1953-10-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, lokaJc. H p.Thursday, Oct. 8, 1953' taUMMd Nov. mr Autfaorlzed M MooiMI e l s « tnsU tgr tiu» Poet Office Oeputmtnt, Ottam. Pyb» lUbetf thrice «eeUjr; Tuesdsy» 13ittndto]n azid 6^^ PublUMog Coispany JM., at 100-102 Bm 8t. W^ 8udbui7. Out., Canada. Editorlal Office «-«Z». Manager £. Suksi. EditorW.|BUund.Kamiw «Mr«fl6: Box «9, Sodbury. Ontario. Adv«rii«ing rates i. upon appUpatloa: Tranalatlon free of cbarge. TILAUfiHIKNAT: Canadaasa: 1 vk. 7JOO e kk. S.7S 3 kk. 3 ^ Thdyervallolssa: 1 vk. 8.00 6 kl:. 4.30 Suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 Kansallisen kaasuputkilinjan merkitys Tiistaina julkaistiin lehdessämme vaatimaton uutLstiftto, jo.-.^ kerrottiin lainlaatijakunnau jäst-nen J. 11. i^alsbergin esittäneen Ontarion Jainlaatijakunnan muille jäsenille ehdotuksen, että he ryhtyisivät vaatiniaanylimääräi.sen istunnon koollekutsum seenläpi maan — Albertasta aina Torontoon ja Montrf-aliiri a.>,ti ulottuvan kaasuputkilinjan rakentamiskysymyksistä. Tämä sellaisenaan on äärettömän tärkeä ky.';yrnys, jonka merkitys ja kiireellisyys tulee sitä selvemmäksi, mitä enemmän asiaa ajatellaan. Ottakaamme joitakin tositietoja tämän ky.symyksen suhteen: • ..Albertassa on todettu olevan A,800 niil^ kuutiojalkasi kaa-- sua, mikä tyydyttäisi Canadan tarpeet 75 vuodeksi. ^ että luonnonkaasu ön halvinta ja ^;'tehokkainta, polttor ja lämmity-sainetta^^n^^ koti- kuin teollisuuskäy-. ; tössäWn/ ja;että Albertan kaasua^^^^v^^ maan raken- -nettavan kaasuputkilinjan avulla edullisilla ehdoilla: Itä-Ganadan ' kaupunkeihin ja kyliin. * . Ylläolevat tosiseikat viittaavat siihen, että läpi Canadan raken- •. • 'Canaäan:teollisuuksien kehittämiseksi, :Onpa esitetty ajatuksia, että^^: ;tämän kaasuputkilinjan rakentamisen perust . ' dostuisilyhye.ssä ajassa suuri teollisuuskeskus — ja Sudburysta voisi tulla valtava kemiallisen teollisuuden sydän, mikä lopettaisi alituista repävarmuutta aiheuttavan tilanteen, mikä johtuu siitä kun:koko yh- •dyskunta on riippuvainen yhdestä teo asianlaita Sudburyssa, Lainkaan liioittelematta voidaan sanoa, että Canadan koko tuleva kehitys on huomattavassa määrässä riippuvainen siitä rakennettaanko tämä elintärkeä läpi.Canadan suunniteltu kaasuputkilinja, tai eikö rakenneta. « • « Mutta asiassa on toinenkin puoli; Ilman- muuta on: selvääj että suuret ja vaikutusvaltaiset: hiilikarvosyhtiötj jotka ovat rajan etelä-vpuolelta myyneet tänne jatkuvasti kalliita ja yhä kalliimmiksi tulevia tuotteitaan, eivät halua mistään hinnasta mencttä näitä markkinoita.: iNämä yhdysvaltalaiset hiilikaivosyhtiöt -vastustavat luonnollisesti läpi Canadan rakennettavaksi .suunniteltua kaasuputkilinjaa. ^^^^^^^^ V on aivan liian paljon amerikkalaismiclisiä |)0- litiikkoja, jotka ovat -valmiina myymään maamme luonnonresursseja seurauksista välittäniättä/ kaikkein suurin ja läheisin vaara tuntuu kuitenkin ole^yan se, että torontolainenkaasuyhtiöftheConsumers CasCompariy).-voi tuottaa nykyisten suunnitelmiensa mukaan kaasunsa ^Y^ldysvalloistai• Jos n sallitaan kijydä. silloin on ilman muuta selvää, että läpi Canadan rakennet tavaksi su un n i tel tava. kaasuputkilinja; tulee taloudellisesti _kannatlamattoniaksi ^ tai voidaan ainakin väittää;;että'asia on siten, ja tämä• tärkeä. kan.sallinen valtasuoni jää rakentamatta. Tulos oli.si kerra.ssaan tuhoLsa. SellaLset keskukset, ^kuin esimerkiksi Järvienpää (I-ort \ViIliam, Port y\rthur jne) jaSudbiiry, jäisivät edelleen "kauaksi kärrytiestä'", jumalan hyi-, käämiksi erämaiksi, mis.sä on, tosin suuria mahdollisuuksia teolli-vsuuslaitosten kehittämistä-varten resurssien.sapuolestay mutia ihmi^> isetovatiyojmattomia siksi kun ei ole halpaa ja: tcho^ ta\kSyte'ttävissä.' Tällainen tilanne voi kehittyä siitäkin huolimatta, Vaikka, Canadan aavikkomaakunnat kelluvat kaasu- ja Öljymeren jiäällä. ; ^if' Eikä tässäkään ole kaikki. Jos lapi Canadan rakennettavasta kaftsajlisesta kaasuputkilinjasta kehittyy 'kesä, jota ei koskaan tul-lut^ Visilloin tapahtuu eräitä muitakin seikkoja: Itä-Canad tuotettaisiin Yhdysvalloista kallista kaasua ja juuri kalleutensa vuoksi se jarnitta^si tämän maan teollista.kehitystä :k 'rajan eteläpuolella haluavatkin; l'oisellaip •kaasu"! vietäisiin halvalla hinnalla, putkilinjan avulla sinnev jo; viedään aavikkomsiakunticn öljykin, Yhdysvaltoihin. Toisin sanoen, Yhdysvaltain: monopolipääomalle annettaisiin suoranainen . kuristusote €anada.sta: Se voisi mielin, määrin .sulkea^^ h naJi silloin kun se itse tar\'itsee sikäläiset kaasuvaraston.sa. kuten tapahtui sodan aikana Hamiltonissa. ; iL putken hana silloin, kun Yhdysvalloissa ci satuttaisi Canadan kaasua tarvitsemaan, kuten on tapahtunut Canadan meijerituotteiden ' j a monien m6iden. tavarain suhteen toiscii-niaailniansodanjälkeen.^^vv,;. Tivä. OMftofltt ivlkaistaan yleteön kJrJeitä Ja ne sU« cdnsUvat UrloM»- Jalo nJcUpitettä. Kirjeet pUiM Joltlaa, Joe mahdoIUsU, SM aanaao; TSbin muutoon ObeUttjfi Urjctti el palantela. LAKKOVAIfULSKA Lak;£ovahd}ssa ollessa Joutuu monien ihmi-ten kanssa puheisiin, jotka koskevat pääasia-^isalaJtlcoaslpita. Tapasin mm, erään-Joka tiedusteir fmkt'jlakJ-':>vartiolnti tarpeellista. Sa-nojn hä.nclle, että kai olet lubnxut lehdestä; kuinka Conxilourum kalvoL". .'.eila tapahtui ilmasäiliön rajähdyj f/nainittu kalvov ei ole lakkotilassa) YleisL-i?»:iiedonjirmolssa asetettiin räjähdys ensin yhteyteen lakon kanssa mu tta myöhemmin ilmoj tettiin, ette. rajahclyk-sellä, ollut mitaä yhteyttä hkon kan&y^i. selitin Lv.^elijalle miten tuoHaisten Väärien tietojen. antamiseen syyllistyvät sellaLstt henkilöt, joille noitten ajio.den KäiiUely kuuluu ja joiden pUäi-sl tiotää: asioiden . oikea laita. Lakkolaf-sten syyksi .varmaankin: teh-täLsiiri «ekm, Jos jcLu vahingoittai-si noita -Sähkölinjoja joita me vartipun-r me. Lakkoon näyttää liittyvän monia asioita; sanoi; mies ja lähti hiat-koihlnsu. — Mainari, Timmin.s, Ont. omaksuvat tunnuksemme" Teronto;—.VPankaa Canada etuti-,-dysval^ lalJe" tunnuslauseesta tulee pian mii-; 'Tämä", hän korosti, "on Canadan Joonien cariadalaisten V timpus: sanoit tie^B^^^ LPP :n kansallinen Johtaja Tim Buck* Meidän täytyy työskennellä yhdis-täällä viikko sitten:.pidety8sä.puo-i taaksemme :Canadan demokraattien lueerm keskuskomitean kokouksessa, i enemmistön niitä poliitt'^^^^^ Maail.roan ja Canadan tapahtumat,' hiä vastaan, jotka ovat pettäneet .sisältyen siihen myös vastapidetyt Uit-' maamme Yhdysvalloille." iarvhse menettää tydpaikkaansa". Ja hyväksymällä maksuksi . Englannin ei ole. punta, voidaan myös ratkaista: nykyi nen vehnäkriJfii. tovaalit, ovat: todenneet yli kaiken epäilyn, että LPP oli, täysin oikeassa: nostaessaan ylös laisteluviirin maam-. me Itsenäisyyden puolesta ja-Yiidys- •/altain ylivaltaa vastaan. •"Maailma: kehittyy nopeasti siihen muntaan minkä me havaitsimme jo useita kuukausia sitten", julisti; Tim Buck: "Samoin tapahtuu Canadassa. Maailman uudessa olosuhteessa mo-^ nopolipääomasta.: on tullut kansaUi-suusvastainen voima. "Siksi on työ-; (?aenluokan ryhdyttävä puolustamaan kansallisia etuja. Työväenluokan edut-vaativat taistelua Canadan kapitalis-tiluokanniitä hallitsevia aineksia vastaan,.: jotka ovat liittoutuneet Yhdys. • . , ... . .... yaltainimperialismin kanssa; ja jotka '.teidän puolueemme o ti ensimmäiset ^^^..oittelevat ylimmäisvoittoja myy-tärkeat askeleet taistelussa maamme, ^ ^ j j ^ Kanadaa Yhdysvalloille sen si-itsenäisyyden puolesta.. Me tulkit-1 simme iisaäntyvan va.starlnnan. mikä on kehittymässä Amerikan ylivaltaa va.staan;maas«amme.:Meidän keskustelumme tässä kokouksessa on osoittanut ratkaisevasti, etta me olimme Mitä muut sanovat HIRVEÄ TUOMIO ".SO.SIAMSTISTA" "(Länsi)) Berlinin pormestari Ernest "Reuterin: odottamaton kuolema 64-vuotIaana, oli suuri menetys hänen kaupungilleen. Saksalle ja koko lähtLselle maailmalle (tarkoitaakapi-taiiimille — Vapaus). Hän oli alkukauteensa suuri :sate?alainen. Joka oli .samalla hyväeurooppalainen ja l i - sämalla hyvä eurooppalainen ja .U-; beraalinen . demokraatti (korostus "Kuten-monet muutkin Euroopan intellektuaalit, hän oli:nuoruudes.5aan kcnmuni3ti . . . mutta hän erosi puolueesta jö vuona ,1919. . i ' Sosialide-mokraaltina hän el ollut ennakkoluu-löi. se.sti sidottuna: puoluelinjaan. Uudelleen yhdistetyssä Saksassa hä-r ncsta olisi varmaan tullut kansallinen- sosialidemokraattinen : j ^^ Joka olisi-tarjonnut rakentavaa vas-laeKtoa kansleri Adenauerin hallitukselle seuraamalla läheiseHti: Adenaue-rin ulkopolitiikkaa liitossa lännen (Kapitair.<OTin — Vapaus) kanssa (korosbu.s meidän ^-^ ^Vapaus) — Globe and Mailin tolmitusJjJrjoltuksesta. •; oikeassa — että me: emme olisi täyt-jaan,, ettät Canadaa v rakennettaisiin sille (Yhdysvalloille) kilpailevaksi voi- I maksi." LPP: n johtaja esitti yksityiskohta i - sia esimerkkejä talouskriisin: kehittymisen hsääntyvistä merkeistä;; kau-; täneet velvollisuuttamme maatamme pankäynnin supistuminen, työstä lo- Ja kansaamme kohtaan, jos olisimme seuranneet jotakin toisenlaista ohjelmaa. •Mr. Buck sanoi puolueensa johtajien kokouksessa, että,Canadan kansa on nopeasti ryhtyma&sä taisteluun kansakunnan etujen puolesta ja Y h - mauttamiset, ennätysmäiset inventaa^ ;novarastot; ja myymättömät yehnäva-rastot.; Kaikki nämä ovat merkkejä sutä mitä tuleman pitää, sanoi hän. : Mutta ;samallamr; Buck korosti, et-^ ta .uuden kansallisen ohjelman perus-'Canadan teella"yhdenkään ainoan työläisen ei puolesta. Tim Buck sanoi, että. Korean rauha tarkoittaa k a up p a mahdollisuuksia Kiinan Kansantasavallan ; kanssa ;ja Kiinan :hyväks>Tnista;;YK^:n jäsenyyr. teen; "Sillä on suurenmoinen vaiku-- tus Aasian kansoihin kun Y K :n jäsenyyteen tulee Intian lisäksi Kiinan Kansantasavalta"; sanoi Buck. ivSe tu-: lee myös• elvyttämään Japanin:: kaupankäynnin Kiinan kanssa. Kaikki tämä,' yhdistettynä kansainväliseii jännitystilanteen ' h u oj e n tumiseen, Yhdysvaltain eristymiseen ja talous, kriisin kehittymiseen Pohjois-Ameri-kan mantereella, on merkkinä siitä, etta. kansa saa tahtonsa .kuulluksi rauhan Ja.demokratian hyväksi. . Lopuksi Biick: sanoi puheessaan: "Edessäolevien kuukausien aikana mc tulemme näkemään joitain perusteellisia muutoksia maalimassa j a Canadassa; sekä suhtautumisessa meidän puolueeseemme. Minä olen vakuuttunut siltä, että puolueemme viiden-^ nen kansallisen konventionin kokoontuessa ensi maaliskuussa, me olemme saavuttaneet korkean tason taistelussa Itsenäisyyden jarauhan 100,000 työläistä osilUstiu Jakkoibin USA:ssa elokuussa UTaebiOftoik — Elokuun aikana SA:s£a olleisiin laihoihin osaJlistui noin 400,000 työlaista, sanottiin vjime viikolla annetuissa uedoissa.; Lakkojen lukumäärä elokuun aikana oli 67$ Ja menetettiin niissä 2,800.000 työpäivää. Heinäkuun aikana lakkoihin os3ll:-.iu.".eiden työläisten lukuma-^iran jlmojtettiJÄ'olleen vahan syuremman. Portugalin :kiel2 on ainoa : virallinen kieli,, ja - afrikkalaista :• kulttuuria -,koh>. taan .en;pantu käyntiin systemaattinen ;häv.tyspoWiikka:: Pieni kourallinen afrikkalsia voi — teoriassa ;^;Sel- \'iytyä näistä; rotuoj:illisista toimenpiteistä, jos heidät voidaan todistaa "assimiloiduiks.", t.s. jos he ovat täydellisesti omaksuneet eurooppalaisen kielen ja veurooppalaiset;tavat. Kuitenkin on. vain 4.400 afrikkalaista rekisteröity • assimiloitune na" koko ' siirtomaassa.. Miljoona afnkka laista lasta ei saa minkäänlaista kasvatusta. Kouluopetus on mitättömän vähais-. tä; rajoittuen vain yhteen tai kahteen vuoteen. Keskikoulun, ta,, ylem män asteen- kasvatukseen ; p a ä s s e i t t 8 n a f r' rikkalaisten lukumäärä (in, yhtä tyhjän'kanssa. Vain yksi afrikkalainen on milleinkään päässyt siirtomaassa. SITÄ - - J A - M o s a m b i q u e orjuuden maa fasisti-Portugalin ikeessä Kt'KA OU nEBHEE.v —Saisinko puhutella perheen tä, sanoi kaupustelija vamolie ^ avasi oven. . =• M» - Ett^. vastasi vaimo. ^ sulii-v m«esta. -•'^ MIEHEN IKA Eräässä seurassa oii keskus**.: läsu, jolloin eras ransialairentt jailija esitti seuraavaa; - (Mies on nuori mm kauan b, joku nainen voi tehdä hänet oaiS" seksi, tai onnettomaksi. Hän oa T" ki-ikäinen silloin, kun nainen tS •hänet.,;cnneUiseksi;Mu«ä^'^r^ dä onnettomaksi. Mutta kun i W ei enää tee häntä onnelliseksiS onnettomaksi - silloin han oa -.ajj Syyttömyys maksoi 20 kertaa enemmän kuin oli syylUsyyden hinta :^;Topekai-;: K a n ^ ' ^ ; Läino^isäi'^ :)^i»^?^;SUörittanut,45-vubtias:fär^ James- IV .Collingyiroöd ^ meni' tääi korkeakouluun, ja hän kuoli Portuga- oikeuteen kahden todistajan kansss lis.sa ennen kuin: oli; päättänyt laino- . todistaakseen syytiöniyyteniä «eii' p.lliset opintonsa. • . : '•' ='-' Kuten sanottu, a.sia on sekä tärkeä että kiireellinen ja Ontarion lainlaatijakunnan jäsen mr. Salsberpj (LLP-Toronto) ci toimi vain tämän maakunnan vaan koko maan .etujen mukai.sesti esittäessään ^vaatimuksen; että. lainlaatijakunta: tulisi kutsua^^^.^ töon keskustelemaan tästä kaasukysymyk-Scstiiy: ciuicn kuin telidään: mitään kohtalokkaita virheitä. Diihoboorien asiaa olisi tutkittava • V•;--Muutama .päivä sitten^^^^^ ; seen^''oikeudenjakoon syy-tylyille duhobooreille mätkittiin tuomioita v'kolme niin kohti, kuten eräs päivälehti ilakoiden kertoi. • •>/'Me ilmaisimme silloin käsityksen, jonka uskomme kuvaavan kaikkien oikeamielisten canadalaisten miclipidettuv: että kukaan ei hdua puolustaa yksilöitä,,; jotka ovat. syyllistyneet: V räjäyttämisiin ja sen semmoiseen. 'Mikäli on puhe duhoboorien us- [konkiihkossa; järjestämistä- alastonniusparaateista,' n !täkin,omat kielteiset käsityskantamme, mutta siltikin e vasti,'että duhoboorien kaikilla alastomuusparaateilla ei ole yhteen* laskettunakaan aiheutettu-pientä murto-osaa siitä lapsirikoUisuuden määrästä,, mitä jänkkien murha-, tappelu- ja sukupuoIiasioita^TTo- Tostavat elokuvat ja muut "taidetuottect"' ovat aiheuttaneet. , ^'.Ykii asia oii kuitenkin ehdottoman selvä. Mikään ei voi olla niin'suurta vääryyttä kuin se, että joidenkin yksilöjen rikkomusten :perWteella:vangitaan;kymmenittäin :kö^^^^^^ :kyvyttömiä;ihmisiä;:ahdetaan karjan jetetaan kauaksi pois kotiseudultaan ja ystävistään ja sitten tuomitaan' "kolme minuuttia'' kestäneen '-oikeuskuulustelun"" perusteella missä'"todistajana'' esiintyy yksi ainoa poliisi. ;Asia! on,.sitäkin vakavampi kun on esitetty avoimia syytöksiä Vaaraa Suomelle kehitellään nyt Norjasta käsin .: Hehhiki. — (DLP); — Ruotsissa on alettu seurata yhi', suuremmalla levottomuudella sita keskustelua, jota käydään Norjassa, olevan Trondheim niin sataman huomattavasta laajenr tamlscsta ja valtatien rakentamlses-tiv; TrondheunLstä; : Pohj ois-Ruotsiin. NäiUi suurisuuntaisia .rakennustöitä on Ruotsissa jTltetty; pei-ustella silla, cUä nc muka olisivat edullisia Ruotsin vleniUe: ja ni.T3n pohjotsaslen l l i - konieelle.Namaselityk.set; on kuitenkin Oi;oiiettupcrusteettomikiii„ silla nun.-Ruotsinrautatielaitoksen ta-, holta on huomautettu, että nykyinenkin. Trondheimin --^ Storlienln; rata •pystyy kuljettamaan. 15—20 ;;kertaa nykyistä suurempia tavaraeriä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. ;• Koko liankk'>en ainoaksi' selityk- .scksi jaa nain ollen sotilaspoliittinen laskelma uudesta sodasta. Laskelman tnkftua haamolttääkiii USA: n sotilasvalta;; Tähän .antaa vounakasta 'tu-. kea mm. se, että haniaatta ovat puo- JUitelleet enneiiLuikkea ;lahellä^ A:ta olleet; piirit. Jota paitsi amerik- . kaUmen suurlehti "J^ew York Herald. Tnbune"/ sanoi suoraan ;3-3-1953:; ^"Tjita suunnitelmaa,-jota tuon tuostakin on harkittu, pidetään Ruotsin .hallituksen taholta nyt pakottavana sotilaallinen valttämättämj-j-s . . ." : Myonneaan, että rauhanoloissa • ei liik',innetta ole kylliksi,jotta .näin -suuret sijoitukset olisivat; oikeutettu-ja^ mutta pikemmin; onkin kyseessä , soiln.'illlnen vältiäinättömyys- . . v'V ' , S:is: amerikkalaiset joukot ;Trond-hdmin. kautta vPohJoisrRuotsiin ja-sieltä — ehka Suomeenkin! Muiden Afrikan osien komeillessa sanonialehtien otsikoissa on ;Use.asiassa .sangen vähän tunnettua Afrikan kansojen elämä - ja tai-stelu fasl.stisen Portugalin kahdessa suurimmassa siirtomaassa Angolassa Ja Mosambiciuessa, jotka, käsittävät laajoja alueita Afri^ kan mantereen lounais- ja kaakkoisrannikoilla;: Luokaamme katseemme Mosambiqueen, Joka 5C30,C03 asukkaineen ja kolmine sa-taminGeni jotka tarjoavat Rhode.siaIle pääsyn merelle,, on tullut erityisen tärkeäksi jouduttuaan Amerikan Yhdysvaltojen vilkkaan mielenkiinnon kohteeksi. Siemen lankesi kivikkoon ja *'Amyn" ääni sortui Suomessa Helsinki. — Syyskuun alkupuolella 'tiedoitettiin Washingtonista,' että A-merikan ääni lopettaa: sucmehkielis-tcn 'ohjelmien.lähettämisen sj7skuun 12 psta' alkaen. • Mosambique ..on teollisesti sangen kehittymätön ja väestön ylivoimainen enemmistö asuu sisämaassa, (Kaiiki numerot ovat vuoden 1950 tilastoista:) •115,000. miestä, naista ja nuorta työskentelee -suorana sesti eurooppalaisten cmistamilla plantaasheillä vii 'elr Ien puuvillaa, sisalhamppua; sokeria ja teetä:'Laki pakottaa nä:lläsuuril-; .la .tiloilla ..asuvatjafrikalaisett mään kuusi kuukautta vuodessa 'työtä tilanherroille, heidän: täytyy asua isr-tutuks 11a; , työskennellä aamunkoitosta hämärään saaden koko tyokau-;' delta, keskimäärin 460 escudoa. (£ 5/15/0) miehille; naisten ja ^ nuorten saadessa Frxljon vähemmän. Tästä vähennetään vuosittain 250 escudon : mökkivero (£ 3/2/6;,;joka kannetaan jclkaiselta 18 vuotta täyttäneeltä afrikkalaiselta ja josta Portugalin v i ranomaiset saavat 50 miljoonan escudon vuositulon (£6.25 mllj.) (Punnan kurjssl on 646 mk). .;Afrkkalaisten yksityistalonpoikam on.pakko kylvaa suurin osa alueestaan sellaisilla kasveilla kuin puuvillalla ja riisillä,: joiden sato - meikein-kekonaan on luovutettava imperialistisille konserneille kiinteään h ntaan.- Portugalin tekstblitehtaat saavat siten; raakaraineensa puolella maailmanmarkkinahinnoista, ja iMosambi-quen talonpojalle maksetaan ..vain ;viideosa hänen :pakoli sen puuvillasa-tonsa todellisesta; hinnasta: :Tamän epäsuoran orjuusjärjestelmän: tuloksena 3,000 afrikkalaista puuvillatalon-poikaa;. kuoli puutteeseen Njassan provinssissa v. 1951. Toinen pakollinen kasvi on riisi. Non 75-rao f« sadosta on toimitettava monopoleille:; ,V. 1950 afrikkalai-nen talonpoika sai 90 centavoa kilolta, ja kunhan.ch- kuluttanutntsel-leen; jatetyii. varaston loppuun; oh; hänen - maksettava portugahla-selle kauppiaalle 6 escudoa kilolta eli ,700 enemman«kuin han oli itse saanut omasta sadostaan. Tämä pakollinen ri-sinluovutus on herättänyt laajaa- vastarintaa, mutta kätkettyjen ;riisivarastojenlöytamir sestä. seuraa kätkijälle: ankara Tan-gaLstus: vankilaa ja ruoskintaa. • * # : Työvoimaa -valtateiden rakentami-:- seen; j a : muihin: siviil töihin saadaan nuorten af rikkalaisten pakkcpestauk-r sella-, mutta epämiellyttävin -ja 'tuotta vm : pakkotyön' muoto on avoin orjakauppa; :jo:a. harjoitetaan-'Mosam-biquen ja muiden •tcrritorioidenvvälil-i 1875 ja vaikka Portugalin vuoden 1933; perustuslain pykälä 145 kieltää pakkotyön, on edelleen voimassa sopimus, joka allekirjoitettiin Mosambi-quen jä Etelä-Afriikan välillä vuonna 1923 ja ratifioiti n vuonn»1934. j a sen mukaan toimitetaan.vuosittain 90003 sMosa.mbiquen työläistä; Etelä-.'\frikan kaivoksiin. .; Vastavuoroin Etelän-Afrikan hallitus takaa, että vähintäin; 47,5 % Transvaalin tuont tonnistosta tulee kulkemaan Mosambiquen sataman,; Lourenco:Marqucsin. kautta. Vuonna 1934 Mosambique.uudisti sopimuksen Etelä-Rhodesian kanssa 15:000-työläisten toimittamisesta kuukausittain. Sekä' Angola;;että -.Mo.-. samhique varustavat työläisillä S.'To-men—- myös Portugalin si rtomaa sokeri^istutuksia . ja valtavia ; määriä ;afrikkalaisia kuljetetaan;sinne^.vuo-sittain laivojen lastiruumissa aivan kuin avoimen orjakaupan päivinä. : Harvat palaavat S. Tomesta, Jossa maataloustyöläisten palkat; ovat 150 escudoa .(4 't- shillinkiä) päivässä. Pelkästään vuonna 1950 Portugalin im^ ; pe.-eilaistit saivat 50 miljoonaa escu-d: a (£625,000} Mosambiquen afrikkalaisten työstäiilkomailla. Siten imperialismi Portugalin-fasististen ;hallits'jain käsissä saa vielä tuhoisampia' muotoja .kuin muissa siirtomaissa, ja sitä voidaan verrata ainoastaan Malanin fasismin .Etelä- Afrikassa. Jokaisen 14 vuotta'täyttäneen -^afrikkalaisen ' on kannettava .passia ja häneltä on ulkona liikkuminen klo 9 jälkeen illalla'kielletty. Tämä väärä rotukiihko, jenka on joskus erheellLsesti selitetty puuttuvan Portugalin .mr-snalismilta, .estää; arfr.k- .-kalaisten pääsyn ;kaikkiin virkoihin; Korkein arvoaste,. johon afrikkalainen voi kohota siirtomaa-armeijassa, on korpraali. Lourenco Marquesissa, Mcsambiquen;:pääkaupungissa,, huvipaikat.; hotellit, taysihoitolat,; kuljfc-tuslaitos ja myöskin;katolinen -kirkko — kaikki pitävät voimassa rotudiskri-minaatiota. • Afrikkalaselle tyÖläiselT ie, joka tekee-samaa työtä kuiii-eu-; rooppalainen.^mak.s2taan -vähemmän. Amerikan ja ; Englannin monojXJO-lien lisättyä Mosambiquen mineraalivarojen ryöstöä sodan jälkeen cn olemassa alkeita afrikkalaisen proletariaatin syntymiseen.Mosambiquen runsaat beryllium-: ;columbmm-;,öU jy- : (Inliambanessa> ja radioakti .viSr ien- mnieraaUen. (Toter^lähcllä) -rikr kaudet ovat vetäneet puoleensa US-A: n asevarastojen kasaajien huomion, öljynpuhdisiusta harjoittaa Mosam- ehnikäänsä lyhentää hävittävä ta-bique Gulf Oil Cohpany, uraanikai- , berkuloosi kasvavan kerjaläisarnieija5 voksia on avattu ja p. rtugalilaiset | t^^J^^t^^cssä kaupungit. seen liikennerikkomukseen mistä häi olisi muitta mutkitta selviytynyt vi;> dellä dollarilla. Hän puolusti itseäSi' Luhden tunnin ajan ja oikeus jul^u. kin hänet syyttömäksi - mutta Coi.; hag-vood arveli sen maksa.neen hjl ,nelle noin .sata dollaria eli 20 kenaa' enemmän kuin jos ol-si myöntän.n itijerc-a syylliseksi. : yhtiöt alkavat harjoittaa -h :ilikaivos-töimintaa- Moatizessa. ; Surtomdalial.- Utus" on rakentanut rautatielinjan Etela-Rnodesiasta• Lourenco: Marqu-l^ sim näiden, strategisien mineraalien • kuljettamista varten, ja- suunn tslniia ön tehty; yksityisradan. rakentamiseksi amerikkalaisten : toimesta. S u l do Saveen .;täman sangen huo.iiatLavan . rautakaivoksen keko., tuotannon kul-jettamisel- tsi Etelä-Afrikkaan. Vuonna 1951.'Portugalin hallitus sai .455. miljoonan dollarin, luoton Taloudellisen : yhtestyön-.. hallinnolta .(E;C; A.) käytettäväksi Angola.ssa • ja Mo-, sambiques-^a vuosien-1949 ja 1955 välisenä aikana ns. ;• kehittämis"-suun-nitelmiin. Näitä summia käytetään voimakkaampaan-riistoon ja scdan Valmisteluun >-, Beiran sataman laa-jeiitamsssn ja modernisointiin, -rau-- laieiden, teiden j a lentokenttien ra-; kentamiseen ja 9,500 ; eurooppalaisen perheen; asuttamiseeni siirtomaahan.; - ; Tahäp : asti on ;Mosambiquen työ-.- väenluokka:; muodostunut .pienestä lukumäärästä työläisiä, jotkaovat hajallaan harvoissa tehtaiisa, sekä muutamista tuhansista satamatyöläi-. s' stäkLourenco Marquesissa, Beirassa ja--;Quelimanes3a: v; Heitä; riistetään säälimattömasti; ja heidän tyokykyis-^. : Vaikka poluttinen tietoisuus on rte^ la Mosambiquesissa: sangen, alhaiselä tasolla, alkaa nakja kapinoinnu!' merkkejä. Vuonna 1951 men.vät Lourenco -Marquesin satamatyöläiset jä-lästaajat: ensimmäisen kerran lak/; koon Järjestäytyneinä.^ Lakljö •(«•; /kahdutettiin- •,'ia.n'asii: , Lakkclaset suljettiin piikkilanka-aitauksiin, hei-;- tä hakattiin ja-klduiettiin raaastl;ja:; -lakon , jchtajat .:karkoitett in -S To-meen. . Mutta^ edellämainittujen lisäksi pysyväisesti. keskimäärin -300.000 -Mo-; samblquen proletaaria Etela-Afrlkan ja Etela-Rh-odesian kulta-, timantti-, hiili- jaTautakaivoksssa: -He asuva;; ;pysyva'.sesti:- eristettyinä -erikoisissa; 'er.stysle:reissä,'ja- heiltä eststaan ka:-; keiilaincn - koskcuts tielo.se.-nman - e-; -tciäarfkkala:sen -proletariaatin kanssa. -Niistä harvoista, .jotka: palaavat; :kotiin, - sangen - kerkeä: prosenttiluia palaa'- tuberkuloosin: ja -muiden sairauksien rasittamana. Kuten muukin -Afrikka. Mosamb;-; quo. on nousemassa; ja PortugaMn de-, ,mc":raattien veljellisellä; .tuella ;sen; väestö herää pian näkemään mahdoi-- lisuudet imperialistisen; ikeen heittä", miseen niskoiltaan.'—; (Arfica News-.- letter.) PÄIVÄN PAKINA Kannattaako harjoittaa itsepetosta? hempien.^ja protestista välittämättä kasvateiksi ja onpa syytetty, että, heitä tarjottiin kasvateiksi jo' ennen kuin syytetyt -vanhemmat jou- ..vat -korkean raadin eteen. Me rohkenemme epäillä, että jos ylläofe-' vat seikat ovat lotui. .^e merkitsee sitä, jotta näiden duhoborieh jäi'-' keläisistä kasvatetaan yhteiskunnan vihollisia, ehkä kiihkomielisiä luullaan'kehitty\'äri niistä duhoboorien lapsista,, jotka väkivaltaisesti eristettiin :>tämän;vjöukkcn'angitsemisen*j lelyn" perusteella vanhemmistaan?, Xäniä ,lapset bn annettu van- ' Meistä/tuntuu, että valtiovallan tulisi tarttua va'kava.sti asiaan/ lutkia koko duhoboorien'kysymystä ja jakaa/oikeutta siellä, niissä" mahdollisesti havaitaan vääryyttä tehdyn. Motto:; Horjuuko ;Vcnä,jä;!to^ sesti? National - Business - (Yhdysvaltain kauppakamarin julkaisu) syyskuun numerossa tiedoitetaan, että Venäjän terästuotanto on viimeisen seitsemän vuoden aikan kohonnut 198 prosentilla samalla kun meidän terästuotantomme kohosi 73 prosentilla; että vuodesta vuoteen 1948—53' ' Venäjän tuotanto kohosi 17 prosentilla ja meidän 4.3 prosentilla. Allii^. en .oleta, että 'YhdysM valtain kauppakamarin jul- , kaisu on heuvostopropagaii-dan ase Ja minä suosittelen ;; ~ sitä ampumakiihkoisllle,' jotka luulevat, että Venäjä on luhistumisen partaalla — Dorothy Thompson. Itsepetos saattaa-Olla -mielenkiintoista ajanviettoa. Rakentelemalla itselleen: ihania tuulentupiai ja kuvitr telemalla' elävänsä ijossakin -satujen maailmassa tai laivaa ns ineä.vastaan ifakennetiissa; pilvilinnassa, ;:onluul-. tävasti jotakin ;• sellaista, mitä ei - kcr neltäkään yksLdöltä.voida kieltää.: ; Mutta kun tällajsen itsepetoksen harjoittajat yrittävät vetää pahaa-aa^ vlstamattomiä:. ihmisiä:; pilviliimoir hinsa -Vilpin ja;petoksen;'avulla.iSil-. lä. I loin ei ole enää kysymys yksityisasiasta, vsillä: sanotaanhan ;esimerkik- ;» si siinä' Sutu-essk . kirjassakin. , että par«npi on ripustaa mylljTikivi" sellaisten lurjusten; kaulaan ja hukuttaa heidät meren syvyyteen. Rajan eteläpuolella ilmestyvä entisten sosialistien lehti Raivaaja ja .'sen haamu. Torontosä.a ilmestyvä'Va-i 'paa' Sana ovat' tällaisia itsepetoksen .-harjoittajia, 'jotka yrittävät samalla jymäyttää pahaa-aa\'istamattomia - maanmiehiämme. ^ ' ;: ottakaamme niiden "yhteinen" toi- ;mitusku-joitus "KaUista kokeilua Ve-inajalla", jossa annetaan ymmärtää, että'».Neuvostoliitossa on -'baikki Ja' Vaikka orjuus kumott in vuonna erikoisesti. maatalous .Vpäin-mäntyä'', että keko sosialistinen;maatalous aio- ; taan: siellä kääntää takaism', kapita ;: lisniin tielle jne. ' "yiiteise.'.sa" toi-imituskirjoituksessaan- mainitut-;leh-det; sanovat-sinisilmäisesti uneksien, että Neuvdstoluton'maatalouden kol-leLnivisoinnissa on, muka': nyt ^tehty ;"taydellmeiv;.'kaanncfi" ja;;••'seijraten 'Leniii;n:,v. 1921 .esittämää.uuden ::ta-; louipolitiikan .'Nepin' suuiitaa;--vaatii (hallitus) i ; valtiollisia : toimenpiteitä talonpoikien yksityisen maanviljelys-- touninnan kehitiamisoksi kolhoosien rinnalla vallitsevan ••kriatillu;en;elin-. tarpeiden -puutteen lieventämiseksi'-; ,;;Lapset.im tietävät, ::.että: Neuvostoliiton "tolhoosien rinnalla" on;jatku-: vasti .ollut, "yksityisten -maanviljelys-: toimintaaT: Siinä ei siis ole mitään "uutta." ; Mutta -Sitten -" nämä porvarillisesta napaniu^sta-kiinni-kasvaneet siämi-: laiset kaksoset julistavat yhteisessä tolmituskirjoituksessaan: =: "Siihen ;(uuteertmaatalouspolitiik-: k a an) kuuluu v yljsityisten; maanvil je-lijoiden -; oikeuksien laajentaaminenv Vallitsevaksi talousjärjestelmäksi julistetaan nyt olotila, jolloin kölektii-vitilojen .; rinnalla yksityisyritteliäisyyttä saadaan vapaasti kehittää.7; Tama on JOL'J ynunärtämattömyy-dC5tä_ tai tarkoituksellisesti esitetty valhe, silla asiaa koskevissa, Neuvostoliiton asiakirjoissa korostet^.an erLkoisesti ,että' kollektiivinen suur-maatalous on ;osoittautimutS; monin verroin tuloksellisemmatii ja, niinmuodoin valtion' ja kpllektiivitilat muodostavat Neuvostoliiton 'maata-» lou63n perustan — mitä täydennetään jai edistetään yksilöllisen;mään-^ viljelyn avulla. ; Mainitut; porvareita matkivat'Siamiini laiskaksoset julistavat kuitenkin: utah-tipontisesti: , . - " - "Kysymys ei ole vähenrunistä kuin bclsheviikien b^ko talousjärjestelmän epäonnistumisesta . . . Nyt tunnustetaan, että' tämä kallis kokeilu (niaa-taloUden kollektlvi^solntt Vapaus) on.myöskin aiiieutlanuD .sanomkuvaar matontä puutetta ja; nälkää . : . - ' ;• :. Me suosittelemme pantavaksi: veljien piippuun yllalainatut lausunnot- Dorothy Thompsonin artikkelista. Jos nama .sxamlaiset kaksoset v haluavat .vielä. sen ."jälkeen .harra.staä;;itsepetoksen-.• ihaii:en-- uni en. ka tselua. - keskellä kiikasta paivaa,- se .on -niiden asia, .kunhan .jatta vat. muut ihmiset tänne matoisen maan -Luniaralle, -mikä 1 on sittenkin -paras paikka elää ja asuav;sillä todellisuus on joskus tarua kummempi. Mistä on loppujen lr,puk.si kysymys? ;; Neuvostoliiton halhtus on' ryhtynyt — oikein tai väärin, se ei kuulu asiaan .-—.jättiläismai-^een ponnisteluun: 200 miljoonaisen ;;vaestönsä-eiintason nopeata parantamista; varten. Tarkoitus on kahden tai kolmen- Vuoden aikana ;;•; saavuttaa.. yltäkylläisyyden olotila ;;mis3ä on ;kaikenlaisiä ruokä-ja kulutustavaroita niin paljon ,etta yoidaa n ; puhua yltäkylläisyydestä. ..vAllemerkinneen tyhmän järjen mu-; kaan tuo ei ole lainkaan hullumpi •tavoite.-- Asia -onsiläkm mielent'lih-toiserapi kun muistetaan etta Neu-vostohiton "punikeilla" on tapann; täyttää lupauksensa Näyttää myös silta, etta Neuvostoliiton kansa saavuttaa tämän yltäkylläisyyden olotilan Raivaajan jä Vapaa Sanan itkuista välittämättä Seuratkamme lyhyesti neuvostoliittolaisten perusteluja: Neuvostoliiton hallitus on päättänyt, että karja- ja juurikasvltuotan-non jyrkk^i kohottaminen on nykyhetken avain yltäkylläisyyden nope^' ta saavutusta varten. On todettu, että' "on kehitetty vankka teollisuus! teknillinen perusta' ruoka- ja kulu- 'tustayaraintuotannon nopeata kehittämistä varten. Aikaisemmin ei lunsakunnan käytettävissä ollut riit-tävä.> ti volmavarbita koko talouden kehittämistä varten. Siitä' sy>V.ä keskitettiin maan parhaat voimat,' tosiasiassa koko , valtiovallan 'voimat, R.-KSKAÄN' T E C L U S U U D E N ' PLE-HITTÄMI3ESN., /Kuinka hyödyllinen tämä ohjehna oh: sen tietävät .kaikki, jotba eivät halunneet jäädä Hitlerin "tuhatvuotisen*' natsikomennon alaisuuteen, " f 'Mutta siinä oli omat varjopuolen- • sakin, mitä esLmerkiksi Raivaaja' ja Va.:)aa -Sana ovat:aikaisenumn;pit|;; nyt-hyvin pahana: -Kevyt • teollisuiir; '.truokata-varain;; vaatetavarain,: auiP:/ jen,, pölynimurien yms. tavarain tuo:^ ta lito j kehittyi paljon hitaamiffl .kUin.-rasl '.is- teollisuus.:, To.sm sanoen v.iUivasta teknillisesta ja teollisesa erti.-ityksestä huolimatta vaestös elinuiso kohoii suhteelli.sDn hitaisa Nyt on päätetty tehdä tästä loppi On päätetty koko valtiovallan voimalla voittaa ne vaikeudet, jotka, ova: estäneet Kevyen teollisuuden kehitjj- .a. Elli mmäisena tehtävänä siina es karja- ja juurll.«asvituotannon suan iohoLtaminen. Sitä varten ruvetaa koneistamaan eri tnotantohaaroii T. rataan riittävästi hyvia tekniii&K ja — ja maanviljelijöille annetaa innoitusta" varten huoniatUVäj2 iiaremmat tulot kum aikaisemmin. Nain yksinkertainen on asia. ^'^ .Ilmatta siitä, mita Raivaaja ja s» itsetaliQOton haamu sanovat, vostciiitossa ei luovuta osuustouna-nallisesta maanvdjeiystavasta, vasa; kehitetään -ja lujitetaan -Mta edeneö Xulu hyvänsä pääsee tästä seW-teen jos.viitsu tutustua tätä aas» käsitteleviin tiedonantoihin.ja, n.istä itselleen johtopaatokset. Mura. icsialLsmln kehittämisen perusaa», onkin se, että parannetaan jatkms^- tl kansanjoukkojen asemaa - Neuvostoliitossa nyt julkaisf-U* maatalousuudistusten tarkottufcf jn juuri tämä,' ei sen enempää e* vähempää: Kollektiivitilat tulet» ^ajnaan karja- ja juurikavituoKt nostaan paljon paremmat tulot le» aikaisemmin; sama pitaa paikka» yksityisen karjanhoidon ja juuntt^ viviljelyn suhteen. Ja ' l^ääiM> tuntuvasti näiden alojen nilomahd* iiöuuuksfa — Innoitetaan maanrt'* lijditä kasvattamaan enemmän ^ jaa ja enemmän juurikasveja, s» muita tuotteita, mitä tan-itaaa t- 'vyen teollisuuden nopeata kebit? vrtcn- Luulisi,'että tämä on koko kertainen juttu, raut;a Ra.vaaja^f Vapaa Sana eivät ole sitä yxrJS^^ vinään, vaan jäävät töllistelsai^ sitä säu auki kuhi sika uu'.ta veijj — , jä näkevät satulinnoja kirkasta päivää. • ^1, Tode'nnäi»3istä on,^ etta siamllaliset kaksoset Joutuvat eoj» pitkään keksimään tässä asiassa,-^ senlaisla' jorinoita. - KäiUäioui»;^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 8, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-10-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus531008 |
Description
Title | 1953-10-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, lokaJc. H p.Thursday, Oct. 8, 1953'
taUMMd Nov. mr Autfaorlzed
M MooiMI e l s « tnsU tgr tiu» Poet
Office Oeputmtnt, Ottam. Pyb»
lUbetf thrice «eeUjr; Tuesdsy»
13ittndto]n azid 6^^
PublUMog Coispany JM., at 100-102
Bm 8t. W^ 8udbui7. Out., Canada.
Editorlal Office «-«Z». Manager
£. Suksi. EditorW.|BUund.Kamiw
«Mr«fl6: Box «9, Sodbury. Ontario.
Adv«rii«ing rates i. upon appUpatloa:
Tranalatlon free of cbarge.
TILAUfiHIKNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7JOO e kk. S.7S
3 kk. 3 ^
Thdyervallolssa: 1 vk. 8.00 6 kl:. 4.30
Suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
Kansallisen kaasuputkilinjan merkitys
Tiistaina julkaistiin lehdessämme vaatimaton uutLstiftto, jo.-.^
kerrottiin lainlaatijakunnau jäst-nen J. 11. i^alsbergin esittäneen Ontarion
Jainlaatijakunnan muille jäsenille ehdotuksen, että he ryhtyisivät
vaatiniaanylimääräi.sen istunnon koollekutsum
seenläpi maan — Albertasta aina Torontoon ja Montrf-aliiri a.>,ti ulottuvan
kaasuputkilinjan rakentamiskysymyksistä.
Tämä sellaisenaan on äärettömän tärkeä ky.';yrnys, jonka merkitys
ja kiireellisyys tulee sitä selvemmäksi, mitä enemmän asiaa ajatellaan.
Ottakaamme joitakin tositietoja tämän ky.symyksen suhteen:
• ..Albertassa on todettu olevan A,800 niil^ kuutiojalkasi kaa--
sua, mikä tyydyttäisi Canadan tarpeet 75 vuodeksi.
^ että luonnonkaasu ön halvinta ja
^;'tehokkainta, polttor ja lämmity-sainetta^^n^^ koti- kuin teollisuuskäy-.
; tössäWn/ ja;että Albertan kaasua^^^^v^^ maan raken-
-nettavan kaasuputkilinjan avulla edullisilla ehdoilla: Itä-Ganadan '
kaupunkeihin ja kyliin. *
. Ylläolevat tosiseikat viittaavat siihen, että läpi Canadan raken-
•. •
'Canaäan:teollisuuksien kehittämiseksi, :Onpa esitetty ajatuksia, että^^:
;tämän kaasuputkilinjan rakentamisen perust .
' dostuisilyhye.ssä ajassa suuri teollisuuskeskus — ja Sudburysta voisi
tulla valtava kemiallisen teollisuuden sydän, mikä lopettaisi alituista
repävarmuutta aiheuttavan tilanteen, mikä johtuu siitä kun:koko yh-
•dyskunta on riippuvainen yhdestä teo
asianlaita Sudburyssa,
Lainkaan liioittelematta voidaan sanoa, että Canadan koko tuleva
kehitys on huomattavassa määrässä riippuvainen siitä rakennettaanko
tämä elintärkeä läpi.Canadan suunniteltu kaasuputkilinja, tai
eikö rakenneta.
« • «
Mutta asiassa on toinenkin puoli; Ilman- muuta on: selvääj että
suuret ja vaikutusvaltaiset: hiilikarvosyhtiötj jotka ovat rajan etelä-vpuolelta
myyneet tänne jatkuvasti kalliita ja yhä kalliimmiksi tulevia
tuotteitaan, eivät halua mistään hinnasta mencttä näitä markkinoita.:
iNämä yhdysvaltalaiset hiilikaivosyhtiöt -vastustavat luonnollisesti läpi
Canadan rakennettavaksi .suunniteltua kaasuputkilinjaa.
^^^^^^^^ V on aivan liian paljon amerikkalaismiclisiä |)0-
litiikkoja, jotka ovat -valmiina myymään maamme luonnonresursseja
seurauksista välittäniättä/ kaikkein suurin ja läheisin vaara tuntuu
kuitenkin ole^yan se, että torontolainenkaasuyhtiöftheConsumers
CasCompariy).-voi tuottaa nykyisten suunnitelmiensa mukaan kaasunsa
^Y^ldysvalloistai• Jos n sallitaan kijydä. silloin on ilman muuta
selvää, että läpi Canadan rakennet tavaksi su un n i tel tava. kaasuputkilinja;
tulee taloudellisesti _kannatlamattoniaksi ^ tai voidaan
ainakin väittää;;että'asia on siten, ja tämä• tärkeä. kan.sallinen valtasuoni
jää rakentamatta. Tulos oli.si kerra.ssaan tuhoLsa. SellaLset
keskukset, ^kuin esimerkiksi Järvienpää (I-ort \ViIliam, Port y\rthur
jne) jaSudbiiry, jäisivät edelleen "kauaksi kärrytiestä'", jumalan hyi-,
käämiksi erämaiksi, mis.sä on, tosin suuria mahdollisuuksia teolli-vsuuslaitosten
kehittämistä-varten resurssien.sapuolestay mutia ihmi^>
isetovatiyojmattomia siksi kun ei ole halpaa ja: tcho^
ta\kSyte'ttävissä.' Tällainen tilanne voi kehittyä siitäkin huolimatta,
Vaikka, Canadan aavikkomaakunnat kelluvat kaasu- ja Öljymeren
jiäällä. ;
^if' Eikä tässäkään ole kaikki. Jos lapi Canadan rakennettavasta
kaftsajlisesta kaasuputkilinjasta kehittyy 'kesä, jota ei koskaan tul-lut^
Visilloin tapahtuu eräitä muitakin seikkoja: Itä-Canad tuotettaisiin
Yhdysvalloista kallista kaasua ja juuri kalleutensa vuoksi se
jarnitta^si tämän maan teollista.kehitystä :k
'rajan eteläpuolella haluavatkin; l'oisellaip
•kaasu"! vietäisiin halvalla hinnalla, putkilinjan avulla sinnev jo;
viedään aavikkomsiakunticn öljykin, Yhdysvaltoihin. Toisin sanoen,
Yhdysvaltain: monopolipääomalle annettaisiin suoranainen . kuristusote
€anada.sta: Se voisi mielin, määrin .sulkea^^ h
naJi silloin kun se itse tar\'itsee sikäläiset kaasuvaraston.sa. kuten tapahtui
sodan aikana Hamiltonissa. ; iL
putken hana silloin, kun Yhdysvalloissa ci satuttaisi Canadan kaasua
tarvitsemaan, kuten on tapahtunut Canadan meijerituotteiden
' j a monien m6iden. tavarain suhteen toiscii-niaailniansodanjälkeen.^^vv,;.
Tivä. OMftofltt ivlkaistaan yleteön
kJrJeitä Ja ne sU« cdnsUvat UrloM»-
Jalo nJcUpitettä. Kirjeet pUiM
Joltlaa, Joe mahdoIUsU, SM aanaao;
TSbin muutoon ObeUttjfi Urjctti
el palantela.
LAKKOVAIfULSKA
Lak;£ovahd}ssa ollessa Joutuu monien
ihmi-ten kanssa puheisiin, jotka
koskevat pääasia-^isalaJtlcoaslpita.
Tapasin mm, erään-Joka tiedusteir
fmkt'jlakJ-':>vartiolnti tarpeellista. Sa-nojn
hä.nclle, että kai olet lubnxut
lehdestä; kuinka Conxilourum kalvoL".
.'.eila tapahtui ilmasäiliön rajähdyj
f/nainittu kalvov ei ole lakkotilassa)
YleisL-i?»:iiedonjirmolssa asetettiin räjähdys
ensin yhteyteen lakon kanssa
mu tta myöhemmin ilmoj tettiin, ette.
rajahclyk-sellä, ollut mitaä yhteyttä
hkon kan&y^i.
selitin Lv.^elijalle miten tuoHaisten
Väärien tietojen. antamiseen syyllistyvät
sellaLstt henkilöt, joille noitten
ajio.den KäiiUely kuuluu ja joiden
pUäi-sl tiotää: asioiden . oikea laita.
Lakkolaf-sten syyksi .varmaankin: teh-täLsiiri
«ekm, Jos jcLu vahingoittai-si
noita -Sähkölinjoja joita me vartipun-r
me. Lakkoon näyttää liittyvän monia
asioita; sanoi; mies ja lähti hiat-koihlnsu.
— Mainari, Timmin.s, Ont.
omaksuvat tunnuksemme"
Teronto;—.VPankaa Canada etuti-,-dysval^
lalJe" tunnuslauseesta tulee pian mii-; 'Tämä", hän korosti, "on Canadan
Joonien cariadalaisten V timpus: sanoit tie^B^^^
LPP :n kansallinen Johtaja Tim Buck* Meidän täytyy työskennellä yhdis-täällä
viikko sitten:.pidety8sä.puo-i taaksemme :Canadan demokraattien
lueerm keskuskomitean kokouksessa, i enemmistön niitä poliitt'^^^^^
Maail.roan ja Canadan tapahtumat,' hiä vastaan, jotka ovat pettäneet
.sisältyen siihen myös vastapidetyt Uit-' maamme Yhdysvalloille."
iarvhse menettää tydpaikkaansa". Ja
hyväksymällä maksuksi . Englannin
ei ole. punta, voidaan myös ratkaista: nykyi
nen vehnäkriJfii.
tovaalit, ovat: todenneet yli kaiken
epäilyn, että LPP oli, täysin oikeassa:
nostaessaan ylös laisteluviirin maam-.
me Itsenäisyyden puolesta ja-Yiidys-
•/altain ylivaltaa vastaan.
•"Maailma: kehittyy nopeasti siihen
muntaan minkä me havaitsimme jo
useita kuukausia sitten", julisti; Tim
Buck: "Samoin tapahtuu Canadassa.
Maailman uudessa olosuhteessa mo-^
nopolipääomasta.: on tullut kansaUi-suusvastainen
voima. "Siksi on työ-;
(?aenluokan ryhdyttävä puolustamaan
kansallisia etuja. Työväenluokan edut-vaativat
taistelua Canadan kapitalis-tiluokanniitä
hallitsevia aineksia vastaan,.:
jotka ovat liittoutuneet Yhdys.
• . , ... . .... yaltainimperialismin kanssa; ja jotka
'.teidän puolueemme o ti ensimmäiset ^^^..oittelevat ylimmäisvoittoja myy-tärkeat
askeleet taistelussa maamme, ^ ^ j j ^ Kanadaa Yhdysvalloille sen si-itsenäisyyden
puolesta.. Me tulkit-1
simme iisaäntyvan va.starlnnan. mikä
on kehittymässä Amerikan ylivaltaa
va.staan;maas«amme.:Meidän keskustelumme
tässä kokouksessa on osoittanut
ratkaisevasti, etta me olimme
Mitä muut sanovat
HIRVEÄ TUOMIO
".SO.SIAMSTISTA"
"(Länsi)) Berlinin pormestari Ernest
"Reuterin: odottamaton kuolema
64-vuotIaana, oli suuri menetys hänen
kaupungilleen. Saksalle ja koko
lähtLselle maailmalle (tarkoitaakapi-taiiimille
— Vapaus). Hän oli alkukauteensa
suuri :sate?alainen. Joka oli
.samalla hyväeurooppalainen ja l i -
sämalla hyvä eurooppalainen ja .U-;
beraalinen . demokraatti (korostus
"Kuten-monet muutkin Euroopan
intellektuaalit, hän oli:nuoruudes.5aan
kcnmuni3ti . . . mutta hän erosi puolueesta
jö vuona ,1919. . i ' Sosialide-mokraaltina
hän el ollut ennakkoluu-löi.
se.sti sidottuna: puoluelinjaan.
Uudelleen yhdistetyssä Saksassa hä-r
ncsta olisi varmaan tullut kansallinen-
sosialidemokraattinen : j ^^
Joka olisi-tarjonnut rakentavaa vas-laeKtoa
kansleri Adenauerin hallitukselle
seuraamalla läheiseHti: Adenaue-rin
ulkopolitiikkaa liitossa lännen
(Kapitair. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-08-02