Vapaus, August 15, 1928

              mm
mm:-':.
lv'';'.-.; f
» i i i
# ^ fi
#1
Wmmm,
; VV
1
Suurin suomalainen liike Montrealissa
Jolla on monivuotmen menestyksellinen kokemus. .. On yhä edelleen yleisön palvelukseen vabl lUl l
Laivapilettejä aina saatavana kahdeksaUe eri h3r^
SUOMEEN ja SUOMESTA
Pikainen rahanvälitys päivän korkeimman kurssm Vahingonkorvausasioita ajetaan
Konttorin yhteydessä on uusi ravintola ja suurin suomalainen matkailijako ti sekä palloruuma jossa on paurturiliike samassa
979 ST. ANTOINE STREET, H J A L M A R P A JU MONTREAL, QUEBEC.
llliit;iiii«!iiilt)i!iiT(!![IT<i!Plli
Suomalainen koti
suosittelee
Ruokaa ja Huoneita
HUOM.! Minuutin kävely C. P. R. asemalta. ;
Telefooni Main 0008
390 ColkorD SL - Montreal, Que.
HEI POJAT!
Huoneita vuokrataan
päivittäin, viikottain ja kuukausittain
Vapauden yläkerrassa.
J. RUTANEN,
1389 St Antoine S t . . ,— ...Montreal, Qae.
Suomalaista parturia
hakiessanne Montrealissa kävelkää Soinin
Masan parturiliikkeeseen
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ M^^
963 ST. ANTOINE STREET, MONTREAL. QUEBEC. <
Tungosta välttääksenne käykSS joka aika päivästä.
Ainoa suomalaisten työläisten omistama liike Montrealissa
on
iSuomalaisista ja niiden toiminnasta Montrealissa
Suomalainen asutus Montrealissa
viime vupsiin saakka on ollut vä­häistä.
Jo n. 25 vuotta sitten aset­tui
tänne muutama suomalainen per­he
asumaan ja olisipa luullut, että
kun tämä on Canadan porttina, niin
tännehän asutuskin keskittyy. Niin
ei ole kuitenkaan tapahtunut, iman
kaikki ovat painaneet lännemmälle.
Siksi vielä 5—6 vuotta takaperin
asui tääUä ainoastaan muutama kjrm-men
kansalaisiamme. Njrt viiden
vuoden aikana on vuosi vuodelta
kansalaistemme asutus lisääntynyt.
Perheiden luku tuskin nytkään ylit­tää
puolen sadan, vaan nuoria naisia
ja miehiä on jo vähimmänkin arvion
• mukaan tuhannen paikkeille ehken
joskus huomattavasti ylikin, sillä
nuoret miehet ovat enimmäkseen
liikkuvaa ainesta, jotka käyvät kau-pun^
ssa työmaansa vaihdon välillä.
Nuoret naiset ovat enimmäkseen
palvelijoina.
TyovSen järjestötoiminta suoma­laisten
keskuudessa on alkanut noin
neljä vuotta sitten, eli samoihin al­boihin
kuin suomalaisten asutuskin
alkoi nopeammin kasvamaan. Jär­jestötoiminnan
alkamiseen on aina
olemassa samat vaiknttimet: kapi­talistinen
riisto ja sen synnyttämä
työläisten moraalinen rappeuttami­nen.
Rohkein ja tietoisin aines työ­läisistä
järjestöjensä kautta joutuu
taisteluun kapitalismia ja kapitalis­tista
järjestehnää vastaan leipäpa-lansa
ja oikeuksiensa puolesta. Mut­ta
se myöskin samalla joutuu tais­teluun
oman luokkansa jäsenien mo-taalittomuutta
vastaan. Kapitalisti­nen
järjestelmä kaikkine muotoi­neen
koettaa tehdä työväenluokasta
-moraalitonta, omaa arvoansa tunte­matonta
väkeä. Se pitää yllä kirk­koja,
kouluja ja kapakoita, saadak-sensa
työläiset näiden vaikutusten
alaisiksi ja siten unohtamaan oman
«semansa, oman arvonsa yhteiskun­nan
jäsenenä. Niinpä täälläkin
Montrealissa on työväenjärjestöillä
suomalaistenkin keskuudessa laaja
työala edessään. Tänne saapuvat
siirtolaiset enimmäkseen ovat pien-talonpoikain
tyttöjä ja poikia, jotka
"talon vero- ja velkataakan paisuessa
ovat olleet pakoitettuja lähtemään
"lännen kultalasta" onneansa etsi­mään.
He eivät ole "vanhassa
maassa" joutuneet välittömästi ka­pitalistinen
riiston alaisuuteen, ku­ten
tehdastyöläiset Ja niin ollen
heiltä puuttuu käsitys työn ja pää­oman
välisestä taistelusta.
Tänne jouduttuaan, vMsinkin
miehet, joutuvat usein liiankin tun­tuvasti
kärsimään kiapitalistisen jär­jestelmän
eri muodoista —^työ­paikoilta
oikeuslaitoksiin saakka.
Mutta sittenkin he käsittävät kai­ken
"kohtalon" syyksi, eikä järjes­telmän.
"Kohtalonsa" he lieventä­vät
nauttimalla mjrkkyä •— alkoho­lia,
nauttiakseen hetken "elämästä."
Vapaus Montreal Branch
(Vapauden Montrealin konttori)
Välittää laivapilettejä Suomeen ja Suomesta tänne, avustaa kaik­kia
matkustajia, jotka on ostanneet pilettinsä Vapauden väli­tyksellä.
RAHANVÄLITYS Vapaudessa ilmoitetun kurssin mu­kaan.
— Välittää kaikkia työväen sanomalehtiä ja kirjallisuutta
mitä Vapauden pääliikeldn.
Columbian suomal. ja englanninkielisiä levyjä ja gramofoöneja.
Käyttäkää liikettänne
VAPAUS MONTREAL BRANCH,
1387 St Antoine Street, MONTREAL, QUE.
Tällaisen joukon herättäminen,
kasvattaminen heidät tietoisuuteen
asemastaan ja vihdoin taisteluun
mukaan vetäjninen vaatii työväen­järjestöiltä
ja niiden toimihenkilöil­tä
väsymätöntä työtä ja oikein ym­märtämystä.
Tätä työtä on hiljak­seen
koetettukin, tehdä koko järjes­töjen
olemassaoloajan.
Tulokset tosin eivät ole vielä suu­ret.
Jäsenmäärämme ei ole kjrm-mentä
prosenttiakaan kansalaistem­me
lukumäärästä, vaan aina se on
kohoamassa. Alkutaipaleella on aina
vaikeutensa. Toimintahuoneuston
puute on suurin este toimintamme
edistymiselle. Suomalaisella järjes­töllä
on tosin pikkuhuoneusto vaki­tuisesti
käsitettävänä, jossa on kir-
'jasto ja' lukutupa, mutta valistus­tilaisuuksien
pitoon se osottautuu
liian pieneksi. Maksuiltamia varten
bnkin vuokrattu haali kaksi kertaa
viikossa, mutta sekin on sopimaton
ohjelma- ja näytielmäesityksiin. Kun
haalien vuokrat ovat täällä kalliit,
niin taloudelliset tulot ovat olleet
vielä vähäiset. Nyt lähitulevaisuu­dessa
saanemme tämänkin asian suo­tuisaan
ratkaisuun.
Järjestötoiminnasta puhuttaessa
mainittakoon, ettei meillä ole aino­astaan
yksi työväenjärjestö, vaan
viisi ^erillistä järjestöä. Näistä mai­nittakoon
ensin s. j . Montrealin osas­to,
joka on vanhin ja samalla'voi­makkain
. jäsenmääräänsä kuin myös
toimintaansa nähden. Se pitää huol­ta
tanssien ynnä muiden huvitilai­suuksien
järjestämisestä. Näytelmiä­kin
on tämän vuoden kuluessa esi­tetty
toistakymmentä, joista kaksi
kokoillan kappaletta.
Toiseksi mainittakoon Canadan
kommunistipuolueen osasto, joka
nyt toimii kaupungin keskuskomi­tean
alaisina ryhminä eli soluina,
pitää huolta propagandatilaisuuksien
järjestämisestä, puolueen kirjalli­suuden,
lentolehtisten ja sanoma­lehtien
levittämisestä ja yleensä
aatteellisesta valistustyöstä järjesty­mättömien
keskuudessa ja ennen
kaikkea kouluuttaa jäsenistään kom-lAunistisia
luokkatäistelijoita.
Canadan työv. puolustusliiton osas­to
on myös toiminnassa, jonka tar­koituksena
on puolustaa porvarien
vainona^aiseksi joutuneita työväen
laokkataistelijoita moraalisesti sekä
aineellisestL
Vielä on olemassa metsätyöläis-ten
union osasto ja naisosasto, joi­den
toiminnasta tulee erilliset kir­joitukset
^hän lehteen.
. Mainittakoon vielä, että täällä on
koetettu runnata "Suomi-^uraa"
puolueettomuuden nimellä jo kaksi­kin
eri kertaa, mutta molempina
kertoina on se kuollut melkein syn­nytystuskiinsa.
Puolueettomuus ni­mestään
huolimatta on se täydelleen
osoittautunut valkoisten kannatta­jaksi
ja niin ollen työläisten siihen
vetäminen ei pitkälti vetele. Val­koista
ainesta täällä on kyllä tar­peeksi,
vaan heillä itsekuUakin on
persoonalliset etunsa ajettavana, ei­kä
näin ollen voi olla järjestölli­sesti
yhteydessä, elleivät Saa työläi­siä
kynittäväkseen.
Loppahuomautas: .
Työläinen, missä raatanetkin, kor-vessa
tai tehtaassa, liikkeessä tai
palveluspaikassa, kaikissa sina luot
arvoja, joista saat itse nauttia ai­noastaan
murto-osan. Liity työ­väenjärjestöjen
jäseneksi, taistel-laksesi
toveriesi kanssa elämäsiehto-jen
puolesta — uuden oikeuden mu­kaisen
järjestelmän — kommunismin
puolesta. — A . H .
JärjestyneideD työläisten toiminta Montrealissa
ja yleensä Quebecin maakunnassa
on vielä verrattain heikkoa. Työ­väenjärjestöt
ovat hajanaisia. Que­becin-
maakunnassa ovat ammatilli­set
keskusjärjestöt joko Canadan
ammattijärjestöön. Yleiscanadalalseen
työväenliittoon tai katolisiin ja itse­näisiin
ammattiliittoihin kuuluvia.
Näistä on edistysmielisin Yleiscana-dalainen
työväenliitto, joka perus­tettiin
maaliskuussa 1927. Sen pe­rustavassa
konventsionissa, mikä pi­dettiin
Montrealissa, oli lähes viisi­kymmentätuhatta
järjestynyttä työ­läistä
edustettuna (49,279].
Quebecin maakunnan työväen po­liittisista
järjestöistä voidaan mai­nita
kommunistinen puolue ja työ­väenpuolue,
joista kommunistisella
puolueella on melkoisen huomattava
jalansija Montrealissa.
Canadan työvirastolle annettujen
ilmotuksien mukaan on järjestynei­den
työläisten ja heidän järjestö­jensä
lukumäärä Quebecissa seuraa­vanlainen:
ammatillisia osastoja
kailckiaan 466, joistai 346 on tiedot­tanut
jäsenmäärästään, tehden se
yhteensä 53,549; 120 osaston jäsen­määrää
• ei tunneta. Näistä amma­tillisista
osastoista sijaitsee Mont­realissa
202, joista 153 tiedotetaan
olevan jäseniä yhteensä 37,608.
Usean keskusjärjestön olemassaolo
heikentää tavattomasti työläisten
järjestövoimaa. Etenkään katolilais­ten
ammattiliittojen toiminta ei vas­taa
niitä tarkotuksia, mitä varten
työväenjärjestöt ovat olemassa. Usean
[ammattialan työläiset ovat järjesty­neet
kahteen eri järjestöön, kuten
esim. kirvesmiehet, kutbmatyöläiset,
y.m. Kun eri keskusjärjestöt eivät
ole minkäänlaisessa yhteistoiminnas­sa
keskenään, niin maksetaan eri
keskuksiin kuuluville, samanlaista
työtä tekeville työläisille erilaista
palkkaa. Tämmöinen tilanne luon­nollisesti
heikentää ammatillista toi­mintaa
ja osaltaan vaikuttaa siihen.
että suuret työläisjoukot ovat tykkä­nään
järjestymättömiä.
Kommunistisella puolueella on kai­kesta
tästä huolimatta verrattain
valtava toiminta Montrealissa. Siel­lä
näet muodostuu puolueen paikal­linen
keskusjärjestö kahdeksasta eri
kansallisuudesta, joista itsekukin te­kee
luokkavalistusta oman kansallir
suutensa keskuudessa. Montreal lie­nee
myös Canadan ainoa kaupunki,
niissä ranskaa puhuvia työläisiäkin
on kommunistisen liikkeen riveissä.
Puolueen toiminta ranskalaisten työ­läisjoukkojen
keskuudessa ei vielä
tosin ole saavuttanut kyllin voima-;
kasta jalansijaa, mutta hyvä alku
on joka tapauksessa olemassa ja
ajan ollen tulee puolueemme toi­minta
ranskaa puhuvien keskuudes­sa
kasvamaan ja valtaamaan suuret,
riiston alaiset työläisjoukot mu­kaansa.
Tämän seikan onkin pai­kallinen
kommunistinen keskusjär­jestö
ottanut tarkoin huomioonsa
ja kohdistaa toimintansa päätarmon
ranskalaisten työläisten herättämi­seksi.
Kommunistisella puolueella
on suuri vaikutusv-alta vaate- ja me­talliteollisuudessa
toimivien amma­tillisten
järjestöjen keskuudessa.
Kun kommunistit erotettiin Ca­nadan
työväenpuolueen Quebecin
jaostosta, niin sen jälkeen on työ­väenpuolueen
toiminta Montrealis­sakin
tykkänään luisunut pois työ­läisten
käsistä. Vaikka muutamilla
työväeniryhmillä onkin vielä edusta­jat
työväenpuolueen paikallisessa
neuvostossa, niin he eivät voi työ-laispetturein
kanssa saada aikaan
mitään sellaista, mistä olisi työväes­tölle
hyöt3rä. Näin ollen on siis vain
ajan Iqrsymys, milloin työläiset te­kevät
täydellisen pesäeron täkäläi­sestä
työväenpuolueen keskusjärjes­töstä
ja perustavat uuden keskus­järjestön.
Quebecin maakunnassa ja Mont­realin
kaupungissa vaaditaan suurta
Vanha ja tunnettu suomalainen
matkailijakoti. Siistiä ja puhtaita
huoneita päivittäin ja viikottain.
j
V
910 St Antoine St, Montreal, Que.
Ruokaa joka päivä
j a
Ruoskaa Torstaina ja lauantaina
HELSBERGIN
Ruoka- ja Matkailijakoti sekä Sauna
Ainoa virallinen tulkki ja asioimisto
Montrealissa
VAHINGONKORVAUS, P A L K A N H A K U YNNÄ MUITA A L A AN
K U U L U V I A ASIOITA A J E T A AN
1316 St. Antoine St. Montreal, Que.
(Entinen 210 St Antoine St)
Metsätyöläiset, Montreal maailmankartaOe!
Muutamana viime vuotena on Mont­realin
kaupunki kehittynyt ikäänkuin
maailmannavaksi monelle suomalai­sellekin
työläiselle. Jotka ovat joutu­neet
Quebecin metsistä etsimään vai­vaisen
leipäpalansa. Kaupungista
metsään ja päinvastoin on tavallinen
metsämiehen kiertokulku.
Kun tämän kirjotta ja alussa mai­nitsee,
että Montreal maailmankartal­le,
niin katsotaanpa tarkenunin mitä
sillä meinataan. Näin syyspuolella
tekee moni poika taasen lähtöä Que­becin
kodittomaan korpeen, metsään,
jossa vielä on pieni toivo ansaita joka­päiväinen
leipänsä, vaikka onkin vie­lä
tuoreessa muis^ssa viime talven
katkerat kokemukset kaikesta kur­juudesta.
Mutta onkos tuo muisto
meitä kesän aikana velvottanut mi­hinkään
toimintaan, onko tullut teh­tyä
mitään, joka voisi noita muis­tissa
olleita katkeruuksia vähääkään
tulevaisuudessa poistaa? Tuskinpa lie­nee
muistimut mieleenkään.
Unohtakaamme njrt kuitenkin se
puoli, mikä tekemättä on jäänyt, vie­läkään
ei ole myöhäistä yrittää tehdä
jotakin asiamme eduksi. Täälläldn
Montrealissa, tunnetaan ainakin jär­jestyneiden
kesken nimi L. W. I. Union
of Canada, joka Järjestää metsä- ja
sekatyöläiset yhdeksi taistelevaksi voi­maksi
yli Canadan. Sen taistelukun­to
Ja voima tunnetaan jo tarpeeksi
hyvin naapurimaakunnassamme Onta­riossa
sekä työläisten että työnanta­jien
kesken. Viime vuosina on L. W.
I. Union of Canadan johdolla käyty
useita onnlstiifieita työtaisteluja On­tariossa,
joiden tähden metsätyöläiset
ovatkin omistaneet sen järjestön
omaksi asianajajakseen suurella luot­tamuksella.
'
Joku viikko sitten päättynyt pohjois-
Ontarion metsämiesten lakko kelpaa
kyllä esimerkiksi meille täällä Que­becissakin.
Saatetaan kyllä joltakin
taholta väittää, ettei täällä voida mi­tään
tehdä, eikä saada mitään ai­kaan,
mutta se väitös on pian kumot­tu
kun ajatellaan, että joka paikassa
muuallakin on ollut alussa sama suh­de.
Montrealissa on tällä kertaa unio-toiminnallekin
jp i)aljon enemmän
mahdollisuuksia alkaa kuin pari vuot-työtä
ja uhrautuvaisuutta, ennen-
I kuiri työväen joukkotoiminnalla voi-daan
saada huomattavampia tulok­sia.
Lannistua emme silti saa, vaan
pyrkiä eteenpäin. Kirkonhelmoissa
olevatkin työläiset on saatava ym­märtämään,
että ainoastaan työväen
luokkavoimalla voidaan saada oloi­himme
parannuksia, joita ne * niin
kipeästi kaipaavat. — J .
ta sitten. Ja sitäpaitsi asialla on jo
ennestään täällä kaunis alku, kun
vaan jokainen työläinen huomaa vel­vollisuutensa
liittyä Jäseneksi. L. W.
I. Union of Canadaan, niin, varmalla
yrityksellä on aina ollut vannat seu­raukset.
Montrealin kaupimgissa ei tosin
tehdä paperipuita eikä muitakaan
metsätöitä, mutta toimintamahdolli­suudet
ovat yhtä hyvät kuin missä
muualla tahansa. Ja kukaan ei ha­lunne
väittää, etteikö parannuksia
myöskin kaivattaisi oloihimme myös­kin
täällä. Yleensä Quebecin maa-
(Jatkoa seuraavalla sivulla)
m'"