Vapaus, October 9, 1951

              Tiistaina, lokakuun 9 p.—Tuesday, October 9^ J95J |
aOBEBITI — Independent Labor
Oqcan «f Ftfinisb Canadiaiu, EBT
UamoA Uav. e. mi. Autnorlzed
M «econd dass mail tv ttie Post
CMlIwSJq»jrtii}eDt/ Ottawa; ^ |*ub«
ilBliea tbJioe tRreekly: Tuesdays,
mnmdfty» and fiaturdaya Iv VaDaus
PUbUflblns CompaoyXtd., at t(KM02
EUn SL W^ Sudbury, Ont^iJanada,
Tel^hones: Business Office
EOJtorial Offlce 4-<285. «aoaeer
e, sukfi. Editcr W. Eidund. «aUlng
addjiess So« 69/gudbuiy, Ontario.
Advextising yates npen appUcatloa
Translation free t(ti3»iBe.
TILAUSHDfNAT;
Canadagga; Sirlc^^SO d kk. 3,75
YlidyavaUolssa: l vk. 8J0»6 ldE,.4^
Suomessa! l vk. 0A> 6 kk. 4.75
Kutsu syntymäpäiväkemui•a •
'imukaan d halua o^Ia pois raUakkahta sy
ja kutsuen käynyt kaikille yhteisesti^ niin' »lk>^
kemut. " '
puhumjne lehtemme Vapauden {syntyinapäira^
ta. Kuten tiedetään Vapaus viettää marraskuun kuudentena päivänä
/syntymäpäiväänsä; ja viime keväänä Torontö3$akpliw^
emäntäin edustajat päättivät juhlia täitä meikki»
öin aloitetaan marraskuun loppuu^ kestävä Va­pauden
leyitysryntäys/jonka aikana hankitaan 250'uutta tilausta
uuhtaan kalkki katkeamassa olevat tilukset/: . '
^ ä i n vietetyt syntymäpäivät muodostuvatkin yhteisesi hyväksi
Vapauden levikki lisääntyy ja sen kautta tehostuu täkäläisten
oikeamieli^t
lyntjimiiäpäiyia^
tuttaviemme
: syntjTOäpäiväkemuihin, -niin viemme heille tavallisesti jonkun y^ix-inattoman
lahjan merkkipäivän kunniaksi. Rakastuneet nuoret ja
vastanaineet; jotka pitävät vtoisiaan erittäin suuressa arvossa, antavat;
, ' sithteellisesti vielä kallisarvoisempia lahjoja. Tästä näkyy, että 1^-
fefjanstniruuskin riippuu siitä, kuinfea läheinen on hän, jolle lahja on-
4vtarkoi|^ttu/> J työväen»
anielisten maanmiestemme, kaikkien rauhanpuolustajain ja kaikkien oi-keamlelisten
ihmisten keskuudessa, niin itsestään selvä on, että Va-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ilmari SJvaaen, Timroln». Ont,.
täytit iiuomenm Jokakuun 10 pnä
^'tinqtta.
Kaoier 'Mnsftle. Toronto, Ont.,
täyttää 77 vuotta lokakuun 11 pnä.
ja tuttavien
onnitteluihin f
Mitä muut nanpvat
^ ^ ^ ^ ^ ^
kpaudelle hankitaan tavallista suurempi syntymäpäiväin
iuuttä^tiiausta ja niiden lisäksi ^uusitaan kaikki katkeim
Vapauden 34'vuotinen historia osoittaa, että Canadan suomalaiset
;.vaalrvat sitä kuin omaa lastaan ja huolehtivat siitä, että Vapaus voi
vr/ v - - . i ; imahdollisinimani tehokkaalla tavalla rauhantyötä.^^^^ e
ll^^^ll^t] 'ane on lukemattomia kertoja saanut vastaaiiottaa onaanmiestemme
f f | ^ ^ ^ l t i ^ f l - - ^ E > i - . spontaanisen avun ja tuen. Mutta kuten työväenliikkeen" eturivin
^MM04W^^I' - / miehet ovat selittäneet, täniä spontaaninen myötätunto ja kannatus-j|
kin saa käytännöllisen ilmaisumuodon vasta sitten, kun se Järjestetääit;
varsinaiseksi joukkoliikkeeksi. Tämä on niin tunnettu tosiasia, että
'yllättäjäisiä'^ mihiri:Ued^t^ <^^^
iasiaaiikiinripstimeet qt
tämän spontaanjsenkaii^natuksenr^
^isoivati^ yN^n; on asia myös Vapauden levittamistj^bssa.^^
1 tavallisesti saanut hyvän kannatuksen kaikissa kampanjoissa. Mutta
parhaat tulokset on aina saatu niiKä paikkakunnilla, missä on tehty
alkuvalmistelut levitysryntäyksiävartM.^^:^^^!^
loppumattomasti esimerkkejä.
, nyt vabnistumme Vapauden syntymäpäivänä alkavaa levi-
^^C)> tf^-^ tysryniäystä varten, meidän siis pitäisi kaikilla paikkakunnilla, omissa
' maahmiehiämme asuu, valmistua tämän levitysryntäyksen varalta,
olisi iipuodostettava erikoisia levityskomit&>ita, keskusteltava eri h^^
kilöiden kanssa siitä mitä he itse kukin voisivat tehdä^apauden leyit-lisihliyväksi
ja huolehdittava siitä/ettälevitystyo^^^
mm
• l i i
5%
Mmm
västä'alkaen joukkotyön muodon. -Kuka tahansa Vapäud^^^^
1 täja/kuka tahansa, työväenliikkeen mies ja nainen, kuka tahansa rau-
Iianasiamiystävä on tervetullut Vapauden levitystyöhön t— ja Vapaur
den l&aikki lukijat voivat omalta osaltaan auttaa tätä tärkeätä asiaa,
ijokoiitäe^liankkrmalla tilauksia, tai puhumalla tuttavilleen Vapauden
puolesta ja esittämällä lehtemme levittäjiille, että "n^inuUa on sellai-l^
f P-t"| ' ***** kaino ystävä, joka ei itse rohkene kääntyä lehtemme konttorin puo-
' leen, mutta haluaisi kyllä Vapauden tilata, jos hänen luonaan käytäi-
^ l l ^ s r ^ ' Kaiken lisäksi uudet tilaajat voivat saada arvokkaita lahjojakin. ''ll^t^'''^l - Vapatiden koko vuoden uudesta tilauksesta Fähetetään tilaajalle A'.' B.
M i
IPIi:
i i i »
Mäkelän kirjoittama "Iloisia Juttuja'' ja puolen vuoden tilauksesta
äpiattrilmestyvä vuoden 1952 "Taskukalenteri". Tällä kertaa ei ole
i tilausten hankkijoitakaan unhoitettu, vaan on järjestetty sitenV että
iVapaÄiden levittäjät kilpailevat neljässä eri sarjassa, missä jaetaan ar-ivokkaät
palkm parhaiten kunnostautuneille. Kuten tiedetään, hy­vissä
^syntymäpäiväkemuissa on tarjoiluakin ja Vapauden syntymä-päiväkemut
eivät ole. l{»'ten yllä näkyy, tässäkään suhteessa poikkeus­asemassa!
Valmistukaamme siis hetkeäkään hukkaamatta marraskuun kuu­dentena
päivänä alkavaa, ja 30 päivänä päättyvää Vapauden levitys-ryntäystä
varten.
i j ^ ' AIek$i$ Kiven päivä
rV^^^s ^0 pnä vietetään traditionaalista Aleksis
Kiven päivää, sen merkkitapauksen kunniaksi kun mainittuna päivänä
^^iv^^ Palojoen kylässä, köyhän kylä-
• Täatäfth Sft^ poika. Josta tuli lyhyen elämänkaaren-
WaiIj;a|na^S
Aleksis Kivi/kuten niin monet muutkin uuden ajan airueet, joutui
vClämäM» köyhyydessä, väärinymmärrettynä ja sorrettuna. Tämä suu­ri
jajahjakas kirjailija, jota aikansa "isoiset" hylkivät ja painostivat,
lku6li*nuorena miehenä, elinikäisen puutteen ja lopuksi mielisairauden
Mutta sitä ennen tämä kyläräätäli Stenvallin lahjakas Ja tuottoisa
poik^kirjoitti monta kuolematonta teosta, kuten mainion huvinäytel­män
iJ'Nummisuutärit" (ilmestyi 1864). Vuonna 1896 ilmestyi yksi-näjrt(|@
csinen näytelmä "Lea", Jonka ensiesityksestä (toukokuun 1 päi­väsiini
869) lasketaan Suomen teatterin synty. Vuonna 1870 ilmestyi
Kiveii mestariromaani ''Seitsemän veljestä". Vielä vuotta ennen Kiven
kuolOTaa,v. 1871, ilmestyi näytelmä "Margareta".
' 'sämä osittainen luettelo Kiven kirjallisista luomuksista kymrne-nen
#oden ajalta osoittaa sen kuinka suuri vahinko Suomen kansal-lisell^
kulttuurille oli tämän' tuottoisan kirjailijan ennenaikainen kuo­lemani
Krvi näki muita aikalaisiansa pitemmälle. Hän oli Suomen kansal­linen^
erättäjä sekä uuden ajan taidesuunnan edustaja — siis aikakau­tensa
tadikaali, joka ei: voinutkaan aikansa mahtimiehiltä odottaa muu­ta
k t ^ tyhmän koppavaa ymmärtämättömyyttä ja painostusta.
Merkillepantavaa kuitenkin on, että Kiven kirjalliset tuotteet löysi­vät
nopeasti tiensä Suomen kansanjoukkojen sydämiin aina siinä mää­rin^
i^tä Suomen porvarilliset vallanpitäjät^ joiden poliittiset esivan-iiemniiat
tappoivat Kiven nälkään ja kurjuuteen, vaativat nyt jonkin-laistaSykiinoikeutta
Aleksis Kivestä. '
on, että Aleksis Kivinousi Suomen kansanjouk-^
Icojencriveistä. Tämän suuren ja älykkään kirjailijain tuotteissa ilme-nejeliShrin
vähän henkilökohtaista katkeruutta, mutta mikäli sitä -on,
'se kohdistuu yksinomaan- isoisiä vastaan. Suomen kansaa ja Suomen
kanut mutta silti kaitnista luontoa Kivi rakasti, kuten sitä rakastaa v
««AUDEV SUVBE.V"
SOPIMUS SUOAtESSA
. . . Kolmen suuren sopimuksen poh­jalle
rakentuneen Pekkalan itajlituk-sen
kesän 2948 vaalien Jälkeen erotes-;^
aa oli sisäinen rauha maassa'Joka ta­pauksessa
vakiinnutettu, ulkopoliitti­set
suhteet rakennettu varmalle poh­jalle,
taloudellisen elämän nousu saa­tu
hyvään vauhtiin.
Koko tämän perinnön hävittivät
seuraavat Fagerholmin Ja Kekkosen
hallitukset; niiden "kokonaisratkai^
SU"- Ja vakauttami8"-toiihujen Jäl­keen
on Suomen työtätekevä kansa
icokenut vielä linnarauhan puudutus-tilan
saadakseen vihdoin "tasapal-no"-
ohJelman (hevoskuurin. Ja kun
tässä tilanteessa, linnarauhan päätty­essä
Ja "tasapaino"-ohJelnian alkaes-;;
sa. suunnitellaan vielä uutta fpitkän
tähtäbnen".ahjelmaa. on sen halll-tuspoliittisena
ilmauksena ennen mai­nittu
"kaiiden suuren" (maalaisliiton
Ja sosialidemokraattisen puolueen —
Vapaus) : yhteistyösopimus ^ nykyisen
hallitusrintaman pitkäaikaiseksi säi­lyttämiseksi,..
: Ainoakaan- näistä toimenpiteistä ei
ulotu kapitalistisen paikkallupolitiikan
ulkopuolelle; Joten : S. Sosialidemok­raatin
.smmimtaisessa pääkirjoituk­sessa
ilmaisema innostus^ että Kysees­sä
on "melkeinpä vallankumoukselli­nen
muutos porvarillisessa ajattelus­sa".
Ja -sosialistista ajatustapaa koh-:
den", ei tddista muuta; kuin että sos-dem.
Johdon oma "sosialistinen ajat­telutapa"
bn tullut täysin porvarilli­seksi.;
. — SKDL:n pää-äänenkan-nattaja,
Vapaa siana, Helsinki. '
Soonm fcaiosui nmrin^ l ^ ^
jUeksfs KlTi «ynlyl Joauik,°10'piiä
]83< NomJiärveii Paio|o<^
U E. J . SienvaUto p»li«e«sä. Jossa
oU cntottdesfaan kolme poikaa^
Stenvall^«U >iiot»Ul^^
tään faoolimaiifa Wto9uoina&laenr
Aleksis Kiven elämänura päättyi
puutteen ja sairauden Johdosta. 38
vuotta myöbenmiln: joaltdt, .31 pnä
1877. KlrJafUJan syntymän vnosti^
päivän Johdosta Julkaisemme täs­sä
helslnkiläisni Vapaa gana-leh;;
den kirjallisunstolmlttaja malstei^:
Malja Savutlen kirjoituksen. Jos»
kosketellaan Kiven persoQnall|l<
saotta,
.Silloin tällöin on tuntunut siltä/
kuin Aleksis Kiven elämään Ja tuo­tantoon
kohdistunut hedelmällinen
tutkimus olisi jo ammentanut mah
doIHsuutensa loppuun, siltä on tun
S. Elo.1 väitöskirja 'Aleksis Kiven
persoonalllsiiaä", <Paavo E.S.SIo;
Aleksis Kiven persoonallisuus, WS
OY, 1931) kolmantena laajana K i -
vi-tutkiehrtana Tarkiaisen Ja Kos-keniemep
Kivi^eosten Jälkeen'. Psy­kologisena
^tulkintana; synteettiseen
kokonaiskuvaan ^'pyrkiväi^ä tutki*
mukana tri Elon tulos on kuitenkin
Lybäckin Vaaskivi-tulkintaan ver­rattuna
kriitiIlisempi,valikoivampi
Ja nähdäkseni myös luotettavampi,
ehkä osaksi sen ansiosta, että hänel­lä
on synteettisen näkemyksensä tu­kena
ollut jo valmis ja valikoitu tosi-asiain
perusta, ja myös senvuoksi,
että hän todisteluissaan pohjautuu
paljon enemmän teosten antamaan
-materiaaliin ja kirjeisiin kuin tut­kittavansa
"käyttäytymiseen", joka
aina on enemmän tai vähemmän tul­kinnanvaraista
kanssaihmisten to­distuksina.
Tri Elo toteaa sKti tuon
tuostakin tutkimuksensa edetessä,
umur''varäinkin' keinotekoisten ja e«ä Aleksis Kiven persoonallrsuu-henftettömien
erikoistutkielmlen yh
teydessä; joita on julkaistu Aleksis
Kiven Seuran julkaisuissa, ja joissa
uudet elävät näkemykset on joskus
korvattu tikusta tehdyllä asialla.
Prof. Tarkiaisen perustavaa laatua
olevan Kivi-teoksen Jälkeen on vain
vähän varsinaista uutta tosiseikka-i
materiaalia Kiven elämästä ja ym/
paristosta tullut esille, sitä seuran­neet
tutkimukset ovat olleet luon­teeltaan
tulkitsevia. Ja sillä linjala
Kivi-tutkimukse:ia on edelleen mah­dollisuuksia.
Mutta siinä voidaan
edetä jyrkästikin toisistaan poikkea-^
viin suuntiin ja tulla myös erilai­siin
tuloksiin, lähtökohdasta ja me­todista
riippuen.
Viimeaikainen kirjallisuudentut­kimus
on meilläkin saanut voimak­kaasti
psykologisoidun suunnan, jos­sa
psykoanalyyttisillä tulkintako-keilla
on ollut vahva sijansa. Eräs
tyypillinen sellainen, Holger Lybäc­kin
Vaaskivi-elämäicerta on aikai-'
semmin esitel ty näil.ä palstoilla.'
Samalle linjalle asettuu nyt myös­kin
Turun'Yliopistossa vuoden vaih­teessa
tohtoriksi väitelleen Paavo E ;
Suomen Sosialidemokraattisen puolueen
''lieteellinen" huhunikkari
KIrJ. I. KIIRANEN
Helsingissä kaivokatu 8:ssaoIevaah
taloon. Jonka oven päällä on kummal-
Unen kirjoitus "O. Y. Psyko-W,
saapui henkilö. '
— Voisinko tavata Janne HakuUr
sen?
— Olkaa hyvä, käykää tänne.; T&s-sä
hän onkin.
— Tulin luoksenne propagandan
vuoksi...
—'Hiljempaa, hiljempaa.... meitä
voidaan kuunnella. Meidän on oltava
varovaisia puheissamme :— varoitti
Hakulinen salaperäisenä. '
. — N i i n , olisin halunnut vain saada
selvityksiä. (Luettuani teidän kir­jeenne
"Propagandan opas"i Jonka äs­kettäin
"Otava" on kustantanut, en
täysin ymmärtänyt sitä. Varsinkin
Jäi epäselväksi kdhta"taTkoitukselli.
sesta huhujen levittämisestä". Teidän
kirjassanne sanotaan: "Vastustajan
mustaamiseksi, levottomuuden ai­kaansaamiseksi
tai mielialan nostat­tamiseksi
omien kannattajien keskuu­dessa
on poliittisessa propagandassa
välttämätöntä tarkoitukseUisesti levit­tää
huhuja". lEn käsitä, mitä tarkoit­taa
"tarkoituksellinen hUhUJen levit­täminen".
— Hyvin yksinkertaista — sanoi
Hakulinen. — Olettakaamme, että te
istutte 'Jossakin kahvilassa. Teidän
pöytäänne istuutuu henkilö. Silloin te
aloitatte. Sana sanasta. Ja sitten te
alatte hänelle kuiskaamalla kertoa
"uutista"- Ja samalla varoitatte häntä
kenellekään kertomasta...
— Mutta turhaa minä tätä teille
niin yksityiskohtaisesti selostan. Ot­takaa
esiin minun kirjani, siinähän on
kaikki sanottu. Kuulkaahan:
"Huhujen Urkoltukselllsessa le­vittämisessä
. on salaperäisyydellä
ratkaiseva merkitys. Op osattava
kuiskaamalla kertoa- Jostakin mu­ka
salaisuudesta ja varoitettava
kouUJaa' kenellekään paljastamas
ta salaisuutta. Jos salaisuus ker­rotaan
«unnetuUe lörpöttelljälle,
niin voidaan olla varmoja, että
Jonkin ajan kuluttua sen tietävät
kalkU. Salaperäisyyttä lisätään
sillä, että kertoja vetoaa luotetta­vin
lähteisiin, mainitsematta ml-
, tään nimiä. Toisena huhujen le-vlttämlsmnotona
on kertoa jotakin
kuiskaamana, mutta niin, että
naapuri sen kuulee. Näin tuo uu­tinen
saa'sUvet Huhujen levittä­misen
onnistuminen riippuu siltä,
kuinka taitava on niiden laatija..
Huhujen levittämisessä on myös­kin
Urfceätä se, että "hajupommi"
heitetään yhtäaikaisesti nseam-paan
palkkaan. Sellainen keino
I antaa siivet mille huhulle tahan-sa^."
— Käsitättekö nyt miten on tolmitr.
tava? •
— Käsitän.-
: Hetken tauon Jälkeen vieras kuiten­kin
kysyi uudestaan:
— Mutta ketä vastaan huhuja on
levitettävä?
suloin Hakulinen Jo kiivastui. Kiu­kuissaan
.hän (hyppäsi ylös Ja huusi
täyttä kurkkua:
— Se on' teidän itsenne tiedettävä,
Jos pidätte itseänne todellisena sosia­lidemokraattina.
Kuinka monta ker­taa
meidäji Johtajamme ovat opetta­neet,
että kommunistit ovat kailclcial-la
Ja 'kaikkeen syyllisiä. Ettekö te
sitä käsitä? Tehän ette lainkaan ta­jua
meidän propagandaotteitamme,
ettekö ole oppinut, mikä meridtys sil­lä
on tällä hetkellä valtamerentakais­ten'ystäviemme
auttamisessa...
On tuntematonta miten tämä opet­tavainen
keskustelu päättyi, mutta
sen sijaan on" varsin tunnettua, että
tätä edellämainittua "Propagandan o-pasta"
mainostetaan Suomen kirja­kaupoissa
Tämän "tuotteen" kansilehdellä sa­notaan,
että se sisältää "tekijän 20-'
vuotisen: propagandatyön kokemuk­set...
(Esimerkit on enimmäkseen otet­tu
suomen sosialidemokraattisen puo­lueen
käytännöllisestä toiminnasta".
On vain "tervethdittävä" suomalai­sia
sosialidemokraatteja heidän uu­desta
panoksestaan amerikkalaiseen
"tieteeseen psykologisesta sodasta".
Niin kauan kun on olemassa haku-lisia,
niin kauan on myöskin huhuja.
Mutta kuka nyt sitten Suomessa us-koo
näihin huhuihin? Kansat alka-vafyhä
enemmän käsittää, kenen a-siamiehet
ja kenen hyväksi näitä par-
Jausjuttuja levitetään. Tällaisista
huhuista lemuaa Jo kilometrin päähän
uuden maailmansodan valmlstelljain
Imperialistisen propagandan iljettävä
haju.
den: kokonaiskuvan rakentamista ra
joittaa kohtalokkaasti hänen yksi­tyiselämästään
' ja olosuhteistaan
säilynSiden tietojen ja todistusten
niukkuus, joUe luonteenomaista on^
ettei edes hänen ulkonaisesta ole­muksestaan
ole Jäänyt ainoatakaan
täysin pätevää kuvaa. Sekin on
myöhemmin rakennettu hajanaisten
piirteiden sirpaleista, kuten on ra­kennut
Kiven lyl^yen elämän kul­ku.
Miten paljon vaikeampaa on
rakentaa sisäistä kokonaiskuvaa
luovasta persoonallisuudesta, jota ei
tärkinkään ihmistä tutkiva tiede
pysty tyhjentävän täsmällisesti mää­rittelemään.
Tähän tulkintaan tri
Elo joka tapauksessa on heittäyty­nyt
lähtökohtanaan vakaumus Suo­men
suurimman kirjailijan nerok­kuudesta
ja pyrkimyksenään rat­kaista
sisältä, runoilijasta itsestään
käsin, kirjailijaneron arvoitus. /
(Lukijalla olisi aihetta otaksua ei
räiden aikaisempien esimerkkien pe­rusteella,
että Aleksis Kivi vuoros­taan
on vedetty modernin psykolo­gian
soveltamisvimman välikappa-:
leek^i, että kirjailija pakotelain en-naltaomaksuttujen
psykologisten
käsitysten kaavoihin. Ahtaasta psy­kologisesta
dogmaattisuudesta uutta
Kiven tutkijaa ei kuitenkaan voi
syyttää, sillä niin ilmeisen luja kuin
onkin hänen intonsa osoittaa Kiven
suuri liengen jättiläis3rys ja ainut­kertaisuus,
hän pysyy todisteluis­saan
tosiasioiden pohjalla. Jo heti
teoksen alkujaksoissa kiinitt>y buo-mio"
5lihen,'njiten realisesti ja davas-ti
tutkija käsittelee Kiven koOoIoja,
taloj^ikaispinjetaarista miljöötä,
ja vaikeita koilluvuo-ia' pääkaupun­gissa*,
jolla oli niin pysyyä vaiku­tus
Kiven koko 'elämään ja tuotan»
toon^:: Kiven jiapstfuteen tutkija si-tookin
erään'Kiven persoonallisuu­den
pääpiirteistä, hänen lapsenomai-suutensar-*-
tri Elo; nimittää sitä in-fantillisuudeksi
— jonka eräs ilme-nemisjnuoto
' oli ' poikkeuksellisen
voimakas kiihtymys äitiin ja lajp-suudenympäristöon
yleensä. ' Lap­suus
oli Khreh omiellisinta aikaa, ja
siihen vhän pklaäj^hä uudelleen tuo­tannossaan,
' TäKän seikkaan Elo
perustaa selifyksänsä Kiven kehit­tymättömästä
-- seksuaalisuudesta,
jonkatiieksiKan ottaa Kiven etee­riset,
epäeröottiset äidilliset nais­hahmot
ja bäneri';' eroottisesti häm­mästyttävän
ktKittymättömät, "lap­sekkaat"
miestyyppinsä." Samaa.o-minaisuuden
Kmeiinystä oli Kiven
taipumus -ystävystyä itseään huo­mattavasti
nuorfempiin' miehiin ja,
tuntea kiintymytä* itseään paljon
vanhempiin naisiin Charlotta
Lönnqvist -könkr^ttisin: esimerkki.
Tri Elon tötkimnkselle ominaista
hänen rakentaessaan Kiven henki-löllisyyttä
on' miellyttävä rehelli­syyden
piirre. Suuresta ihailustaan
huolimatta hän ei pyri rakentamaan
idealisoitua KiveaJ vaan totuudel­lista
ihmiskuvausta, sen-vuoksi hän
— mainitakseni '^fään esimerkin —
ei aristele kutierfv monet edeltäjät
nähdä eroottista^ suhdetta Kiven- ja
hänen - monivuotisen - elättäjänsä
Charlotta Lönnqvistin välillä täy­sin
mahdollisena, jopa todennäköisen
nä. Hän elävöittää myös yllättävän
tuoreesti Kiven' boheemista^ epä-säännöKistä
ylfopjstoaikaa ja hänen
suhdettaan suomenmielisiin sivis-tyneistösiireöiin*,
joista hän sai us­kolliset
ja auttavat vstävänsä. Tri
Elo todistelee yalcu;uftavalla tavalla/
tunnettuihin'tosiasioihin, Kiven o-miin
kirjeisiin ja hänen ystäviensä ja
aikalaistensa laus.untoihin Ja kerto­miin
perustuen, AteksisKi-ven elä­män
taloudellisen ahdingon, epä­säännöllisyyden,
alituisen sairauden
ja köyhyyden jaikumoaa tässä suh­teessa
Koskenniemen Kivi-elämäj^
kerrassaan kaavaileman käsityksen,
että Kiven tuotannon valoisuuden ja
iloisuuden täytyi olla ominaista
myös hänen elämälleen. Tri Elon
MAUA SAVUTIE
ALEKSIS KIVI:
Metsämiehen laulu
Lokakuun 10 pnä 1834 syntyi
Nurmijärven Palojoella Suomen
suurin kirjalUJa T^^ekste Kiv^, jon­ka
syntymän vuosipäivän kunnl-
Terve, metsä, terve- vuori,
Terve, metsän ruhtinas!
Täs on poikas'ul}a5i nuori;
Esiin käythän, voimaa täys,
Kuin tuima tunturin tuuli.
Metsän poika tahdon olla,
Sankar jylhän kuusiston,
Tapiolan vainiolla
Karhun kanssa painii lyön,
Ja mailma Unholaan jääköön.
Viherjäisel lattialla,
Mis ei seinät hämmennä,
Tähtiteltin korkeen alla
Käyskelen ja laulelen.
Ja kaiku ympäri kiirii.
olttamIsek8t:'j'^ Julkaisemme ' tässä
erään -hänen parhaista runoistaan.
Kivi' kuoli sairauden Ja puutteen
murtamana veljensä mökissä Tuu­sulassa
'joulukuun'31 pnä 1872.
Kenen'ääni kiirii siellä?
Metsän immen lempeän;
Liehtarina miehen tiellä
Hienohelma hyppelee, :
Ja kultakiharat liehuu.
Ihana on täällä rauha,
Urhea on taistelo;
Myrsky käy ja metsä pauhaa,
Tulta iskee pHkäinen
Ja kuusi ryskyen kaatuu.
Metsän-poika tahdon olla,
Sankar jylhän kuusiston^
Tapiolan^ vaimolla
Karhun-kanssq painii lyön.
Ja mailmoy Uttholaan jääköön.
mukaan Krvcn aineel-inen elämä oli
kurjaa, mutta «e oli sellaisena myös
kompensatiopohja hänen suurille faen
genvoimilleen, joista hänen teoksen­pa
syntyivät.^ Tutkija ei säästä kri-tiikkiään
'Kiven lähimpiä ystäviä
kohtaan; puhumattakaan sellaisesta
kuin Ahlqvist-Oksasesta, Jotka ei­vät
pystyneet näkemään Kiven ne­rokasta
omalaatuisuutta, ja tutkija
korostaa myös Koskenniemen
vastaisesti — että Oksasen arvoste­lu
muodostui Kivelle raskaaksi taa­kaksi
ja lähensi katastroof ia. Eri­koisesti
panee merkillej miten kirpeä
arvostelu kohdistetaan Kaarlo Berg­bomiin,
Joka Kiven ilähimpänä ys­tävänä
ei myöskään -noussut "Seit­semää
veljestä" puolustamaan, eikä
Elon- mielestä koskaan oikein ym­märtänytkään
Kiven lahjoja.
Kiven kirjailijankehitystä kuva­tessaan
tri Elo nähdjLkseni tuo uute­na
ja tuoreena näkemyksensä esiin
Kiven oman tietoisuuden neronlah-joistaan-,
joka tietoisuus irmeni mo­nin
tavoin korostettuna itsetuntona
ja myös ystäville sanoin lausuttuna
käsityksenä. Todistelu Kiven as­teittaisesta
ja varsin tietoisesta val­mistumisesta
ensimmäiseksi suomen­kieliseksi
kirjailijaksi eroaa jyrkästi
siitä sangen yleisestä käsityksestä,
että Kivi olisi ollut vaistonvarainen
"luonnonrunoilija", ahtaasti sidottu
"heikkoon sivistystasoon" ja sup­peaan
maalaiskylämiljööseenf ilman
laajempia kulttuuriyhteyksiä, kos­ketusta
yleismaailmalliseen kehitys­virtaukseen.
Tri Elon Kivi-tulkin-nan
pääväittämfä on kuva "tutki­ja"
Kivestä, tietoisesta kulttuuriru-noilijasta,
»jonka luomistyö perustui
yhtä ssrväjliseen Ja monitahoiseen
ajattelujinvkuin filosofin tai tiede­miehen
työskentely. Tutkija perus­taa
tässä kohdassa todistelunsa mp-ntpuolisesti.
Kiven .omiin teoksiin,
n i i d ^ . ihmiskuvaukseen ja kolÄ>
maaumankuvaan, nähden Kuller­vossa
Ja Nummisuutareissa ensi ker-r-
snrX:
Isäntä: -Tfe naiset saatatte iUgL
naurunalaisiksi hommiUajuie.
«toä sanoit olleesi ostoksilla,
kuitenkaan et ostanut mitään.-
ftoäntä: -Mutta eikö se oUut vaa,
eilen kun sinä sanoit olleesi kalastT
massa mutta et kuitenkaan nZl
yhtään kalaa?"
• • •
EI KOVIN BOHKAISEVAA
Mies Jonka oli onnistunut monlB,
yrityksiensä Jälkeen päästä halS-sen
virkaan saapui kotipaikkakunnal­leen
Ja kysyi eräältä ensiksi taMa
maltaan entlsfltä koulukaverUtaan-
— Onko ihmiset täällä tietoisia mlil'
kalainen kunnia minun osakseni im
tullut? ^
— Kyllä.
— Mitä he siitä sanovat?
— Nauravat.
Viime sodassa
menetettiin
40 milj] ihmistä
New York. — Kongressin tilasto-
Jen laaUJain esittämät numerot osoit­tavat,
että toisessa maailmansodassa
menetettUn pyöreissä luvuissa 40 mU-Joonaa
ihmistä.
Näiden 40 miljoonan ihmisen tappa-'
mineri tuli maksamaan hoin neljä
triljoonaa dollaria C$4,000.000.()()0.0(Ä)y;
Josta kunkin tapetun miehen, naisen
ja lasten osalle tuiee $1.708/
. Yhdysvaltain osalle tuli triljoona
nelj^äsataa biljoonaa dollaria.
ran sen; "matemaattisen psykolo­gian''
kaavan. Jonka muodossa Kivi
ilmaisee persoonallisuutensa perus­kuvion.
Tri Elo tarkoittaa tällä ih-.
miskuvaukseu; kaavaa, Jossa on, ha­vaittavissa
neutraali keskipkte Ja
liikkeellepanevina vastavoimina pe-rifeerioissa
kaksi äärimmäispistettä,
esimerkkeinä Nummisuutareissa Es­ko-
Topias-Iivari, Seitsemässä -vel­jeksessä
Juhani-Simeoni-Eero. Näil­lä
"matemaattisilla psykologisilla"
henkilökuvioilla Kivi tutkijan mie­lestä
ilmaisee toistuvasti eri teoksis­saan
oman persoonallisuutensa eri­laisia,
vastakkaisia elementtejä, ja
tästä hän päätyykin johtopäätök­seen
että Aleksis Kiven persoonalli­suus
takentuu jyrkkien vastakohtien
varaan Ja tämä rakenteellinen anti-teettisuus
ilmenee tyypillistettynä
Kaivosherra kuollut
70 vuoden ikäisenä
. Timmlns. — Äskettäin lepoon ve­täytynyt
Mclntyre Porcupine-kulta-kaivannon
johtaja Richard Joseph
Ennis kuoli täällä kotonaan viime
viikolla 70 vuoden ikäisenä. Hän
oli ollut kaivannon palvelultsessa:
vuodesta 1911 lähtien ja sen johtaja-^ •
na 1912 alkaen.
heikkouden ja voiman käsitteinä,
jotlca molemmat voidaan liittää Ja
liitetäänkin Kiven luonnekuvaan.
Eräs Kivelle ominainen vastakohta­pari
on niinikään huumori ja askeet­tisuus,
jotka leimaavat hänen teok­siaan.
Kieltämättä tri Elo psykolo­gisessa
innossaan soveltaessaan kaa­vaansa
Kiven teoksiin joutuu myös
hedelmättömän teorioinnin alueelle,
joka ei anna lukijalle elävää lisä­valaistusta
Kiven runoilijaolemuk-seen,
mutta toisaalta hän juuri Ki­ven
teoksia eritellessään ja niiden
rakennetta ja muotoa Kiven ominai- ^
suuksiin vertaillessaan antaa monia
uusia, eläviä ja avartavia näkökph-.;
tia Kiven luomistyöstä, ennenkaik­kea
Kiven^hil jäisenä tarkkailijana"
ja määrätietoisena tutkijana kypsy,
neestä ihmistuntemuksesta, joihin
hänen mestarilliset ihmishahmonsa ^
perustuvat. Monet Kiven tyypit tu­levat
uuteen valaistukseen;
Korostaessaan ja esimerkein va­laistessaan
.Aleksis Kiven ehdotonta;
antautumista kutsumukselleen ja
tietoista valmentautumista ammat­tiinsa,
hänen kulttuuritahtoaan ja
lapsuuden ja nuoruudenkokemuksiin
pohjautuvaa humaanisuuttaan tri
Elon Kivi-teos ei hairahdu mysti­fioimaan
neron ongelmaa,-vaan sel­vittää
sitä suurimmaksi osaksi ter­veeltä,
järjelliseltä pohjalta. Tästä
Johtuu, että uusin Kivi-tulkinta yk­sipuolisuuksistakin
huolimalta pys­tyy
nykyhetken ihmiselle entises­tään
elävöittämään Aleksis Kiven -
kirjailijakuvaa.
Kunnallisneuvos on
syytteessä miljoona­tulojen
salaamisesta
Helsinki. — Lohjanklhlakunnan-oikeudessa
oli äskettäin esillä syyte
jatketusta verotettavien tulojen sa­laamisesta
"Vihdin keisaria", kunnal­lisneuvos
Artturi Hiidenhe^oa vas­taan.
Hänen väitetään salanneen vv.
1941-49 aikana yli seitsemän miljoo­nan
markan: tulot. Jutun käsittely
lykättiin. Vuonna 1877 syntynyt kun­nallisneuvos
oli aikoinaan eduskun­nan
jäsen ja on edelleen Kansallis-
Osake-Pankln hallintoneuvoston > jä­sen
Ja huomattavana tekijänä lukui­sissa
muissa liikeyrityksissä.
PMVÄH PAKINA
Pöpöt kummittelivat Loimaalla
vain kansan mies.
Tästä myös johtuu, että Aleksis Kiven kuolemattomat teokset
kuuluvat lähtemättömästi'Suomen kansalle ja nimenomaan työtäteke­välle
kansalle. Tässä mielessä lehtemrlie Vapaus ja sen tuhannet
lukijat, omistavat vaatimattoman hetken nyt, kuien aina.kutmioittaak-seen
Suomen yhtä kansallistä^erättäjää, Suomen kirjallisuuden isää;-
Aleksis Kiveä.
"Mustat pöpöt kummittelivat Loi­maan
(hautausmaalla", sanottiin 6uo-messa
ilmestyvän "Satakurman Työ"'T
lehden "Jussi Lisäjuuren" pakinan ot­sikossa
syyskuun 15 pnä.: ^ .
katsokaas, Loimaan _ työläiset Ja
muut demokratian ja oikeamielisyy­den
kannattajat olivat pystyttäneet
vuoden 1918 punaisten sanlcarien
muistopatsaan sinne, mutta viricaval--
ta esti ^ n paljastamisen. ~
Nata khrjoitti Lisä juuri:
. ^VJo nonsee^ tnomarit tulipeen alta.
Jo noDsee sankarit häväistyt.
'Ja vaikka valkoinen virkavalta
; lain suojissa Ilkkuu nyt,
: niin Or^on oikeus kerran voittaa.
"Nata lukee siinä muistopatsaassa.
Joka tänään seisoo liOimaan hautaiis-maalla
vuoden 1918 punaisten sanka­rien
haudallar^ verhot yllään, koska
Loimaan seurakunnan lapualaiset kir­konisännät
eivät kestä nähdä totuut­ta.
Xskettäta piti patsas paljastetta-man,
mutta siltä el tullut mitään, kos-
<& ka valkotaen virkavalta 'Loimaan pap­pien
'Ja muiden mustien halunossa vie­lä
tällä hetkelläkta ilkkuu Iata suojis-sa-
tuomiotansa vartoen., Se ei varro
sitä BUnä mielessä, että se sitä toivoisi
mutta se tulee toivomattakta, sillä mi­kään
mikä liittyy kansojen oikeuteen
paljastamisen,; v mutta muistojuhla
haudalla Joka /tapauksessa pidettita,
vaiklca'musta-valkoisen pappis-virka­vallan
luiset kynnet^'kutisivatldn sen-kta
entämistä halutbn. Lähetänune
terveisiä elossa oleville Loimaan puna-kaartilalstovereiBe
Ja Iheidän omaisU-leen!
Kim yk^ $-ai».J» tuon ktmnlalll*-
sen . patsaan päällä mätänee,, u i ta
pankaa siihen totaeni v Mutta älicää
poistako kiveä, äUutä" poistako-vaikka
käskisivätktai. Tulee päivä, JoUota
se vaate revitään. Ja sillota punakaar­tilaisten
häpäisijät Joutuvat Itse Hä­peään."
' ' '
Tässä muistuu mieleen, että sillota
kun Suomessa valmistettiiii nuiape-rää
sodille, niin Ilse'^erikenraall Man-nerhelm
. vieraili''punaisten sankari­haudoilla
Ja tietenkin krokotillta tuo­teta
puOiul imei^Ail, kuinka myöskta
punaiset taistelfvätja kuolivat vakau­mustensa
puolesta Ja että vataajat
ansaitsevat kunnioituksen. > '
Mutta sillotnihan-haallttiiiikta uh­rautuvaa
tyldnruokäa.
Ne ajat; ovat' kuitenkin menneet.
Suomen porvarlstp.^Joka isännän ään­tä
seturaten Ja sosdem.pomomlesten a-vustamana
"llnnarauhota" Ja "va-kauttamlsohjelmln^
ipyrkll paliuunaan
Suomen työliansaa 'maihdollisinunan
matalaksi, ei sied4^2yö1cansan etujen
puolesta henkensä'antaneiden sanka­rien
kimnlöittämlsfa.'
Turiusa Ilmestyvä tannerllataen
eLole Jäävä salaan loputtomasti,
'^uo mustat enkelit estivät patsaan
"TurunPäivälehti", entinen "Sosla-^
listi", riensi antaman slunaukisensa'
Loimaan mustille voimille kirjoitta­malla:
•
"Mikäli totuudessa ttialutaan pysyä,
on kai kommunistienlflti pakko
myöntää, että 'valkotaen vh*kaval-ta'Ja
ilkkuintaen' ovat nykyliet-keen
sovitettuina Jo melkoisesti
myöhässä, puhumattakaan tulevis­ta
vuosikymmenistä. Ja niitähän
varten muistomerkit yleensä on
tarkoitettu."
Koskahan siitä sitten olisi ollut aika
puhua?
Vuoden 1918 Jälkeisinä vataovuostaa
siitä puhuminen Johti vähtatäta pilk-
*kilankoJen taakse. Jos el aivan heU
suorasääristen valtakuntaan. Ja pa-renunta
eivät suinkaan asiat olleet
talvi- • Ja riemusodan päivinä.
Eikä "valkotaen virkavalta" suta-kaan
ole menneisyyden asia Suomes­sa
vieläkään, sillä kuten Lisäjuurl sa­noo:
"Oliko se vallankumousta, kun
Tanner ja Väinö WuollJokI tekivät
matkan saksalaisen verikenraalta
kreivi von der Goltzta päämajaan
kevättalvella v. 1918, nuoUvät hä­nen
kantapäänsä Ja tekivät liiton
X Suomen työläisiä Ja köyhiä torppa­reita
vastaan? Vai sekö on vallan­kumousta
ollut, kun • Tanner? on
kaksi kertaa - komentanut Suomen
työlälspojat Ja miehet miekka kou-rassa
Neuvostoliiton poikia' mur­haamaan...?.
l ^ J u u r l Jatkaa vielä: /
"Su&men työväenluokalle el tä­nä
päivänä olisi vähimptai^än ih­misoikeuksia,
ellei Neuvostoliiton
punataen armeija olisi ottanui luu­loja
pOis kaiken maailman isoilta
Jä pieniltä.hitlereiltä. niin meillä
kuta muuallakta..."
OEttei Llsäjuuri ole sanonut väljää­kään
liikaa, osoittaa se kuinka maa­laisliiton
Kalle-Kustaa on rientänyt
Loimaan pöpöjä näkevän virkavallan
avuksi, nhnittämällä punakaartia ri­kolliseksi
Järjestöksi.
Hän tekee sen siitäkta huolimatta,
että Kustaa siUota tykinruokaa tarvi­tessaan
ja Tannerta neuvoja seuraten
^ koska sosdem. työläisetkin kunni­oittavat
punakaartissa taistelleita
sankareita — vakuutti heidän loav
tuncen vakaumuksensa puolesta.
Siltä hän ei tietenkään huoli, että
raiöiansopimuksessa valkoinen kaarti
määriteUään rikolliseksi ja punakaar-,
ti lailliseksi, koska se yritti lapetta»
laittomuuden..
•Kustaa pUhuu siis suoraan rau­hansopimusta
vastaan", toteaa Lisä-;
Juuri. ' ^.
Loimaan Juttu on vakava merui-
Se osoittaa kuinka suuri halu Suomen ;
taantumusporvareilla ja Tannerin»- ;
kiila xn ulottaa taloudellinen työBl«-
fen vaino poliittisellekin alaDc
Isäntämaan sormen suuntaa »eui»-
Öillä lalla ne pöpöt suomessa toi»
mittelevät, mutta kummittelCTat
täälläkin ia vahvasti kummitteleva^
kto. Siitä on selvänä osoltukso»»^
11 punakauhun llet^onto Ja P«»j^
näkemtaen kalkissa työkansan^^J»
mukaisissa toimissa Ja ijyrk^nr*^
Mutta nlta Suomen kuin i m i i^
kta maiden kansat tulevat 3* W7
maarimanlaajulseen "»"'^^^^^f^^SJo
torjumaan taantumuksen
voiknienirynnistyksen. - KulknrL