Vapaus, October 9, 1951

              jjorjaii ja Suomen
^ f f i ^ ^ * ? " - o s i o s s a parafol-
«^svsskuun 29 pnä Norjan Ja Suo-välJoen
tavaranyaöitospplmus
115 mllj. kruunua,
gnomen vientitavaroista kannattaa
JZz ensinnäkin paperipuu, vanee-
TTmuut puuuajolostusteoUIsuuden
"«S«t. sekä pbsliini j a erinäiset me-
Stteet. Norjan vientiin sisältyy
katoa, rasvoja, mineraaleja, k o -
^ ja inetallitteoUisuuden tuottein
ta. -
U U T T A
lieto- ja romaani­kirjallisuutta
SAAPUNUT!
pienitietosanakirja
Kaksi osaa nahkaselkäkansissa
Ensiromäinen osa: 760 sivua. 1.273
tekstikuvaa. 169 syväpainokuyaa, 3
T^valiitettä, 4 monlvärikarttaa,
17 iarttaa.
Toinen osa: 824 sivua, 1.669 teks­tikuvaa.
243 syväpainokuvaa. 8
värlkuvaliitettä, 27 karttaa.
. Kokonaan uusittu laitos.
• (Toiset kaksi osaa ilmestsry
myöhenunin) . .
Molenunat osat yhteensä $19.00
JOHN GALSWORTHY:
Herraskartano
283 sivua — Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani Itseensä-sn
1 ke u t u neesta englantilaisesta
maalaisylimystostä vanhassa h" e" r­raskartanossa.
GUY DE MAUPASSANT:
Ihmissydän
304 sivua — Hinta sld. $2.00
Suuren mestarin S3rvää j a t a i ­teellista
rakltauden analyysia.
W. SOMERSET M A U G H A M :
Kirjava Huntu
287 sivua — Hinta sid. $2.75
Epäsöintuinen avioliitto johtaa
kauniin, Juhlitun naisen luvatto­maan
suhteeseen, joka paljastues­taan
' ailieuttaa dramaattisen t a ­pahtumasarjan.
Mestarillisen hen-dlökuvauksen
taustana o n kaukai­sen
idän värikäs, villinkaunis maa.
ALICE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
L osa 277 sivua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sid. $5.50
-lloiä kaksiosainen menestys r o ­maani
kertoo Tollman-suvun jän­nittävistä
vaiheista 1830-luvun
loisteliaassa Tukholmassa j a sen
henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem­mista
suosituista teoksista "Onnen
temppeli" ja "Kaipuun sininen
kukka". ,
Suomen kansan suurin kirjailija
ALEKSIS KIVI
Valitut teokset
(Kolmas painos)
Valitut teokset ja elämäkerta. S i ­sältää
teokset: Nummisuutarit,
Kihlaus, Runoelmia,. Yö j a päivä,
Lea ja Seitsemän veljestä. Kuvi­tettu.:
550 sivua — Hinta sid. $3JJ5
A. J. CRONIN:
Joutsenten talo
307 sivua — Hinta sid. $2.00
. Romantiikkaa ja elämänviisautta
osaltäva rakkaustarina Kanarian
saarilta. •
• Tilatkaa osoitteella:
yapaus Publishing
Company Limited
Box 69 Sudbury, Ont.
Painovapaus USA:u
''demokratian^* fnaassa
Pddojr. - - Uuden K i i n a n uutistoi­miston
Tokiosta saaman tiedon Anu­kaan
on hallitus jälleen lakkauttanut
18 .kommunistisen puolnmi piirijär­jestöjen
julkaisemaa lehteä. Samoin
on lakkautettu Japanissa olevien ko-lealaisten
ylioppilaideh. lehti.
Kaikkiaan y l i 1,750 japanilaista j u l ­kaisua
j a lehteä on lakkautettu viime
vuoden kesäkuun jälkeen, jolloin ken­raali
MacArthur antoi noääi^yksen
kommunisti-puolueen pää-äähenkan-nattajan
lakkauttamisesta^
SAL:n
LAHJÄPÄKEni
tekee jokaisen päivän
JUHLAKSI
sukulaisillenne
LUOMESSA
I
Kahvia ei Suomessa osteta
enää vapaasti. Se zneni kor^
tille viime lokakuim alusta.
Neljänneskilo (puoli paunaa)
on kolmen kuukauden annos
yhdelle hengelle.
Teidän valittavana on kofane
SAL:n lahjapakettlvallota:
TYPE " F A "
HINTA $11.00
4 paunaa kahvia .
2 paunaa riisiä
2 pak. sekähedelmlft
1 pauna luumuja
4—4 luissin pakettia makeata
' • suklaata
% paim. Bakerin kakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon-sukkia, vain
No. 10
Kokojoalspalno 14 paunaa
TYPE ' T B "
HINTA $7.85
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja .
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
1% unssia kaneella
Kolmnaispalno 11 pannaa
TYPE ' T C "
HINTA $6.15 "
4 PAUNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
Antakaa meidän huoltaa Teidän
pakettilähetyksenne.
VAPAUS TRAVEL
AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
BOX 69 8UDBUBT, ONT.
liUSI LEVYLÄHETYS SAAPUNUT!
SUOMALAISIA COLUMBIA-LEVYJA
Kutakin allamainittua levyä on rajoitettu määrä — tilatkaa NYT!
Dr 41 Taikayö, tango, lauL E. Malmsten
Samujen saari, SIow-Fox, laoL E. Malmsten
Loppu oU Hel-Knn-Kel. Jenkka, lauL Matti Jarva
Poika se lähti lännelle, Jenkka, lauL Matti Jarva
VekknU Ville, polkak, lauL »latti Jarva
Hymylle, Jenkka, iauL Matti Jarva
Anna sen mennä, polkka, laal. Matti Jarva
Punaisen töllin HUja, Jenkka, laal. Matti Jarva
Rio Oe Janeiron neito, tango, lanL Matti Jarva
Oot aarinko nmn, valssi, lanL Matti Jarva .
Riemurasla, p<rfkka, IauL Matti Jarva
Kumpi ompi parempi. Jenkka, iauL Matti Jarva
Stop tykkänään, polkka, iaoL Matti Jarva
Tnhlaajapolka, jenkka, laul. Matti Jarva
Harjaa kyytiä, polkka, IauL Matti Jarva
HeiUni katsot. Jenkka, lanL Matti Jarva
Melim on Ja annetaan, Jenlcka, laoL Matti Jarva
Eikö lähdetä pikkasen Istumaan? Jenkka, IauL Matti Janra
Ethän tykkää pahaa, polkka, IauL Matti Jarva
Olin minä ennenmnlnlon, Jenkica, IauL Matti Jarva
Ilta Tivolissa, polkka, laoL MatU Jarva
Kaksi on mättäällä mansikkaa, Jenkka, IauL BfatU Jarva
Tunnetko fenunen, tango, IauL E. Malmsten
Kuin haavanlehti hiljaa, valssi, IauL E. Malmsten
Jää laokseni, tango, laal, E. Malmsten
Saariston tyttö, merimlesyalssJ, laul. E. Malmsten
Köyhän pojan perintö, polkka, IauL Matti Jarva
Mökin rakentaja. Jenkka, laoL Matti Jarva
Maailmanrannan jenkka. IaoL Matti Jnnra
Kuutamohnllaatta, jenkka, IauL Matti Jarva
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa.
HINTA $1.25 KAPPALE
^ COstaJan maksettava lähetyskulut)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin koUne levyä
Tilatkaii osoItteeUa:
Vapaus Publishing Company Limited
78
DY 88
Dr 108
Ör 116
»r 176
193
ÖYZIS
Dr 220
br24i
Dr 248
Dr" 259
Dr 205
Dr 267
Dr 268
Neuvostoliitossa s\ioritettiin
äskettäin atomipommiräjäytys
Se tähtää maan turvaamiseen hyökkäyksiltä,
mutta l i i hyö^yseen ketään vastaan
ILokakuun 6 pnä yllätti Stalin maa­ilmaa
vaihvistamalla tiedon, jonka
mukaan l^euvostoliitosa on suoritettu
atomipommiräjäytys äskettäi!i. j a et­tä
kokeiluja eri suiuruisilla pommeilla
tullaan edelleen suorittamaan. •
Moskovan radion 'välittämässä tie­donannossa
hyökättiin' voimakkaasti
amerikalais-brittilälstä atomipommi-politiikkaa
vastaan, koska se pakoit.^
taa Neuvostoliiton valmistautumaan
atomiaseen käyttämiseen. Tämä tie­donanto
annettiin 'Icailcsl päivää sen
jälkeen kun Washing;t6nista iljtubitet-tiin,
että iNeuvostoUitossa on ä^ettäin
räjäytetty atomiponuni.^
Stalinin Pravdalle antamasta haas­tattelusta
on e i B välittänyt tarkaii
sanamuodon, 'joka Helsingin Vapaa
Sanan suomennoksen mukaan on seu­raava:
Ky^mys: Mitä ajattelette sUtä me­telistä,
jonka ulkomaalainen - sano­malehdistö
on viime päivinä nostanut
atomlpommikokeHun jofhdosta Neu­vostoliitossa?
Vastaus: Meillä'todellakinkokeUtUn
jokin aika sitten atomipommin erästä
lajia. iErlsuuruIsten atomipomno^^
kokeiluja tullaan suorittamaan vastai­suudessakin
suunniteUnan mukaan
maamme .puolustautumiseksi englan-tilais-
amerikka^aisen agressiivlsen
lIIttqutuBum hyökkäystä vastaan.
Kysymys: Atomipommin kokeilun
johdosta USAh eri poliitikot (hälyttä-
Vatja kirkuvat USAn turvallisuutta
uhkaavasta vaarasta. Onko tällaiseen
hälyt:^kseen mitään aihetta?
Vastaiis: Sellaiseen hälytykseen ei
ole mitään aihetta.
XJSAn po^tikot eivät voi olla epätior
toisia siitä, että Neuvostoliitto on pait­si
atomiaseen käytön vastaustamisen,
myös sen kieltämisen ja sen tuotan­non
lopettamisen kannalla. Neuvosto­liitto
on. kuten tunnettua, useita ker­toja
vaatinut atomiaseen kieltämistä,
mutta^ se; on joka kerta saanut Atlan­t
i n liittoutumaan kuuluvilta valloilta
kieltävän vastauksen.: Tämä merkit­see,
että jos U S A hyökkää maatamme
vastaan, niin USAn hallitsevat piirit
tulevat käyttämään atomipommia.
Juuri tämä seikka onkin pakoittanut
Neuvostoliiton hankkimaan atomia­seen,
jotta se voisi täysin aseistautu­neena
kohdata hyökkääjät.
Hyökkääjät tietenkin tahtoisivat;
että Neuvostoliitto' olisi aseeton hei­dän
hyökätessään slta vastaan. Mutta
Neuvostoliitto ei ole tässä samaa miel­tä,
vaan arirelee; että hyökkääjä täy­tyy
ottaa vastaan täysin aseistautu­neena.-
Jos USA el siis aio hyökätä Neuvos­toliittoa
vastaan, niin USAn politiik­kojen
hälytystä on pidettävä aiheet­tomana
ja valheellisena, sillä 'Neuvos­toliitolla
e l ole sellaisia aikeita, että se
joskus hyökkäisi USAta tai jotain
muuta maata vastaan.
USAn poliitikot ovat tyytymättömiä
siihen, että atomiaseen salaisuus on
paitsi USAIla myös muiden maiden ja
ennenkaikkea Neuvostoliiton hallus-sa.
He tahtoisivat, että USAUa olisi
monopoliasema atomipommin tuotan­toon
nähden j a että USAllä olisi r a ­jattomat
mahdollisuudet muiden mai­den
pelottelemiseen ja kiristämiseen.
Mutta millä perusteella he oikeastaan
näin ajattelevatpa millä oikeudella?
Vaativatko rauhan säilyttämisen edut
tällaista monopoliasemaa? Eikö olisi
oikeampaa sanoa, että asia on juuri
pämvastoin. että nimenomaan rauhan
säilyttämisen edut vaativat ennen­kaikkea
tällaisen monopoliaseman hä­vittämistä
ja tämän jälkeen myös a -
tomiascen ehdotonta kieltämistä L u u ­len,
että atomipomminkaimatta jat
voivat suostua atomipommin klätämi-seen
vasta silloin, kun he havaitsevat,
että l i | eivät enää die monopolin omis.
tajia.
Kysymys: Mitä ajattftlette kansain­välisestä
valvonnasta atomiaseeseen
nähden?
Vastaus: iNeuvostoliitto on • atomia­seen
kieltämisen ja atomiaseen ; tuo­tannon
lopettamisen kannalla. Neu-^
vostoUitto on "sitä mieltä, että olisi
saatava aikaan kansainvälinen val­vonta
huolehtimaan siitä, että päätös­tä
atomiaseen kieltämisestä, atomia­seen
tuotannon lopettamisesta J a tä­hän
mennessä jo vahnlstettujen ato­miaseiden
käyttämisestä pelkäsäiän
siviili tarkoituksiin noudatettaisiin täs­mällisesti
ja' tunnollisesti. Neuvosto-mtto
on Juuri tällaisen kansainväli­sen
valvonnan konnalla.'
M^yös amerikkalaiset poliitikot p u -
huvat ^valvonnasta", mutta heidän
"valvontansa" ei perustu atojsilaseen
.tuotannon kieltämiseen, vaan tämän
tuotannon jatkamiseen vieläpä siinä
määrässä. e t « se vastaa eri ntmiden
haUussa olevien raaka-aineiden mää­rää.
Amerikkalainen "valvonta" el
näinollen perustu atomiaseen kieltä»
miseen, vaan sen legallsolmlseen ja
laillistamiseen. Täten laiUIstetaan
sodanlietsojien oikeusvtuhota atomi­aseella
kymmeniä Ja satoja tuhansia
rauhallisia asukkaita. On helppo ym­märtää,
että tämä el ole valvontaa,
vaan valvonnan häpäisemistä, kanso­jen
.^KHÄianpyrklmysten :.pettämistäi
On ymmärrettävää, että tällainen
"valvonta", el voi tyydyttää rauhaa
rakastavia' konsoja,; Jotka.;vaativat
atomiaseen-kieltämistä j a sen tuotan
non l<9ettomista.
Stalinin lausunto atomipommiaslas
ta on herättänyt: suurta huomiota
kaikkialla maailmassa, vaikka se ei
suxuresti poikkeakaan iNeuvostolliton
puhemiesten ennemmin antamista
lausunnoista! Stalin antaa kuitenkin
lausuntojaan harvemmin, mutta ovat
ne aina osoittautuneet paikkansa p i ­täviksi.
K u n häp nyt myöntää atails-t
l . ettäatoinipommeja on kokeiltu Ja
tullaan kokeilemaan vastakin j a että
niitä on eri kokoja, n i i n el ole ihme»
kään että se tuntuu sotaintoilijoista
samalta kuin kylmän veden niskaan
kaataminen. .
Käynnillä Maon kylässä
Suunnilleen 110 km Honänin maa­kunnan
pääkaupungista Tshangshasta
etelään sijaitsee vähäinen syrjäkylä
Shaoshan. jossa Kiinan kansantasa­vallan
presidentti Maotsetung on syn­tynyt.
Matka m a a k u n n a n pääkau­pungista
Shoashaniin vaatii päivän,
j a se suoritetaan höyrylaivalla, linja-autossa
j a hevosen selässä.
Ratsastettuani kapeata polkua, joka
kärsimättämälle miehelle näytti lop­pumattomalta,
saanoiin vihdoin Shoas­haniin
tuulisena kesäiltana. Edessäni
levittäytyi valtavan laaja tasanko,
jonka täyttivät runsassa toiset r i i s i ­vainiot.
Valkoiset savupatsaat koho­sivat
taivaalle .tasankoa ympäröivien
kukkuloiden . juuriUs. siroiteltujen
pienten talonpo^kaismajojen liesistä.
Paljasjalkaisena, mustiin j a tumman­sinisiin
pukuihin pukeutuneet talon­pojat
j a talonpoikaisnaiset palailivat
koteihinsa riisipelloilta. Ryhmä kou­lulaisia
leikkii, huutaa j a nauraa ky­lätien
varrella.
MAOTSETUNGIN V A N ^ K O T I
Kylän talonpoikalsyhdistyksen toi­mistossa
minua tervehti lämpimästi
yhdistyksen puheenjohtaja, tukeva 30-
vuotias talonpoika. Tietäen, kuinka
innokas olin näkemään Maotsetungin
vanhan kodin, hän tarjoutui heti
opastamaan minut taloon.
Käveltyämme 20 minuuttia matalan
ojan vartta mutkittelevaa polkua nä-kytviimme
tuli tiilikattoinen talo. j o ­ka
sijaitsi lempeän kukkulan juurella,
ympärillään vihreitä bambulehtoja ja
mäntyjä. Tässä talossa Maotsetung
syntyi. Talon edessä riippui siisteistä
faambusäleitä kypsiä, meheviä kurpit­soita
ja appelsiineja, ja muutamia
metrejä kauempana pällyl kaksi kir­kasta
lampea, joissa, kuten minulle
.kerrottiin. Maotsetungin tapana oli
poikasena uida.
' Huone, jossa Maotsetung eli. on var-shi
hämärä ja pieni. Siinä hän usein
luki myöhään yöhön öljylampun him­meän
liekin valossa. Hänen tapanaan
oli peittää ikkuna verholla, n i i n ettei
hänen isänsä olisi nähnyt valoa jä
sekaantunut hänen opintoihinsa.
. Minut vietiin katsomaan talon lä­hellä
olevaa riisipeltotilkkua. Oppaa­ni
kertoi, että Maotsetung alkoi työn­teon
tällä peltotilkulla jo silloin, kun
hän oli 6-vuotias. "Presidentti Mao­tsetung
oli hyvä maataloustyöläinen.
K u n hän tuli Tshangshan koulusta
kesälomalleen, hän säilytti ahkeran
talonpojan tavat ja uurasti vainioilla.
Jokainen .työskenteli mielellään hänen
kanssaan ja kuunteli .tarkkaavasti,
mitä hänellä oli sanottavaa."
Meidän oleskellessamme talossa t u ­l
i kymmeniä naapuritalonpolkla ter­vehtimään
meitä. He olivat kuulleet,
että Pekingistä oli juuri saapunut vie­ras,
ja he tahtoivat saada tietoonsa
viimeiset Maotsetungla koskevat uuti­set.
He olivat n i i n i n n o l ^ I t a kuule­maan
entisestä naapuristaan ja nykyi­sestä
johtajastaan, että he näyttivät
ahmivan jokaisen sanani.
VANHOJA TABINOITA
Kolmipäiväisen oleskeluni aikana
kylässä Shaoshanin talonpojat kertoi­vat
minulle useita tarinoita Maotse-tunglsta.
Toistan seuraavassa erään
tarinan. Jota vanhat talonpojat mie­luimmin
kertovat kyläänsä saapuneel­le
(Vieraalle.
Vuonna lfi31, Kuomintangin kenraa­lien
epäonnistuttua kahdella ensim­mäisellä
sotaretkellään Maotsetungin
johtamia Kiinan Punaisen armeijoita
vastaan, he keksivät utiden ajatuksen.
He kiinnittivät tohronsa taianomaiseen
että kuolleiden hautojen muuttami­nen
toiseen palkkaan tobi onnetto­muutta
heidän eläville Jälkeläisilleen.
Joukko Kuomintangin vakoilijoita
lähetettiin siis Shaoshaniin etsimfiän
Maotsetungin isoisän liautaa. Kukaan
Kirj. Wang Tshi
kylässä ei ollut tietävinään, missä
hauta sijaitsi. Enemmänkin — erää­nä
sateisena yönä kyläläiset varkain
täyttivät Maotsetungin isoisän hau­dan
ylle muotoillun kummun ympä­rillä
sijaitsevan alueen maalla, niin
että se tuli tasaiseksi alueeksi, ja peit­tivät
tämän alueen turpeella. Jokin
aika tämän jalkene Kuomintangin
päämaja lähetti Shaoshaniin ryhmän
sotilaita. Eraäna pimeana yönä he
aukaisivat kolme hautaa ja kaivoivat
niistä esiin kolme ruumisarkkua, us­koen,
että he olivat vihdoinkin löytä­neet,
mitä he n im kauan olivat met­sästäneet.
Shoashanin kylän väestöä
huvitti seuraavana aamuna' suuresti,
kun he havaitsivat, että Maotsetungin
Isoisän hauta oli jäänyt koskematto­maksi,
mutta sensijaan oli aukaistu
kylän tilanherran perheelle kuuluvat
haudat.
Tämä tarina, josta nyttemmin las­ketaan
paljon'<pilaa kylässä, kuvastaa
hyrvin sitä häikäilemättömyyttä, joka
oli ominaista Kuomintangin hallitse­ville
kerroksille, samoin kuin sitä sy­vää
rakkautta, jota Shaoshanin väes­tö
on aina tuntenut Maotsetungia
kohtaan. „
MAOTSETUNGIN KYLVÄMXT
SIEMENET ; •
Saavuttuani kylän qpuustoimlntata-lalle,
joka on uusi ja kaunis kaksi­kerroksinen
rakennus, kavalsin tapaa­massa.
73-ivuotiasta Maojuehtshuta.
Kylän väestö kunnioittaa häntä suu­resti
ei,vain silta syystä, etta hän on
kylän osuustoiminnan Johtaja, vaan
myös siltä syystä, että han on vanha
vallankumouksellinen. •
Hän kertoi minulle, että Kiinan
kommunistisen puolu^sen puoIu€osasto
Shaoshanissa oli todella it8en.<.ä Mao­tsetungin
perustama. Tama osasto
taisteli maanalaisena Ja mitä vaikeim­missa
olosuhtei-s.sa yli 20 vuotta. K u n
ensimmäinen vallankumouksellinen
kansalaissota 1925 oli puhjennut* pala­si
Maotsetung .syntymäkyläänsä. Y K -
sinkertaLsella ja selvällä kielellään,
joka oli luonteenomaista hänelle, hän
puhui kylan väestölle opastaen heitä
vallankumouksen tielle. Hänen ope­tuksillaan
oli suunnaton vaikutus t a -
lonpoikiin, eikä kulunut pitkääkään
aikaa, kun kylään perustettiin puolue­osasto,
johon kuuluivat kylän valistu-neimmat
talonpojat. Maojuehtshu oli
ensimmäisiä, jotka liittyivät kommu­nistiseen
puolueeseen.
Niiden pitkien vuosien kuluessa,
jotka seurasivat vuotta 1927. jolloin
Tshiangkaishek kavalsi vallanku­mouksen,
esitti olosuhteiden pakosta
maanalaisena toimiva Shaoshanin
puolueosasto johtavaa osaa Shaosha­nin
väestön taistelussa kuomintangi-laista
fasismia, yletöntä erotusta,
mielivaltaisia anastuksia, raskasta so­tapalvelusta
ym. vastaan. Yhä useam­mat
poliittisesti heränneet talonpojat
hakeutuivat kommunistisen puolueen
jäseniksi. Niinpä Shaoshanin puolue­osastossa
oli vallankumouksen aattona
yli sata jäsentä, kun siinä perustet­taessa
oli allut vain muutamia harvo-;
ja jäseniä.
Kun K i i n a n kansanarmeija liikehti
et^laan Jangtsen poikki alkukesällä
1949/ johti Shaoshanin puolueosasto
yli 100 miestä käsittävän sissiosaston-sa
aktiivisiin sotatoimiin. Yhdessä
muiden sissivoimien kanssa Shaosha­nin
aseistettu partisaaniosasto esitti
loistavaa osaa niissä taiteluissa, joita
käytiin Tshangshan ympärillä olevilla
vuorilla Kuomintangin perääntyvää
armeijaa vastaan. Tämä armeija r e ­vittiin
hajalle ja Shaoshanin parti­saaniosasto
otti y l i 2,000 Kuomintan­gin
sotilasta sotavangeiksi. V
Vapaustaistelun voitokkaan päätök­sen
jälkeen Shaoshanin puolueosasto
esitti jälleen Johtavaa osaa yhteis­kunnallisten
uudistuksien toimeenpa­nossa,
jotka myötävaikuttivat elämän
muuttumiseen kylässä.
ONNELLISTA ELXMXX KOHTI
Varhain tänä keväänä päätökseen
saatettu maareformi on tuonut uuden
elämän jokaiselle Shaoshanin kylän
asukkaalle. Entinen mataloustyöläi-nen
Sushaotang kertoi minulle, kuinka
paljon elämä on parantunut Hän
sanoi: "Tämän vuoden kevätjuhla oli
todellinen juhla. Ensimmäisen kerran
elämässäni minulla oli kyllin riisiä
pataan pantavaksi. Velkojat. eivät
enää ahdistelleet minua. Juhliakseni
merkkipäivää ostin 11 naulaa por­saanlihaa
ja pullon viiniä. Jokainen
perheen jäsen sai vihdoinkin pukeu­tua
uuteen vaateparteen. Elämässäni
ei koskaan olisi sattunut tällaista o n -
nenkäännettä. ellei olisi ollut olemas­sa
presidentti Maotsetungla."
Yhä-useammat talonpojat voivat
nyt lähettää lapsensa kouluun. Oppi­koulun
pääsy tutkitmon suoritti tänS
vuonna 469 kokelasta, mikä merkitsee
kolminkertaista \ kasvua sodanedelli-siin
lukuihin verrattuna. 75 prosent­tia
näistä uusista oppilaista on tullut
entisten köyhäin talonpoikien ja
maataloustyöläisten kodeista. Kyläs-
Luonnonpuisto
Päijänteen
rannoille
HelsinkL- — Suomen j a koko maa­ilman
ainutlaatuisin kansallispuisto
on nyttemmin perustettu Padasjoelle,
Alue, jonka suuruus on 2,000 hehtaa­ria
ulottuu Päijänteen rannoilta Vesi-ojan
valtion puistoon j a o n se saatu
paikallisten metsäomistajien yhteis­toiminnan
tuloksena. Tarkoitus on
luodaMuotmonpuisto siten, että maa-ja
metsätaloutta harjoitetaan paikal­la
määrätyissä rajoissa, mutta että
kalkki villieläimet, myöskin petoeläl-met
ovat täydelleen rauhoitettuja,
kertoo puiston perustaja ja. hoitaja
maatalous- Ja metsätleteltten kandi­daatti
Peter K r o tt
Puisto sijaitsee verrattain kaukarm
suurista asutuskeskuksista: Tampe­reelta,
Helsingistä Ja Jyväskylästä,
keskellä komeita erämaita. Siellä - on
lukemattomia järviä, valtavia soita,
sekä havu- Ja lehtimetsää. Paikalla
on ennestään nmsas vilUeläinkanta.
Siellä tavataan jäniksiä, Qiuuhkajia,
viiripöUöjä, ilveksiä, niinikään siellä
pesii majava ja majallecpa alueella
varsin runsas hirvikantakin. Sitäpait­si
on tarkoitus istuttaa puistoon eläi­miä,
jotka alueellisesti kuuluvat Ete­lä-
Suomen eläimistöön, mm. harvf-nainen
laulujoutsen, metsähanhi,
saukko,.näätä, metsäpeura ja makean
veden hylje. Jota tavataan vain S a i -
maassa, Laatokalla j a Baikal-järves­sä.
Puiston sisäänkäynti johdetaan
vaiihasta Saksalan kananosta, josta
muod<istetaan "puistohotclli" ja josta
viitoitetut tiet joCitavat eri paikoille
jylhään luonnonpuistoon. Keskellä
aluetta on ikivanha -Niinivuoren torp­pa,
jonka erinomaisen saunan lölys-sä
retkeilijöillä on tilaisuus peseytyä
matkan pölyistä ja yöpyä.
Paitsi nähtävyytenä on puistolla
myöskin riistanhoidollinen merkitys,
j a puiston Oioitaja tulee toimimaan
käsi kädessä e r i riistansuojelujärjes-tö
jen kanssa Ja vaalimaan kotimaan
riistaa. Puisto a v a t e n toukokuun 15
päivänä yleisölle j a avajaisjuhlalli­suuksiin
on lupautunut eläinystäviä
aina Etelä-Afrikkaa j a Neuvostoliit­toa
myöten.
Lauantaina, lokakuun 13 p. - r - Saturaay, Öct.ll3,1951i , 5 1 ^ 5:
•63
on
liOä veroja tykkien ItankkimlMksI, favattlln Otfatrao rsdloUedon-amxoaa
», Jom parlamentti Jtofcooniol «yysltttmtooa lokaluum 9 i m i .
Glasroiv. Itävaltalainen ydin-1
fyysikko Hans ' n i l r r l n g sanoi äsket­täin,
että. jos atomipommeja ryhdy­tään
käyt^mään sodassa, muodostuu
silta epätoivoinen taistelu elämästä Ja
kuolemasta. Tässä taistelussa kärsii
sivUUväestö kaikkein eniten;
sä on 5 Iltakoulua, joiden pääasialli­sena
tehtävänä on aikuisten lukutai­dottomuuden
poistaminen.
Joskin Shaoshanin iv&estAon syvästi
sidottu paremman elämän rakentami­seen,
ei se ole unohtanut pitää valp­paasti
silmällä sodanvalmistelijoiden
edesottamuksia. Xskettäin koko kan­sakunnan
laajuinen kampanja lento­koneiden
ja hyökkäysvaunujen lah­joittamiseksi
K i i n a n kansanarmeijal­le
herättiy i m u l t a vastakaikua mySs
Shaoshanin väestössä; Kukin Shao-shnln
asukas tekee parhaansa tuotan­totyössä
vaikuttaakseen yhden hävlt*
täjäkoneen ostamiseen, joka lahjoite­taan
Maotsetungin välityksellä K i i ­nan
kansanarmeijalle.
Minun oli vaikea lähteä kylästä, j o l ­la
oli n i i n paljon ylpelltävää Ja Jonka
Ihmiset siinä määrin uhkuivat hinos*
tusta Ja'voimaa. Kun nousin satu­laan
Ja sanoin jäähyväiset kylän yst&«
välUsllle ihmisille^ pyysivät he'minua
lämpimästi jälleen palaamaan j a l u ­pasivat,
että uudella vierailullani olen
nSkovä vieläkin vauraaman BhaoiAui'
Din. '
,:8nonieoPntfcimifitllltto antoi loi
: kaknnnS pnä Moraavan tiedonani
non:. ,
Toverit pQtklalan työläiset!
Snomen PutklmlesUltto v Y.y:ji
Llittovaltoiisto päätU kokoakses-saan
1. 10. 1951> Julistaa patUalan
lakon päättyneekat 4. ,10. 1951 klo
6 ja kehoittaa Uittonsa Jäseniä pa­laamaan
työpalkoilleen.
; Täysin vastaansa tantlen'ja hari.
klttnaan kaikkia tilanteeseen val-
. kottavia (ekljaitä Ulttovaltoustb
teki edellä malnltanipäätaksen;;
Lakko alkoi helmikuun 8 päivänä
ja on kestänyt lähes kahdejcsankuu-kautta.
Lakossa bli putkttyöläisten
järjestynyt, taistelutahtoinen yhtenäli.
nen voima. : ILiöasta-^^
destään ja yOitenälsyydestääti hiiölli
matta osoittautuivat putkimiesten o^'
mat voimat riittämättömiksi, murtn,.
maan täs^ taistelussa työnantajain
ja olkelstososlalidemokraattisten. puo­lue-
ja ammattiyhdistysjohtajien y h ­teisrintamaa.
Ilman S A K : n . j a 'Me­tallityöväen
Liiton :.^osdcm. oikeistor
herrojen.' aktiivista tukea työnanta­jille
olbi taistelu' muodostunut l}ibyt-aikaiseksi
ja päättynyt työläisille voi^
.tokkaasti.
Uskollisina työnantajien liUtolai.
•InaSAKtn ja Metallityöväen Lii­ton
Johtoherrat eivät ole kaihtai
neet keinoja työläisten yhtenfilSeti
rintaman hajolttamlseksl. f Erlttöln
selvästi se on todettavissa niissä;
toimenpiteissä, Joihin nämä;heirat
ovat syyllistyneet Jo aikaisemmin-:
kin putkltyöläbiä vastaan.
Nyt se Ilmeni entistään avoimem­min
putkltyölälsten tjrötalstelun mur­tamisessa.
K u n putkityölälset v. 1949
kävivät oikeutettua* taisteluaan perr
heittensä, leivän puolesta, leimasivat
eAKnjayMetaUItyöväen Liiton SOS-dem
johtoherrat tämän taistelun
"korpilakoksi"sekä erottivat ammatlli
liset perxisjärjestömme Metallityövä­en
Liitosta j a SAKsta. Vuosikymme-^
nien ajan Metallityöväen Liittoon
kuuluneita putkityölälsiä ei otettu s i n -
ne takaisin.
Kootakseen oikeistojohtajien hajai-"
le lyömän Järjestövolmonsa, olivat
putkimiehet pakoitettu j a perustamaan
oman ammattiliiton. SAKn herrat
eivät vieläkään luopuneet JhajoituS'!>
työstään, vaan työnantajain tolmek'-;
siannosta ryhtyivät hyökkäykseen täy­sin
laillista j a kaikkia putkialali työ­läisiä
käsittävää lUttoa vastaan.
Jo vuoden 1950 lopulla ja tammi­kuussa
1951 6. Putkimlesliiton L i i t t o -
toimikunta, joka edusti 90 prosenttia^
putkityöläislstä. teki esityksen P u t -
kijohtotyönantajallltoUe palkka- ja
työehtosopimusneuvottelujen alkami­seksi.
Mutta mainittu liitto ilmoitti,
ettei se tule solmlamaan työehtosopi­musta
S. Putkimieslilton kanssa. .Jä>
senä^nestyksen jälkeen S. ^ t k i m u s -
llitto aloitti lakon '8. 2. 1951 sääntö­määräisensä
järjestyksessä,
Murtaakseen putkimiesten y taiste­lun
solmivat työnantajat S. Metalli­työväen
Liiton kanssa Putkimieslilton
esitystä huononunan putklalan työch**
tosopimuksen. jonka ainoana tarkoi­tuksena
oli antaa A^tallityöPäenlll-ton
johtoberrflllle- .muodollinen syy:
ryhtyä avoimeen taisteluun lakon
murtamiseksi. Tämän jälkeen ryhtyi­vät
Liljeström j a kumppanit yhdessä
työnantajien kanssa välttämään l a i l ­lista
oikeuttakaan solmia työehtosopi­muksia,
jotka väite on mitä jyrkim-mässä
ristiriidassa maamme perus­tuslain
ja Suomen solmiaman rauhan­sopimuksen
Icanssa, ' .
Sovittuaan menettelytavoista työn­antajain
kanssa aloittivat sosdcm.
herrat ajojahdin lakkolaisia vastaan.
Lakkolaisia vastassa ollut rinta­ma:
SAK:n Ja S. Metallityöväen
Liiton oikeistojohto sekä iyönan-;
tajat eivät ote kaihtaneet keinoja
lakon mortamlseksL Sosdem. Job-
(a Ja suannltteUvat ja järjestivät
rikkarivärväyksen Ruotsin "tyd-väenbaUituksen"
toella.
Oman maamme hallitus ei tehnyt
mitään välitystoiminnan aikaansaa­miseksi
lakossa, vaan on päinvastoin
suosinut työnantajakapitallstien dis-,
kriminolvis toimenpiteitä j a musta-listajärjestetmää,
jonka alaiseksi put-kltyölälsetovat/
joutuneet;Mr
Edellä esitetty osoittaa, ettTlakbssa
olevilla putkityöIälsilläoU vastkmon
rintama. Jonka mmrtamiseea eiväi;^
tällä kertiaä omat voimamnie/i^tiäl-neetmlkka
telstelUtaiito^^
esimerkillistä. '
Todetessaan tilanteen vakavuuden
katsoi liittovaltuusto t oikeaksi lopeU
taa avpimeii läUcotaistelun.. < VJiiSt^
siitä, ettei työltUsträolkeutettU]i^;:«aa-timuksiä
voitu Viedä pä&tökse<^<lttfiT
keoa ensisijasta sosdem. jebttilieitoil»
Työlälsloveritj \ • / '
Kaikestalmollmattatalsteiaiame
' el oUut turluu; <8e>oU osoltaa-atti*
matiiiisesti, järjestynein .»ntitl-työläisten
esimerUlUsestft talstelo-
?^*X;tahao^^
Talstelassamme melts ovat^to-^
fceneet aseiden molden HmAMitt-alojen
työläiset ja joakkojärjeatöt,
yksilöt sekä erikoisesti nkeaniis-tyblälset.
LUttovaltansto. laostta
heillekalkUIe paJrhalBuaai kUiok»
set talstelotoventudesta.
PerusTolmaoune ovat edelleenfcin
koossa. Eräs tämän tätstehmtSr-kelmplä
opetuksia uell^ löiikllle
on se, että väsymättä ja sltkeiitl
on'tebtävä työtä balkkfea >ty0lftls.
ten voimien kokoamlsdul yhte­näiseen
rintaoiaan. koska vala tiu
avulla työläiset voivat pnolostto
. etujaan ja ^Ikeukslaan työaantajl*
:J en Ja heidän tukevien sMdemiv^h-toherrojen:
hyökkäyksiä vastaati,
SUOMEN PCTKIMICSLnnO
. r.ym ; Lllttbvaltuaston; valtuntta*
manai Ulltotelmlkanta, ^
SUDBUilY CAB
24-TUNNIN PALVELUS 4'
, Soittakaa: 4-4311 tai 8-8817 .
Kaikki matKustaJat vakuutettu
OBEImStVVest, v SÖdbofsr» Onu'
HäahukftaviKkpjä ^
KUKKAKIMPPUJA -
: P C e p J N S-5SU i
MANHATTAN FLORIST
22 Durbam ;:6t. N. 'SadbofT^ 'Ont»
DR. L. HÖOEY
LXXKXBI^ JA SmUBto v
Pab. 7-733» Eotiin 1B.472» i i
Ue Klm St E.
StJDBVRY CLINIC
Lääkärit j a kirurgit ^ . ; <
DR. S , . S . P O L A O K ' >^ < i
DR. R. M . THOMSON - ^, i
DR. 1. W. DAVIDSON '
. DR. J . M . T A I N SH , '
DR. P. R . P y P B - • . ' <
Hammaslääkärit . , '
DR. I. O . P O L A CK
DR. L, N . HOBB8 ^,
Suomalainen tulkki ' r *
130 E lm Bt, E.; pulu 3*7181, Sodboiy
n n i " liiiiiiiiiniiiimiiititiiiiiiiiim
Dr. John W. Haiääi
LAAKARI J A KIRURGI ^
Puhelimet.' -,.onttorl 4*.4303
: . Kotiin 3-l2«i
Huone 201 67 Elm St. E.
Regcnt Tbeafre BoUdloff
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiif
Tarklstulfakaa irilniiiiif ^ ^
Frank R. Block RO;
OptometrlstiUft ;^
KbhTUULUSET M A K S U T .
BUONE 410
P U a 4-4014
• Maduj-iiakemaii
.Jm-
JAMESH-DAVEY
KOKSIA ' KOLIA • PQZtA
Patbalmpaa SljyitYS
«irokorl-koUa .
PUHELIN S-8e47
177 Kathleen St. W.
)
NASH, AUSTIN JA WnXYS
AtJTOJA — JEEPS
fiEO M WILLYS TROKEJA
L£ADER TRAKTOREINA •i.m
JACK'S AUTO SERYfGE.