1955-06-23-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, Kesäk. 23 p, — Thursday, June 23,1955 im ii'Wm'W^- I i i i VAPAUS • WOBIBB!fW} w^ lndq?ffn<fpnt Xabor Qrgan of Plnnisb CajiAdians, Es^ tsbUsbed Nov, 6, 1917. Autborized as emmd «lan maO t)y tbe Post Office OQOitment. ottavaa Pub* Jisbed tbiiee w V Tbundays And Satuidaj» l>y Vapaus PobUsbins Company Ltd.. at 100'102 Elm 8t, W., Sudbury, Ont., Canada. T«l(!phoncs: Office 06.4-4^; Editorlal Office OS. «HSe»; Manager E.fiu}»i. EditorW. Eklund. Mailing sddress: Box 69, SudbuJ7< Ontario, Advertlslng rates upon application. Tranalation free of charge. TXLAUSHINNAT: 3 Yhdysvalloissa: 1 viE. 8X10 6 1sk.A20 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Katseet Jcohdistuvat Hebinkiin Rauhaa ja kansojen vapautta janoavan ihmiskunnan katseet ^kohdistuvat nyt Helsinkiin;'mis.«ä 75-r8'0 kansakunnan "^äviralli-set" edustajat neuvottelevat kesäkuun 22—29 pn välisen ajan tämän hetken tärkeimmästä kysymyksestä — itse elämän säilyttämisestä, ^Liioittelematta voidaan sanoa^ ettei Helsinki ole <milloinkaan ennen olympiakisat mukaanlukien^^—^^^ saanut niin suurta hbomiota kuin nyt. Totta on, että kaikki ihmiset eivät katso suosiollisesti Helsin-ugissä nyt kokoontunutta maailman rauhankokousta. Sodanlietsojille, SQtotarvetehtailijoille Ja iieidän politiikoilleen se on kauhistus. Mutta ihmiskunnan enemmistö -^kaikki tavalliset ihmiset heidän poliittisista ja uskqnnolliststa mielipiteistään, ihonväristään, kansallisuu-idestaan ja vieläpä yhteiskunnallisesta asemastaankin huolimatta — setu-aa joko välittömästi mj^ötämielisesti tai paljon odottaen Helsingin rauhankokouksen kulkua. Etukäteen voidaan myös ennustaa, että Helsinkiin matkustaneet ;«pdustajat tulevat .saamaan! hyvin myönteisen vaikutelman isiemme ^maan kauniista pääkaupungista. Suomen kesä juhannuksen aikana >on jotakin niin kaunista ettei se oikein helpolla^ unhoitu kenenkään «mielestä! Mu^ta vielä tärkeämpänä seikkana tulee kokoukseen osal-tiistuvienulkomaalalstenf ja suomalaisten mieliin jäämään ne kauas- 'iiantoiset asiat) mistä tässä rauhankokouksessa^^ fkaistun työjärjestyksen mukaan tässä kokouksessa keskustellaan tä-jmän hetken kaikkein tärkeimmistä asioista: Atomiaseet ja aseistarii- ^sunta; sotilaalliset liittoutumat ja voimapolitiikka; turvallisuus, kan- ^sallinen riippumattomuus ja eri järjestelmien rauhanomainen rinnak- Ijcaisolo. >' Selvää on, että ratkaisun teko ci ole helppo tehtävä Helsingin .:ikokouksessa sillä siellä on edustettuna, kuten tiedetään, jotakuinkin .^kaikkia poliittisia, uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja muita aatevir-itauksia ja elämänaloja — sillä kuten olemnXe aikaisemmin todenneet, 'Helsingissä kohtaavat nyt ihmiskunnan enemmistön edustajat. ^ Kaikesta huolimatta rohkenemme liittyä niih^ tarkoitta- 'Viin ihmisiin, jotka odottavat Helsingin kokouksesta myönteisiä tuloksia kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen hyväksi, Helsingin •kokous tuleej niin uskomme ja toivomme, auttamaan yleisen mier lipiteen maailmanlaajuista kristallisoitumista kansainvälisten ongel- *mien neuvotteluratkaisun hyväksi —^ ja tämä yleisen 'mielipiteen jpainostus tulee puolestaan auttamaan kuukauden kuluttua koköontu- :lvaa (Neljän Suuren k^^^ löytämään "yhteisen kielen" tämän Itetken tärkeimmissä asioissa. Ottawan konferenssi iLiitto- ja maakuntahallitusten konferenssin yhtenä keskeisimpänä ikysymyksenä on, kuten uutistiedoista näkyy; kinastelu siitä, mika (, hallituselin joutuu vastaamaan sellaisten työttömien avustamisesta, i jotka eivät, syystä tai toisesta saa työttömyysavustusta; . '. : Aikakautemme Jeimaa-antavanä :piirteenä onkin; pantava, merr ;kille tämä: Samalla kun julkisen elämän porvarilliset edustajat pu- (huvat "hyvän ajan jatkuvuudesta" ja selittävät, että työttömyys on ^ Canadassa kausiluontoista "uudelleen järjestelyn'! kiusaay vastuun- • alaiset valtiomiehet joutuvat kuitenkin käytännöllisessä toiminnassaan tunnustamaan, että työttömyysongelma on pysyvä ja jatkuva 4pulma maassamme. «••Huolimatta siitä, vaikka suuryhtiöiden voitot ovat cnnätysta-sossa ja vaikka osakemarkkinoilla vallitsee kuumeinen -'buumikausi'', '•työttömien lukumäärä «n vuosi vuodelta lisääntynyt ja kaikki merkit ««viittaavat siihen, että ensi talvena tulee Canadassa olemaan entistä Enemmän työttömiä — ja entistä enemmän vararikkoja pikkuliikkei-iäen kohdalla. *^ Tosiasiat ovat kovin itsepintaisia, kuten sanotaan ja siitä johtuu, '^ttäOttawassa kokoontunut liitto- ja maakuntahallitusten konferenssi *Joutuu erikoisesti painimaan työttömyysongelman kanssa. Kuvaavaa tnyös on, että kinastelun aiheena on, ei kysymys siitä tuleeko Cana- ->-dassa olemaan avustuksen tarpeessa olevia työttömiä, vaan se, että "^^pukä hallituselin joutuu suurimman kuorman kantamaan työttömyys- 'iffvuStuksen aiheuttamista menoista. \ Tähän mennessä Ottavvasta saadut uutistiedot viittaavat siihen, '-^ttä liittohallitus, mikä rahallisen asemansa vuoksi voisi parhaiten >äiuolehtia avustuksen tarpeessa olevista työttömistä, yrittää edelleenkin "hypätä siitä yli missä aita on matalin"'ja jättää työttömyysavus- "^uksen menot pääasiassa maakuntahallitusten ja kunnanhallintojen jaksettavaksi. 1^ on ehdottanut, että se maksaisi vain 30 prosenttia ^s. työkykyisten työttömien avustusmenoista ja jättäisi loput 70 "prosenttia maakuntien ja kuntien maksettavaksi. Kun tähän, chdo- "tukseen sisältyy vielä ajatus, että maakuntien ja kuntien täytyy jlman minkäänlaista liittovaltion lukea avustaa ns. työkyvyttömiä ^^yöttömiä, niin silloin nähdään, ctta liberaalinen liittohallitus haluaa vVälttää miltei kokonaan edesvastuun ja sälyttää työttömyysavustuk- ^sta johtuvan kuorman kokonaisuudessaan maakuntahallituksen ja kunnanhallintojen kannettavaksi. . Tämä sellaisenaan on kokonaan kelpaamaton suunnitelma. Kaik- «Iti valtiollisia asioita seuraa\'atcanadalaiset tietavat, että ^maariime" ..'kunnat ovat nyt jo äärettömän vaikeassa talousasemassa. Myös tie-edetään, että 30-luvun nälkävuosina joutui%at lukuisat kunnat suoranaisesti vararikkotilaan suurelta osalta sen vuoksi kun niiden kan-: nettavaksi sälytettiin silloisen liittohallitksen(torypuolueen sellaisen) ^toimesta suhteettoman suuri edesvastuu työftömyysavustuksen jaosta. Selvää on, että maakuntahallituksetkin voivat joko auttaa tai huo- ^nontaa työttömyj-stilannetta ja niinmuodoin niille kuuluu vissi edes- , vastuu työttömien avustamisesta, alutta tässäkin yhteydessä on muistettava, että Canadan kaikki maakunnat eivät ole taloudellisesti omanlaisessa asemassa. Toiset niistä ovat taloudellisesti voimakkaimpia kuin toiset. Tämän vuoksi olisi maakuntien vastuuvelvolli- 'Suus määriteltävä taloudellisesti heikompien maakuntien maksukyvyn perusteella. :•• • • , . ~ Taloudellisesti vakavaraisempi ja voimakkaampi hallitus elin on liittohallitus. Sillä on mahdollisuus kerätä tarvittavia varoja ja mikä 'tärkeintä, sen ohjelmasta ensikädessä riipuu se, tuleeko maassa vallitsemaan täystyöllisyys vaiko työttömyys. Tästä myös johtuu, että liittohallituksella on suurin edesvastuu niin työkykyisten kuin työkyvyttömienkin iyöttömien avustamisessa silloin, jos he eivät syystä 'tai toisesta saa työttömyys\'akuutusta. Valtaosa työttömien avustus- :inenojen maksusta kuuluu siis liittohallituksen suoritettavaksi ja lop- -'jpusununa maakuntahallituksille. . Jos näin ei menetellä, silloin ei myöskään huolehdita työttömien: ^^ohneentdomalidollisytiljsista,,^^^^ ejk^ k^jnMen .ybi^,p3h^n«ya5ta^^ lousasemasta, , , "Atonivaara ei voi jättiä meifil väiinpitämättimiksi" fU»3uni BeviKlta»'Jn, iDoren toekMlkkolaltm rAytUUiittvtn iumot ovat lokoisien maiden elobuvaylelsöUe Jo tulot, N>, jollia on ollut tUafsnos naiiä* valkoftava filmi "Maan suoU", voivat vain Ihailla sitä Umaiso-fceinojen HfelcanAa, Jolla hln eait» tl pääosan fcovatessaan yksinkertaisen kansannaisen elämää Ja. laonnetts; On loonnollista, että RosamsBevoeitas ollen niin herkkä InbimliUsUie sumille, vas-tostas koko tsiteiUJan intohimollaan yrityksiä. Ihmiskunnan ajamiseksi atomisotaan. : Alla-olevasaa'on katkelma mielenkiintoisesta selityksestä. Jonka han antoi tähän kysymykseen: "On kaunista Ja rohkaisevaa ajatella, että kansat alkavat puuttua tähän heitä niin välittömästi sivuavaan asiaan, ja todeta, ettei koskaan historiassa ole puhjennut min laajaa koko maailmaa käsittävää Uikettä. joll{i olisi n i i n korkea päämäärä, kuin liike raidian säibrttämiseksl., Siinä meidän täytyy nähdä sivistyksemme todellinen tunnusi ihmisen suurin i l maisu, ihmisen, joka on päättänyt päästä ulos tiheiköstä, luolasta, pimeydestä, päästälcseen varmuuteen laajan maapallomme kentästä ilman, että häneltä kysytään, mistä maasta hän on.; Monille< kansoille valo on vielä epävarmaa, mutta aamurusko on lähellä, elämän ja onnellisten näkymien täyttämättä. Jokaisessa kaupungissa, jokaisessa kylässä, Jokaiscl-laivat a»p«iiimi- I Edmonton, Womans Christian 1 Temperance Union pllrJkokouksessa ,1a kukiulalJa ia kaikilla teillä, k a , - ! * ^ " * hyväksyttiin päätöslauselma, i kJila »vesillä, vucnkaivoisessa, mikros-j koopln ääressä tai kirjojen ääreisa, j polvistuneina temppelien koville ki- ' viliujGkoille on puhdassydämisiä m-mlsiä, rehellisiä, yksmkertaisesti "m" himllljsla. jotka tahtovat elää ja. mi-kah mahdollistä, haluaisivat elää hieman paremmin, mutta jotka voihkivat suuren epävarmuuden painon- ah distamhia, suuren katastroofln tuskassa. Ranskalaiset, saksalaiset, venäläiset, japanilaiset, amerikkalaiset, englantilaiset, kiinalaiset ja espanjalaiset äidit, joilla on sydämessään tuskallinen ja kipeä muisto uskolllsi-sta rakastetuistaan, jotka he ovat menettäneet, kalpenevat hädissään ajatel- I^saan, että tuo Julma pamajaisuni voisi toistua. • ; Tässä sydämentoskassa Ja pelossa raahanliike Ja me kalkki 'voimme l a meidän täytyy, yhty-. neinä pyliässa toivossa puolustaa elämää, loytaä suori voima, Joka kykenee pysähdyttämään Jonldtoknoleman. Kenen tarvitsee todella tahtoa rauhaa.. On miljoonia Ihmisiä Jotka ajattelevat, että on tarpeetonta ryhtyä mihinkään, ettei ole muka mitään . pelättävää tai että kohtalo suorittaa ratkaisun. Tässä täytyy työmme kohdistua koko maailr maan. Meidän täytyy järjestää: kalkki Jotka ovat huolissaan, herättää ne, jotka nukkuvat Ja an^ taa pessimisteille luottamusta. Meidän kaikkien täytjry omistautua tähän tehtävään." Jc£$a kehoitetaan hävittämään kaikki olemassaolevat atomi'" Ja vetypommi» varastot ja lopettamaan niiden vaJ-miaiamlnen ja niillä, kokeilu. Nämä pommlvarastot muodostavat kaikkein suurimman vaaran maailmassa, sano» taan päätöslauselmassa. USA on' alentaiiiit Canadan sillien tuontitullia , Ottawa. — Vihne viikolla Umoltet-tiin. ejttä USA on alentanut Canada£- ta USA:n tuotavien nlllien j a rapujen tullia.. Alennus merkitsee noin $50,000 säästöä. Jos vienti pysyy viime vuotisessa määrässä. Viime vuonna perittiin Yhdysvaltoihin viedyistä sillistä, ikannutetuista j a .vjolatulsta, )l/2 senttiä tuilla paunalta j a nyt peritään 1/4 senttiä. R a pujen tulli on 15 pros. Viime vuonna vietiin Canadasta suolattuja j a kunnutettuja silliä Y h dysvaltoihin $1,300,000 arvosta. Ihmiskunta uuden sarastuksessa automaattitehtaat kehittyvät 20 pioneeria Suomesta TshekkoslovaMaan Helsinki. Suomen ^^«^ Liitto on saanut Tshekkoslovakiasta kutsun lähettää 20 pioneeria Ja 2 ohjaajaa pioneerilelrille Tshelckoslova-kiaan. Pioneerit saavat olla leirillä kuukauden. iPioneerillitto valitsee parhaita pioneereja eri puolilta maalta. iMyöskin Neuvostoliittoon lähetet ä ä n pioneereja kesäleirille. 60 vuotta Työmies-lehden ilmestymisestä Suomessa (Muutama viikko sitten tuli kulU' nccksi 60 vuotta Työmies-lehden 1I7 mestjrmlsesta Suomessa. Tämän tät* keän merkkipäivän kunniaksi julk a i s i - S K D L : n äänenkannattaja Vapaa Sana toimitta ja, ;Faull,^ Martin-; tnäen mielcnklintoiseu =v :artikkelini Jossa käsitellään T y ö n i l ^ e n vaiheita, kehitystä ja merkitystä, tyÖväenlUk-ke^ n.^kannalta. ^ Ö^aiänfebfrta-^fr^-ViKftta sitten. Jolloin- .Suomen työväenliikkeen enslm-mäineiv' itsenäinen .'äänenkannattaja "rirömics"^ ensimmäisen kerran -Ilmestyt päivänvaloon silloisen vapaamielisen;-' jPälvälehden" painokoneest a , ; m e r k i t s i monessa. suhteessa maamme työväenliikkeen murroskauden Ja uuden toimintavaiheen alkua. Työläisten vaatimukset paremmista palkoista, Inhimllllsemmlstä työehdoista Ja työajan lyhentämisestä olivat saamassa avoimen ta*istelun luonteen, joka ennen pitkää teki lopun von Wr{ffhtin haaveöemasta työnantajien ja työnteJcijdtden sovinnollisesta yhteistoiminnasta porvariston johtamassa työväenliikkeessä. Nopeasti kehittyvä ja teollistuva maa oli astumassa kiertämättömän luokkataistelun vaiheeseen, jossa työn ja pääoman välisen ristiriitojen keinotekoiset sovitteluyritykset olivat tuomittuja epäonnistumaan. ' • Tätä luokkataistelun tielle siirtymistä kuvasti myös työväestön heraä-mmen entistä määrätietoisemmin vaatimaan valtiollisia oikeuksia. A l kuaikojen "radikaaliset ja kohtuuttomat" vaatimukset varallisuuden ja tulojen perusteella määräytyvien ä a - nloikeusasteikkojen lieventämisestä salvat ennen pitkää väistyä ja antaa tilaa "ääni mleheen"-vaatlmukselle j a suunnitelmille koko säatj-edustuk-sen syrjäyttämisestä. Uusi aika ja uudet tavoitteet asettivat uusia vaatimuksia myös valistustyön alalla. Entista kipeämmin tunnettiin oman lehden, todella oman äänenkannattajan tarve. • . Eetu Salm kertoo -kirjoituksessaan "Kuinka kirkastuminen tapahtm", että "Työmiehen" syntysanat lausui Vilho Vh-ta. joka vuoden 1894 alussa Sörnäisten Kansankodissa pidetyssä "nälkäisten kokouksessa" esitelmöi työvaenlehden tarpeellisuudesta*. Asiaa ryhtyi edelleen kehittämään Helsingin Tj'öväenyhdistj-s, Jonka asettaman komitean ehdotukj§esta perustettiin Helsingin Työväen Sanoma-lehtiosakeyhtlö. Vaatimattomat olivat tämän>maam-me ensimmäisen työväen kustannusyhtiön toimintapuitteet alkuvaiheessa. Yhta vaatimattomat kuhi oli siihen aikaan maan työkansan elama Ja toimeentulo, sillä työläisten Ja työväenjärjestöjenhän tämä uusi yritys luonnollisesti oh rahoitettava. Osakepääomaksi määrättiin 6.000 markkaa. Ja tätä summaa ryhdytttihi keräämään my>-malla 10 markkan hintaisia osakkeita. Lehti ilmestyi aluksi vain kerran viikossa. Ja vasta y l l k o l - me vuotta myöhemmin, vuonna 1898, se voitiin muuttaa 6 kertaa viikossa ilmestyväksi, Levikkikiri oli älliksi varsin pieni. Vuoden 1895 aikana se pääsi kohoamaan vain noin 1,800 kappaleeseen. J a kuitenkin oh "Työmiehen" perustaminen merkkitapaus maamme työväenliikkeen historiassa. Vaikka se' alkuvaQieessä oli kaikkea "Muuta kuin Jyrkkää luokkntaistelukahtaa edustava, pikemminkin porvarillisen radikalismin sävyttämä;; niin se ryhtyi tultenkin heti;alunperin ajarffäan työväestön sen hetken kipeimpiä tai5t£lukysymyksia taittaen Innalla peistä lO-tuntisen työpäivän, aaniol-, keusvaatimusten Ja; tydyaestön palkr! kataisteluliikkeiden' puolesta. Ja sitä mtkaa kum työväenliike lahinna.j^eu-raavlen vuosien aikana selvästi irrpit-, tautui alkuvaiheen porvarillisista 4oh--, tajista alkaen vähitellen muodostua marxilaiseksi luokkataisteluliikkeeksi sita mukaa karsiutui myös "Tyomle-- hestä" pois porvarillisen vapaamielisyyden ehkäisevä vaikutus, ja vasta tämän kehityksen tuloksena lehdestä" tuli sosialistisen teorian Ja käytännön luokkatatstelun vaatimusten tulkki, työväenlehti tämän sanan nykyaikaisessa merkityksessä. "Työmiehen" historia ulottuu kuitenkin eräässä mlelesa viela kauemmaksi kuin vuoteen. 1895.. Silla, oli edeltäjä jo vrightilaisyyden. loistoai-kana. Se oU tuo "nurkkanovellinä" ilmestynyt' Työmies-Arbetarcn", joka lupasi "ujostelematta, vaan samalla siivosti koettaa puhua Suomen työ- . miehistön puolesta", mutta oli kuitenkin sitä mieltä, että ".byva tahto on säätyjä ja hallitusta elähdyttänyt heidän järjestäessään tyovaenolo-jamme". Talla suomenkielisenä "Uuden Suomettaren" Ja ruotsinkielisenä eri aikoina eri lehtien nurkassa »vy. 1886—1889 ilmestyneellä lehdellä oh suurista puutteistaan huolimatta oma merkityksensä ensi askeleitaan ottavan työvaenhikkeen edistäjänä' Ja työväestön lehttharrastuksen herättäj ä n ä . . ,• Vaikka "Työmies", kuten edellä totesimme, aluksi edusti pikemminkin porvarillista radikalismia kum sosialismia Ja vaikka sen päätoimittajana kaksi ensimmäistä raotta oh nuorsuomalaisiin lukeutuva kansakoiilun-opettaja A. H . Karvonen, ehti se Jo näiden parin vuoden aikana herättää maan vanhoillisissa piireissä pahennusta, joka kohdistui ankarina hyökkäyksinä seka lehteä etta sen pää-tointuttajaa vastaan. "Työmies-vi-toassa" mentiin Jopa nhn pitkälle, e t tä kun "Työmiehen" Julkaisijat vuonna 1897 yrittivät saaoa lupaa lehden j u l kaisemiseen kaksi kertaa viikossa, n i in porvarilliset piirit kääntyivät s i l loisen V. t. kenraalikuvernöorm Kend-sarof f In puoleen saaden tämän Idel-tämäan tällaiset pyrkimykset. ' Sama taistelu Kotimaisen porvariston Ja venäläisen sortovallan edustajien hyökkäylcsiä vastaan jatkui sitten seuraavinakin vuosina. iMilloin oli kimpussa sensuuri ja virkavalta, milloin yrittivät porvarilliset saartoja painostustoimenpltellla saada lehden kuristetuksi. . "Työmiehen" alkuvuosilta kerrotaan sellainenkin tapaus, että lehden ilmestyminen yritettiin estää kieltämällä siltä sähkövirran saanti omiin painokoneisiin, jotka nekinslihen mennessä oli saatu hankituksi. Mutta tuloksena oli vain se, että "Työmies" v ä h ä n äikaä llines-tyi "suurusvoimalla" painettuna tyÖ-läiskäsien pyörittäessä painokonetta sähkön asemesta. Vastustajan vihoista huolimattia 'Työmies" kehittyi vuosi vuodelta, Jä se kehittyi myös j a nimenomaan suunnaltaan Jyrkemmäksi. Oman'painoksensa tämän kehityksen hyi^ksi antoi .aatteellisesU epävakairien^^^ja !heilaht<}»evä ^ Idbalistlmiitto heratta'^ jana tulinen ja vaikuttava Matti K u r i n a , ollessäjan lehden' päätoimltr; ^aj^na ivv^-;l^f-189&.J^a! öitä'jatkoi työvaenhikkeen! alkmraiife^en aröioiP tettu purevan sa tiirinen kynankäyt-ta: a.A>^'B., jMakelä; alias Kaapro i^^äs^! kelamfn jpaä^olmi^tajaksiutenann.' / yv,' 1893—1900. ' ' ' ' '> ' ' ' Mutta JO keväällä 1899,- Kurikan «päätoimittajakauden:.loppuvaiheena, oli "Työmiehen '.• vakinaiseksi toimitr tajaksi astunut se mies, t Joka-varsi- : naisesti teki lehdestä marxilaisen työväenliikkeen Ja luokkataistelun ,aa- ^ nenkannattajan.'—; Edvard Valpas»- Hänmnen. Valpas, silloisen- työvaenhikkeen vaikuttavimpia persoonani-suuksia, se rohkeasti ja johdonmu- ; kaisesti johti lehden Järkkymättömän -taistelun tielle. : Hapen pitkän paatoimittajakautensa aikana • "Työmies" kohosi kunniakkaaseen asemaansa oppaana ja suunnaimaytta- Jana maamme työväestön taistelussa. V VTyomieaen" eri vuosien toimittajien ja vakinaisten avustajien luettelo on luettelo koko luokkasodan edellisen tyoväenllikkeemme kaikista huomattavimmista Johtomiehlsta. N . R. af Ursin Ja Eetu Salin, Yrjö Mäkelin j a O. ,V. Kuusinen, Sirola ja Tainio. Matti Paaslvuori Ja K . H. Wiik, kaikki he ja. lukemattomat muut antoivat eri vaiheissa panoksensa 'Työmiehen" Ja Suomen työväen luokkataisteluliikkeen kehittämisen hyväksi, vaikka taistelu sen aikaisesta aatteellisesta hnjasta ja käytännön menettelytavoista jossakin toisessa vaiheessa johtaa heidät myös vastalckain. • Työmiehen"-historia päättyi huhtikuussa 11918, j"olloin porvariston luok-kavaltansa säilyttämiseksi maahan kutsumat keisarillisen Saksan 'sotavoimat hyökkäsivät vapautensa puor lesta ase kädessä taistelevan Suomen t3rovaeston selkään. Jolloin saksalaisten tykit pommittivat Helsingin Työväentalon hajalle ja saksalaiset joukko- osastot miehittivät Työväen Sano-malebtiosakeyhtiön talon. Mutta samoin kuin Suomen työväestö luokka- : Blrminghamlata kokoontui äs-fceUäln 186 Civtonnln työläisten «dostajaa pohtimaan uutta vaa» taa. Joka uhkaa nimenomaan ka-pUallstlsen maailman työläisiä ennen näkemäUömällä Jonkko-työttomyyd^, so. automatisoint i ^ , ja tämän vaaran varalle 'suunniteltavaa notta työväeopo- , Utiilikaa. Asiantuntijat näet ovat ennnsfaneet, että täysin uusi au-tomatisohititeknilkka tulee lähimmän kymmenen * vuoden ailiana kohottamaan teoUisuuden tuotanr non kaksin-> tai kolminkertaiseiisl ja supistamaan tarvitavaa työvoi-maa- vildenneiueen tai vieläkin vähempään nykyisestään. Uusi teollinen vallankumous — siUä - siltä voidaan puhua — liittää mekaanisiin lihaksiin elektroniaivot j a poistaa siten jouickotuotannos-t a ' Ihmisrobottlen kuolettavan yksitoikkoisen mekaanisen työn. Riippuu vain poliittisesta ja taloudellisesta järjestelmästä, ronor dostuuko uusi tehjoiikka varsinkin .työväestölle kiroukseksi tai siu- .naufcseksL; /• PUOLET ENEMMÄN TUOTTEITA VAIN KYMMENENNELLÄ OSALLA TYÖLÄISIÄ Pisimmälle automatisointitek-niikka on kehittynyt Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa. Esimerr kiksi Fordin . automaattisissa moottoritehtaissa Clevelandissa Ohiossa valmistetaan nykyään . Icaksi kertaa enemmän moottoreita kuin vanhatyylisissa tehtaissa j a vain kymmenennellä osalla siit ä työvoimasta, mikä tarvittiin . ennen. Syllnterilohkojen valmistus kestää nyt 15 minuuttia entisen 9 tunnin sijasta. Työvoiman suunnattomat säästöt ovat sitä mittaluokkaa. että Yhdysvaltain vuodeksil960 täydellisesti automatisoiduksi suunnitellun autote- ; ollisuuden odotetaan tarvitsevan vain 200,000 miestä tuottaakseen saman määrän autoja kuin nykyj ä ä n mUjoona'työläistä. • Sama koskee muitakin teoni.suus-aloja, - Bedlördin . antomatiaoitu. kemiallinen .tehdas Ohiossa, Joka valmistaa päivässä 650,000 naulaa hyy-telöbensiiniä (napalmia) tarvitsee nykyään vain neljä miestä ja työnjohtajan tehta.an,-käynnin: valvomiseksi, j a tuotantokustannukset ovat yam puolet .tavallisen vanhatyylisen. teh-taan> rkustannukfi.sta. • K u n .automatisointiin lisataan atomienergia, saadaan atomivoimalai-tos — sellainen on noussut Neuvostoliitossa ja nousee muuten parhaill a a n ' Plttstrurghiin • jcka kuuden miehen valvonnassa saattaa tuottaa nihköä kokonaiselle 700,000 asukkaan kaupugiUe. • AUTOMAATTISTEN "AIVOJEN" IHMENÄYTTEITÄ Erikoisesti laskennan alalla automatisointi on kehittynyt JO hyyin pitkälle. Pn rakennettu elektronilas-kukoneita, jotka Icykenevat suorittamaan y l i 32,000 kertolaskutoimltusta kahdella numerosarjalla, joissa kussak i n on 13 numeroa ja taman kaiken yhdessä sekunnin ja. Askettam suoritettiin Yhdysvalloissa laskentakilpai-l u . j c s s a kilpailija tarvitsi- yhden ai-- noan tällaisen laskutehtävän ratkai-korvata ja on jo monin pa vattu "ohjelmavalvojalla", taa tuotannon /nahdolli&jt serolsesn 540 sekunttsa — ja ratkaisi Y laskulsittssn pistenauhaJla sodan tappiosta.ja valkoisesta terrorista huolimatta nousi jälleen taistelemaan oikeuksiensa ja vapautuksensa puolesta, samoin Jatkui myös taistelevan työvaenlehdistön historia, jossa"Tyomles" yh 20 vuoden ajan oli näytellyt Johtavaa osaa. ; iSe on löyty maahan kerran toisensa Jälkeen, omistava luokka on uskonut onnistuneensa sen tuhoamaan raakaa voima ja väkivaltaa käyttämällä, mutta aina on taisteleva työvaenleh-distö noussut—luokkasodan, lapuan-liikkeen terrorlkauden ja Jälleen hä-ia.') iutehtavan3ä vaann! Hämmästyträvimman näytteen automatisoinnin tehoKkuudesta on kuitenkin aijtanut muuan Moskovan la-^ hettyvllla toimiva automaattinen tehdas, joka varustaa männillä koko Neuvostohiton kevytautoteollisuuden. Tehtain hoitamiseksi tarvitaan vain 9 miestä kussakin työvuorossa — yksi paävalvoja, 5 huoltomleaia. kaksi kor-jausmiesta ja yksi tavallinen työläinen. Viimelisimamittu syotta^ tyos-tamattömiä raetallikappaleita hu-. kuMnallCi Ja se onkin tulevien mäntien viimeinen kosketus ihmuskasimi Valaminen, punnitsemmen, karaiseminen, kääntäminen poraus hiominen kourujen uurtaminen kiiiloituSi rasvan poiataminen,. pesu ja tiiiaaifiinen tapahtuu automaattisesti. Automaattisen lopputarkastuksen jälkeen jossa; havaitaan keskimäärin vain 4 pros. viallisia tuotteita, mannat rasvataan pakataan j a suontaan lähetysvahnukr SI myöskin automaattisesti Tehtaan tuotantokustannukset ovat supistuneet puoleen, tehtaan tyoliiLS-määrä l/60;nteen osaan ja tehtaan koko henkilökunta neljännekseen. .Ja tehtaan Jäljelle jääneellä henkilökunnalla on sillakin nun vahan tyota. ett ä se kuluttaa suurimman osan; a i kaansa fjhakmpelaamiseen. A U T O M A A T T I T E H T A I D E N M A A I L M A — Y L T Ä K Y L L Ä I S EN R U N S A U D E N J A V A P A A - A J A N ' M A A I L M A Mihin kaikki, tama uudenaikainen' tieteellmen kehitys johtaa? Taydelh-sesti automatisoituihin tehtaisiinko, joissa tyostamaton raaka-aine tai metallikappale työnnetään sisaan toisesta paasta ja toisesta paasta v i l i sevät, esim autot, pesukoneet, tele-visiokojeet, elctronilask;ikoneet tai mitka tahansa muut vahniit tuotteet? Tama on epäilemättä kehityksen tulos. Tekniikka el tässä suhteessa tunne nykyään-mitaan rajoituksia: Elektronitiede on kehittynyt siina maarin stta kaikki ihmisaivojen entinen mekaaninen kertaustyö voidaan korvata konetyöllä. Mui^stm on korvannut 'Hollerithm pistekorttijarjes-telma, laskemiskyvyn elektroninen laskulaite; j a tehtaan hallinto voidaan horjahtelut..: . • Tiede on rihdoinkm euudcs£a antanut yhteis! loistavat mahdollisuudet Iäisyyteen ja runsaaseen aikaan jättämällä kailUi j a vaivalloiset tehtävät jotka enemmän tai väi Iikyvät Itsekseen. Ihmis vitaan tuotantoprosessisi tarkastajana ja valvojana . I<äytettävlssä tulee olema ' saasti vapaa-aikaa voidaa ; ihmiset kouluttaa näihin viln. AUTOMATISOINTI — SOS SEN TULEVAISUUDEN T l MENETELMÄ •• Tästä syystä eivat kaikkia hamnn kokoontuneita vain ] neet. automatisoinnin . näkc tervehtivät sita eräänä valt keleena työväenluokan va sssrii työn pahimmista var. Mutta koettuaan itse omal paivasta palvaan kapitalisi tantotavan realiteetit he mj vat, etteivät ^tehtaiden nyi sityisomistajat ole eivätkä kiinnostuneita automatifoii maanL.'5lsta, ihmistyötä hei puolista. ..: Silla ahnelitiessaan voii uusia marldäna-alueita monopolit ja niiden yi omistajat pyrkivät kehit automatisointia yksinoi päämääränään kustannuk; pistäminen työvoiman jyrl hcntamisen avulla Autonu voi siten olla vain sosiz tulevaisuuden tuotantomen Vaikka tiede, voikin autoi sesti tuottaa suuidnunan os viklceista, se ei valitettav; tuottaa sellaista yhteis jossa automaattiset tehtaa sivat kansan eivätkä vain jen etuoikeutettujen fayvali mä tehtävä on tyovaenluo: sensä suoritettava, koi Birminghamissa n.suvoa p ' englantilaiset työläiset, j : he epäilemättä ovat aivan UNKARIN ROZSAVÖLYI 1,500 M. 3.42,2 Belgrad. — Taalla vhmc viikon torstaina pidetyisfji kilpailuissa teki unkarilainen Istvan Bozsavölyi 1,500 mstriUa uuden Euroopan ennätyksen 3i42 2. Tulos on toiseksi paras maa-ilma- ssa talla matkalla. Toiseksi talla matkalla sijoittautui tshekki Jung- \virth ajalla 3.47,8. 5,C00 metrin juoksun voitti aaksalai-nen Konrad Walter, jonka ajaksi merkittiin 14.17,0. Tällä matkalla oH mukana myöskin Emil Zatopek, joka kuitenkaan ei ollut vedossa ja joutui •tyytymään vhdenteen tilaan ajan oi-, lessa 14.496. :I10 metrin aidat voitti jugoslavi Lorger mainiolla ajalla 14,5. Kiekonheitossa isannoi tshekki Cihafc tuloksella 51.16. Naisten keihäänheiton voitti Dana Zatopkova tuloks Puolan Adamezyk hyppäsi sei; ja- 'Ulakai-in Baniialmi .ju( metriä 48,5. Toirnna talla Unkarm Adanik 48 9. 100 metrin juoksun voitti vian Lorger ajalla 10,6. Saksj oh toinen kaksi sekuntm kyi ta huonommalla ajalla. Pue vandovs.kI voitti: 800 m. uude, l an ennätysajassa 1.50,5. SITÄ JA 1/ H I E N O NÄKÖ.4L.4 — Te korostitte huonetta fessani, e t t ä täältä on kaunis ja ssn vuoksi muka vuokrakin kea . . . Mutta en mina amak mitään hienoa ikkunastani .. Odottakaahan. kun kel 20 vuotta BC:n kala&jtajain ensimmäisestä sopimuksesta Vancouver. — Nykyisen kalastusse-kongm aikana tulee kuluneeksi 20 i neljä ja kaikki kauniit tytöt vuotta'silta, kun B . C : n kalastajat ja tuvat tehtaan portista ulos! kannuttimotyolaiset pakoittivat ' yhtiöt allekirjoittamaan en£«mmaisen sopimuksen. Vuonna 1935 ohvat kalastajat la-vittavien sotavuosien Jälkeen— nous-1 kossa 6 viikkoa, ennenkuin yhtiöt sut suorittamaan suurta tehtäväänsä suostuivat allekirjoittamaan sopimuk-toimimaan taistelevan työvaenhikkeen aseena ja -joukkojen tiennäyttäjänä. Jatkamaan "Tj'ömieben" kunniakkaita perinteitä. sen kalastajia . sillom edustaneen TURHAA KUHKOILU — Isä, onko muits liauhe l i s t a ' — Ei. poikani, saahan sitä kymmenellä sentillä. . — No sitten minä en kyllä Fishermen and Cannery Workers U n - miksi äiti tuli niin vihaiseksi ion kanssa. Vain viiai kalastajaa antautui rikkuriksi lakon aikana. nulta putosi ainoastaan yks mustetta hänen vaalealle tafe PÄIVÄH PAKINA Toivossa on hyvä elää Torontolalsen erään suuren päivälehden neljännellä sivulla oli 'viime maanantaina uutistieto. missä kerrott i i n , kuinka eräät bulgarialaiset poliittiset papit olivat huutaneet apua poliittisesta "kumpujen yöstä". Yllä viitatun uutistledon mukaan oli Toronton kaupunkia, tai paremminkin SackviUe kadulla sijaitsevaa Mace-dono- Bulgarian Orthodox Cathedralia armoitettu erikoisella jumalanpalveluksella — taitaisi olla oikeampaa pu-hiia kultaisen vasikan palvomisesta sen Johdosta kun Madridissa kenraali Francon suojissa asustava Bulgarian mäanpakolaiskuningas Simeon n täytti vuosia, kokonaisaa kahdeksantoista vuotta. V Uutistiedossa kerrotUhi " e r l t t ä ta tunteellisesti miten Very Rev. Hara-lämby- EHeff oU pitänyt erflcolsru-kouksen Simeon toisdd valtäanpalaut-kmfeeK^-^ Mlkkä b i ^ ^ pitäneet puhumattakaan nyt Bulgarian uskomattomista. Kuten odottaa söi)ii, tämän erikois-rukouksen jälkeen esitti joku Angel Ganderski niminen suuruus kirkossa Julistuksen, että nyt on Bulgarian en-tisiUä kapitalisteUia. tilanherroilla Ja mullia kamasaksoilla täysikäinen Mooses, joka voi antaa menestyksellistä "Johtoa Tcansaliisen vapaustaistelun hyväksi". Samalla kertaa kerrotaan tässä kirkonmenossa luetun tämän: täysikäiseksi tulleen Hänen Majesteettinsa Julistus.' missä h ä h pyytää, että ''kaikkivaltias auttaisi Bulgarian kansaa sen orjuuden aikana", tarkoittaen tietysti sitä. että Kaikldvaltiaaa pitäisi auttaa Biilgariän, kapitalisteja.; kar-tanonomtetajia Ja' multa- t mlttajia pääsänMn uudelleen valta-aMmlinl-;''^'''''^^ Olkoon meistä kaukaim^ äjntiiskln slita;^: etteikd klrickö r^ivol politikoida. Vapaassa maassa pitää kirkoilla olla oikeus rukoilla "entisten kruunupaitten vallan palauttamisesta, Rasputiinm henkiin herättämistä Ja mlta tahansa maallista, elleivät; ne halua palvella ihmistä ja juipalaa. Mutta lähdettyään pohtikoimaan. kirkonjohtajilla ei ole mitään syytä valittamiseen, jos he "saavat niittää mita ovat kylväneetkin," sillä kuten sanotaan, "ihminen päättää, mytta [Bulgarian kunhigas viisastuu v Jumala s a a t a ä "— Ja meistä tuntuu tuessaan ja tunnustaa tosi^siJ etta Bulgarian kuningas ehtii varttua asioiksi. prinsessa Lidia Mana Antoma ciOlon, jonka esivanhemmat tiin. ei tosin Kaikkivaltiaai Napoleonin toimesta Italian kaaicsi. .Jos näin voi tapahtua vaale selle italialaiselle prinsessan mitä mahdollisuuksia onkaan verisellä kuninkaalla? • Toisena mahdollisuutena o toisenkin kerran täysi-Ikäiseksi, ennenkuin hanta takaisin valtaistuimelle huudetaan — muualla paitsi joidenkin siirtolaispappien kirkossa. Eipa sUti, n i i n kauan kuin on henki, on toivoakin. Eiisimmaisenä -mahdollisuutena on se,' etta joku upporikas matami'nai itsellensä täysiverisen kuninkaan mie-hekseen;.;'- ,• .••: •.' Joka luulee, että näin voi tapahtua vain satukirjoissa, hänen, 'bn paras lukea yilämainitustä torontolaisesta päivälehdestä sivulta 12 Uccarsta. Italiasta tuUeenuutlstiedbn.^te taan'; että eräs upporikas tosin 75- yuotias sveitsiläinen mies, JpUa on hahiuti '14-vtl^tiaan;^ ^ yakic^ Joka luulee, etteivät kruu helposti viisastu, hänen sietää ] taa mieleensä, etta esun. Beigi ningatar Elizabeth on antanut teisen lausunnon, el vain Aitiei ilmankongressln; vaan m>ös 1 gis.sä pidettävän Maailman raul kouksen puolesta. Meillä ei ole kunnia tuntea . rian pakolaiskuningasta sen läli min, mutta tietäen, että häa or ikään täyttänyt 18 vuotta, me p melko vafmä sUtä, että hand vielä kaikki kehittymisen: mal suudet — Ja mikä tietää,.yä^ nestäkin tulisi vielä rauhanpuMt sUlä "rauhanpuolustajain inka myös Bulfl
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 23, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-06-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550623 |
Description
Title | 1955-06-23-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, Kesäk. 23 p, — Thursday, June 23,1955
im ii'Wm'W^- I i i i
VAPAUS
• WOBIBB!fW} w^ lndq?ffn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-06-23-04