Vapaus, August 15, 1928

              n. 174 —1^8 Keskiviikkona, elcfemn 15 p;nä — Wed^ Ang. 15 Sivu 5^"
A H A A
S U O M E E N
nrssi Snoien Markkaa
Suomesta Toht. A. Herzfeid lukee Suomen lakia
Satamatyöläisten suur-taistelu
39 «o
Canadan DoDarista
LXHETYSKULUTt
40e lähetyksistä alle $20.00, 60 e lä-faetyksistä
120.00—$49.99, 80e la.
hetyksistä $50.00--$79.99 ja fLOO
lihetyksista $80.00—$100.00 sekä
25e jokaiselta seoraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SahkoMBomalihatyksia^ ovat 1&.
hety^kolut $3.50 lähetykseltä.
Sadbaryssa ja Tinpänstolla asavat
voivat käydä Vapaaden konttorissa
tiedustamassa erikoiskorssia.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS.
Box e». SUDBURY. ÖNT.
«apaudeUe '.uta-v.
vastaan AtTSskin.
rabavälityksiä
V A P A U S PORT \t-TH'<R BRANCH
S l « Bay Street,
P*.»^ ^ttHar Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
2*9 St Antoine St,
notttraal, Qae.
J. OKSANEN
^ i V l a n d Lake, Ont.
JOHN VUORI,
StfOiSb Poreapine, Ont.
CISA9BLES HAAPANEN,
Osontdkaappa, Timmias, OnL
A; T. HILL,
967 BiiO{iäview Aye., Torontoi, Qsit
DAVID H E UN
«rt paikkaknnnilla Pohj.-Ontari—aa
pujaManUt f v i r h e . Tämän khrjotnfc-sen
ncTjännentöista j a viiden-Derrtois-,
ta paragraafin tulee kuuloa:
"Pitmnhjrppy: Häkkinen, S-Dl-;
toisemi W a l l i j a kolmantena Berr'la.
*^SeS<vasfayppy: Ristonen, S.ffS-;
toisena Tlautio j a kolmantena "Kor­pinen,
K i s a , ynnä Leppinen, Cneigh-ton
Tafitys". — Toimitus.
METSSTYtJLÄISTEN JJNION K E N T -
TÄJUHLAT
Metsätyöläisten union kenttäjulöat;
vietettiin.Timminsissä 5 pnä tätä k u u ­ta
ja omiistuivat ne kohtalaisen Tiy-vin.
Väkeä oli kentällä seuraamassa
urheilua aikalailla. Ohjelmassa ei
ollut muuta henkistä puolta kuin p u ­he
tov. caaertiltä. Hän puhin myös­kin
Illalla iltamissa. UrheUua öK a a i -
EiUe, lapolle ja miehille. Palkinnot
jakaantuivat seuraavasti:
Naisten 3-ottelu: 1) Laina Honkala,
2) Helmi Heino ja 3) Anni BSrk-kälnen.
Osanottajia oli ainoastaan
kolme.
Tyttöjen aHe IS v. 3-ottelu: 1) Viesti
Tynjälä ja 2) Irma Haataja. Mtäta
osanottajia ei ollut.
Poikain aUe 15 v . 3-ottelu: 1) Taisto
xnimen, 2) Paavo Ojanen, 3) Eero
Petterson; 4) Helmer Suomu, 5) Tors­ten
Tanner ja 6) Taisto VUtasaarL
Osanottajia oli kuuö. Palkintoja jaet­tiin
myöskin saman verran.
P o i k a i h alle Is v. 5-ottelu: 1)
Aarne Jaakkola. 2) E&ro Salomaa ja
-SX-iftrvi Jutila. Osanottajia kolme.
Miesten 3-ottelu: 1) E. Bask, 2)' A .
yrt"««nirn j a 3) J . Saloranta. Seuraa­vana
H . Jaakkola.
Pohjois-Ontarion piirin L. W. I . U : n
osastojen välisen viestin 4x400 m:n
-voltti Pottsvillen osasto ajalla 4.14,9.
Tbisena oU Tfmminsin joukkue ajalla
4.15.9.
Tyttöjen «Ue 12 v. 60 m : n Juoksu:
1) L Riihinen, 2) E. Honkala, 3) A.
P r i i m a n - '
P o i k a i n alle 15 v; 60 m:n Juoksu:
D V . Kyllönen. 2) H. Elimen, 3) V.
HlaUa esitettiin Timminsin osaston
haalilla 3-osalnen näytelmä "Sekai­sin".
Esitys kai mrai kohtalaisen hy­vin,
koskapa yleisö el sitS arvostellut
oikein ankarasti, joka^ muuten on
tavalBsta täällä Tinäminsissä. Arvos­telu
on terveellistä, kun arvostellaan
oikein Mutta useinkaan sitä ei kye­tä
tekemään oikein eikä kai liene Jos­kus
haluakaan ja soloin se muuttuu
epäterveelliseksi.
Tulot ei\^t näistä juhlista olleet
oikein hyvät, ei niinkään hyvät kuin
me metsäjätkät olimme toivoneet
M u t t a siihen lienee osaltaan ollut
syynä kun nuorisokurssilaiset järjestl-
'Vät Iltamat samaksi ajaksi Pottsvmen
haaliHe, joka muuten tuntui tämän
kirjoittajasta sangen epätoverilliselta
järjestää samaksi ajaksi näin lähelle
tuisiaan iltamia. Sitäkin suuremmal-,
Ia syyUä, k u n meillä metsätyöläisilla on;
n i i n perin harvoin tilaisuutta j u h l i ­amme
järjestää» .
Tulot kentältä juhlamerkeistä oli
S50.30 ja iltamista S44.40. Yhteaisä
$94.70- Menot olivat kaikkiaan 25.85,
joten puhtaaksi jäi $68.85,
Ttomains, elokuun 11 p u ä , 1928.
T<yir Mäei^iää.
Kuljetustyöläisten liitosta ilmoite­taan:
Satamatyöläisten lakko jatkuu
kaikessa laajuudessaan. Lakkorikku-rien
työteho ei kohoa entisestään. L i i -
kennevaikeudet lakon johdosta tule.
vat yhä ihneisemmikö. XHkomaiset l a i ­vanvarustajat
tulevat yhä varovai­semmiksi
laivojen Suomeen lähettä­misessä
niiden lastaus- j a purkamis-vaikeuksien
takia. Joita taistelun vuok­si
esiintyy sekä Suomessa että ulko­mailla.
Varsinkin sahatun puutava­ran
käy kovin huonosti, johon lisäksi
tulevat vaikeudet sen purkamisessa
Ulkolaisissa satamissa. Asian näin o l ­len
on Kuljetustyöväen liiton toimi­kunta
ollut pakoitettu kiinnittäaAän
huomiota n i i h i n tiedonantoihin, Joihin
Suomen ulkomailla olevat lähettiläät
Suomen sanomalehtien mukaan näyt-tä^^
t olevan oikeutettuja Ja joista, m i ­nisteri
Setälän Tanskassa antamat
"tiedonannot", että Suomen satamar-lakko
Olia muka loppumaisillaan y j n . .
ovat selviminä osoituksia. Suomen - u l ­komaiset
ministerit esiintyvät olen
k.o. selostuksillaan satamakapitalistäen
etujen rarikaisesti väärien tietojen
levittäjinä. Tällainen virallinen Bpu
o n kapitaBsteUle paras apu. K n l l e t u s -
työÄfeten Ifiton toipiikunta on näiden
nlkomania levitettävien väärien tieto­j
en vastapainoksi Ja jotta totuus tulisi
trametriksi, lähettänyt Kansainvälisen
kuljetustyöväen Uiton (ITP) j a S k a n ­dinavian
kuljetustyölälstai federatio­nin
-««Btyksellä sQftkaperäfeen selos­tuksen
todellisesta lakkoftilanteestR
kaiköen maiden työläisille Ja muul-lekhi
"j^lsöUe tietoon saatöttavaksi.
Järjestynyt työväki uDcomaUlakln
näyttää pian jo osaavan azftsa oikean
arvonsa ylempänä mairdttSBe v i r a l l i ­sille
tSeöonannoille.
Saarto Englannissa heniasnnattaa
Suomen vienfiä
IVUkään lakkotaistelu Suomessa ei
'öle -sasnut n i i n suiurta kansainvälistä
liuonööta kuin parhaillaan käynnissä
oleva satamalakko. [ Skandinavian
•maissa on saarto ollut voimassa Jo
pitenmiän ajan ja elokuun 8 p:nä
on alettu Tanskassa btäkottaa Icalkkla
•suomalaisia tuotteitakin. IHutta myö-täturttoisuustoimenplteet
eivät rajoitu
v?iin "Skandinaviaan. Mmssäkin mais­sa
uixia Englantia myöten nvat työläi­set
l&yneet tukemaan satamalakko-laisiamme.
V.k. ^ päivän englantilainen " D a i ly
Herald" kertoo lauantaina 'Piymouth'-
issa pidetystä kokouksesta, jossa on
puhunut rautatieläisten liiton apulaLs-sihteeri
- J . Marchbänk. Hän on kä-sitelljrt
ammattiiiittolakia, jonka no­jalla
vanhoillinen hallitus luulee voi­vansa
estää kaikki myötätuntoisuus-lakot
ja -toiminnan ja sa-mälla eri­koisesti
kosketellut Suomessa par­h
a i l l a a n ' käytävää ~ satamatäistelua.
IkfarchbaTjk pn lausunut: "Kuljetustyö-
Iäiset ja rautatieläiset ovat päättäneet
'kieltäytyä käsittelemästä kaikkea sel­laista
tavaraa, joka tuodaan •Suomes­ta
ja joka -on rikkurien käsittelemää.
"Suomen satamatyöläiset ovat lakossa."
Sen jälkeen 'on Marchbänk käältellj^
työläisten suhtautumista toteöntaa
käeltäviin lakeihin jä lausunut: "Jos
kuvittelee, että Joku laki vräsi estää
toiminnan siHöin, kun työläisten T a a -
timukset ovat kohtuullisia, n i i n se
elää hullujen paratiisissa. M i l l o i n t)n
tarpeellista, kuten tässä Suomen t a ­pauksessa,
tulevat' työläiset toimi­maan
vaikka hallitusta Ja lakeja
rastaankin." ^
Edelläkosketeltu Englannin työläis­ten
Päätös olla käsittelemättä r i k k u r i -
voimin käsiteltyjä ja Englantiin lä­hetettyjä
tavaroita, muodostuu .oikeas­taan
nrarhaavaksi iskuksi sekä ' sata­ma-
että muillekin Itapltalisteille Suo­messa.
On näet otettava huomioon,
että Englantiin viedään Suomesta t a ­varoita
enemmän ktdn mihinkään
Saomen eanren kommnnutijatnn luUittelyn enumäinen vaihe päättyi Toraa kovipikeodessa v. k. 26 p:na,
jolloin paolostnsasianajajat saivat vihdoinkin oikenden esittii •astiBelcirjelmansi. VasttD«kirjelmia
eitittivit syytettyjen snomalaiset paolostajat tvomarit Asser Salo ja Eino PekkaU seka alkomaalaiset
paolnstnslalamiehet Brantins ja Henfeld. Naista vastinekirjelmisti jalkaisemme tässä saksalaisen
asianajajan, < laUtieteen tohtori A. Herxfeldta laatiman kirjelmän, miaka tuomari Pekkala esitti^ suo­menkielisenä
käännöksenä. MyShemmin tulemme julkaisemaan toisten pnolnstuslaktmiesten vastineet,
sikäli kuin tila salUL — Toimitus.
Adolf Taimea y j n . vastaan nostetun'1918 kuninkaant^öltten valtiomuo­don
rikkominen voittajavaltojen mah­tikäskyn
johdosta ei pysynyt volmas-syytteen
johdosta saan kunnioittaen
esittää seuraavaa:
Adolf Taimea sysrtetään:
I Valtiopetoksesta:
1) kosika hän on ollut sisä- j a sota-asiain
valtuutettuna vallankumoushal-lituksessa
vuonna 1918;
n. Valtiopetoksen valn^stelusta:
1> koska hän on vallankumouksen
kuMstamisen Jälkeen Moskovassa ot­tanut
osaa Suomen, kommunistisen
puolueen perustavaan kokoukseen,
2) koska hänen vältetään olevan
Suomen kommunistisen puolueen kes­kuskomitean
Jäsenen j a ottaneen te­hokkaasti
osaa puolueen työhön,
3) koska hän toukok:uussa 1928 saa­pui
Suomeen tutkiakseen Suomen
kommunistisen puolueen tilaa j a esit­tääkseen
siitä seIosti£ksen keskusko-naitealle
Moskovaan. Poliisi väittää
sen lisäksi, että hän on Jo syksyllä
1927 saapunut Suomeen ottaakseen
osaa puolueen Johtamiseen.
I kohtaan nähden p3rydän huomaut­taa
seiu^vaa:
Knslk^l on tutkittava, onko armah­dus
Suomen mkeuden mukt^n ulotet­tu
kalkkiin poIUttisiin tekoifaiu v a l -
lankumousajalta 1918. Saksassa sa­moinkuin
midssa länsieuropalalsissa
maissa o n asäazäalta n i i n . J c ^ Kant-kaappauksen
johtajat, jotka vuonna
1920, siis sen jälkeen kun Saksan irsS-tlomuoto
teäätelut olivat Jo päättyneet,
valtasivat valtiöVallah Ja pitivät -ätä
vähän aikaa hallussaan, eivät ole t u l ^
leet ainoastaan armahduksesta «sal­lisiksi,
vaan Baksan korkein olkens t>n
msröntänyt l i e i l l e valtakunzian armei­jan
e n t i s ^ kenraalelna^ Ja korkeina
viranhaltijoina oikeuden edeCeehkin
pysyä vhtflfmuin.
Muuten on ensi sijassa tutMttava,
oliko önä /aikana, jolloin -valtailku-moushamtus
muodostettiin, joiäEa h a l ­lituksen
jäsen T a i m i o l i , Stiomen h a l -
UtusmutftD valtlo^lkeudellisesti ole­massa,
S.O. oliko se koko maassa tosi­asialliseni
voimassa. Ellei sellaista
valtiosääxctöä oUut ei mbddOtaitaiteta
valttoptflutita sen kiunoamisekä loyOs-kään
ole Tröinut tapahtua.
HaHitusmuuto lakkaa olemasta l a k i na
äa, vaan 17 i&ivänä heinäkuuta 1919
maan perustt^laiksl tuli uusi tasaval­talainen
halUttismuoto, niin osoittaa
tämä selvästi, että vuoden 1918 alus­sa,
kun bolshevikit olivat Jo vallanneet
Venäjän valtiovallan Ja kumonneet
Venäjän valtakunnan yhteydessä ole­vien
kansojen hallittismuodot, myöskin
Venäjän valtakunnan yhteydessä ole­vassa
Suomessa valtiomuoto Joutui
liorjupman. niin ettei dOut mitään
pysyvää valtaa j a hallitusmuotoa. Jo­ka
olisi -vtdtu normaalisella tavalla t o ­teuttaa
Ja että kansalaissodan puhkea­minen,
jolloin Vftl1ftT>1n^Tnmw!)i^11^tiig
muodostui, oli v a i n seuraus Ja kuva
tästä tilanteesta j a sentakia
riknnlkendellista käsitettä valttopetos
H voida sovdtaa läUOn vallan-mouksdUIsiin
caltataistelnihin.
Näin ön a^an xaitkaissut äskettäin
Ifövallan oikeusmiidsteriö Bela K u n in
tapatiksessa, kun Unkari vaati Itä­v
a l l a l t a Bela K u h i n luovuttamista.
Icoska hänet oS vangittu Itävallassa.
B e l a K u n o l i melkein samoihin aUcbi-
Idn vaUankimioushallitulcsen jäseneiA
Unkarissa kcdn T a i m i Suomessa, jon­ka
hanitus myöskin sotilaallisesti k u ­kistettiin.
Bela K u n pakeni silloin
Venäjälle j a nleskeli siellä siltä läh­tien,
kunnes 1928 saapui Wiex4in ttrt-idakseen
p t i k a r i n kommunistisen ptuo-
L a k i v a ^ ainakin vähintäin val­misteluun
ryhtymisen, väkivaltaisen
teon toteuttamisen hallitusmuodon k u ­moamiseksi
tai muuttamiseksi, hank­kimalla
väkivaltaväUneitä.
Vaikkapa otaksuttaisUnkin. että
henkUöt kuten T a i m i . Jotka 1918 päät­tivät
perustaa Suomen kommunisti­sen
puolueen, olisivat tarkoittaneet,
että tämä puolue kumoaisi väkivaltai­sesti
tämän maan hallitusmuodon, n i in
ei voi olla epäilystäkään sUtä. että
päätös sellaisen Järjestön pemstami-sesU
el vielä ole valtiomuodon
kukistamisen alkua,
puhumattakaan siitä, että se olisi
sekä voimassa, kun sen perusteella
asetetut valtaakäyttävät vallan­pitäjät
^ivät enää pys^ liellle
uskottua Valtaa käyttännään,
vaan heidän vastustajansa ovat otta­neet
vallan käsiinsä Ja sitä myöskin
tosiasiallisesti Icäyttävät. Uusi valta
muodostuu lailliseksi valtiovallaksi
maassa ja ne jotka yrittävät kumota
muuhun osaahan. "The Stat^sman's
Year-Book 1928"-niminen vuosikirja.
Jolle Suomea koskevat numerot lie­nevät
annetut j u i u i hallituksen tahol­ta,
tietää Suomen viennistä, Jonka
kokonaismäärän se merkitsee 5,636,-
549.00 markaksi, 2,162,188,856 markan
arvosta, eli n. 2/5 menevin Englan­tiin.
Englantiin Suomesta vietyjen
tavarain arvo oli v. 1926 13.288,753 p u n ­taa
eU n. 2.657 milj. markkaa j a v.
1927 15,901,692 puntaa eli noin 3,180
m i l j . markkaa. K u n Englannin työ­läiset
nyt kieltäytyvät koskemasta rik­kurien
Suomessa lastaamiin puutava­roihin,
paperiin j a voihin, o n seurauk­sena
se, että Suomen kapitalistien r a ­hamassit
jäävät tältä vuodelta paljon
ohuemmiksi. Jo nyt on tuonti noin
1,000 milj. markkaa suurempi kuin
vienti, eikä englantilaisten suursaarto
ole vielä ehtinyt lainkaan vaikut­taa.
Miten tuleekaan käymään, Icun
englantllalsel työläiset ovat ehtineet
lyödä salvan Suranen rikkurituottcille.
Englantilaisten saartopäätös on Jo­ka
tapauksessa tuntuvampi islcu Suo­men
kapitalisteja vastaan kuin m i ­kään
tähänastinen j a mikäli se vai­kuttaa
täydellisenä, tulevat kapitalis­tit
pakoitetuksi taipumaan.
sitä, tekevät itsensä syypääksi valtio.^
petokseen, Elleivät he yrityksessään
onnistu. Sen mukaisesti on Saksan
korkein oikeus lausunut, että kun
syyskuussa T918, jolloin Saksan kei­sarikunta
."kukistui, sosialidemokraat­tinen
puolue oli Julistanut. tasavallan
ja tosiasiallisesti käytti valtiovaltaa.
Saksan vanha hallitusmuoto oli l a k a n ­nut
voimassa olemasta ja uudet v a l ­lanpitäjät
eivät olleet tehneet valtio­petosta,
vaan olivat tulleet maan l a i l ­lisiksi
vallanpitäjiksi. Sellainen olo­t
i l a oli Suomessa, k im tammikuussa
1918 Suomen vaHankiunoushalUtus otti
vallan käsiinsä. Kukistettu hallitus ei
ollut enää s i l l d n vanhan valtiomuo­don
perustalla. Venäjän tsaarin v a l ­tiovalta
Suomen suuriruhtinaana oli
syrjäytetty. Eduskunta oli Joulukuus­sa
vuonna 1917 päättänyt ottaa kor­keimman
vallan käsiinsä, mutta rajat
eduskunnan vallan Ja hallituksen v a l ­lan
vä.W&, sellaisina fcuin vanha v a l ­tiomuoto
ne määräsi, olivat kadonneet,
rramä horjuvalla valttomuotoperustalla
l e i ^ v ä hallitus oli pakoitettu pake­nemaan
j a vallankumouaihallitus käytti
tosiasiaUIsesti valtaa maassa ainakin
Etelä-Suomessa.
K u n tämä valta myöhemmin kansa­laissodassa
saksalaisten apujoukkojen
avulla kukistettiin, n i i n oli tämä v a l ­tiopetosta.
Jos vallankumouahallituk-sen
valtaarmousemista katsotaan val­tiopetokseksi.
Sillä uusi hallitus k u ­mosi
myöskin vanhan valtiomuodon.
Joulukuun 5 jÄIvänä 1917 oli n i m i t ­täin
^ Suomen eduskunta Julistanut
lueen t i l a a j a antaakseen sUtä selos­tuksen
Moskovan keskuskoititeäle.
Jollohi hämft Wienissä vangittilh. T « -
men ta|äU5 on lisäksi paljon^ suotui­sampi.
Bätt tuli myöskin 10 vuoden
perästä' t a k a i s i n Suomeen ottaakseen
selvää tommunistisen puolueen «las­ta
Saomessa Ja antaakseen ^ t i l i e -
lo^ulDscxu Tällöin hänet van^talsh ja
pannaan syytteeseen valttoptftdksesta
vuoden 1917 haliltusmuotoa vastaan,
j o n k a voimassaolo ön ejÄselvä Ja -epä­varma
^ Joka 1918 ön kumottu mo-narkistteella
valttömiuodona Ja k u ­mottiin,
jälleen vuorma 1919 -uudella
eli voimassa olevalla tasavaltalaisella
hallitusmuodolla. Ttämän hallitusmuo­don
95 pykälän i momentissa -sano­taan
sainanmukalsesti: "Täten "kumo­taan
hallitusmuoto 21 päivältä elo­kuuta
1772 sekä Yhdistys- Ja V a k u u ­t
u s k i r j a ' 2 1 päiväljä helmikuuta j a 3
päivältä huhtikuuta 1789 n i i n myös
kaikki muiden lakien ja asetusten
säännökset jotka ovat ristiriidassa tä­män
hallitusmuodon kanssa
Tuomioistuin, j o k a käyttelee valtaa
heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun
liallitusmuodon perusteella Ja erikoi­sesti
sen 37, 92 j a 93 pykälien perus­teella,
ta^htoo rangaista valtiopetokse­na
sellaista tekoa, Joka on'kohdistettu
valtiorhuotoa vastaan. Joka sitä seu
raavilla valtiomuodoilla on Jo kumot­tu.
Siihen se ei ole pätevä. Se on
pätevä j a sillä on valta suojella r i ­kosoikeudellisesti
nykyistä eli voimas­saolevaa
Imllitusmuotoa, muttei kym­menen
vuotei sitten kumottua h a l l i ­tusmuotoa.
Josta se ei Johda valtaansa
ja jonka suoj«!lemIsta nykyinen v a l ­tiomuoto
ei voi vaatia. Mitä sanot­taisiin,
Jos saksalainen tuomioistuin
syyttäisi saksalaisia kymmenen vuotta
i^tten voimassaölleen hallitusmuodon
kukistamisesta!
Poliittisesti tulisi Taimen rikosoi­keudellinen
tuomitseminen poliittises­ta
teosta kansalaissodan aikana kym­menen
vuotta sitten vaikuttamaan
taannehtivasti ja tulisi herättämään
suurempaa suuttumusta kuin rikos­prosessi,
jonka voittajavaltiot olisivat
panneet vireille Jotakin saksalaista
voitettua kenraalia vastaan sotilaalli ­sesta
teosta maailmansodan aikana
ta tämä Järjestämistyö ei onnistunut
kuten on helposti ymmänrettävissä
1918 tappion Ja yUäkuvattujen poUit>
Usten olojen takia. Vuoteen 1923 asti,
JoUoin Suomen sosialistinen työväen­puolue
hajoltettiin. e l ole ollut mitään
suunnitelmaa valtiomuodon kumoa­miseksi
eikä edes'mitään toimenpitei­tä
sellaisen valmistamiseksi aseita tai
muita VäkivaltaväUneitä kokoamalla.
Jos näin olisi asianlaita, n i i n syyttäjä
olisi fliiffti>:Ammtn esittänyt j a esittäisi
n y t ^ , että sellaisia suunnitelmia ja
valmisteluja olisi <demassa. M u t t a hän
ei esitä sUtä. kuten sanottu, yhtään
ainoata tosiasiaa. Sillä mitä hän
esittää j a mitä minun tietojeni mu­kaan
korkeimman oikeuden päätök­sessä
Suomen sosialistista työväen­puoluetta
vastaan nostetussa Jutussa
on lausuttu, el ole mitään tekemistä
niiden tunnusmerkkien kanssa. Jotka
l a k i k i r j a n mukaan ovat oleellisia v a l -
Suomen tasavallaksi j a pian sen Jäl­keen
4 päivänä tammikuuta 1918 oli
Venäjän neuvostohallitus tunnustanut
Suomen itsenäiseksL
Undet vallanpitäjät vaUtdvat koiten-
Un saksalaisen prinssin Saomen
fcotiii^if.fl ff ff I
muuttaen riippumattoman tasavallan
O L I P A SIINÄ HYPPYÄ
K E R R A K S I
kuningaskunnaksi j a silloisen Saksan
keisarikunnan vasalliksi. Jonka sota­joukot
olivat Suomessa ja käyttivät
tosiasiallisesti valtaa maassa.
Tämä oli valtio-oikeudelllsesti sen
valtiomuodon vallankumouksellista k u ­moamista,
jota valtiomuotoa vastaan
Taimen j a hänen toveriensa väitetään
tehneen valtiopetoksoi. E i voida myös­kään
sanoa, että valtioj^villä on v a l ­tiosäännön
mukaan oikeus muuttaa
tasavaltalainen hallitusmuoto monar­kistiseksi
hallitusmuodoksL Kaikki
valtio-oikeuden tutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jonkun maan lakia
kymmenen vuotta sitten. Versaillesin
rauhansopimus Saksan Ja llittovalto-
Jen välillä sisältää sellaisen määräyk­sen.
Yksimielinen suuttumus j a sel­l
a i s en
yksiadtUntn tuomitseminen Eoropan
jnUdsen mielipiteen taholta on
valkntfannt, ettei tällafsto oikeu­denkäyntiä
ole Toinnt syntyä.
n kohtaan nähden huomautan seu­raavaa:
Taimen väitetään tehneen itsensä
iq^ypääksl valtiopetoksen valmisteluun
sillä tavalla, että hän o n ottanut osaa
Moskovassa pidettjrj^ kommunistisen
puolueen penistavaan kokoukseen. Tä­mä
voinee pitää palkkansa jos
a) päätös kommunistisen puolueen
perustamisesta jopa pelkkä myönty­myksen
ilmaisu tämän päätöksen te­koon
Suomen rikosoikeuden mukaan
rangaistaan valtiopetoksen valmiste­luna
Ja
b) jos päätös, joka on tehty Ve­näjällä,
voidaan panna syytteen a l a i ­seksi
Suomessa.
Suomen rikcsolkeuden mukaan tekee
valtiopetoksen se, joka aikoen laitto­malla
tavalla kumota t a i muuttaa h a l -
säätävä valta v a i n valtiomuodon pult-litusmuodon
tekee teon. Jolla hän a i -
kcHuuksensa toteuttaa tai sitä yrittää
ja valti<q)etoksen valmistelun se, joka
valtiopetoksen aikomuksessa rupeaa
yhteyteen vieraan hallituksen kanssa
taikka väärin käyttää hänelle uskot-teissa
j a perustuslaillisessa järjestyk- tua virkavaltaa taikka hankkii aseita
sessä voi säätää lakeja, muttei muut-1 t a h i väkeä taikka tekee muun sellai-j
t a a perustuslaillista valtiomuotoa sen vahnisteluh. Täytyy siis olla
« — t — a) aikomus väkivaltaisesti kumota
liallitusmuoto,
b) . suunnitelma sen toteuttamiseksi.
c) valmistelun toteuttamiseiBi pan­na
täytäntöön tuo sutmnitelma, hank­kia
aseita tai väkeä taiiEka tehdä
muu sellainen valmistelu.
Huiman hvpyn teki eräs Eino päinvastaiseksL Tasavalta antaa k a n - Kaher^^imSir juopunut Heisin-i sanedustajme h e i ^ valtiiutuksensa
hvDäte=sään eikn talon 4- tasavaltalaisen halhtusmuodon perus-p=^
a, ^JT^^^^^jf, J , ^ pae-1 teellä, mutta heillä ei ole oikeutta t u -
^ ^ l o f f S : m^on^'Jm ^ . a l t u u t u k ^ anojia.
tessaan pom^id. , - Kun Saksan armeijan keisarikunnan
merkinnsrt aseiden tai muiden väki-valtavälineiden
hankkimista tätä val­mistelua
varten. Sillä järjestöä. Joka
hallitusmuodon väkivaltcdseksi ku­moamiseesi
hankkisi aseita, ei ole
vielä ensinkään olemassa. Päätös sel­laisen
perustanUsesta el sitä vielä syn­nytä.
Vasta toiminta tämän j ä t ö k ­sen
-perustalla. Jäsenten hankinta Ja
Järjestämistyö voi perustaa puolueen,
saattoi kerätä ihmisiä. Jotka laatisivat
suunnitelman hallitusmuodon kumoa­miseksi
Ja hankkisivat väkivaltaväU­neitä
aikomuksensa toteuttamiseksi.
Vaikkapa asettuisikin sUle lainvas­taiselle
kannalle, että Jonkun puolueen
olemassaolo, JoaalEa ohjelmassa on pää­määränä
porvarillisen halUtusmuodon
ktntaöiamlnen, olisi itsessään valtiope­toksen
valmistelua, nUn sellaista v a l ­mistelua
ei voi olla olemassa ennen­kuin^
<m olemassa puolue. Joka ryhtyi
valmisteluun eikä vain päätös sen pe­rustamisesta.
Se olisi valmistelun valnlstdua. Jol­laista
rikoslaki el tmme,
lukuunottamatta sitä. että ennenmai-n
l t t u j a valtiopetoksen valmistetun t u n -
nusmerickejä ei ole olemassa Taimen
teossa nimittäin sUnä, että hän oU
mukana perustamassa Suomen kom­munistista
puoluetta. Parhaimmalla
tahdollakaan ei voi koota väkivalta­väUneitä
suutansa avaamalla tai kät­tänsä
nostamaUa myöntymyksen mer-kUtsl
sellaisen päätöksen tekemiseen.
Ei tarvinne huomauttaa sUtä, että
kun valtiopetoksen valmistelusta u h ­kaa
hsrvin ankara rangaistus, oikeu­dessa
on tarkasti näytettävä toteen ne
teot, jotka rikoslaki pitää valtiope­toksen
valmistelun tuimusmerkklnä
eikä koetettava päästä asiasta pel­killä
väitteillä. Muutoin
ci enään «llä tuomareita, vaan muu­tutaan
pontikoiksi, jotka käyttä­vät
korkeata tuomiovaltaa po­liittisen
vastustajansa tuhoa­miseksi.
Lisäksi on huomattavaa seuraavaa:
Taimi ja hänen toverinsa, jotka 1918
tekivät kysymyksessä Olevan päätök­sen,
ovat poUtikkoja, Jotka yhtelskun-naUlsten
tosiasiain ja valtasuhteltten
perusteella tekivät päätöksensä Ja
suuimittelivat taktUkkansa. He eivät
ole Juristeja, jotka opereeraavat pel­killä
juriidisilla käsitteillä. Ovatko
Taimi Ja 1918 poUtikot, jotka ottivat
osaa 1918 vallankumouksen syntyyn Ja
kulkuun Ja, tunteneet sen omassa
ruumiissaan, voineet uskoa Ja tahtoa,
että perustettava Suomen kommunis­tinen
puolue laatisi määrätyssä ajassa
toteutettavan suunnitelman Suomen
hallitusmuodon väkivaltaiseksi kumoa­miseksi
-ja väkivaltaisten keinojen
hankkimlselcsi sen valmistelua varten^
Suomessa ei ollut puoluetta, ei xtil-tään
paikaUis- j a pUriJärJestöjä. N i i ­den
Jäsenet olivat hajallaan, liman
yhteyttä ja verisesti maahan lyödyt.
Tuhansittain työläisiä oU. mtnrhattn
vankiloissa, työväenluokan Joukot
pettyneitä, katkeroituneita Ja
välinpitämättömiä.
tiopetoksen valmtsteluUe. Tämä tuo­mio
on minun käsitykseni mukaan
sekä oikeuden että valtiomuodon vas­tainen.
Perusteluissa vedotaan väitettyyn
Suomen sosialistisen työväenpuolueen
ohjelmaan. Jonka kanssa Taimella Ja
hänen tovereUlaan el ole oUut mitään
tekemistä. PolUttlseh puolueen ohjel­massa
esitetään sen poUlttlset j a t a -
loudeUlset päämäärät Jotka se ajatte-lee
toteutettavaksi, k u n se on saanut
vallan käsUnäl Ja yhteiskunnalliset te­kijät
tekevät sen mahdoIUseksl. Syyt­täjä
väittää, että kommunistinen puo­lue
on n i h i ' Järjestäytynyt, että puo­lueen
päämäärä on ajateltu toteutet­tavaksi
väUvaltakeinoin puolueeseen
lUttyneiden Joukkojen avulla lähei­sessä
tulevaisuudessa. Jos olosuhteet
kehittyisivät suotuisiksi. Mitään to­distuksia
ei tästä kuitenkaan esitetä
ja se kleUetään. Vaikkapa nUn olisi­kin
asianlaita konununistisiln puoluel-sUn
nähden muissa maissa, n i i n sillä
ei ole Taimeen nähden mitään mer­kitystä.
Tämän JäUceen tulen n kohdan 2)
Ja 3:ssa) mainittuihin syyttelsUn. E l
kuulu asiasöij^ mitä toiset toisissa
maissa ovat tehneet eUcä myöskään.
miten toiset ovat toisissa maissa puo­lueita
Järjestäneet yhtä vähän kuin
mitä kolmannen Intemationalen tee«
selsäl on sanottu tulevasta poUitUaes-ta
kehityksestä tai mitä niissä sano­taan
kommunlstlseUe puolueelle sovel­tuvista
Järjestömuodoista. Asiaan e
vaikuta myöskään, onko Taimi tunte­nut
tai el nuo teesit ja päätökset
Asiaan kuuluu ainoastaan, m i t ä T a i ­mi
on Suomessa tehnyt, mitä takoja
hän on Suomessa suorittanut Ja sisäl­tävätkö
nämä teot objektiivisesti kat­soen
valtiopetoksen valmistelun t u n ­nusmerkkejä
sUnä mielessä kuin ^ u o -
men rikoslaki edeUyttää. SUnä suh­teessa
ei ole mitään todistettu eikä
edes väitetty.
Ei ole ensinkään vältetty vielä vä
hemmän todistettu, eitä Taimi
ölisI koonnut Joukkoja täi hank­kinut
aseita
tai multa sellaisia väkivaltaväUneitä
valmistaakseen suunnitelmaa valtio­muodon
kumoamiseksi. Tätä eikä m i ­tään
vähemiiää vaatii Suomen rikos­laki.
Vaikkapa olisi tosiasia, että
Suomessa olisi aseistettu kommunisti­nen
puolue, mikä kielletään, n i i n olisi
tämä Taimeen nähden vaikuttama
tonta, sillä täytyisi todistaa, että T a i
mi on ryhtynyt tekoihin valmlstaak
seen valtiomuodon kumoamista.
Kommunistisen puolueen Järjestö
sellaisenaan edellämainittuine
3
Tnomatin d <de taomtttava tarkoi-mäUäpitäen,
vaaa lain mokaan.
HalUtusmuodon 92 S:n makaan on
tuomarin kaikessa virkatoiminnassa
laUUsen edesvastuun uhalla noudätet«
tava taricoin laUa. 95 ! : n mukaan
pitäisi tämän valtiomuodon olla k a l -
d l t a osutaan voimassa peruuttamat­tomana
perustuslakina Ja 93 ( : n m u ­kaan
"jokainen. Joka on käränyt o i ­keudenloukkauksen
tai vahinkoa v l r -
kamiehen lainvastaisen toimenpiteen
tai laiminlyönnin kautta, olkoon o i ­keutettu
vaatimaan viriuuniestä tuo­mittavaksi
rangaistukseen Ja korvaa­maan
vahingon."
Bamanlaifrfa säännöksiä kuin Suo­men
halUtusmuodossa on useimpia
l&nsi-europalaisten maiden haUitus-muodolssa.
Kaikkialla on nUden pe- ^
rusteella olemassa suurta kommunis­tisia
puolueita Ja kommunistisia nuo-rtsoUittoJa.
Ei minkään oikeuden jOSf
hän näissä maissa ole päUcähtänyt
kieltää kommunistisia puolueita t ai
kOQununistisia nuorisoUIttoJa sellaisi­naan
eikä rangaista nUden JäsetUft
valtiopetoksen valmistelusta agltatioo-n
i - ja Järjestämistyön taida puoluees­sa,
vielä vähemmän pelkän pucdueen
jäsenyyden takia. Heitä on rangaistu
v a i n siinä tapauksessa, että heidät on
todistettu syypäiksl määrättyihin te­koihin
valtiomuodon väkivaltaiseksi
kumoamiseksi, etenkin aseiden tai
muiden vftkl?altaväUhelden h a n k k i m i ­seen
Ja kokoamiseen. Mutta sUnRkään
tapauksessa el ole puoluetta hajoitet-tu,
vaan ainoastaan rangaistu puo­lueen
yksltyisU Jäseniä.
PoUittisesU on sellainen käsitys n u ­rinkurinen.
^ että kommunistinen puo­lue,
aenvuoksl että sen poUittlsenft
päämääränä on valUtsevan Järjestel­män
kumoaminen, tahtoisi, luulisi voi­vansa
tai saavuttaa tämän päämää­ränsä
kaappauksen (Rlt8Ch'in> kautta.
Sellainen käsitys on pel(m synnyttä­mä.
Kommunistiset puolueet ovat
päinvastoin sitä mieltä, kuten niiden
JuUcalsut Ja viime vuosien taktiikka
osoittavat että
Iramoas on mahdollinen Ja voidaan
panna toimeen, vasta sitten, kun
yhtehkonnaniset Ja poUlttlset
olosahteet ovat tulleet kansan <
Bonrelle enemmistölle »le- i '
«ämättömlksl —'•
Ja se liittynyt näihin pyrkimyksiin.
SUtä Johtuu kommunistisen puolueen
pyrkimys j a taktiikka voittaa exiem-mistO
ammattiyhdistyksissä, tehtaissa,
PorvarlUiseUa hallituksella oU käsis­sään
valtakeinot ja se osoitti sen
leppymättömäUä menettelyUään val­lankumouksellisia,
työläisiä kohtaan.
Talouselämä al^oi Jälleen vakiintua Ja
kuUci hyviä konjuktuureja kohti ja
sodan sekä vallankumouksen Johdost*
häiriintyneet olot korjaantuivat jäl­leen.
Venäjällä raivosi kansalaissota
ja pian senjälkeen voittajavaltiot t u n ­keutuivat
sizme. Voitettujen valtioit­ten
kansat oUvat lyötyiziä. Saksassa
Ja useimmassa Europan maissa toi­meenpantiin
verisiä sotaretkiä kom­munisteja
vastaan Ja kaikkialla lyö­tiin
heUlät maahan. Saattoivatko nä­mä
politiikot sellaisen tappion jäl­keen
Ja ^ l l a l s t e n taloudellisten Ja po-
Uittisten olosuhteiden valUtessa suun-^
nitella halUtusmuodon ktunoamista
Suomessa Icommunistl&en puolueen
avulla j a sitä valmistellakseen koota
aseita Ja muita väkivaltaväUneitä!
He olisivat Binoixi olleet mielettömiä.
Be eivät olle^ slt& eivätkä tehneet
sitä.
Ja paras todistus on se tosiasia, että
tyyUSi^ väittää sellaista iehdyksl,
mutta el esitä mitään todistuksia
sen puolesta. Se, mitä hän lausuu,
osoittaa päinvastaista. Hän väittää,
että kommunistinen puolue yritti u u ­destaan
järjestäytyä, että se valttm-tettujensa
väUtyksellä yritti muodos­taa
paikalUs- Ja piirijärjestöjä Ja että
se tätä tarkoitusta varten koetti kas­vattaa
henkilöitä VenäJäUä Ja Ruot­sissa.
Sen nämä tietysti olisivat mie­luimmin
tehneet Suomessa. \qs heillä
olisi oUut siihen mahdollisuutta. M u t -
määrineen. näjrttäköönpä se porvaris­tosta
kuinka vaaralliselta tahansa, e
ole valtiopetoksen valmistelua rikos­l
a i n mielessä, vaan on Suomen valtio­muodon
mukaan lallUnen Ja sopusoin­nussa
valtiomuodon kanssa. Jos puo­lue
tahdotaan estää toimimasta, n i in
on rikoslakia muutettava. Nykyisen
lainsäädännön mukaan se on lain­mukaista,
slUä halUtusmuodon 2 6:ssä
sanotaan: "Valtiovalta Suomessa kuu­luu
kansalle. Jota edustaa valtiopäl-vlUe
kokoontunut eduskunta." 10 §:n
mukaan "Suomen kansalaisella on s a ­nan
vapaus selcä oikeus kirjoituksen
Ja kuvallisen esityksen painosta j u l ­kaisemiseen
kenenkään niitä enna­kolta
estämättä, n i i n myös oikeus edel­täpäin
lupaa hankkimatta kokoontua
keskustelemaan yleisistä asioista tai
muussa - luvallisessa tarkoituksessa se­kä
perustaa yhdistyksiä tarkoitusten
toteuttamista varten. Jotka eivät ole
vastoin l ^ c i a tai hyviä tapoja.
Penutnslaklen maksuin on Suomen
kansalaisella taatto äänioikeus
iflppamatta maailmankatso-
' mnksesta,
uskonnosta sekä sukupuolesta. Tämän
mukaisesti on myöskin lunnmunlsti-sen
maailmankatsomuksen omaavilla
Suomen kansalaisilla, Jotka myös k u u ­luvat
kansaan, jolle valtiovalta on
halUtusmuodon mukaan kuuluu j a jota
edustaa valtioiAlville kokoontimut
edusktmta, oikeus äänioiteutensa käyt­tämiseen
j a lähettää omaa maailman­katsomustansa
edustavia edustajia
eduskuntaan j a myöskin oikeus pe­rustaa
yhdistyksiä j a harjoittaa pro­pagandaa
n}ttailn}at%1ra.fjMmi^}ri»n<ut h y -
väksl sanomalehxilstön, kokousten ja
yhdistysten väUtykseUä kuten mui­h
i n k i n puolueisiin lukeutuvat Sillä
haUitusmuodon 5 S : n mukaan ovat
konttoreissa, työpalkoilla, pelloilla Ja
metsissä. ' EpäUemättä tahtovat ne
poUittisen vallan valtausta Ja sen
käyttämistä järjestääkseen poUlttlset
ja taloudelliset olot uudeUeen, mutta
ennenkuin ne ovat saaneet kansan
enemmistön puolelleen tämän pää­määrän
saavuttamiseksi, eivät ne Jär­jestä
väkivaltatekoja eivätkä kok(Mk
väkivaltavälhieitä tämän. päämäärSm
saavuttamiseksi. Tämän ovat osoitta­neet
bolshevikit Venäjällä LeninUr-johdolla,
kun he järjestivät aseelUson:
kapinan vasta sitten, k u n neuvostoJeflT
suuri enemmistö oU asettunut faddibi
puolelleen.
Mitä kommunistiset puolueet ovat
vuosikausia tehneet j a edelleen teke­vät
el ole mitään muuta kuin mU&
kaikki puolueet tekevät päämäärän­sä
hyväksi Ja mitä Suomen porvaristo
on myöskin tehnyt, kun Suomi oli
Venäjän valtakunnan yhteydessä. Se
harjoitti agitatioonia kansan keskuu­dessa
j a järjesti sitä taisteluun tsaari-valtaa
vastaan Ja feodaalijärjestelmän
syrjäyttämiseksi. Sen esitaistelijoita
vangittiin ja lähetettiin Siperiaan,
mutta kun Venäjän vaUankumouksen
jälkeen taloudelliset j a poliittiset olo­suhteet
oUvat kypsiä, juUstettUn Suo­mi
riippumattomaksi porvarllllsekEl
tasavallaksi.
Saksassa on käsitetty, että poUlttt-set
vainot nykyisten taloudelUsten Ja
poUlttisten olosuhteiden valUtessa ovat
tarpeettomia Ja synnyttävät vihaa ja
katkeruutta ja horjuttavat tuomiois­tuinten
arvovaltaa Ja auttavat ainoas'
taan vainotun kommunistipuolueen
vahvlstiuilsta.
kaikki Suomen kansalaiset yhdenver­taisia
l a i n edessä. He eivät vain saa
Järjestöissään,' lehdissään, kokouksis­saan
eikä yhdistyksissään loukata k i r ­joitettua
lakia. EI ole vähimmässä­kään
määrässä todistettu, että kom­munistit
olisivat näin tehneet. Miten
voi olla l a k i a j a hyviä tapoja vastaan,
Iran icommunistihen puolue haUitus­muodon
2 5:n mukaisesti j a sen to­teuttamiseksi
yhdistää ja järjestää
aatetovereitaan. sx>. yhdistää heidät
puolueeksi. Sellaista oikeudenkäyttöä
on uUcomaalaisille juristeUle käsittä­mätöntä.
Samaan aikaan koin Suomessa a8e<
tetaan syytteeseen 47 miestä
Ja naisia
väitetyn osanottonsa vuoksi Suomen
kommunistisen puolueen toimintaan,
on Saksan haUltus tämän vuoden
kesäkuussa antanut valtiopäiville esi­tyksen,
jonka mukaan armahdetaan
ja päästetään~vanldloista kaUcki polUt-tlaet
vangit, lukuunottamatta niitä,
j o t k a ön tuomittu rikoksista henkeä
vastaan. Sitäpaitsi säädetään esityk­sessä,
että kaikki syytteet armahduk-senalaislsta
teoista, jotka ovat tapah­tuneet
ennen 1 päivää tamfflikuuta'
1928, jätetään slllensä. Valtakunnan
oikeusministeri Koch-Weser perusteli
valtiopäivUIä 11 p:nä heinäkuuta 1928
esitystä lausumalla, että nykylslinä
taloudellisissa ja poIUttisissa olosuh­teissa,
sellaisena kuin ne ilmenevät
Saksan viimeisissä vaalien tuloksissa
— Saksan kommunistinen puolue sai
n. 3^ milj. ääntä annetuista 20 mllj.
äänestä uusi valtakunta oU niin v»-
kUntunut, että se voi kestää sellaisen
armahduksen, minkä vuoksi hän suo-sitteU
ristin vetämistä menneisyyden
yU- Valtiopäivät ovat tämän esityk­sen
meUcein yksimleUsestI hyväksyneet.
Senjälkeen kuin on osoitettu, että
Taimen toiminta Suomen kommunisti­sen
puolueen hyväksi: sekä hänen
osanottonsa puolueen perustavaan ko­koukseen
että hänen vältetty toimin­tansa
puolueen johtamiseen, mikä on
kielletty, j a jäänyt todistamattomaksi,
ei ole rangaistavaa, ei ole tarpeellUta
pohtia kysymystä sUtä, ovatko nuo
teot rang^stuksesta vapaita senvuoksl,
että ne on suoritettu ulkomailla. S a -
masta syystä ovat kalkki muut syy- :
tetyt, joiden vältetään ottaneen osaa
Suomen kommunistisen puolueen työ­hön
rangaistuksesta vapaita. Tämän
vuoksi anon kaUdden syytettyjen v a ­pauttamista.
S