Vapaus, October 9, 1951

              i
ti
IS';'
i :
'm
i
1 ••/:'•'•''
Sivu / T«aHantaina^ l o k a k u u n 13 p. — Saturday, Oct. 13,1951
i i ^ i ^ l i i i i i Tetephones: Business Qfflee <M2M.
Editorlal Oflioe 4-4265, Manager
E. Bukei. Editor W. Eklund. BSafllog
address Box £9, Sodbuty. Ontario.
Ongan of Finnish Canadian». Es-ioUished
Nbv; « , 19». Authorized
as aecond class maU by the Post
,:Offlee ,])epartsnent/
llabed thrfce iraekfy: Tnesdays,
^nnsadaya and fiteiturdayslar Vapaus
Pnblliithlng caropaoylitA, at 100^102
EbaSt. VT^JBudlnny, Ont„ Canada.
Adrertlsiog rates vpon appUcatlon.
Translation free of ctaasge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v b 7.00 6 kk. 3J79
3 kk. 225
Ybdysvallolssa: 1 i k , 84)0.6 kk. 4il0
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
Kim ''totuus on tarua kununempi"
Niihui aikoihin^ jolloin ensimmäisen kerran levisi sana, että teräs-työläisten
union Dikeistososialidemokraattinen pomo C ; ' H . Millard
oH OCL:Ue maksanut $50,000 Mine^.Mill union "reittausoikeuksista",
V ineidänkin k h t ^^
r esitettiin kysymys^ että f'voikonäi
totta, ja mitä todisteita on tästä kaupasta olemassa". Selitimme sil­loin,
että uuttsaiheemfme oli saatu tavallisesti luotettavista lähteistä,
j a että meillä, on täysi syy uskoa, että asia on siten ja kehoitimme
asianomaista maltillisesti odottamaan mitä perästäpäin kuuluu.
Sen jäfteen kuten lehtemme uutistiedobsa on kerrottu, on
saatu entistä hämmästyttävämpiä tietoja sellaisista piireistä, jotka
^tavallisesti ovat hjrvin lähellä mr. Millardin union sisärengasta, nimit­täin
porvarilehdistä^ Tämän tietolähteen mukaan vahvistuu tieto, että
imr; Millard onaksoi^^^^ reittausoikeuk-
; sista j a on sen jälkeen kuluttanut samaan tarkoitukseen puoli -miljoo­naa
dollaria! Toisinsanoen, kun aikaisemmin kerrottujen tietojen
'mukaan mr. Millard " o s t i " noin 25,000 kaivosmiestä ^2 hinnalla kap­pale,
n3rt kerrotaan, että hän on jo maksanut noin $20 jokaisesta^ k
vosmiehesta!
f ; ' Kuten sanottu, 'tuoreimmat'' uutiset tästä r suori­tetusta
kannibalismista saatiin eräästä pörvarilehäestä, nimittäin Van-
^ : Sun-Iehden syyskuun 22 pn numerosta, mistä saksimme nyt
seuraavaa:
"Terästyoläisten union kansallinen johtaja.Charles H, Millard
; paljasti täällä perjantaina, että United Steelworkers of America (CIO-C
< X ) b n käyttänyt y l i $500,000 karkoittaakseen International Union
of Mine/Mill and SmeIterWorkersin Canadan kaivosalueilta.
•fMillard sanoi, että suurin osa tästä järjestämistyörahasta on tul­lut
union päämajastat, Yhdysvalloista.
'fSuunnattoman suurista menoista huolimatta terästyoläisten uni-olla
on ollut vain vaatimatonta menestystä yrittäessään sivuuttaa pu­naisten
johtannan Mine-Mill union.
I il f'Se ^o mut-
' ta on epäonnistunut perusmetallikaivoksissa.
i;" "Yksi kaikkein suurin taistelu on käyty Consolidated Mining and
Smelting Corporationin laittoksilla Trailissa missä Mine-Mill um'o]Ia
' on edelleenkin edustusoikeus...
''Mine-Mill erotettiin Yhdysvalloissa CIO:sta kommunistisuu-tensa
vuoksi ja C C L erotti v. 1948 Mine-Mill union aluejohtaja Har­vey
Murphyn.
"Terästyöläiset maksoivat CCL:lie lähes $50,000 korvatakseen
sen suorittaman alustavan työn kaivostyöläisten uudelleen järjestä-miseätä
ja Mine-Millin entisistä toimioikeuksista. Sen jälkeen on
kulutettu vielä $500,000."
V Kaunista hommaay vai mitä? Ei ole ihme vaikka kaikenlaiset
työväen viholliset ovat terästyoläisten union'' reittaustyötä tukeneet
j a kiittäneet]
Entäs seuraukset? Kysykää sitä Pohjois-Ontarion kullankaiva­jilta^
jotka väliaikaisesti joutuivat myynti-osto-ja-petoskaupan uhreik­si.
Heille luvattiin ^yhtä hyvää ja kahta k a u n i s t a— helppoa tietä
paratiisiin, ilman "punaisen" Mine-Mill union suorittelemaa taistelu­jen
tietä. Tulokset ovat nyt koko maailman nähtävänä. Samalla
kun "pahan" Mine-Mill union jäsenet ovat voittaneet kolmanneksen
korkeamman palkkatason mitä on Millardin huiputuksen kohteeksi
joutuneilla Ontarion kullankaivajilla, Mine-Mill union jäsenet ovat
lisäksi voittaneet 40-tuntisen työviikon j a mo.nia muita parannuksia,
joista Millardin union miehet eivät rohkene edes puhua!
Jos mr. Millardin suorittama reittaus on tullut kalliiksi terästyo­läisten
uniolle, niin vielä kalliimmaksi se on tullut Ontarion kullan­kaivajille
ja-heidän huollettavilleen!
Tämän lisäksi työläiset, j a ennenkaikkea juuri terästyöläiset kysy­vät,
että millä valtuuksilla C C L myi Mine-Mill union reittausoikeu-den
$50,000 hinnasta? Ja mistä johtua, ettei tämä myyntihinta ilme­ne
C C L : n kirjoissa, kuten on väitetty? .
Ja kuka antoi mr. Millardille yaltuifdet haaskata $500,000 Mine-
M i l l union reittaukseen? . Suomalaisiakin työskentelee terästeollisuu­dessa
Soossa ^ a muualla. Heidän joukossaan on poliittisesti monen
onielisiä miehiä. Olisi hauska kuulla joiltakin heistä, koska ja millä ta­voin
he ovat terästyoläisten union jäseninä omalta osaltaan antaneet
Millardille oikeuden tällaiseen mielettömään rahojen tuhlaukseen —
vai onko siten kuin me epäilemme, ettei mr. Millard ole jäsenistöltä
mitään lupaa kysynytkään?
Kj^yttäneen, mistä johtui, että mr. Millard tai hänen joku apu­laisensa
antoi yllämainitut tiedot Vancouver Sun lehdelle? Me emme
sitä asiaa tiedä Mutta me tiedämme kuitenkm sen, että siihen a i ­kaan
pidettiin Vancouverissa C C L : n konventionia^ missä punakauhua
lietsovan ja korviaan myöten toisten unioiden reittauksiin vajonneet
oikeistolaiset uniopomot taistelivat epätoivon vimmalla siitä, kuka
on kukko C C L : n tunkiolla. Seuraus on hyvin tunnettu. Mr. Millard
näytti kuka on todellinen pomo ja se johti lopuksi sellaiseen räjäh­dykseen,
että C C L : n konventionia ei lopetettu lainkaan sääntömääräi­sellä
tavalla — sillä se hajosi. Porvarillisesti rahan termeissä ajat­televa
Millard, niin otaksumme, katsoi tarpeelliseksi osoittaa näiden
reittausmenojensa avulla, että hänelle kuuluu ainakin kaksi paikkaa
CG3L:n johtokunnassa, entisen yhden asemesta, mikä vaatimus sivu­mennen
sanoen toteutuikin.
Puhakauhun lietsonta ja kannibalistinen reittaus ei voi johtaa mi­hinkään
muuhun kuin yleiseen turmeltuneisuuteen, rappeutumiseen
ja hajaannukseen, kuten oh nyt tapahtunut C C L : n yleipmillä portailla
Mahdollista tietysti on, että. tämän kuun lopulla kokoontuva OC-L
: n johtokunta saa rivinsä jotenkin paikatuksi - - että " t r i " Pat Con-roy
peruuttaa eronsa ja tulee takaisin valtaistuin^elleen. Näin on
ainakin huhuttu. Myös on väitetty, että arvon " t r i " . Conroy joutui
tavallaan omainsa kavaltamiaksi muutenkin, eikä vain mr. Millardin
taholta. Millardm "petos" Conroyta kohti oli asiantuntijain kerto­man
mukaan sellainen, että hän oli luvannut pannia vain "nimellisen"
vastaehdokkaan " t r i " Conroyn ehdokkaalle, mutta toinii salaa siten,
että sai kaikki liittolaisensakin äänestämään tämän "nimellisen" eh­dokkaansa
puolesta sillä seurauksella, että " t r i Conroyn mies tuli
sivuutetuksi. Täten mr. Millard näytti koko kansalle, että kuka todel­l
a on suurin pomo. Tämän mahdollisuuden varalta, niin on kerrottu,
oli kokoOCL:n korkein johto tehnyt päätöksen, että jos Millard pettää
heidät, hiin he leroavat kaikki ja siten paköittavat C C L : n konven-tionin
harkitsemaan asiaa uudelleen. " T r i " Conroy teki vain sen
virheen, että han erosi ensimmäiseksi, samalla kun toiset, yhtä uskol­lista
sielua lukuunottamatta, pettivät hänet hyväpalkkaisista viroistaan
emamttk. • •', - y ' •
OHcboD nämä väitökset miten tahansa, tosiasia kuitenkin on, että
OCX union jäsenten vehrollisuus on
fvaatia jditajiltaan selitystä näistä häpeällisistä edesottamisista. .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Nick KfvOiaria, Meadonr FOrtage,
Man., täyttää 72 v. lokakuun 15 päi­vänä;,
Yiidiymme onnitteluihin!
Mitä muut «anovat
KÖYBSLLE COCA COLAA,
BIKKAILLE IVHISKTX
—.Keskimäärin kulutetaan Yhdys­valloissa
80 pulloa henkeä kohti ivuo-dessa.
Täm& merkitsee, että Coca
Cola-yhtymä myy Amerikassa iioln
13 miljardia pulloa vuodessa
Coca Cola on tarkoitettu "köyhien
ihmisten" Juc«naksi, Coca Cola-teh-tallijat
itse Juovat whi8kyä. Coca Co­lan
hinta on sen tähden sopeutettava
Joukkojen kuldcaron mukaan ... Mut­ta
sittenkin on yhtiön voitto kaikkina
kolmena viimeisenä vuonna kohonnut
yli 50 miljoonan dollarin ... — Vapaa_
Sana, Helsinlfi.
TTYTyVÄISYYS MOLEMMIN
PUOUSTA
Nyt kun Suomen sosdem. pomot Ja;
porvarit ovat taas löytäneet toisensa
vakauttamisohjelmassa, Jotdca toteut-;
tasninen merkitsee palkkojen pitämis­tä
alhaalla Ja aina vain kasvavan
voittoilun sallimista, näyttää molem­missa
edellämainituissa piireissä olta­van
kovin iloisia. Porvarilehdet i l ­maisevat
hienotunteisesti peitellen
ilonsa, mutta S. Sosialidemokraatti ei
Jaksa pidätellä pursuvaa riemuaan
vaan huudahtaa: " . . . nyt on.vlhdoin-kin
päästy tielle, Jolle sosialidemo­kraattinen
puolue, Johdonmulcaisesti
on pyrkinyt ..."
ToimituSkirJoituksessaan se sanoo:
" . . . On siis merkittävä melkeinpä
vallankumouksellinen muutos porva^
rillisessa ajattelussa ... Voidaan mel-^
kelnpä todeta, että porvarillinen ajat­telutapa
on hypännyt aimo, askeleen
sosialistista ajattelutapaa kohden .-.."
Työkansasta tuntuu rparenuninkin
siltä, että Suomen sosdem. pomojen
ajattelutapa on '"hypännyt aimo aske­leen"
porvarillista ajattelua kohti ja
hukkunut sinne kokonaan.
SE ON KyTKETTY SOTAA VALMIS­TELEVIEN
AAAIDEN POLITIIKKAAN
YK:n canadalainen
virkailija ei l(ätel-lyf
nafsirikollisfa
Jakarta. Indoneesia. — (LN) Y K : n
canadalainen virkailija ^ t r i Hugh
Keenleyside. kieltäytyi Jyrkästi pu­ristamasta
entisen Hitlerin rahami­nisterin.
Hjalmar Schachtin. kättä
täällä lokakuun 3 pnä.
Tri Keenlfeyside nimitti Schachtla
"inhottavaksi ihmiskunnan vihoUi-ceksl
Ja raukkamaiseksi roistoksi". ,
"Tunnen teidän mustan menneisyy­tenne
Ja minulla ei ole mitään teke­mistä
teidän kansanne", hän sanoi.
^dhadht oli syytettynä sotarikoksista
Nyrembergin oikeudessa. Hänen väi­tettiin
osallistuaeen natsien suunni-lelmalliseen
Ihmisten Joukokmurhaa-miseen.
.
Hänet olisi pitänyt hirttää, mutta
vapautettiin kuitenkin. _
Tri Keenleyside. joka toimi ennen
Canadan resurssien ministerinä Ja on
nykyään Y K : n henkilökiumassa, sa-
I oi: "Minä edustan kaUckien hänen
menne^yytensä tuntevien säädyllisten
ihmisten mielipidettä' Minä en voi
puristaa sellaisen menneisyyden
omaavan miehen kättä."
(Ulkoministeri Pearson, kun hänel­tä
pjrydettiin lausuntoa, ei sanonut
haluavansa selostusta Keenleysidelta.
St. Laurentin hallitus — se tulee huo­mioida
— on seurannut k&denpuris-tusohjelmaa
moniin Hitlerin: entisiin
luutnantteihin nähden, muodostaen
se osan Saksan uudelleen aseistamis-ohjebnasta.)
Ulikaa Canadan
tulevaisuutta;
Buck oppilaille
Toronto. — Canadan hallituksen
politiikka saattaa vaaranalaiseksi ko­ko
Canadan nuorison tulevaisuuden,
sanoi iLPP:n kansallinen jdhtaja Tim
Buck.
'Puheessaan-IiPP:n opiskeHjaih vuo-'
sikonferenssissa mr. Buck sanoi:
Canadan hallitus on päättänyt aset­taa
Canadan edut toiseksi ja Ameri­kan
en^mmäiseksi^ Se on muutta­massa
Canadan raaka-ainelähteet
palvelemaan Amerikkaa ja Canadan
markkinapaikaksi Amerikassa valmis­tetuille
tavaroille: Se on syy, ?hikä
rajoittaa Canadan teollisuutta. Se on
syy miksikä se on ke!hoittanutWind-sorhi
työttömiä anunattityöläisiä me­nemään
työnetsintään Amerikan puo-leUe.'
Tässä raakamateriaalljärjestelmäs-sä,
sanoi mr. Buck. on vähän mahdol­lisuuksia
nuorisolle' löytää menestystä
Ja oppia ammattitaitoja.
"TUmä". hän syytti, "ort oikea syy
miksikä he yrittävät vähentää yliopis­toon
kirJoittautumlBia. He eivät ole
innostuneet nuorisoon täysin ammat­titaitoisina
miehinä Ja naisina taik­ka
harjaantuneina työläisinä. He
tarjoavat nuorisolle tjrötä vain raaka-materiaalien
tuotannossa, sekä sotaa
Ja militarismia, mikä on ulkovalUon
Kansanedustaja Yrjö }Mnrto
käytti äskettäin Suomen eduskun­nassa
poheennioron, jossa hän ar­vosteli
ankarasti liallltnfcsen bud­jettiesitystä
ja sen sotavanutelu-luonnetta.
Samalla hän koskette-;
li sosdem-olfcelston politiikkaa, jo­lta
on Johtanut Suomen .kansan
elintason Jatkuvaan alenemiseen.
Edustaja Murto puhui mm. seuraa-
^ vaan tapaan:
Ministeri Hiltusen ja hallituksen
esittämä budjettiluonnos ei ole val­mistettu
sitä perusajatusta silmälläpir
täen^ että. kansan asemaa parannettair
siin ja että sen tarpeita pyrittäisiin
tyydyttämään. Verraten helposti me
voimme havaita, että kaikkien kysy-mjston
ratkaisu on, :tehty samaan
suuntaan kuin muidenkin kapitalistis­ten
maiden budjeteissa. Tämä suunta
ei vallitse yksinomaan valtiotaloudes­sa,
\aan se'on luonteenomaista koko
kansantaloudelle Ja talouspolitiikalle.
Esimerkiksi sellainen seikka kuin in-vestointikysymyksen
suuntaammen a-;
suntotuotantoa pienentävään ^ suun­taan
huolimatta siitä, vaikka asunto-vajaus
yhä kasvaa, on aivan yleinen
ilmiö kaikissa kapitalistisissa maissa:
Ja tämä ilmenee myös esillä olevasta
talousarviosta.
Samoin on asianlaita veroihin näh­den.
Kansan verotaakkaa lisätään
välittömien Ja välillisten verojen muo­dossa.
Aivan yhdenmukainen on kehitys
myös hintoihin ja palkkoihin näh­den.
Hinnat nousevat huimaavasti,
mutta palkat pysyvät paikallaan tai
nousevat hyvin vähän. Mikä vielä on
erittäin tärkeä seikka, on se, että so­siaalimenoja
pienennetään kaikkialla
niinkuin tässä budjettiesityksessä.
Mittain mielenkiintoinen ja suuri-merkityksellinen
yhdenmukaisuus on
se, että sotilasmenoja pyritään mah­dollisimman
paljon lisäämään. Se yh­täläisyys
ja talouspoliittinen suun­taus,
jotka tässä budjettiesityksessä
esiintyvät, todistavat kiertämättömäs-ti,
että maamme talous ja talouspoli­tiikka
on hyvin läheisesti kytketty so­taa
valmistelevissa maissa vallitsevaan
kehitykseen. Näihin tosiasioihin no­jautuen
me voimme täysin perustel­lusti
väittää, että tämä budjettiesitys
ei ole tähdätty rauhanomaisia oloja
varten, vaan silmälläpitäen sodan val­misteluja.
. ;h .
ESILLÄ OLEVA BUDJETTI
ei luonteensa puolesta poikkea kah­den
edellisen vuoden budjeteista, jotka
ovat valmistaneet Fagerholmin Ja
Kekkosen hallitukset. Kaikissa niisr
sä ilmenee, ettei ole noudatettu työ^
tätekevän kansan elinehtojen para­nemiseen
tähtäävää politiikkaa, vaan
päinvastoin työtätekevän kansan e-linehdot
ovat jatkuvasti huonontu­neet.
Niinikään on pantava merkille,
että talousarvioesitys noudattaa pää­piirteissään
niitä linjoja, joita on esi­tetty
vakauttamisdhjelmlen valmista­misen
yhteydessä.
Viime vuosien taloudellisen elämän
kehityksessä taloudellisen elämän ke-kehitjyksessä
on ollut selvästi todetta­vissa
työtätekevän kansan saaman suh
teellisen osuuden pieneneminen kapi­talistien
voittojen suurentuessa. Niin­pä
'hallituksen taloudellisessa katsauk­sessa,
joka on julkaistu talousarvion
liitteenä, sanotaan vuonna 1950 ta-pahtxmeesta
palkkojen keihltyksestä
seuraavaa:"Palkkojen osuus vuonna
1950 oli jonkin verran -vähentynyt."
Tämä on tietysti jokseenkin vaati­mattomasti
Ja arkaillen sanottu, mut­ta
se on syytä panna merkille, koska
se on sanottu porvarilliselta taholta,
joka taaio yleensä kieltää ja on kiel­tänyt
näin tapahtuneen. "Myös yh­tiöiden
voittojen osuus on jonkin ver­ran
lisääntynyt", sanotaan tässä sa­massa
taloudellisessa katsauksessa.
Kyllä he varsin hyvin sen tietävät, et­tä
vuorma 1950 tämä lisäys oli varsin
suuri ja siitä heillä on täsmällisempiä­kin
numeroita esitettävänä, mutta
tarkoituksellisesti ne on jätetty tästä
esityksestä pois.
Eri lähteistä saatujen numeroiden
mukaan voidaan todistaa, että ryhti-ölden
voitot nousevat moniin kymme­niin
niiljardeihih markkoihin. Tässä
samaisessa katsauksessa puhutaan
verotuksesta Ija siinä yhteydessä on
pakko todeta, että palkkatulojen ve­rotus
on suhteellisesti suurempi, prb-sentuaalisesti
suiurempi kuin liiketoi­minnasta
saatu tulo.
TALOlIDE|4.isEN ELÄMÄN
KEHITYS :
vuonna 1951 on kulkenut samiaan
suimtaan, mutta vieläkin nopeammin.
Vientihintojen taso nousi jo viime
vuonna varsin huomattavasti, mutta
tämän vuoden aikainen kehitys on
ollut suorastaan huimaava. Vienti­hintojen
taso tulee tänä vuona nouse­maan
ainakin 80% korkeanunaksl
kuin vuonna 1950, sanotaan tässä 3ial-lituksen
esittämässä taloudellisessa
katsauksessa. Samoin Viennin määrä
nousee noin 10%. Tästä seuraa, että
vientitulojen kasvu tulee olemaan
kaksinkertainen vuoteen 1950 verra-i
ten nousten se 160 miljardiin mark­kaan.
Kaikilta:tahoilta saatujen tietojen
mukaan ei tällä hetkellä ainakaan ole
mitään merkkejä siitä, että vientihin­tojen
nousu pysähtyisi, vaan päinvas­toin
hallituksenkin taholta myönne­tään
1 noususuunnan-^ tulevan jatku­maan
eäelleen samalla, kun he edel­lyttävät
sodan valmistelujen jatku­van.
Teollisuuden tuotanto kokonai­suudessaan
oli viime vuonna '45% ja
tänä vuonna arvion mukaan 69% vuo­den
1938 tasoa korkeammalla. Maa­taloudessa
on saavutettu sotaa edeltä­nyt'
tuotannon taso. Koko kansan­tulon
lasketaan olevan nyt 20% kor­keampi
kuin vuonna 1938v
Maanune taloudellinen kehitys olisi
tehnyt mahdolliseksi työtätekevien e-linehtojen
parantamisen. Mutta niin
ei kuitenkaan ole tapahtunut, : vaan
Jatkuvasti Fagerholmin hallituksen
muodostamisesta alkaen ovat työtä'-
tekevän kansan. elinehdot huonontu­neet.
Inflatoorinen kehitys on Jatkimut
siteUi • että rahanarvo on alentunut
Fager^holmin hallituksen muodostami­sesta
lähtien 40%. Tukkuhintaindek-sin
mukaan ovat hinnat nousseet sa­masta
ajasta lähtien heinäkuun lop­puun
mennessä 65% ja yksinomaan
tämän vuoden aikana heinäkuun lop-puim
mennessä 30%.
EI OLE MITÄÄN PERUSTEITA
sellaisilla Väitteillä, että meidän maas­samme
on ollut pakko harjoittaa täl­laista
talouspolitiikkaa, samoin kuin
ei niinäkään, että sitä vastaisuudes­sa
pitää harjoittaa ja ohjata talou­dellista
elämää siihen suuntaan, että
yhä vaikeammaksi tulee työtätekevän
Taskukalenteri
1951 on nyt
ilmestynyt
YRJÖ MURTO
luokan asema. E i ole nutään perustei­ta
vaatia työtätekevää luokkaa tinki­mään
niistä vaatimuksista, jotka ovat
välttämättömiä elämän ylläpitämisek­si.
Sellaiset selitykset ja ohjeet, että
muka nyt on muodostettava varmuus­varasto
huonejen päivien varalta, ei­vät
kelpaa taloudellisen politiikan
suunnaksi; samoin kuin ne ohjeet, joi­ta
silloin, kim on laskukonjunktuurit,
annetaan; että tämän vaikean ajan
yli on päästävä panemalla suu säkkiä
myöten, jotta voitaisiin tilannetta pa­rantaa.
Nämä molemmat ohjeet pal­velevat
niitä tarkoituksia,-joihin pyr­kivät
vain työnantajain edustajat.
OLasketaan, että inflaatiosta alheu-timeet
voitot ovat merkinneet yksis­tään
vientiteollisuudelle 6 mUjafdia
markkaa vuodessa Ja koko teollisuu­delle
13 miljardia markkaa.
Kalkki ne säästöt, jolta pleneläjUlä
on ollut, ovat menettäneet merkityk­sensä,
mutta sensijaan ne rikkaudet,
jotka ovat omistaneet suuromistajat,,
pankit ja suintuotantolaltokset, eivät
ole menettäneet arvoaan ja heidän
käsiinsä ovat siirtyneet nekin varalli­suudet,
mitkä ovat sisältyneet sääs­töihin.
TYÖLÄISTEN PALKKOJA
on estetty nuosemasta palkkasulkujen
ja linnarauhasopimusten avulla. On
Suuren "suosion sa:äuit plenols-tietoklrja
"TASKUKALENTERI"
on taas ilmestynyt Vapaus Pub-;
lishlng Co. Ltd :n kustannuksella,
sisältäen arvokkaita . tietoja eri
aloilta.
Törkeitten maailmantapahtu­mien
ohella on Taskukalenterissa
tietoja erinäisistä canadalaisista
tapahtumista, kuten osuustoimin­nasta,
teollisuustuotannosta, siir­tolaisuudesta,
kansalaisuuslaista,
perheavustuksesta jne. Yleismaail­mallisista
tiedoista mainittakoon
muutamia, kuten maailman kaup-palaivatonnlsto,
avaruuksien valloi­tus,.
penisilliinin kdtslminen, se­lostus
fyslikasta^-väestölaskennasta
jne.
Taskukalenterissa on kaikkiaan
3C selostusta erinäisistä tiedoista'
•SITÄ=
Ä. KUUSELA ANTQI
H Y V Ä N SELOSTUKSEN
NUORISOFESTIVAALISTA
Mielenkiintoisella taVatla Albert selosti
meille sen n.s. toisen puolen asiasta
ja tapahtumista tärkeimpien maa­ilmantapahtumien
UsäksL .Siinä op
128 sivua ja joka sivulla on Jotain
hyödyllistä ja tärkeää.
. Taskukalenterin hinta on vain
50 senttiä. Sitä saa asiamiehiltä
tai tilaamalla suoraan lehtenne'
konttorista. ^
EI SYONljT -KAVEBEITÄA.\> ^
1920-luvulla oU ruotsalainen An
Borg Eurbopan paras Uimari j a ^ ^
net tunnettiin kaikkialla. 2m.
kerran syömässä erään pikkukauDBi Tik
gto ravintolassa, kun tarjoilija tnu 1» sanoi: . '
— Oh, herra .Borg. te-varmaan ha iram
luatte kalaa, se on selvä se
Mutta Borg keskeytti tarjoilijan s S
nomalla: ^
. - Ei. .luuletteko mies. että So
syön kavereitani.
SKOTTILAISTA REKLAAMU teesä,
Aberdaan kadulla loisti shilUai
Eräs skottilahiennäki sen, katseli n tsa^
rovasti ympärilleen ja pudotti titti
nenäliinan rahan pääUe nostaaloH
sen niin. ettei kukaan sitä hu
Mutta rahan ylösotto el onnistunut;
ratia oli kuin kallio kadulla,
aukeni erään liikkeen ovi ja kau
astui kadulle.
— Siinä näette miten vahvaa
dän liimamme on. hän^noi.
halua tulla ostamaan pullon
si?
etujen mukaista.
Hän painosti sitä, että Canadan
nuorison tulee taistella kokonaan toi­senlaisen
tulevaisuuden puolesta. ^
Meidän pitalsl nätodä Canadpn
käyttävän raaka-aineensa ensiksi
onian nopeasti laajenevan teollisuu­tensa
varustamiseksi ja sitten vosta
myydä ylituotanto muille maille tasa­vertaisuuden
penisteella. .
Sellainen Canada joka antaisi nuo­risolle
loppiunattomat mahdollisuudet
saadaan vain. Jos Canada muuttaa po­litiikkansa
rauhan politiikaksi ja ryli-tyy
yhteistoimintaan kaikkien maitten
kanssa, eikä alistu orjamaisestl inln-kään
nman määräysvallan alaiscksL
Sanit Ste. Marie. — Lokakuun 4 pnä
oli meillä tilaisuus kuunnella Berliinin
nuorisofestivaalissa käynytta Canadan
suomalaisten edustajaa Albert J u u ­selaa
Steelton haalilla. Yleisöä el o l ­lut
saapunut muuta kuin noin puo­len
haalin taytelselta. Ikävä asia.
Kuitenkin puheen sisältö korvasi sen
mitä oli pettymystä ylelsökannatuk-seen
nähden.
Toveri Kuusela, joka on vasta 20-
vuotlas. antoi tarkan ja mielenkiin­toisen
selostuksen Berliinin nuoriso­festivaalista.
Joka pidettiin rauhan
puolesta, samoin kokemuksistaan mat-kollaan
Ita- ja Länsi-Euroopan mais­sa.
Hän oli 54 muun canadalaisetn
mukana tassä historiallisessa maail­man
nuorison juhlassa.
Oli mielenkiintoista kuulla toinen-^
kin puoli asiassa. Me jotka luemme
tämän maan päivälehtiä (kapitalistia)
Ja kuuntelemme radiota, saimme ulis­ta
kokonaan toisenlaisen käsityksen
Berliinissä pidetyista 15 päivää kestä­neestä
maailman nuorison rauSianJuh-lasta.
Meille annettiin ymmärtaä.
etta se oli Jonkinlainen Saksan kom-munistinuorison
yritys valloittaa Ber-on
liini. tai ainakin aiheuttaa vahinkoa,
järjestaä mellakoita Ja kaikenlaisia
vastuksia länsivalloille. -Sanomaleh­dissä
ja radlotledoissa el puhuttu ml-
' tään kuinka esimerkiksi yhdysvalta­laiset
miehitysjoukot (sotilaat kor­keimpien
määräysten mukaisesti) ko­ettivat
• estää terrorin, paholnpltelyl-den.
ampumisien ym.. avulla eri mais­ta
saapuneet nuorison edustajat pää­semästä
Berllilnlln nuorison rauhan­juhlaan.
Koska tov. Kuuselan puheista
toisilta paikkakiumllta jo kirjoitettu
koko tarkasti, niin on turhaa tässä
tarkemmin selostaa puheen sisältöä.
Kuusela puhui sekä englannin- etta
suomenkielellä.
Tolvotanmie talle nuorelle toverille
menestystä matkoillaan ja keholtam­me
suomalaisia paikkakunnilla missä
hän esiintyy saapumaan kuuntele­maan,
etta mita hänellä on kerrotta­vana
maaliman nuorison rauhanjuh­lasta.
• • ••• •
Tov. Kuusela osallistui samana i l t ar
na pidettj^n Soon kaupungin rauhan­komitean
neuvotteluun.
Vielä tavataan. — W..L.
varsin huomattavat ne menetykset,
jolta palkkatyöläiset ovat kärsineet
varsinkin viime vuoden ja tamän vuo­den
aikana. Jolloin erilaisia aiheita
palkkakysymysten, järjestelyissä on
ollut.
Ensimmäinen toimenpide, joka oli
tahdätty suorastaan työväestön palk­kaetuja
vastaan, oli Fagerholmin hal­lituksen
toimenpide, kun palkat irrol-.
tettiin Indekslsta ja myöhemmässä
valheessa ne jälleen siihen liitettiin.'
mutta sillä tavalla, etta Indeksiehdot
olivat työläisten kaimalta paljon huo­nontuneet.
Sen Jälkeen suoritettiin
pisteostoja. Lapsllisäkysymyksen T,-ar-joUa
harjoitettim keuiottelua Ja jäl­leen
irroitettlin palkat Indekslsta Ja
Jätettiin indeksikorotuksia toimeen­panematta,
kimnes vihdoin viimein
tehtiin viisi kuukautta^ kestänyt linna­rauha,
jolloin työläisten -toimenpiteet
parempien palkkojen puolesta tehtiin
mitättömiksi.
ELLEI SAK OLISI HYVÄKSYNYT
näitä toimenpiteita, eivät ne olisi voi­neet
toteutua ainakaan--sellaisessa
laajuudessa kuin on asianlaita ollut.
Oikeistososlalldemokraatellla on ollut
keinoja se tosiasiallisesti varsin vä­häisen
kannatuksen nojassa Jota heil­lä
työväestön keskuudessa on. pitaä
hallussaan eräita hyvin tärkeitten
keskusjärjestöjen johtokoneistoja. Tä­män
aseman nojalla ovat'oikeistoso-sialidemokraatlt
sitten tehneet'sopi­muksia
työantajien kanssa ja mono­polisoineet
nämä työehtosopimukset
käsiinsä ja yhdessä työnantajien
kanssa estaneet työläisten itsens^ vai­kuttamasta
näihin sopimuksUn. K u ­vaavaa
on. että SAKn . taholta on
Jyrkästi vaadittu työnantajia kieltay^
tymään työehtosopimuksesta Putki-työntekijähi
Liiton kanssa. Tämä on
mitä hälkällemättömlntä järjestöde-mokratlan
rikkomista. Futkltyölälset
ovat olleet lakossa puoli vuotta saa-V
dalcseen tamän oikeuden itaelleen.
Niillä el ole ollut tämän taistelun yh­teydessä
juuri multa vaatimuksia kuin
oikeus järjestäytymiseen, oikeus e-siintyä
sopimuskumppanina, silloin
ktm on näiden työläisten asioista ky-symys.
VIIMEISIMPIIN TOIMENPITEISIIN
tässä suhteessa kuuluu myöskin jär­jestön
kaappaaminen putkimiehilta
Lontoo. — Amerikkalainen
Rommelista; joka pohjautuu e
laisen Desmond Youngin kirjoi
maan saksalaisen sotamarsalkan
mäkertaan. tulee raivostuttamaan
kaista brittilaista sotilasta, joka
teli 8. armeijassa erämaassa, k
muuan "Daily Mallin" arvostelija.
On hetkiä, jolloin haluaisi heii
käsikranaatteja valkokankaaUe,
arvostelija.
Hänen: raivoaan herättää se.
filmi ylistaessään Rommelia
myös näyttää tarkoittavan, että
melln ja hänen sotilaittensa olisi
pysäytettavä maihinnousu Ra
— ja voitettava sota.
aivan taysin laittomia keinoja käjn
taen. Mutta hallituksen taholta ä (
puututtu tähän asiaan, niin ettäj
olisi estetty tapahtumasta. valk]B'^(S
keusminlsteri on ollut taysin tie
silta, millä tavalla kaappaajien!
holta kutsuttiin toinen edustaja
us'koolle. kun he näkivät, ettel^
edustajiaan tahän kokoukseen,o
valittu.
Tämä seikka on. kuten mainitt
ratkaisevalla tavalla vaikuttanut]
hen. että nmi, linnarauha on
mahdollista. Elleiirät SAK ja
tososialldemokraattlset johtajat i
lähteneet tähän peUln mukaan,
tällaisesta linnarauhasta el olisi
lut mitään eivätkä työläiset olisi I
sineet monien kymmenien prqsenti
realipalkan alennusta. Jonka he
ovat Joutuneet menettamään.
• K u n eduskunta ryhtyy nyt käätl
lemään haUltuksen esittamää I
tlesitysta, niin sen tulisi meidän i
lestänune rakentaa se kokonaan i
delle pohjalle, ottaa lähtökohdaksi i
pyrkimys, että kansan elinehtoja]
rannetaan.
TÄMÄ MERKITSISI SITÄ,
etta silta amerikkalaisesta talou
tilkasta Ja suuntauksesta tulisi
tavästi sanoutua Irti ja ryhtyä,
jolttamaan suomalaista talouspolitul
kaa Suomen kansan ny vaksi. Tän
vaatimus on luormollinen. Se
tuu siihen ajatukseen, että me
maassamme vihdoinkin luovuti
seikkailupolitiikasta ja ettei me:
maamme taloutta ja muuta poli
kaa yhdlstettalsl sellaiseen poli
kaan, josta el ole meille muuta
vahinkoa, kuten monet kokemu
meille ovat osoittaneet. Nyt vihdoi
kin pitalsl katsella meidän maainn
Ja kansan etua ja sen mukaisesti (
jata talouspolitiikkaa. Me tu
buäjetln käsittelyn yhteydessä i
maan naita ajatuksia ja teke
sen mukaisia esityksiä.
PAKINA
Suomen voi ja "vakauttaminen"
Suomen työtatekevä kansa on aina
pitänyt voita kunniassa, sillä siitA se
on saanut tarpeellista voimaa ja kcs-tav3rytta
raskasta työta ja kylmää
sääta vastaan tai jos puhuisimme ny­kyaikaisella
taivalla: voi on ollut k i -
l'.>i Joiden .1.', ivltamiinienkin baf^ss läh -
de.
Mutta Suond on ollut aiai siira
määrin köyhä maa, varsinkia mikäli
sen fyötatekcvä kansa on olluV ty.:y-myksessä^
etta voista on ollut köjihem-mällä
kansalla alituinen; puute kun
varat eivät ole tahtoneet ns. normaa-l^
sinakaan aikoina riittää voia estä­miseen
ja leivän päälle levittämiseen;
Kaikesta tästä Johtuukin, että voista
on lukuisia sananparsia, jotka kuvaa­vat
jrhtäällä sen tärkeyttä ja toisaalla
sen puutetta. •; ;
Niinpä JjJasJärveilä tavattiin sa­noa,
e^ttä "voita el anneta muuta kuin
suurina Juhlina Ja Jusslnpälvlnä!"
.Töysälälset tapasivat sanoa, etta
-Silakat säästyy kun volaSkln kansi
on auki " ;• •
. Laihialaiset ovat vuorostaan toden­neet,
etta "Voi on kolmasti vuodessa
hulluna, talvella se on kovaa, kesällä
se on lilan vetelää Ja silloin kun sitä
ei ole ollenkaan."
Bmajokiset määrittelivät kantansa
voihin nähden sanomalla: "Minä sa­non
sen silakalle vasten silmiä. Jotta
voi on parempaa!"
Eikä -voi ollut moisessa maineessa
ainoastaan Pohjanmaalla vaan myös­kin
Uudellamaalla sillä pyhäjärveläl-sen
miehen sanotaan kysyneen: "Mis­täs-
olet muija voita saanut kun puu-roaan
tkuuvaloon kasteli,"
; Iitissä kerrotaan vallinneen niin
suuren kunnioituksen ivolta kohtaan,
että sitä ei saanut syödä muuten kulh
naskalin avulla. Siihen ei sitä var­maankaan
varsin runsaasti takertu­nut.
Sakkolassa tavattiin sanoa, etta
"Passaa sen keisarin elää;. E i muuta
kuin saunanlauteilla makaa Ja voi-;
sulaa syöpl."
Mutta eihän sitä voita, niin run­saasti
liikene köyhälle kansalle tässä­kään
maassa. Kun perheen ravltse-misbudjetti
on rlittamätön «varaa­maan
.voita perheen pöydälle hiin en­tista
useammissa talouksissa pitaä
tyytyä korvikkeeseen — margariiniin
— .vaikka herrat väittavät Joka päivä
Ja kiven kovaan, etta kansan elintaso
on muka kohonnut Ja etta työväen
palkat ovat muka entista suuremmat,
kerrassaan. ruhtinaaUiset. Työläiset
kuitenkin tietävät Jokapäiväisen osto-t
kyvyn vähentymisen perusteella, ettei
heidän palkoilaan saa enää siinä
määrin ruokatarvikkeita kuin aikai­semmin
— voi mukaan luettuna.
; Mutta meidän pitikin puhua Suo­men
voista j a silta elämän "vakautta-nUshommasta**
jota sosdem-herrat
edlstavät yhdessä Kekkosen kolman­nen
hallituksen kanssa. Siellä pitaisi
ryhdytaän "vakauttamaan" olosuhtei­ta
1) Julistamalla palkkain korottami-
^ n e n luvattomaksi Ja
2) korottamalla erinäisten elintar-
• 'Vikkelden hintoja.
, Se surullisen kuuluisa "liimarauha''
tarkoitti sita samaa ja sosdem ur­heilupomot
tahtoisivat sitä Jatkaa sii­hen
saakka kunnes Helsingin olympia-laisklsat
ovat ohi! Siis ^hiakin tule­vaan
elokuuhun saakka. Nyt sen oh­jelman
nimeksi on omaksuttu "va-kauttamhien"
ja sen tarkoituksena on,
että Suomen porvarien -pitaisi alitui­sesti
kohoaivlen vientikauppavolttojen
lisäksi saada vielä ylimääräisiä olym-r
plalalsvoittojakin ktm palkat pidet­täisiin
alhaisina ja tarvikkeiden hih­nat-
olisivat entista korkeaminat. Sil­lä
tavalla' sitä hansaa yritetään' ku­pata
kalkin mahdollisin keinohi ja jo­ka
taholla. • '
Mikäli voi ja "vakauttaminen" ovat
kysymyksessä kertovat «viimeisimmät
tiedot Suonaesta. etta siellä pyritään
"normaaUln" myöskin siten, että ori
pantu voi kortille.
TiLmän vihneisimmän vakauttamls-tempauksen
mukaan ei voita saa muu­ta
kuin 20 grammaa henkilöä Ja päi­vää
kohden. Suomen työväenlehdet
vakuutta<vat, etta mitään näkyvää ja
todellista syytä ei pitalsl ollavoln kor­tille
panemiseen. Helsinkilähien Va­paa
Sana arveli tk. 2 päivän uutises­saan,
etta "Yleensä epäilläänkin, et­tä
hallitus Haluaa «varastoida voita
kenties samoja tarkoituksia varten
kuki kymmenkimta vuotta sitten", jol­loin
sita pantiin varastoon tiedossa
olevaa sotaa varten. ; ^
Kaikessa tapauksessa "vakautetaan"
Suomen kansan volannos h « U l i en
tiedetään, että sen mukaan saad
voita alnoastaal\ 7.3 kiloa vuo
vaikka <viime vuoden keski
kulutus oli 13 kiloa henkeä kohdenf
Suomen kansa on siis kerran
leert paköitettu syömään entistä <
män sUakoita voin yastineeksi,.
käll rahat eivät rUtä margariiniin
ja miten ne rlittläslvätkään kun i
ma '^vakauttaminen" edellyttää
palkkojen entisellään pitämistä, i
ka hinnat alituisesti kohoavat,
laista on se Suomen sosdem-herrojj
"siunauksellinen tolmtata", josta«
"sosialisti" mainitsi viimeksi pid
Jen vaalien edellä.
Mikäli porvarit ovat kysymyt»^
on heidän pyrkiniyksenään aina r'
ta siihen "normaaliseen" tilant
Johon Suomessakin nyt p^tään'
nitun' vakauttamisohjelman avulla |
se merkitsee elintason ja pal^ojj
polkemista alhalslminalle mahdo *
le asteeUe Jne. Kun kansa ei syö i
ta ei se tanvitse palkankorotuksia
ostaanlsta varten, laskevat herrat,
maan tapaan laskelmoidaan
kin kansan Jokapäiväisiin
nähden. -
M u ^ pörssto keinottelijat oWij
nöi^t. Jotka ovat kuuleman "
Uoisaan «voin kortille panemlsoJ.
dbsta. Heille avautuu jälleen f "
kelnottelemlseen Ja huikeiden
Jen klskömteeen köyhän kansan
san kustannuksella.
Meista tuntuu kummalliselta 1
nen ".vakauttamtaen" taitö
mustan pörssin totoin^'»._.
mlseen. Mutta se on tulotofl»'
"länsimaisesta" suuntauksesta. _
suomen porvarit Ja «ödem-h^j
mbllcvat Atlannto sotasopima»«^
peiliä. Be politiikka n»»^"*7*
päästa 'normaaliin" sillä tavalla, etta 20 grammaan. Jokain ns^ifeftnnnoff kun | kejä eikä. voita! — Kalle T e *