1955-04-14-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS MUM»a Sfor. «S» 2917, -J>tttlwrtetd i t «eeond d a » naU bf tb» Fo»( OCDee OoniftncDt, Otttn. Pub- Xksnktoyi «ad Sattntf»]» bj v«pus nuUabliv C t o n i M i v l ^ 100*102 roefiiao»: Ba$. OtSoe OB, 44»i S.8akaL gflttorW>fiMnnfl MiiUng Km St. Wi„ eväbaxr, OaU Caaadk. llfe.7«Ptltlb«m Tb4lsf>tloiM: 1 fk. tm 0 kk, 4A» IfffcM0ekk.4.76 - 1 * * ** Jm va ajatus Vaätfen inaakuota^UituJcselta enemmän avustusta urbeilutoi-ininnan^ edistämisen, hyvkksi, Westem Ontarion yliopiston fyysllisen > opetulöin johtaja, professori Earl F. Ziegl^r sianot viime maanäntaiiia Torontossa pitämänsä.puheen yhteydessä^,että CanailaÄ.ylJ^isto-jen pitäfer-"*"- :..«.:-*- *—• —-tmj tiJf-Lj-.-^-j annetaan <'5ieid^^iitäyt^|iio|)uä/urheili salaisesta ayiistäi^stj^'*^! sanoi professori Zieg^er, "Mikä on tärkeämpää kuin pojan reheiifeyys?" Pankaamme urheilijoiden avustaminen pöydälle, eikä pöydän alle. Minkälaista laitosta me todella hoidamme ^ laitonta uhkapdipaik-kaako?,?' ^ kiinnittää aivan liian vähän huomioa amatööriurheilun edistämiseen ja sen johdosta on kehittynyt tilanne, missä yliopistot -—ja nekin V ^'liikeperiaatteiden" kannustamina — antavat pöydän alitse salaista avustusta joillekin armoitetuille urheilijoille ja-jalkapallbpelureille. • Eikö olbi tuhannesti parempi, että maakuntahallitus — yhdessä • Jiittohallituksen 'kanssa — luovuttaisi .vuosittain vissit rahaisummät yliopistoille, kansakouluille ja karkille urheiluseuroille amatööriurheilun kehittämistä ja edistämistä varten? Siten varattasiin urheilumahdollisuudet suurille joukoille ja mitä suuremmat nuorisojoukot voitai-rsiin kiinnittää: urheilutoimintaan, sitä enemmän ja nopeammin nousisi myös "tähtiurheilijoita", jotka voisivat kunnialla puolustaa maam- ^me^värejakansainvälisissä urheilukilpailuissa aina olympiakisoja myöten. Fyysilliseen kasvatustyöhön perehtyneenä henkilönä professori Ziegler tietää, että nykyinen järjestelmä, jonka puitteissa avustetaan salaa pöydän alitse joitakin armoitettuja urheilutähtiä, ei vastaa sen paremmin urheilevan nuorison toivomuksia kuin maamme urheilutoiminnan yleistarvettakaan. : Mutta (}ntarion^^^n osoittanut suorastaan vihamielisyyttä urheilutoiminnan edistämistä koskeviin iseikkoihin. ' Ottakaamme esimerkiksi vaikka koulut. Sodanjälkeisinä vuosina : conOntarion maakuntah vähentänyt jatkuvasti osuuttaan uusien Vkoulujen rakennuskustannusten maksussa/Toisaalta väestön jatku- 'vaiiilisääntymisen johdosta t a^ joukkomitassa uusia kouluja ja vanhojen koulujen laajentamista. Mutta nykyinen toryhallitus on määritellyt koulujen urheilusalit "ylellisyydeksi" (frills), joiden ra-kentamfeesta johtuvat kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kun- : tien kannettaviksi. Ja" kun kaikki kunnat ovat köyhiä ktiln kirkoUr erotat -—! kiitos siitäkin' maakuntahallituksen epäoikeudenmukaiselle ohjelmalle r - niin tulokseksi'&aadaan, että monista nyt rakennetta- 'M^ tai jos ne kaikesta -ihuoUnutta rakennetaan, ne tehdään niin^^^p^^^ : 'lähimainkaan tarftöitustaätl. Toliin'sanw^ . voimi^teljuMlien'raise V;il.«^ii.<€kee entistä vaikeamn»aksinousw \:iujbfeUutoimibtaan osaUisturhisei|. Tämä siitäkin huolimatta,.vaikka näiden; kouliljen rakentaminen' jää juuri nyt ^kpuldssar olevieri lasten I f^alBettayaksi,'iillä kaikki Ontarion koulut i:aVennel[iäan, nyt velkal-jpä^ omaila, mikä on maksettava takaisin 20 vuoden kuluttua. • Käytännöllisesti 'katsoen tämä tarkoittaa, että miljoonan dollaria maksavasta koulurakennuksesta joudutaan- korkomenot huomioonottaen maksamaan ?1,600,000 ja leijonan osuus siitä Jää juuri nyt koulussa olevien lasten maksettavaksi — vaikka heiltä kielletäänkin nyt voimistelusalien käyttömahdollisuus. >rJuuri näitä seikkoja silmälläpitäen professori Ziegler arvosteli •hyvin terävästi toryhallituksen opetusministeri Dunlopia "frill-ohjel-masta" minkä mukaan voimistelusalit edustavat muka "ylellisyyttä" vielä herran vuonna 1955! Me olemme vakuuttuneita siitä, että Ontarion väestön valtavan ^ suuri enemmistö yhtyisi professori Zieglerin arvosteluun, jos se saisi i todelliset tiedot siitä, miten kylmäkiskoisesti, välinpitämättömästi ja ; _ tuomittavasti nykyinen toryhallitus suhtautuu nuorison urheilumah- ^ dollsuuksiin. Urheilijain ja urheilun ystävien sietää pitää nämä seikat mielessään lähesty vien maakuntavaalien aikana.: SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Erfk UofUkk», Port ArTnurista. täytti maanantaina, huhtikuun 11 piaä 76 vuotta,' Hewa Lappalainen, Pott Arthurista täjrtti maanantaina, huhtjQuiun U pnä 76 vuotta. Mrt. Iflliaa BftaH. Lon$ Lo^e, täyttää perjantaina,. huhtiJcuun 15 pnä 94 vuotta. vniUap loafckola, Wef^t£xs Co.nner täyOdä^^^j^rJantaina; : h u h ^ 15 pni'65^i^9Ötte.--•'••^^^ " "f • • < lohn|;Kopl^tm,;Wllcox £ake, Ont «t4yttl'?ÄUs5?uvn 29.-päivänä 75 isun-jMmtaM:;^| lit^|S|^|^ 17 pnä 60 vuotta: ^ ^yiiafeflöfoiev^^ Ja tuttavain onnentoivotuksiin,' ronjois-i^nt. riKKuuuct Kifj, Oscar B«!r wmwntulon Ja rapauttaisi heidät iHudÄon Bay-yhtiön turmiollisesta PohjoiB-Ontarion rittaudet . ovat > jjoujouksesta. aavistamattomia — mutta näitä rik-kaukda ei kehitetä. HAATAIOUSMAIIDCOXIiitXDET ' Monien vut^slsatojen ajan aen Jäl- PoiJjolsen njahdoUlsutxdet ovat niin keen J(un valkoiset valloittajat saa-' monipuoliset ja rajattomat, että on puivat uuteen maalimaan, pidettiin vaikea edes luetella niitä- Poh Jois^Ontariot;» arvottomanaaluee- Ottakaamme erimerkiksi maata* Kysyfflyksiä ja vastauksia TESTAMENTISTA Kysymys: Minä tein äskettäin testamentin lakimiehen avustamana mutta kun asiaiiirja oli valmis niin lakimies el antanutkaan testamenttia minulle vaan sanoi tallettavansa sen kas:a^icaapissaan. M^nä haluaisin tie-r tää onko hänellä oiiceus pitää haUus-saan minun testamenttini, — Vanha nainen. VasUtiis: ; Te saatte tehdä testa-menttlnne kanssa kuten te itse ha-hiatte. Voitte pitää sen missä haluatte tai luovuttaa sen säilytettä;väksi sellaiselle henkilölle, johon luotatte. (Monet lakimiehet aaattavat muitta puheitta pitää laatimansa testamentin hallussaan testamentin tekijän kuolemaan saaikka, varsinkin sellaisissa tapauksissa, että testamentin tekir Jät ovat ollieet aikals&mminkm teke^ mlsissä saman lakimiehen kamjja; Monet heistä tekevät sen vielä siinä tojvossa; että he saavat testamentin tekijän kuoleman jälkeen testamenttia Jcoskevat lailliset asiat ajettavaik-seen. Te voitte siis vaatia testameatJn pois laklmieheltä Jo.'( sitä ha.uatte ia iällyttöä sitä missä tahansa, •j&j' entinen testamenf'. ei tyydytä teitä voitte milloin taucnsj teettää tai.:laatia uuden testamentin, hiikä tekee ai'kaL't7mmin laaditun mitättö-; maksi. na, missä ölJ vain kiveä Jä metsää. | lou», Jota on eniten aliarvioitu. Huhut Mitä muiit «anovat UUOLESTCMISEN AIHETTA KEROAKSI " 'Höman Events" huomauttaa, että Yhdysvaltain eräät sotlaalliset huo? mioitsljat ovat vähän pettyneitä NeuvöstolUton marsalkkoihin nähden." "He pelkäävät, että punaisten väitetty hyökkäysuhka Pormosan salmella peruutetaan ja niinmuodoin Kiinan punaisten murskaamismah dolllsuxjs menetetään tai se siirtyy •tuonnemmaksi." •He siis haluavat sotaa, toista Pearl Harborla? • (Kuinka hulluja' voivat ihmiset olla atomUcaudella! — Dorothy Thompson, maa-llsk. 28. pnä. : Pulinaanko sitten hampaat naulaan? . 'Kuten on lehtemme julkaisemissa uutis-; ja paikkakuntakirjeissä' kerrottu, qn väestömme laajoissa piireissä suurta huolestuneisuutta siitäi mitä tapahtuu niille tuhansille ja tuhansille työttömille,. Jotka r ovat saaneet ns. .''hätätila-avustusta'', minkä jakaminen päättyy huomenna, huhtikuun 15. päivänä. Tätä 'hätätila-avustusta" annetaan vuoden alusta huhtikuun 15. , päivään mennessä niille työttömille, jotka ovat sitä ennen loppuunku-luttaneet työttömyysvakuutusmaksunsa. Kysymys on siis pitkän aikaa •työttöminä oll»ista henkilöistä, jotka ovat ehkä kaikkein kipeimmin • avustuksen tarpeessa. Mutta vaikka liittohallitukselta on anottu, pyydetty ja vaadittu, että tätä "hätätila-avustusta annettaisiin edelleen-kui, työministeri Milton F. Gregg on kuuri kuin kivi ja kieltäytyy jatkamasta näiden vastoin omaa tahtoaan työttömien armeijaan heitettyjen ihmisten avustamista. .On arvioitu, että tätä '•hätätila-avustusta'''annetaan tällä kertaa yli 130,000 työttömälle — mutta huomisen jälkeen näiden tuhansien työttömien täytyy tulla toimeen omillaan, mikä tarkoittaa sitä, että he saavat panna "hampaansa naulaan", sillä luvattuja ja paljon mainostettuja !'kesätöitä" el ole vielä missään saatavissa — ja Canadan työttömien lukumäärä ylittää vieläkin 600,000. Jos näille "hätätila-avustusta" nauttineille työläisille ei varata jotakin turvaa, niin heidän avustuksensa lopettaminen aiheuttaa sa-nolnkiivaamatonta inhimillistä kärsimystä. Me olemme kuulleet, miten ;epätoivon valtaan joutuneet työttömät 'perheitten päät" ovat jättäneet kotinsa -^hyljänneet vaimonsa jä lapsensa, jotta heidän rak- »Jkaimpansa voisivat saada kuntien avustusta. Me olemme lukeneet : ;.miten työttömät työläiset ovat tehneet joitakin pikkunäpistelyjä van-riiikilaan päästäkseen siinä mielessä, että kunnanhallintojen täytyj' ryh- .;,tyä elättämään heidän perheitään. Me olemme kuulleet, miten äiti on i^jrrrttänyt tehdä itsemurhan sen vuoksi kun hän ei voi työttömyyden •johdosta huolehtia lapsistaan. •r Tätä kurjuuden ja inhimillisen kärsimyksen luetteloa voitaisiin ..^.jatkaa paljon pidemmälle. Mutta jos näiltä tuhansilta työttömiltä nyt 4^-wIkielletään"hätätila-avustus", kuten on aikomus, silloin heitetään taas ^ 'I;Jukem3ton määrä isiä, äitejä ja lapsia sellaiseen epätoivon tilaan, että ,-he eivät voi olla vastuussa läheskään kaikesta sihä mitä he tekevät. Meidän mielestämme olisi tätä hätätila-avustusta annettava sii- *^^hen asti kunnes on löydet^ty työmahdollisuuksia kaikille työtä haluamille., Samalla kertaa liitto- ja maakuntahallitusten konferenssia suun- UUSI "ENNÄTYS" New York. — Jaltan asiakirjoista käytävä väittely on naurettavaa. Nykyaikaisen henkilökohtaisen diplomatian huoleatuttajvana ikuvana näls.tä asiakirjoista el paljastu mitään-uusia historiallisia totuuksia eikä niiden julkaiseminen auttanut mitään asiaa, paitsi sen. että Amerikan .vaikutusvalta yleensä.ja eracoisesti mr. Dul-lesln arvovalta laski entistä ailhalsem-paan tasoon . : . —Dorothy Thompspn. Toinenkin yhtiö haaveilee luonnon-kaasun putkilinjaa Ott3wa. — Westcoast Transmission Company on Jättänyt parlamentille anomuksen, että sen sallittaisiin laa-? jentaa toimintansa British Columbian Ja Albertan maakunniista Saskatche-wanin, Manltoban, Ontarion ja Quebec maakuntiin. Anomuksen käsite- 'tään merkitsevän sitä, että tämä yhtiö oliol halukas rakennuttamaan luonnonkaasun putkijohtollnjan A l - bertasta Itä-Canadaan. Kuten tiedetään on Trans-Canada Pipe Lines L i mited suunnitellut .samanlaisen putr kljohtollnjan rakennuttamista, mutta on toitalseksl epäonnistunut suunnitelmiensa raholttamisyrltyksissä. Trans-Canada-yhtlö oli pyytänyt Joku aika sitten hallltuQcsen apua hank-kelttem »! rahoittamiseen, mutta epäonnistui siinä kun .se ei suostunut vaatimukseen, että hallituksen lainaamat varat voitaisiin muuttaa ajanoloon Trans-Canada-yhtlön osakkeiksi. Joten yhtiö olisi joutunut sitä tietä halllluksen kontrolloimaksi Ja omls- Vielä 1930-luvulla kutsuttiin : tätä aluetta Und|ksi-Ontarioksi. vaikka tosiasiassa «en historia on /vanhempaa'kuin Etelä-Ontarion. Varhaisimpien aikojen retkeilijät Ja turklskaupplaat tunsivat tämän alueen 4o !vuosisatoja £itt«n. :!Mutta Hudson Bay^yhtiöti^ edeltänyt^ybtlö. saatuaan kontrolliinsa kauppaoikeudet, vastusti näiden alueiden tutkimilta. Yhtiön tuxkJskauppiaat; eivät itsekään kulkeneet jQrvemmälle sydäii-maille. He tyytyivät kulkemaan Jokia myöten Ja vastustivat toisten l i i k i u - mlsta "heidän alueiUaan". Heitä kiinnosti ainoastaan turkiskauppa. Seikka, joka kuvaa heidän välinpitämättömyyttään, on se.: että yhtiöllä on ollut 250 vuotta menestyksellisiä kauppakeskuksia James-lah-deUa, mutta slUä ajalla eivät ole pitäneet minkäänlaisia tilastoja vuoroveden laskusta Ja noususta ja eivät ole valmistaneet merenkulkukarttoja. Vielä vuonna 1900 Ontarion pohjoisosa CPR:n rautatien pohjoispuor lella oli melkein kokonaan tuntematonta. Sinä vuonna Ontarion hallitus hyväksyi laajan tutkimussuunnitelman. Senjälkeen alkoi kehitysvaihe, joka levisi aaltomaisesti. Tämän ,ke-hitysvaiheen huippu saavutettUn toisen maailmansodan aikana, mutta senjälkeen on Prostirt hallituksen toimesta viety kehitystä toiseen suuntaan HJyymällä rikkaudet; polkuhinnoista . yhdysvaltalaisille piireille. Pohjols-Ontarion kehitysmahdollisuuksia ei ole vasta kuiii pinnallir sestlkoskettUi SeUainen halUtus, Joka palvelee Canadan todellisia etuja, voisi käyttää sen rajattomia rikkauksia aloittaakseen kehitysvaiheen, joka tekisi Canadasta yhden johtavim-man teollisuusmaan maailmassa., MERISATAMA Viime^vuoslsadan vaihteessa Ontariota huolestutti merisataman puute. Vuonna 1932 Temiskamlng and Northern Ontario Rallwayn valmistuttua Mooseneehen. merisatama|i toive toteutui. Mutta Joensuun ruoppaaminen Ja syventäminen; joka oUsl ollut- varsin ykslhkeftalnen tehtävä, /jätettiin tekemättä. Suoritettuja tutkimuksia koskevat raportit Uästä asiasta-^n sopivasti unohdettu. -Mooseneen satamassa-voisi olla kas liikenne kuusi kuukautta yuodesr sa. mikä'-onverratliävlssa moni^i maailmankuuluihin satamiin. Ontario on merenranlamaakunta. Sillä ei ole ainoastaan merisatama Mooiscneessa, vaan sen lisäksi maakunta voisi kehittää menestyksellisen kalatalouden Hudson- Ja Jamesr lahdilla. Liittohallitus on yhden tiftr kimusretken perusteella tullut johtopäätökseen, että kalastus näillä vesillä ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta monet muut asiantuntijat välttävät asian olevan toisin. , Viime vuosisadan vaihteessa äuun-" rilteltUn Jatkaa Quebecista Lake St.' Johnin rautatietä James-lahdelle juuri kalastusta sihnälläpltäen. Vuonna . 1933 TNO rautatieyhtiön insinööri W. «.Maher eräässä tutkimus-- raportissaan kirjoitti: . . purotrour tujä ja siikoja löytää kaikkialta. MutA ta lahden pohjoisosassa kalastus paranee ja merltroutuja (lohia) on havaittavissa niin runsaasti, että yksistään sen perusteella voisi lahdesta kehittyä mantereeemme Johtavimpia kalakeskuksla." Liittohallituksen vuonna 1914 toimitettu tutkinto korosti siikojen tärkeyttä kalatalouden' perustaksi. Samassa raportissa osoitetaan myös mahdollisuus kehittää, kalasäilyke-teollisuus, jonka perustana olisi eräs siian sukulaiskala. Liittovaltion kalastusministeriö a l kaa käsittämään, että tällaisia mahdollisuuksia on olemassa; Viime heinäkuussa sain kalastusministeriöltä tiedon, että Jäämerellä toimitetaan kalastuskokeitä Ja että mahdollisesti että Pohjois-Ontariossa ei ole muuta kuin paljaita:kalliolta, m;ssä on alituinen hallan vaara, tulisi kerta kaikkiaan osoittaa paikkansapitämättö-miksi. Nämä huhut öyat alkuisin niiltä miehiltä. Joiden tehtävänä oli etsiä kultaa,: Todellisuus on : »ivan toista. On hyvin kyseenalaista, että edes 40 prosenttia Pohjois-Ontario.<ita 'on kivistä Ja ainakin savi vyöhykkeellä, mikä; käsitläävie miljoonaa eekkeriä, on vähän kiveä. Rarinil^otasangolla ei löydy lainkaan kiveä. Se on vanha; merienpohja, Jozsa saven päällä on kahdesta kymmenen jalkaan suoperäistä mustaa :multaa. Ainoastaan jokien varsilla, missä vesi on syövyttänyt maan, näkyy peruskallio. Silika-hiekan j a kalkkikiven runsaat esiintymät joidenkin jokien varsilla ovat osoituksina tästä ; kuivuneesta merestä. Tobolskln maakunta Siperiassa sijaitsee 55 ja. 70 pohjoisleveysasteen välillä. Sen väkiluku nousee yli kahden miljoonan. Siellä kasvatetaan vehnää, oliraa, ruista sekä kauraa ja vointuotanto on huomattava. Rautatien päässä sijaitseva Moosonee on vahan pohjoiseen 51 pohjoisleveysas-teesta. Vuoden keskimääräinen lämpö on 58.5 P., kun Edmontonissa vastaava luku on 59.1. Edmontonin ympäristöllä ei ole lainkaan metsiä kun sensijaan Moosenee on kokonaan sankan metsän ympäröimä, - ja on tunnettu tosiasia, että metsät aiheuttavat kylmemmän sään. Nykyisin tämän alueen ' asukkaat kasvattavat karjalleen >ohraä ja omia tarpeita varten perunaa, salaattia, sipulia Ja vieläpä maissia; sekä tomaattia. Savivyöhykkeestämme puhuttaessa on huomlotava, että se sijaitsee 49. le-" veysasteella. mikä on <Winnipegistä etelään. Ilmasto on myöskin verrattavissa. Sen mukaan kun maa raivataan, ja kuivaj^n, muuttuvat myös- I eavivyöbykkeen asukkaat ovat jo huomioineet eäasuhteissa muutella, vaikka aluetta on varsin vähän kehi« tetty. POhJqls-Ontario on toikin puolin valmis uudisraivaajille. Se voisi helposti elättää 4 tai 5 kertaa suuremman tväestön.. Verrattuna muBiin alueisiin, jotjca on avattu uudisasukkaita varten, on tämä alue varsin edullisessa asemassa. Sen läpi kulkee maantie^ ja teiden rakennukseen tarvittavia aineita on helposti saata-visza, siellä on hyvä rautatiepalvelu ja nykyiset kauppalat muodostuisivat kulutusr ja kauppakeskuksiksi. iMutta nälkavuc^len aikaisia tapaa, JoUqiii^ sinne kuljetettiin työttömiä perheitä^ ja heille annettiin: muutama kana, lehmä Ja työkaluja, ei pidä toistua.. SOTILAIDEN ISÄNNÖIMÄ ' Ehkä syy, miksi hallitus; el halua kehittää asutusta savi vyöhykkeelle, on siinä, että siellä on Yhdysvaltain lentovoimla. Yhdysvaltain lentqyoi-ir. at ehkä pelkäävät; että canadalaiset '•talonpojat'* olisivat heidän joukkojensa tiellä, joitten mlehlttämänä •pohjoinen alue on nyt. Savivyöhyke on samalla tasolla kuin Pinetree radar linja; joka on Yhdysvaltain rakentama ja myöskin heidän hallussaan tällä alueella:: . Yhdysvaltain lentovoimien Joukoille on annettu määräykset olla niin; etteivät herätä erikoista huomiota. Alueella ei näy sotilaspukuja, vaikka he asuvat kaikissa alueen kauppaloissa Kirkland Lakella. Ra-more& sa. Mathesonlssa ja Timminsis-sä. Pinetree radar-UnJan tärkein kohta täällä on ^lähellä iRamorea sijaitseva hälytysasema. Asema on s i joitettu korkealle mäelle ja on se nähtävissä monien mailien, päähän. Varsinkin Ramoreri asukkaat ovat pahoillaan siltä, että heiltä on kiel-, letty. kulku monia neliömailia käsittävällä ageman ympäröivällä alueella; mikä on e%stetty aidalla.MHeidän mielipiteensä Ilmaisee hyvin useampien asukkaiden kirjoittajalle tekemä huomautus: 'Se on suunnattu väärään su^ntaan^ (Aseman havaintolaitteet on suunnattu vain pohjoista kohti.) Jänkkien pallojoukkueella on vielä voittamatta yksikään peli Ija pelatessaan heitä tervehditään huu- Toronto, — m i l ä pidetyt CCF:n maafcuntakokouksessa hyväksyttiin vaatimus, että Toronton yliopiston Johto»! «iUysl: kansanvaltaistettava sir. ten. että rikkaus ei olisi edellytyksenä yliopiston halhntoneuvoTton-jäsenten valinnassa. ;33:(d:ouk$essa tor dettUn. että yllopteton.johdossa on nyt pieni ketään edustamaton ryhmä rUckaita^Iiikemlehlä, Asiaa koskevan päätöslauselman olivat esittäneet mainitun ylloii(iston opiskelijat. . BADTAA IA TEBXSTÄ Joitakhi vHkkoJa sitten löydettiin savlvyöhykkeen liepeeltä noin 30 mailin etäisyydestä Kapuskasingista rau-taesiintymä. 1 Vaikka tutkimustöitä ei ole vielä laajalti suoritettu, alku-tutkinnot osoittavat, että kyssroyk-sessä on laaja rautaesilntymä, Jonka rautapitoisuus on yli 50 prosenttia. •Tästä .avautuu pohjoiseen terästeollisuuden .kehitysmahdollisuus. Jolla olisi edullinen sijainti marklänol-hln nähden ja olisi lähellä yli mantereen kulkevaa rautatietä. Sen lisäksi voisi pohjoisessa sijaitseva teräsr teollisuus, käyttää raaka-aineeksi Boston Creekin malmia sekä Hudson-lahden Belcher-saaren malmia. Kapuskaslngin alueelle olisi edulli- Terästeollisuuden perustamisella suuksia myöskin muihin teräksen valmistuksessa tarvittavien aineiden santiin nähden. Posliiniteolllsuuden sivutuotteena tulisi riittävästi silika-hiekkaa. ^ Keuhkoku miehen Juo ritet:uaan i "Oletan, c soitatte ita trumenttia.' ••Alvan'n: : "Se selitti 'Keuhkonju k-orkuäpää jostakin epi sesta. Mini soitatte?" "Harmoni N( Mies yrit slakseen ml tänyt tUant meln hän ? •*Ha-haluati tuhlaamlses :''S:yllä va 'Tar-tark mautti kosi ' E i se ii Cochranesta pohjoiseen lähellä rautatietä on laajat. saviesiintymät, jotka on arvostettu paremmaksi kuin ulkomailta tU9tu savi. Tämä savi kelpaisi mainiosti tulenkestävien tillien valmistamiseen, uunien vuoraukseen, ruukiastioiden. tekoon ja pesuammei-den valmistukseen. kin I sääsuhteet. Jotkut »'vanhemmat doilla:"Menkää kotiin jänklt" tulevaisuudessa tapahtuu uutta kehitystä kalastuksen suhteen Hudson-lahdella. Pohjoisalueemme eskimoiden Ja i n tiaanien tulevaisuus voisi olla riippuvainen <kalatalouden kehityksestä. Kalastus tarjoaisi heille itsenäisen Vaahteran mahla juoksee taas ja sitä kerätään suuret määrät Ontarion ja Quebecin metsistä. Vaahteramnahlaa on Canadassa kerätty sukupolvien Vajat, mutta kuten kuvasta näkyy, tänoäkin "teollisuusala" modernisoituu — Isoisän käslporan tilalle tulee konevoimalla käyvät porat. ,Kuva otettu Vivian metsästä Ontariossa. KULTA JA URAANI Kulta on tähän asti ollut teollisuuden perustana pohjoisessa. Ainoastaan Etelä-Afrikka kapitalistisessa maalimassa tuottaa enemmän kultaa kuin Ontario. . Mutta nykyisin kaivosmiehet ovat kansallisen Ja maakunnallisen kulta-; teollisuutta lamaantavan politiikan uhreina. Monet kaivannoista on suljettu ja sadat kaivosmiehet ovat menettäneet työpaikkansa; ja samalla hallitus on. apurahoilla taannut kaivosyhtiöiden voitot. Uraania, joka on vielä arvokkaampaa kuin kulta, on löydetty runsaasti jBlind,RJverin:alueelta* Huron*järven pchjolspuolelta.^/^eh koritfblU "ja Ite-hittämineij on newyorkllaIsen raha-pösön^' iAilW4a.ii; / \ ,'1/; Varsinkin Abltibi- • Ja Matagami-joklen varsilla on- laajalti ruskohiiltä, jonka kehittäminen on- vuosia ollut poliittisena jalkapallona. Tosiasia on, että se on ainakin yhtä hyvää kuin Estevanin- nukohiili. jota, käytetään Jaajalti; Ontarion kalvosministeriö ^on ilmoittanut, että siitä voidaan valmistaa yhtä hyviä, hilliprikettiä. ;kuin Saskatchewanin ruskohiilestä. Eräs tärkeä pohjoisen luonnon rikkauksista ^on kipsiesiintymät fMoose River Crossingissa Mooseneen kulkevan rautatien varrella,. Tämän kipsl-esilntymän on havaittu olevan ainakin 400 jalkaa syvä, 20 mailla leveä ja 200 mailla pitkä. Kun ottaa huomioon pohjoisen puu- ja paperiteollisuuden,, on^ tällä kipsiesilntymällä hyvin tärkeä taloudellinen merkitys. Sen lisäksi, että siitä voitaisiin valmistaa rappia ja multa rakennustarpeita, voisi sitä käyttää sementin valmistuksessa, lannoitteena Ja moneen muiihun tarkoitukseen. Moose Hiver laakson kalkkikivi on mainiota sementin valmistuksessa ja sitä voisi käyttää kalkin valmistamiseen, - laimoitteena, sekä kemikaali-paperi- ja metalliteollisuuksissa. New IJ£keardln lähellä on myöskin laajat kalkkikiviesiintymät. ei ole^ sanoi ivashingt lakuuntelun tajahuoneei telussa Joki puhelinkesk ka elektrooi kuuntelijat- Iäisenkin F heillä ei oi teyttä; Kai lakuuntelljo selville. T£ tias Bemat Ja hänen h tean puheei puhelinkesk Yhdysvalloi limaisen la: Mr. Spin kieltäytynyt puhelinta J voidaan seu la elektroor tään yhteyi Jotka voida: kuin ikyetäi tähtäimellä sitty vielä i jtääy^t käst huoneiden £ neksi nämä tavat eivät nettuja slU harvojen ti( 262 kar Canada! - Ottawa. karkoitettii henkilöä, t huoneelle J Viikolla. D, 130 Henkii menneisyyc terveydelUf ta että ollv tomasti, 19 tuneet hu "muista sj kana lähe huollettavi: Karkoite tanniaan,' Ford M Toronto. nada on il: täliän kav :voJsen pää pitäisi olla luessa. R vielä mää] Steinbeckin tuomio Juudaksista tamaksl yritykseksi. Tämän kielteisen kannan cmakarjmisen Ilmoitetaan Johtuneen siltä, että ne yhdysvaltalaiset rahamiehet. Joiden hallussa on Albertan luonnonkaasulähteet, ovat kieltäytyneet «nyymästä kaasuaan sellaiselle yritykselle. Joka olisi ajanoloon Joutunut valtion omistamaksi yritykseksi. (Mikäli W«stcoast Transmla^ion Companyn anomus on kysymyksessä on se esitetty parlamentille lilan myöhään. Toslaalta todetaan, että alahuoneen tyj)järjestiy.svalkjkunnalla on oikeus saattaa anomus käsittelyn alalr seksi. Jos aj filtä haluaa. nitehaessa olisi välttämätöntä panna työttömien avustuskysymys työjärjestyksen, yläpäähän. Selvää nimittäin on, että köyhdytetyt kunnat eivät voi pitkää aikaa työttömiä avustaa. Edesvastuu kuuluu pääasiassa liitto- ja maakuntahallituksille — jotka ovat tähän mennessä kiertäneet vastuuvelvollisuuttaan kuin kissa kuumaa puuroa. -Puhuen Yhdysvaltain nykyisestä Umianto-raketista — Jonka seurauk^ sesta ovat tuhannet amerikkalaiset menettäneet työpaikkansa ja sadat muut joutuneet tiilenpäitä lukemaan — maailmankuulu kirjailija John Steinbeck sanoo Saturday Review-nl-misessä kirja-arvostduJulkaisun huhtikuun toisen päivän artikkelissaan, että kaikki'/ammatti-llmiantajain todistukset on tarkistettava vanhanaU Itäisten todistuismääritelmlen perus,-; teellä". .i. Tämä sellaisenajoi-kuvaa rajan eteläpuolella nousevaavtervettä» suuttumusta hallituksen köiittämää Ja kasvattamaa ilmiantajaln "ammattikuntaa'' kohtaan. Merkillepantavaa muuten on, että koko tuo pdlätty ja halveksittava 11^ mlantajaln ammattikunta on joutumassa kokonaan kestämättömään asemaan. Kolme ammattitodistajaa — Harvey Matusow. mrs. Marie Natvig Ja Lyle Wats"on ova t J ulklsestl tunnustaneet, että todistaessaan muita amerikkalaisia vastaan siitä, että he omaavat muka "vääriä ajatuksia", he ovatehdoln I tahdoin valehdelleet. Sen lisäksi on paljastunut, että esimerkiksi Matt Ovetic-nlminen "suuruus'. joka on ollut Yhdysvaltain hallituksen yhtenä päätodistajana kymmeniä kansalaisia vastaan on ollut samanaikaisesti Pittsburghin sairaalan mielisaifalden osaston potilaana — että hän" ori "kröorUllhjen alkoholisti". Joka sairastaa'vissinlaisia neuroottisia tauteja. ' Tämä samainen Cyetlc on esiintynyt Yhdysvaltain ohranan • (PBi:n) päätodistajana keskl-lännellä Ja hänen, "bdlstuksensa'* perusteella on menettänyt satakin amerikkalaista työmaansa yhden ainoan kuukauden aikana. Antakaamme ArtShleldsin kertoa Cvetlcin suuruudesta: " H ä n (Cvetic) todisti, lähes viides-säkymmenessä noitajahtikuulustelus-sa..: •. ••••• , ,•• •,'•-. :";• "Miehiä kiskaistiin irti heidän perheistään karkoitusmääräysten perusteella kun Cvetic osoittiheltä sormellaan. Opettajia erotettita toimestaan. Leskivaimolta klellettUn avustus. Pittsburghin Juutalaisten toimipaikka suljettiin. Hänen kuusi uhriaan sai yhteenlaskien 80 vuoden vankilatuomion. : "Tähän sisältyy 25-vuoden vankilatuomio. Joka annettiin plttsburghilai-selle kommunistijohtajalle Steve Nelsonille Ja Jim Dolsenllle. Ben Carreathers, rakastettu neeke-: rijohtaja sekä kommunistijohtajat Bill Albertson Ja Irv Weisman salvat Smith lain alaisessa kuulustelussa viiden vuoden tuomion Cvetlcin todistuksen Jälkeen. "Ja Louisevlllessa, Ky;; sai sanomalehtimies Carl Braden 15.vuoden vankilatuomion Cvetlcin todistuksen j ä l keen." , Mutta nyt on paljastunut, että kaiken tämän-aikaa FBl-ji päätodistajana esiintynyt mies on lovoniilllsta Juoppohulluutta sairastava mies. Jota on 'hoidettu Pittsburghin sairaalan mielenvikaisten osastolla! EI siis ole Ihme vaikka hyvää tarkoittavien amerikkalaisten • keskuudesta rupeaa nousemaan heidän puo-liieyhteyksistään huolimiatta sellaisia rohkeita kansalaisia, kuin esimerkiksi Steinbeck. Jotka vaativat maansa ja valtionsa kunnian nimissä koko ilmiantajaln "ammattikunnan" lopettamista. ^ 'Pinnallisesti katsoen tuntuu suorastaan tyrmistyttävältä ajatella sitä. että nUksl amerikkalaiset ovat näin kauan sietäneet tätä tirjkkijaln Ja i l miantajaln likaista "ammattikuntaa»'. Mutta meidän tulee muistaa, että terrori on'ollut siksi kova. että monet amerikkalaiset ovat olleet mieluimmin vaiti kuin puhuvat sellaista, minkä Johdosta j< "todistaa" sanottu, ;£ to" on.mei tä ja pah lella. Sitäpait' amerikkalj että he p nuotasta, Iitaan käs 'kommunli Mutta"! muissa f a kin ovatv <tri • Oppi saaneet k< loin turv) riistetään: maila 'he ammatti-i vasti laaj Onhan se] set väärät tyydyttää Jiä. Onk syytöksiä' "uutta to< takaa Juu ion. Ja:}( hän tärvi voiset ral: ihlseen' Ji seen'kute se panee' vitukselll! Juuri ti beck seli a i ^ a t t l - voida usli o,vff •-.X. oU!'}
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 14, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-04-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550414 |
Description
| Title | 1955-04-14-03 |
| OCR text |
VAPAUS
MUM»a Sfor. «S» 2917, -J>tttlwrtetd
i t «eeond d a » naU bf tb» Fo»(
OCDee OoniftncDt, Otttn. Pub-
Xksnktoyi «ad Sattntf»]» bj v«pus
nuUabliv C t o n i M i v l ^ 100*102
roefiiao»: Ba$. OtSoe OB, 44»i
S.8akaL gflttorW>fiMnnfl MiiUng
Km St. Wi„ eväbaxr, OaU Caaadk.
llfe.7«Ptltlb«m
Tb4lsf>tloiM: 1 fk. tm 0 kk, 4A»
IfffcM0ekk.4.76
- 1 * * **
Jm
va ajatus
Vaätfen inaakuota^UituJcselta enemmän avustusta urbeilutoi-ininnan^
edistämisen, hyvkksi, Westem Ontarion yliopiston fyysllisen >
opetulöin johtaja, professori Earl F. Ziegl^r sianot viime maanäntaiiia
Torontossa pitämänsä.puheen yhteydessä^,että CanailaÄ.ylJ^isto-jen
pitäfer-"*"- :..«.:-*- *—• —-tmj tiJf-Lj-.-^-j
annetaan
<'5ieid^^iitäyt^|iio|)uä/urheili salaisesta ayiistäi^stj^'*^!
sanoi professori Zieg^er, "Mikä on tärkeämpää kuin pojan reheiifeyys?"
Pankaamme urheilijoiden avustaminen pöydälle, eikä pöydän alle.
Minkälaista laitosta me todella hoidamme ^ laitonta uhkapdipaik-kaako?,?'
^
kiinnittää aivan liian vähän huomioa amatööriurheilun edistämiseen
ja sen johdosta on kehittynyt tilanne, missä yliopistot -—ja nekin
V ^'liikeperiaatteiden" kannustamina — antavat pöydän alitse salaista
avustusta joillekin armoitetuille urheilijoille ja-jalkapallbpelureille.
• Eikö olbi tuhannesti parempi, että maakuntahallitus — yhdessä
• Jiittohallituksen 'kanssa — luovuttaisi .vuosittain vissit rahaisummät
yliopistoille, kansakouluille ja karkille urheiluseuroille amatööriurheilun
kehittämistä ja edistämistä varten? Siten varattasiin urheilumahdollisuudet
suurille joukoille ja mitä suuremmat nuorisojoukot voitai-rsiin
kiinnittää: urheilutoimintaan, sitä enemmän ja nopeammin nousisi
myös "tähtiurheilijoita", jotka voisivat kunnialla puolustaa maam-
^me^värejakansainvälisissä urheilukilpailuissa aina olympiakisoja myöten.
Fyysilliseen kasvatustyöhön perehtyneenä henkilönä professori
Ziegler tietää, että nykyinen järjestelmä, jonka puitteissa avustetaan
salaa pöydän alitse joitakin armoitettuja urheilutähtiä, ei vastaa sen
paremmin urheilevan nuorison toivomuksia kuin maamme urheilutoiminnan
yleistarvettakaan.
: Mutta (}ntarion^^^n osoittanut suorastaan
vihamielisyyttä urheilutoiminnan edistämistä koskeviin iseikkoihin.
' Ottakaamme esimerkiksi vaikka koulut. Sodanjälkeisinä vuosina
: conOntarion maakuntah vähentänyt jatkuvasti osuuttaan uusien
Vkoulujen rakennuskustannusten maksussa/Toisaalta väestön jatku-
'vaiiilisääntymisen johdosta t a^ joukkomitassa uusia kouluja ja
vanhojen koulujen laajentamista. Mutta nykyinen toryhallitus on
määritellyt koulujen urheilusalit "ylellisyydeksi" (frills), joiden ra-kentamfeesta
johtuvat kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kun-
: tien kannettaviksi. Ja" kun kaikki kunnat ovat köyhiä ktiln kirkoUr
erotat -—! kiitos siitäkin' maakuntahallituksen epäoikeudenmukaiselle
ohjelmalle r - niin tulokseksi'&aadaan, että monista nyt rakennetta-
'M^ tai jos ne kaikesta
-ihuoUnutta rakennetaan, ne tehdään niin^^^p^^^
: 'lähimainkaan tarftöitustaätl. Toliin'sanw^
. voimi^teljuMlien'raise
V;il.«^ii.<€kee entistä vaikeamn»aksinousw
\:iujbfeUutoimibtaan osaUisturhisei|. Tämä siitäkin huolimatta,.vaikka
näiden; kouliljen rakentaminen' jää juuri nyt ^kpuldssar olevieri lasten
I f^alBettayaksi,'iillä kaikki Ontarion koulut i:aVennel[iäan, nyt velkal-jpä^
omaila, mikä on maksettava takaisin 20 vuoden kuluttua. •
Käytännöllisesti 'katsoen tämä tarkoittaa, että miljoonan dollaria
maksavasta koulurakennuksesta joudutaan- korkomenot huomioonottaen
maksamaan ?1,600,000 ja leijonan osuus siitä Jää juuri nyt koulussa
olevien lasten maksettavaksi — vaikka heiltä kielletäänkin nyt
voimistelusalien käyttömahdollisuus.
>rJuuri näitä seikkoja silmälläpitäen professori Ziegler arvosteli
•hyvin terävästi toryhallituksen opetusministeri Dunlopia "frill-ohjel-masta"
minkä mukaan voimistelusalit edustavat muka "ylellisyyttä"
vielä herran vuonna 1955!
Me olemme vakuuttuneita siitä, että Ontarion väestön valtavan
^ suuri enemmistö yhtyisi professori Zieglerin arvosteluun, jos se saisi
i todelliset tiedot siitä, miten kylmäkiskoisesti, välinpitämättömästi ja
; _ tuomittavasti nykyinen toryhallitus suhtautuu nuorison urheilumah-
^ dollsuuksiin. Urheilijain ja urheilun ystävien sietää pitää nämä seikat
mielessään lähesty vien maakuntavaalien aikana.:
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Erfk UofUkk», Port ArTnurista.
täytti maanantaina, huhtikuun 11 piaä
76 vuotta,'
Hewa Lappalainen, Pott Arthurista
täjrtti maanantaina, huhtjQuiun U pnä
76 vuotta.
Mrt. Iflliaa BftaH. Lon$ Lo^e, täyttää
perjantaina,. huhtiJcuun 15 pnä 94
vuotta.
vniUap loafckola, Wef^t£xs Co.nner
täyOdä^^^j^rJantaina; : h u h ^ 15
pni'65^i^9Ötte.--•'••^^^ " "f • •
< lohn|;Kopl^tm,;Wllcox £ake, Ont
«t4yttl'?ÄUs5?uvn 29.-päivänä 75
isun-jMmtaM:;^|
lit^|S|^|^ 17 pnä 60 vuotta:
^ ^yiiafeflöfoiev^^ Ja tuttavain
onnentoivotuksiin,'
ronjois-i^nt. riKKuuuct
Kifj, Oscar B«!r wmwntulon Ja rapauttaisi heidät
iHudÄon Bay-yhtiön turmiollisesta
PohjoiB-Ontarion rittaudet . ovat > jjoujouksesta.
aavistamattomia — mutta näitä rik-kaukda
ei kehitetä. HAATAIOUSMAIIDCOXIiitXDET '
Monien vut^slsatojen ajan aen Jäl- PoiJjolsen njahdoUlsutxdet ovat niin
keen J(un valkoiset valloittajat saa-' monipuoliset ja rajattomat, että on
puivat uuteen maalimaan, pidettiin vaikea edes luetella niitä-
Poh Jois^Ontariot;» arvottomanaaluee- Ottakaamme erimerkiksi maata*
Kysyfflyksiä ja
vastauksia
TESTAMENTISTA
Kysymys: Minä tein äskettäin testamentin
lakimiehen avustamana
mutta kun asiaiiirja oli valmis niin
lakimies el antanutkaan testamenttia
minulle vaan sanoi tallettavansa sen
kas:a^icaapissaan. M^nä haluaisin tie-r
tää onko hänellä oiiceus pitää haUus-saan
minun testamenttini, — Vanha
nainen.
VasUtiis: ; Te saatte tehdä testa-menttlnne
kanssa kuten te itse ha-hiatte.
Voitte pitää sen missä haluatte
tai luovuttaa sen säilytettä;väksi
sellaiselle henkilölle, johon luotatte.
(Monet lakimiehet aaattavat muitta
puheitta pitää laatimansa testamentin
hallussaan testamentin tekijän
kuolemaan saaikka, varsinkin sellaisissa
tapauksissa, että testamentin tekir
Jät ovat ollieet aikals&mminkm teke^
mlsissä saman lakimiehen kamjja;
Monet heistä tekevät sen vielä siinä
tojvossa; että he saavat testamentin
tekijän kuoleman jälkeen testamenttia
Jcoskevat lailliset asiat ajettavaik-seen.
Te voitte siis vaatia testameatJn
pois laklmieheltä Jo.'( sitä ha.uatte ia
iällyttöä sitä missä tahansa,
•j&j' entinen testamenf'. ei tyydytä
teitä voitte milloin taucnsj teettää
tai.:laatia uuden testamentin, hiikä
tekee ai'kaL't7mmin laaditun mitättö-;
maksi.
na, missä ölJ vain kiveä Jä metsää. | lou», Jota on eniten aliarvioitu. Huhut
Mitä muiit «anovat
UUOLESTCMISEN AIHETTA
KEROAKSI
" 'Höman Events" huomauttaa, että
Yhdysvaltain eräät sotlaalliset huo?
mioitsljat ovat vähän pettyneitä
NeuvöstolUton marsalkkoihin nähden."
"He pelkäävät, että punaisten
väitetty hyökkäysuhka Pormosan
salmella peruutetaan ja niinmuodoin
Kiinan punaisten murskaamismah
dolllsuxjs menetetään tai se siirtyy
•tuonnemmaksi."
•He siis haluavat sotaa, toista Pearl
Harborla?
• (Kuinka hulluja' voivat ihmiset olla
atomUcaudella!
— Dorothy Thompson, maa-llsk.
28. pnä.
: Pulinaanko sitten hampaat naulaan?
. 'Kuten on lehtemme julkaisemissa uutis-; ja paikkakuntakirjeissä'
kerrottu, qn väestömme laajoissa piireissä suurta huolestuneisuutta
siitäi mitä tapahtuu niille tuhansille ja tuhansille työttömille,. Jotka
r ovat saaneet ns. .''hätätila-avustusta'', minkä jakaminen päättyy huomenna,
huhtikuun 15. päivänä.
Tätä 'hätätila-avustusta" annetaan vuoden alusta huhtikuun 15.
, päivään mennessä niille työttömille, jotka ovat sitä ennen loppuunku-luttaneet
työttömyysvakuutusmaksunsa. Kysymys on siis pitkän aikaa
•työttöminä oll»ista henkilöistä, jotka ovat ehkä kaikkein kipeimmin
• avustuksen tarpeessa. Mutta vaikka liittohallitukselta on anottu, pyydetty
ja vaadittu, että tätä "hätätila-avustusta annettaisiin edelleen-kui,
työministeri Milton F. Gregg on kuuri kuin kivi ja kieltäytyy
jatkamasta näiden vastoin omaa tahtoaan työttömien armeijaan heitettyjen
ihmisten avustamista.
.On arvioitu, että tätä '•hätätila-avustusta'''annetaan tällä kertaa
yli 130,000 työttömälle — mutta huomisen jälkeen näiden tuhansien
työttömien täytyy tulla toimeen omillaan, mikä tarkoittaa sitä, että
he saavat panna "hampaansa naulaan", sillä luvattuja ja paljon mainostettuja
!'kesätöitä" el ole vielä missään saatavissa — ja Canadan
työttömien lukumäärä ylittää vieläkin 600,000.
Jos näille "hätätila-avustusta" nauttineille työläisille ei varata
jotakin turvaa, niin heidän avustuksensa lopettaminen aiheuttaa sa-nolnkiivaamatonta
inhimillistä kärsimystä. Me olemme kuulleet, miten
;epätoivon valtaan joutuneet työttömät 'perheitten päät" ovat jättäneet
kotinsa -^hyljänneet vaimonsa jä lapsensa, jotta heidän rak-
»Jkaimpansa voisivat saada kuntien avustusta. Me olemme lukeneet
: ;.miten työttömät työläiset ovat tehneet joitakin pikkunäpistelyjä van-riiikilaan
päästäkseen siinä mielessä, että kunnanhallintojen täytyj' ryh-
.;,tyä elättämään heidän perheitään. Me olemme kuulleet, miten äiti on
i^jrrrttänyt tehdä itsemurhan sen vuoksi kun hän ei voi työttömyyden
•johdosta huolehtia lapsistaan.
•r Tätä kurjuuden ja inhimillisen kärsimyksen luetteloa voitaisiin
..^.jatkaa paljon pidemmälle. Mutta jos näiltä tuhansilta työttömiltä nyt
4^-wIkielletään"hätätila-avustus", kuten on aikomus, silloin heitetään taas ^
'I;Jukem3ton määrä isiä, äitejä ja lapsia sellaiseen epätoivon tilaan, että
,-he eivät voi olla vastuussa läheskään kaikesta sihä mitä he tekevät.
Meidän mielestämme olisi tätä hätätila-avustusta annettava sii-
*^^hen asti kunnes on löydet^ty työmahdollisuuksia kaikille työtä haluamille.,
Samalla kertaa liitto- ja maakuntahallitusten konferenssia suun-
UUSI "ENNÄTYS"
New York. — Jaltan asiakirjoista
käytävä väittely on naurettavaa. Nykyaikaisen
henkilökohtaisen diplomatian
huoleatuttajvana ikuvana näls.tä
asiakirjoista el paljastu mitään-uusia
historiallisia totuuksia eikä niiden julkaiseminen
auttanut mitään asiaa,
paitsi sen. että Amerikan .vaikutusvalta
yleensä.ja eracoisesti mr. Dul-lesln
arvovalta laski entistä ailhalsem-paan
tasoon . : . —Dorothy Thompspn.
Toinenkin yhtiö
haaveilee luonnon-kaasun
putkilinjaa
Ott3wa. — Westcoast Transmission
Company on Jättänyt parlamentille
anomuksen, että sen sallittaisiin laa-?
jentaa toimintansa British Columbian
Ja Albertan maakunniista Saskatche-wanin,
Manltoban, Ontarion ja Quebec
maakuntiin. Anomuksen käsite-
'tään merkitsevän sitä, että tämä yhtiö
oliol halukas rakennuttamaan
luonnonkaasun putkijohtollnjan A l -
bertasta Itä-Canadaan. Kuten tiedetään
on Trans-Canada Pipe Lines L i mited
suunnitellut .samanlaisen putr
kljohtollnjan rakennuttamista, mutta
on toitalseksl epäonnistunut suunnitelmiensa
raholttamisyrltyksissä.
Trans-Canada-yhtlö oli pyytänyt Joku
aika sitten hallltuQcsen apua hank-kelttem
»! rahoittamiseen, mutta epäonnistui
siinä kun .se ei suostunut
vaatimukseen, että hallituksen lainaamat
varat voitaisiin muuttaa ajanoloon
Trans-Canada-yhtlön osakkeiksi.
Joten yhtiö olisi joutunut sitä tietä
halllluksen kontrolloimaksi Ja omls-
Vielä 1930-luvulla kutsuttiin : tätä
aluetta Und|ksi-Ontarioksi. vaikka
tosiasiassa «en historia on /vanhempaa'kuin
Etelä-Ontarion.
Varhaisimpien aikojen retkeilijät Ja
turklskaupplaat tunsivat tämän
alueen 4o !vuosisatoja £itt«n. :!Mutta
Hudson Bay^yhtiöti^ edeltänyt^ybtlö.
saatuaan kontrolliinsa kauppaoikeudet,
vastusti näiden alueiden tutkimilta.
Yhtiön tuxkJskauppiaat; eivät
itsekään kulkeneet jQrvemmälle sydäii-maille.
He tyytyivät kulkemaan Jokia
myöten Ja vastustivat toisten l i i k i u -
mlsta "heidän alueiUaan". Heitä kiinnosti
ainoastaan turkiskauppa.
Seikka, joka kuvaa heidän välinpitämättömyyttään,
on se.: että yhtiöllä
on ollut 250 vuotta menestyksellisiä
kauppakeskuksia James-lah-deUa,
mutta slUä ajalla eivät ole pitäneet
minkäänlaisia tilastoja vuoroveden
laskusta Ja noususta ja eivät
ole valmistaneet merenkulkukarttoja.
Vielä vuonna 1900 Ontarion pohjoisosa
CPR:n rautatien pohjoispuor
lella oli melkein kokonaan tuntematonta.
Sinä vuonna Ontarion hallitus
hyväksyi laajan tutkimussuunnitelman.
Senjälkeen alkoi kehitysvaihe,
joka levisi aaltomaisesti. Tämän ,ke-hitysvaiheen
huippu saavutettUn toisen
maailmansodan aikana, mutta
senjälkeen on Prostirt hallituksen toimesta
viety kehitystä toiseen suuntaan
HJyymällä rikkaudet; polkuhinnoista
. yhdysvaltalaisille piireille.
Pohjols-Ontarion kehitysmahdollisuuksia
ei ole vasta kuiii pinnallir
sestlkoskettUi SeUainen halUtus, Joka
palvelee Canadan todellisia etuja,
voisi käyttää sen rajattomia rikkauksia
aloittaakseen kehitysvaiheen, joka
tekisi Canadasta yhden johtavim-man
teollisuusmaan maailmassa.,
MERISATAMA
Viime^vuoslsadan vaihteessa Ontariota
huolestutti merisataman puute.
Vuonna 1932 Temiskamlng and
Northern Ontario Rallwayn valmistuttua
Mooseneehen. merisatama|i
toive toteutui.
Mutta Joensuun ruoppaaminen Ja
syventäminen; joka oUsl ollut- varsin
ykslhkeftalnen tehtävä, /jätettiin tekemättä.
Suoritettuja tutkimuksia
koskevat raportit Uästä asiasta-^n
sopivasti unohdettu.
-Mooseneen satamassa-voisi olla
kas liikenne kuusi kuukautta yuodesr
sa. mikä'-onverratliävlssa moni^i
maailmankuuluihin satamiin.
Ontario on merenranlamaakunta.
Sillä ei ole ainoastaan merisatama
Mooiscneessa, vaan sen lisäksi maakunta
voisi kehittää menestyksellisen
kalatalouden Hudson- Ja Jamesr
lahdilla. Liittohallitus on yhden tiftr
kimusretken perusteella tullut johtopäätökseen,
että kalastus näillä vesillä
ei ole taloudellisesti kannattavaa,
mutta monet muut asiantuntijat
välttävät asian olevan toisin. ,
Viime vuosisadan vaihteessa äuun-"
rilteltUn Jatkaa Quebecista Lake St.'
Johnin rautatietä James-lahdelle
juuri kalastusta sihnälläpltäen. Vuonna
. 1933 TNO rautatieyhtiön insinööri
W. «.Maher eräässä tutkimus--
raportissaan kirjoitti: . . purotrour
tujä ja siikoja löytää kaikkialta. MutA
ta lahden pohjoisosassa kalastus paranee
ja merltroutuja (lohia) on havaittavissa
niin runsaasti, että yksistään
sen perusteella voisi lahdesta
kehittyä mantereeemme Johtavimpia
kalakeskuksla."
Liittohallituksen vuonna 1914 toimitettu
tutkinto korosti siikojen tärkeyttä
kalatalouden' perustaksi. Samassa
raportissa osoitetaan myös
mahdollisuus kehittää, kalasäilyke-teollisuus,
jonka perustana olisi eräs
siian sukulaiskala.
Liittovaltion kalastusministeriö a l kaa
käsittämään, että tällaisia mahdollisuuksia
on olemassa; Viime heinäkuussa
sain kalastusministeriöltä
tiedon, että Jäämerellä toimitetaan
kalastuskokeitä Ja että mahdollisesti
että Pohjois-Ontariossa ei ole muuta
kuin paljaita:kalliolta, m;ssä on alituinen
hallan vaara, tulisi kerta kaikkiaan
osoittaa paikkansapitämättö-miksi.
Nämä huhut öyat alkuisin niiltä
miehiltä. Joiden tehtävänä oli etsiä
kultaa,: Todellisuus on : »ivan
toista.
On hyvin kyseenalaista, että edes
40 prosenttia Pohjois-Ontario. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-04-14-03
