Vapaus, March 30, 1968

              ' Sivu 2 -^ Lauantai, mjaiaJisk. 30 p. •— Satiimday. Mar. 30,1968
VAPAUS
EDITORI VVr^Bi^y^iq^
INDEPENOENt LABpR OROAN
OF F I N N I S H C A N A D I A NS
E 6. 1917
, . '-i V MANMVacpi B. 8IUK0I
PiibUshed thrlce weeWy: Tues^ays, lMipsä»T« «o? Sfttwd««r8 ty Y s n ^
Fubllsblng Co. l4inIi«L<lQO*109 Sln^et/^lirefil, ^^tdbury» Ontario, Oanada,
Adiisrtislng raten upon appllcatlon.. taraofilaUon tree of chaJt^
Aathorls»Ml as secpml claasmdU. by tlie Pc«t Office Degportanent, Ottawa,
' " and ^or pöyomt M postag^.J» g»^. • -
Mi''/"lM'''c; of th' • CANÄDIANIUANGUÄGEPRESS.
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 71E: »10.00, Qkk.SS.2ft , irSA:n:
' 8kk. 8.00 Suomeen:
Ivfc. 111.00,^ kk. 06.76
ivk. 11.80. 6 kk. 9»
Mr, Sopha on siinä oikeassa
Acvostelliössaain viikoai alussa kalupoinginihallmnm lausun­toa
Incon ve!rt>esitysrt;e!n tukemiseksivSu-dbuiryn vaalipiiriä
Ontarion lainlaatijakimnan istuim^^ Sopha
(L) sanoi aivan oikein^ ettei Sudburym taipviitse -täillailsissa asi­oissa
Incoa puoliustaa. Antakaa sen (Incani) "taisftella itse tais-t!
elunsia'V sajioii m r . Sopha ja siinä (hän esitti) vamnaan sud-buirylaiäUn
eneinOT Tdsiasia nalnaittäiin on, että
Inco ei tarvitse sen paremmin kau^ungiinihalliininlojn kuin ke­nenkään
yksilq(n'kälätn tukea siksi feuai sillä on käytettävissä
kx±onainert aorödJiikoTpus p ^ ^ oievia lakimie-hiä
^uihumatfeäcaan siiltä suuresta vaifcuituBvaHasrta mikä
täll4 jäfttiläisyhitiöllä on sekä Yhdysvalloissa että CanadlalsEa.
Inoon tubemilsen aseanesta tarvitaan toimenpiteitä Sud-buiryn
hyväksi ja' sillä'siisä-Kytsymysd: s '^vastus-tamisesta'\
vaiaai Sudbuiryn kaivosyhdys-fcuntifen
selkä loppukädessä koko Canadan etujen puolustaiTni-sesta
- H ja vain siitä.
Kulten muästetaan, Incoin toimesta esätettiim helmi-maailis-
-kuiun vaihtaessa! X>ntariiän maakmta^ 90 sivua kä­sittävä
lausunto, missä' miamttu yhtiö ehdotti tavaliaanyilflä-tyksellisesti
ensimmäisen kierraln koko pitkäDi historiansa ai­kana,
elttä kaivoisyhldöiden sulattinKit, rikastim ja puhdis­tamot
(mutta merkittävästi kyllä eivät kaivosilaitteet) oldsi
saatettaiva kunnallisverotuksen alaisuutteen siten, elttä ko.fcunr
nat saisivait entistä suiureranaan määrän ras. ei-asumltoyien veroa
menöjehsa korvafukseksi. KJäytämaiöIlisesti katsoen tämä tar-fcoiitJtaisi
esdmerfciksi sitä, öttä jos Copper Gliff yhdistetään -
Sudburyyn, sillioin on Sudburyn kauipungilla oikeus verottaa
nyt kiuinnaaiisverotuksesta vapaultettua Incoai sulattimoa, puh­distamoa
ja rikastimoa, mutta ei eshnerMksi Froodin ja mui­den
kaivöslten laitteilta.
Tämä sellaisenaaii olisi itietenkin tumtuva edistysaskel.
Kukaan ei ole mloittinut Sudburyn kaupunginhaiUintoa siitä,
että se suhtautuu myönteiseslti stdattimojen ja puhdistrnnojen
verotusehdotuksefen. Päinvastoin on syytä;'korostaa, että täl­laista
uudistusta on sudburylaisten ja erikoisesti sudburylai-sen
työväenliikkeen toimesta vaadittu jo vuosakymmeniäi
Aikaisemmin leimattiin "punaisiksi" ja jopa "subversii-
.vedkSÖfcifli" kaiMd — Vapaus-lehti mukaamluettuina— jiotka vaa-tiviat,
elttä Incon ja muidten fcaivosyhitiöidten pitäisi maksaa
laitoksistaan fcunnallisveroa aivan samoin^ kuimi sitä maksavat
mniut teolloBuusiaitokset erimerkiksi Toronitossa, Hamilltoinissa,
Windsarissa jne. Yleinen mielipide on fcuitenikin noussut
niin voitmiakkaaina vaattimaan kaivosyhtiöilttä kiunnallista veron-mafcsuvelvoUisuiutta
— että kaivcisyhltiöiden laitoksia verotet­taisiin
samassa määrässä, eikä yhtään sen enempää kuin ve­rotetaan
muitakin tuotantiblaatoksia Ontariossa' --- jotta ^^^1^
on-baltsonut parhaaksi luopua kestämättömästä asenjtteesJtaan,
milnkä perusteella se on Mven kovaan 'kieltäytynyt kiunnaillis-verojen
ma(ksusita.
Antaessaan kannatuksensa gljatukselle, että kaivosyhttiöi-dein
laitoksia ja rakennuksia on verdtettava, kultien verotetaan
muitakin kiiniteimistöjä, Sudburyii kaupanginhalhiito menet-teilee
siis väestön etujen ja toivomusten mukaisefllla tavalla. ;
Mdtta Mm Inco asettaa ifcum "suostumi-seiisa
hiraiaksi'^ sen, ettJtä maalien ei saisi ryhtyä
toteuttamaan Ontarion verotuskysymyksiä tutkineem; Smithin
teoimitean ehdotuksia, eikä UilttohaUiltus toteuitJfcamaian Carerin
kuninkaallisen komissionin ehdotuksia, niin tämä on asia mitä
ei kukaan ajatteleiva canadakdnen voi hjrväksyä. Tuntuu suo-rasrtaan
ihmeeliäeltä, että Sudburyn. 'kaulpuinginhallinJto on
amltanut siunaulkisensa ja kannatuksensa tällaiselle kiristysvaa-timukselle.
Varmaa onkin, että,tä^ tapauksessa Sudburyn kaupun­ginhallinto
meni ^ ^ y m ä t t ä saumaan, kuitensanottaan. Sillä
ei ole mitään velvollisuutta eikä tarvetta mennä Incon koh­tuuttomia
vaastiimiuksia puolustamaan.
Helsinki. — Talouselämä, Ja ulkb-poUtlöoka
tuai^Y9t^Rwnaniassa'
Iittinä J|[r]!»v^ii''avlöliltan^. Kan»^
tetaan valtiollista rUppumatbommit-ta,"
lt6roÄteta'«n^ kalikkiiein; byöOylUär
ten kauppasuhteiden raikfenitamlsta.
. Takfivuoaina. suhteet länsimaihin
olivat vähtfifiertT Se ei' johtumut
meistä, sanovat romänialaljset, yaan
lapslmiaista. Ktellettyjen itavaralh
luettelo oli pitkä; kun oli kysymys
kapitalististen maiden viennistä so­sialistisiin.
Nyt on Varain pitkä niiden maiden
luelitejo, joiden kanssa Romanialla
on tavaranvaihtoa,. Vuoden, kolmen
vi^oden j a jdiden vuoden kauppa­sopimuksia
on" tehty yli 50 maan
kanssa. Kauppa käydään kaikkiaan
yli sadan maasn kanssa.
Teollisuuistuotaninon volyymi on
kaivanut y l i 13 prosenttia vuosittain
jo noin 15 vuoden ajan. Ulfcomaanr
kaupan volyymi on kasvanut 11 pi-o-senttia
vuosittain lähes kymmenen
vuoden ajan. ÄfckLhyppäys näyttää
sattuneen vuoteen 1967, jolloin kas­vu
oli 22.4 pros.
Sähkövoima ja terästeollisuus luo­vat
teollisuustuotannon penistan.
Niiden kehityksestä ennen ja tule­vaisuudessa
antavat kuvan seuraavat
'tilasitojein ja suunnitelmien luvut.
Sähkövoiman tuotanto: — 1938 2
mrd lcWh, 1967 — 24.8, 1968 — 28,
1970 — 34 mrd. kWh.
Terä.ksen tuotanto: 1938 — 200,-
000 tn, 1967 — 4.1 onilj. tn, 1968 —
5 milj. tn, 1970 — 6.6 nailj. tonnia.
Noin vuosi sitten puoluesihteeii
Nicolae Ceausesculla oli vakavaa
huomautettavaa ulkomaankaupasta.
Tuonti kasvoi nopeammin kuin
vienti:
"Kokonaisia alueita Euroopassa ja
varsinkin Etelä-Amerikassa, Afriv
kassa ja Aasiassa jäi markkinatutki-musien
ja kauppatoimintamme ul­kopuolelle.
Vieläkään ei ulkomaan­kauppaministeriömme
elinten käy­tössä
ole perusteellisia analyysia
mahdollisuuksista kehittää taloudel­lisia
suhteitamme useisiin maihin.
Monet maat haluaisivat solmia suh­teet
Romaniaan, mutta ulkomaan­kaupan
elimet, jotka pitkän aikaa
rajoittuivat yhteistoimintaan vähä-lukuisien
valtioiden kanssa, eivät ole
ymmärtäneet, että maailmassa on
ulkomaankaupan alalla tapahtunut
paljon muutoksia. Ulkomaankaupan
elimet tyytyivät kauan aikaa vie­mään
niin sanottuja perinteellisiä
romanialaisia tuotteita ja kiinnitti­vät
vähän huomiota uusien vienti-lähtdden
luomiseen. Tietysti tässä
esiintyy puute koko taloudellisessa
toiminnassamme, joka ei riittävästi
ottanut hxiomioon vientitavaroita
tuottavien alojen kehittämistä."
Romanian kauppakamaiissa ker­rotaan
nyt, «ttä viime vuonna Ro­mania
osallistui 52 kansainvälisiin
messuihin ja tänä vuonna niitä on
ohjelmassa 59. Kauppakamarissa
toimii Englannin, Hollannin jo Bel­gian
kaupan erikoisosastot, ja suh­teita
kehitysmaiden kanssa hoitaa
erityinen toimisto.. Kauppakamari
julkaisee aikakauslehtiä ym. useita
kielillä — saimme näytteeksi muu­tamia
edustavia englanninkielisiä
julkaisuja. Saimme myös kätevän
''tilastollisen' taskukirjan"; josta
löytyi täsmällisiä lukuja ulkomaan­kaupasta.
Tuoreimmat yhteenvedot olivat
vuodelta 1966, Sen mukaan kauppa­vaihto
(miljoonissa leissä ilmoitet­tuna)
oli suurin Neuvostoliiton kams
sa 4823, ja seuraavina olivat Länsi-
Saksa 1334, Tshekkoslovakia 972,
Saksan Demokraattinen Tasavalta
907, Italia 740, Ranska 649, Eng­lanti
543, Puola 510, Kiina 395, Un­kari
383. Kauppakamarissa mainit­tiin
Englannin nousseen nyt kolman
neksi suurimmaksi länsimaiseksi
kauppatuttavaksi. Vielä voidaan ver
tauksen vuoksi mainita Japani 231
miljoona leitä ja USA 188.
Kaikki pohjoismaat löytyvät lis­tasta,
Ruotsi suurimpana ja voimak­kaasti
tuontivoittoisena. Romanian
tuxmfci .Ruotsista 37.1 mdijöonj^' leltä
vieaitVl2.1&''i>hlteensä 49.9. Seuraava-
©ft Suomi 35 milj. lein fcaujpaivaih-dolta'(
tuonti Suonvestayähäri v i m -
itiä ?uuir«mpl) Noi'Ja 20.3, Tanska
12.
' Romania ostaa Suomeöta -selluloo­saa
— mm. kemian teollifiuiuden
raaka-aineeksi — tokstiilejä, kuitua,
.kartonkia, paperia, maitojauhetta ja
nahkaa. Suomen-vieinti' käsittää öl­jyä
82 pros.- puuta 6.7 pro3^ Ke­mian
tuotteilta 5 pi^os.j lisäksi ko­neita,
autonrenkaita, kulutustavaraa.
Vuosia 196fr—1970 varten laadi­tussa
viisivuotissuunniteilmassaedel
lytetään ulkomaankaupan kasvua
55 prosentilla. Uusia tuotannon alo­ja
ovat alumiiniteoUisuuSrpoIyesteri
kuidut, Tjudet petrokemian tuotteet,
koneteollisuuden alalla sähkövetu-rit,
20,600 tonnin aluikset ja elek­troniikka.
' ; ^
Kansallistulon arvioidaan nouse­van
47 prosenttia ja reaalipalkan 25
pros. Investoinnit nousevot 280 mil-jarnin
leihin — lukua on kiintoisaa
ven-ata edellä esitettyihin ulkomaan
kaupan 'lukuihin ja lisäksi voidaan
mainita, että palkat vaihtelevat 1000
.^5000 lein välillä kuukaudessa.
Lein ai-voa en sivumennen sanoen
haluaisi Suomeji markkaan nähden
mveta määrittelemään. Jos vaihtaa
suoraan: saa markalla vain kaksi
Icitä. jos vaihtaa dollarin kautta, saa
neljä. Myöskään palkoista ja hin­noista
laskien ei arviota saa synty:
mään, koska hintarakenne on Roma­niassa,
kuten sosialistisissa maissa
yleensä aivan toisenlainen kuin
meillä. Asunnot, kuljetukset, kirjat,
ravintola ovat halpoja, vaatteet, kes-totarvikkeetyms.
kalliita.
Vuonna 1966 kokonaistuotanto oli
184.6 miljardia leitä, kulutustava­rain
osuus siitä 58 miljardia. Vuon­na
1970 kokonai-tuotannon laske­taan
nousevan 280—290 miljardiin.
Kulutuiksen osuus pysyy siis suun­nilleen
samana, hiukan laskien.
Metsä- ja voimataloutta varten
laaditaan pitempiä suunnitelmia
kuin viisivuotLssuunnitelma.
Niin ulkopolitiikassa kuin kauppa-politilikassakin
perustana on yhteis­työ
sosialististen maiden kanssa,
meille vakuutetaan, da tätä myös
vahvistavat kaikki numerot ja muut
havainnot. . Mutta Romania pyrkii
vilkkaaseen kanssakäymiseen myös
ei-sosialististen maiden kanssa —
'Molemminpuolisen edun pohjalla",
korostetaan tässä yhteydessä.
Eniliä SfuhtautumiiMai'Jceihitysmai-hlii?
Yhdytpnkö Romaniassa siihen
käsityksieen, että jnaathnaranauhan
oleellisimpana uhkana tulevaisuiu-dessa
on ristiriita ei keihittyneiden
maiden kesken, vaaii ^«iliJittyneiden
ja kehitysmaiden välillä?
Näini ei asiaa Romaniassa .nähdMr
Korostetaan, että Romamiaa voitiin
vielä e l kovan kaukaisessa mennei­syydessä'itseäänkin
pitää kehitys­maana.
Nyt se on luoiiut teoUisuubta
siinä määrin, että lähes puolet väes-t^
t^ saä toimeentuJlonsa teollisuu­den
palveluksessa; Se pyrkii tuke-mf(,^
keMtysmaite. paitsiV kw
vaihdolla myös luovuttamalla asian­tuntijoita
* kehitysmaiden palveluk­seen.
Katsotaan, että dsitiiiltaa ke.
hitysmaiden kaiissa_ei synny, /jos iiii-tä
tällä tavoin vilpittömästi tuetaan.
Kaksi Saksaa on tos^iasia vastataan
tätä koskevaa n^ kysymykseemme;
Romania solmi suhteet Saksan De­mokraattiseen
Tasavaltaan heti kun
se perustettiin ja on sein kanssa
hyvässä yhteistyössä. Kauppa Sak­san
liittotasavallan kanssa on hyvin
vilkasta, nyt on solmittu myös dip­lomaattiset
suhteet Länsisaksalaisia
turisteja näkee erittäin runsaasti
matkaUukeskuksissa;
"Budapestissa pidetystä kommunis­tisten
puolueiden konferenssista ker
tovat romanialaiset huomattavasti
rauhallisemmin kuin eräät länsimai­set
lehdet, jotka tekivät Romanian
valtuuskunnan poistumisesta suuren
sensaation:
— Dialektiikan: mukaan ristiiii-doista
syntyy uusi synteesi. On luon­nollista;
että eri puolueilla on eri­laisia
mielipiteitä myös aiyostollaan
eri tavoin; Mutta nämä erimielisyy-
(Jatkuu 3 sivulla)
01
B e r m n i ; . - ^ ' ' l E t i m n ' W ^ m P Q r ,telde4,vaihdo^ä:|;«icpf^ turval-iiitt*
tt isen j4a- taloudellis—enJ kl sehiiityukdseenh ^ k y s y m y k s i s t ä k^^
sekä yhteistyön ongelmia^' käsiteli
tiinlauaintaisessa Dresdenin salama-huippukokouksessa,
johon osallis­tuivat
kaikki. Varsovan liiton mai­den'
korkein puoiuejohto ja halli-tusten
päämiehet Tomanialaisialup
kuunottamatta.
; Sunnuntain aamvituntefcna jul­kaistun
tiedonannon muka^ Tshek-koslovaikian
tilanne ;ja kehitysloll
neliottelun yksi pääaihe.: Tshekkos­lovakian
puolueen ja haillituksen
edustaj at seli»stivat keskuskomitean
tanmnjjiaiun koko p^ätös^to-teuitamista;
joiden päämääränä on
8,. puoluekokouksen linjan toteut­taminen,
sanotaan tiedonannossa. .
Neuvotteluissa "ilmaistiin vakaur
mus, että Tshekkoslovakian sosia­listisen
tasavallan työiväeniLuokka ja
kaikki työtätekevät turvaavat
Täihekkoslovakian kommunistisen
puolueen johdolla jatkuvan sosialis­tisen
rakennustyön kehityksen
maassa."
Huippukokous oli yksimielinen
siitä, että "lähiaikoina ryhdytään
konkreettisiin toimenpiteisiin" Var-sovan
liiton ja sen sotavoimien vahr
vistamiseksi sekä yhteistyön voimis­tamiseksi
taloudellisella alalla. Ko­kouksessa
päätettiin; että lähitule­vaisuudessa
pidetään "koikeimmal.
la tasolla neuvottelu taloudellisisja
kysymyksistä". Dresdenissä olivat
esillä, kuten tiedonannosta käy i l ­mi,
erityisesti taloudellinen yhteis­työ
Komekonin puitteissa sekä bi­lateraaliset
taloudelliset suhteet.
Kansainvälisen politiikan alalla
vahvistettiin yksimielisyys Sofian
kokouksen kannanotoista; "Mielipi-erifyistä
huomiota militaristiset ja
uusnatsistiseen' toimintaan Länsi- '
Saksassa ja Kiejingerin j a Brandtin .
hallituksen viime toimiin, jotka
suuntautuvat DDlt:n ia muiäen 'so­sialististen
maiden etuja vastaan.'-' '
Yiksimielisesti edustavat valtuus­kunnat
kantaa, että nykyii^i|ä
kansainvälisessä tilanteessa, on, c^i*.
ityisen t ä r k ^ valppatiden ypimistä-minen
imipjarialistlöten' yoönien
aggressiivisten pyrkimysten ija myy. "
däntyön johdosta. Tiedonannossa to-,-
detaan lopuksi, että neiw^telut
Dfesäenlssä ^käytiin'ystävällisissä i l -
mapiirissä.
bulgariaa eivät Dresdenissä edus­taneet
puöluesihteieri' ja ig^läpilnis-teri,/
vaan: kaksi jpollittisen''toimi:
kunnan jäsentä ja varapääministe­ri,
muuten olivat paikallaan käjJjki
puoluejohtajat ja pääministerit scjkä
useimmista maisia myösi 'vaiti|>n
suunnittelukomissioiden puh<f^nij(rfi-tajat.
NEUVOSTOJOHTAJAT
KOTIIN DRESDENISTÄ
Moskova. — Pääministeri Leonid
Brezhnov, pääministeri Aleksei Ko-bygin,
keskuskomitean sihteeri And­rei
Kirilenko, öki-ainan koomuinis-tisen
puolueen ensimmäinen sihtee-'
ri Pjotr Shelest, varapääministeri .
Nikolai Baibakov sekä NKP:n kes-kustarkaätuskomission
jäsen Kons­tantin
Rusakov ovat palanneet
Moskovaan Dresdenistä, jossa he
osallistuivat Bulgarian, Unkarin,
DDR:n Puolan, Neuvostoliiton Ja
Tshekkoslovakian kommunististen
puolueiden ja hallitusten johtajien
•kokoukseen. .
KANSAINVÄLINEN KAMPANJA
POMMITUKSEN LOPETTAMISEKSI
Helsinki. — (KU) — Maailman­laajuisen
kamppailun aloittamisesta
pommitusten lopettamiseksi Vietna­missa
tehtiin päätös viikonvaihteessa
Tukholniassa pidetyssä kansanväli­sessä
neuvottelukokouksessa, jonka
oli kiireellisesti kutsunut koolle
Vietnam-toiminnan kansainvälinen
yhteyskomitea, kertoi, neuvottelusta
kotimaahan palannut pääsihteeri
Mirjam Vii^e-Tuominen maanantaina
Kamppailussa pyritään siihen; että
KENNEDY KALIFORNIAN
"TAISTELUKENTÄLU"
Demokraateilla (kolme ehdokasta esivaaleissa
Tshekkoslovakiasta
Kuten parikymmenttä vuiottta sitten, nytkin puhutaan pal-jon"
Tshieikkoslovakian t i e ^ " . Vulonna 1948 tshekit ja slovakit
kotmmunisttiseni puoluieensa johdolla valtasivait porvaristolta että perinjtefedliset kijalt ystä-sen
hallussa vielä olleet vaita-asemat ja ryhtyivät rakenlta- vyyssilteet ja yhlteistyö Neoivos-niaansosiali£
itiatayhteiskunta'a: Siinä r^eim toliiton ja muiden stosdaliömin
päässeet merkittäviinkin saavultuksiin, imuitita lon myös pol- maiden kanssa säilyvät ja uu-tjelttu
paikallaan ja tehty iHmieisesti vakavia vinheitäkin, kiu- distustyö suuntautuu nimen-tten
lehtemme uutistiedodssa on viimeaikoina kerrattu. _ omaan sosialismin lujittaimi'-
— Sellainen Uberalisoitiumisp^^ ahtautumista" seen eikä suinkaan sen heikenh
ja, patoultumista vapäiutumineai, mikä Tshekkx»!^
käy2llndsBä^ sisältää luonnolhseistioa^ Tämä luionnolliselsti onkin
.smgi69ä'--ilmestyvä Kansan Uutiset^ehti tiistaisessa toimitusr päämääränä pulr€<ttdessa ja uu-kia^
oituksessaain. Uudistumiskehitys voi katk^^ ja vesittyä; distetltaessa jäykäksi byrcicraat-jaltjkaiavlehti,
kuten näyttää oilleen -laita yuodenvaiihteessa käh-: tiseksi ja teh'd|ttomaksi käynyt-dem
pmoilen puoluejohdon yrittläessä välttää asioiden selkeää täpoliittisita ja taloudellisita ko-peiostuslte
l?ansalaisile. Nidvotnyin e^^ sen yhteydessä tar neistda.
pahtuva hallintokoneiston uiudlistamiilnien ja vamhan suunltauk- Miten Tshekkoslovakian ke-
;sen eidustaljien siirtyniinen syrjään, näyttää puttkavan liberali- hitys tulee tapahtumaan, min-soitumisen
tiellä oleViia esteiltä. Erittäin tärkeä on vapaa mie- fcä suunnan tämä "tie" lopulta
Upiteiden vaihto ja tapahtumien peittelemätön^ seHostamiinen,. saa, siltä saadaan lähitu/levien
jdlle Tshekkoslovakian Itehdastö on avannut pailstansa. viikkojen aikana parempi kuva
Oman vaaransa sisältää myös mahidollisuus ylilyönlteihiii, ja tiöto. Tärkeätä on itässä yh-joiltatyyskinttus(
kin_ koskaan tällailsessa tapauksessa voidaah teydesää miuistaa: tämä, että sa-yällittyä
ja vaarana c^^^ elttä patoultunult punkautuies- mailla kun Tshekktosiovafciassa
saain ja saadessaan tuinnfepeiäistä; lataiuitumaa voi suumMitua suoriitdtaan nyt lälrkeitä liiudis-vääriin
luonuin. tukala, tämän liberalisloiltuimis-
Bsimerkiksi täällä lännessä on ododlettu ja ihnicisesti myös prosessin ei kuiltenkalah talrvitse
tloivtolttu, että uudistamista vaartivat joukkoliikkeet saisiva.t olla läheattiullrfoötn sitä, mitä toi-
NeuiVOstoHiton vastaisen ja myös sosialismiin vastaisen sävyn, veittenhul^^ väiri-
Nyt kerrotaan että vamnkin Nqvotnyn %ton jällkeen poli^ti^ su^ir^n rahan IsehdiSsä
Stockton. — Innokkaat ihailijat
kiskoivat senaattori Robert Kenner-dyn
ulos autostaan lauantaina, kun
hän aloitti Kaliforniassa kampanjan­sa
demokraattisen puolueen presi-denttiehdoI:
kuudesta.
Kennedy aloitti vaalitaistelunsa
nopeaan tahtiin lentämällä lauantai­na
San: Franciscoon ja sieltä edel­leen
muihin Kalifornian:kaupunkei­hin.
Puheissaan hän sanoi, että Ka­lifornia,
jossa on 174 demokraatti­sen
puoluekokouksen valtuutettua,
on erittäin tärkeä vaihe voiton saa­vuttamiseksi
lopulli-sessa ehdokas-kilvassa
Chicagcssa elokuussa. :
Kennedy sanoi väkijoukoille, et­teivät
Vietnamin sota, rotulevotto-muudet
ja nuorten ja vanhojen vä­linen
jako Yhdysvalloissa ole help­poja
ongelmia, mutta paljon voi­daan
kuitenkin tehdä ja paremmin
kuin menneisyydessä, hän lisäsi. ;
New York, — Kalifornian osaval­tion
esivaalit pidetään vasta kesä­kuun
4 päiviJnä, mutta Kalifornia-ssa
on jo nyt meneillään kuumeinen po-
Miltinen toiminta varsinkin demo­kraattisen
puolueen pihissä. Kamp­pailu
käydään presidentti Johnsonin
senaattori Eugene. McGarthyn ja se­naattori
Robert Kennedyn välillä.
Vaalitaistelu kuvastaa kasvavia po­liittisia
erimielisyyksiä emien kaik­kea
Vietnamin sodan ja neekeri-ghettojen
vaarallisen tilanteen suh­teen.
Senaattorit Kennedy ja McCarthy
arvostelevat Vietnamin sodan eska­laatiota
sanoen suoraan, että sota-huolet
estävät hallitusta suhtautur
masta tarpeellisella vakavuudella
ghettojen kriittiseen tilanteeseen.
Nuoriso on ehdottomasti Robert
Kennedyn kannalla, sanoo Valkoisen
talon entinen lehdistösihteeri Pien*€
Salinger. Ylioppilaat esittivät tär­keää
osaa Niew Hampshiren esivaa­leissa.
Kalifornian esivaalit osoitta­vat
Yhdysvaltain kansan suhtautu­misen
Vietnamin sotaan ja niillä voi
olla vaikutus demokraattisen puo­lueen
ehdokkaan valinnalle Chica­gossa.
USA lopettaisi Vietnamin pommit­tamisen
ilman ehtoja samoin kuin
muutkin sotatoimet Vietnamin de-
.ndokraattista tasavaltaa vastaan. Si­ten
luotaisiin edellytykset neuvot­telujen
alkamiselle.
Pommitusta lopettamista'koske^
van ja laajaa kannatusta saneen
vaatimuksen taakse on mahdollista
Faada maailman yleisen mielipiteen
valtava enemmistö, sanoi pääsihteeri
Vire-Tuominen, Kokous hyväksyi
yksimielisesti päätöslauselinan, jos­sa
annetaan täysi tuki Vietnamin
1 demoki-aattisen tasavallan ja Etelä-
Vietnamin vapautusrintaman esityk­sille
Vietnamin kysymyksen selvit­tämisestä
Vietnamin kansan itse­määräämisoikeuden
pohjalta.
Neuvottelukokous yllätti jäi-jestä-jät.
Oli varauduttu noin 50 hengen
kokoukseen, mutta osanottajia saa­pui
150 eri puolilta maailmaa. He
edustivat Vietnam-toiminnan johta­via
järjestöjä ja samalla hyvin eri­laisia
yhteiskunnallisia ja poliittisia
piirejä. Huomio kiintyi mm. uskon­nollisten
piirien ja nuorisojärjestö­jen
sekä erilaisten joukkojärjestö-jen
huomattavaan edustukseen; 14
kansainvälistä järjestöä .osallistui
ikokoukseen mainitsi pääsihteeri
Vire-Tuominen.
Kokouksen avasi prof, Gunnar
Myrdal, joka huomautti puheessaan,
että presidentti Johnsonin hallitus
tekee vakavan erehdyksen luulles­saan
finanssi- ja sotilasmahdilla saa­vansa
maailman herruuden. Taval­liset
ihmiset eivät tunne itseään
riippuvaiseksi Amerikasta ja toimi­vat
vapaammin kuin hallitukset.
Hän kiinnitti huomiota myös Yhdys­valloissa
kasvavaan sodanvastaiseen
mielialaan. Etelä-Vietnamin vapau­tusrintaman
edustaja Tran Van Tu
ja Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
edustaja Nguyen Thanh Le
selostivat Vietnamin tilannetta. Yh­dysvaltain
valtuusku'nnan johtaja
prof. W. Davidon selosti USA:ssa
kasvavaa sodanvastaista liikettä.
Gallupin mukaan jo 69 prosenttia
amerikkalaisista kannattaa kaikesta
sotapropagandasta huolimatta Yh­dysvaltain
joukkojen poisvetämistä
Vietnamista.
Keskustelu keskittyi täysin käy­tännön
toiminnan kehittämiseen.
Näitä kysymyksiä pohdittiin viides­sä
työryhmässä. Käsiteltiin joukko-toimintaa,
hallitus- ja parlOTientti-aloitteita,
^istakieltäytymistä,'avus
tustoiminta.i ja propagandatyötäi. Jo­kainen
työryhmä laati la^an selos^
tuksen keskustelun (tuloksista. Esi­tyksiä
eri toimintamuodoista on run­saasti;
•
Kokous lähetti tervehdyksen Viet­namin
ja Amerikan kansoille sekä
esitti kiitokset Ruotsin hallitukselle
sen aktiivisesta esiintymisestä Viet­namin
kansan riippumattomuuden
ja rauhan puolesta: KokoukseUe
esitti teiyehdyksensä myös amerik­kalaisten
sotilaskarkurien edustaja,
kertoi pääsihteeri Tuominen, v
Kennedy ohi
«Sohnsonin
Washington.—Senaattori Robert
Kennedyn presidenttiehdokkuutta
kannattaa 44, prosentöa haastat^-*
luista demokraateista, ilmoittaa Gal­lup
Washington Postissa sunnuntai­na..
Kysely osoitti myös, että presi­dentti
Johnsonia kannatti 41 pros,
kohteeksi valituista demokraaiteisita
ja 15 pros. ei ollut vielä tehnyt va­lintaansa.
Mielipidetutkimus tehtiin
heti senaattori Kennedyn ömoitefc-tua
päätöksestään antaa haasite John
sonille. Huomionarvoista on, että
maliskuun alussa suoritettu kysely
osoitti Johnsonin ja Kennedyn naut­tivan
yhtä suurta suosiot dieimo«
kraattien keskuudessa.
PÄIVÄN PAKINA
"ONNEN MYYRÄ", HERRA BANKS
seit tunnelmalt ovat rauhoittiuTiiasisa ja samalla itshelkkoslöva- (täällä väittetäaln) ja propagöi-löain
uud€it johtajat, joilla on langat • käsissään, vökiuiuttavat, daan.
Kuten on tälläkin palstalla huo­mioitu,
yhdysvaltalainen oikeus-virkailija.
Max Schiffman leimasi
iHal Banksin CJnnen myyräksi, joka
vapautui karkoitiusmääräyfcsestä
nimenomaan ulkoministeri Dean
Ruskin toivomuksesta.
"Jos asia olisi ollut minun val­lassani,
.Bjoniks olisi lähetetty Ca-nadaain
vastaamaan (vääränvalam),
syytöksestä'', kerrotaan komissio-neri
Schiffmanin sanoneen
J a k u n canadalaiset viranomai­set
kaikessa sinisilmäisyydessään
pyysivät, että mr, Rusk hanikil-,
sisi Banksin tapausta uudelleen;
iniini Washingtonista vastattiin^
kaunistelematta, että suu suppoDn
ja sassiin! ^
Varmimmaksl vakuudeksi ka*-
irotaan mr, Ruskin vielä varoitta­neen
eli uhkailleen, miikä on täs­sä
yhteydessä yksLja sama asia,
että Canadan kohdalta ei sallita
mitään' nistkotteilua, .eilkä' missään
mukaan palauttamaan Banksin Ca-nadaan
oikeuskuulusleluja varten.
Canadasta lähetettiin kyllä voi­massaolevan
sopimuksen mukaan
Yhdysvaltain pyynnöstä ei*äs tun­nettu
vanikilakarkmi ja huumaus­aineiden
kaupustelija Yhdysval­toihin
sekä tutkittavaksi että hut­kittavaksi,
. ^
. Mutta sieltäpä ei saatukaan tän­ne
Hai Baniksia,. joka kaa^^kasi
täältä 5 vuoden vankilatuomion
saatuaan $25,000 takauksesta vä­littämättä
"valtoihin".
Totuuden vuoksi on ihmetel­len
todettava, että Banksilla: on
_ollut hyvää tuuria sekä "valloissa"
että~täällä Canadassa,
.. Näistä asioista on kuitenkin
aiheellista puhua suulla suurem.
mall)a, ettoi meitä mitenkään lei­mattaisi
"punaisiksi rienaajiksi"
tai ehkä vieläkin pahemmaksi.
Toronto Daily Starin kirjeen­vaihtaja
Robert Reguly totesi
tapauksessa'«Itä, lötttt vedottalsiln, maanantaisessa Washingtonin klr-kulöeh
lilkopiiinlBteirl 'Paul • Mar-. jeessfiän mm, seuraavaa:
tih antoi' ^ikalsönnUn-rylÄtimärtää, . ,'!..,. Bamiksilla' on. edplleen kor-
'lk«n«Un)v.ä|liiöeen'\ölk^ siltä, kea osemai'SIU;ssa (Seafaa-ers l'n-önfed''
YihdyÄvaliat' velvoltettii' voi- ternatlohal Unionissa) yailkka Taf t'
..nuiisBaoleviW'; • valtlosoplinvsten ' -Hartley laki kieltää törkeästä r i ­koksesta
(felony) tuomitut ole­masta
minkään unionin hallinnol­lisissa
viroissa.
"Banks on ollut väärennykses­tä
San Quentinin vankilassa, ja
'häntä on myös syytetty rikossar­jasta
mihin^isältyy murha, lapsen
varkaus ja salakuljetus.
"Canadan hallituksen vissit vir­kailijat
kutsuivat Banksin v. 1949
Canadaan ajamaan pois kommu­nistien
hallitseman Canadan mei"i-'
miesten unionin (Canadian Sea-men's
Union),
"Walter Harris, joka oli silloin
viimeisiä päiviään siirtolaisasian
ministerinä, muutti toiseksi kar­koitusmääräyksen."
(Tässä •voivat siis herrat Harris
ja Rusk painaa peukaloa, multa
jatkakaanune lainausta — K,)
"SlUn gorillat (goons) käytti­vät
kolmen "b;n" menetelmää —
bribery, blackmatl and beating
—- (lahjomista, kiristystä ja pa­hoinpitelyä
) oppositionsa alas
lyömiseksi, olkoon sltUm kysymys
unloista tai' poliitikoista.
' "UnioUa (SIU) oli hyvin tankeil­le
henkilöille suojapaikan huonels.
to Drummond St. W., Montrealissa
minne kutsuttiin hyvin korkea-aiyoisia
liberaali-poliitikkoja
nautitimaan vieraanvaraisuuksista
— väkijuomista ja misista.
"Asunnon (suite) makuuhuo­neessa
oli erikoisuutena 11 ku­vastinta.
Vierailijat eivät tietä­neet,
että nämä kuvastimet eli
peilit olivat kahden tien laseja.
Kuvastimen takana oli käytävä
mistä SlUn valokuvaga» otti sekä
filmi- että yksityiskuvia osanot­taja-
poliitikoista . . .
"Unioni (SIU) auttoi rahallises­ti
Monti-eaiin alueella myös usei­den
libei-aali-poliitikkojen kam­panjoita.
Yhdestä 'niistä (aute­tuista)
tuli lopulta New Bnins-vviokin
liberaalihallituksen jä­sen
. . ."
Se siitä.
Kuten huomataan, Hai Banks on
"Onnen myyi'ä" useammalla kuin
yhdellä tavalla!
Nähtäväksi, vain jää, vaatiikp
Ottawa ja Toronto oikein tosis­saan
Hai Banksin palauttamista,
vai tyytyvätkö ne vain "mutise­maan"
jotakin käsittämätöntä sii­tä,
kun mr, Rusk on ryhtynyt lär
män veitikan maalliseksi ettem­me
sanoisi "poilii,ttlsek8i'iH<suojeli-jakisl?
— Känsäkoura.
•f