1966-07-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 30 p. — Saturday, July 30, 1966 '1 I I VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS < L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 E D I T O R W E K L U N D , MANAOtR: E . SUKSI T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L «74.*2e4 PublWhed thrice' weekly: Tuesdays, Thursdays and Sato PubilÄhlng (30. Limited, 100-102 Ehn St. West, Sudbury, Ontario, Canada, Mailing A&dress: Box 69 Advertislng rates upon appUcation, translatlon-free of charge. Authorized äs second class mail by the Post Office Department, Ottawa. , , and för payment of poatage m cash. CANADIAN LANGUACEPRESS , ' \\> f TILAUSHINNAT: OaiuuiaaM: 1 Vk. S9.00. 6 fck. $4.75 pSA:ssa , r S kk 275 1 vk. $10.00. 6 kk. «5.35 Suomfessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. ?ö.76 Onkohan se enää mahdollista? • ' " . I Toronto Daily Starin toimittaja Mark Gayn antaa Salgo-histaTähtettämässään ja mamitun lehden tiistama julkaise-nlasisä'' äirtikkelissa hyvin pessimistisen kuvan Vietnamin so-lopettamismähdoHisuuksista selittäen, että nyt on "huono'karisi rauhantekijöillä" siksi kun vietnamilaiset eivät ole luopuneet maansa itsenäisyyden puolustamisesta, kun Saigonissa'ollaan ''hieman kyynisiä" Britannian. Harold Wilsonin Intian Gandhin ja Ranskan Jean Samtenyn rauhantunnusteluihin, ja kun"amerikkalaiset Saigonissa sekä taistelutante-reijljp ovpt ruvenneet uskomaan, etta voitto on käden ulottumassa " • -Ly^ sanoen, mr. Gayn on sita mieltä, että Vietnamin sota voi loppua vasta sitten kun kumpikin puoli ei vain ajav^ii" umpikujaan vaan tunnustaa niin tapahtuneen. K u kaan ei täällä halua ennustaa, milloin se tulee tapahtumaan, sanoo mr. Gayn ja jatkaa: "Mutta kun niin tapahtuu, Canada voi viedä hyödyllistä osaa rauhantekijänä . . ." Muiden hy\'ää tarkoittavien canadalaisten kanssa meidän on suorastaan mahdotonta hyväksyä mr.Gaynm."umpikuja-teoriaa'!, siksi, etta kysymys ei ole vain sotamahdista ja sotavoimista, vaan oikeudesta yleensä ja erikoisesti Vietnamin kansan oikeudesta paättaa omista asioistaan. Olisi todella suuri vahinko, jos osoittautuisi, etta Yhdysvaltain sotamahti on sittenkin valttia, ja että "oikeus" painetaan maan rakoon — tapahtukoon se sitten vaikka "umpikujateorian" perusteella Me toivomme luonnollisesti, että Canada.voisi olla " r e hellisenä valittajana" Vietnamin verenvuodatuksen lopettamisen hyväksi — mutta meidän maamme voi vieda tällaista : "hyödyllistä roolia", mistamr. Gayn puhuu, vain silloin, jos me kansakuntana sanoudumme irti Yhdysvaltain hyökkäyssodasta Vietnamin kansaa vastaan. Valitettava tosiasia on, etta ei vain Vietnamin kansantasavalta, myös Laos on jo esittänyt syytöksiä siita, etta Canada on Geneven sopimuksen valvontakomission jäsenmaana antautunut Yhdysvaltain hyökkäysohjelman puolestapuhujaksi ia puhtaaksipesijäksi. Näitä syytöksiä ori Ottävvassa pyritty torjumaan erinäisillä väitöksillä ja vakuuttamalla meille canadalaisille, että liittohallitus työskentelee sittenkin kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana Vietnamin sodan Ip-pettamiseksi. \ '' Mutta viimeaikoina on paljastunut, että Ganädasta on myyty Yhdysvaltoihin Vietnaniin sodassa käyttämistä varten monenlaisia sotatarpeita. Geneven scpirnus — jonka val- . vontakomission yhtenä jäsenmaana Canada ön, ikieltää kaikenlaisen sotamateriaalin viennin ulkomailta Vietnamin alueelle. Tämän perusteella on esimerkiksi Ruotsin hallitus — puolueettomuuttaan suojatakseen — kieltäytynyt: myymästä sotatarpeita Yhdysvalloille. Mutta näin ei ole ilmeisestikään meidän hallituksemme tehnyt. Päinvastoin näyttää siltä, että Canadasta lähetetään yhä lisääntyvässä määrässä erinäisiä sotatarvikkeita Yhdysvaltoihin Vietnamin sodassa käytettäväksi. Globe and Mail lehden huhtikuun 17 pnä 1966 julkaisemassa CPn uutistiedossa sanottiin:"Canadan sotilaallisen räjähdysaineen vienti Yhdysvaltoihin kasvaa nopeasti Yhdysvaltain tarpeiden täyttämiseksi Vietnamin sodassa." Samassa uutistiedossa sanotaan, k:o. räjähdysaineen tuöritanto lisään-, tyy tänä vuonna kaksinkertaisesti. Samassa yhteydessä annetaan yksityiskohtaisia tietoja siitän mitkä yhtiöt näitä veri-rahatilauksia ovat Yhdysvalloista saaneet. "Canadian Aviaticn" — Maclean-Hunter julkaisu ---tiesi äskettäin kertoa, että Yhdysvalloista öntulosisa suuri Havilland Caribou-lentokoneideri: tilaus, ; IJSAn käyttäessä suuressa mitassa . näitä lentokoneita hyökkäyssodassa Vietnamia., vastaan. ' Vancouver ;,Sun kertoi heinäkuun 14 pnä, että Canadassa tullaan valmistamaan osia Northrop F-5'lentokoneisiin, joita Yhdysvallat varaa Saigonin sotilasjuntan käyttöön. , U. Si New5 and World Report-julkaisu arvioi äskettäin, että Canadasta on myyty vuoden 1959 jälkeen Yhdysvaltoihin miljardin dollarin arvosta aseita. Mainitun julkaisun mukaan jotkut canadalaiset "hankkivat paljon rahaa" siitä. . .Päivän tapahtumia seuraavat henkilöt tietävät, että näitä suuria ase- ja sotamateriaalikauppoja on pidetty mahdplli-, simman paljon salassa. Mutta kysymys pulpahti yleisen keskustelun alaiseksi siitä kun Yhdysvaltain publustusministeri Robört McNamara sanoi äskettäin, että eräs canadalaineri pornhl']tilaus tullaan peruuttamaan. " .. peneven sopimuksen- valvontakömissiori yhtenä jäsen-m^ ajiy^Canadan tulisi luonnollisesti pidättyä sotamateriaalin myyniTiistä Vietnamissa käyttöä varten, koska se rikkoo mäi-nitinf sopimuksen.kirjainta ja henkeä. pttawä on puolustellut näitä asekauppoja sillä, että näitä sotamateriaaleja ei lähetetä sliorelä'ri Vietnamiin— että Canada myy niitä "vain" Yhdvs- Tuhatvuotinen Puola Perjantaina, heinäkuun 22 pnä Puolan kansantasavallan kansal- UspäivSnä tuli kuluneeksi 22 vuotta siitä kuu Puola vapautui saki^a- Udsten miehityksestä. Tänä vuotina juhlitaan myös Puolan valtakunnan tuhatvuolista olemassaoloa. Oheisessa kirjoituksessa hah-mottelee^ Varsovan yliopiston pror essori Stefan Kieniewizc Puolan valtakunnW tuhatvuotisen kehityksen ääriviivoja. Noin kymmenen vuosisataa sitten tiedettiin Euroopan tärkeimmissä poliittisissa keskuksissa, että Oderin ja Veikselin välillä «ijaitsee valtakunta, jota paljon myöhemmin alettiin nimittää Puolaksi. Valtakunta oli muodostunut useiden toisilleen läheisten; jlaavilaisheimojen yhtymisen tui_ loksena jo paljon ennen kuin siitä mainitaan naapurivaltioiden aikakirjoissa. Puolalaisten ruhtinaan Meslikon mentyä naimisiin tshekkiläisen rahtinaan Dubravan tyttären kanssa ja I^uolan ruhtinaan ja hancn hovinsa tämän avioliiton yhteydessä, omaksuma kristinusko (V. 96fi) lujittivat Puolan siteitä muuhun Eurooppaan ja edistivät kulttuurinkehitystä. Meshkon poika Bole.slav I t r - hea hallits' jo laajaa valtakuntaa. Hancn harjoittamansa politiikan ansiosta Puola säästyi saksalaisten valloitukselta, jonka uhriksi muut Iansislaa\it joutuivat, ja säilytti itsenäisyylensa. Sadan vuoden kuluttua Boleslavin luoma monarkia kutienkin hajosi useaksi pieneksi valtiomuodostumaksi; Po- : liittinen pirstoutuneisuus oli luonteenomaista feodaaliajan Euroopalle. Heikot, keskenään eripuraiset puolalaiset ruhtinaskunnat eivät kyenneet estämään tataarien havitysrctkia civatka vastusta-maan saksalaisten hyökkäyksiä. Tällä kaudella, X i r j a XIII vuo-sisadalla Puolassa muodostui keskiaikainen säätyjäkö, ritaristo seka kirkko saivat etuoikeutensa ja muodostui kaupunkien itsehallinto. Maataloudessa tuli kayttodn maan vuokraaminen. Yhteiskunnan ylimpien piirien osallistuminen poliittiseen elamaan voimistui. UUSI YHTEENLIITTYMINEN Nama taloudelliset, poliitUset ja :iilttuun:ilan tekijät yhdessä muodostivat myös perustan maan uudelle yhteenliittymiselle puolalaisen kuningassuvun jälkeläisen alaisena. Puolan uurj- kuningaskunti ulottui alleen OdcMille .— luonnoliiselle läntiselle rajalleen. Itämeren rannikolle oli • sak.salainen ritarikunta liuQdostanuI voimakkaan sotilasval-do. n. ja . .sieltä käsin, hyökkäiltiin jatkuvasti Puolan aiueelle; Piastic'n kuningassuvun katkettua zulsuivat puolalaiset • ruiitiriaat val-aisiuimello JagcUon, jonka maata, jiettuaa, saksalainen ritarikunta Tiyös Uhka.':i. Vlionna 1410 puola: 'aiset ja liettualaiset joukot löivät i S t i r i t a r i t . Se oli keskiajan loppupuolen (iiäs merkittävimpiä taiste-uita, eivä;kä ristirilaiit enäätoipur leot häviöstään; Puolen vupsisjidan jälkeen Puolalla, oli jälleen pää^y .lärheren lunnikolle, Seuraavaa X V I vuo.sisataä nimitetään Puolas.sa 'kultaiseksi vuosisadaksi'. Renessanssi saapui Puolaan suoraan It,iliasta. Se antoi sysäyksen puolankielisen kirjallisuuden kehittymiselle. XVI vuosisata oli puolalainen runouden kukoistusaikaa. .,• ^ ••;/•./••./•:,.••,•,..••• O M A . L I N J A ; ; V V ^ ' ' ••^^^ . Tähäri saakka yhteiskunnallinen ja valtiollinen kehitys Puolassa o l i kulkenut suurin piirtein säm.oja linjoja; kuin muuallakin Euroopassa. Siitä poikkeaminen on havaittavissa nimenomaa:. XVI vuosisadalla. Euroopan kaikissa valtioissa monarkia voimjstui säätyjen kustannuksella. Puola.s.sa kuitenkin aatelissääty säi-lyUi oikeutensa kuninkaan vplitse-mise. ssa. Sillä oli myös monia muita etuoikeuksia. XV vuosisadan lopussa ja XVI vuosisadan aiiissa muotoutui Puolassa parlahiehtäarinen järjestelmä; Senaalista ja t.dustäjakamarlsta muodostunut parlamentti — sejm — keskiUi käsiinsä kaiken lainsää-däntävallan. Vallakunta sai pian r / mekseeri 'Tzeczpospolita" "tasavalta", vaikka se_n päänä oli vaalikunin-taana, ei vairi vietnamilaisten, vaan myös maailman yleisen mielipiteen .silmissä.'-;.-.:-..';. Se vjatii ehdottomasti sitä, että yal|bi.ll,e,välittämättä siitä, mihin tarkoitukseen jenkit niitä Ganadasla lakataan myymästä .sota-k^ yitäyät. ATä/Ilaiset onttouttaan kumisevat selitykset eivät tietenkään muuta miksikään sitä tosiasiaa, öttä sotamateriaalien myynti Vietnamissa käyttöä varten rikkoo Geneven: sopimusta vuodelta 1954; Juuri sen vuoksi esimerkiksi Ruotsin hallitus kieltäytyi vatsaanottamasta yhdysvaltalaista sotatarye-tilausta. - . : ; Tämä sellaisenaan heikentää suuresti .Ganadari asiemaä kansainvälisesti. On suorastaan kyseenalaista, kuinka "hyödyllistä osaa" Canada voi tämän jälkeen missään rauhanneuvotteluissa viedä. Ja kuitenkin olisi toivottavaa, että Canada voisi olla "rehellisenä välittäjänä", kuten sanotaan, Vietriamiri ongelman ratkaisemisen hyväksi. Se vaatii kuitenkin sitä, että Canadan maine pidetään puh-matenaalejy YhdysvaUoihin Viet-nami. ssa käyttöä varten. Me tulemme kansakuntana toimeen, ilman niitä verirahojakin. Se vaatii sitä; että liittohallituksen tulee .'ianoutua julkisesti irti Yhdysvaltain hyökkäysohjelmasta ja ryhtyä vaatimaan takaisin Geneven sopimukscefi palaami.sta, mikä edellyttää hyökkäysoperatiojen lopettamista, kaikkien ulkomaalaisten sota voimisn Vietnamista kotiuttamista, Vietnamissa olevien volalukiase-mien purkamista ja yietnamin kansallisen itsenäisyyden tunnustamis ta linjoittimiatloman ulköpnlilttiseh ohjelman perusteella. Ympärillä käytyjen uskonsotien qikana Puola o l i eräänlainen mielenmaltin keidas. Keskiajan lopulla se otti vastaan muualta ;Euroopasta paenneita juutalaisia. Vuodep 1573 Varsovan konfederaatio takasi ikuisen raunan en uskontokunthn kuu-, luville. LUHISTUMINEN AIKAA Minkä vuoksi kuitenkin valtio, joka tahan saakka oh ollut Euroopan etumaisten joukossa, alkoi l u i sua alaspäin? Kuten koko muu Ita- Eurooppa Puolakin kehittyi hitaasti sekä taloudellisesti että poliittisesti. Aatelisto riisti talonpojilta kaikki oikeudet ja sitoi ne maahan, .nika oh askel taaksepäin entiseen aikaisempaan v u o k rausiarjestel-maan vorraituna. Se johti lopulta havioon Puolan maatalouden, joka öuhen saakka oh ollut ulkomaankaupan perustana. Taman ajan Puolan toinen heikkous oh laajat nar^ vaan asutut alueet. Sen raioja suojeltiin huonosti. Ukrainalaisilla ja liettualaisilla alueilla, jotka oli Intetty Puolaan, aatelisto omaksui pian puolan kielen ja puolalaisen kult.uunn, mutta talonpoikaisto j ai tassa suhteessa. vieraaksi. Talonpoi-kaiskapMiat kävivät yhä voimakkaammiksi ja X V i I vuosisadan lopulla ne uhkasivat jopa valtion olemassaoloa. Kaikkialla muualla Euroopassa valta keskittyi yksinvaltiaille, mutta Puolassa magnaatit ohvat kuningasta mahtavampia. "Kultaista vapauttaan' puolustaessaan ne loppujen lopuksi muutUvat parlamentaarisen järjestelmän irvikuvaksi. Ve-tooikeuttaan käyttäen voryksi edustaja torjua minkä taahn.sa ehdotuksen ja jopa estaa parlamentin istunnon. PUOLA JAETAAN XVIII vuosisadalla Puola oh suu» resta alueestaan huolimatta aivan voimaton. Itse asiassa ei ollut hallitusta^ armeijaa eika lakia saatavaa elintä. Magnaattien sisäisten ristiriitojen takia se voi mina hetkenä tahansa joutua ympärillä olevien voimakkaiden valtioiden .saaliiksi. Kaukonäköiset henkilöt nakivat kyllä Puolaa uhkaavan vaaran, mutta he eivat kyenneet ajoissa saamaan tiikaan :nuutosta. Heidän ohjelmansa ei saanut vastakaikua talonpoikien taholta, silla sen asema ei olisi paiantuiiut. Puolan naapurit eivät .säästäneet voimiaan estääkseen Uudelleen Voimistumasta; ma:itä, jota ne olivat j ö pitkän aikaa katselleet makupalana. Puolan l.olmen jaon. tuloksena joutuivat puolalaiset alueet Venäjän, Preussin ja Itävallar hallintaan,. Puolai. valtakunta lakkasi öle-ma. stä yli sadaksi vuodeksi. X IX vuosisadalla, siis «likana, joMoin muu Eurooppa muuttui ja vaurastui Puolaa iiistivät sen orjuuttajat, KANSANNOUSUJA X y i l l vvosisädan lopiilla Puolan itsenäisyys l i i k u l i i ainoastaan pientä "valista jie.nV.-ryhmää. Mutta tai.<^: telu itsenäisyyden puolcst? levisi yhä laajemmalle seuraavien sukupolvien aik.ina. Siinä oli .suuri ansio puolalaisin.! vallankumouksellisilla. Vuodesta 1830 alkaen kaikki Puolan karisaniioii.sut; liittyivät Euroopan vallankumoukselliseen liikkeesen. Puolan ongelman vallankumouksellista merkitystä tähdensivrt kaikki vapauden ja sosiaalisen edistyksen puolesta taistelevat; Vuosien 1848 ja 1864 välisenä aikana PriOlri.<:sa poistettiin feodaali-järjestelmä. Puolalaiset vallankumoukselliset olivat esittäneet ohjelmassaan maaorjuuden poistamista, sen toteuttivat kuitenkin Puolan jakoon osallistuneiden keisarikuntien halhtukset. Näin poistettiin samalla agraarivallankumoukseen liittyvän kansallisen vapaujliikkeen perusta. Puolan kysymy^ katosi lehdistä ja hallitusten välisistä nooteista. «ROT SYVENEVÄT ERI OSIEN VÄLILLÄ Kapitalismin erilainen kehittyminen missä kolmessa maassa, jotka olivat jakaneet Puolan, lisäsi myös eroa Puolan eri osien välillä. Tsaarin hallitus vahitti ns. Puolan ku-nmgaskuntian autonomian rippeetkin. Preussi uhrasi miljoonia ostaakseen kaiken puolalaisen maan ja tehdäkseen sen entisistä omistajista proletaareja. Puolalaisten lasten oli kaylava saksankielistä kou-luav Toisaalta Itävallan alaisina olevat puolalaiset saivat Habsburgicn monarkian kriisien takia poliittLsen ja kulttuuriautonomian. Samanlaisia eroja oli myös taloudellisessa kehityksessä. Katsoessamme ti«nä päivänä tuota synkkaa aikaa havaitsemme, että toisaalta se oh myös erikoisen nou-^ sun ja edistyksen aikaa. Vuosien 1870—1910 vahsena aikana lisääntyi puolalasten maara 10 miljoonasta 22 miljoonaan. Teollisuuden kehittyminen aiheutti työväenluokan kasvun. TYÖVÄENLIIKE 1880-luvulla alKOi Puolan työväenliike omaksua sosialistisia aatteita. Se sai joukkoluonteen ja vuosien 1905—-1907 vallankumouksessa Puolan prcletariaath ensimmäisen kerran ryhtyi avoimeen taisteluun kapitalismia ja tsaarin itsevaltiutta va.staan. XIX vuosisadan lopulla muodostui poliittisia joukkopuoluei-; ta, ja nyt osallistui yhteiskunnalliseen toimintaan jo huomattava osa työväenluokkaa ja talonpoikaistoa. Puolueiden välinen poliittinen jännitys kuvasti käynnissä olevaa luokkataistelua. Kaikilla polutti.silla yhteenliittymillä on kuitenkin yksi yhteinen päamaara — ulkomaisen or-; juutuks^n kahleiden poistaminen. MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA Vuosien 1918—1919 vaihteessa Puolan työväenluokka yritti ottaa vallan kasiinsa. Se oli kuitenkin luan heikko sisäisten erimieli.syyk-sien VUOKSI ja niin Puola jai maail-. man.sotien valisek.si ajaksi porvarilliseksi valtioksi. Monet vaikeudet painoivat itiäenäisyyden alkua. Puolan rajat oli määritelty ottamatta huomioon reaalisia olosuhteita.^lä oli vaikea pääsy merelle ja kohnan-nes väestöstä o l i kansallista vähem ; mistöä; joka pyrki itsenäjsyyteen!, Se oli vihamielisissä suhteissa melkein kaikkiin naapurivaltioihin. Sen hallitusmiehet aloittivat juli.stamälla demokniatti.sen perustuslain, maa-: talousreformin ja lupaamajla edistyksellisen yhteiskunnallisen lain^ säädännön; ja he pää'.yivä> sotilasklikin diktatuuriin, kenttätuomioi-hin ja keskitysleireihin. Kbska: Puola sijaitsi erittäin tär-keäsi- a caikassa Euroopjssa, se piti Ranskaa mahdollisena liittolaisena Saksaa vastaan ja Englantia Neu-vosto- Vonäjää vastaan, siiiinnatuh ;'ggression välirieenä. Puola odotti turhaan taloudellista apua ulkomaiselta pääonialta. Varojen puutteesta ja työttömyydesta kärsivänä Puola jäi yhä cnempiän jälkeen muusta Euroopasta. Sen osaksi tuli raaka-aineen ja halvan lyövoiman toimit-laminen. . Mutta kaikesta tästä huolimatta on nähtävä se, mikä oh maailmansotien välLsenä aikaan rakentavaa: kauan erotettuna olleiden osien yhteenliittäminen yhdeksi taloudelliseksi kokonaisuudeksi, merisataman rakentaminen Gdyniaan, koulujär- (Jatkuu seuraavalla sivulla) : CBCn Bill McNeil matkustelee heinä- ja elokuussa Canadan lännessä haastatellakseen ihmisia, joiden nimiä ei näy sanomalehtien uutisotsikoissa. Matkansa varrella McNeil haas^ tattelee Torontosta Vancouveriin asti "keskinkertaisia" ca-nadalaisia Canadan sata vuotisjuhlien lähestymisen merkeissä. Nama haastattelut esitetään CBCn Assignment ohjelman yhteydessä. McNeil keskustelee yllä Orilliassa, Ont. nyt asuvan lehmapaimenen kanssa, joka on aikaisemmin ansairinut leipänsä kengurojen metsästyksellä. . ESPANJA JA VIETNAM "Kautta Espanjan on taivas pil-jcon j a Hitlerin keskinäisiin suhtei-v e t o n " , i m o i t t i heinäkuun 17. päivänä vuonna 1936 Espanjan radio. Mutta tastapaiva5ta alkaen laman aurinkoisen maan taivas peitlvi mustun pilviin. Nama viattomat sanat olivat kuin alku.signaaleina Espanjan nuoren tasavallan hallituksen vastaiselle kapinalle, joka sitten kehittyi kansalais.sodaksi ja johti ulkomaisten fasistien maahantun-- keutumisen. Sota jatkui vuoden 1939 maaliskuun loppuun. Viisi kuukautta sen jälkeen, kun aseet olivat vaienneet Espanjassa, Hiller hyökkäsi Puolaan. Espanjan draama oSoiUaului toisen nriaailmansoclän; tragedian ä! kunäytökseksi. r Eispanjan kansalaissoclan ; alusta lähtien oli selyää, että vaikka sotatapahtumat keskiltyivätkin yhteen nilaahan, tällä sodalla oli suuri kan: sainväiinen merkilysh Neuvöstolii tbn hallitus totesi silloin, eitä sota ei koske ainoastaan Espanjan kansaa, ;yaan koko ' ihmiskuimaii etu-j a . ' ' ' ' ' : ' : - ^ : \ • • -. Hi.stOrian vääjäämiiUömäksi tosiasiaksi jää,, että Espanjan kansa olisi kyennyt kukistamaan nuia: aateliston, suurten teollisuiismies-ten sekä. korkeimman papiston ;i p R n k k i i r i e n kannatuksen' saaneen taantumuksellisen ;sotiIaskapihä!v ellei saksalais-—italialaista interveii-. liotii. olisi tapairtunul. Kapinan j ä l keen .suurin osa Espanjan alueesta sekä maan pääkaupunki olivat edelleen laillisen hallituksen käsissä Tärkeimmät teollisuuskeskukset ja .satamat, sota- ja kauppalaivasto sekä kultavarannot olivat samoin laillisen hallituksen; käsissä. Ken raali Francon kannattajien salamannopea vallankaappaus epäonnistui heti alkuunsa. Silloin ulkopuoliset voimat sekaantuivat peliin. Kolmannen valta^ kunnan kukistumisen jälkeen löytyi valtakunnan salaisista arkistoista asiakirjoja, jotka loivat valoa Fransiin. iNiinpa eraassa salaisessa asia-, kirjassa, joka on päivätty 5. 7. 1936, ilmoitettiin, etta saatuaan Francolta, viestin Fuhror kutsui koolle pienen neuvotteluryhmän, johon kuuluivat sotamarsalkka Goring, s i l l o i' nen puolustusministeri Blomberg ja. lieduätelupalvehin päällikkö Cana- !i3. .Naiden välisessä neuvottelussa tehtiin paatos Francolle annettavasta avusta. Espanjan sodan loppuvaiheessa sotilaskaappaukseen ryhtyneiden joukoissa oli y l i 300,000 ulkomaista sotilasta ja upseeria. Espanjan tasavallan sankarillinen taistelu sisäistä ja kansainvälistä^ taantumusta vastaan sai osakseen kaikkien edistysmielisten voimien kaiihatuksen: "Koko,maailman sivilisaatio on vaarassa Espanjassa," lausui siihen aikaan intialainen kir^ jailija ja filo.sofi-Rabinäranath Ta-goi- e ilmaisten-näilla sanoillaan riiil-• jooiiierV ihmisien mielipiteen. • / Eräänä, solidaarisuuden .osoituksena oli 53.:n maan vapaaehtoisten osallistuminen Espanjan kansalaissodan ta.savaltalaisten joukkojen puolelle.: ; Vai k ka vapaaehtoisten •jpukkojen , lu.kumää^^^ ei ollutkaan kuin 40.000. oli :niideri merkitys vapauden ja demokratian puolustuksessa eriUäi n huomattava. ; Neuvosloliitlö asettui heti oikeut-laan:; puoiustaneon Espanjan tasaval-'- !ah puolelle. Ta ja vallan hallituksen/ pyynnöstä Neuvostoliitto ' ryhtyi viioden .1936 -lokakuusta alkaen lä-; hettämään Espanjaan aseita ja so-lilaailisianeuvonantajiaari.. Neuvostoliittolaisia vapaaehtoisia taisteli j.i kaatui Espanjan maaperällä. Kan sainvälisten prikaatien urhoollisuus j a sankarillisuus merkittiin historian eräänä' proletariaatin kansain-välisyysaatleen huomattavimpana osoituksena. Kolme-ikymniennen vuoden kuluttua Espanjan sodasta saatu opetus on tullut jälleen ajankohtaiseksi. (.Jatkuu seuraavalla sivulla) PÄIVÄN PAKINA SODAN "HAUSKEMMAT" KASVOT Viikon varrella ehtii nykyään tapahtua äärettömän paljon asioita. Mikään pikkulehtiei voi kuvitellakaan, että se voisi käsitellä kaiken maailman asioita. Tosiasia.ssa suurlehdistäkään emme tiedä muuta kuin New York Timesin, jonka tunnuksena on; että se julkliisee kaikki-julkaisukelpoiset uutiset. Tostiasia tietenkin; on, että suuresta koostaan huolimalta^outuii monta kertaa Times lehtikin paljon tinkimään siitä '.'periaatteestaan", vaikka ei nyt 'Huomioitaisi laiilkäan sen "synnynnäistä" taipumasta jättää huomioonottamatta Suurpörvareil-le epämieluisia asioita. ; Ihmekö se sitten ori yaikka tällainen pikkuiehti kuin Vapausjou-tuu tilanpuutteen vuoksi punnitsemaan loisinaan moneen kertaan, mitä otetaafl julkaistavaksi ja mikä on vähemmän l u k i j i i t a kiinnostavana jätettävä julkaisemat- . ta,:; •;:'^:-^'' Mutta kun tällaisina ankeena aikana, jolle jokapäiväinen harmaus antaa aivan liiah paljon • leimaansa, jää lehdptä pois "hauskoja" sotauutisia, niin se oh suoraan .sanoen, munaus, josta voi • r joutua tilinteolle sitten kun Vapauden isännät ja emännät kokoontuvat taas yhtiökokousta istumaan. Kerrotaan siis tässä lyhkäisyy-des. sään, että "odotettu sota" on kuulemma vihdoin viimeikin tullut myös Vungtau-nimiselle paikkakunnalle Etelä-Vietnamiin. . Vungtaua ei ole tosin vielä pommitettu maalla, mereltä eikä i l masta. Sinne ei ole pudotettu yhdysvaltalaisia palopommeja, ei on nyt. kuitenkin ollut j a mennyt. Mutta antakaamme Timesin uutispalvelun selittää tilannetta; "Yön hiljaisuuden rikkoo baarien ovien läpi kuuluvia Beatles ja Rolling Stones pauhina (baarien niminä on sivumennen sanoen A Go-Go, Chicago ja The -Bunny — kaikki ehkä etelävietnamilaisia kylttejä). ^ . " ' B a a r i e n määrä on viimeksiku- —luneen kuuden kuukauden aikana kaksinkertaistunut, 30:sta 60:een kasvullisuutta tappavia kemikaa: baiuiin, ja yungl.aun pormestari leja eikä muita myrkkyjä. Mutta Vurigtau on kuitenkin päässyt jo sodan ihanuuden esimakuun, oli kuten New Yoi-k Times Service asiasta Itertoi v i i - nie tiistaina, sinne on tullut "4,000 amerikkalaista ja australialaista, sekä viiniä; naisia ja lauluja, mitä nuoret sotilaat tuovat tullessaan." Mainitun uutisticdoh mukaan Vungtau sijaitsee helposti puolus-tetlavalla St. jfacquesin niemimaal sanoo, että ne tulyiUaisivat kaup^ palan ellei hän vastustaisi uusien baarien avaamista. "Baarien mukana on hillut noin 400 baarityttöä ja proslituuttia Saigonista ja maaseudulta! "Kaksi uutta hotellia on avattu; yhden ön JJSAn armeija ottanut hiiostaansa; toinen "Grand", ori kauppahussa ainoa hotelli, joka ottaa vastaan matkustavai.sla . . ! " A i n o a i-yhmä, mikä ei iloitse la, noin 45 mailia Saigonista kaak- yiiiigtauirmuutoksesta, on Etelä: Vietnamin merijalkaväkiosaslo jii (EteJä-yietnamin) laskuvarjo-osasto. Niihin ryhmiin kuuluvien miesten palkka on paljoh alhaisempi kuin australialaisten ja ahiei-ikka-laisten, ja he antavat toisinaan mieliharminsa tietää reilusta baa-koon, Se on tähäri mennessä ollut hiljaiseloa viettävä, inerihuvila-paikka, eräänlainen "ryysyirien aasialaisversio Ranskan Rivierasta", kuten N.ew York Times Service sanoo. Vungtäun rauhallinen hiljaiselo rihuonerähinäin muodossa . . ." Mutta pieniä ovat sittenkin silakat joulukaloiksi, jos verrataan Vunstaussa olevien ulkomaalaisten sotilaspoikien, . sekä baarien omistajien j a porttojen elämää niihin suuriin etuisuuksiin, mitä.sota antaa kotirintaman "silmänteke-ville". Amerikkalaislehtien kerto-riian mukaan Etelä-Veitnamissa l i i - ketoimintaa harjoittavien amerikkalaisyhtiöiden standarttivoitot ovat 20—30 prosenttia sijoitetusta pääomasta vuod^a ja "muistaa tulee, eUä v. 1965 y l i 30 yhdys-valtalaisyhfiöllä oli yli $45,000,000 arybirien liiketoiminta Vietnaniis- •'^sa.;' Seui-aavasta näkyy, miten amerikkalaisten 'hyökkäy-tjsota rikas-tuttaii sötatarvetehtailijoita ja mui ta sota-alan liikemiehiä. . Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana on jenkkien hyökkäyssodan johdosta lisääntynyt .. (yhdysvalloissa) Airlinesin voitot 38.6 prosenttisesti, lentoko-uelooliisuudou voitot; 55-prosent-tisesti; kumiteollisiuiden 36-pro- .seritt isosti ; . y a a t e t u s t e p l l i s u u d en 24 prösentlisesti; • työstökoneisto-alan voitot 33-prpscnttisesti, öljy-tuötantoalan voitot 14 4 prosenttisesti ja kemikaaliyhtiöiden voitot .H.pro;ienttisesti. Kuka vielä sanoo, että sota ön pelkkää k.Hrsimystä, tuskaa, hävi-t. vstä ja kuolemaa"? — Känsäkoura. '-K f J.,.>!..K>|".ifi:l|,;S;i»,^:.Ä;|ii,;«H
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 30, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-07-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660730 |
Description
Title | 1966-07-30-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 30 p. — Saturday, July 30, 1966 '1 I I VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS < L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 E D I T O R W E K L U N D , MANAOtR: E . SUKSI T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L «74.*2e4 PublWhed thrice' weekly: Tuesdays, Thursdays and Sato PubilÄhlng (30. Limited, 100-102 Ehn St. West, Sudbury, Ontario, Canada, Mailing A&dress: Box 69 Advertislng rates upon appUcation, translatlon-free of charge. Authorized äs second class mail by the Post Office Department, Ottawa. , , and för payment of poatage m cash. CANADIAN LANGUACEPRESS , ' \\> f TILAUSHINNAT: OaiuuiaaM: 1 Vk. S9.00. 6 fck. $4.75 pSA:ssa , r S kk 275 1 vk. $10.00. 6 kk. «5.35 Suomfessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. ?ö.76 Onkohan se enää mahdollista? • ' " . I Toronto Daily Starin toimittaja Mark Gayn antaa Salgo-histaTähtettämässään ja mamitun lehden tiistama julkaise-nlasisä'' äirtikkelissa hyvin pessimistisen kuvan Vietnamin so-lopettamismähdoHisuuksista selittäen, että nyt on "huono'karisi rauhantekijöillä" siksi kun vietnamilaiset eivät ole luopuneet maansa itsenäisyyden puolustamisesta, kun Saigonissa'ollaan ''hieman kyynisiä" Britannian. Harold Wilsonin Intian Gandhin ja Ranskan Jean Samtenyn rauhantunnusteluihin, ja kun"amerikkalaiset Saigonissa sekä taistelutante-reijljp ovpt ruvenneet uskomaan, etta voitto on käden ulottumassa " • -Ly^ sanoen, mr. Gayn on sita mieltä, että Vietnamin sota voi loppua vasta sitten kun kumpikin puoli ei vain ajav^ii" umpikujaan vaan tunnustaa niin tapahtuneen. K u kaan ei täällä halua ennustaa, milloin se tulee tapahtumaan, sanoo mr. Gayn ja jatkaa: "Mutta kun niin tapahtuu, Canada voi viedä hyödyllistä osaa rauhantekijänä . . ." Muiden hy\'ää tarkoittavien canadalaisten kanssa meidän on suorastaan mahdotonta hyväksyä mr.Gaynm."umpikuja-teoriaa'!, siksi, etta kysymys ei ole vain sotamahdista ja sotavoimista, vaan oikeudesta yleensä ja erikoisesti Vietnamin kansan oikeudesta paättaa omista asioistaan. Olisi todella suuri vahinko, jos osoittautuisi, etta Yhdysvaltain sotamahti on sittenkin valttia, ja että "oikeus" painetaan maan rakoon — tapahtukoon se sitten vaikka "umpikujateorian" perusteella Me toivomme luonnollisesti, että Canada.voisi olla " r e hellisenä valittajana" Vietnamin verenvuodatuksen lopettamisen hyväksi — mutta meidän maamme voi vieda tällaista : "hyödyllistä roolia", mistamr. Gayn puhuu, vain silloin, jos me kansakuntana sanoudumme irti Yhdysvaltain hyökkäyssodasta Vietnamin kansaa vastaan. Valitettava tosiasia on, etta ei vain Vietnamin kansantasavalta, myös Laos on jo esittänyt syytöksiä siita, etta Canada on Geneven sopimuksen valvontakomission jäsenmaana antautunut Yhdysvaltain hyökkäysohjelman puolestapuhujaksi ia puhtaaksipesijäksi. Näitä syytöksiä ori Ottävvassa pyritty torjumaan erinäisillä väitöksillä ja vakuuttamalla meille canadalaisille, että liittohallitus työskentelee sittenkin kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana Vietnamin sodan Ip-pettamiseksi. \ '' Mutta viimeaikoina on paljastunut, että Ganädasta on myyty Yhdysvaltoihin Vietnaniin sodassa käyttämistä varten monenlaisia sotatarpeita. Geneven scpirnus — jonka val- . vontakomission yhtenä jäsenmaana Canada ön, ikieltää kaikenlaisen sotamateriaalin viennin ulkomailta Vietnamin alueelle. Tämän perusteella on esimerkiksi Ruotsin hallitus — puolueettomuuttaan suojatakseen — kieltäytynyt: myymästä sotatarpeita Yhdysvalloille. Mutta näin ei ole ilmeisestikään meidän hallituksemme tehnyt. Päinvastoin näyttää siltä, että Canadasta lähetetään yhä lisääntyvässä määrässä erinäisiä sotatarvikkeita Yhdysvaltoihin Vietnamin sodassa käytettäväksi. Globe and Mail lehden huhtikuun 17 pnä 1966 julkaisemassa CPn uutistiedossa sanottiin:"Canadan sotilaallisen räjähdysaineen vienti Yhdysvaltoihin kasvaa nopeasti Yhdysvaltain tarpeiden täyttämiseksi Vietnamin sodassa." Samassa uutistiedossa sanotaan, k:o. räjähdysaineen tuöritanto lisään-, tyy tänä vuonna kaksinkertaisesti. Samassa yhteydessä annetaan yksityiskohtaisia tietoja siitän mitkä yhtiöt näitä veri-rahatilauksia ovat Yhdysvalloista saaneet. "Canadian Aviaticn" — Maclean-Hunter julkaisu ---tiesi äskettäin kertoa, että Yhdysvalloista öntulosisa suuri Havilland Caribou-lentokoneideri: tilaus, ; IJSAn käyttäessä suuressa mitassa . näitä lentokoneita hyökkäyssodassa Vietnamia., vastaan. ' Vancouver ;,Sun kertoi heinäkuun 14 pnä, että Canadassa tullaan valmistamaan osia Northrop F-5'lentokoneisiin, joita Yhdysvallat varaa Saigonin sotilasjuntan käyttöön. , U. Si New5 and World Report-julkaisu arvioi äskettäin, että Canadasta on myyty vuoden 1959 jälkeen Yhdysvaltoihin miljardin dollarin arvosta aseita. Mainitun julkaisun mukaan jotkut canadalaiset "hankkivat paljon rahaa" siitä. . .Päivän tapahtumia seuraavat henkilöt tietävät, että näitä suuria ase- ja sotamateriaalikauppoja on pidetty mahdplli-, simman paljon salassa. Mutta kysymys pulpahti yleisen keskustelun alaiseksi siitä kun Yhdysvaltain publustusministeri Robört McNamara sanoi äskettäin, että eräs canadalaineri pornhl']tilaus tullaan peruuttamaan. " .. peneven sopimuksen- valvontakömissiori yhtenä jäsen-m^ ajiy^Canadan tulisi luonnollisesti pidättyä sotamateriaalin myyniTiistä Vietnamissa käyttöä varten, koska se rikkoo mäi-nitinf sopimuksen.kirjainta ja henkeä. pttawä on puolustellut näitä asekauppoja sillä, että näitä sotamateriaaleja ei lähetetä sliorelä'ri Vietnamiin— että Canada myy niitä "vain" Yhdvs- Tuhatvuotinen Puola Perjantaina, heinäkuun 22 pnä Puolan kansantasavallan kansal- UspäivSnä tuli kuluneeksi 22 vuotta siitä kuu Puola vapautui saki^a- Udsten miehityksestä. Tänä vuotina juhlitaan myös Puolan valtakunnan tuhatvuolista olemassaoloa. Oheisessa kirjoituksessa hah-mottelee^ Varsovan yliopiston pror essori Stefan Kieniewizc Puolan valtakunnW tuhatvuotisen kehityksen ääriviivoja. Noin kymmenen vuosisataa sitten tiedettiin Euroopan tärkeimmissä poliittisissa keskuksissa, että Oderin ja Veikselin välillä «ijaitsee valtakunta, jota paljon myöhemmin alettiin nimittää Puolaksi. Valtakunta oli muodostunut useiden toisilleen läheisten; jlaavilaisheimojen yhtymisen tui_ loksena jo paljon ennen kuin siitä mainitaan naapurivaltioiden aikakirjoissa. Puolalaisten ruhtinaan Meslikon mentyä naimisiin tshekkiläisen rahtinaan Dubravan tyttären kanssa ja I^uolan ruhtinaan ja hancn hovinsa tämän avioliiton yhteydessä, omaksuma kristinusko (V. 96fi) lujittivat Puolan siteitä muuhun Eurooppaan ja edistivät kulttuurinkehitystä. Meshkon poika Bole.slav I t r - hea hallits' jo laajaa valtakuntaa. Hancn harjoittamansa politiikan ansiosta Puola säästyi saksalaisten valloitukselta, jonka uhriksi muut Iansislaa\it joutuivat, ja säilytti itsenäisyylensa. Sadan vuoden kuluttua Boleslavin luoma monarkia kutienkin hajosi useaksi pieneksi valtiomuodostumaksi; Po- : liittinen pirstoutuneisuus oli luonteenomaista feodaaliajan Euroopalle. Heikot, keskenään eripuraiset puolalaiset ruhtinaskunnat eivät kyenneet estämään tataarien havitysrctkia civatka vastusta-maan saksalaisten hyökkäyksiä. Tällä kaudella, X i r j a XIII vuo-sisadalla Puolassa muodostui keskiaikainen säätyjäkö, ritaristo seka kirkko saivat etuoikeutensa ja muodostui kaupunkien itsehallinto. Maataloudessa tuli kayttodn maan vuokraaminen. Yhteiskunnan ylimpien piirien osallistuminen poliittiseen elamaan voimistui. UUSI YHTEENLIITTYMINEN Nama taloudelliset, poliitUset ja :iilttuun:ilan tekijät yhdessä muodostivat myös perustan maan uudelle yhteenliittymiselle puolalaisen kuningassuvun jälkeläisen alaisena. Puolan uurj- kuningaskunti ulottui alleen OdcMille .— luonnoliiselle läntiselle rajalleen. Itämeren rannikolle oli • sak.salainen ritarikunta liuQdostanuI voimakkaan sotilasval-do. n. ja . .sieltä käsin, hyökkäiltiin jatkuvasti Puolan aiueelle; Piastic'n kuningassuvun katkettua zulsuivat puolalaiset • ruiitiriaat val-aisiuimello JagcUon, jonka maata, jiettuaa, saksalainen ritarikunta Tiyös Uhka.':i. Vlionna 1410 puola: 'aiset ja liettualaiset joukot löivät i S t i r i t a r i t . Se oli keskiajan loppupuolen (iiäs merkittävimpiä taiste-uita, eivä;kä ristirilaiit enäätoipur leot häviöstään; Puolen vupsisjidan jälkeen Puolalla, oli jälleen pää^y .lärheren lunnikolle, Seuraavaa X V I vuo.sisataä nimitetään Puolas.sa 'kultaiseksi vuosisadaksi'. Renessanssi saapui Puolaan suoraan It,iliasta. Se antoi sysäyksen puolankielisen kirjallisuuden kehittymiselle. XVI vuosisata oli puolalainen runouden kukoistusaikaa. .,• ^ ••;/•./••./•:,.••,•,..••• O M A . L I N J A ; ; V V ^ ' ' ••^^^ . Tähäri saakka yhteiskunnallinen ja valtiollinen kehitys Puolassa o l i kulkenut suurin piirtein säm.oja linjoja; kuin muuallakin Euroopassa. Siitä poikkeaminen on havaittavissa nimenomaa:. XVI vuosisadalla. Euroopan kaikissa valtioissa monarkia voimjstui säätyjen kustannuksella. Puola.s.sa kuitenkin aatelissääty säi-lyUi oikeutensa kuninkaan vplitse-mise. ssa. Sillä oli myös monia muita etuoikeuksia. XV vuosisadan lopussa ja XVI vuosisadan aiiissa muotoutui Puolassa parlahiehtäarinen järjestelmä; Senaalista ja t.dustäjakamarlsta muodostunut parlamentti — sejm — keskiUi käsiinsä kaiken lainsää-däntävallan. Vallakunta sai pian r / mekseeri 'Tzeczpospolita" "tasavalta", vaikka se_n päänä oli vaalikunin-taana, ei vairi vietnamilaisten, vaan myös maailman yleisen mielipiteen .silmissä.'-;.-.:-..';. Se vjatii ehdottomasti sitä, että yal|bi.ll,e,välittämättä siitä, mihin tarkoitukseen jenkit niitä Ganadasla lakataan myymästä .sota-k^ yitäyät. ATä/Ilaiset onttouttaan kumisevat selitykset eivät tietenkään muuta miksikään sitä tosiasiaa, öttä sotamateriaalien myynti Vietnamissa käyttöä varten rikkoo Geneven: sopimusta vuodelta 1954; Juuri sen vuoksi esimerkiksi Ruotsin hallitus kieltäytyi vatsaanottamasta yhdysvaltalaista sotatarye-tilausta. - . : ; Tämä sellaisenaan heikentää suuresti .Ganadari asiemaä kansainvälisesti. On suorastaan kyseenalaista, kuinka "hyödyllistä osaa" Canada voi tämän jälkeen missään rauhanneuvotteluissa viedä. Ja kuitenkin olisi toivottavaa, että Canada voisi olla "rehellisenä välittäjänä", kuten sanotaan, Vietriamiri ongelman ratkaisemisen hyväksi. Se vaatii kuitenkin sitä, että Canadan maine pidetään puh-matenaalejy YhdysvaUoihin Viet-nami. ssa käyttöä varten. Me tulemme kansakuntana toimeen, ilman niitä verirahojakin. Se vaatii sitä; että liittohallituksen tulee .'ianoutua julkisesti irti Yhdysvaltain hyökkäysohjelmasta ja ryhtyä vaatimaan takaisin Geneven sopimukscefi palaami.sta, mikä edellyttää hyökkäysoperatiojen lopettamista, kaikkien ulkomaalaisten sota voimisn Vietnamista kotiuttamista, Vietnamissa olevien volalukiase-mien purkamista ja yietnamin kansallisen itsenäisyyden tunnustamis ta linjoittimiatloman ulköpnlilttiseh ohjelman perusteella. Ympärillä käytyjen uskonsotien qikana Puola o l i eräänlainen mielenmaltin keidas. Keskiajan lopulla se otti vastaan muualta ;Euroopasta paenneita juutalaisia. Vuodep 1573 Varsovan konfederaatio takasi ikuisen raunan en uskontokunthn kuu-, luville. LUHISTUMINEN AIKAA Minkä vuoksi kuitenkin valtio, joka tahan saakka oh ollut Euroopan etumaisten joukossa, alkoi l u i sua alaspäin? Kuten koko muu Ita- Eurooppa Puolakin kehittyi hitaasti sekä taloudellisesti että poliittisesti. Aatelisto riisti talonpojilta kaikki oikeudet ja sitoi ne maahan, .nika oh askel taaksepäin entiseen aikaisempaan v u o k rausiarjestel-maan vorraituna. Se johti lopulta havioon Puolan maatalouden, joka öuhen saakka oh ollut ulkomaankaupan perustana. Taman ajan Puolan toinen heikkous oh laajat nar^ vaan asutut alueet. Sen raioja suojeltiin huonosti. Ukrainalaisilla ja liettualaisilla alueilla, jotka oli Intetty Puolaan, aatelisto omaksui pian puolan kielen ja puolalaisen kult.uunn, mutta talonpoikaisto j ai tassa suhteessa. vieraaksi. Talonpoi-kaiskapMiat kävivät yhä voimakkaammiksi ja X V i I vuosisadan lopulla ne uhkasivat jopa valtion olemassaoloa. Kaikkialla muualla Euroopassa valta keskittyi yksinvaltiaille, mutta Puolassa magnaatit ohvat kuningasta mahtavampia. "Kultaista vapauttaan' puolustaessaan ne loppujen lopuksi muutUvat parlamentaarisen järjestelmän irvikuvaksi. Ve-tooikeuttaan käyttäen voryksi edustaja torjua minkä taahn.sa ehdotuksen ja jopa estaa parlamentin istunnon. PUOLA JAETAAN XVIII vuosisadalla Puola oh suu» resta alueestaan huolimatta aivan voimaton. Itse asiassa ei ollut hallitusta^ armeijaa eika lakia saatavaa elintä. Magnaattien sisäisten ristiriitojen takia se voi mina hetkenä tahansa joutua ympärillä olevien voimakkaiden valtioiden .saaliiksi. Kaukonäköiset henkilöt nakivat kyllä Puolaa uhkaavan vaaran, mutta he eivat kyenneet ajoissa saamaan tiikaan :nuutosta. Heidän ohjelmansa ei saanut vastakaikua talonpoikien taholta, silla sen asema ei olisi paiantuiiut. Puolan naapurit eivät .säästäneet voimiaan estääkseen Uudelleen Voimistumasta; ma:itä, jota ne olivat j ö pitkän aikaa katselleet makupalana. Puolan l.olmen jaon. tuloksena joutuivat puolalaiset alueet Venäjän, Preussin ja Itävallar hallintaan,. Puolai. valtakunta lakkasi öle-ma. stä yli sadaksi vuodeksi. X IX vuosisadalla, siis «likana, joMoin muu Eurooppa muuttui ja vaurastui Puolaa iiistivät sen orjuuttajat, KANSANNOUSUJA X y i l l vvosisädan lopiilla Puolan itsenäisyys l i i k u l i i ainoastaan pientä "valista jie.nV.-ryhmää. Mutta tai.<^: telu itsenäisyyden puolcst? levisi yhä laajemmalle seuraavien sukupolvien aik.ina. Siinä oli .suuri ansio puolalaisin.! vallankumouksellisilla. Vuodesta 1830 alkaen kaikki Puolan karisaniioii.sut; liittyivät Euroopan vallankumoukselliseen liikkeesen. Puolan ongelman vallankumouksellista merkitystä tähdensivrt kaikki vapauden ja sosiaalisen edistyksen puolesta taistelevat; Vuosien 1848 ja 1864 välisenä aikana PriOlri.<:sa poistettiin feodaali-järjestelmä. Puolalaiset vallankumoukselliset olivat esittäneet ohjelmassaan maaorjuuden poistamista, sen toteuttivat kuitenkin Puolan jakoon osallistuneiden keisarikuntien halhtukset. Näin poistettiin samalla agraarivallankumoukseen liittyvän kansallisen vapaujliikkeen perusta. Puolan kysymy^ katosi lehdistä ja hallitusten välisistä nooteista. «ROT SYVENEVÄT ERI OSIEN VÄLILLÄ Kapitalismin erilainen kehittyminen missä kolmessa maassa, jotka olivat jakaneet Puolan, lisäsi myös eroa Puolan eri osien välillä. Tsaarin hallitus vahitti ns. Puolan ku-nmgaskuntian autonomian rippeetkin. Preussi uhrasi miljoonia ostaakseen kaiken puolalaisen maan ja tehdäkseen sen entisistä omistajista proletaareja. Puolalaisten lasten oli kaylava saksankielistä kou-luav Toisaalta Itävallan alaisina olevat puolalaiset saivat Habsburgicn monarkian kriisien takia poliittLsen ja kulttuuriautonomian. Samanlaisia eroja oli myös taloudellisessa kehityksessä. Katsoessamme ti«nä päivänä tuota synkkaa aikaa havaitsemme, että toisaalta se oh myös erikoisen nou-^ sun ja edistyksen aikaa. Vuosien 1870—1910 vahsena aikana lisääntyi puolalasten maara 10 miljoonasta 22 miljoonaan. Teollisuuden kehittyminen aiheutti työväenluokan kasvun. TYÖVÄENLIIKE 1880-luvulla alKOi Puolan työväenliike omaksua sosialistisia aatteita. Se sai joukkoluonteen ja vuosien 1905—-1907 vallankumouksessa Puolan prcletariaath ensimmäisen kerran ryhtyi avoimeen taisteluun kapitalismia ja tsaarin itsevaltiutta va.staan. XIX vuosisadan lopulla muodostui poliittisia joukkopuoluei-; ta, ja nyt osallistui yhteiskunnalliseen toimintaan jo huomattava osa työväenluokkaa ja talonpoikaistoa. Puolueiden välinen poliittinen jännitys kuvasti käynnissä olevaa luokkataistelua. Kaikilla polutti.silla yhteenliittymillä on kuitenkin yksi yhteinen päamaara — ulkomaisen or-; juutuks^n kahleiden poistaminen. MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA Vuosien 1918—1919 vaihteessa Puolan työväenluokka yritti ottaa vallan kasiinsa. Se oli kuitenkin luan heikko sisäisten erimieli.syyk-sien VUOKSI ja niin Puola jai maail-. man.sotien valisek.si ajaksi porvarilliseksi valtioksi. Monet vaikeudet painoivat itiäenäisyyden alkua. Puolan rajat oli määritelty ottamatta huomioon reaalisia olosuhteita.^lä oli vaikea pääsy merelle ja kohnan-nes väestöstä o l i kansallista vähem ; mistöä; joka pyrki itsenäjsyyteen!, Se oli vihamielisissä suhteissa melkein kaikkiin naapurivaltioihin. Sen hallitusmiehet aloittivat juli.stamälla demokniatti.sen perustuslain, maa-: talousreformin ja lupaamajla edistyksellisen yhteiskunnallisen lain^ säädännön; ja he pää'.yivä> sotilasklikin diktatuuriin, kenttätuomioi-hin ja keskitysleireihin. Kbska: Puola sijaitsi erittäin tär-keäsi- a caikassa Euroopjssa, se piti Ranskaa mahdollisena liittolaisena Saksaa vastaan ja Englantia Neu-vosto- Vonäjää vastaan, siiiinnatuh ;'ggression välirieenä. Puola odotti turhaan taloudellista apua ulkomaiselta pääonialta. Varojen puutteesta ja työttömyydesta kärsivänä Puola jäi yhä cnempiän jälkeen muusta Euroopasta. Sen osaksi tuli raaka-aineen ja halvan lyövoiman toimit-laminen. . Mutta kaikesta tästä huolimatta on nähtävä se, mikä oh maailmansotien välLsenä aikaan rakentavaa: kauan erotettuna olleiden osien yhteenliittäminen yhdeksi taloudelliseksi kokonaisuudeksi, merisataman rakentaminen Gdyniaan, koulujär- (Jatkuu seuraavalla sivulla) : CBCn Bill McNeil matkustelee heinä- ja elokuussa Canadan lännessä haastatellakseen ihmisia, joiden nimiä ei näy sanomalehtien uutisotsikoissa. Matkansa varrella McNeil haas^ tattelee Torontosta Vancouveriin asti "keskinkertaisia" ca-nadalaisia Canadan sata vuotisjuhlien lähestymisen merkeissä. Nama haastattelut esitetään CBCn Assignment ohjelman yhteydessä. McNeil keskustelee yllä Orilliassa, Ont. nyt asuvan lehmapaimenen kanssa, joka on aikaisemmin ansairinut leipänsä kengurojen metsästyksellä. . ESPANJA JA VIETNAM "Kautta Espanjan on taivas pil-jcon j a Hitlerin keskinäisiin suhtei-v e t o n " , i m o i t t i heinäkuun 17. päivänä vuonna 1936 Espanjan radio. Mutta tastapaiva5ta alkaen laman aurinkoisen maan taivas peitlvi mustun pilviin. Nama viattomat sanat olivat kuin alku.signaaleina Espanjan nuoren tasavallan hallituksen vastaiselle kapinalle, joka sitten kehittyi kansalais.sodaksi ja johti ulkomaisten fasistien maahantun-- keutumisen. Sota jatkui vuoden 1939 maaliskuun loppuun. Viisi kuukautta sen jälkeen, kun aseet olivat vaienneet Espanjassa, Hiller hyökkäsi Puolaan. Espanjan draama oSoiUaului toisen nriaailmansoclän; tragedian ä! kunäytökseksi. r Eispanjan kansalaissoclan ; alusta lähtien oli selyää, että vaikka sotatapahtumat keskiltyivätkin yhteen nilaahan, tällä sodalla oli suuri kan: sainväiinen merkilysh Neuvöstolii tbn hallitus totesi silloin, eitä sota ei koske ainoastaan Espanjan kansaa, ;yaan koko ' ihmiskuimaii etu-j a . ' ' ' ' ' : ' : - ^ : \ • • -. Hi.stOrian vääjäämiiUömäksi tosiasiaksi jää,, että Espanjan kansa olisi kyennyt kukistamaan nuia: aateliston, suurten teollisuiismies-ten sekä. korkeimman papiston ;i p R n k k i i r i e n kannatuksen' saaneen taantumuksellisen ;sotiIaskapihä!v ellei saksalais-—italialaista interveii-. liotii. olisi tapairtunul. Kapinan j ä l keen .suurin osa Espanjan alueesta sekä maan pääkaupunki olivat edelleen laillisen hallituksen käsissä Tärkeimmät teollisuuskeskukset ja .satamat, sota- ja kauppalaivasto sekä kultavarannot olivat samoin laillisen hallituksen; käsissä. Ken raali Francon kannattajien salamannopea vallankaappaus epäonnistui heti alkuunsa. Silloin ulkopuoliset voimat sekaantuivat peliin. Kolmannen valta^ kunnan kukistumisen jälkeen löytyi valtakunnan salaisista arkistoista asiakirjoja, jotka loivat valoa Fransiin. iNiinpa eraassa salaisessa asia-, kirjassa, joka on päivätty 5. 7. 1936, ilmoitettiin, etta saatuaan Francolta, viestin Fuhror kutsui koolle pienen neuvotteluryhmän, johon kuuluivat sotamarsalkka Goring, s i l l o i' nen puolustusministeri Blomberg ja. lieduätelupalvehin päällikkö Cana- !i3. .Naiden välisessä neuvottelussa tehtiin paatos Francolle annettavasta avusta. Espanjan sodan loppuvaiheessa sotilaskaappaukseen ryhtyneiden joukoissa oli y l i 300,000 ulkomaista sotilasta ja upseeria. Espanjan tasavallan sankarillinen taistelu sisäistä ja kansainvälistä^ taantumusta vastaan sai osakseen kaikkien edistysmielisten voimien kaiihatuksen: "Koko,maailman sivilisaatio on vaarassa Espanjassa," lausui siihen aikaan intialainen kir^ jailija ja filo.sofi-Rabinäranath Ta-goi- e ilmaisten-näilla sanoillaan riiil-• jooiiierV ihmisien mielipiteen. • / Eräänä, solidaarisuuden .osoituksena oli 53.:n maan vapaaehtoisten osallistuminen Espanjan kansalaissodan ta.savaltalaisten joukkojen puolelle.: ; Vai k ka vapaaehtoisten •jpukkojen , lu.kumää^^^ ei ollutkaan kuin 40.000. oli :niideri merkitys vapauden ja demokratian puolustuksessa eriUäi n huomattava. ; Neuvosloliitlö asettui heti oikeut-laan:; puoiustaneon Espanjan tasaval-'- !ah puolelle. Ta ja vallan hallituksen/ pyynnöstä Neuvostoliitto ' ryhtyi viioden .1936 -lokakuusta alkaen lä-; hettämään Espanjaan aseita ja so-lilaailisianeuvonantajiaari.. Neuvostoliittolaisia vapaaehtoisia taisteli j.i kaatui Espanjan maaperällä. Kan sainvälisten prikaatien urhoollisuus j a sankarillisuus merkittiin historian eräänä' proletariaatin kansain-välisyysaatleen huomattavimpana osoituksena. Kolme-ikymniennen vuoden kuluttua Espanjan sodasta saatu opetus on tullut jälleen ajankohtaiseksi. (.Jatkuu seuraavalla sivulla) PÄIVÄN PAKINA SODAN "HAUSKEMMAT" KASVOT Viikon varrella ehtii nykyään tapahtua äärettömän paljon asioita. Mikään pikkulehtiei voi kuvitellakaan, että se voisi käsitellä kaiken maailman asioita. Tosiasia.ssa suurlehdistäkään emme tiedä muuta kuin New York Timesin, jonka tunnuksena on; että se julkliisee kaikki-julkaisukelpoiset uutiset. Tostiasia tietenkin; on, että suuresta koostaan huolimalta^outuii monta kertaa Times lehtikin paljon tinkimään siitä '.'periaatteestaan", vaikka ei nyt 'Huomioitaisi laiilkäan sen "synnynnäistä" taipumasta jättää huomioonottamatta Suurpörvareil-le epämieluisia asioita. ; Ihmekö se sitten ori yaikka tällainen pikkuiehti kuin Vapausjou-tuu tilanpuutteen vuoksi punnitsemaan loisinaan moneen kertaan, mitä otetaafl julkaistavaksi ja mikä on vähemmän l u k i j i i t a kiinnostavana jätettävä julkaisemat- . ta,:; •;:'^:-^'' Mutta kun tällaisina ankeena aikana, jolle jokapäiväinen harmaus antaa aivan liiah paljon • leimaansa, jää lehdptä pois "hauskoja" sotauutisia, niin se oh suoraan .sanoen, munaus, josta voi • r joutua tilinteolle sitten kun Vapauden isännät ja emännät kokoontuvat taas yhtiökokousta istumaan. Kerrotaan siis tässä lyhkäisyy-des. sään, että "odotettu sota" on kuulemma vihdoin viimeikin tullut myös Vungtau-nimiselle paikkakunnalle Etelä-Vietnamiin. . Vungtaua ei ole tosin vielä pommitettu maalla, mereltä eikä i l masta. Sinne ei ole pudotettu yhdysvaltalaisia palopommeja, ei on nyt. kuitenkin ollut j a mennyt. Mutta antakaamme Timesin uutispalvelun selittää tilannetta; "Yön hiljaisuuden rikkoo baarien ovien läpi kuuluvia Beatles ja Rolling Stones pauhina (baarien niminä on sivumennen sanoen A Go-Go, Chicago ja The -Bunny — kaikki ehkä etelävietnamilaisia kylttejä). ^ . " ' B a a r i e n määrä on viimeksiku- —luneen kuuden kuukauden aikana kaksinkertaistunut, 30:sta 60:een kasvullisuutta tappavia kemikaa: baiuiin, ja yungl.aun pormestari leja eikä muita myrkkyjä. Mutta Vurigtau on kuitenkin päässyt jo sodan ihanuuden esimakuun, oli kuten New Yoi-k Times Service asiasta Itertoi v i i - nie tiistaina, sinne on tullut "4,000 amerikkalaista ja australialaista, sekä viiniä; naisia ja lauluja, mitä nuoret sotilaat tuovat tullessaan." Mainitun uutisticdoh mukaan Vungtau sijaitsee helposti puolus-tetlavalla St. jfacquesin niemimaal sanoo, että ne tulyiUaisivat kaup^ palan ellei hän vastustaisi uusien baarien avaamista. "Baarien mukana on hillut noin 400 baarityttöä ja proslituuttia Saigonista ja maaseudulta! "Kaksi uutta hotellia on avattu; yhden ön JJSAn armeija ottanut hiiostaansa; toinen "Grand", ori kauppahussa ainoa hotelli, joka ottaa vastaan matkustavai.sla . . ! " A i n o a i-yhmä, mikä ei iloitse la, noin 45 mailia Saigonista kaak- yiiiigtauirmuutoksesta, on Etelä: Vietnamin merijalkaväkiosaslo jii (EteJä-yietnamin) laskuvarjo-osasto. Niihin ryhmiin kuuluvien miesten palkka on paljoh alhaisempi kuin australialaisten ja ahiei-ikka-laisten, ja he antavat toisinaan mieliharminsa tietää reilusta baa-koon, Se on tähäri mennessä ollut hiljaiseloa viettävä, inerihuvila-paikka, eräänlainen "ryysyirien aasialaisversio Ranskan Rivierasta", kuten N.ew York Times Service sanoo. Vungtäun rauhallinen hiljaiselo rihuonerähinäin muodossa . . ." Mutta pieniä ovat sittenkin silakat joulukaloiksi, jos verrataan Vunstaussa olevien ulkomaalaisten sotilaspoikien, . sekä baarien omistajien j a porttojen elämää niihin suuriin etuisuuksiin, mitä.sota antaa kotirintaman "silmänteke-ville". Amerikkalaislehtien kerto-riian mukaan Etelä-Veitnamissa l i i - ketoimintaa harjoittavien amerikkalaisyhtiöiden standarttivoitot ovat 20—30 prosenttia sijoitetusta pääomasta vuod^a ja "muistaa tulee, eUä v. 1965 y l i 30 yhdys-valtalaisyhfiöllä oli yli $45,000,000 arybirien liiketoiminta Vietnaniis- •'^sa.;' Seui-aavasta näkyy, miten amerikkalaisten 'hyökkäy-tjsota rikas-tuttaii sötatarvetehtailijoita ja mui ta sota-alan liikemiehiä. . Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana on jenkkien hyökkäyssodan johdosta lisääntynyt .. (yhdysvalloissa) Airlinesin voitot 38.6 prosenttisesti, lentoko-uelooliisuudou voitot; 55-prosent-tisesti; kumiteollisiuiden 36-pro- .seritt isosti ; . y a a t e t u s t e p l l i s u u d en 24 prösentlisesti; • työstökoneisto-alan voitot 33-prpscnttisesti, öljy-tuötantoalan voitot 14 4 prosenttisesti ja kemikaaliyhtiöiden voitot .H.pro;ienttisesti. Kuka vielä sanoo, että sota ön pelkkää k.Hrsimystä, tuskaa, hävi-t. vstä ja kuolemaa"? — Känsäkoura. '-K f J.,.>!..K>|".ifi:l|,;S;i»,^:.Ä;|ii,;«H |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-07-30-02