1956-03-20-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' .ff
auha voittaa sodan
Kiij. Mihail Kotov
JMa alk» Jitfes buoi r 6 i i :D
Dnlle* life-ldides.
JnlfcaistasBa k i c l o i t o k s e e s a a n.
l7SA:n idlH>iwUtiiban pää-
O S fcaosainyäUsen Jan-iltjkftu
yiläpftäromen " s o ^ n
OsUej pyrU aToinjesti
in mitättöniksi kansojen
lujittaa raoha nen-ttltelnjen
tietä. Lisäksi- liän t a r -
IcaiUn tavoin väaristele-yleisesU
tiumettDja b l s t o -
allisia tosiasioita laasnessaan.
vajsyys puolustaa rauha» «pakotti j ds Itseen laulcalsta kanisainvälisessä il»
tyoijtääjät peraäntsTuaäa. Kactot * mapiirissä cOtotyvän 'iänaityksen.
US:n Koreaiat, Indokiinaa ja
insan*Kiinaa kobfaan liarjoit-hyökkäyfcseyinen
politiikka
atomiponunin icäyttöä koske-it
nbkailnt ollärat. moka johta-aeet
' t e n l i a n . s ä O y m i S M ^ mai- -
i t a l i l a aloeiUa. Tällaiset vaknat-
Itelot on'arvosteIto eri maiden yh>
Itösknntapiirlen kesStnndessa Tää-oielessä
esitetyiksL.
luha ei : lujittunut sillä, että
3A:n hyökkäykselliset piirit uhkai-at
atomiaseilla. Kansojen päättä-
•SITIMME
I Maria Penttinen
nokkol viimeiseen uneen Helsin-
Snomessa 3 päivä, maalisknu-
1956.
Siunattu olkoon unesi
rauhaisa mullan alla.
(Kaivaten:kulkevat lapsesi .
kaukana maailmalla.
Aino Oksanen
ja
Lauri Penttinen
i Kaikki Iässä ilmoiluksessa
mainitut $1.00 romaanit
MYYDÄÄN NYT
25%
, ALENNUKSELLA
Myyntihinta
nyt 75c
Gudmundsson: -
Myrskyn mentyä
uumani _ 317 sivua, hinta- nid. $1.00
atrf Ingman:
Virranviemä
omaani 246 sivua, hinta nld; ^LOO
^ti Heiniö:
Ojan takana
omaani 216 sivua/ hinta nid. $1.00
onald Pangen:
Kaksintaistelu
i .-402 sivua, hinta nld. $1.00
livo Hekkanen:
Tie Eedeniin
omaani>^ 269 sivua, hinta nid. $1.00
ae Maija Salminen:
Elämä jatkuu
. 241 sivua, hinta nfd. $LO0
Maija Salminen:
Kolmen naisen talo
[.^176 sivua, Unta nid. $L00
sit'Wiechert: -
Uskollinen lautturi
omaaÄi-.-- 266 sivua, hinta nid. $L0C
st-VTiechert:
Majurinrouva
Dmns~268 sivua, hinta nid. $L0«
^0 van Ammers-Kuller:.. •
Naamiohuvit
omauii — 313 sivua, hinta nid. $1.0t
Merenmaa:
Laiva on lastattu
omaani — 227 sivua, hinta nid. $1A<
C,\^erriif: 4^.
Vihreä' veräjä
[^318 sivua, hinta^nid. $1.W
Leinonen:
Kati
omaani — 268 sivua, hinta nid. $1.00
' rniatkaa osoitteella:
VAPAUS
PtJBLISHING CO. LTD.
Dz 69 . " Sndbnry, Ontario
^vuttjvat tämän neljSn vallan t a j .
l:tusten päämiesten Geneven *o-pmksessi.
Juun kansat eivät sallineet
atpmiaselden käyttöönottoa Koreassa
ja Indokunassa. Maailmassa on
toiminnassa valtava rauhanpuolustajien
lake, jota ei esäa voida olla otr
tamatia huomioon.
Seuraavassa tarkastelemme eräitä
toclaslojia. jctka osoittavat mitä kansojen
pyrkimys raunaan tänään merkitsee.
Viime kesänä osallistuin Helsingissa
p i d e t t y j T i Ma:vlman Rauhanko-kcukseen.
jossa oli edustajia koko
maalimasta, kuuluisia tiedemiehiä ja
kirjailijoita .taiteilijoita ja näyttelijöitä,
työläisiä ja talonpoikia, teollisuuden
palveluksessa olevia, ^ ylitels-kunnalllsia
toimihenkilöitä, mitä erilaisimpia
ammattialoja ja mielipitei-tD
edustavia ihmisiä. Eräänä päivänä
kutsui tuimettu suomalainen tiede--
mies -Felix Iversen luokseen muutamia
Ruotsin, Norjan; Tanskan ja
SIfTLrn valtuuskuntien edustajia.
Innoittavassa keskustelussa pohdittiin
i kansojen pyrkimystä yhlei^-minär-ryksien.
Pastori Forbech laiisui tässä
tilaisuudessa mieliinpainuvat sanat:
— Meitä rauhanystäviä on nykyään
paljon, mutta meitä tulee olemaan
vielä eilftnmän. . * :
Vielä nytkin tulevat nämä hänen
ihastuttavat sanansa :^usein mieleen.
Rauhan ystäviä ovat itse kansat.. Niiden
, hartaimpana pyrkimyksenä on
ra uhan säilyttäminen maan päällä;
Nyt on meidän planeetallamme jo
tyvin paljon rauhan ystäviä,niitä on
satoja miljoonia. He kaikki esiintyvät
päättävästi uuden sodan vaaraa
vastaan puolustaen omaa onneaan.
Kansat haluavat, että 'niiden
välille kehittyisi ystävyj-s, joka ei sälli
kenenkään kiihottaa kansoja toistensa
kimppuun. Tällöin ei kukaan
voisi pakottaa amerikkalaista iarma-ria
inhoamaan neuvostolaista : maa-taloustyöntekijää
ja kaikki pelloilla
ahertavat kaikissa maissa voisivat
osoittaa toinen toisilleen suorittamansa
työn ja kaikki hyväntahtoiset i h miset
koko maailmassa saattaisivat
tehdä rauhassa työtä omalla maallaan.
•Miljoonat -vaatimattomat ihmiset
kaikissa maissa haluavat päättäväisesti
puolustaa rauhaa. - :
. Äskettäin kerrottiin intiaiaisessä
lehdessä New Edge rauhanpuolusta-^
ja P. Singhin työstä. Hän keräsi 62.-
000 allekirjoitusta Maailman Rauhanneuvoston
Wienin "vetoomukseen.
62,000 Delhin asukasta^ mitä erilaisimpia
yhteiskuntaluokkia ja katsantokantoja
edustavat ihmiset, työläiset
ja kauppiaat, virkailijat ja käsi-tjöläiset
kirjoittivat nimensä Maailman
rauhanneuvoston vetoomukseen.
Smgh on 25-vuotias ja;'lälitöisin
köyhästä talonpoikaisperheestä. Hän
ryhtyi keräämään: allekirjoituksia,
koska hän ymmärsi rauhan tärkey-r
den kansalleen ja kaikille kansoille.
— Kansat eivät halua sotaa, lausui
Singh, ne pyrkivät-: rauhaan ja aile^
kirjoittavat siitä syystä vetoomuksena
Maailman Rauhankokouksessa HeL
singissä kertoi portugalilainen valtuutettu
minulle, miten eräs kirjoitus,
taidoton portugalilainen talonpoika
halusi oppia kirjoittamaan voidakseen
ilmaista toiveensa ja pyrkhnyk-sensä.
Hän maalasi sitten yöllä; talojen
seiniin ensimmäiset sanat, jotka
hän oU oppinut kirjoittamaan "Eläköön
maaihnan rauha".'
Kansat tulevat päivä päivältä yhä
enemmän vakuuttuneiksi siitä, että
rauha on välttämätön ja että se voidaan
säilyttää ja sitä voidaan •lujittaa.
Hyvää tahtoa osoittavat Ihmiset
tulevat yhä enemmän siihen vakaumukseen,
etä sota on hylättävä maiden
välisten riitakysymysten 'rattoi-sukeinona
ja että neuvotteluteitse
voidaan ja täytyy ratkaista kaikki
ratkaisemattomat kansainväliset ky-,
symykset, kunhan vam kaikki kansa.t
ilmentävät ehdotonta pyrkimystä yhi.
teisymmärrykseen ja yhteistyöhön- :
Kaikissa maissa\ kansat kannattavat
valtioiden välistä rauhanomaista
rinnakkaineloa riippumatta, niiden
yhteiskuntajärjestyksissä _ vallitsevisi
ta eroavaisuuksista. , • -
Kaikkien maiden rauhan ystävät
ovat viime vuonna tehneet paljon voi-
Bäiom syntyi f3e8?ren tienkL T&ni
vuoä. oli myöi viiden tunnetun rinnakkaiselon
perisatti^ voittojen
Tuosi ja atomisodan'Uhkaa vastusta-van
laajan rauhanpuolustusliikkeen
ennennäkemättömän nousun vuosL
Tltä osoittaa sen kampanjan menestys,
joka kaikissa* maissa aloilet-tun
Maailman Rauhanneuvoston
aloitteesta atomisodanuhan lietsomista
vastaan. Maailman Rauhanneuvoston
vetoomuksen allekirjoittivat
yU «SO milj. ihmistä eU 177 milj:
enemmän kuin Tukholman vetoomukseen.
Japanissa vetoorauksen allekirjoitti
33 milj.. Italiasra 12 milj. ja Indonee-siassa
25 milj. Paljon 'keräsivät nimiä
lähi-idän maat. Suomi. Australia,
Hollanti. Belgia, Itävalta; Ruotsi
sekä monet muut maat: Allekirjoitus-keräyksen
!tulokset osoittivat^ että
raiAanpuolustajien Uate sai mukaan-sav
mitä ' erilalshnmat - väestökerrokset
estämään atomisodan tihkaa.
/Selvänä esimerkkinä, tällaisesta
yhteistyöstä rauhanvoimien kesken
oli Helsingissä ^ pidetty ; Maailman
Rauhankokous. Rauhanpuolustajien
mahtavaa voimaa osoittaa se tosiasia,
että nykyisin toimii-yh 80 maais-s<
i lähes 100,000' rauhankomiteaa. Ne
ilmentävät satojen, miljoonien ihmisten
tahtoa ja vaatimuksia. Näiden
kansojen vaatimukset; on hallitusten
j a valtiomiesten otettava huomiooni
Viime keväänä Harold Stassen, joka.
määrättiin USA:n presidentti Eisen-howerin
erikoisneuvonantajaksi aseis-tariisumiskysymyksissä:
myönsi:; Chicagon
opiskelijoiden vanhempainko-kokouksessa
että "Amerikkalaiset haluavat
rauhaa. Työpöytäni on ääriään
myöten täynnä kirjeitä, jotka
traagillisesti .osoittavat, että eri väes-;
tökerrosten keskuudessa ajatellaan
vain raiihaa, he kirjoittavat rauhasta
ja puhuvat vain rauhasta . . . " •
Mainio myönnytys.
Vaikka maailmassa pnkin vielä
paljon ratkaisemattomia kansainväli,
siä ongelmia' ja vaikka eräät länsin
maiset piirit pjrrkivätkin hautaamaan
Geneven henkeä ja jatkamaan kylmää
sotaa, on yksi asia kiistaton:
rauhan voimat ovat nyt voimakkaam.
mat kuin koskaan aikaisemmin. Ne.
ovat niitä piirejä voimakkaampia,
NYT SIITÄ PUHUTAAN JO!
naiARI KIANNON KÖYHÄUSTÖKDVAXTS FILMINÄ i*
"RYYSYRANNAN JOOSEPPI"
' , , -Pääosissa Heimo Lepistö ja Hilkka HeUnä
ESITETÄÄN ONTARIOSSA:
WANIIF, Undena haalHla perjantaina «^^?^«%f J » ' / SUDBUBY, Finnish HaU lanantatoa maaliskmm 24 P ^ « ^ ^ **** (l
SO>BlJBr. Sampo BM maanantaina maaliskami 26^ ^al^
BEAVEB LAKE. Finnish HaD tiistaina ^ ^ ^ ^ J j - J ^ ^ ^ ^
SAULT sig^4BIE, Chateau Pines HaB ^f^^
SAULT STE. MAKIE, Steelion Hall torstaina *^
PORT AKTHCB, Työn Teiippelissä maanant^ ^°?!5fXlL^'
S. GILLIE5. Conummity Centre i^j^^^^^^^^i^^^ KAMOOSTICtULl, Pohjolan HaU k«*iviikkana
NOLALU, Finnish HaU torstaina ^^^?^^J^ H^^SM iUalla.
MOKOMON;.I;nioa BiUI lanantataa hnhlÄ^^^
NIFIGOK. EIk's HaU maanantafaa hohtikuon 9 p. klo IUW maua-jotka
haluavat elvyttää uutta sotaa.".
Neuvostokansa on antanut ja tulee
antamaan suuren lisän rauhan säilymisen
asiaan. Vaikka propagandistit
yrittäisivätkin lietsoa 'uutta;, sotaa : ja
herjata Neuvostoliittoa, ei kansoilta
voida kuitenkaan salata i ^ ^
siasioita. Neuvostoliitto' on supistaniit
asevoimiaan 640,000 miehellä ja luopunut
Port Arthurin ja Porkkalan
laivastotukikohdistaan. Se on niinikään
supistanut vuoden 1956:n budjetin
sotilasmäärärahoja 10' miljardilla
ruplalla ja kannattaa päättä-:
välsesti •varustelujen lopettamists ja
atomiaseiden kieltämistä. Neuvostoihmiset
kannattavat-' vankkumattomasti
kaikkien kiistakysymysten rauhanomaista
ratkaisemista ja kansojen
välistä ystävyyspolitiikkaa;
Leningradissa tapasin viime kesänä
tanskalaisia rauhanpuolustajia.
•Eräs heistä sanoi: VTanskah kaq-sa/
i tuntevan myötät-antoa Neuvostokansaa,
kohtaan. Tanskalaisena haluan
sanoa ettei Venäjä koskaan saata
tehdä mitään pahaa Tanskalle."
Nämä ovat oikeita sanoja. Me neuvostoihmiset
emme koskaan toivo m i tään
pahaa kansoille. Me. toivommd
kaikkien kansojen menestystä ja kukoistusta,
^
Kaikkien maiden rauhanpuolustajat
ovat tehneet" paljon poistaakseen
uhkaavat; sodan piivet. Vielä ci vaara
ole torjuttu. Vielä on voimia, jotka
haluavat, että taivaan täyttäisivät
uuden •vaaran synkät pilvet. K i l pavarustelu
jatkxm ja atomi- sekä vetypommeja
varastoidaan. USA :n sekä
muiden länsimaiden johtavat piirit
ovat hyljänneet joukkotuhoaseiden
kieltämistä koskevat, ehdotukset.
Maailman Rauhanneuvosto on ke-hoittanut
jokaista ihmistä ja kaikkia
kansoja t^icemään kaikkensa k i l -
pavanlstelxm lopettamiseksi ja ydinaseiden
kieltämiseksi.'Ktiluvanytto-den
huhtikuussa': kokoontuu Maailman
Rauhanneuvoston yiimääräihen
kokous käsitelläkseennäitä kysymyksiä.
Tähän kokoukseen: saapuu' rauhantahtoisten
voimien edustajia monista
maista.
: BatÄan ystävien on ponnisteltava
jatkuvasti.'tehdäkseen mitättömiksi
hyökkääjien suunnitelmat 4 heidän
Suomalaissyntyinen radiokomentaattori ja kirjoitta ja Erkki
Kuutti, lähdössä Helsihkun. ^ r . Kuutti kirjoittaa näkemyksistään
ja Suomen elämästä sarjan, kirjoituksia, joista
ensimmäinen' julkaistaan Jtämänpäiväisessä^^^ ^^^^V
— Scandinavian Airlines System kuva.
LÄPI TALVISEN SUOMEN
yrittäessään päästää sota valloilleen.
Rauhan yltävien on pakotettava hai.
litukset sopimaan aseistariisumista ja.
joukkotuhoaseiden kieltoa^ koskevissa
kysymyksissä. Rauhan; ystävät kykenevät
' saamaan maailman ; rauhanomaisten
'neuvottelujen hengen .'po--
liittisen ulikailun ja sanehipolitl|kan
sijasta. Kansojen rauhaa^ tahto on
atonUjKimnieja ''TotmakkakmpL i :•
Raohan -vihollisten on muistettava^
että. kansat' tahtovat e s ^ sodan Ja
'ne/ tulevat sen myös tekemään.
' 6IB.
Suuren - manhattanilalsen; hotellin,^
portinvartija hymyili yStävfiUisejrtI,
kim' maksoin laskuani. - Hän oU'ah^
kaisempien. keskustelujemme: perjjis?
teellä' saanut selville, etiA olin tnat^
kalla Suomeen.
"Taidatte saapua sinne ;'hyvhi' mle<^
lenkiintoiseeh aikaan",'.^ fiän "toiesl.
Olen lukienut lehdistä, että teiUe on
sielläjuuri vastikään valittu uusi prfti
sidentti ja että maatanne- 'iihkaa
yleis'akkö."
Hän tuntui Olevan kovina halukas,
jatkamaan keskustelua tästä ; aiheesi'
ta. mutta ;keljiojai'p,Mhui toista, jia niine,
hyvmeni lähdto. Vuokra-auto kiidätä;
minut nopeasti Manhattanin uudelle
ja; upeaUeEast Side Air Terminalille.^
jossa punalakkiset ja mustaphitaiset
kantajat:. ottivat haltuunsa. nmtka<^^
laukkuni. ;
^'Scandinavian Airlines System" oli--
vat ainoat sanat,. mitkä; nuo pojat tarvitsivat.
osviitakseen.Hetklstömyö-^
hemmin seisoin jo SAS:n matkalip-ptunyymälän
'pöydän ääressäv enna>
koita hankkimani' vilppu : Itädessärtl:
Mätkalaiikkunf putmittiln Ja'köykäisiksi
hayaltlin''; kortti' kouraan, leima
lippuuni Ja; nilnfsitä jtaas .'mentlfn,
tällä:'kerralla;köhtl Air -Terminalin"
suuria Ja mukavia limousineja; jotka
hoitavat liikenteen Air Terminalin ja
New Yorkin molempien leötokenttlen,
kansainvälisen IdlewlldinJa;kotimaan
liikennettä: ylläpitäyän LaGuardlan,
sekä kaupungin vähiä; • Matka kestää
vain vajaan tunnit^, ja siitä velotetaan
$1.35. Lentokentällä:ei taas oleailco-ja
hikoihin vltkasteluihin,' slim matkalle
lähdetään välittömästi>-4 SAS :n
suuri t^räsUntu odottaa ,je lastiaan
aivan paviljongin .oven ulkopuolella,
ja sen vuoksi, ne; jo^a haluavat lähemmin-
tutustua :^ tähän .valtavaan
lentokenttään ja sen toimintaan, te-;
kevätkin viisaasti, jos lähtevät New
Yorkista hieman- aikaisemmin:: " L i -
mousineja: 'lähtee ;AirV:TerminaUlta
suunnilleen'joka "^IS minuutin kuluttua
Idelwildin lentokentälle, joten valinnan
varaa'on runsaasti;
SAS:n lentokoneet lähtevät New
Yorkista kohti Eurooppaa Ja Skandinaviaa
joka päivä klo 1700 olisiis klo
5 iltapäivällä, }a. lauantaisin lähtevä
kone lentää ilman vaihtoja ^suoraan
Helshikiin saakka.' Niille ensi kesän
matkustajille,. Jotka starttaavat^tällä
lauantain .koneella^, haluaisi
sen neuvon, että koettaisivat sijoittautua^
. mikäli se vain' suinkin .on
mahdQllista, koneen oikealle -puolelle
kirkkomiehiä
S k ^ n ä y I«p«et S3C. CANADIAN FINNISH MQHES^
OUawa. — Canada Ja Ruotsi ovat
sopineet; korottaa .;.niaittensa:;lähetys^
fiöt suurlähelystdiksL Ruotsi nimitti
äskettäin Oscar V, K . Thorängin
suurlähettilääkcä OU3waaD,'
-' Canadan «mtrläfiettliaäQä^^ Tukhol-maosa
tulee toimimaan Jean Coap'
delaine. "j '
Moskova, Edustajisto amerikkalaisia-
protestah^lstäx^klrkköfiM
johtomiehiä .saäptd^ •
maali^kl i r pnä MoskovaänVikeskuste-lemaan
epävirallitestf /Venäjän-:ortodoksisen
kirkon miesten kanssa, *
Kymmenen vmiestäi^ käsittävä edustajistoa
oli ilm^iluaseznalla vastaanottamassa
metropoliitta Nikolai/ Joka
lausui vlöaat tervetulleiksi Venäjän
kirkkoktmnan i^ml^hen paäriätk]^^^
Alexein nime8sä.^^M^
lai lausui - toivomuksen, että vierailu
tulee' "aikaansaamaan paremmat
suhteet,"
Philadelphiasta kotolshiolevk' tri
Eugene Carson Blake Kansallisen
kiikkolbniti«n;;^Neuvoston preäde^
tervehti metropoliittaa kädeistapui^
iaoi. Ja i amerikkalaisten sekä^^eiiäl
misten kanieroiden vaiäbd^lles^> s ^
noi'^ y .-V'--' ^Pif^/Mm.
'TiXe tuomme.terveiset teidän kirkkokuntanne
kaikille iimMsUlekaikUta
kristityiltä -Yhdysvallolasa; Me tol-vomme
tnellläi^tulevantolettiaan ystä-
ViUiset Ja mielenkiintoiset.keskuste^
lut." '> ^ , '
MetropolUtta Nikolai johti sitten
vieraat ImtellUnsa; Jossa beiUet^
Uin lounas Joka l ^ t a kavlaajcäfjl
Äuitä herlckuja sekä 'hi«iojä'^inei&|
Ja' mahdolllshnman lähelle perää, sillä
iun* vajaata ;Vuorokautta myöhemmin
saavutaan Helsinkiin Seutulan lentor;
kentälle jää Helsinki koneesta katsot-r
tuha oikealle ja ' silloin • on mukava
katsella öistä Helsinkiä koneen i k kunasta,
kun tasokaan ei ole. tiellä.
Kaikkihan eivät tietenkään völ sljolt^
tua koneen oikealle puolelle, vaan Joi-;
denkhi on istuttava:' vasemmallakin
puoleUa — ^ sillehän ei tietenkään
mahda mitään. . '
.Suuri - CD-6B Globetrotterlmme
nousi keveästi ilmaan Idlewildin kentältä,
tasan k'o 5. Aurinko teki laskuaan
takanamme lännessä,: kuni suun-,
tasimme keulamme kohti Atlanttia,
itää ja Eurooppaa.;•:•;Lensimme siis
poispäin, auringosta Ja ikäänkuin: par
irvimme sitä. Tuossa tuokiossa olir
ktii jo aivan 'pilkkopimeää Ja; koneer
seeh sytytettiin valot. Ja sitten, kun
koiie oli-dopuUisestl matkakorkeudes-saan
ja kaikki nousuun liittyvät: teknilliset'
seikat oUvat, ohi, kuului mik-:
{t>i'önista; miellyttävä, rauhallinen
öiliesäänl joka eslttäytytl koneen kap-teJeiilkslJ:
Lyhyesti kaptijenlmme, toir
vott'nmeldät kalkki tervetulleiksi "ko^!
ne&een '• ilmoitti meille, lentokorkeus-teiame,:
joka oli sivumennen sanoen
11,000'jalkaa, selosti minkälaista säätä
meillär oli edessämme Ja toivotti lopuksi
meille kalk'i:le hauskaa matkaa
Ja lisäsi vielä, että. suunnilleen puolen
tunnin kuluttua saisimme pälväl-
Vieressäni, istui muuan sveitsiläinen
tiedemies,: joka oli Juuri palaamassa
laajalta luentomatkalta Yhdysvalloista
Ja Canadasta, ja hänen kanssaan
siinä.' sitten pohdittiin syntyjä syviä
aina siihen saakka, kunnes oli älka
ottaa pienet noldcaunet. Istuimen selkänoja
keikautettiin taaksepähi, ystävällinen
: lentoemäntä toi meille
huovat Ja tyynyt Ja niin oltiin pian
unen: mailla. Neljä suurta moottoria
kehräsi meidät kaikk} pienessä hetkessä
nukkumatin seuraan tasaisella
Ja turvallisentuntuisella, vaimealla
jyrinällään.
Lentp:New Yorkista ilman välilaskua
Ganderissa, Newfoundlandlssa,
suoraan Skotlantiin kestää: tasan 12
tuntia; Joten saavuimme siis Jo klo S
aikaan seuraavana'aamuna Pre8twic-:
kin IttJtoljentälle. Tosin kaikki olivat
heränneet ylös jo siinä 3 — 4
maissa, koska aurinko paistoi täydellä
terällä^-Tuskinpa mikään onkaan sen
kauniimpaa kuin auringonnousu p i i ;
vien yläpuolella miltei
korkeudessa. Siinä aamutuhniln kävimme,
ajelemassa leukaperämme s i leiksi
;• Ja nautimme aamiaista — munia
Ja kinkkua Ja vahvaa, kuumaa
kahvia sekä hedehnämehua, Ja kun
tästä. #olI; selvitty, niin komennettiin
"Vannuusvyöt päälle! Tupakointi
klelletly! Kone laskeutuu»" Ja hetken
perästä', tärähtivät koneen laskeutumistelineet;
lievästi Prestwickin lento-kentlbii:?
asfalttiseen kiltorataan.;^ A ^
lantti oli ylitetty — dlhnme Euroopassa,
Saa^alehdei väUttävä tietoja;
maailman tapahtumisia.
SaadaltBCTiäe luotettavat tiedot,
tilatkaa V A P A U S .
Valheosouslniiiiiat
luhoayat inef»-
lyblaisfen uiäon
Taeom». — <PP) —'^Lymber and
SawmlU Workers JftrJestdn Puget
Soundin neuvosto, konventslonUsa.
täällä johon osaUistui 66 edustajaa,
joutui vakavasti käsittelemään ongel»
maa Joka Johtuu siitä kun puuteollisuuden
alalle perustetaan niin kutsutulta
"osuuskuntia".
Järjestyneet työläiset, ovat näitä
valheaosuuskmitia vastustaneet: alun
perin, koska niiden toimintamenetelmään
kuuluu, että. työläisen pltU^
"ostaa" itseUeen työpaikka osakkeiden
ostamisella^: Ja koska seurauksena
on rajatoin työtehon kiihdyttäminen,
"Osuuskuntien" perustaminen Ja siltä
seuraavan sahamyl](yjen sulkeminen
on merkinnyt Puget SountUn neuvostolle
5.000 Jäsenen menettämistä sitten
toisen maaihnan sodan.
Toisena tärkeänä kysymyksenä
neuvoston kokouksessa oli "oikeus-työhön
lain" aloite. Josta tullaan äänestämään
.:Washingtonin valtiossa,
edustajat lupasivat oUa- yhteistoiminnassa
muiden Järjestyneiden työläisten
kanssa tämän' alotteen häviölle
saattamiseksi.
16 pdäiään kuolleen
Penlee,' EAglantL ' R^M^
troolerl, 270 tonnin kahtpiiienlmaksr-rikkoutui
kallioUIa Englannin länsl-eteiälsimmällä
niemekkeellä keskiviikkona
maallsk. 14 pnä: Pelkona on
että kalkki aluksen IS tai 18 miestä
on surmaantunut.
Pelastus vene sai 2 ruumista -vaali-topäälainelsta.
Seitsemän ruumista
kulkeutui rannikdle. Helikopteri lei-jaUi
haaksen yllä: vaan ei: havannut
minkäänlaista elonmerkkiä eikä ruumistakaan
veden päällä. '
EI^ MAIIpOLLlSVUVTA
Mark Twain oli kerran salraaha
j;i kutsui luokseen lääkärin, Joka selitti,
että Jos hän hnluäa-tulla ter-veeksf.
täytyy lopettaa'tupakoiminebi
juominen: Ja yövalvominen. \ '
Mark'Twain paVanl. Kerran hali
sitten'tapasi Vanhan rouvan, Joka
valitteU olevansa koyin sairas,
— Tupakoitteko te, kysyi Twain.~
— En, vastasi roavä kauhjLstune^-
:näp.::ur^::^Ä
— Juotteko sitten, tarkoitan alkoholia?
— En koskaan.
•-^ Onko teillä tapana valvoa Öisin?
— El.- ^ • ,
— Sitten te ette voi parantua millään,
sanoi Mark 'Twain.- t ' K
;'A(:t'J'''*:'o i '£'^T-<^0f'
HETKEN KULUTTUA
-.Ranskalainen salapolilsiklrjailija S(-
menon on äskettäin saanut: valmii^
160:n; teoksensa. - Parhalliäanä|j^
käy neuvotteluja 'HollywoodiB8a: parin
kirjansa filmaamisesta, Jolta HHölif
cock ehjäsi. Viimemainittu soitti
eräänä päivänä ShnenoniUersopiak)
seen hänen kamsaan parista yksityifi^^
kohdasta; R&uva*3hnenon vastasi:
— Atiteeksl, mutta miestäni ei vpl
nyt häiritä. Hän on Juuri aloittanut
uuden romaanin. Soittakaa neljännestunnin
kuluttua^ kun se on valmis.
ALISTUI
Mies* ci oikein pitänyt vaimon ruo-an'aitosta
Ja asiasta pyrki >iyntymään
sananvaihtoa yhtenään^ Lopulta vaimon
kärsivällisyys petti:
•i—: Aina vain rlltelet Ja mariset, hän
sanoi. — Ja kuitenkin sanoit e m ^
naimisiin menoamme,: että : vaikka;
kuolisit puolestani." " ^-
— Sanoinko^ tosiaankin niin?
— Sanoit montakin kertaa, V
r~ Hyvä on. Jos kerran sanoin;^iIh
tuo lihapullat pöytään.
EI ENiiA IHMETELLYT
Turisti halusi vuokrata vdieetii^^
netsaretln Järven rannalla mutta
vuokrasumma hänestä oUalvap lilan
suuri.
— Mutta ajatelkaa^ sai»l yuiak^
raaja — tämä on sama; JäiH/1, jpnim
pinnalla Mestari aikoinaan kävelil:C:
-> Enpä ihmettele sitä enää, että
hän kävelit kun nyt kuulen, miten
hirveitä summia täällä 'kiskotaan- veneen
vuokraamisesta,
.';:>•:;•:,; ^:^;;:^:;:;::';*,,:i ,:';'i\-':-:-(';-.''v:;/-:^"
HALUSI TIETXX
— Olitko T:n kutsuilla?
— Olin
— Olinko minä siellä?
M tl •»
MUSEOSSA
— Miksi voitto kuvataan,aina naisen
hahmossa? kysyipikku-^iätl; i^
tään museossa. -Isä vastasi; , .
— Tulet sen kyllä varmasti myöhemmin
hyvin käsittämään.
KmjcJiattpastamme^^
Suomen Rauhanpaolttstajat r. y:n
JÄNÄÄN-LEHTI
' . .Vo. 1 — 1956
' \ - 32 SIVUA JA KANNET — HINTA 50c .
ARVOKAS SISÄLTÖINEN AJANKOHTAINEN
JULKAISU — RUNSAASTI KUVITETTU
Tilatkaa osoitteella; ' , ^ \
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITPD \
BOX 69. . BODBDBY.ONTAftlÖ
TiistAina, tnaalUsk. 20 p. Tuesday/Monli 20; 1 ^
mMftUt,"^ Mmnantalnft löj-dettiln
53-vuoti|>an -JSmll SanueUil JUtynyt
ruumis efiUtft «ivutieltA vUsl mailia
pohjoiseen iUita.
. s>DUislen antaman tiedon mukaan
Samse} viim vUkon lopulla'vie-raUlut^
eriUhil myytävänä olevalla
farmilla Ja lähtenyt alelift kftvelemfll-iä
kotUnsa.^ UmelsesUkin hän oli
saanut matkAQa sydänkohtauksen Ja
Voimalta jatkaa' matkaa paleltunut
kuoliaaksi, ^
Iran avaa lähetystön
Otfavirassa
'ottoja, — iran avaa lähetystön
tääUä^ joUpinkIn huhtikuussa, tiedoit-ti
Iranin t^lä'^01eva asioiden Oiolta-
Ja A.vA.Maboml Ansari keskiviikkona.
Iranilla !el'öle ^Ucaisemmin ollut
lähetystöä täällä, '
Iranin lähettilääiui Canadöan' on
nlmiteUy AU Motamedl. Joka alkai-
;5(*mi«iin'""^
JaUettUn ennustuis Uketiälktmin^^
tulevan näjän tai ^max vuoHi^ $U |
loajalluksecsa kerrottiin Mtif^u»" -'
noltslja oli maomiUo0kovädiM&a^h''~
tornilla, että telavlsloUheljn^lalttetl}»
varustetut raketit tu!evat jiijfeamd: %
mahdoUttekst aeikkaktetfttoeni^l^-;' -
muksenVilmastosuhte^ta mji^jäml '
Ja kuim viUilUL IiaaJatIukse«i»''BMt«
- "Niin pian kuin kuu on tbUcItta4lt-^
l<t tavoin. mmlslA kantavien nikenUen^
Ukhettäminen Ja pysyväisen jUetecUi-'
sen tutkimusaseman penstamlnen^
kuuhun tulee utahdolliseksl.' c^,'i.^<.t
•SS
— Haluaisin ostaa knkkia sairaana!
olevaUevalmoUenl.^/" " i ; - * '-tr ^
Tässä olisi upeita ruusuja, mut-'^''
P i m m.
%«."'***''~*
aiÖ;'
Kokonainen vuosisata — iaoo<luvun Bnglannin löIstava-äBulMt. -
ritarit Ja Jalosukuiset neidot turklsreunust^lslssa viitoissaan, talttu- '
neet peitset. kunlnkoaUlsotJuhla-äterat Ja huvlretket — puhkeaa v,;
ke^Jan pimeydestä ja alkeellisuudesta loistoon Ja kauneuteeii'^ i'^7"S>:'{':V^is
• • •••• f m
:>l^^§
,v--..-':.i«vK
^ MÄ
^)Yiia(^nim'^*enucn#ä^ 'Mm timmiWitämnfi&mx^^ liiti
:cperlhteldehsmukaättikaBt«it«*tig^i^ ^ÄHf
^ Usuutenaoh osoittaa hienotunteisuuttako viattomuutta;;Äutta^jpttca? ..Vf mm
. v-Ui-JiÄ.: —
, .... 267 Sivua ^ Hinta t
:. Kirjoitetaait vuosiluku 1S02. Lukija joh
keskelle täysrenessanssia ' Juonittelevien kaupunki
maj)tavlenruhtlnälttenpariln,ijöti(a teettävät taid
8illaVniiäUllÄ:-kuinL*otw«lö;Jä^MicI^
Firenzeläinen hihtlh^ -S^^^Äi^
tiläähfliÄjaoli^iiii-rmi^aSOeiä^ iliipöll^
'M
-.••.'r-.llSE«i
PDosoflan kandidaatti Karin Failander on ministerien viehättävin
nainen. • Sitä - paitsi hän on määrätletoinA. tarmokas. Ja: erittäin;
pystyvä. Sekä esimiestensä että alaistenstf kanssa Mn tulee erm
omaisesti toimeen, mncn aviomiehensä, jakltteteen kandidaatti-:
^Itrlirlm^rälE^^
teriössä. Ja kaikki pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä avIoUit-
- 246 sivua
• f Tämä romaani^
— Intian maatyöläisen karusta elämästä Ja iiskbllisesta rakkaudesta.
Kirjan minä on nainen, Joka naitetaan säätynsä alapuolelle, koska ."
uudet ajatov^ köyhdyttäne VLvloIlitOSta^^i^jiiik^
btioliinattävdnneilhien: jaloluontoUten Ja hellä. Bukmatti rakasta» ;
............ . ......^ 4?i«a;S(?tef;;&';^^
Mikä on; salaisuutemme,-jokaisen ihmisen saIaIsuus7'reaUisäti^^ .-
tefflme on eläfnä; nouseminen aamulla, päivän tyd Ja:touhu«gBaffla"''r
*A«**M«/>: ».>»*•<' V . t l V i i ' a a r n i o t a .''ll«.a<ir> Vw><it/a<-»a rvaii/XHn- :'«llbMr»a ' : .
JioiBiaiätoIri Jokalri^
?mahtava!i;i8ärnl6metJön: Värejä .-JaS^^
? ke«y»itu*lukljan sUirtlen etfeenttodeUiseh' utMisiäi?ÄaJ«
mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 20, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-03-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560320 |
Description
| Title | 1956-03-20-05 |
| OCR text |
' .ff
auha voittaa sodan
Kiij. Mihail Kotov
JMa alk» Jitfes buoi r 6 i i :D
Dnlle* life-ldides.
JnlfcaistasBa k i c l o i t o k s e e s a a n.
l7SA:n idlH>iwUtiiban pää-
O S fcaosainyäUsen Jan-iltjkftu
yiläpftäromen " s o ^ n
OsUej pyrU aToinjesti
in mitättöniksi kansojen
lujittaa raoha nen-ttltelnjen
tietä. Lisäksi- liän t a r -
IcaiUn tavoin väaristele-yleisesU
tiumettDja b l s t o -
allisia tosiasioita laasnessaan.
vajsyys puolustaa rauha» «pakotti j ds Itseen laulcalsta kanisainvälisessä il»
tyoijtääjät peraäntsTuaäa. Kactot * mapiirissä cOtotyvän 'iänaityksen.
US:n Koreaiat, Indokiinaa ja
insan*Kiinaa kobfaan liarjoit-hyökkäyfcseyinen
politiikka
atomiponunin icäyttöä koske-it
nbkailnt ollärat. moka johta-aeet
' t e n l i a n . s ä O y m i S M ^ mai- -
i t a l i l a aloeiUa. Tällaiset vaknat-
Itelot on'arvosteIto eri maiden yh>
Itösknntapiirlen kesStnndessa Tää-oielessä
esitetyiksL.
luha ei : lujittunut sillä, että
3A:n hyökkäykselliset piirit uhkai-at
atomiaseilla. Kansojen päättä-
•SITIMME
I Maria Penttinen
nokkol viimeiseen uneen Helsin-
Snomessa 3 päivä, maalisknu-
1956.
Siunattu olkoon unesi
rauhaisa mullan alla.
(Kaivaten:kulkevat lapsesi .
kaukana maailmalla.
Aino Oksanen
ja
Lauri Penttinen
i Kaikki Iässä ilmoiluksessa
mainitut $1.00 romaanit
MYYDÄÄN NYT
25%
, ALENNUKSELLA
Myyntihinta
nyt 75c
Gudmundsson: -
Myrskyn mentyä
uumani _ 317 sivua, hinta- nid. $1.00
atrf Ingman:
Virranviemä
omaani 246 sivua, hinta nld; ^LOO
^ti Heiniö:
Ojan takana
omaani 216 sivua/ hinta nid. $1.00
onald Pangen:
Kaksintaistelu
i .-402 sivua, hinta nld. $1.00
livo Hekkanen:
Tie Eedeniin
omaani>^ 269 sivua, hinta nid. $1.00
ae Maija Salminen:
Elämä jatkuu
. 241 sivua, hinta nfd. $LO0
Maija Salminen:
Kolmen naisen talo
[.^176 sivua, Unta nid. $L00
sit'Wiechert: -
Uskollinen lautturi
omaaÄi-.-- 266 sivua, hinta nid. $L0C
st-VTiechert:
Majurinrouva
Dmns~268 sivua, hinta nid. $L0«
^0 van Ammers-Kuller:.. •
Naamiohuvit
omauii — 313 sivua, hinta nid. $1.0t
Merenmaa:
Laiva on lastattu
omaani — 227 sivua, hinta nid. $1A<
C,\^erriif: 4^.
Vihreä' veräjä
[^318 sivua, hinta^nid. $1.W
Leinonen:
Kati
omaani — 268 sivua, hinta nid. $1.00
' rniatkaa osoitteella:
VAPAUS
PtJBLISHING CO. LTD.
Dz 69 . " Sndbnry, Ontario
^vuttjvat tämän neljSn vallan t a j .
l:tusten päämiesten Geneven *o-pmksessi.
Juun kansat eivät sallineet
atpmiaselden käyttöönottoa Koreassa
ja Indokunassa. Maailmassa on
toiminnassa valtava rauhanpuolustajien
lake, jota ei esäa voida olla otr
tamatia huomioon.
Seuraavassa tarkastelemme eräitä
toclaslojia. jctka osoittavat mitä kansojen
pyrkimys raunaan tänään merkitsee.
Viime kesänä osallistuin Helsingissa
p i d e t t y j T i Ma:vlman Rauhanko-kcukseen.
jossa oli edustajia koko
maalimasta, kuuluisia tiedemiehiä ja
kirjailijoita .taiteilijoita ja näyttelijöitä,
työläisiä ja talonpoikia, teollisuuden
palveluksessa olevia, ^ ylitels-kunnalllsia
toimihenkilöitä, mitä erilaisimpia
ammattialoja ja mielipitei-tD
edustavia ihmisiä. Eräänä päivänä
kutsui tuimettu suomalainen tiede--
mies -Felix Iversen luokseen muutamia
Ruotsin, Norjan; Tanskan ja
SIfTLrn valtuuskuntien edustajia.
Innoittavassa keskustelussa pohdittiin
i kansojen pyrkimystä yhlei^-minär-ryksien.
Pastori Forbech laiisui tässä
tilaisuudessa mieliinpainuvat sanat:
— Meitä rauhanystäviä on nykyään
paljon, mutta meitä tulee olemaan
vielä eilftnmän. . * :
Vielä nytkin tulevat nämä hänen
ihastuttavat sanansa :^usein mieleen.
Rauhan ystäviä ovat itse kansat.. Niiden
, hartaimpana pyrkimyksenä on
ra uhan säilyttäminen maan päällä;
Nyt on meidän planeetallamme jo
tyvin paljon rauhan ystäviä,niitä on
satoja miljoonia. He kaikki esiintyvät
päättävästi uuden sodan vaaraa
vastaan puolustaen omaa onneaan.
Kansat haluavat, että 'niiden
välille kehittyisi ystävyj-s, joka ei sälli
kenenkään kiihottaa kansoja toistensa
kimppuun. Tällöin ei kukaan
voisi pakottaa amerikkalaista iarma-ria
inhoamaan neuvostolaista : maa-taloustyöntekijää
ja kaikki pelloilla
ahertavat kaikissa maissa voisivat
osoittaa toinen toisilleen suorittamansa
työn ja kaikki hyväntahtoiset i h miset
koko maailmassa saattaisivat
tehdä rauhassa työtä omalla maallaan.
•Miljoonat -vaatimattomat ihmiset
kaikissa maissa haluavat päättäväisesti
puolustaa rauhaa. - :
. Äskettäin kerrottiin intiaiaisessä
lehdessä New Edge rauhanpuolusta-^
ja P. Singhin työstä. Hän keräsi 62.-
000 allekirjoitusta Maailman Rauhanneuvoston
Wienin "vetoomukseen.
62,000 Delhin asukasta^ mitä erilaisimpia
yhteiskuntaluokkia ja katsantokantoja
edustavat ihmiset, työläiset
ja kauppiaat, virkailijat ja käsi-tjöläiset
kirjoittivat nimensä Maailman
rauhanneuvoston vetoomukseen.
Smgh on 25-vuotias ja;'lälitöisin
köyhästä talonpoikaisperheestä. Hän
ryhtyi keräämään: allekirjoituksia,
koska hän ymmärsi rauhan tärkey-r
den kansalleen ja kaikille kansoille.
— Kansat eivät halua sotaa, lausui
Singh, ne pyrkivät-: rauhaan ja aile^
kirjoittavat siitä syystä vetoomuksena
Maailman Rauhankokouksessa HeL
singissä kertoi portugalilainen valtuutettu
minulle, miten eräs kirjoitus,
taidoton portugalilainen talonpoika
halusi oppia kirjoittamaan voidakseen
ilmaista toiveensa ja pyrkhnyk-sensä.
Hän maalasi sitten yöllä; talojen
seiniin ensimmäiset sanat, jotka
hän oU oppinut kirjoittamaan "Eläköön
maaihnan rauha".'
Kansat tulevat päivä päivältä yhä
enemmän vakuuttuneiksi siitä, että
rauha on välttämätön ja että se voidaan
säilyttää ja sitä voidaan •lujittaa.
Hyvää tahtoa osoittavat Ihmiset
tulevat yhä enemmän siihen vakaumukseen,
etä sota on hylättävä maiden
välisten riitakysymysten 'rattoi-sukeinona
ja että neuvotteluteitse
voidaan ja täytyy ratkaista kaikki
ratkaisemattomat kansainväliset ky-,
symykset, kunhan vam kaikki kansa.t
ilmentävät ehdotonta pyrkimystä yhi.
teisymmärrykseen ja yhteistyöhön- :
Kaikissa maissa\ kansat kannattavat
valtioiden välistä rauhanomaista
rinnakkaineloa riippumatta, niiden
yhteiskuntajärjestyksissä _ vallitsevisi
ta eroavaisuuksista. , • -
Kaikkien maiden rauhan ystävät
ovat viime vuonna tehneet paljon voi-
Bäiom syntyi f3e8?ren tienkL T&ni
vuoä. oli myöi viiden tunnetun rinnakkaiselon
perisatti^ voittojen
Tuosi ja atomisodan'Uhkaa vastusta-van
laajan rauhanpuolustusliikkeen
ennennäkemättömän nousun vuosL
Tltä osoittaa sen kampanjan menestys,
joka kaikissa* maissa aloilet-tun
Maailman Rauhanneuvoston
aloitteesta atomisodanuhan lietsomista
vastaan. Maailman Rauhanneuvoston
vetoomuksen allekirjoittivat
yU «SO milj. ihmistä eU 177 milj:
enemmän kuin Tukholman vetoomukseen.
Japanissa vetoorauksen allekirjoitti
33 milj.. Italiasra 12 milj. ja Indonee-siassa
25 milj. Paljon 'keräsivät nimiä
lähi-idän maat. Suomi. Australia,
Hollanti. Belgia, Itävalta; Ruotsi
sekä monet muut maat: Allekirjoitus-keräyksen
!tulokset osoittivat^ että
raiAanpuolustajien Uate sai mukaan-sav
mitä ' erilalshnmat - väestökerrokset
estämään atomisodan tihkaa.
/Selvänä esimerkkinä, tällaisesta
yhteistyöstä rauhanvoimien kesken
oli Helsingissä ^ pidetty ; Maailman
Rauhankokous. Rauhanpuolustajien
mahtavaa voimaa osoittaa se tosiasia,
että nykyisin toimii-yh 80 maais-s<
i lähes 100,000' rauhankomiteaa. Ne
ilmentävät satojen, miljoonien ihmisten
tahtoa ja vaatimuksia. Näiden
kansojen vaatimukset; on hallitusten
j a valtiomiesten otettava huomiooni
Viime keväänä Harold Stassen, joka.
määrättiin USA:n presidentti Eisen-howerin
erikoisneuvonantajaksi aseis-tariisumiskysymyksissä:
myönsi:; Chicagon
opiskelijoiden vanhempainko-kokouksessa
että "Amerikkalaiset haluavat
rauhaa. Työpöytäni on ääriään
myöten täynnä kirjeitä, jotka
traagillisesti .osoittavat, että eri väes-;
tökerrosten keskuudessa ajatellaan
vain raiihaa, he kirjoittavat rauhasta
ja puhuvat vain rauhasta . . . " •
Mainio myönnytys.
Vaikka maailmassa pnkin vielä
paljon ratkaisemattomia kansainväli,
siä ongelmia' ja vaikka eräät länsin
maiset piirit pjrrkivätkin hautaamaan
Geneven henkeä ja jatkamaan kylmää
sotaa, on yksi asia kiistaton:
rauhan voimat ovat nyt voimakkaam.
mat kuin koskaan aikaisemmin. Ne.
ovat niitä piirejä voimakkaampia,
NYT SIITÄ PUHUTAAN JO!
naiARI KIANNON KÖYHÄUSTÖKDVAXTS FILMINÄ i*
"RYYSYRANNAN JOOSEPPI"
' , , -Pääosissa Heimo Lepistö ja Hilkka HeUnä
ESITETÄÄN ONTARIOSSA:
WANIIF, Undena haalHla perjantaina «^^?^«%f J » ' / SUDBUBY, Finnish HaU lanantatoa maaliskmm 24 P ^ « ^ ^ **** (l
SO>BlJBr. Sampo BM maanantaina maaliskami 26^ ^al^
BEAVEB LAKE. Finnish HaD tiistaina ^ ^ ^ ^ J j - J ^ ^ ^ ^
SAULT sig^4BIE, Chateau Pines HaB ^f^^
SAULT STE. MAKIE, Steelion Hall torstaina *^
PORT AKTHCB, Työn Teiippelissä maanant^ ^°?!5fXlL^'
S. GILLIE5. Conummity Centre i^j^^^^^^^^i^^^ KAMOOSTICtULl, Pohjolan HaU k«*iviikkana
NOLALU, Finnish HaU torstaina ^^^?^^J^ H^^SM iUalla.
MOKOMON;.I;nioa BiUI lanantataa hnhlÄ^^^
NIFIGOK. EIk's HaU maanantafaa hohtikuon 9 p. klo IUW maua-jotka
haluavat elvyttää uutta sotaa.".
Neuvostokansa on antanut ja tulee
antamaan suuren lisän rauhan säilymisen
asiaan. Vaikka propagandistit
yrittäisivätkin lietsoa 'uutta;, sotaa : ja
herjata Neuvostoliittoa, ei kansoilta
voida kuitenkaan salata i ^ ^
siasioita. Neuvostoliitto' on supistaniit
asevoimiaan 640,000 miehellä ja luopunut
Port Arthurin ja Porkkalan
laivastotukikohdistaan. Se on niinikään
supistanut vuoden 1956:n budjetin
sotilasmäärärahoja 10' miljardilla
ruplalla ja kannattaa päättä-:
välsesti •varustelujen lopettamists ja
atomiaseiden kieltämistä. Neuvostoihmiset
kannattavat-' vankkumattomasti
kaikkien kiistakysymysten rauhanomaista
ratkaisemista ja kansojen
välistä ystävyyspolitiikkaa;
Leningradissa tapasin viime kesänä
tanskalaisia rauhanpuolustajia.
•Eräs heistä sanoi: VTanskah kaq-sa/
i tuntevan myötät-antoa Neuvostokansaa,
kohtaan. Tanskalaisena haluan
sanoa ettei Venäjä koskaan saata
tehdä mitään pahaa Tanskalle."
Nämä ovat oikeita sanoja. Me neuvostoihmiset
emme koskaan toivo m i tään
pahaa kansoille. Me. toivommd
kaikkien kansojen menestystä ja kukoistusta,
^
Kaikkien maiden rauhanpuolustajat
ovat tehneet" paljon poistaakseen
uhkaavat; sodan piivet. Vielä ci vaara
ole torjuttu. Vielä on voimia, jotka
haluavat, että taivaan täyttäisivät
uuden •vaaran synkät pilvet. K i l pavarustelu
jatkxm ja atomi- sekä vetypommeja
varastoidaan. USA :n sekä
muiden länsimaiden johtavat piirit
ovat hyljänneet joukkotuhoaseiden
kieltämistä koskevat, ehdotukset.
Maailman Rauhanneuvosto on ke-hoittanut
jokaista ihmistä ja kaikkia
kansoja t^icemään kaikkensa k i l -
pavanlstelxm lopettamiseksi ja ydinaseiden
kieltämiseksi.'Ktiluvanytto-den
huhtikuussa': kokoontuu Maailman
Rauhanneuvoston yiimääräihen
kokous käsitelläkseennäitä kysymyksiä.
Tähän kokoukseen: saapuu' rauhantahtoisten
voimien edustajia monista
maista.
: BatÄan ystävien on ponnisteltava
jatkuvasti.'tehdäkseen mitättömiksi
hyökkääjien suunnitelmat 4 heidän
Suomalaissyntyinen radiokomentaattori ja kirjoitta ja Erkki
Kuutti, lähdössä Helsihkun. ^ r . Kuutti kirjoittaa näkemyksistään
ja Suomen elämästä sarjan, kirjoituksia, joista
ensimmäinen' julkaistaan Jtämänpäiväisessä^^^ ^^^^V
— Scandinavian Airlines System kuva.
LÄPI TALVISEN SUOMEN
yrittäessään päästää sota valloilleen.
Rauhan yltävien on pakotettava hai.
litukset sopimaan aseistariisumista ja.
joukkotuhoaseiden kieltoa^ koskevissa
kysymyksissä. Rauhan; ystävät kykenevät
' saamaan maailman ; rauhanomaisten
'neuvottelujen hengen .'po--
liittisen ulikailun ja sanehipolitl|kan
sijasta. Kansojen rauhaa^ tahto on
atonUjKimnieja ''TotmakkakmpL i :•
Raohan -vihollisten on muistettava^
että. kansat' tahtovat e s ^ sodan Ja
'ne/ tulevat sen myös tekemään.
' 6IB.
Suuren - manhattanilalsen; hotellin,^
portinvartija hymyili yStävfiUisejrtI,
kim' maksoin laskuani. - Hän oU'ah^
kaisempien. keskustelujemme: perjjis?
teellä' saanut selville, etiA olin tnat^
kalla Suomeen.
"Taidatte saapua sinne ;'hyvhi' mle<^
lenkiintoiseeh aikaan",'.^ fiän "toiesl.
Olen lukienut lehdistä, että teiUe on
sielläjuuri vastikään valittu uusi prfti
sidentti ja että maatanne- 'iihkaa
yleis'akkö."
Hän tuntui Olevan kovina halukas,
jatkamaan keskustelua tästä ; aiheesi'
ta. mutta ;keljiojai'p,Mhui toista, jia niine,
hyvmeni lähdto. Vuokra-auto kiidätä;
minut nopeasti Manhattanin uudelle
ja; upeaUeEast Side Air Terminalille.^
jossa punalakkiset ja mustaphitaiset
kantajat:. ottivat haltuunsa. nmtka<^^
laukkuni. ;
^'Scandinavian Airlines System" oli--
vat ainoat sanat,. mitkä; nuo pojat tarvitsivat.
osviitakseen.Hetklstömyö-^
hemmin seisoin jo SAS:n matkalip-ptunyymälän
'pöydän ääressäv enna>
koita hankkimani' vilppu : Itädessärtl:
Mätkalaiikkunf putmittiln Ja'köykäisiksi
hayaltlin''; kortti' kouraan, leima
lippuuni Ja; nilnfsitä jtaas .'mentlfn,
tällä:'kerralla;köhtl Air -Terminalin"
suuria Ja mukavia limousineja; jotka
hoitavat liikenteen Air Terminalin ja
New Yorkin molempien leötokenttlen,
kansainvälisen IdlewlldinJa;kotimaan
liikennettä: ylläpitäyän LaGuardlan,
sekä kaupungin vähiä; • Matka kestää
vain vajaan tunnit^, ja siitä velotetaan
$1.35. Lentokentällä:ei taas oleailco-ja
hikoihin vltkasteluihin,' slim matkalle
lähdetään välittömästi>-4 SAS :n
suuri t^räsUntu odottaa ,je lastiaan
aivan paviljongin .oven ulkopuolella,
ja sen vuoksi, ne; jo^a haluavat lähemmin-
tutustua :^ tähän .valtavaan
lentokenttään ja sen toimintaan, te-;
kevätkin viisaasti, jos lähtevät New
Yorkista hieman- aikaisemmin:: " L i -
mousineja: 'lähtee ;AirV:TerminaUlta
suunnilleen'joka "^IS minuutin kuluttua
Idelwildin lentokentälle, joten valinnan
varaa'on runsaasti;
SAS:n lentokoneet lähtevät New
Yorkista kohti Eurooppaa Ja Skandinaviaa
joka päivä klo 1700 olisiis klo
5 iltapäivällä, }a. lauantaisin lähtevä
kone lentää ilman vaihtoja ^suoraan
Helshikiin saakka.' Niille ensi kesän
matkustajille,. Jotka starttaavat^tällä
lauantain .koneella^, haluaisi
sen neuvon, että koettaisivat sijoittautua^
. mikäli se vain' suinkin .on
mahdQllista, koneen oikealle -puolelle
kirkkomiehiä
S k ^ n ä y I«p«et S3C. CANADIAN FINNISH MQHES^
OUawa. — Canada Ja Ruotsi ovat
sopineet; korottaa .;.niaittensa:;lähetys^
fiöt suurlähelystdiksL Ruotsi nimitti
äskettäin Oscar V, K . Thorängin
suurlähettilääkcä OU3waaD,'
-' Canadan «mtrläfiettliaäQä^^ Tukhol-maosa
tulee toimimaan Jean Coap'
delaine. "j '
Moskova, Edustajisto amerikkalaisia-
protestah^lstäx^klrkköfiM
johtomiehiä .saäptd^ •
maali^kl i r pnä MoskovaänVikeskuste-lemaan
epävirallitestf /Venäjän-:ortodoksisen
kirkon miesten kanssa, *
Kymmenen vmiestäi^ käsittävä edustajistoa
oli ilm^iluaseznalla vastaanottamassa
metropoliitta Nikolai/ Joka
lausui vlöaat tervetulleiksi Venäjän
kirkkoktmnan i^ml^hen paäriätk]^^^
Alexein nime8sä.^^M^
lai lausui - toivomuksen, että vierailu
tulee' "aikaansaamaan paremmat
suhteet,"
Philadelphiasta kotolshiolevk' tri
Eugene Carson Blake Kansallisen
kiikkolbniti«n;;^Neuvoston preäde^
tervehti metropoliittaa kädeistapui^
iaoi. Ja i amerikkalaisten sekä^^eiiäl
misten kanieroiden vaiäbd^lles^> s ^
noi'^ y .-V'--' ^Pif^/Mm.
'TiXe tuomme.terveiset teidän kirkkokuntanne
kaikille iimMsUlekaikUta
kristityiltä -Yhdysvallolasa; Me tol-vomme
tnellläi^tulevantolettiaan ystä-
ViUiset Ja mielenkiintoiset.keskuste^
lut." '> ^ , '
MetropolUtta Nikolai johti sitten
vieraat ImtellUnsa; Jossa beiUet^
Uin lounas Joka l ^ t a kavlaajcäfjl
Äuitä herlckuja sekä 'hi«iojä'^inei&|
Ja' mahdolllshnman lähelle perää, sillä
iun* vajaata ;Vuorokautta myöhemmin
saavutaan Helsinkiin Seutulan lentor;
kentälle jää Helsinki koneesta katsot-r
tuha oikealle ja ' silloin • on mukava
katsella öistä Helsinkiä koneen i k kunasta,
kun tasokaan ei ole. tiellä.
Kaikkihan eivät tietenkään völ sljolt^
tua koneen oikealle puolelle, vaan Joi-;
denkhi on istuttava:' vasemmallakin
puoleUa — ^ sillehän ei tietenkään
mahda mitään. . '
.Suuri - CD-6B Globetrotterlmme
nousi keveästi ilmaan Idlewildin kentältä,
tasan k'o 5. Aurinko teki laskuaan
takanamme lännessä,: kuni suun-,
tasimme keulamme kohti Atlanttia,
itää ja Eurooppaa.;•:•;Lensimme siis
poispäin, auringosta Ja ikäänkuin: par
irvimme sitä. Tuossa tuokiossa olir
ktii jo aivan 'pilkkopimeää Ja; koneer
seeh sytytettiin valot. Ja sitten, kun
koiie oli-dopuUisestl matkakorkeudes-saan
ja kaikki nousuun liittyvät: teknilliset'
seikat oUvat, ohi, kuului mik-:
{t>i'önista; miellyttävä, rauhallinen
öiliesäänl joka eslttäytytl koneen kap-teJeiilkslJ:
Lyhyesti kaptijenlmme, toir
vott'nmeldät kalkki tervetulleiksi "ko^!
ne&een '• ilmoitti meille, lentokorkeus-teiame,:
joka oli sivumennen sanoen
11,000'jalkaa, selosti minkälaista säätä
meillär oli edessämme Ja toivotti lopuksi
meille kalk'i:le hauskaa matkaa
Ja lisäsi vielä, että. suunnilleen puolen
tunnin kuluttua saisimme pälväl-
Vieressäni, istui muuan sveitsiläinen
tiedemies,: joka oli Juuri palaamassa
laajalta luentomatkalta Yhdysvalloista
Ja Canadasta, ja hänen kanssaan
siinä.' sitten pohdittiin syntyjä syviä
aina siihen saakka, kunnes oli älka
ottaa pienet noldcaunet. Istuimen selkänoja
keikautettiin taaksepähi, ystävällinen
: lentoemäntä toi meille
huovat Ja tyynyt Ja niin oltiin pian
unen: mailla. Neljä suurta moottoria
kehräsi meidät kaikk} pienessä hetkessä
nukkumatin seuraan tasaisella
Ja turvallisentuntuisella, vaimealla
jyrinällään.
Lentp:New Yorkista ilman välilaskua
Ganderissa, Newfoundlandlssa,
suoraan Skotlantiin kestää: tasan 12
tuntia; Joten saavuimme siis Jo klo S
aikaan seuraavana'aamuna Pre8twic-:
kin IttJtoljentälle. Tosin kaikki olivat
heränneet ylös jo siinä 3 — 4
maissa, koska aurinko paistoi täydellä
terällä^-Tuskinpa mikään onkaan sen
kauniimpaa kuin auringonnousu p i i ;
vien yläpuolella miltei
korkeudessa. Siinä aamutuhniln kävimme,
ajelemassa leukaperämme s i leiksi
;• Ja nautimme aamiaista — munia
Ja kinkkua Ja vahvaa, kuumaa
kahvia sekä hedehnämehua, Ja kun
tästä. #olI; selvitty, niin komennettiin
"Vannuusvyöt päälle! Tupakointi
klelletly! Kone laskeutuu»" Ja hetken
perästä', tärähtivät koneen laskeutumistelineet;
lievästi Prestwickin lento-kentlbii:?
asfalttiseen kiltorataan.;^ A ^
lantti oli ylitetty — dlhnme Euroopassa,
Saa^alehdei väUttävä tietoja;
maailman tapahtumisia.
SaadaltBCTiäe luotettavat tiedot,
tilatkaa V A P A U S .
Valheosouslniiiiiat
luhoayat inef»-
lyblaisfen uiäon
Taeom». — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-20-05
