1956-03-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ä^^^snasHisk. 20 p- — Tuesday, Älarch 20, J95G Tdepiioo»; Sai. 4>mc« O0. 4-43M; Editortal 0«3ee o a ICanseer Mäare»i Box «ft, fi^idt«ry« Cnteria, Traixlatlon free af etuirge. TXLASSSHBSBHATi Bw>nie«8»; • Ivk. 9i0 « kk, 4.7» jMoraali^ti kallis opetus ' ''«tViiine ^'awjla,iuli CoA^ outistjcto, että ConsumerV os^^slljik; puylul^ssä seitsemän muun iimmitisHäisen liikkeen kanssa ^anut Sievoisen r~saium rangaistukseksi irustiutumi^vastaisen lain lil^oniisestar 'Se^^antot' luonnollisesti pahan kolauksen kaikille niille ; jolaai,'6mkli$un käfityskannän, että osuusliikkeiden tar-kditukseniPjbn^^ mUikiskonpn asemesta, palvella roahdollisknmari al-fl^^ lä^^xi^sUmhvli5i\\a, Jäseniään ja kannattajiaan. Me voimme hyvin kulilla'sen'p.*tt>4uyksen'Ja häpeäJitunteen mitä Ico. osuusliikkeen 'f«o^iat, Jäsenet ja~1{aiin3^ tämän tapaulcsen johdosta tuntevat. ; ^ Me oletamme/että "Consumeri^t". saama-^fcka ei tee rahallisesti "kesää eikä tatvea",sille liikkeelle—sillä hiilen estäjäthän ovaf^sen maksa- ^' nr^^kdsfca tätä lakivastaista tofmintaa ön ylläpidetty aina yuodesta ^. 19^1 alkaen, "kutien nyt tuomittujen timminsiläisten liikkeiden kerro-taaa- oikeudessa vastaansanodiiatta tunnustaneen. Tolft^nää «nillään väliä" tunnelmaa sekä ajatusta, että ospusl^keet ^xsab sittenkin samanlaisia enimmäisvolttojcn tavoittelijoita kuin yksi- . tyisIiiUceetkit}; ja että osuustominta-aate onkin pötyä. *~ \ / ^^nlä^^n^1cuij^l(ja vakjtva V O^uustoiminta-aalt^essa ei ole nataan vikaa! Vika On siinä, että vissit yksilöt ovat lUopuheet osuus- , ' tjtmlD^aa^ kaiken ^huomionsa ja voimansa ns.^, .'^Jyviön pikepc^äatt^d^n'! totcuftamise^iC . ^ \ ' % > kaikilla dswustoirointaihroi^illä }i varsin *'Consumerin"'jäsenillä i o| Jiyt syytä pysähtyä tutkimaan tätä asiaa, Alkoon kukaan vetäkö a^jt^emaOä^seUaista •Johtopäätöstä; ettei osuustoiminnasta ole hyö- - - - ^ttitist sanbttakopin niiU^T; jotka ovat vastuussa tästä osuustoiminnan tiimen ja maineen mustaamisc^ta/että jo on aika ottaa lusik- ^ l l k a a m i m p a a n ^ t e c l J . ' ;; t "!Xfu^tda tulee^ että minkään osuustoimintaperiaatteita arvosta- \'.viu)-Osuusliikkeen johto ci ^salaliiitoudu" yksityislitkkeid^n kanssa, nyt on tapahtunut;''Tällainen'slcandaaii — miksikään muuksi efiitä voida'osuustöimintaAmen 'keskuudessa-sanoa — tuli mahdolli-j^- sJ^i,vam vissiii ohjelman/tai oliceammin ohjelmattomuuden perus-tjjelJa, '*Consumerin!'-j^to on tietoisesti ja tarkoituksellisesti ve^it-1 ^^^tiln^t^fsaustöhnintaperiäatteita yleensä. Se on hyjännyt kaikki ne y " 3litei$töfrointatarjöukset/njitä on sijj^ esitetty esimerkiksi IVorkers-' J <4luu$Ilikkeen'toim:;sta.. ^Se oh «menetellyt näin ns. "puhtaan osuus-i t2|ifflinnaIt'^ ja jopa^ "puötMeettomuufdonktn^^ nimissä — ikäänkuin ^f|>uh"das'* osuustoiminlif^ ^a, siippeasfa 'puoluepolitiikasta erillään py- ? ^ spieiy tnita vastaian emope nyt halua puhua — oikeuttaisi osuus- ,j tiiminta-aatteiden hylkäämisen ja hylkimisen. Osuusliikkeiden jäse- i ;jittllä ja^jiannattajitla on taysisyy ja oikeus odottaa liikkeeltään ehdo- l ^jofa TUOfcU-EELLISU^UTT.^V omien etujensa hyviksi!ja suurphä-y <^än riistoa vastaani '^"> -' - - . aieidän-l^jhterpm^ # J^ t r i f f i ^ vu^jisina-^lftllyt- tbisinääii-kii- | \/i|iastikin Isiitä, mlliiö selfainö» "puolueettomuus'' ja ''puhdas-liike-1 |]|pnaatey j^taa.-CDhsumjeriri'nyt saama sakkotuomio todistaa mie- Iestämme kaiken' sen, oMitä moisen '*puoluccttomuuden^C.yastustajat €vat aina sanoneet. .Mutta kysymys et ole loppujen 'lopuksikaan tä kuka on ollut oikeassa jä kuka väärässä. Kysymys ei ole edes itäkään, että nyt pitäisi yaiivkatsoa t^lUstaä jaJhmetellU^ ^. ^. Mitä tarvitaan on .se, ii'ttämuut<staan suimtaa; vcljeilystä ja v alavehkeilystä'* pääomäpiirien kanssa'tulee vain pelkkää tappiota '^i^]iäpeätä;OSMu$toim!nU^ Päättävästä toiminnahta^kuluttaJE^ -^estöri hyväk^ ja S^htcjstolminnasta muiden parfcallisteri/osuusliik-xidenviaima saadaan^ sen sijaan i^t^^ Isenille ja kannattajille.;'Tämä on.se jakaja, minkä yli on^astiittava, mielitään, tiiyttaa osuustoimintaväen -tarjjcct ja "toivomultset. - ä on ihmiselämä '^etelässä" I Kuten lehtemme uijtispsaftolla.vtikon lopulla kerrottiin, Yhdys- T^ltain eteläosassa, tarkemmia sanoen Sumnerissa, ^liss., vapautct-t| tn< vaikka sitten tiistaiii|[ jälleen, kaikesta'edesvastuusta .Valkoihoi-ifien «nieSj^Elraer Otis Kimbcll-nimeltään» joka ampui haulikolla kuo-l& aksi '33-<VuotIaan neekerin Clinton Mcltonin. ,0ike»i5kuulustclussa..kuultiin Kimbellin "todistavan" ja puolus- , 4ivan murhaansa sillä, ^«ä Clinton Melton oli "kironnut väittelyn ]|bleydessä*', kuten AP:n,uutistiedossa kerrottiin! Ja kun valko-i| oi5en miehen omistaman autohuoltoaseman anustaihoincn työläinen lakaisi *'kirota"'niin, että valkoihoinen asukas sattui sen kuulemaan, Äin silloin otU Kimbell haulikkonsa jä ampui kolmj kertaa uhriaanI 3 Yhtä kuvaava, tai ^paremminkin ällöttävä, oli se "oikeuskuulus-, ftlu", «nissä Kimbellin murhasyytös käsiteltiin. Vaikka hän oli am- #iOut kuoliaaksi neekerityöläisen. Lii ehkä paremminkin juuri sen <$ioksi, valamiehistö oli -Ivokonaisuudessaan muodostettu valkoihoi- YhdySvaltain etelässä ei ilmeisestikään jätetä mitään "sattu-i^ ap'' nraraan.:; MiUoin Aahansa jokin^^^^^v^ peto joutuu syy- ^tyksi neekerin murhasta, silloin huolehditaan etukäteen siitä, että aaadaan valkoihoiselle syytetylle myötämielinen, eli kokonaan valko-Äoisista muodostettu valamiehistö. Xiinpä Efmer Oti? Kimbell votkin - 'löikeuskuulustelun*' päätyttyä kerskua siitä, ettei hänellä ollut mitään ^ l o n aihetta. AP:n uulistiedon mukaan hän sanoi heti kun murha- ' 4^ytös häntä vastaan oli peruutettu: '"En ollut varma, että oikeutta ^ jj^taan, «nutta miOun olisi pitänyt se^ietää.'^ * Todellakin.; ^'Oikeuiicsta** voidaan puhua tässäkm tapauksessa, iillä kysymys on -valkoihoisten "oikeudesta"' tehdä mitä tahtovat nee- Ifcrityöläisille! \ t; ? h? Uutistledoissa kerrotaan, että neekerin murhasta nyt \'apautettu imbell on4.'W-.*Milinin ystä%'ä ja kuten muisteltanee MUam va-tettiin viime Syyskuussa l4-\Tiotiaan neekeripojan, E. Tillin mijr- Halpaa.on todella ihmishenki Yhdys\'aUain etelävaltioissa! Säa- Iga vain näKdä kuinka sydäntäsärkeviä puheita tämän jälkeen pitä-l ^ t eräät yhdy5\'aJtalaiset politiikon ihmisoikeuksista ja henkilöllisestä turvallisuudesta —jossakin muualla? B^dtsi valittanut'Yhdysvaltain ilmapallojen suhteen ^ « i j ^ ^ on ett^nyt' virallisen protestin Was2i- SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ S O I N I N K I R J A S O T A S E I K K A I L UA " P A A S I K I V E N L I N J A A " V A S T A AN Ann» Leskinen, L o n g X^akeUa, ^yU iM. peri&nt&lnz. maz^uua 2i vai Ti vuotta.^ YhdjTmne aukulalsten jz tuttavaln onnentoivotuksiin. ^jsekä N o r j a n (hallitukselle ^ i i j i ^ d o ^ : k u n . R u o t s i n alueelle on JOmaahtunät • '^s^mida. | IJtoapalioja joissa Oli ^jfeknillisia laitteita-"- , v^euVoStdrntönifi^oltk l & i t ^ f sa- .jnijmtafnett p r o t e s t i tässä Jaäimoln -ja iqy&beinmin, tiedotettiip. ett$.ilma-p a l l o j e n lähettämisestä on luovuttu. W a s h l n s t o n i n lausunnossa myös väit e t t i i n : että i:mapal]ols£a e i o l l u t m u l ^ t a l a i U e i t a k u i n sellaisia Joita käytetään ilmastotledustelulahr"^»' R u o t s i n ulkoministerist^^^slä,,sanott i i n , että ilmapaUoJa h a v a i t t U n R u o t . s i n läiuueteläisessä osassa.helmikuu!^ Ia, J a että yksi s e l l a i n e n o l i löytynyt maasta T o k h o l m a n läbettyvUtä. YLEISÖN KIRJE OIKEUS VOITTAA LOPIJLTA Lieneekö J o l n m k i n T l n u r ^^ malaisten «anomaleUtikirJoltuksiin t u l l u t uusi suunta, t a i ' mistä «e v i o h - t u u . että k i r j o i t t a j a t vaileenevat y l e l - Eölle mielenldlntolsesta'- asiasta — : I v a i k k a enneii ovat kaikkensa tehneet mu«tatak«en kanssaihmisiään? Ovat voineet oppia? E n n e n Cochranessa pidettyä "«up reme Court (Onty istuntoa, käänt y i T i m m i n s i n kauppalan, valtuuston puoJeen Albert " C h a l l f p u x J a pyysi apua koska t o i s e t k o l i ^ u p p i a a t i t ä n - tä pafno3:tava^. V a ' t u u s t o Jätti asian jäädenodottamaän oikeuden päätöstä; koska «iketufen istuhtoaika ~ o l i l ä hellä. Eräs valtuuston' Jäsen kyllä h u o m a u t t i : ; eimne voi n i l A , ^ ^ j u t t u a pöyhiä, - ^' C c c h r a n e n Sopreme C o u r t i n s a a - n » n ; tiedon m u k a a t i : oUvatV T i m n i b i - s i n vissit l i l k e m i e i i e t perustaneet y h tymän. Jonka tarkoituksena oU pitää h b i t o j a ylhäällä, ' (Osuusliikkeiden tarkoitus o n pitää h i n t o j a a l h a a l l a ). Oikeuden alkukuulustelussa -.tunnustl^ V8t syytetyt 'dealerit*' syyllisyytensä Ja heille määrättiin henkilökohtaiset takuut Ja ^'Jury" antaa asiasta l a u suntonsa. Tuomio langetetaan myöhemmin; Oikeudessa 7on'todettu käy^ tetyn Jo k a t i a n a i k a a sitä hintojen ylhäällä pitämlehommaa. Tämä asia ei ole uusi, sillä Jo k a u a n s i t t e n nä|m. me p a i k a l l i s e s t a lehdestä a s i a n ; Jätettä h a l l i t u k s e n mies tuticii. sitä. ^ N y t on syytös käsiteltävänä) Cochranen Supreme Coturtin I s t t m n o ^ . ' ;' : Minua^^^rh t a a tämä asiä s i l i s i - k u n toivon Ja näen, että tässäkin' asiassa 'saactaan l o p u l t a oikeutta. ' ' ' / , — A s i a a n « i n n o s t u n u t . j8jkji»iiin belmfko)» IX fdlfCtaft VifamJ&ob» ov» eräät <ms-laUei koHaDfaioct volmakkjiMti U^tnneei nUiUrtstlsen fctoJslU-mcdeo Jolliaf'wni»ta. KfrlamairJ^ kinoilla on ilmaantonst kiijoja, jatka kcvaavat taistelol» Karja* fan kaonaksella. Jonkin. rfcabdeO; aodan aikaisen ' Iiävfitä^Ienf£« > iSuomeIts v u o k r a a m a s t a an f^n^ lalvastctukikohdasta. ^toinin' k i r j a s i * s ä p k k l n IjyökkäiJyjä Juuri P a a s i k i - ' >e» vaftaan. : Svas^OBas Suomen vuuden "Pa^sl- * kivaf^ian" ntoudlä t u n n e t u n r a U ' ; hanUih^oisen u l k o p o l i t i i k a n toteutta-l mlseisa^ V esittää; ^nykyipen presidentti ^ K e k k o n e n . 7 . S o i n i hyökkää törkeäs. i u oqröi fCelckoista vastaan, j Y . r S o i n i n - k i r j f a n t t a r k o i t u k s e n a on . „ ^ M s . . , sotarikollisten '..»ytln: Ja ' T Jän" niaistelmat, UUerjn kemnsf i | piAtaak^rtpe^etninen; S i i x ^ ^ ^ k ^ ^ ^ ^ Ilen Ja eräiden snomaialsten to*, { sessa kii^^ian pn tärkkaaxC k o o t ^ R y - UrtkoHisUn muistelmia. , j tin.jA^EI^naotin- sekä heidän asian- Mafmtmilaisen k l r j a l i l s o i i d ^ ^ ^ i ^ ^ ^ f ^ l ^ ^ ^ ^ j j ' ] ^ ^ ' ^ ^: Mitä muut sanovat KANNATETAAN fJ^MFIM^ISTI ' ? . , Y h d y s v a l l o i s s a o n esitetty l a l n - laatiJakunnlUe lakiehdotukset, Joissa ^ieUatään v a l U o i d e n : a l u e i l l a , oluen l ^ n t l sellaisUtä yhtiöittä, Joiden osakkeista enemmän; k u i n SS prosent^ tla on ulkomaalaisfen käsissä . . . Canadassa 'on lninsa'asti sellaisia yhtiöitä Ja teollisuuslaitoksia ,Joissa yhdysvaltalaiset <miistavat enemmän k u i n SSpros. osakkeista, j a eikö olisi h y v i n kaunista Ja sopivaa vieraanvaraisuutta, että mekin täällä C a n a dassa, vastavuoroisuuden':,ijeriaati^ta noudattaen . . . \^ ' N y t k u n Y h d y s v a l l o i s s a ^on annettu hyvä eslmefkki naa!purikohtelusta, n i i n meillähän olisi h y v i n 6opi\fa a i ka kiiyttää sitä hyväksemme p a l j o n p a remmalla p o h j a l l a ; J a s a m a l l a leikata ylidysvaltalaisten : i p ^^ J a l n k y n s i ä : v ä h ä n lyhemmiksi, k un ne rohmuilevat rikkauksiemme ja kansamme < nylkemisessä. —- K i v i p e - rän Pekka, V a p a a Sana, Toronto. Jonkosto mainostetaan e r i t j i s^ Yfjö Soinin fclfjaä. Jolla on i^>ä*i||! sevä nimi '^Knin netari lifl!llv^l^|i: kealla". Teo» käsittelee, kolea .sen; alaotsikosta käy Ilmi, !^t^s«yyll|J|v i^saslan vaiheista'*. TäJsIä kirjasta o » otetta Jo fcal»! painosta^; Joisia toinen aivan hiljattain. \ \ . Kirjan'tekijä esiintyy n y k y l ^^ - ahkerasti' Snomen iaantDjpasleb^J/ disidn jfaisttHtta. S i r a m e o i ^ >' mainittakoon, että Solniii U r t d p" AToiiaisI^' piltemmlnkin nindttää,^ fccten Soomen demokraattinen ' leltdbtö on maininnat/"kidlefctii-visebsi iyöksr; sen klrJoKtuni- •een ov»t epäflemättä osaltlsta-neet eriät tiettyä poUlttista stton-taosta ednstavat faantnmaksel-lisct lakimiehet j a pbUitikot. v .goininicirjaa: mainostetaan, vofi».;- makkaasti, ja eräät olkelstoIeb> det suosittelevat sitä erityisetu nnorisoile. Mikä on tällaisen k i r - Jan todelltaien tarltoilus? Siitä el voida olla eri mieltä: kirja on Idrjoltetta avoimesti pooldsfeie-maaa sotarikollisia Ja samalla «eni-tekijät pyrkivät' mustaamaan Soomen entisen presidentin Paa-.. sikiven linjaa. •Aikdmmer merkittävä valtlbmies, h e r r a JPaasikivi on'tehnyt p a l j o n p o i s taakseen sen seikkailumaiseii ulkop o l i t i i k a n raskaat seuraamukset/i j o ta i m t l e r l n kanssa yhteistyössä olleet M a n n e r t i e l m i n J a T a n n e r i n : t a p a i s et p o l i i t l k o ajoivat: Näiden vuosien^ a i k a n a - ' S u o m i on muuttunut •rauhattomuuden j a epävaumuudenpesäk-keestä r a u h a n tyyssijaksi; S e n s iä teet k a i k k i i n n a a p u r i m a i h i n rakentuvat käytännöllisen yhteishyödyn; j a keskinäisen hyödyn vankalle p o b j a l l e . H u h t i k u u s s a :-194$ solmittu sopimus ystävyydestä, ySiteisoiminnasa Ja k e s: kinaisesta avunannosta o l i vankkana » e n valtuuskuntaa j o h t a n u t P a a s i k i - V:F l a u s u i s i l l o i n : " O l e n p a h o i l l a n i , e t t ä mixatn töjiyj ilmoittaa valtuuk-filemme devan ? vähäpätöiset. M u t ta v o i n v a k u u t t a a , että välitystehtävässämme te, Injulstte Suomen känsän : tarinold^ästi Icfrjmi-'.tekijä p y r k i i ilfiöiustelanJa^-T&imeria,*^ 1 i Suomea 'iäantumu^piirit saläiässa, suunnitelmissaan ;^ antavat^ e^^ aseman: Y . S o i n i toistaa k a i k k i ' t ä - I män' : s o t a r i k o l l i s en :asi^iiaj3jien''val<c heelUset '^puolustelut täydentäen niitä omakohtaisella T a i m e r i n ylistyksellään; J o s / u s k o i s i S o i n i a ; v t i i i n sota- . rikollinuep T a n n e r o l i s i "viaton - k a r i l l a . M u t t a • '^vbiko •-'-noin - - k a r k e a - i i i s t o r i an vääreimys saada . ketään v a k u u t t u - neeksi?.. - ' - Tannerin.- synkkä ttahmo o n riittävän h y v i n ' k a i k k i e n : muistissa; T a n nerin, joka < yhdessä M a n n e k i e i m i n, l^tln,vKivimäen: J a R a n g e l l i n icaossa Ei Kiinaan suhtautumista Yhdysvaltain liueliksi, sanoo Maclieahs-julkaisu Toronto/— " i i o i n a on A a s i a n s u u rin valta, n i i n sotilaallisesti kuin teolllsestikin", sanotaan MacLeans-j u l k a i s u n toimituskirjoituksessa 'maa.' l i s k u u u 7 päivältä. "Se el ole yksistään sopimatonta, vaanV.vieläpä vaarallista, että maan 600—800 m i l j o o naisen kansan puhemiehenä tolinii ulkomailla, rannoista etäällä olevalla saarella, yhdysvaltalaisesta rahaista kokonaan riippuvainen^hallitsija;'? - Toimituskirjoituksessa ; v i i t a t a an s i i h e n , että Jo n i i n k i n kauan kuin kuusi vuotta s l t t e i i f C a n a d a n h a l l i t us päätti tunniistaa Pekingin, bä^^^ sen. K o r e a n ; sodan'-"feyttyminen estt tämän ' päätöksen. toimeenpanon Ja '•siitä lähtien C a n a d a oto pitänyt K i i - nan^syväjäädytyksessä^. Canadalla e i ole edustajaa Taipehssa; Formosan pääkaupungissa. Matkustaessaan Kauko-Itään C a n a d a n n i i n i s t e r i t ovat pitäneet (hyvän huoleii siitä, että e i vät ole; käyneet Pormosassa vaikka y k s i heistä o n kyllä v i e r a i l l u t p u n a i sessa K i i n a s s a ." Tunnustaen, että ystävällistfen m a i . den p o l i t i i k k a o n ' h u o m i o i t a v a sell a i s t en asioiden käsittelyn yhteydessä; toimituskirjoituksessa osoitetaan, että samanlainen väite voidaan k o h d i s t a a kalkkiha A a s i a n maihto. Jotka ovat 'vielä enemmänkin huolissaan sen johdosta, että m e emme tunnusta A a s i a n s u u r i n t a v a l t a a ." perustana ; S N T L : n ; i j a Suomen . k f 8i k e n muodostun^Ue Ityvän^naap^i^ d e n : J a ystävyyden :suthteille. Ja" sen vaikutus r a u h a n säilymiseen j a lajit,? tumlseen Pohjois-Euroopassa on o l l u t s u u r i. Neuvostollittolais-suomalaisten y^T t a v a l l i s t e n : suhteiden kehittyminen l o i mahdollisuuden s o l m i a viime vuot den syyskuun 9. p h ä tärkeä sopimus •ystävyys-, yhteisyö- j a keskinäisen avimanosoplmuksen -voimassaoloajan pidentämisestä sekä siltä, että Neuvostoliitto . e n n e n määräaikaa luopui on tgrypää s i i h e n , että Suomesta t u l i hitleriläisen ^ l i i t t o u t u m a n r i a n l d i u r t en vetäjä:'ja Jökä o n suoratialsessavvasr tuussa SuomenV k a n s a n ' S o t a v u o s i en kärsimyksistä. J u u r i hän-yllytti 1941 Qrksyllä r i s - t i r e t k e e n N e u v o s t o l i i t t o a vastaan, l a u suen, eitä .tällainen t u r m i o l l i n e n järjestelmä o n välttämättä 'hävitettävä- J u u r i .: hän. hieman myöhemmbi puhuessaan Wienissä, lausui -hltlerir lälälle, että tällä sodalla o n sama päämääräniin meille k u i n niiUekin; j o t k a : o v a t - läheisimpiä; aseveljiämme, saksalaisille sotureille, j a ; että yhdessä S a k s a n k a n s s a tämä t a i s t e l u tullaan viemään voittoon. ' J u u r i hän'lausui .vuodenvaihteen 1941—1942 edellä, että Suomi on astunut voittoisalle, tielle ybtyessään S a k s a n 'kanssa,i l m u t t a että: hänellä on varnu'vakaumiissiitä,'että vaikka tätä ei olisUman' tapahtunut, niin Suöm^-oUsi; Joka- tapauksessa ;ollut pakko itse a l o i t t a a hyökkäys Venäjälle, ' .Vieläpä' Suomelle tra^giUisena so-tilaaUisena tappion .Ihetkenä;—'keväällä, 1944, J o l l o i n Suomen kansa v a a t i ' viipymätöntä irroittautumista sodasta, T a n n e r o l i y k s i niistä: h a r voista* ' j o t k a k a n n a t t l v a t i j o hävityn l4stelunr^ätkämiS«ai.S\/ ' ^ s V i ij 'Suomen ;;.sotasyyUlsyy käjmnin - a i k a n a vl946 isyytetty. R y t in •vaatimuksesta X l u e t t i i n - tärkeä v a s i a k i r j a ; —, mulstiinpanomerklntä niisiä neuvotteluista; j o i t a S u o m e n : edusta-. Jät kävivät Moskovassa kevääUä 1944. Yllätykseksi R y t i l l e j a T a i m e r i l l e nämä muistiinpanot entistä/ enemmän p a l j ^ t i v a t heidät,: Tällöin osoittautui Moskovan neuvottelujen a i k a n a k a y - . ,-neen i l m i i että s u o m e n edustajat t o siasiassa- olivat v a i l l a valtuuksia. Suo äänen, vankia v i r a l l i n e n S u o m i e i o l e kaan mitään sanonut . . "fi^ virallinen Suomi, jola Tan- , ner edcsti, ei lialonnot scdan lO' . pettämistä, h a m a a n allcaan. Jolloin Paasikivi oli: Soomen kansan tahdon Ja Isänmaallisen mielen mnkafftrrti- raolian telitävissä Moskovassa, Tanner kebcltti käyr r : maan sotaa «lopulliseen: voitoon" , -: saa^k!^ vaikka.bäq^itse tiesi, että V tämä sota-oli jo.mene|elty j a että : sen jatkaminen : tao mokanaan i vain notta verenvoodatosta. Hän <,jnUsti Venäjän.olevan Soomen a i - ; noa-vihollinen j a ettei. kannata rauhaa. . K a i l k i tietävät • m i t e n tapahtumat kehittyivät 'tämän jälkeen; Suomen kansan: ääntä..'jonka nimissä P a a s i k i v i ; esiintyiiMosasovassa k u u l t i i n , So-; t i päättyi J a s o t a r i k o l l i s e t s a i v a t r a n gaistuksensa. ' • H d m i k u u i j i . 2 1 ; pnä 1946 S u o m e n , o i _ keu5istuin t o t e s i : ' T a n n e r i n syylliseksi Suomen liittämiseen-sotaan fasistisen Salcsan puolelle: j a ; s o d a n pitkittämiseen J a : t u o m i t s i , ibanet vankeusrangaistukseen;- J u u r i . tämän h i s t o r i a l l i sen :tosiasian J a l u a l s i - Y . S o i n i inamor 11' k i r j a l l a a n . • \ K u t e n t u n n e t t u a v a p a u t e t t i i n T a n ner -myöhemmin; . vankeudesta saat u a a n armahduksen; Hän. i l m o i t t i tällöin sovittelevasti:: luopuvansa täysin poliittisestavtoiminnasta; V o i t i i n ajat e l l a hänen a i k o v a n noudattaa Vapaa S a n a n bänelle antamaa neuvoa, etta T a n n e r i n olisi S3rytä olla- h i l j a a k u in h i i r i ; T o s i a s i a t ' o v a t k u i t e n k i n osoittaa: neet, että T a n n e r antoi lauSuntonsa v a i n silmän i u m e e k s i . ' E I ollut k u l u nut vuottakaan hänen vankilasta v a pautumisestaan, k u n häQ'j6 a l k o i ' a k_ tiivisesti osallistua p o l i i t t i s e e n : t o i m i n t a a n asennoituen k a i k k e i n taan-t u m u k s e l l l s i m m l n , : tekisi mieli sanoa revanshihenldsimmin : Tannerm:: k a n n a t t a j a t ' j a p o l i i t t i s et ystävät ovat auttaneet häntä" p a l a a maan', parlamentaariseen t o i m i n t a a n, vieläpä pääseimään sosialldemokraat. t i s e n s: eduskuntaryhmän : p u h e e n j o h - t a j a k s r . - J a t k a e n ' N e u v o s t o l i i t o l l e jyr-r k a s t i : vihamielistä: esiintymistään T a n n e r kosiskelee kallein t a v o i n Y h - - dysvaltojen suosiota: j u l i s t a m a l l a ; e t tä: U S A tulee": j o h t a m a a n tule v a i s u u den, ifaaailmaa. V . Suomen,-taantumuspiirit ovat h u o l i s s a a n siitä m i t e n he voisivat auttaa T a n n e r i a hänen.-tahraantuneen: m a i neensa puhdistamisessa. J u u r i tätä silmälläpitäen 1'on • n y t j u l k a i s t u S o i n i n k i r j a. K a i k k i tämä osoittaa,, että ne: t i e t y t poliittiset' p i i r i t ; jotka eivät: v o i sietää !' P a a s i k i v e n hnjaa", h a l u a i s i v a t h i n n a l l a »millä tahansa muuttaa suuntauksen takaisin Mannerheimin l i n j a l l e , " j o n k a a k t i i v i s e n a toteuttaja,: KauppaTyflTnariii jobtaja kAioltUA o p p a an neuvostojen kanssa Toronto. — Kftnsainvöisca» k a w p a . k a m a r i n C a n a d a n neuvaston iprest^ denttJ H , C . B e r k i n s b ^ v « « > o i n e U ' v c s t o n kokoukselle t k . T päivänä, et^ t ä ' p a r h a i n toive tulevaisuudesta oUr s i se, että n i i n piUtäUe k u i n mab-d o l l l s t a laajeimettaisiin ' x n a a l b n an kauppaa käsittämään täydellisesti, ei a i n o a s t a a n vapaan maailman maat, v a a n myöskin kommunistiset alueet. J o i l l a ' a s u u n i i n s u u r i Oca maaiänan ihmisistä." "Pidimmekö siitä t a i e i " , s a n o i hän. "meidän täytyy tyytyä siihen, että e i t u l e t a p a h t u m a a n mitään b e t i k o h - taistav m u u t o s t a Neovostoliitcoi • p l i r i s^ sä ole v i e n m a i d e n taloudellisessa Järjestelmässä.- R a u l i a i l s e n rinnakkaiselon yaihtor ehtona' näyttää o l e v a n yhteinen^itse-r: tUhoamiääni'Jos aijomme tehdä-rau-: h a l l l s e s t a r i n n a k k a i s e l o s t a t o d e l l i s u u. den, on välttämätöntä, että lähestyimme -kysymystä: r e a a l i s e s t i p ä ä r täm^&^ s a l l i a t o i s t e n elää n i i n k a u a n k u i n ei vtapahdu mitään i meidän valitsemamme elämäntavan häiritsemistä." SITÄ SK TkT K T T TVeOTSTm — Jtttä;<ro arvokkaui^^^^^^^ — Arvokkuus, smikanl, <m <6 tu n e l a i s ; Jonka Dmäatf^nTifnkuin t ä kysyy, että muta t a r k o i t a t tällä? • * • VIELX H A U S K E M P A A OLISI ' ~^ O n k o hauskaa ratsastaa p o l v e l l a ? ^ — Kyllä o n . isoisä, m u t t a vie hauskempaa o l i s i ; : j o^ sinä: o L s i t o k e a a a s i " " ONB.siirtää yaunujaan pois itärannikolta- ' Qttava. — V e t u r e i t a o n läbet^' itään siirtämään, pois sinne tyneitä C N R : n rautatievaunuja,' nol'^ k u l k u l a i t o i s m i i i i s t e r i , MarXer; tatessään l i b e r a a l i : G o r d o n ,T.-PurÖ" tekeinään tiedusteluun- alatauo K u l k u f a i t o s m i n i s t e r i ^ : , sanoi, h u o n o ; säätilanne - t a m m i k u u n ' Iopp~ p u o l e l l a ' ; : J a h e l m i k u u n : alkupudf< a i h e u t t i : sen^ että A t l a n t i n; a l u e e l l e kerääntj^. t a v a l l i s t a ene*. män rautatievaunuja. K U I N K A M I E L I S A I R A I TA H O I D E T A A N N L : S SA M i e l i s a i r a u s o n : t a u t i . - Jota vastaan; kamppjdlua. käydään kaikissa sa. Meidän. maassamme t a i s t e l u m i e . l i s a i r a u t t a vastaan ei ole vielä saavuttanut sitä laajuutta,' Jpta^ t a u d in j a t k u v a -lisääntyminen redellyttälsL Tutustuakseen n i i h i n - p a r a n n u s m e - neteimiinj: j o i t a o n o t e t t u käytäntöön mielisairauden parantamisessa N e u - vostohltossa;: Bostonin - yliopiston PÄÄMINISTERI FROST JAIIRUTTAA TERVEYSVAKUUTUKSEN LAATlMlSTA Lahja Vietnamin kansalle Äaifonin satamaan -: (Vietnamissa) l a s k i h i l j a t t a i n ankkurinsa kaksi h i - naajalaivaa. j o t k a NeuvostoMitto l a h j o i t t i V i e t n a mm demokraattiselle t a -' savallalle. K a u p u n g i n k u n n a l l i s h a l l i tuksen, V i e t n a m i n isänmaallisen r i n t a m a n H a i f o n i n komitean sekä p a i k a l l i s t e n joukkojärjestöjen j a t u o t a n tolaitosten edustajat tervehtivät läm-p l n ^ U neuvostoliittolaisia merimiehiä; j o t k a toivat laivat V i e t n a m i i n. •Kirj, Stewart Smitti O n t a r i o s s a ön; ryhdytty ; perustaa maan uutta sairaalakomisslota. Sitä varten on: Jo esitetty ; l a l n l a a t l j a k u nn nalle esitys . l a i k s i . iMuttapääminis* teri Frost k u i t e n k i n sanoo, että sen: perustaminen el t a k a a s a i r a a l a v a k u u tusta.- H a l l i t u s : e i antanut terveysr' komitealle: minkäänlaisia ehdotuksia^ vaan suuren määrän numeroita Ja: raportteja. i Tämä on sitä toryjen viivyttelemis* t a k t i i k k a a : Pääministeri F r o s t i n v i is mevuotinen .:aloite kuoli nyt tähän;:- v Terveysvakuutuksen aikaansaamiseksi o l i s i tehtävä seuraavaa: ;• 1. K u u d e n t a i useamman maakun-^ nan olisi hyväksyttävä lUttohaUituk«i sen, tammikuun- 26 päivänä tekemä: tarjous j a yhden mistä o n oltava O n - ; t a r i o b l t t o h a l l i t u k s e n asettamien tojen mukaisesti. —, 2. S i t t e n olisi .hyväksyttävä asiaa koskeva, l i U t o v a l t i o n l a k i. y 3. O l i s i hyväksyttävä maakunnalli-^ set l a i t asiaa koskevana. - l O n t a r i o n viivyttelemUien jarruttaa, näiden toimenpiteiden täytäntöön pa^i nemlsta. Alberta. M a n l t o b a j a Atlan^»^ t i n rannikon : m a a k i m n a t odottavat O n t a r i o n toimenpiteitä. : '«: Pääministeri Frost voisi::hyväks3^^ l i i t t o h a l l i t u k s e n :tekemän tarjouksen^ Ja n i i n ollen edistää terveysvakuu-; tuksen voimaansaattamista vhikka^ samanaikaisesti pidättäisi itsellecm; oikeuden v a a t i a suurempaa' a v u n a b^ toa: Myös hän voisi kuimnella työ^ väen pyyntöä, että suunnitelman m u kaisesti myös annettaisiin vapaa lää-fchitä. ^ : ' Verorahojen jaossa j a terveysvakuutuksen menoihin osallistumisesJSa pääministeri Frost o n asettanut 00-= t a r i o n vähän kummalliseen asemaani B a y S t r e e t i n Ulkemiehet eivät h a l i a^ maksaa osaansa veroista antaakseen apua köyhemmille maakunnille, vääc-' ka siellä j u u r i k a h m i t a a n eniten voit-- t o j a . Vaikka onkin Jatkettava v a a t i -' musta, etta liittohallituksen tulee o s a l l i s t u a ; suuremmassa määrin ter-' veysyakuutussuunnitelmasta johtu-' l a n d saisi 71 prosenttia menoistaan e l i $8.77 henkilöä Icohden, Ontario s a i s i 49 prosenttia -menoista, mutta siitä huolimatta $11.77 henkilöä k o h - *den. Tähän ei sisälly se $40 m i l j o o n a a , j o k a Ontariossa' nylcyisin käsitetään m i e l i s a i r a a l o i l i i n j a tuberkelipa-r a n t o l o i h i n . O t t a w a n kieltäytyessä osallistumast a tähän $40 m i l j o o n a n maksamiseen pääministeri Frost uhkailee; että hän tulee vaatimaan poistoja - työläisten palkkatileistä - r - k a i k k i a a n n o i n $85.5 miljoonaa.: • Tämä o l i s i a i v a n m a h d o tonta k i m huomioimmevettä O n t a r i on budjettiylijäämä oli $48 mUJoonaa. V a a t i m u s t a pitäisi a i n a k i n puolella vähentää. ' Tämän lisäksi Frost haluaisi kerätä $21 '-miljoonaa v a a t i m a l l a $10 S i säänpääsymaksua p o t i l a i l t a j a $2 p ä i vässä " v a k u u t e t u i l t a p o t i l a U t a " . Ottawa kieltäytyy: hyväksymästä sellai-^ s i a esityksiä. Ja a i v a n oikeutetusti. Työväestön tulee n y t vaatia', että s e l laiset vaätimtikset syrjäytettäisiin.: = - L a b o r Progresslve-puolue'"käy k a m p a n j a a kautta' Canadan j a e r i k o i s e s t i - k i n - Ontariossay j o t t a ^maakunnat. l o pettaisivat - v i t k a s t e l u n j a ryhtyisivät tositoimeeni -.Me . k a m i a t a m m e , että liittövaltlorftullsi-osalllstua: suuremmassa määrässä; - m u t t a olemme sitä mieltä, että- sitä ei tu'e käyttää v e rukkeena : -terveysvakuutussuminltel-man- toteuttamisen -viivyttämisdcsi ja vieläpä-kokbnäan kumoamiseksi; j o ta vaaraa i m e i d a h^nv pidettävä varsin m a l y i o l l i s e n a . : . O n t a r i o n on: kieltäy- "Syttävä. Jarrulfamasta,:: Pääministeri: Frostin:lonhjrvaksjTttäväv Ottawan t a r j o u s . Sallikaamme: uuden , s a i r a a - lakomisslon: toteuttaa suuiinitelina,: Hyväksykööni.Ottawa tarpeellisen l a kipykälän » j a jatkakaamme taistelua paremmasta ' k o h t e l u s t a samanaikaisesti kun, terveysvakuutus on todelli-- suus. päästökäs, A l b e r t Maysles,; J o k a t o i m ii pyskoCogian i--;:professorina'/; Simmons Collegessa; v i e r a i l i Neuvostoliitossa Ja t u t u s t u i M o s k o v a n lähellläsljaitsevaan kolmeen benkfsiä; t a u t e j a sairastavien s a i r a a l a a n . Hän keskusteli p o t i l a i den^ s a i r a a l a i n henkilökunxian j a psy,^ k i a t r l e n k a n s s a t j a j u l k a i s i seff. t u l o k sena viime ' v i l k o r a ' raporttinsa-: B o s t o n i n y l i o p i s t o n . " G r a d u a t e J o u r n a l '' JuIkaisusEa, Neuvostoliitossa noudatetaan- k o k o n a a n ; e r i l a i s i a menetelmiä: m i e l i s a i - : rauden parantamisessa k u m : : tässä maassa, sanotaan raportissa. Neuvostoliiton v terveysministeri • s e losti v i e r a l l f j a l l e ; että mitään t i l a s t o -: j a - m i e l i s a i r a u d e n laajuudesta e i ole kerätty.: Ministeriön yhdeydessä^ t o i - : m i v a n i i / p s y k i a t r i a n : osaston j o h t a ja i.tri.Serel»yakov selosti-minkälaisia ' m i e l i s a i r a u k s i a rsairaä^nissa j o u d u t a an käsittelemään. -Noin-neljäsosa h o i d o . k e i s t ä o n ;schizophrenian -uhreja-henkisen: taudin, johon sairastunut kieltää' todeiasuuden' tärkeiden: a l u eiden olemassaolon j a vetäytyy sisäiseen maailmaan. Meysles o l i - s u u r e s t i kiinnostunut k a l k k e e n siihen, mitä nakl sairaaloissa,: Kashchenkon- mielisairaalassa j o s s a : o l i 1,780; p o t i l a s t a ' o l i työkunt a a n : k u u l u v i e n lukumäärä 1,800, m u - kaan"uettuna yksi:- p s y k i a t r i jokaista kymmentä p o t i l a s t a kohti, - A l u e e l l i sessa: sairaalassa^ jossa o l i 600 p o t i l a s , ta, h o i d o k k i e n j a h i o i t a j a i n s u h d e - d li sama. : K o r s a k o w k l i n i k a s s a 140 pot i l a s t a o h 30 täydellä ajalla' toimivaa p s y k i a t r i a l a n lääkäriä, ja•,120 ' s a m an a l a n s a l r a a n h o i t a j a a . v : M a y s l e s ' : a r v l oi Neuvostoliitoss; o:evan .4,000; p s y k i a t - rialan lääkäriä. -Yhdysvalloissa saattaa o l l a koko maassa ; v a i n - k a k s i valtton: sairaalaa; joissa- h o i d o k k i e n j a -hoitajien: suhde o n s e l l a i n e n k u i n neuvostoliiton m i e l i s a i r a a l o i s s a . (Neuvostoliiton mielisairaalain i l mapiiristä- Maysles - a n t a a ; seuraavan k u v a n : ' - ^ UVinä: k u k i l l a Ja^kasveillatäyttyneisi tä :vastaanottohuoneista : j a - u i ko olevista kukkatarhoista"-läpi mieli s a i r a a l a n < s i s u s t a n ' h i l j a i s u u s ' : huo j n a u t u k s i n e e n i j a ; lopuksiVyfflsilöpsy k i a t r i s t e i i u n (suurin osa venälaisls lääkäreistä' o n - n a i s i a ) koko sairaal näyttää olevan s i t e n kokoonpaiitu, et tä se::tuo m u k a n a a n levon tunnet j a / i h u o m i o n k i i n n i t t a m i s t a .hoidokkei hin.^' . , May6'es sanoo Venäjän psykiatria n o u d a t t a v a n e r i k o i s i a paraimusmene telmiä, jotka ovat kokonaan vastak k a i s l a - tässä< maassa käytäntoön ote t u i l l e menetelmille,: Psykoanalyysi o k i e l l e t t y ideologisesti s i k s i k u n se " l ii allisesti korostaa sukupuolen j a v a" na o n o l l u t j a o n s o t a r i k o l l i n e n T a n ner. ' Tällaisiin vehkeUyihbi " P a a s i k i v en l i n j a n " kukistamiseksi ryhtyneet h e n kilöt ovat k u i t e n k i n itse paljastaneet Itsensä henkilöiksi. Jotka .vastustavat kan^iilVällstäyhteistyötä-Jäovat v a l m i i t hylkäämään" S u o m e n k a n s a l liset'• edut':: o m i e n ::rybm|lpsryteldensä vuoksL t o n r o o l i a ." :, liobötemia; Johon sisältyi hermotei. d e n - l e i k k a a n u n e n parantumattooueh n f i e l l s a i r a i d en aivoissa; o n tehty - l a - kivastaiseksi v i i s i vuotta s i t t e n - ; Pakk o p a i t a ;pn myös k i e r e t t y v i r a l l i s e l - H dekreetilla.: K u n : venäläislssä^^mie-lisaiitBlolssa o n niin p a l j o n lääkarel. tä n i i n mitään v a i k e u t t a ei niissä ole r a i v o t o h t a u k s i a -saavien : potilaiden hillitsemisessä. - Psykologiset syvälliset kokeilut on myös kielletty. : : N e i i v o s t o ' i l t o n psyk i a t r i t ; selostivat ;Mayslesille että Ke :eivät, ole • kä^ttaneet^^i)sykoIog;sia ko- 'keitä^kilä lähtien k i m sitä'Mkarästi a r v o s t e l t i i n : kommunistipuolueen tah o l t a V, 1936, : Mitä neuvostomaan lääkärit teker vät m i e l i s a i r a i l l e ? Maysles sanoo h e i dän luottavan' sum-esti lääkkeisim, j o t k a edistävät sairaissa . n u k k u m i s t a , joröta lääkärit uskovat o'evan suur e s t a arvosta hermostotilan tasapain o o n Osaamiselle, tämä pararmusme-netelmä perustuen I . V . P a v l o v i n h a v a i n t o i h i n . . H e :,myds käyttävät sähköä j a h y p n o t i s m i a u n e a edistämisessä, : S c h i z o p h r e n i a - m i e l i s a i r a u t t a vast a a n 'psykiatrit-käyttävät 'jOniln 'm-r suhnkv.uuneen vaivuttamlsessa, kertoo; M a y s l e s . : SJ^tä täydennetään u n i - p a r a n n u k s e l l a j a .< viimeisenä keinona käytetään sähköiskua, mutta viime- Siinäinittu :katsotaan - U i a n Julmaksi menetelmäksi j a s i i h e n rtinvaudutaan v a i n harvoissa tapauksissa. Venäläiset lääkärit uskovat myös käytännölliseen työhön mifelisalrai-den: parantamisessa.V -MaySles: sanoi k a i k i s s a ' m i e l i s a i r a a l o i s s a , joissa hän v i e r a i l i ; p o t i l a i d e n ^ o l l e e n ; työntoUHus: sa.; 'Heidän'mielensä j o h o n k i n amm a t t i i n : kiinnittäminen a-vustaa tervehtymistä Perheenjäsenten ja työtoverien s a l l i t a a n vapaasti v l e r a i ll l a p o t i l a i d e n luona, •Tietenkin löytyy-ihmisiä, j o t k a k i i - rebtivät etsimään " r a k o j a " Hfeyslesm selostulEsestav N e pitävät mabdoUise. n a — n i i n k u i n k a i k k i e n -vierailujen yhteydessä — sitä että Mayslesil'e näytettiin i : " v a i n - sitä, j o t a h a l u t t i in näyttää." Mutta ' yhdysvaltalaisen u u t i s t o i m i s t o n - ' tiedealan?: t o i m i t t a ja ( J a t k u u 3. sivuHa) PÄIVÄN PÄKiNÄ Missä fienee pääoinan;;vdvoltisuus oona; aisuu -Eilen: i l l a l l a - - odotellessani • bussia päästäkseni r a k k a a n . a v i o s i i p p a n i . l u o , silmäilin: asemalla< odotellessani k a u p a t t a v a n a olevia j u l k a i s u j a j a let^ tiä: NUtä o l i kyllä Jos minkä värisiä j a : mallisia^ > m u t t a silmääni kultenr k i n t a r t t u i y k s i , j o t a e n o l l u t vähään a i k a a n tavannut. N i i n . s i e l l ä , o l i tuo suurpääoman pää-äänenkannattaja, F i n a n c i a l Post, Eikä se oikein työpilehen lehdeksi sopisikaan, sillä: j o u d u i n siitä m a k s a m a a n kokonaista:; kaksikymmentä senttiä. 3 J i i n , m u t t a m i n u n h a n ^ j p i t i k i i y p u - bua^ siitä, m i s t ä ' siinä- k i r j o i t e t t l i a. L u o n n o l l i s e s t i k i n . e n s & s i v tounituskir-j o i t u s ; siltiäbätf lehden kanta aina ilmaistaan. Otsikolla'.^^Rikkaudella on vien k u l u j e n peittämiseen, niin s l i t S käyttönsä;; j a f velvollisuutensa'': l e h ti h u o l i m a t t a on tunnustettava, riEtfli4knrJ<^ttaa:,. ' ; ^ Ottawan tarjous o n kohtalaisen khti^l '"''"'Päiväföhdlssa b i l j a t C a i n j u l k a i s t i Jb t n u l l i n e n . Sen mukaan Newfound-1 i m t i n e n t a n a d a l a i s e n finansslmielhen 70 m i l j o o n a n d o l l a r i n omaisuudesta: S e omaisuus. on- kerätty, m i e l i k u v i t u k s e l l a j a päättäväisyydellä." -; Siihenhän: a l l e k i r j o i l E a n u t : t a k e r t ui b e t L J u o l a h t i mieleeni, että-, eihän /«siinä k a i työmiehiä t a r v i t t u k a a a . k n n - l i a n v a i n .mies: omaa k y l l i n hyvän : m i e l i k u v i t u k s e n / j a : k y l l i n p a l j o n päättäväisyyttä ajaa: l a i t o k s e n s a : p e r i l l e . E d e l l e e n samassa kirjoituksessa p u h u t a a n ; miehestä: j o k a " k u e l i : ä s kettäin r j a o l i ^ t u o t t a n u t koko e l i n ikänsä r i k k a u t t a , kerännyt sitä ja säilyttänyt s e n minkä o l i saanut k e rätyksi. M u t t a on h y v i n k i n varmasti todettu,; j e t t ä l ^ y l i t t i 200 .miljoonan d o l l a r i a j a että h ä n e i jättänyt yhtään mitään ^ y l e i s i l l e byväntekeväisyyslaltoksille,: s a i r a a l o i l l e , oppilaitoksille eikä k u l t t u n - riUisine y r i t y k s i l l e - t ; . Näin edelleen täniä^; suurpääoman äänenkannattaja toistaa vain, että nämä. r a b a t ; ovat ::kerfiänt3meetJ: y l i - teen - l ä j ä än tämän vyyhden benkilön toiminnan, johdosta. Vilkaiän; lehteä vähän - pitemmälle j a n i i n h a v a i t s i n erään k i r j e e n v a i h -, t a j a n v a l i t u k s e n siitä, k u i n k a : teräksen h i n t a j a terästyöläisten palkat ovat yhteydessä ^/tmsilnss;/:^ n l m i t t i i i rr k i r j o i t t a j a n mielestä. :Bän -valittaa: :'*MahdolIiQen puute :(teräkse];--N> ix koboavat .vliinnat n y t ' j o vaiheutta-' vat ryppyjä: j o i d e n k i n o t s i i n . . . Jcs terästyöläisten onnistuu saada s u u rempia; lisäyksiä: p a l k k o i h i n s a j a m u i t a e t u i s u u k s i a . n i i n ; m a h d o l l i s e s t i ' t e räksen.- hinnat kohoavat." N y t jo ^otetaan työläinenkin :buo-mioon,^> kim tulee kysymykseen m i t e n v o i t a i s i i n lykätä syy- tuotteiden h i n t o j e n kohoamisesta j o n k u n Jboisen h a r t e i l l e . Eihän se sopisikaan ^mäille eikä; b a l m e i l l e . jos" tunnustettaisiin j o s s a s a n o t t i i n : * - .v*'Caaadälaisten yhtiöiden • jakamat voltti^osingot saavuttivat uuden'enr nätyksen ; tänä /-vuonnai - Ensimmäi-s e n * k o t o e n . to e t t i i n :• m i l t e i 8 p r o s e n t t i a • enemmän ;?tunnpennTis;:allefc>:::Vpitto-osinkoina k u i n -viime'/vuonna. ennkkko^urT^oi-den : m u k a a n $172 miljoonaa v e r r a t t u n a $160 miljoonaan v.'1955. S u u - rlxmnat.voitto-osink»jen lisäykset.ta-p a h t u i v a t öljy- j a kaivososakkeiden k o h d a l l a . " - N i i n se todellakin näyttää; olevan, abiakin F i n a n c i a l P o s t i n mukaan, että k u n . rahat j a omaisuudet on^ ker rätfy 3*iteen läjään Ja y h d e n miehen 'tai y h d e n ; p i e n e n ; j o u k o n l i n n a n alaisuuteen tai ^omaisuuddlEEi. että; s u u r i e n ; v o i t t o j en kiskominen on päätekijä tuotteiden ' h i n t o j e n k o h o a miseen. « K u i t e i i k i n , t e k i m i e l e n i ' s e u r a t a tä-^' tä. kysymystä vähän edeUeec j a n i in t a r k k a i l i n s a m a n lehden samaa, n a - ' meroa' j a vieläpä sanma-äviiaidn Ja n i i n b u o m a s l n sieltä pienen'pätkän n i i n s i t t e n siitä On: annettava maine j a k u n n i a sille o t o k s e l l e ' j o k a niitä hoivaa. M u t t a toisessa tapauksessa, kun.meidän kansamme v a a t i i Joiddn-l a l s t a osuutta - tekemästääxi työstä, n i l n s i l l o i n n o s t e t a a n h e t i kädet p y s syn- Ja s a n c t a a n . että työläisten syy se o n , - k u n h i n n a t ; kohoavat. MiKsfflhän lienee ipääoman' v d v o l K ' .suHs?'—'^Nemo. - "
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 20, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-03-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560320 |
Description
Title | 1956-03-20-02 |
OCR text |
^ä^^^snasHisk. 20 p- — Tuesday, Älarch 20, J95G
Tdepiioo»; Sai. 4>mc« O0. 4-43M;
Editortal 0«3ee o a ICanseer
Mäare»i Box «ft, fi^idt«ry« Cnteria,
Traixlatlon free af etuirge.
TXLASSSHBSBHATi
Bw>nie«8»; • Ivk. 9i0 « kk, 4.7»
jMoraali^ti kallis opetus
' ''«tViiine ^'awjla,iuli CoA^ outistjcto, että ConsumerV
os^^slljik; puylul^ssä seitsemän muun iimmitisHäisen liikkeen kanssa
^anut Sievoisen r~saium rangaistukseksi irustiutumi^vastaisen lain
lil^oniisestar 'Se^^antot' luonnollisesti pahan kolauksen kaikille niille
; jolaai,'6mkli$un käfityskannän, että osuusliikkeiden tar-kditukseniPjbn^^
mUikiskonpn asemesta, palvella roahdollisknmari al-fl^^
lä^^xi^sUmhvli5i\\a, Jäseniään ja kannattajiaan. Me voimme hyvin
kulilla'sen'p.*tt>4uyksen'Ja häpeäJitunteen mitä Ico. osuusliikkeen
'f«o^iat, Jäsenet ja~1{aiin3^ tämän tapaulcsen johdosta tuntevat.
; ^ Me oletamme/että "Consumeri^t". saama-^fcka ei tee rahallisesti "kesää
eikä tatvea",sille liikkeelle—sillä hiilen estäjäthän ovaf^sen maksa-
^' nr^^kdsfca tätä lakivastaista tofmintaa ön ylläpidetty aina yuodesta
^. 19^1 alkaen, "kutien nyt tuomittujen timminsiläisten liikkeiden kerro-taaa-
oikeudessa vastaansanodiiatta tunnustaneen.
Tolft^nää «nillään väliä" tunnelmaa sekä ajatusta, että ospusl^keet
^xsab sittenkin samanlaisia enimmäisvolttojcn tavoittelijoita kuin yksi-
. tyisIiiUceetkit}; ja että osuustominta-aate onkin pötyä. *~
\ / ^^nlä^^n^1cuij^l(ja vakjtva V O^uustoiminta-aalt^essa ei ole
nataan vikaa! Vika On siinä, että vissit yksilöt ovat lUopuheet osuus-
, ' tjtmlD^aa^ kaiken ^huomionsa ja voimansa ns.^,
.'^Jyviön pikepc^äatt^d^n'! totcuftamise^iC . ^ \ ' %
> kaikilla dswustoirointaihroi^illä }i varsin *'Consumerin"'jäsenillä
i o| Jiyt syytä pysähtyä tutkimaan tätä asiaa, Alkoon kukaan vetäkö
a^jt^emaOä^seUaista •Johtopäätöstä; ettei osuustoiminnasta ole hyö-
- - - ^ttitist sanbttakopin niiU^T; jotka ovat vastuussa tästä osuustoiminnan
tiimen ja maineen mustaamisc^ta/että jo on aika ottaa lusik-
^ l l k a a m i m p a a n ^ t e c l J . ' ;;
t "!Xfu^tda tulee^ että minkään osuustoimintaperiaatteita arvosta-
\'.viu)-Osuusliikkeen johto ci ^salaliiitoudu" yksityislitkkeid^n kanssa,
nyt on tapahtunut;''Tällainen'slcandaaii — miksikään muuksi
efiitä voida'osuustöimintaAmen 'keskuudessa-sanoa — tuli mahdolli-j^-
sJ^i,vam vissiii ohjelman/tai oliceammin ohjelmattomuuden perus-tjjelJa,
'*Consumerin!'-j^to on tietoisesti ja tarkoituksellisesti ve^it-1
^^^tiln^t^fsaustöhnintaperiäatteita yleensä. Se on hyjännyt kaikki ne y
" 3litei$töfrointatarjöukset/njitä on sijj^ esitetty esimerkiksi IVorkers-'
J <4luu$Ilikkeen'toim:;sta.. ^Se oh «menetellyt näin ns. "puhtaan osuus-i
t2|ifflinnaIt'^ ja jopa^ "puötMeettomuufdonktn^^ nimissä — ikäänkuin
^f|>uh"das'* osuustoiminlif^ ^a, siippeasfa 'puoluepolitiikasta erillään py- ?
^ spieiy tnita vastaian emope nyt halua puhua — oikeuttaisi osuus-
,j tiiminta-aatteiden hylkäämisen ja hylkimisen. Osuusliikkeiden jäse- i
;jittllä ja^jiannattajitla on taysisyy ja oikeus odottaa liikkeeltään ehdo- l
^jofa TUOfcU-EELLISU^UTT.^V omien etujensa hyviksi!ja suurphä-y
<^än riistoa vastaani '^"> -' - - .
aieidän-l^jhterpm^ # J^ t r i f f i ^ vu^jisina-^lftllyt- tbisinääii-kii- |
\/i|iastikin Isiitä, mlliiö selfainö» "puolueettomuus'' ja ''puhdas-liike-1
|]|pnaatey j^taa.-CDhsumjeriri'nyt saama sakkotuomio todistaa mie-
Iestämme kaiken' sen, oMitä moisen '*puoluccttomuuden^C.yastustajat
€vat aina sanoneet. .Mutta kysymys et ole loppujen 'lopuksikaan
tä kuka on ollut oikeassa jä kuka väärässä. Kysymys ei ole edes
itäkään, että nyt pitäisi yaiivkatsoa t^lUstaä jaJhmetellU^ ^. ^.
Mitä tarvitaan on .se, ii'ttämuut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-20-02