1961-03-30-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 30 p. — Thursday, March 30, 1961 VAPAUS (IJBEBT7) Independept Labor Olgan :df flimish Canadiäns. Esr tablished; N<nr. 6, 1917. Authorized aa 'second class xnail by the Post Office Department, Ottawa. Pub- Uahed thrlce weekly: Tuesdays, Tlintsdays and Saturdays by Vapaus PnUishlng Compaity Ltd.. at 100-102 Ebn St. W.. Sudbury, Ont; Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69. Sudbury^ Ontario. Advertislng rates upon appllcatlon. Translatlon free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 3 kk. 2 50 ThdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 )^'. 4.80 ^Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Uraaniskandaali V Molemmilla vanhoilla puolueilla, niin liberaali- kuin to-rypuolueellakin on nyt poliittisesti kuumat paikat siitä kun ne ovat pitäneet salassa tiedon, että Britannia tulee sopimuksellaan lisäämään useita vuosia EUiot Laken elämää. Maaliskuussa 1957 — siis neljä vuotta sitten allekirjoitetun sopimuksen mukaan ostaa Britannia Ganadasta l^hes $200,000,000 arvosta urania. Mutta kukaan "ulkopuolinen" ei ^le saanut tietoja tästä kaupasta? Ilmeisenä tarkoituksena on ollut tehdä muka "pakon" edessä sellainen leikkaus, mitä ei olisi sovinnolla voitu tehdä, jos olisi ollut tieto tämän sopimuksen olemassaolosta. Tuhanr net työläiset ja pikkuliikemiehet "syötiin" pois tieltä. He menettivät kotinsa ja kaikki pikkusäästönsä. Samalla kertaa "tapettiin" tai ostettiin-pienet yhtiöt niin, että jälelle jäi miltei täydellinen monopolitilanne. Suuret söivät suihinsa pie-. net kilpailijansa nimenomaan siksi kun tämä $200 miljoonan uranitilaus kuluttaa määrävuosien ajan vain noin neljähnek-seh EUiot Laken tuotantokapasiteetista. Siitä ei "riittänyt" enää murujakaan pienemmille ja niin päättivät suurpääoman iifuehet liberaali- ja torypuolueen myötävaikutuksella ajaa kotikonnuiltaan satoja työläisiä ja pikkuliikemiehiä, sekä samalla anta^ "armon" iskun monelle pikkuyhtiölle, joiden osakkeenomistajatkin saivat havainto-opetusta siitä minkälaista lähimmäisen rakkautta suurpääoma edustaa. Vastatessaan vihaisiin kysymyksiin, pääministeri Diefen-baker sanoi alahuoneen istunnossa maanantaina, että mitään \ "virallista sopimusta" ei ole Britannian kanssa tehty — että on olemassa vain allekirjoitettu "ostositoumus" eli "letters of intent". • ^: Että tämä selitys on vain "hiusten halkomista" se näkyi pääministeri Diefenbakerin omasta lausunnosta kun hän yritti selittää, ettei mitään "salaamista'' ole muka tapahtunut kun torypuolueen silloinen kauppaministeri Gordon Churchr i l l oli helmikuussa 1958 sanonut alahuoneen istunnossa, että uränikäupasta käydään neuvotteluja Britannian kanssa. " K ä s i t t ä e n , että tällainen ylimalkainen lausunto "käytävistä' neuvotteluista" ei pelasta tqrypuoluetta pintehestä, pääministeri^vetosi nyt siihen, että Yhdysvaltain ja Britannian hallitus olivat pyy tänet, ettei Canada ilmoittaisi kuinka suurista uranimääristä kulloinkin neuvotellaan? Ja'liittohallitus pitää USAn tällaista toivomusta voimas-sa'riiuka vidä sen jälkeen kun Washington kieltäytyi Ottaj a n pyynnöistä ja rukouksista huolimatta ostamasta canada-iäista urania? Tosiasia ön, kuten pääministeri Diefenbaker joutui nyt myöhtämäänj että Britannia on allekirjoittanut ainakin "os- "tösätöuihuksen" vaikkei varsinaista sopimusta olisikaan alle-ildrjoitettui jonka perusteella Britannia ostaa Canadasta huhtikuun 1 päivästä 1963 joulukuun 31 päivään 1966 välisellä ajalla 24,000,000 paunaa urania, maksaen siitä $8.00 paunalta, • eli yhteenlaskien noin $192,000,000: * * . * . Vaikka liberaalipuolueen johtaja mr. Pearson tekeytyy nyt tietämättörnäksi tästä kaupasta -T^jaElliot Lake on sivumennen sanoen hänen omalla vaalialueellaan — niin kukaan ajatteleva ihminen ei voi uskoa hänen meriselityksiään.Tosi-ksiahan on, että. tämä sopimus tehtiin Britannian kanssa l^rmmehkiinta viikkoa ennen liberaalipuolueen hallituksen fei-öä. Liberaalipuolueen hallituksen yhtenä johtavana jäsenenä mr. Pearson ei voinut olla tietämättä tästä sopimuksesta. Se on sitäkin mahdottomampaa kun muistetaan, että liberaalipuolueen silloisen hallituksen yksi ministeri, yleisien töiden ministeri RobeFt Winters siirtyi välittömästi mi-nisterituoliita Rio Tinto MinesLtdn presidentin pallille ja Hberaalipuolueen taloustsaari, C.- D. Howe saman yhtiön johtokunnan jäseneksi. Kuka voi kaiken tämän jälkeen uskoa sellaisia'satuja, ettei mr. Pearson muka tietänyt mitään tästä salassapidetystäuranisopimuksesta? Ja miksi tämä sopimus pidettiin salassa? Eldorado Min-i i i g and Refining Ltd. (kruunun yhtiön) presidentti W. M. Gilchristin kerrotaan selittäneen, että hän ei halunnut rohkaista niitä kaivoksia, jotka menestyivät v. 1950 hyvin, mutta jotka eivät välttämättä olleet taloudellisesti tuottavia yrityksiä; Eldorado katsoi edulliseksi vähentää tuottajain määrää! . Kas siinä on kapitalistista moraalia kerraksi. Suuret syövät pieniä, kuten viidakossa konsanaan! Ja pikkuihmiset maksavat viulut! 0/ o o 6 SYNTYMÄPÄIVIÄ . 0 o 0 0 0 0 q.tt fffi o flAftJOQgOOQg/ Enuna Ahola, Sudburyn vanhainkodissa, täyttää lauantaina, huhtikuun 1 pnä 84 vuotta. Aku Päiviö, Tilton Lake, Ont., täyttää sunnuntaina huhtikuun 2 pnä 82 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin: David Lampinen, Nairn Centre, Ont.. täyttää sunnuntaina, huhtia kuun 2 pnä 84 vuotta. . Yhdymme sukulaisten ja tutta vain onnentoivotuksiin. Liikennetyöläisten lakko Italiassa } • Rooma. —• Eiikennetyöläistjeit ja;- kot kautta Italian tyrehdyttivät iii* kenteen tiistaina lopettaeii kaiken laivaliikenteen.ja kaupunkien välisen bussipalvelun. Myös lakossa tai jihkaamassa lak-koutua olivat lääkärit, lakimieheti kaivostyöläiset jä lukuisat>hallituk-sen työläiset. Useimmat lakot on järjestetty 24 tuntia kestäviksi. Mitä muut-sanovat TYÖMIEHEN ISÄNMAA on jotakin muuta kuin sotaiset muistot kirjoitti Helsingissä ilmestyvä Päivän Sanomat viime. viikolla artikkelissaan työmiehen suhteista isänmaahan. Lehti toteaa oikeiston puhuvan sodanaikaisella rintaäänellä isänmaasta, jonka honkien huiminaa 'nuorison tulisi valmistautua kuuntelemaan "kumpujen all a " : "Erilaiset upseeri-, aliupseeri- ja reserv iupseerikerhoj en nimillä toimivat porukat ovat olleet samalla asialla. Niiden kokouksissa on ' Kollaa kestää'-hengen ylläpitäminen niittänyt riemuvoittojaan. Emme ole huomanneet niissä tilaisuuksissa millään tavoin otetun huomioon sitä, että tätä maata voitaisiin rakentaa muullakin tavoin kuin sotaisilla muisteloilla. E i niissä ole puhuttu mitään tämän päivän kulttuurista. Ei sanaakaan nuorisoon istutettavista rauhan ihanteista, työmiehelle järjestettävästä leve-ämmästä leivästä. Työmiehen isänmaa on jotain muuta kuin sotaiset muistot. Se on tämän päivän elämää. Se on otsa hiessä syötyä jokapäiväistä leipää, se on paremman päivän odotusta ja vaatimusta, ftauhan töideii asettamista sotaisten muistojen j a uuden valmistelun edelle." Britannian hallitus-ministerien palkkaa lisättänee, • ' • ( . ••. I '* •' • ^ : Lontoo. pritannijEin parramen-tin heikosti "kansoitetussa" alahuoneessa esitettiin tällä viikolla lakiehdotus, jolla korötettanee hal-litusmihis& erien palkkoja. Alahuone hyväksyi " lakiehdotuksen esittämisen 122 äänellä 21 vastaan. Ehdotuksen mukaan pääminister i tulisi saamaan 25,000 puntaa vuodessa nykyisen 10,000 asemesta. M u i l l e . johtavimmille ministereille maksettaisiin lOfÖOO puntaa vuodessa nykyisen 5,000 asemesta. 90 vuotta maailman ensimmäisestä työväen hallinnosta YLEISÖN KIRJE — Reliikki, pyhäinjäännös; rakas muistoesine. Yjideksänkymmentä vuotta sit*: teh «laavuttivat Pariisin työtäteke-vSt voiton mapilmaii ensimm&I* sessä proletaarisesssa vallanku-: mouksessa. 72 vii,orol(auden ajan he pitivät valtaa omissa käsissääii yli kaksi kuukautta^ hallitsi työläisten ensimmäinen hallitus, Pa-' riisin kommuuni. jTilanne Ranskansa ennen Pariisin kommuunin julistamista o l i varsin monimutkainen. Napoleon III johtama entisen keisarikunnan romahduksen jälkeen oli syyskuussa 1870 julistetu tasavalta ja muodostettu ns. "kansallisen puolustuksen hallitus". Tämän hallitukseil tehtävänä olisi ollut ^kansan nostaminen puolustamaan maata ulkoista vihollista preussilaisia sotajoukkoja vastaan, jotka silloin seisoivat aivan P a r i i sin porteilla — o l i juuri käynnissä vuosien 1870—1871 ranskalais-sak-salainen sota. Kansallisen puolus tuksen sijasta tuosta hallituksesta t u l i — kuten Karl Marx toteaa — Lumumban viimeinen kirje: Espanjan poliittisten vankien puolesta Pariisissa, Ranskassa kokoontui viikon vaihteessa kansainvälinen konferenssi, jonka tavoitteena oli keskustella siitä, hiiten voivat demokraattiset voimat auttaa Francon vankiloissa viruvia poliittisia vankeja. " Vaikka=meidän ns. "vapaa lehdistömme" ei olekaan vai-vautimut suuremmin tätä asiaa selittämään, niin kaikesta= huolimatta on-kerrottu, että.k.o. kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui 500 edustajaa neljästätoista maasta." - Francon vankiloissa on tiettävästi vieläkin tuhansia poliittisia vankeja — toiset heistä ovat joutuneet olemaan vankilassa aina Francon, valtaantulosta alkaen, vuodesta 1939 lähtien, siis 22 vuotta. Näin pitkän aikaa vankiloissa viruneita poliittisia vankeja on Espanjassa arviolta 2i000! Poliittisten vankien tuomiot langetetaan sotilastuomio-istuimissa, joissa normaali oikeudenkäyntitapa ei o^e lainkaan mahdollinen ja tuomio jo etukäteen varma sanelu>uo-miö. Niinpä tuomioiden pituus "saattaa olla joidenkin koh-di^ lla jopa 60 vuotta, minkä suorittaminen inhimillisesti kat-scHen on mahdotonta. Espanjan vankiloista poispäässeet tietävät myös kertoa, että olot vankiloissa ovat epäinhimillisiä. "Tätä mielivaltaisuutta ja epäinhimillisyyttä vastaan oh hdUssut liike, minkä yhtenä kohokohtana oli Pariisissa nyt "t)idetty kansainvälinen konferenssi. Kysymys ei ole liioin "y^in kommunistisesta" toiminnasta kuten Francon hallitus selittää, sillä tähän liikkeeseen osallistuu paljon laajempia 'piirejä. Myös tiedetään, että Francon vankiloissa "viruvat vangit edustavat erilaisia yhteiskuntapiirejä ja erilaisia poliittisia mielipiteitä. Riittää kun sanotaan, että Espanjan '.y^nkiloissa on tällä kertaa poliittisista syistä 300 pappiakin. f POIKA TUOMISEN K I R J O I L LA EI A U T E T A SUOMEN TYÖLÄISTEN A S I AA K u n - l u i n Arvo (poika) Tuomisen puheen; jonka hän -piti Turun hovioikeudessa muistaakseni 30- luvuUa, niin arvelin, että Turun hovioikeudessa ei ole ennen sellaista puhetta pidetty ja olen- vieläkin tänä päivänä samaa mieltä. Myöhemmin minulla o l i tilaisuus tutustua häneen. Karjalassa. Luulin vielä silloin, että hän on- todellinen työväenluokan edustaja. Mutta kun luin "Kremlin Kellot" niin huomasin, että minun kuvitelmani on susi lammasten' vaatteissa sillä kaiken työn mitä hän on tehnyt Venäjää vastaan on tehnyt tietoisesti vahingoittaakseen Venäjän työläisiä ja koko maailman työläisiä juuri sen luokan eduksi jonka edessä hän piti puolutuspuheensa Turun havioikeudessa ja kirjoistaan hän on niittänyt mametta omistavan luokan taholta. Tähän sopisi hyvin tuo raamatun lause, että kun tämä tpahtuu tuoreessa puussa, niin mitä sitten kui^ vassa tapahtuu. • Ei ole ihme jos sellaiset ihmiset näkivät ja edelleenkin näkevät sekä uskovatkin näkemättään vikoja työläisten vastoinkäymisissä kun on kysymyksessä uuden järjestelmän luominen. On otettava huomioon, että varsinkin niin takapajuisessa maassa kuin Venäjä oli ja kun koko muu maailma taisteli sitä vastaan ja kun tulee vielä kysymykseen tuholaiset niin on luonnollista, että virheitä tehtiin. Mikähän olisi Venäjän kansan kohtalo jos johtajat 'Olisivat menetelleet samalla tavalla kuin Poika-Tuominen? Tuominen kyllä näkee ettei historia tunne mitään niin nopeaa kehitystä kuin on ta-, pahtunut Venäjällä. Kansan on =täytynytv kärsiä puutetta, sillä kaikkea hyvää mikään kansa eikä mikään järjestelmä^pysty luomaan yhdellä kerralla. Koska ei saatu ulkopuolista apua niin oman kansan on täytynyt kiristää omaa suo-livyötään. Jos Jumala l o i tämän maailman, niin ihmiset on täytynyt tehdä hyötyä tuottavat välineet. Neuvosto-Venäjä on tehnyt suuren palveluksen ei ainoastaan Venäjät kansalle vaan koko maailman kan- Jäämmemielenkiinnolla seuraamaan yksityiskqhtaisempia tietoja Pariisissa nyt pidetjm kansainvälisen konferenssin päätöksistä ja toimintasuunnitelmista. Toivottavaa -kuitenkin olisi, että Canadassakin kiinnitettäisiin huorniota. asiaan, sillä Francon vankiloissa viruvat poliittiset vangit ovat todella kaikkien oikeamielisten ihmisten avun ja tuen tarpeessa. "Afrikka kirjoittaa , oman historiansa ja kummassakin, niin pohjoisessa kuin etelässälön se tulee olemaan arvokkuuden ja kurmian hisr toria. •• . \ • • "Älä itke minua. Minä tiedän, että kidutettu maani kykenee puolustamaan vapauttaan ja itsenäisyyttään. Eläköön Kongo, eläköön Afrikka.". Patrice Lumumba, joka kirjoitti nämä sanat, on kuollut — murhattu niiden miesten toimesta, jotka ovat julistaneet itsensä Kongon hallitsijoiksi. • Vastauksen he saavat siihen katoamattomassa vaapuden testamentissa, joka on miehen joka oli Kongon pääministeri, viimeinen ritirje vaimolleen. Täynnä u^koa ja toivoa tulevaisuudesta, josfiiin siinä heijastuu toivottomuutta' omaan kohtaloonsa, tämä kirje on julkaistu ympäri maailmaa sen jälkeen kun, se ensiksi julkaistiin tunisialaisessa viikjcolehdesr sä Afrique Actionissa. Mutta meidän maassamme ei ainoakaan televisio- taikfcai radiokomendaattori,iol^ maininnut siitä sanaakaan eivätkä päivälehdet ole julkaisset' riviäkään siitä. . Seuravaassa on kirje .-7- asiakirja, joka jää historiaan — jota pn yritetty unohtaa: . • . . • : Kallis vaimoni: Kirjoitan nämä sanat sinulle tie-- tämättäni tuletko' niitä koskaan, saamaan ja tulenko olemaan elävä kun luet niitä. . Kaiken aikaa kun olen taistellut maani itsenäisyyden puolesta en koskaan ole epäillyt, meidän pyhän asian voittoa, jolle minä ja minun toverini olemme pyhittäneet koko elämämme; . Me olemme ahioastaan halunneet maallemme oikeutta kunnolliseen elämään, kunnioitusta ilman verukr keitä, itsenäisyyttä ilman rajoituksia. Tätä eivät koskaan ole halunneet belgialaiset kolonistit ja heidän länsimaiset liittolaisensa, jotka ottavat vastaan suoraa taikka epäsuoraa, avointa taikka peitettyä kannatusta korkeilla paikoilla olevilta YKn, johon me asetimme toiveemme kun lesitimme avugtusvetoomuk^emme, virkailijoUta. He viettelivät joitakin patrioottejamme, ostivat toisia ja tekivät kaikkensa vääristääkseen totuuden ja häpäisivät meidän itsenäisyyttänune. Voin sanoa tämän — elävänä-laikka kuolleena,, vapaana taikka vankilassa — ei ole kyi^mys minun soille. Ilman Venäjää olisimme kaikki Hitlerin rautakouran alla, tarkoitan kaikki ne, joita ei tuhottu polttouuneissa ja kaasukammioissa. Ne, jotka tulevat kirjoittamaan tulevaa maailman hiätoriaa. tulevat osoittamaan, että Neuvosto-Venäjä esitti sodassa johtavaa osaa. Ilman Venäjää orjuudessa eläneet kansat eivät olisi pystyneet taistelemaan vapauutta itselleen. Jos tätä maailmaan ei kokonaan tuhota atomipommeilla niin maailman kansat tulevat kiittämään ja muistamaan Venäjää siitä avusta mitä ne saivat itsenäisyystaistelussa. Poika-Tuominen sekoittaa toden ja valheen tehdäkseen itsensä pä-remin uskottavaksi. Aivan samalla tavalla ^kuin käärmeen sanottiin tehneen * Eevalle. En kirjoittaisi näin ellei minulla olisi ollut omakohtaisia kokemuksia noilta ajoilta. . Pitäisin maailman suurimpana ihmeenä jos kaikki olsi mennyt moitteettomasti. Sanonkin nyt* Poika-Tuomiselle, että kun hän pääsi omilla ehdoillaan takaisin Suomeen hänellä on nyt Ulaisuus yhdessä Suomen por-varsiston kanssa toimia Sndmen kansan hyvinvoinnin puo^sta, mutta "Kremlin k e l l o i l l a " ja f sirpin ja vasaran maalla" sitä ei voi tehdä; — ? L S. ; ' • • • vi persoonastani. Pääkysymys on Kongosta, onnettomasta kansastamme, jonka itsenäisyys on poljettu maahan. - Tästä syystä meidät suljettiin vankilaan ja tästä syystä he pitävät meidät esillään kansasta. Mutta . m i - huii luottamukseni pysyy mm-tumat-ttamana. Tiedän ja tunnen syvällä sydämessäni, että enemmän taikka myöhemmin kansani vaaputtaa itsensä sisäisistä ja, ulkolaisista vihollisistaan ja nousee yhtenä sanoakseen " E i !" jcolonialismille, julkealle kuolevalle kolonialismille, voittaakseen kunnian putaassa, maassa. *:Me ^ m e oleyksinLAfrikap, Aas i ^ ja vapaiden seka niiden maiden ihmisia, jotka taistelevat vapautensa piiolesta eri maailman kulmilla ovat. milJIponien kongolaisten puolella, jotka eivät anna perään taistelussa niin kauan kuin yksikin kolonialisti itaikka.kolonialistien palkkarenki on maassamme. Pojilleni, joista olen erossa' Ja joita mahdollisesti en koskaan enää- saa nähdä, haluan sanoa, että 'Kongon tulevaisuus tulee olemaan loistava ja minä odotan heidät;^ kuten. kaikkien kongolaisten, täyttävän meidän pyhän tehtävän palauttamalla meidän itsenäisyytemme: ja suverenisuutem-me. , ' .., . Ilman kunniaa ei ole vapautta,, i l man oikeutta ei ole kunniaa, ilman itsenäisyyttä ei ole vapaata', ihmistä. Raakuusi herjaus ja rääkkääminen eivät koskaan pakolta minun pyytämään armoa, koska mieluummin kuolen pää pystyssä, murtumatto-malla luottamuksella Ja S3rvällä u s kolla maamme kohtaloon kuin elää nöyryytettynä ja kieltää periaatteet, jotka ovat pyhiä minulle. Päivä tulee Jolloin, historia puhuu. Mutta ei se ole sitä historiaa.. Jota opetetaan : Brysselissä, iPariisissa. Washingtonissa, taikka, Yhdistyneissä Kansakunnissa. Se on sitä historiaa, jota opetetaan niissä maissa, jotka ovat voittaneet vapautensa' kolonialismilta Ja sen nukeilta. Afrikka kirojittaa oman historiansa ja kummassakin, tilin pohjoisessa kuin etelässäkin se tulee olemaan arvokkuuden ja kuimlän historiaa. Älä itke minua. Mtaä Uedän. että kidutettu maani kykenee puolustamaan vapauttaan Ja itsenäisyyttään. Eläköön Kongo,' eläköön Afrikka! : • Thysvillen vankilassa. Patrice Lttmumba. 'Icansalliiieh petturuuden hallitus". HaUUus ei pitänyt vihollisenaan preussilaisia vaan Pariisin työtätekeviä, joilla o l i jo kunniakkaita vallankumouksellisia perinteitä. Tämän vuoksi hallitus hajotti Pariisin Kansalliskaartin pataljoonat, mikä toimenpide nostatti vallankumous-mielialaa kaartilaisten keskuudessa. Thiers'in hallitus suoritti kausan-vtastaisia toimenpiteitä tuhkatihe-ääi. Maaliskuun 10. päivänä riistettiin .Pariisilta pääkaupungin asema, sen jälkeerilciellettiin kuusi tasavaltalaista lehteä,' kumottiin päätös maksuvelvollisuuden lykkäämisestä, mikä johti monien velallisten, pikkukauppiaiden ja käsityöläisten, vararikkoon. Edelleen hallitus esitti lakiesityksen, jonka mukaan vuokrat oli sodan alalta maksettava viipymättä — toimenpide, ioka olisi ajanet tuhansia ihmisiä kadulle. Ken lisäksi Kansalliskaartista saatu palkka otettiin nyt pois tuhansilta pariisilaisilta, j ou luivat he täydelliseen kurjuuteen. THIERSIN JOUKOT VOITETAAN Maaliskuim 18. päivänä 1871 kello kolmen aikaan aamulla Thiers'in ioukot alkoivat sotatoimet. Niiden, oli määrä vallata Kansalliskaartin tykistö. Toimenpiteen todellisena tarkoituksena oli sotilasdiktatuurin perustaminen Pariisin j a Kansalliskaartin keskuskomiteaiy toiminnan ehkäiseminen. , Operaatio alkoi Montmartrelta. Kun hallitufksen joukot yrittivät vallata aseet, valtavat työläisjoukot kerääntyivät sotilaiden ympärille. Sotilaiden yhteenkuuluvaisuus kansan kanssa voitti sotilaskurin määräykset. Thiers'in yritys riisua vallankumoukselliset sotajoukot aseista kärsi täydellisen tappion. Kaupungissa alkoi kapina. Iltapäivällä saattoivat ulkoasiainministeriön rakennukseen siirtyneet hallituksen jäsenet nähdä Kansalliskaartin r i vistöjen marssivan ohi kohden kau< puingintaloa. Thiers katsoi parhaaksi paeta Pariisista Versailles'iin. Par i i s i n proletariaatti oli saavuttanut voiton. • • Thier*istä saavutetun suhteellisen helpon voiton jälkeen Kansalliskaartin keskuskomitea teki päätöksiä sen varalta, että entisen hallia tukseh joukot . yrittäisivät palata Pariisiin tai että. porvarilliset pataljoonat ' ryhtyisivät hyökkäykseeri: Sen sijaan ei ymmärretty, että noissa oloissa parhaana - takeena voiton lujittamiseksi olisi ollut hyökkäys- Thiers*in paniikin vallassa pakenevien joukkojen seuraaminen. Karl Marx mainitsi jo huhtikuun 12 päivänä 1871 lähettämässään kirjeessä, että vallankumouksellisten joukkojen olisi pitänyt välittömästi ryh^ tyä hyökkäykseen Versailles'ta vasr t^an. Sen lisäksi Versailles'ta puolustavien joukkojen -määrä oli varsin mitätön. ' PARIISIN KOMMUUNI J U L I S T E T A AN Maaliskuun 26. päivänä pantiin toimeen Pariisin kunnallisneuvos-ton e l i Pai-iism kommuunin, kuten sitä keskiajalta lähtien on nimitetty, vaalit. Kahden päivän kuluttua kommuuni kokoontui kaupungintalolle j a muodosti johtavat elimensä. Tuona päivänä vallitsi Pariisissa kansanjuhlan tunnelma, kommuun i n julistamisen kunniaksi järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui y l i 200.000 ihmistä Uusi valta hyväk.<?yi heti koko joukon tärkeitä päätöksiä, joiden tarkoituksena oli vallankumouksen voiton . turvaaminen. Erikoisesti määrättiin, että jokaisen sotilaskel-poisen kansalaisen on liityttävä Kansalliskaartiin. Sosiaalisella alalla kumottiin Thier9'^l hallituksen taantumuk|elliset päätökset. Eräs kommuunin merkittSviinmistä po-liitt| «|^a;päätök8istä koski kaikkien VarsaiU^'sta tulevien j a tulleiden määräysten mitätöimistä. Lisäksi päätettiin, että konunuunm jäsenenä VQi, ««olla myös ulkomaalainen henkilö,, koska "kommuuni on kansainvälinen tasavalta". • KOlAlilUUNIN • TOIMINTA Pariisiji kommuunilla oli valta- •va merkitys, työväenluokalle. Se opetti^i^Qko Euroopan proietariaat tia-oikein],asettamaan ja ratkaisemaan ._'sj>s)aalisen vallai^umouksen konkreettisia. ongelmia. Kommuuni hajoitti porvariston valtiollisen vallan j a / s e n herruuden erilaiset elimet. ..Palkka-armeijan sijaan se asetti aseistetun kansan, yläluokan etuja puolustaneen poliisin se järjesti kokonaan uudelleen, valtiokoneisto supitettiin minimiin ja samalla se yksinkertaistettiin. Ideologisen sorron välikappale, kirkko erotettiin valtiosta, porvarillinen oikeus, joka oli uskollisesti palvellut pääoman etuja, korvattiin unisilla, kansan valitsemalla oikeuselimillä. P a r i i s i n kommuunilla, jonka tehtäväksi lankesi kansallisten etujen puolustaminen hetkellä, jolloin porvaristo oli valmis antautumaan Bis-marckin armoille, j a samaan aikaan työväenluokan, puolustaminen, kap i t a l i s t i s i riiätoa vastaan^ o l i eräitä heikkouksia \ orjelmansa toteuttamisessa. Suuren virheen se teki siinä, ettei toimenpiteissä kapitalisteja vastaan menty kyllin pitkälle — ennen kaikkea sallittiin pankkiirien pitää omaisuutensa. Kommuunin toinen vakava virhe o l i hyväntahtoisuus vihollisia kohtaan. Tämä ilmeni sekä sotatoimien viivyttelyssä että riittämättömissä toimenpiteissä kommunin vihollisia vastaanjitse Pariisissa. KOMMUUNIN K U K I S T U M I N EN Varsin pian yrittivät Versailies'in siirtyneet, noin 70,000 miestä käsittävät Thiers'in joukot uutta hyökkäystä Pariisia vastaan. Pian niiden avuksi tuli vielä 100,000 Öis-marckm vapauttamaan ranskalaista sotavankia. Ensinunäinen taistelu tapahtui huhtikuun 2. päivänä ja s i tä seurasi kuusiviikkoinen ankara piiritysfrTouikokuun 17. päivänä viisi Pariisin kahdestakymmenestä a-lueesta o l i j o tulituksen kohteena, mutta' Köirimuuni ei vielä tässäkään vaiheöäsa-" täysin ymmärtänyt vaaran' suuruutta. "Niinp5\toukokuun 19. päivän istunnossa pohdittiin työ-väenteattereiden., • työskeneelyolo-suht^ ila; Kysymys o l i epäilemättä tärkeä, mutta se ei lainkaan sovelr-turiut ajankohtaan, jolloin viholliset olivat jo- tunkeutumassa kaupunkiin. Vasta näinä päivinä kommuuni esitti kaikille pariisilaisille kehoituksen puolustaa kaupunkia asein j a barrikadit ilmestyivät kaduille. ; Toukokuun 23i päivänä versail-les'Iaiset valtasivat Montmartren, seuraavana päivänä kommuuni lähti Pariisin kaupungintalosta. Versailles'laisten valtaamissa kaupunginosissa alkavat suoranaiset joukkomurhat. Eräs taantumuksellinen lehti kirqoitti: "He eivät surmaa vain velvollisuuttaan täyttäviä sotir laita, he olivat olioita, jotka muistuttivat villipetoja". Toukokuun 27. päivänä kommunardit kokoontuivat yhteen Bellevillen kaupunginosassa ja taistelujen viimeisenä' näyttämönä oli Pere-Lachaisen -hautausmaa, jota pariisilaiset puolustivat kivi kiveltä. Taistelut vaativat 30,000 ranskalaiseen hengen ja Pariisin kommuur nin kukistuttua heitettiin 40,000 i h mistä vankilaan. I N T E R N A T I O N A LE Pariisin kommuunin virheet johtuvat suurelta osalta siitä, ettei sen piirissä - tunnettu tieteellisen vallankumouksellisen opin teoriaa, jonka Karl Marx juuri noiden _vuosikymmenien aikana oli luonut. Meidän aikanaijMne olosuhteet ovat perin pohjin muuttuneet Tieteellinen sosialismi on muuttunut miljoonien työtätekevien ideologiseksi aseeksi, työväenluokalla on eri maissa johtajanaan todellisia taiste-lupuolueita, työväenluokan .tukena kaikkialla maailmassa on jatki{yasti voimistuva sosialististen .^"maiden leiri. Kaikki tämä anVaa ^roitki^ajia. -ja-ylpeätä luottamusta tulevaisuuteen.. ^ : . •• Kommuunin taisteluista nousi maailmalle työväenluokan taistelu-laulu, Internationale. Sen tekijän Eugene Pottier oli Pariisin 11. alu^ een kommuunin jäsen. Tuskin olivat Pariisin katutaistelut päättyneet ja versailles'laisten teloittajien ampumat laukaukset kaikuivat, vielä, kun yhäti vallankumoukseen luottava Pottier Jo toukokuussa 1871 kirjoitti Internationale-runon-sa. Hän käsitti," että vaikka Parii-' sin kommuuni joutui häviölle, niin kommunardien asia on koko maailman työväenluokan yhteinen Tänä päivänä voidain sanoa, että hänen runonsa suurenmoinen tulle-vaisuudennäky — niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään" — on jo selvästi toteutumassa. • Gaitskell hylkäsi 78:n vetoomuksen Lontoo, Työväenpuoleen joh-^ taja Hugh Gaitskell on hylännyt 78:n puolueeseen kuuluvan paria; mentinjäsenen allekirjoittaman ä-nomuksen, että viime viikolla tehty päätös viiden vasemistosiipeen kuuluvan miehen erottamisesta puolueen parlamenttiryhmästä pe^ ruutettaisiin. Nämä viisi erotettua ovat Michael Foot, Sidney Silverman, Emerys Hughes, William Baxter ja Stephen Davies. Heidän erottamisensa aiheutui siitä, että he olivat äänestäneet eräitä puolustusmääräraha-ehdotuksia vastaan puoluejohdon annettua määräykseUj että puolu-^ een jäsenet pidättäytyisivät äänestyksestä. Kun he siitä huolimatta äänestivät, voidaan sitä johdon' mielestä . t u l k i t a tavalla, josta voidaan saada sellainen käsitys, että labour ei yleensä halua minkäänlaisia puolustusvoimia; ; Merkkejä EFTAn ja EECn yhteistyöstä Bonn. '— Englannin finanssiministeri Selwyn Lloyd sanoi Länsi- Saksan talousministerin Ludwig Erhardin kanssa käymiensä neuvottelujen päätyttyä perjantaina, ettei E F T A n ja E E C n välisiä suhteita koskevissa probleemeissa päästy lainkaan eteenpäin.' Hän lisäsi kuitenkin; että suotui^ san ratkaisun mahdollisuudet paranevat ja että poliittisella tasolla voidaan havaita kauan kaivatun yhteisön ensimmäisiä merkkejä. Ohjus kääntyi väärään suuntaan Cape Canaveral,-— Polaris-ohjus, torstaina ammuttiin matkaan atO' misukellusvene Theodore Roosevel-testa^ Cape Canaveralin edustalla, jouduttiin räjäyttämään ennenaikaisesti, koska ohjus muutti äkkiä suuntaa toisen vaiheen sytyttyä. ' . Polaris ammuttiin nyt ensimmäisen kerran Theodore Rooseveltilta, joka (Otettiin palveluskäyttöön aivan äskettäin. Ensimmäinen vaihe toimi normaalisesti, mutta toisen vaiheen sytyttyä asiantuntijat saattoivat ohjuksen räjäytyslaitteet toimintaan. PÄIVÄN PAKINA Savilöjpaleen kanttorin Idnlceritempaisu "Pidetäänkö Suomessa vielä-kin-kereitä ja minkälaisia tilaisuuksia ne ovat" tiedusteli joitakin viikkoj a sitten 6räs tässä maassa syntyi nyt7 ' j a kasvanut kansalaisemme keskustelumme kulkiessa pitkin ja poikin Suomea. Sanoimme sitten tälle pohjois-ontariolaiselle kysyjälle, että kinkereitä ei todeni^äköisesti enää Suomessa pidetä^ lainkaan. ~^elitimme kuitenkin kinkereitä sikäli kuin niitä voi kirjoista lukeman j a toisilta kuuleman perusteella selittää. Nyt näyttää kuitenkin siltä että, kinkerit eivät olekaan hSvihiieet näyttämöltä niin perusteellisesti kuin luulimme. Tuli siis tahtoihatta annetuksi sille nuorelle miehelle hieman virheelinen selitys. Pyydämme häntä huomioimaan tämän "oikaisun". Sitä paitsi näyttää silta että nykyaikaisilla kinkereillä annetaan jalon lukutaidon lisSksi myös elävää politiikanoppia. • Pääsiäslukemisen jatkoksi ~ i ja antaaksemme ko. nuorelle miehelle oikaisun aikaisempaan, 'hieman har-haanjohtaneeseenT selostukseemme, saisimme siis Suomen laajimman leviävästä työväenlehdestä,, Kansan Uutisista, nimimerkki " T . K . n " viikon vanhan kirjoituksen, missä sel(»tetaan k.o. kinkeritapausta hyv i n kansanomaisella tavalla seuraa-vasti: • . Savitaipaleen kirkkoherra Valta-mo, joka viime vaalien alla yritti roskajutuilla kitkeli kuntalaisia ^ h e i k o i n tuloksin — pois kansandemokraattista ajattelutapaa, on saanut rinnalleen toisen "hengen jättiläisen", seurakunnan urkuri Laitisen. Esimiehensä jalanjälkien viettelmahä on tämä luiskahtanut äskeisten kinkerien yhteydessä pois musiikin piiristä politiikan puolelle s i i h i , määrin, että eräässä kinke- Tipalkassa p i t i talon isSnnSn osoittaa politikoivalle laittajalle ovea^ ennen kuin asiat lähtivät taas luis-' tamaan hengellistä latua. Viime mainittu tapaus sattui Jurvasen kylässä Adam Jurvasen talossa. Kinkereitä oli pitämässä seurakunnan pastori Kärkkäinen ja urkuri Laitinen. Kinkereillä oli huo-mattavastf. väkeä j a kaikki näytti sujuvan hyvin kunnes alettiin " i - sänmaan asiaa" puhua. Kanttorin valistus politisoitui enemmän ja enenimäh, sekä luiskahti jo rajan y l i Neuvostoliittoon. Siellä on kanttori Laitisen mielestä sellainen järjestelmä, että "ette lue tätä kirjaa ensinkään". "On toteltava, mitä sanotaan ja se, joka ei usko, sillä oh nagani leuan alla", intoili Kanttori j a tolkutti, että "jos kommunismia ei saada pysähdytetyksi, se tulee-myös Suomessa. — Nyt siirrytään entiseen ohjelmaan ja lauletaan virsiä, huomautti talon isäntä kinkeriläisten vaivaksi riehaantuneelle kanttorille — Eikö tämän niiehen suuta saa suljetuksi! pisti kanttori vastaan. Tämän johdosta talon isännän oli huomautettava, Qttei hänen suunsa kotonaan s.Mlkeudu ja kehotettava kanttoria poistumaan tuvasta. Kanttor i n " käirtöksen johdosta puuttui, myös • paikalla ollut kylänvanhin'' asiaan ja kun hän huomautti, että san.oja oli talon isäntä ja ettei kaikenlainen menettely sovi, \ alkoi kiihtynyt kanttorikin jäähtyä. Tämän jälkeen jatkui kinkeri tilaisuuteen kuuluvassa hengessä, virren laululla j a loppurukouksella. Kanttorin kiihkeä politikoiminen kinkeritilaisuudessa herätti läsnäolevissa pahennusta. Sitä ei hyväksynyt myöskään mukana ollut pastori, joka tilaisuuden loputtua totesi, että huonosti meni. •• ' Talon isäntä" Adam Jurvanen kertoi, ettei hänellä ole kinkeriä-vastaan mitään, jos niitä vaan p i detään kinkereille kuuluvan hengen mukaisesti. Mutta kun kristinuskoa ajetaan silloin ei ole sopivaa naapurivihan lietsominen eikä pyssyistä puhumaan Sotakirves on lyönyt sellaisen haavan Suomen kansan elämään, ettei sen uusiutumista enää toivota ja siksi pitää kansan valistuskin olla "oppineilta miehiltä sen mukaista. Parempia , kirkon palvelijoita Savitaipaleelle toivotaan. Tähän pienviljelijä Adam Jurvasen toivomukseen yhtyy moni paikkakuntalainen. * * 4 Mitä ylläolevaan. lisätään se on ^ oikeastaan pahasta. Ajan meVkki sekin, vai mita? — Känsäkoura.' •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 30, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-03-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610330 |
Description
Title | 1961-03-30-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 30 p. — Thursday, March 30, 1961
VAPAUS
(IJBEBT7) Independept Labor
Olgan :df flimish Canadiäns. Esr
tablished; N |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-03-30-02