, 7.30 Raaniattntantl
Sunnant. 10 Fyhäkonlu .
10 Aamnkofcoiu
7 Herätyskokona
Radiolähetys joka snnnimtaiaama
klo. 8.30, radioasema CHNO—900.
TERVETULOA!
SAMPO
SMKOKICKAAT
tehokkaita ja sopivan kokoisia
a Lämmiittää aarnianne 30 min.
• Säädettävä thezmxltlaaibttl
« 4 . eri voimaiistia Ja väiiUbiälldn
NOT ViARASTOSSSA!
JORMA NORDMAN
Puhelin 673-4746
729 st. Clair s t . Sudbury
112. 16. 23; 30.
HAUTAUSTOIMISTO
Nykyaikainen hautaustoimisto, omis­tautunut
liienotunteiselle palvelulle
kaikkien uskontojen traditsiooneissa.
V A P A A T A PARKKEERAUSTILAA
TONTILLAMME
233 Larch St. Sudbury
I KIRJALLISHISTORIALLINEN %
I TUTKIMUS TULENKANTAJISTA I
Kertlu Saarenheimo:
TUL ENKANTAJ ATi
3''3 SIVUA HINTA SID. $5.95
Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemaja 1920-luvulla
Runsas kuvitus
-Tohtori Kerttu Saarenheimon teos on ensimmäinen yhteinen kir­jallishistoriallinen
tutkimus tulenkantajista. Esityksen runkona on
"ryhmän kehityksen kolmivaihejaottelu^ Jonka professori Lauri V i l j a ­nen
liahmotteli luonnehtiessaan kirjallisuutemme 1920-lukua Yleis­radiossa
Järj-e.stety.ssä keskustelu-sarjassa. Ensin on Nuoren Voiman •
kausi, sitten suuren hurmion kausi ja lopuksi päädyttiin etsimään Y
nykyaikaa. Naissu puitteissa kirjoittaja — Valtion humanistisen toi- ^
mikunnan tutkija Ja Turun Yliopiston dosentti tarkastelee 20- *
luvun lyyristen aiheiden värikästä kaleidoskooppia, jossa heijastuu ,{|
milloin kauhukiivilelmia Ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin raivoi- ^
saa clämännillkaä, v'k.Hotilkkaa, satua tai koneromantiikkaa. y
Iloi.<iC'ri 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenheimo ^
laajentaa samalla näkökulmaa kirjoista kirjailijoihin, heidän taus- *
taansa ja lwirastuksiinsa, ystävyyssuhteisiin Ja hilpeään seurustc- t
luun. Painamattomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän JÄsenten väli- f
nen kirjeenvaihto ja haaÄtattelut ovat tuoneet esiin runsaasti ennen *
tuntemaU^nta materiaalia. Keskeisiä hahmoja ovat Onni Halla, Yrjö %
Jylhä, Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, P. Mustapää, Olavi Paavolainen, *
Ilmari Pimiä, Elina Vaara, Erkki Ja K a t r i Vala, Mika AValtari Ja f
Lauri Viljanen. Heidän lisäkseen tapaamme ryhmään väljemxnlXi l l l t - /I
tyneltä,'klrjailijoilä, taiteilijoita j a kriitikolta. |
Tilatkaa osoitteella: |
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. 3
i P. o. BOX 89 SUDBURY. ONTARIO I
t
t
%
X
Kai^i Piilonen
Canatftfn mesYaitti
Suomalaiset kunnostautuivat
taasen erikoisen hyvin viime vii­konlopulla
Torontossa pidetyissä
häitarinsoiton mestaruuskilpai-.
luissa (Canadian Championship
of Accordion).
Karl Piilonen Sudburysta voitti
mestaruuden "Open Solo" luokas­sa,
saaden täten Canadan mesta,
ruudeh amatööri soitossa. Onnitr
telemme KarL
Karl Piilonen ja Hannu Lam-bert
soittivat dueton myöskin
näissä mestaruuskilpailuissa, ja
nousivat esityksellään toiselle ti-laUg^.„
Hannu Lambert tuli toiselle ti-laUe
"18 vuotta ja alle" luokassa,
samoin Brenda Rantala, Sudbu­rysta
saavutti toisen tilan "Inter-mediate
Artist" luokassa. Onnit­telemme.
Kilpailujen arvostelijoina oli
kaikkiaan 10 alansa taiteilijaa
'arvostelijoina, m.m. Prom mu-siilddkoulun
pää-opettaja Leo
Niemi, Sudburysta.'
Kilpailuihin otti osaa haitarin
soittajia ympäri Canadan.
Mirpa su!ke!Ktajätt
ejsUmyvät jääjlä
htihtOaiim 1 päivänä
Työn Puiston lähettyvillä Trout
Laken jäällä viime sunnuntaina
suoritettu samaldiomiesten sukel-:
lusnäytös onnistui kylmästä ja tuu
lisesta säästä huolimatta niin hy­vin,
että toinen samaan urheilu-läjiin
kiintynyt ILLIRPA-ryhmä
on järjestänyt samanmoisen näy­töksen
maanantaina, huhtikuun 1
päivän illan suussa.
B^yhmä on omaksunut "ILLIR-PA"
nimensä historiallisista syis­tä
ja järjestää' perinteellisesti
huhtikuun ensimmäisenä päivänä
vuotuisen erikoisnäytöksen alan­sa
toiminnan edistämisen hyväksi.
Saatujen tietojen mukaan IL­LIRPA-
ryhmä, mihin kuuluu se­kä
mies- että nais "jääkarhuja",
on tiedustellut voiko Työn Puisr
ton jsäntä lämmittää heille saunan
vailfka huhtikuun ensimmäinen
päivä onkin maanantai. Saunan
lämmityksestä ei ole vielä var­maa
sopimusta tehty, mutta IL-LIRPA
ryhmän sukeltajat ovat
tervetulleita Työn Puiston kautta
Trout Laken jäälle, on meille va­kuutettu.
NäyttöHjät kiittävät
CSJ.n Sudbui-yn osaston näytte­lijät
lausuvat täten parhaat kiitok-sensa
seurapelitilaisuutensa suu-remmoisesta
ikannatuksesta.
Kiitos runsai.?ta bingavoitoista ja
reilusta pelaamisesta.
Seuraavat liikkeet olivat lahjoitta­neet
aiTOkkaita voittoja tilaisuu­teemme:
Sudbury Sewing Machine
Seivlce, 289 Kathleen St. W., Ka­r
i Pharmacy, Kathleen St. ja Mack's
& Company, 275 Kathleen St. Sud­bury.
Kiitämme lahjoituksista^ sa­moin
suuri kiitos "tiketti taskussa"
siitä mahtavasta lohesla.
Näyttämökomitea.
VIRUKSIA LAHJAKSI
Colombo. — Ceylonin kastelulai-tos-
ja energiaministeriön maatalo­usosaston
asiantuntija t r i Gunawai--
dene on ilmoittanut, että suuri osa
Länsi-Saksan Ceylonille viime vuo­den
loppupuolella lahjoittamasta
500 tonnin perunaerästä on v i i ru >-
taudin saastuttamia. .
, 400 tonnia perunaa On jo jaettu
talonpojille, kertoo Lankedipa-lehti,
Uuden sadon suhteen ollaan huoles­tuneita,
sillä eeylonilaisten asian­tuntijoiden
mukaan virustauti ei hä­viä
perunakasvista.
ff Double Feature"
Mainio tilaisuus säästää
_ rahaa kaksinkertaisissa
erikoisuuksissa
-^iiäÄää seuraavat Foi"dit:.
G A L A X I E 500
2-OVINE.N F A S T B A OK
M U S T A N G HARDTOP
F A L C O N
Ja
6-SYLINTERINEN
"EXPLORER"
KUORMA-AUTO
©uomallainen
myyjtomc
SULO HEINO
mielelUääh se­lostaa.
Teille
myynnin yksi­tyiskohdat
Ja
Fordien ebui-suudeit.
McLE OD MOTORS
Canadan vanhin Fordin vällttäjft
65 Larch St. Puh. 673-9501
23. 26.28.30
Lieko Zacholova — (KU) —^
Nyky-Tshekkoslovakian kehityk­sen
henkilönmutttosvaihe, joka
äskettäin huipentui presidentti
Antonin Novotnyn eroon, on tie­tenkin
jo sellaisenaan oUut erit­täin
mielenkiintoinen. Onhan si­käläistä
yhteiskuntaa viime vuo­denvaihteeseen
saakka viime kä­dessä
johdettu enemmän tai vä­hemmän
nimettömän puolueko­neiston
voimalla. Käänteen tapah­duttua
tammikuun alussa kun—
kommunistisen puolueen keskus- -
komitea erotti ensimmäisen sihr
teerin eli puoluejohtajan^ ja tasä-"7
vallan presidentin virat toisistaan
ensi; askeleena laajemman sosia­listisen
demokratdan tiellä, teh­tiin
kuitenkin vielä vanhojen tot­tumusten
voimalla ja läsnäole­vien
kokousväsymystä hyväksi
käyttäen päätös, ettei laajan kes-kustplun
vaiheita selostettaisi jul­kisuudessa.
Näin syntyi tilanne, joka kyllä-
Idn avasi padot yleiselle vapaalle
mielipiteiden vaihdolle ja kaikkien
vuosien mittaan kasaantuneiden epä
kohtien kärkevillekin arvosteluille,
mutta keskuskomitean tekemän pi-mennyspäätöksen
ansiosta ei ^vielär
kään oUa aivan sataprosenttisesti
selvillä siitä kuka kukin on, ts. mi­ten
puolueen johtoelinten jäsenet
suhtautuivat asioihin ja miten he
perustelivat kantaansa. Tästä taas
aiheutui paljon turhaa sekaannusta,
jota lehdistössä epäiltiin vanhan
suunnan edustajien tahallisesti ai­heuttamaksi.
Joukkojen tietämättö­myyteen
luottaen he saattoivat har­joittaa
katteetonta demagogiaa so­siaalisissa
kysymyksissä väittäen uu­den
talousjänjestelmän vahingoitta­van
kansaa. Mutta he vaikenivat
tyystin omasta osuudestaan kestä­mättömäksi
osoittautuneen raskas­soutuisen,
ylhäältä tuleville käs-
Icyille perustuvan talousjärjestel­män
elättämisessä kauas y l i ai­kansa
— ja juuri tässä piilevät syyt
maan taloudellisiin ongelmiin, eivät
uudessa järjestelmässä, jota kaiken
lisäksi on typistetty ' j a vesitetty
poistamalla siitä esim; kaikki hal­linnolliseen
rakenteeseen kohdistu­vat
muutosvaatimukset.
Näissä asioissa on viime aikoina
kuitenkin päästy selvenunille vesille
erityisesti nyt kun kommunistisen
puolueen kaikki piirikokoukset on
pidetty ja keskuskomitean jäsenet
niissä ovat avoimesti selostaneet mi­tä
sen:loka-, joulu- j a tammikuun
kokouksissa tapahtui Vaikka heii-kilömuutokset
tietenkin vielä tule­vat
jonkin aikaa jatkumaan, huo­lehditaan
nyt myös kasvavassa mää­rin
siitä mitä uusien voimien yhdes-'
sä kaikkien rehellisten j a maansa
parasta tarkoittavien ihmisten kans­sa
tulisi tehdä: miten järjestää y h ­teiskunta,
jotta se uusi, vapaa so­sialistinen
demokratia, joka nyt oh
syntymässä saataisiin ravittua elin­kelpoiseen
kuntoon j a pysyvät ta­keet
sen kehitykselle. Tshekkoslo­vakiassa
on koettu niin paljon o i i -
laisia kampanjoja ja rynnistyksiä,
joiden tulokset ovat valuneet hiek­kaan,
että tätä pidetään jonkinlai­sena
viimeisenä tilaisuutena ylikyp-cässä
tilanteessa, ehkä tämän suku­polven
'Viimeisenä taistona" Kan­sainvälisen
sanoja lainatakseni.'
Tämän kuun lopulla keskuskomi­tea
käsittelee puolueen lyhytaikai­sen
toimintaohjelman luonnoksen,
josta jo on annettu verraten laa-ijoja
etukätei-stictojakin. Rude Pra-vossa
julkaistujen pääkirjoitusten
muodossa, jotka ovat koskeneet se­kä
talous- että kulttuurielämää.
MITÄ MUUT SANOVAT?
Eiu-oopan sydämessä sijaitseva
Tshekkoslovakia ei ole kuitenkaan
yksin maailmassa eikä edes mis­sään
tapahtumien laitamilla. Muista­kaamme
että toisen maailmansodan
»Ikusoitto kuului juuri Tshekkoslo­vakiasta,
joivka raja-alueet länsival­lat
möivät Hitlerin Saksalle. :
Uusi kehitysaalto on nostatta­nut
esiin myös joukon ulkopoliit­tisia
arvailuja, erityisesti maan
suhteista liittolaiseensa Neuvosto­liittoon.
Tästä on sanottava^ ettei-"
vät ystävälliset suhteet sille suun­nalle
ole yksinomaan turvallisuus
näkökohtien sanelemia, vaan ne
perustuvat myös tshekkien ja ve­näläisten
perinteelliseen myön­teiseen
asennoitumiseen toisiaan
kohtaan. Neuvostoliiton esittä­mään
myönteiseen osaan maan
vapauttajana natsimiehityksestä
ja sosialististen perusideoitten yh­täläisyyteen.
Keskusteluissa on väläyteUty mah­dollista
aktiivista puolueettomuutta
tulevan ulkopolitiikan dhjenuorana,
mutta nämä pyrkimykset eivälti tunh
nu malistisilta. Rude Pravon per­jantaisessa
laajassa artiktoeilissa ei
kehoteta väheksymään näitä ääniä,
vaan asettamaan niitä vastaan posi­tiivisia
vaihtoehtoja. Kirjoittajat, joi
ta on kolme — Alois Mikestik,
Adolf Muller ja Ivan Synek —
vaativat aktiivisemipaa ulfcoFoliitiik-l:
aa sosialistisen leirin puitteissa
jolle Neuvostoliitto j a pitenunän ai­kaa
on antanut huomattavaa liifcku-manalaa.
Sitä ei vain toistaiseksi ole
käytetty hyväksi.
LIITTOLAISIA YHDISTYMIS­PYRKIMYKSILLE
Artikkelissa puhutaan myös mah­dollisista
uusista liittolaisista, joita
nähdään niissä Euroopan maissa,
joiden kehitys objektiivisesti on me­nossa
sosialismia kohti.
Tshekkoslovakian uuden suun­tauksen
tulisi kehityksessään pyr­kiä
kansainvälisyyteen, joka su­lattaisi
itseensä kaiken sen, mikä ^
Euroopassa on edistykseUjstä al­kuperämaasta
riippumatta, toisin
sanoen sellaisen yhteiskuntara-r
kenteen luomiseen, johon nämä
voimat voisivat itsensä samastaa.
Tshekkoslovakialaiseen todellisuu
teen tulisi liittää kaikki näiden voi­mien
ohjelmalliset vaatimukset; jot­ka
tähän' ?sti usein ovat jääneet
pelkiksi julistuksilcsi.— esim^ am­mattiyhdistysten
osallisuus yritysten
hallintaan, kansalaisten etujärjestö­j
en i-ooli jne. - ^ j o i d e n on luultu
olevan mahdottomia toteuttaa sosia­listisessa
yhteiskunnassa.
Tämä voisi johtaa jonkinlaiseen
Euroopan yhdistymisprosessiin
joka muodostaisi vakauttavan te­kijän
maailmassa ja joka myös
tehokkaammin myötävaikuttaisi
hyvinvointhnaiden ja kehitysmai­den
välisten paljon räjähdysainet­ta'
sisältävien suhteiden myöntei­seen
kehitykseen. ^
Tshekkoslovakian kannalta c i mo-nipuoluejärjestelmä
tunnu olevan
se ainoa oikea ratkaisu — siellä py­rittäneen
laajaan kansalaisdemokra­tiaan,
jossa parlamentti, hallitus, eri
asteiset kunnalliset elimet, kansa­laisjärjestöt,
työpaikkojen henkilö­kunnat,
yhdistykset jne. muodos­taisivat
hyvin toimivan järjestelmän
toisiinsa niveltyvät rattaat.
Liittolaisista puhuttaessa maini­taan
imperalisminvastaiset voimat,
jotka omissa yhteiskunnissaan pyr­kivät
löytämään parhaat mahdolli­set
rakenteelliset ratkaisut, ja tode­taan
että huomattava osa näistä voi­mista
löytyy länsimaisten sosialide­mokraattien
piiristä Puhutaan myös
edistyksellisestä sivistyneistöstä joi­ta
pidetään Länsi-Euix)opan tulevan
kehityksen ratkaisevana, eteenpäin
vievänä voimana. Rude Pravon mie­lestä
niiden tulisi jo nyt ilmaista
tukensa T.shekkoslovakian. pyrki­myksille,
sillä tämä on heidänkin
suuri tilaisuutensa — ja monlet
ovatkin j o näin tehneet.
RISTIRIIDAT RATKAISTAVA
SOSIALISMIN POHJALTA
Teollisesti kehittyneessä Tshefcko
Slovakiassa on päädytty siihen, että
taloudellisen perustan uudistus joh­taa
myös eräisiin konfliktitilantei­siin
suhtei-ssa muihin sosialistisiin
maihin. Reformi on kuitenkin otet­tava
Pilkottavana välttämättömyyte­nä
Tshekkoslovakialle ja siis ohjek-tiivisena
tosiasiana. Samoin siis kon
fliklit j a kitkakin, mutta niistä voi­daan
selvitä menestyksellä' muistet­taessa,
että ne tapahtuvat yhteisellä
sosialistisella pohjalla. Näitä risti­riitoja,
jotka ovat luonnollinen osa
kehitystä, ei pitäisi kärjistää ja kas­vattaa
niistä sovittamattomia ideolo­gisia
vastakohtaisuuksia. On löydet­tävä
tiet niiden ratkaisemiseksi
kaikkien osapuolien eduksi, paino­tetaan
Rude Pravossa.'
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii( i i i i i i i i i i n i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ;n
I HYVÄÄ RUOKAA I
1 KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
i JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON |
= Koko: V k " x W h ' \ käsittäen 534 sivua =
H 351 valokuvaa >- 16 herkullista värlkuvalaulua E
1 HINTA SID. $13.50 |
i HYVÄÄ RUOKAA on perustava opa.s nykykodln keittiöön. Sen re- =
= septclliin sisältyy arkiruokia Ja Juhlaruökla, kansallisia ruokalajeja Ja =
5 vieraiden maiden erikoLsuuksla, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku- E
= herkkuja lllanlstujalslln. dieettiruokia — sekä taloudellisia ruokia =
= laihan kukkaron päiviksi. S
= HYVÄÄ RUOKAA on'oikotie taitavaan ruoanlaittoon. Sen joka rcr =
E'ficptlssä opetetaan kädwstä pitäen erältä ruoanlaiton 'perusklkkoja'. S
= Lihan, kalan sekä muiden ruoka-aineiden valinnassa Ja käsittelyssä =
= annetaan tehokas pikakurssi. =
S Se qn ölkco opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! ,^ E
E , TIL/V T K A A OSOITTEELLA: =
I VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. f
I P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
^ n i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i M i H i i i n rT
KO\>\H PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Perheenenubitä ja suursiivous
Väitetään ehkä aiheeUisestikinv etn
tä naiset ovat omissa perinteellisissä
töissään e r i t t i vanhoillisia — teh­dään
n i i n kuin äiti ja isoäiti ovat
aikoinaan tehneet j a , hyväksi ha-vaUmut^
Yhä lisääntyvä ansioäidin
rooli on kuitenkin palkottanut per-heeneanännät
entistä paremimini tu­tustumaan
n i i h in menetelmiin ja kei
noihin, joiden avulla siivoustyöhön
käytetlb^ä aikaa ja työtä voidaan vä­hentää.
Oona osansa tähän keihityk-seen
on myös sillä, että niin koti­kuin
siivousapuakin on nykyisin san
gen vaikea saada.
Siivoustyö on erittäin epäkiitol­lista;
jos V sen tekee hyvin sitä ei
huomata, laiminlyönnit sen sijaan'
todetaan heti. Mitä vaivattomammin
ja nopeammin puhdistus- ja siivous­työt
voldan tehdä, sitä enemmän jää
aikaa ja innostusta muiillekehittä-vämmille
ja hyödyllisiemmille har­rastuksille.
Vanha hyvä suursiivous
on käsite ja tapahtuma; jonka nyky­aikainen
perheenemäntä on hylän­nyt.
Päivittäisen siivouksen yhtey­dessä
,hän suprittaa' suunmtellun:;
ka jaetaan määrätyille -pEville. Hän
on jaettu määrätyille päiville, HäÄ •
voi esim. maanantaisin isuoriittaa pyy i fe
kdnpesunr kuukauden enammäisenä • :
tiistaina komerpiden tuuletuksen j a '
pitovaatteiden huolloin^ toisena tiiff-r
taina komeroiden huo;]lon!, toisena '
tiistaina ikkunoiden puhdistuksen,
kolmantena vuodevaatteiden perus­teellisen
tuuletuksen j a imuroinnin,
neljäntenä lattioiden pesjun j a va- '
haiiksen. Joka torstai iröittiö voidaart
siivota perusteellisemmin j a perjan­taisin
tehdä varsinajinett; viikkosii­vous
muissa huoneissa. Luonnollista
on, että jokainen perheenäiti suun­nittelee
oman siivousohjelmansa si-ten,
että se parhaalla mahdollisella
tavalla soveltuu hänen muuhun oh- ;
jelmaansa.
Tämän uuden jä^estelmällisen
siivoustoiminnan tekevät mahdolli­seksi
nyicyaikaiset siivousvälineet ja
puhdistusaineet, joiden ansiosta mo­ni
aikaisemmin vaivaUoineoi työ saa­daan
vainuiksi murtoHOdassa siitä
ajasta mitä se ennen vaati.
Sinappi on hyvää
Sinappi on eräs vanhoista' maus­teista
j a yksi ehkä käyttökelpoisin.
Kleopatran jo kenx)taan aikoinaan
käyttäneen sitä hiukan kylpyvedes­sään.
Hippocrates käytti sitä lääke­aineena
ja roomalaiset nauttivat sitä
kaikkien ruokien kanssa mitä kuvi­tella
saattaa.
Nykyään on kahdenlaista sinappia
käytettävänämme; On englantilaista
kuivaa sinappia mikä on jauhettu
valkoisesta ja mustasta sinapista l i ­sänä
jotakin muuta maustetta anta­massa
sille kullankeltaisen värin,
sekä ranskalaisJta valmiiksi sekoitet­tua,
jossa sinapin siemenet on sekoi­tettu
yrtteihin, etikkaan tai vihanta-mehuun.
Molemmat näistä ovat hy­viä
ja sopivia monenlaiseen käyfr
töön.
SIANKYLJYKSET SINAPISSA
4 siankyljystä (ponk chops)
1 r k l ruokaöljyä
1 r k l voita
suolaa ja mxistaa pippuria
¥4 k k p raastettua sveitsiläistä
juustoa
2 teelusilcallista valmista sinappia
Kyljyksistä leikataan kaikki rasva
pois j a ne pailstetaan öljyssä ja
voissa. Suolaa ja pipuria lisätään.
Paistuttua kyljykset laitetaan t u ­lenkestävälle
lautaselle, Juusto ja
sinappi sekoitetaan kes>kenään j a le-r
vitetään kyljyksille, jotika paahde­taan
noin kolmiisen minuuttia, eU
siksi kunnes pinta on kullanruskea.
SINAPPI KASTIKE
V i k k p sokeria.
2 r k l jauhoja
2 r k l kuivaa sinappia
1 kkp 18% kermaa
1 munankeltuainen
V4 kkp etikkaa '
Sokeri, jauhot j a sinappi selottter
taan tyhjään kattilaan kuumaan vesi
hauteseen (double boiler). Munan-keltuainen
vatkataan kevyesti ker­man
kanssa ja hitaasti lisätään k u i ­viin
aineksiin. Keittämistä j a sekoit­tamista
jatketaan kunnes seos on
paksuhkoa, sitten lisätään etikka
Tämä kastike .maistuu e r i n o m a i s ta
kuuman savustetun siankinikun
(ham) tai kielen kanssa.
Sinappi antaa myöskin makua l i -
halaatikoihin j a tavallisiin läiapul-liin
taikinaan sekoitettuina. Kuikun
voi sivellä sinapilla ennen uuniin
laittamista ja siihenkin se antaa'
erinomaisen hienon maun. J o edellä-esitetyistä
ohjeista näkyy* että s i ­nappi
on hyvin monipuolinen mausr
teaine.
"Kuolenrnnrengas"^ — vaarallinetn JliiätmM^
"Kuolemanrengas" on uusi autor
ja liikenneturvallisuuskeskusteluissa
esiintyvä kova sana. Tällä tarkoite­taan
kovasti kulunutta rengasta, jol­laisia
valitettavasti vieläkin käyte­tään
lukemattomissa autoissa j a jot­ka
ovat alinomaisena vaarana sekä
autoilijoille itselleen että m u i l l e U i -
.misille. Moni liikenneonnettomuus
on johtunut siitä, että kuluneet ren­kaat
sateella ovat menettäneet ot­teensa
tienpinnasta, jolloin auto hil­jaisessakin
vauhdissa on menettänyt
ohjattavuutensa.
Valitettavan moni autoilija on
kuitenkin täysin tietämätön tästä
vaarasta. Sateella he jopa saattavat
ajaa niin lujaa kuin tuulilasinpyyh-kijät
pyst>'vät huolehtimaan maan
näkyvyydestä. Ajattelematta lain­kaan
renkaiden kuntoa tai sitä seik-
Pieniä neuvoja
KORKIT
Jos pullon korkki on tiukassa
niin lämmittäkää pullon kaulaa het­kinen
lämpimässä vedessä. Sen jäl­keen
korkkiruuvi tekee hyvin tehtä­vänsä.
kaa, että voivat joutua tekemisiin
"vesityynyn" kanssa.
Vesityynyksi sanotaan ilmiötä, j o ­ka
syntyy kun ajoneuvo sateesta
liukkaalla tiellä menettää otteensa
tienpinnasta sekä samalla täysin me­nettäen
ohjattavuutensa suiötuu
pois ajosuunnasta, Mitä sUloin oike­astaan
tapahtuu? Renkaan pyöriessä
eteenpäin märällä tiellä muodostuu
sen eteen vesikiila, joka suurenee
sitä mukaa kun vauhti kiihtyy. L o ­pulta
ei rengas enää pysty halkai­semaan
sitä vaan " k e l l u u " sen pääl­lä
ikään kuin vesisuksilla eiikä autoa
enää pystytä ohjaamaan.
SIPULI
Sipulia ei saa pienentää leikkuu­laudalla
koska sipulin haju imeytyy
siihen herkästi. Käyttäkää alustana
esim. lasilevyä, ylösalaisin käännet­tyä
lautasta t.m.s.
LAUKKUJEN METALLIOSAT
Jos sivelctte esim. käsilaukkujen
metalliosat värittömällä kynsilakal­la,
säilyvät ne paljon kauemmin
kirkkaina.
LYHENTÄMINEN
Lyhenläcssäime leninkejä tai ha­meita
vältytte harmillisilta miiittauk-d
l l a jos leikkaatte käänteen levyi­sen
liuskan, jota yöitle käyttää apu-'
na kääni^ttä ommellessanne.
VILLATAKIN
ikävällä niskapussHta vältytään ktin
hihojen olkapääsaumoihin ommel­laan
ripustinlenklt.
Oja on pellon lkuning^^s, mutta
sonta on sen herra.
... • Lavia. . ,
Ruotsin Amerikan Linjan
HUVIMATKA
SUOMEEN
UUSI
M. S. K U N G S H O LM
TouScolkujuin 18 imä
New Yorklstar-Köopenhamtnaan
Sieltä edeliem
UtiDELLA
M. S. FINLANDIA
ladvaila..,,
TOUKOKUUN 26 PNÄ
HelsTnkiin
Lippujen hlnnait:
M. S. Kungsholm
Tui<lat41uokkia New Yoik/Köör
penhamtaa, alkaen US $a61i)0,
. haiMn edestaikiainen, lippu US
$514.00. ^ '
M . S. Finlandia:
Turtetlluioikika KööpehhamJna
/Helsinki US $45.00. •
Muut laivavuorot 1968:-r-
New; Yorkista:
Gripsholm —^ kesälf; 7
kuhgsliplm — elok. 14
Gripsholm — syysk. 25
Kungsholm — jouluk. 5
TeihkM paUdcBitiUan^^
V A P A U S
T R A V E L AG£;N£;Y
P.O. BOX 69, SUDBURY. QNT.