Vapaus, May 29, 1969

              jiuiimiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiii
Urheitua
tllllllilllllllllllllllllllllllllllliillllllllllllT
;atobotins!ki ja
GolovaniOY isännöivät;
yiäisarfoissa
Rostov. —- Mexfcon olympia­v
o i t t a j a Leonid Zhabotinski saa­v
u t t i yi iraskaansarjan (yli 110
kg) painonnoston Neuvostoliiton
mestaruuden Rostovissa jatku-neisJsa
k i l p a i l u i s s a yhteistuloksel­la
57^.5 k g (195-167.5-210).
Toiseksi s i j o i t t u i ' tässä sarjassa
donetskilainen ylioppilas Stapis-
-:Iav Batiahtsev yhteistuloksella
952,5 k g j a kolmanneksi Gennadi
Rjabokon — 542,5 k g .
•Raskaansarjan (alle- 110 kgV
voiton vei nimiinsä Tokion olym­p
i a v o i t t a j a Vladimir Golovanov
tuloksella -522,5 k g . Ainoastaan 95
k i l o a painanut J a n T a l t s joutui
myös kilpailemaan tässä sarjassa
saavuttaen neljännen sijan tulok­sella
517,5 k g .
PERUN JA MSAn
VÄLIT KÄRJISTYMÄSSÄ
Peili aaitoi 3riiiinärtaä eittä Rodkefetlerin
vie(railu «n "ajankohtaiain tsopfmatoin"
Lima. Perun j a U S A : n väliset
suhteet ovat nyt katkeaipja-pisletöfiä
Penm tiedoitettua, et­tä
New Y o r k i n ikuvernööri Nelson
Rockefeller ei ole -tervetullut sinne,
ia että U S A : n tulisi kotiuttaa Po-russa
oleivan sotilaslShetystönsä.
Perun toimenptteidra sanotaan
johtuvan siitä k u n . Washington l o ­petti
viikäco sitten toisitaikesi asei­den
j a anunusten niyynnin Perun
hallitukselle sen johdosta kun P em
oli pidättänyt aluevesiltään a m ^ i k.
kalaisen kalastusaliiksen.
Perun presidentti Juan Velascon
hallitus esitti lausunnon, jossa syy­tetään
USA.-ta vuonna 1952 laaditun
sotilasapuohjelmasopiamiiksen rikko­misesta
ja siitä, ett^ " U S A saattaa
vaaranalaiseesi Pan-Amesrikan ystä­vyyssopimuksen,
jonka yhtenä tar-
DiDuuiiiniuiyiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiuiiiniiiiiiiiiiiiiuiiiuiuiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiu
SUOMEN UUTISIA
H e l s i n k i _ ( S u o m i - S e u r a ) —
P r e s i d e n t i n N e u v o s t o l i i t o n -
v i e r a i l u päättyi
Presidentti Urho Kekkonen ja
pääministeri Aleksei K o s y g i n o l i ­vat
erittäin tyytyväisiä kaksipäi­väisiin
neuvotteluihinsa, j o t k a he
t i i s t a i n a (20.5.) päättivät kolme
t u n t i a kestäneillä kahdenkeskisil­lä
keskusteluilla Leningradissa.
Yhteisessä sopimuksessa todetaan
yyn-sopimukseen pohjautuvan y h ­teistyön
suotuisa kehitys j a p i ­detään
"tarkoituksenmukaisena
sen edelleen laajentamiseen täh­tääviä
toimia". Tyytyväisyyttä
sekä sen molemminpuolisuutta va
kuutti pääministeri Kosygin Suo­men
pääkonsulivirastossa, jonne
hänet o l i kutsuttu presidentin lou­nasvieraaksi.
"Pidämme Suomea tasavertaise-
^ n a keskustelukumppanina, ei ko­konsa,
vaan arvonsa vuoksi", hän
sanoi poikkeuksellisella eleellä suo
: malaiselle lehtimiesryhmälle. " A r
vostamme pres. Kekkosta sen
vuoksi, että hän on nostanut Suo­men
korkealle tasolle. Olen var­ma,
että tämä kehitys tulee jat­kumaan."
Pääministeri Kosygin
selittiy että keskusteluissa o l i kä­sitelty
yleismaailmallista tilan-nettä^
dekä Suomen j a Neuvosto-l
i i n välisiä suhteita. " O n helpom­pi
puhua, mistä emme puhuneet,
sillä me puhuimme kaikesta", hän
sanoi.
Keskusteluista sorvattiin yhtei­nen
julkilausuma, jossa sanottiin,
että keskusteluissa "Neuvostolii­ton
taholta todettiin, että Suo­men
hallituksen valmius a k t i i v i ­sesti
edistää yleiseurooppalaisen
konferenssin järjestämistä, Euroo
pan t u r v a l l i s u u t t a j a rauhanomais
ta yhteistyötä koskevien kysymys­ten
käsittelemiseksi, on arvokas
panos ponnistuksiin rauhan l u ­jittamiseksi
Euroopassa.'' Lisäksi
"keskusteluissa esitettiin käsitys,
että rauhaa Pohjois-Euroopassa
olisi omiaan lujittamaan sellai­nen
tilanne, j o n k a vallitessa koko
tämä alue olisi v a l t i o i d en sotilas­poliittisten
jäjestöjen p i i r i n u l ­kopuolella".
Pohjoismaiden kaavailemaan t a ­loudelliseen
Nordek-yhteistyöhön
viittaaviaa julkilausumassa oli
v a i n lyhyt maininta siitä, että
Kekkonen j a K o s y g i n korostivat
molempien maiden välistä kaupal­listen
j a taloudellisten suhteiden
tärkeätä merkitystä sekä keski­näisiä
pyrkimyksiä niiden syven­tämiseen
j a kehittämiseen vuosik­si
1971—75 yhteisesti valmistel­tavien
pitkäaikaisten kauppasopi­musten
puitteissa.
Presidentti Kekkonen palasi k o ­timaahan
keskiviikkona (21.5.)
(HS)
M e t a l l i t e o l l i s u u d e s s a
ammattimiehistä p u l aa
Työttömyysilmiöstä, huolimatta
metalliteollisuudessa on monilla
toutannon a l o i l l a pulaa ammatti-
TIUTKAA
parSftheinätabnia, vadelmapensoi-ta,
nansikan (aimla, mustia ja pu­naisia
Tiinimarjapensaita, karvtais-nuurjapeosaita,
raparperin taimia,
hedelmäpuita, sinisiä liuusia, he-delmäpensaita,
monivuotisia varjo­ja
aitapensaita.
HANSEN'S
Puhelin 345-7415
Riveraido Drive
Port Arthur Ontario
'.t:.i-
(8-15-22-29-5)
miehistä. Tällä hetkellä näyttää
siltä, että suurimmilla p a i k k a k u n ­nilla
ei metalliteollisuuden am-mattityövoiman
koulutusvajausta
pystytä täyttämään, arvellaan m e
talliteollisuudessa.
Ammattiryhminä, joissa työvoi­man
kysyntä selvästi ylittää t a r ­jonnan
voidaan mainita mm. ko^
neistajat, laivalevysepät, asenta­j
a t j a hitsaajat. Nämä ovat a m ­mattialoja,
jotka edellyttävät v ah
vaa tietopuolista peruskoulutusta
j a käytännön työkokemusta.
Eräänä perustekijänä työvoima­pulaan
on metalliteollisuuden voi­makas
laajentuminen. Esimerkik-:
si kuluvalla vuosikymmenellä on
metalliteollisuus sijoittanut palve
lukseensa noin 30.000 henkeä, e l i
58 prosenttia teollisuuden koko
työvoiman lisäyksestä. Teollisuus-tujotajitomme
vastaisesta kehityk­sestä
laaditut ennusteet osoitta­vat
metal)iteollisuuden edelleen-km
vahvistavan asemaansa maan
suurimpana teollisuuden työnan­tajana.
( H S )
S u o m a l a i s i a u u n e ja
Y h d y s v a l t o i h i n
Suomalainen uusvienti saavut­taa
jatkuvasti menestyksiä. 20.
toukokuuta solmittiin Hyvinkääl­lä
sopimus suomalaisten leipomo-uunien
markkinoinnista Y h d y s v a l ­t
o i h i n .
V e l j e t Saario Oy lähetti a i k o i ­naan
Yhdysvalloissa järjestettyyn
näjrttelyyn valmistamansa leivin­uunin,
joka herätti huomiota lä­hinnä
teknillisten ratkaisujensa
sekä laadun ansiosta.
Yhdysvalloissa leipien paistami­nen
s i i r t y y leipomoista myymä­löihin.
Supermarket-myymälät
hankkivat leipomoista taikinan, jo
ka on siellä muotoiltu j a sen jäl­keen
syväjäädytetty. Myymälöis­sä
t a i k i n a sitten paistetaan suo-mallisissa
uuneissa. (U.S.)
R i n t a m a m i e h i l l e
k o r o t e t t u eläke
Valtioneuvostossa tehtiin 22.
toukokuuta päätös rintamamies-eläkkeiden
nostamisesta. Korote­tusta
eläkkeestä pääsee osallisek­si
kaikkiaan-lähes 6,400 rintama-m
iestä.
Ensimmäisen kalleusluokan paik
kakunnilä eläke on 250 markkaa
kuukaudessa, toisen kalleusluokan
paikkakunnilla eläke 225 markkaa
j a kolmannen luokan 200 mark­kaa.
Korotukset ovat tuntuva l i ­sä
eläkkeisiin, joiden mäarä^ on
viime vuoden päätöksen mukaan
ollut 62 markkaa kuukaudessa.
Rintamamieseläkettä on saanut
kaikkiaan 1,338 henkilöä. Tänä
vuonna eläke on myönnetty 5,000
uudelle hakijalle. (Sm)
koituiksena on mantei-een turvalli­suuden
takaaminen."
Rockefeller vieraili viime viikolla
latinalaisen Amerikan/ keskimaissa
ja hänen piti paHata Peruun touko­kuun
3 0 - ^ 1 päivänä EtelS-Ameri-kan
'kierroksensa toisen jatkon a i ­kana.
Rodkefeller: suorittaa latina­laisessa
Amerikassa vierailunsa pre­sidentti
Nixonin edustajana. Perun
hallituksen taholta sanottiio, että
Rookefellerin maassa vierailu olisi
"ajankoihtaan sopimaton" ja eräissä
piireissä ennustettiin tämän voivan
rolhkalsta USA.n vastaisi!^ mielen­osoituksia
muissaikin maissa^ joissa
kuvernööri aikoo v i e r a i l l a —
U S A : n j a Perun välit alkoivat k i ­ristymään
viime lokakuussa kun nu*
Velascon haUitus kansallistutti Ta^
laran öljyipulhdistaimon, mikä (di In­ternational
Petroleum yhtiön omis­tama,
jODfka omisti puolestaan New
Jerseyn Standard öyy-yhtiö. Veles-con
hallitus ilmoitti hehnikuussa,
että International Petroieuflt-yhtiö
oli Perulle velkaa $690,500,000 siitä
öljystä, j o t a se on pumpannut Pe^
ran maaperällä vuodesta 1924 läh­tien.
Tämän jälkeen Perun hallituk­sen
omistama öljy-yhtiö alkoi huo­lehtia
International Petroleumin
toiminnasta.
K u u k a u d e n kestänyt A i r C a n a d a n lafcko o n päättynyt
j a l e n t o l i i k e n n e o n p a l a n n u t n o r m a a l i i n t i l a a n . L e n ­toyhtiön
6300 m e k a a n i k k o a 'hyväksyi 16 p r o s e n t i n p a l -
kanikorotuksen 26 kuuikiauden sopimusaj a l i a j a lisäksi
he s a i v a t m u i t a reunaetuiöuuksia.
Pallin heJDeaalto
40:een vuolteen
Jerusalem. — Israeli oli v i i k o n ­l
o p u l l a pahimman helleaallon kä­sissä
viimeisen neljänkymmenen
vuoden aikana.
Lämpömittarit osoittivat useim­m
i l l a alueill a y l i 100 astetta F. j a
helleaalto aiheutti maan eri osis­sa
k r i i t i l l i s e n vesipulan.
Y l i 150 l a s t a j o u d u t t i in kuljet­tamaan
sairaaloihin helleaallon
aiheuttaman uupumuksen joh­dosta.
Kuusi nleuvoa
tupaikoitsijoille
Yleinen terveyspalvelu USA:ssa
antaa seuraavat kuusi neuvoa tu­pakoitsijoille,
jotka eivät voi
luopua savukkeista:
1) Valitkaa savukemerkki. jos­sa
on vähemmän nikotiinia ja
tervaa.
2) Jättäkää polttamatta savuke
aivan loppuun saakka.
3) Imaiskaa harvemmin yhdestä
savukkeesta.
4) Vähentäkää "henkisauhuja",
5) P o U M ^ vähemmän savuk­keita
päivässä,
6) Kysykää Useitanne joka
kerta, kun sytytätte savukkeen:
tarvitsenko minä todella tätä?
USAn natseilla
asevarastoja
L o s A n g e l e s ^ — Yhdysvaltain
taantumuksellisilla j a äärioikeis­t
o l a i s i l l a järjestöillä on hallus­saan
huomattavia asemääriä, j o i ­den
avulla ne aikovat kamppail­la
demokraattisia aineksia vas­taan.
Kahdesta Yhdysvaltain natsi­puolueelle
kuuluneesta huvilasta
L o s Angelesin lähistöllä on löy­detty
useita tuhansia patruunoja,
kranaatteja sekä suuri määrä pis­tooleja
j a räjähdysvälineitä.
Kolme puolueen jäsentä vangit­t
i i n , aiemmin epäiltynä pankkir
ryöstöstä. Heiltä löydettiin muu­tamia
automaattipistooleja, kone­kivääri,
kaksi kivääriä sekä huo­mattava
määrä kranaatteja. L o s
Angelesin poliisin ilmoituksen
mukaan yksi vangituista on nat­sipuolueen
tunnettu jäsen.
T R A K T O R I L L . A U I T T O ON
Neuvostoliitossa on valmistettu
tukinuittoon tarkoitettu •' u i va
t r a k t o r i , joka kulkee veden päällä
9 km tuntinopeudella. H y t t i i n .so­pii
3 ihmistä j a sen katossa on
varauloskäytävä. Tämä amfibio-t
r a k t o r i liikkuu: myös k u i v a i li
maalla j a siinä on viisi vaihdetta
eteen j a y k s i taakse. Kokeiss:i on
t r a k t o r i a käytetty myös jäänmur­tajana.
Amfibiotniktorin sarja-valmistu.
s aloitetaan tämän vuo­den
aikana.
Oliko Robert Kenndeyn murhan
takana salaliittovoimia?
USAn miesmenfetyfkset ^
noiisivalt huimasti
Saigon. — Y h d y s v a l t a i n johto
tiedoitti viikon lopulla, että
U S A menetti edellisellä v i i k o l la
430 sotilasta kaatuneina. Sitä
edeltäneellä v i i k o l l a kaatui 180.
-Kaatuneiden llikumäärän - s u u ­ruus
heijastaa sotaoperatioiden
laajuutta. _
Samalla viikolla haavoittunei­den
amerikkalaisten sotilaiden
määrän sanottiin nousseen 2,185
sotilaaseen, jota vastoin edellisel­lä
v i i k o l l a haavoittui 1,225.
HILLPORT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJUBIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberlahd St.
Port Arthur Ontario
'kiiloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 s. Algoma Street Port Arthur. Onlarlo
(Jatkoa 2 sivulfta)
ettei F B I :n j a C I A : n aikomukse­na
ollut tämä "savuverhon" puh­distaminen,
vaan sen vieläkin
paksummaksi j a läpipääsemättö-maksi
tekeminen, j o t t a sen j o h ­dosta
ei saataisi selville S i r h a n in
edesottamuksia vuosina 1964-65.
Mikä on tämän salaperäisen
homman takana? Se on luonnol­lisesti
CIA, koska asianhaarat
viittaavat melko selvästi, että S i r ­kan
toimi tämän järjestön asia­miehenä.
Hänen tehtäviinsä kuu­lui
Palestiinan vapautusjärjcs-töön
soluttautuminen j a sen suun
nitelmista selvän ottaminen. Sir­kan
pystyi soluttautumaan mui­h
i n k i n sotilasleireihin. M u t t a kun
tapahtumat alkoivat " h a i s t a " j a
muuttua epävarm9iksi, s i l l o in hä­net
kuskattiin k o t i i n j a sopivan
ajan saavuttua hänelle annettiin
"tehtävä" kotirintamalla.
C I A : n on väitetty osallistuneen
presidentti John F. Kennedyn
murhaan Dallasissa marraskuus­sa
1963. M u t t a Clay Shawta vas­taan
nostetut syytteet j a oikeus-kuulustelu
eivät tuoneet kuiten­kaan
u u t t a valoa presidentin mur
hajuttuun. Veljensä t r a a g i l l i n en
kuolema vaikutti ilmeisesti Ro-^
bcrt Kenne"ayn päätökseen osal­l
i s t u a presidentin väleihin de­mokraattien
ehdokkaana marras­kuussa
1968. Hän olisi mahdolli­sesti
voittanut näissä vaaleissa
N i x o n i n . M u t t a sen ei v o i tu antaa
tapahtua CIAn vaarantamatta
omaa olemassaoloaan. J a n i i n olr
Ien ei jäänyt muuta keinoa kuin
iskeä j a S i r h a n oli "työkaluna".
Näin ollen käy selväksi, miksi
murhaaja kävi koulua Pasadenas-sa;
j a j o t a i n salai)eräistä tietä i l ­mestyi
yhdestä piaikasta toiseen
lähi-idän maissa j a hävisi taas
yhtäkkiä näyttämöltä. Tämä on
mahdollisesti se tapa, miten s a l a i ­set
asiamiehet j a muutamat dip­lomaatit
kulkevat j a käyttäyty­vät.
O l i s i k o S i r h a n i l l a o l l u t mahdol­lisuuksia
tehdä tällaisia matkoja
entiseen kotimaahansa j a naapu­r
i m a i h i n omasta aloitekyvystään
j a o m i l l a varoillaan? M i k s i Wa8h-ington
pitää kaikki Kimchcn se­littämät
matkat salassa? Wash-ingtonille..
F B I :11c j a CI A :IIe oli­si
mahdollisesti paljon helpompaa
sanoa, että Sirhan teki nämä mat­kat
oma-aloitteisesti.
M u t t a olisiko tämä. poistanut
S i r h a n i n naamion j a paljastanut
hänet oikeuskuulustelussa C I A :n
asiamieheksi ? Pakoittiko englan­tilaisen
sanomalehden paljastuk­set
Sirhanin matkasta Nahostiiii
Washingtonin antamaan "väären­netyn
t a r i n a n " Sirhanista maail­malle?
Muussa tapauksessa Sir­hanin
tulisi tunnustaa, että hän
oli salaisen palvelun määräy:>ten
alaisena. Hänen tulisi vastata
k a i k k i i n kysymyksiin: kuinka,
koska j a miksi hän suoritti nämä
matkat? Miksi hän l i i t t y i sota-h
a r j o i t u s l e i r e i h i n ? Milloin hän
palasi takaisin U S A : i i a n ? J a lo­puksi,
mistä hän "sai rahat suo­rittaakseen
nämä kalliit matkat ?
Asianhaarat o.soittavat vääräk­si
Yhdysvaltain: hallituksen vie­män
roolin j a sen, että Sirhan
oli C I A r n palveluksessa, j a tämän
kaiken perusteella toisen Kenne­dyn
murhan taustasta on sanottu
k a i k k i .
Oikeudenjalio 01)
puutteellista
sanoi uniojditaja
- -Toronto, - r - Ontarion oikeuslai­toksissa
jää oikeus u.sein jaka­matta
s e l i t t i Ontarion työväenlii-f
ton ( O F L ) presidentti David
Archer lauantaina ihmisoikeuk­sien
konferenssin istunnossa Don
M i l l s i s s a . .
Mr Archer arvosteli puheessaaii
tuomari C. D. Stewartin aikaisem­min
tässä kuussa julkaisemaa:
päätöstä missä sanotaan, että On­tarion
ihmisoikeuksien komission
on muodostettu virheellisesti sik­si
kun se toimii oikeuselimen t a ­voin
.
Tuomari Stewartin katsamo-kannassa
on y k s i perusvika, s a ­noi
mr A r c h e r . Oikeuslaitokset,
erotuksena lautakunnista, komis-sioneista
j a tribunaaleista,: ovat
oikeuden j a kansalaisvapauksi'»n
puolustajia.
."Meidän kokemuksemme oikeus
laitoksista on se, että niiden tie­dot
sosiaalisista muqtoksista ovat
hyvin rajoitettuja. On helpompi
saada oikeuslaitoksesta myöntei­nen
ratkaisu jos- voidaan viitata-
18. vuosisadan ennakkopäätök­seen
kuin .silloin jos vedotaan ny­kypäivien
tilanteeseen.
Esimerkiksi T i l c o Plastic L t d :n
lakosta lähetettiin 25 unionistia
vankilaan Peterboroughssa ^ruon-na
1966, " M u t t a siitä huolimatta
mitään ei^ tapahdu (yhtiöni hal­linnolle
siitä kun se maksaa vain
! 97 senttiä . t u n n i l t a j a kohtelee
I tyttöjä k u i n törkyä. Tällaista on
oikeuslaitosten sosiaalinen tictoi-suus."
"Nykyisessä monimutkaisessa
yhteiskunnassa . . . i h m i s t e n vä­liset
suhteet ovat myös h y v i n mo­nimutkaisia
j a siinä yhteydessä
tarvitaan nykyaikaisia menettely­muotoja",
sanoi mr A r c h e r edel­leen.
"Minä en usko, että oikeus­laitokset
nykyisessä muodossa,
puhtaasti l a i n o p i l l i s i n a välittäji­nä,
täyttävät tämän tilanteen
kelpoisuusvaatimukset."
Väitös, että köyhä v a l i t t a j a voi
käyttää hyväkseen oikeuslaitok­sen
monimutkaista, pitkäveteistä
j a kallista koneistoa, tuntuu m i ­nusta
naurettavalta. Se on ver-rattavis-
sa siihen kun M a r i e A n ­toinette
sanoi P a r i i s i n nälkäisille
asukkaille (jotka valittivat ettei
heillä ole leipää) että '.syökää
k a k k u a ' . "
Tf^rstol, toiJcolI^ SiÖ p. - r Thursd^gr, M^y 29,1989 §j.VU.3
SaultSte. Marie. — Tervehdy?
kaikille täjlltä faojeu järvien vär
limailt^. Tämä keyä^n i^i.kä on
iiyvin mip,^oBtayaf^. ainäldn nii^I^
jotka tykkäävät kälajs^tuksesta,
niissii saa kWQOUiQ09tVrent»]^tu^
muitten aherrusten lomassa, j^^ se­hän
onkin kfda^tajiUe mukayaa
honu^aa kun odottelee koska se
kM^ nappaa i^yptMin ^iinni. Npnä
päivinä on jo kaiastajiä ollutkin
jiik^eeljä maanteillä. Moo^tojiver
neet fnuk^;^, monet ovat pitkienr
kin matkojen takaa tulleet kokei:
lemaan Algoman järville kälaon-neaan.
_'
Sitten meillä paikalliisilhi asukr
kailla on monenhi^se^ |(evään kii­reet;
kun pitää yrittää jäfjestää
sitä tontin takaosan maanviljer
lystä, mistä on mukava .-jyksyker
sallä, jos onnistuu, hakea pataauT
sa t u o r e i t a maan antimia. N y t OUT
kin jo tällä perukalla maahan l a i ­tettuna
sipulit, porkkanat puna­juuret
j a moiiet muut lajit jotka
ovat vähemmän arkoja yökyhnil-le:
J o k u rohkeampi on j o l a i t t a n u t
perunaakin kasvamaan siinä toiT
vossa, että saa aikaisen sadon.
Toivotaan vain parasta onnea
k a i k i l l e y r i t y k s i l l e.
« * *
Mutta onhan täällä ikäviäkin
u u t i s i a kerrottavana kuten muil­l
a k i n paikkakunnilla. V i i s i henki­löä
kuoli yhden v i i k o n aikana A1-
goma piirissä, mistä j o osalta mai-;
n j t t i i n toukok. 22 päivän Vapaus-:
lehdessä. V i i m e i s i n onnettomuus
tapahtui täällä tk. 23 p n aamuna
Se vei isän j a pojan hengen. Tääl­tä
kymmenen mailia pohjoiseen,
m a i l i n verran nykyisen kaupungin
rajan ulkopuolella, Haydenissä,
Tröut Laken tiehaaran kohdalla,
kun 45-v. E a r l Albert Rogers, j a
hänen 20-v. poikansa, kotoisin
Camden, Ohion valtiosta U S A ,
olivat kalastusreisulle menossa.
He joutuivat rekka-auton kanssa
k o l a r i i n . Rekan a j u r i n a toimi 21-
V. Robert Bennett Edmontonista
A Ita. Hänen loukkaantumisestas n
ei uutisissa mainittu mitään, mut­ta
sanottiin, että rekan moottori
tuli näkyviin. Auto meni käyttö­kelvottomaksi.
Lautatavaran hinnat ovat hiu­kan
laskeneet siitä mitä ne olivat
kuukausi takaperin. Sanotaan, et­tä
k u n k a i k k i sahamyllyt pvat nyt
vilkkaassa toiminnassa niin se
vaikuttaa, että lautatavaran hin­toja
on v o i tu hiukan pienentää.
Nyt myydään 2"x4": k u u s i p u uU
100 jalkaa $12.80. Sen h i n t a o l i
ennen $14.50 mutta 1,000 j a l k aa
maksaa ^ p i a t a v a r a $163.00. Sen
hjnta pnnen o l i 195-20i d,9,I|a^a.
Näxnä h i n n a t ovat otettu " o s t a j f
vie kaupoista" (Gash & C a r i y ) :
P a i k a l l i n e n United Steelwor-kera
unio 2251 kuukausikokouk­sessaan
päätti lähettiä protestin
h a l l i t u s v i r k a i l i j o i l l e sen johdosta
k i i n Bell" puhelinyhtiö aikoo taas
nostaa kotipuhelinten hintoj^.
Terästyöl|ii8ten järjestö ehdotta^
samalla, että hallituksen t u l i s i o t ­taa
Bell-yhtiö omaan balUntaai^-
sa. Bell tuottaa vuosittain s u i u ii
voittoja j a s i l t i aina vain puheli­mien
kuukausimaksut nousevat,
aivan tarpeettomasti, -r" H . A .
Port Arthurin
kuulumisia
Hiljaiiien isähiä
Texasilainen monimiljonääri O.
L. NeUns piiää ,jos mistään, hy­vistä
juhlista. Hän pitää niistä niia
paljon, että hän on määrännyt t ^ -
tamentissaan miljoonansa säätiölle,
jonka tehtävänä on järjestää jättir
mäisiä juhlia lahjoittajan kUole-nxan
jälkeen. Tällaisia juhlia voitai­siin
O. L . Nelmsin mukaan pitää
nc^ä kertaa vuoctessa sem'aav3n
10,000 vuoden aikana.
Nelms, joka ansaitsee 30 miljoo­naa
dollaria myymällä partakoneen-teriä
ja muita jokapäiväisiä tarve-esineitä,
aikoo oHa itse mukana
palsamoituna 25,000 dollarm hopea
-ai-kussä. Hänen On kuitenkin saa­tava
veroviranomaiset vakuuttuneek
si siitä, että juhlien kustannukset
voidaan vähentää hyväntekeväisyys
säätiön veroista.
•Port Arthur. — Järvienpäässä
viime viikolla pidetyt Canadan rau-hankongressin
20-vuotistilaisuudet'
ja kongressin johtajan, tri James
Endicoltin syntymäpäiväjuhla muo­dostuivat
hyvin muistorikkaiksi.
Päivän sankaii sai onnitteluia ja
laftjojBi Toisaalta t r i Endicott kos­ketteli
mielenkiintoisessa puhees­saan
rauhanliikkeen tärkeimpiä
edesottamisia kansallisesti j a kan-;
sainvälisesti kuluneen 20 vuoden
ajalta.
RauhaMiikkeen perusvoimana
ovat olleet sosialististen maiden
kansat ja kansainvälinen työväen­liike
sekä Yhdysvaltain imperia­lismia
vastaan t?istelevat vapau-.
tusliikikeet, selitti puhuja.
Rauhantyötä on edelleen jatket­tava.
Hetken -suurimpana puhnaky-symyksenä
on edelleen Yhdysval­tain
hyökkäyssota Vietnamissa, hän
selitti. Tämän kysymylcsen ratkai­semiseksi
lähetettiin täältä liittohal­litukselle
esitys, että Ottawa ryh­tyisi
avoimesti vaatimaan Yhdysval­loilta
sodan lopettamista j a aseyoi-miensä
kptiultamista Vietnamista
sekä vuoden 1954 Geneven sopi­muksen
kunnioittamista.
Puhuja selitti, että presidentti
Nixonin äskettäiset Vietnam-esitykr
se* ovat vieläkin ristiriidassa Ge­neven
sopimuksen kanssa kos*a
Geneven sophnuksessa nimenomaan
sanotaan; että Vietnamin demarkaa-tio-
Unja oli vaan väliaikainen. "Tä­tä
linjaa ei voida missään tapauk­sessa
pitää maantieteellisenä tai
poliittisena rajana", tähden^ t r i
Endicott.
Euroopan jännitystilan aiheuttaa
NATO ja siinä mielessä kannatetaan
hittohaUituksen päätöstä NATOn
palveluksessa olevien asevoimiem-me
osittain kotiuttamiseksi, l ^ t ^ ;
toimenpttdettä odotettaessa kehoj-tamme
liittohallitusta antamaap
tukensa Suomen hallituksen aloit­teenteolle
Euroopan - turvallisuus­konferenssin
jäi*jestämiseksi, selit­ti
puhuja ibnaisten samaUa kait-santokannan,
että Canadan tulisi
tunnustaa Saksan' Demokraaittisen
Tasavallan.
Mrs. Selma Lappalainen kuolj
täällä sairaalassa toukokuun 25
päivänä. Hän o l i syntynyt V a r -
paisjäi-vellä Suomessa j a o l i k u o l ­lessaan
83 vuotias. Port A r t h u r i in
hän t u l i V. 1920. Jälkeen jäi k a k s i
poikaa, Arne j a O n n i j a yksi t y ­tär,
E v a S a a r i ; 5 lastenlasta, kak­si
sisarta j a Suomessa muita su^
kulaisia. Hautaus tapahtui
Everest hautaustoimiston kautta
Sunset Meniorial hautausmaahan.
A T H .
ToTonton satanaaan tulee p a l j on
Volkswagen-ajokkeja noin
14,000 kappaletta eli 35 prosent­tia
koko määrästä mikä tulee
vuosittain Camadaan. Tänä
vuonna on jo tullut Toro&tdon
4,043 Volksvvragenia, Kuvassa
nostetaan laivasta yleis yjilä täl­laista
Ajokkia. - - - .
Kennedy ja
Mendes-France
Suomeen?
HeUinki. — H e l s i n g i n yliopis­ton
ylioppilaskunta on lähettänyt
senaattori Edvvard Kennedylle
•kutsun saapua Suomeen. Tarkoi­tus
on, että Kennedy osallistuisi
'kansainvälisen ylioppilasviikon t i ­laisuuksiin
22-29 s y y s k u u t a . - Y l i ­oppilaskunta
on esittänyt vastaa­van
tiedustelun Ranskan entiselle
Pääministerille Pierre Mendes-
Prancolle. Kutsut on lähetetty
oari viikkoa s i t t e n . -
Kansainväliscen ylioppilasviik
koon odotetaan noin 50 edusta-Jaa
noin 30 maasta. V i i k o n teemana
on henkinen ja materiaalinen vu-tivalta.
Kumpaakin arvovaltaista
/ierastu on pyydetty luennolmj.an
viikon aiheeseen liittyvistä kysy­myksistä.
Ylioppilaskunnasta ker­rottiin
kuitenkin, ettei "pääasia
3le luento, vaan asianonjaistcn
.lenkilöidcn saaminen Supipcen".
Ylioppilaskunta ei ole yielä Sfia-nut
vastaustakumpaiinkaan tie­dusteluun.
Isvestija:
Va1(aiiua L-Sa1(san NL:n lähetystössä
P i k i i n t y n y t vanhapoika o l i nei­tosen
kanssa ravintolassa, " K u i n ­ka
haluaisit r i i a i s i " , kysyi hän,
"keitettynä"täi paistettuna?"
"Tykkäisin ne heitettynä", s a ­noi
tyttö.
Moskova. —, Länsi-Saksan tie­dustelupalvelun
haaraosasto on
pesiytynyt tämän maan Mosko­vassa
toimivaan suurlähetystöön,
k i r j o i t t i Izvestija h i l j a t t a i n laa­jassa
artikkelissaan.
Hieman y l i kolme vuotta sitten
Länsi-Saksan ' Moskovan-suurlä­hettiläänä
toimi Horst Gröpper,
entinen aktiivinatsi j a y k s i H i t -
ler-Jugend järjestön johtajista.
Hänen toimintaansa kuului suh-.
teiden kärjistäminen aina k u n s i i ­hen
oli mahdollisuus, k i r j o i t t aa
Izvestija.
Suurlähettiläs Gröpper oli o.s-
10,500 Icalterijääikäriä
Washington. — E r i rikkomuk­sista
vankilaan tuonjittujen amer
r i k k a l a i s t e n sotilaiden j a upsee­rien
määrä on vuodesta 1964 k o ­honnut
y l i 2-kertaisesti j a se on
nyt 10,500 henkeä. Yhdysvaltain
puolustusministeriön tietojen mu­kaan
on jokaisesta 140 sotapal­veluksessa
plevapta yksi k a l t e r e i ­den
takana.
Huomio k i i n t y y siihen seikkaan
että vangittujen määrä on kasva­nut
jyrkästi Vietnamin sjodan esr
}{alaation aikana. Tämä on jälleen
yksi osoitus Y h d y s v a l t a i n armei­jassa
laajenevasta tyytymättö-jnyydestä
Wnshlngtonin Knak-fiois-
Aasian p o l i t i i k k a a kohtaan.
to- ja myyntiliikkeiden ahkera
.isiakas j a hän tapasi mielellään
keinottelijoita ja m u i t a hämäriä
tyyppejä, erityisesti silloin, k u n
näillä oli t a r j o t t a v a n a vanhoja
venäläisiä ikoneja.
Länsi-Saksan suurlähetystön
taloudellinen osasto on johtavana
talouselämän ja p o l i t i i k a n a l a l la
tapahtuvan vaokilun kohdalla.
N y k y i s i n suurlähetystön kau­pallisen
osaston päällikkönä on
Wolfgang Eggers, j o k a ennen dip-lomaattialalle
siirtymistään työs­kenteli
Öst ICuropa-lehdessä. Tä­mä
lehti on Länsi^Saksan Neu­vostoliiton
vastaisen ideologisen
tuholaistoiminnan keskuksia.
W a l t e r Neuer, poliittisen osas­ton
ensimmäinen sihteeri hänkin,,
on tiedustelija, joka hankkii tie­toja
Neuvostoliiton ulkopoliitti­s
i s t a suhteista Aasian, A f r i k a n j a
latinalaisen Amerikan maihin..
Neuer y r i t t i tarmokkaasti hank­kia
asiamiehiä kehitysmaiden dip­lomaattien
keskuudessa.
K u n jokin maa p y r k i i asialli­sesti
j a todella kehittämään hjrvifi
poliittisia j a taloudellisia suhteita
toisen maan kanssa, se ei aseta
diplomaattisiin avainasemiin en­tisiä
natseja, H i t l e r i n tiedustclu>
palvelijoita j a muita henkilöitä,
joiden tavoitteena on epäluottaa
muksen j a vastenmielisyyden k y l ­väminen,
eikä valtioiden välistef^
suhteiden hoitaminen, kirjoittou
Izvestija. _