Vapaus, February 21, 1952

              Sivu 2 Torstaina, helmikuun 21 p. — Thursday, Feb. 21,1952
{UBEBID ItuIepetuleotLabor
Onsaa of Flnsbsb Canadtona. E S »
tobUsIied Nov. e. 1917. AutboTized
fis eeccmd class tnail by tbe Post
OfUce Oepartment, OU8wa. Pub-llsbM
tiirice Tuesdays.
Tbursdays and Saturdays Vapaus
Publishing Company L U l , at 100-102
Eim St. 8udhuiy> Ont., Canada.
Telepbones: BttsJnesa OtfI«e 4-«20«.
Editorlal Offfc« 4*4265. Manager
E, SulKi. Edltor W. Ekland. BiSaOisg
addreas Box 69, Sudfcuzy. Ontario.
Advertlsing rates upon appUcatUm.
Translation iree of cbaise.
TILAUSHINNAT:
Canadan»; 1 vlc 7J00 6 kk. 3.73
3 kk. 2 ^
Yhdysvalloissa: 1 vk. EDO 6 k& 4^0
Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
Uusia siirtolaina tulisi avustaa
Työttömyystilanteen kehittyessä siksi mitä se tänä päivänä Ca-nadassa
on, vasta Canadaan-saapuneet siirtolaiset oyat äärettömän
tukalassa asemassa. Selvää myös on, että valtiovalta on poliittisesti
Ja moraalisesti vastuussa siitä, ettänäiden uusien tulokkaiden ei tar-^
vitse kärsiä vilua ja nälkää — eikä alentua kerjäläisen asemaan.
Virallisten tflastotietojcn mukaan Canadassa oli jo viime Jcuussa,
337^000 sellaista työtöntä> jotka ovat anoneet työttömyysavustusta.
Heidän lisäkseen on tuhan^a työttömiä, jotka eivät ole työttömiksi
ilmoittautuneet siitä yksinkertaisesta syystä, ettei heillä ole mitään
malidollisuutta saada työttömyysvakuutusta. Kokonaan työttömien
lisäksi on tuhansia osa-ajalla työskenteleviä. > ^
. T ä t ä taustaa vasten on katseltava uusien siirtolaisten työttömyys­tilannetta.
Canadalaisilla työttömillä on tällä kertaa miltei mahdo­ton
saada uutta työmaata, mutta tuhannesti vaikeampaa se on maan
tieltä j a työtapoja tuntemattomille siirtolaisille. Canadalaisten työt--^
tornien jonkinlaisena tukena j a suojana on työttömyysvakuutus, jota
suurin osa työttömistä nauttii yhdessä vaatimattoman lapsiavun kans­sa;
Uudet siirtolaiset eivät saa työttömyysvakuutusta eiväredes lap-siavustusta.
. K u n sitten muistetaan, että Canadaan tuli yhdentoista
ensimmäisen kuukauden aikana viime vuonna 174,000 uutta siirto­laista,
joista monet ovat viikko- ja kuukausikaupallaerinäisissä siir-tolaiskasarmeissa
j a toiset joko sukulaistensa tai tuftaviensa turvissa,
tai aivan avuttomina vieraitten ihmisten parissa, niin. tällöin nähdään,
että uudet siirtolaiset tarvitsevat muutakin kuin kauniisti laadittuja
juhlapuheita. Jos mielitään tositarkoituksella j a tuloksia-tuottavalla
tavalla auttaa kaikkein tukalampaan ascnuaii'-^t&unelta'ihisia siir­tolaisia,
niin silloin meidän täytyy yhtya^unioniistien ja^työväenliik-keen
yleiseen vaatimukseen, että liittohallituksen -tulee varata kun­nille
kä3rttövaroja,. joilla ylläpidetään työttöminä .^levat^^^^^u siir­tolaiset
siihen asti kunnes he saavat säädyllistä työtä. Samalla ker­taa
on vaadittava, että tämäavustus, ei ole mikään armopala, vaan
valtiovallan kunniavelka niitä kohtaan, j o i ta on yllytetty tänne tule­maan
hyvien työmahdollisuuksien toivossa. Ja uusien siirtolaisten
työttömyysavustusmaksu ci saa missään tapauksessa olla sen pienem­pi
mitä nyt maksetaan työttömyysvakuutusta nauttivilla, sillä sekin
on nykyoloissa aivan riittämätön säädyllistä elämää varten.
Meidän lehtemme Vapaus ei ole koskaanrvastustanut siirtolai­suutta
sellaisenaan, vaikka se onkin tuomiimut'-s^n;Jjovapaineisen
P^c^pagandan ja värväystyön mitä esimefkiltsfj^n-iSj^JOT tehty —
sit^n antaen siirtolaisiksi lähteneille väaränilctjL,\[^^ty^ahdollisuuk-sien
ja palkkojen suhteen; irätnvastoinVapauFonik^/nnattanut suun­nitelmallista
siirtolaisuutta, sillä tämän suuren ja luonnonresursseis-ta
rikkaan; maan kamaralla on tilaa ja toimeentulomahdollisuuksia
paljon suuremmalle kansakunnalle mikä Canadaa nyt asuu ja ke­hittää.
Mutta kokonaan'eri> asia on se kun siirtolaisia tuotetaan tän-
, ne' yllälcuvatunlaisessa hengessä, tai sitten joidenkinMtehtailijain ja
urakoitsijain toimesta, joiden ainoana tavoitteena on-^>halvan työ­voiman
tuottaminen" huolimatta lainkaan siitä, onko Jo ennestään
työttömyyttä ja minkälainen asuntopula vallitsee. Tällaista on siir­tolaisten
tuottaminen ollut Siinä on tallattu kaiklci inhimilliset sei­kat,
kuten kansalliset rakennustavoitteetkin. maahan, ja seurauksena
on, että meillä on nyt tällä kertaa lähes puolimiljoonaa työtöntä, jois­ta
kaikkein tukalimmassa asemassa ovat uudet siirtolaiset, joille edes­vastuuttomat
värvärit ja työantajapiirit ovat luvanneet ^Eedenin pa­ratiisia
muistuttavat olosuhteet tässä maassa.
Merkillepantavaa myös on kun viranomaisten piireissä on vali-
; teltu, ettei työttöminä olevia siirtolaisia voida sijoittaa työmaihin sen
vuoksi kun heitä ei ole läheskään riittävästi ''seulottu" ammattitai­tonsa
perusteella. Tässä onkin epäilemättä perää. Kymmenet suo­malaiset
siirtolaiset. Jotka edustavat korkeata ammattitaitoa monilta
eri äloHta, ovat esimerkiksi Vapaudelle valittaneet, että heille kai­kille
on luvattu oman ammattinsa työtä, joilla aloilla ovat havain­neet
tien nousevan täydellisesti pystyyn. 'Näyttääkin siltäy että "seu­lomista"
suorittaneet poliisit Ja siirtolaisviranomaiset,; <?yät kiinittä-neet
päähuomion uusien siirtolaisten ajatusten ja aatteiden nuuski-miseen,
eikä mihinkään muuhun. Tällaisen .fasistiseen ajatusten
kontrolliin tähtäävän^poliittisen nuuskinnan asemesta tarvittaisiin
todella sitä, että siirtoiaisikst aikoville selitetään rehellisesti, minkä­laisia
työmahdollisuuksia heillä on, ja millä ammattialoilla ön entuu­destaan
työttömyyttä. •
Kaiken ylläesitetyn perusteella tulee unioitten ja muiden jär­jestöjen
toimesta vaatia, että liittohallitus luovuttaa kunnille käyttö­varoja
työttömien siirtolaisten avustamista varten, ja että siirtolai­suus
keskeytettäisiin toistäiseksij jot^a saadaan työ- ja asunto-olot
. kuntoon.'.' ->..;^\.
muut sanovat
"CA.VAOA.V glTEET'
"Canadalalsen kenraalikuvenu^-
riksi nimittäminen on vielä JoiesakUi
'sanomalehdijssä an'<»teltavana sitei­den
rikkomisena Suurbritanniäan.
Uutta'Canada ei ole lainkaan 'si-doUu*
Britanniaan. 'Se on^ . kuten
Britanniakin,, J i ^ n suuressa vapaa-tötoisessa
-{yhtiössä, joka tunnetaan
Kansojen Brittiläiseni Yhteisönä. \
ionk^J '^^a.yix&li- kaikille yhteisenä,
symbooUna on^.kuhi^k^-^^ Toronta
Daily siax.
KJrjeenvaihtajUIe
Toimltukseasa lapatitanefden
konunelltisten, sairatui- Ja tuatku.H.
(osfapausten vuo&si Jäi tiistaisesta
Vapaudesta pois useita kansankir­jeitä,
Jotka Julkaistaan vähän
myötiästyneenä tänään. Toimitus
toivoo, ettei tämä. valitHtava kom­mellus
oie ailieuttannt asianomai­sille
sunrfanpla vaikeuksia Ja lupaa
tehdä Icaiken voitavansa, ettei nain
' tapahtuisi toista kertaa.— Toim.
Niin hellä ja huolta piiävä
Tätä kirjoittaessa (tiistaina) saapui se ilahduttava lieto. Jotta
Korean välirauhaneuvottcluissa on päästy yksimielisyytiJEen, että kol­menkymmenen
päivän kuluessa siitä kun välirauhasopiraus astuu voi­maan,
järjestetään korkean portaan konferenssi keskustelemaan ja
päättämään poliittisista asioista.
Asia ei kuitenkaan ole vielä aivan seh'ä, sillä erimielisyyttä i l ­menee
kahdessa asiassa sotavankien palauttiamis- ja välirauhaehto-jen
toteuttamkta valvovan valtuuskuntkysymyksessä.
Tässä yhteydessä meitä kiinnostaa vain kysymys sotavankien
vapauttamisesta, sillä se on tavallaan kuvaava seikka siitä, mitä to­della
on menossa. -Korealaisten ja kiinalaisten vapaaehtoisten toi­mesta
on ehdotettu, että kotiutettaisiin kaikki sotavangit. Yhdys­valtalaiset
kenraalit puolestaan selittävät, että sotavankien kotiutta­minen
tapahtuisi \'apaaehtoisuuden perusteella. Jos pysähdytään
tutkimaan näitä ehdotuksia, niin ensinmainitussa tapauksessa tehtäi­siin
sellainen leikkaus, että se lopettaisi kerralla " r i i d a t " sotavankien
palauttamisesta. Yhdysvaltalaisten ehdotus taas jättäisi loppumat­tomia
mahdollisuuksia painostukseen sotavankien suhteen ja. kinas­teluun
asianomaisten maiden välillä. Selvästikin, jos p>Tkimyksenä
on rauha ja sopu, kuten yhdysvaltalaisetkin neuvottelijat \'äittävät,
korealaisten ehdotus on tuhat. kertaa^.parempi menettel>'muoto.
Mutta jos otetaan huomioon yhdysvaltalaisten eräitä argument­teja
"vapaaehtoisen" vankien vaihdon suhteen, niin silloin muodostuu
kerrassaan hirteishuumorinen tilanne. Jotkut yhdysvaltalaiset " i h -
misystä>^t" selittävät silmiään räpäyttämättä, että he halua\-at "suo­j
e l l a " sellaisia kiinalaisia, jotka kotiutettuina joutukivat ehkä telo­tettaviksi.
Olettakaamme nyt, argumentin vuoksi, että ^äin tulisi
tapahtumaan Joissakin yksOötapauksissa. Mutta mitä sanotaan sel­laisista
kiinalaisten hengen Ja hyvinvoinnin "puolustajista", Jotka tä­män
tuosta uhkaavat atomipommeillaan Ja Icntovoimilt^an hävittää
Lakiesitys sotapro-lagandaa
vastaan
lyljätty Suomessa
Ilekinkl. — Perjantaina Vc. 15 pna
oli eduskunnassa sosialidemokraatti­sen
Ja porvarillisen enemmistön yhtei­nen
mielenosoitus rauhanpolitiikkaa
vastaan kun eduskunnan mainittu e-nemmistd
hylkäsi '131 äänellä kansan­demokraattien
40 ääntä vastaan kan­sandemokraattisen
ryhmän esittä­män
lakialoitteen rauhan turvaami­sesta
siten, että sotapropagandan har­joittaminen
olisi kiellettävä.
Keskustelussa osoitti edustaja iRfb-mä
perusteellisesti kansainväliseen
oikcudentulkintaan pohjautuen sota­propagandan
kieltämisen, välttämät­tömyyden
rauhanpolitiikan " jjcruse-dellytyksenä.^
Hän sanoi mm.:
Ehdotus rauhanlain säätämisessä
lähtee ymmärrettävästi kahdesta pää­periaatteesta:
ensiksikin siitä, etta
sodan aloittaminen j a valmistelu j u ­listetaan
rikokseksi, j a toiseksi siita,
että kansainvälisen oikeuden kohteek­si
otetaan valtioiden ohella myöskin
yksilöt, joiden toiminnasta valtion
toiminta muodostuu. Tä.-na sisal.aa
seh luonnollisen ja oikean ajatuksen,
ettii yksilöt,'llimlsct, ovat vastuuna­laiset
' kansainvälisten kysymysten,
niiden jotllkossa etenkin sodan ja rau­han
kysymysten, ratkaisemisesta.
O n s y y t a todeta, että niin kansain­välinen
oikeus kuin myöskin Suomen
oikeus ovat nämä molemmat pääpe­riaatteet
Jo tunnustaneet. ' Kansain­välinen
oikeus tunnusti numa periaat­teet
mm. Nurnbergln sotarikostuo.Tiio-istuimen
perussäännön 6 artiklan a)
kohdassa, joka sanoo: "Seuraavat teot
tai jokin, niistä ovat rikoksia, jotka
kuuluvat tuomioistuimen toimivaltaan
ja joista vaaditaan henkilökohtaisesti
vastuuseen: rikos rauhaa vastaan, n i ­mittäin
hyökkäyssodan tai kansainvä­listen
si voumusten, sopimusten tai va­kuutusten
vastainen sodan suunnit­telu,
valmistelu, aloittaminen tai käy­minen
taikka osallistuminen yhteiseen
suunnitelmaan eli salaliittoon tehdäk
seen jotakin edellämainituis.a.''
Kirj.Akat. L. N. Ivanov
Koko neuvo.^tokanhan tahdon mu-kai^^
esti Neuvostohiton -valtuuskunta
tai<«€lee Y K : n Yleiskokoulciessa uu­pumatta
niiden e-stelden poistamiÄen
puolesta, Jot^a haittaavat rauhan ja
kansainvälLsen yhteistoiminnan l u ­jittamista.
Johtavana periaatteena Neuvosto­l
i i t on ehdotuksissa uuden maailman­sodan
uhan poistamisesta sekä rau­han
j a ikansojen ystävyyden lujuta-misosta.
Jotka Neuvostoliiton val­tuuskunnan
Johtaja A. J . VtshuLski
£.-.:tti puheessaan tammikuun 12 pna
1052, an ennenkaikkea se kumoamar
tcri tosiasia, etta .suurimpana .syynä
kaa>ainvali.«-;en tilanteen ylja .suu­rempaan
karji-ttymlseen on .sodan
vatoiistamisek-si Neuvostoliittoa vas­taan
muodostetun Atlantm iJlton
a'jre.v.siivinen politiikka. Atlantin h i ­ton
perustamisesta kuluneen ajan
tapahtu.mat. njmiitam; toimenpiteet
niiasanotun "Euroopan" armeijan
muodoita-misek-sl amerikkalaisen ken­raalin
Eisenhov/erin johdettavaksi,
Länsi-Saksan remilitarisolmmen ja
Sak-san vakituisen armeijan yhdista-imnen
Atlantin Inton yhteiseen ar­meijaan,
aseistautumisen kiihdyttää
mmen. Yhdysvaltojen sotatukiase-mien
laajentaminen j a rakentaminen
muiden maiden alueilla eivat jata
mitaan aihetta opailyk-seen, etteikö
Atlantin liitto olisi Yhdysvaltojen
johtaman imperialististen maiden
liittoutuman agre.ssiivi.sen politiikan
toteuttamisen välikappaleena.
Amerikkalaisten lehtitietojen mu­kaan
Yhdysvalloilla on muiden mai­den
alueilla, tulTansien kilometrien^
paä.s.sa Yhdysvaltojen rajoista, mutta
sen sijaan Neuvostohiton, Kiinan ja
Euroopan K a n s a n demokraattjÄten
maiden rajojen lähellä y l i 400 sota-tukiasemaa.
On vihdoin muistet­tava
amerlkkalal-sen Wall Street
Journal-lehden avomielinen tunnus­tus
Atlantin liiton perustamisen a l ­kuajoilta,
etta Atlantin liitto on " v i i -
da'{kolain voitto kansainvälisestä
yhteistoJmmnasta koko maailman
mitassa" j a se teicee "kokonaan tyh­jäksi
YhdistjTielden Kansakuntien
järjestön periaatteet". :.
Juuri siksi Neuvostoliiton valtuus­kunnan
paätosehdotuiksenenslmmäi-seisä
pykälässä vaaditaan julistetta-taan
voimaan tämän kiellon to-tenttatoisen
tiukka Itansainvälinen
valvonta plläoiälla «ilmäliä sitä.
etta atomiaseen kieito ja kansain­välinen
valvonta saatetaan voi-vHiaan
samanaikaisesti".
Intian sosialisti-on
saanut
JSAin dollareita
D e l h i . '— Kaksi Intian sosialistipuo-lueen
johtavaa jäsentä, jotka äsket­täin
erosivat mainitusta puolueesta, on
paljastanut useita hämmästyttäviä
tosiasioita USA:n antamasta finans-siävusta
sosialistiselle puolueelle ja
määräysvallasta puolueen otteissa.
Sosialistisen puolueen johtaja tri.R.
M. Lohia sai YhdysvaUoissa v. 1951
vieraillessaan amerikkalaisen sosialis­tijohtajan
Norman Thomasin kautta
45,0<^ dollaria puoluettaan varten.
Suurin osa tästä. summasta Jäi kui­tenkin
Lohian Ja kahden muun so­sialistijohtajan,
Narayanin ja Methan,
taskuihin. Sosialistijohtajat suostui­vat
palkkionsa saatuaan auttamaan
amerikkalaisia saamaan haltuunsa
Victory Press-nimlsen kustannusyh­tiön
j a erään kirjakaupan osakkeita.
Joissa sosialisteilla on osake-enemmis­tö.
Ylitiöt ovat senjälkecn, omistau­tuneet'
"amerikkalaisen ^ elintavan"
propagoimiseen ja julkaisseet propa-pandaa.
Jossa tuomitaan Intian "puo­lueeton"
ulkopolitiikka..
USA:n edustaja Clare Timberlain
antoi aivan äskettäm Narayanille 30.-
000 dollaria puolueen vaalitaistelua
varten.
vaksi •• • • .
"osallistuminen agrcssiiviseen At­lantin
liittoon, sekä maa-, meri-
Ja: ilmavoimien tnkiasemien ra­kentamisen
muiden maiden alu­eille
eräiden valtioiden ja etu­päässä
Yhdysvaltojen taholta, so­pimattomaksi
Yhdistyneiden Kan­sakuntien
järjestöön kuulumisen
,kan.ssa*'.
Toisena suurena syynä kansamva-listen
suhteiden kärjistymiseen Neu­vostoliiton
valtuuskunnan mielestä»
minkä mieUpiteen ovat varmistaneet
oikeaksi julkilausumissaan j a pää­töksissään
sadat Järjestöt, jotka y h ­distävät
miljoonia rauhanpuoltajia
kalkissa maissa, on Yhdy.svaltojen "ja
sen liittolaisten agressiivinen sota
Koreassa Yhdistyneideri Kansakun­tien
järjestön lipun varjossa. Kan­sojen
omatunto vaatii viattomien ko­realaisten
naisten j a lasten joukko­murhan
ja Korean kaupunkien ja
kylin raakamäisen tuhoamisen p i ­kaista
lopettamista. Neuvostoliiton
valtuuskunnan päätösehdotuksen toi­sessa
pykälässä vaaditaan, että:
"a) Koreassa sotatoimiin osal­listuvat
maat lopettavat heti so­tatoimet,
solmivat aselevon jä vie­vät
sotajouiikonsa kymmenen päi­vän
kuluessa pois 38. leveysas-
-teelta;- : \
b) kalkki ulkomaiden sotajoukot
sekä ulkomaiset vapaaehtoiset
joukko-osastot viedään kolmen
kuulianden kuluessa pois Koreas-
• ta";
Kansainvälisen tilanteen nj-kyistä
jännlttyneisj-j-ttä ei voida heventää,
ellei tehdä loppua aseistautumiskilh-kosta
länsimaissa, ellei julisteta lait­tomaksi
atomipommia, Jota Atlantin
liiton johtajat pitävät muiden mai­den
hallitusten painostamiseen jä
peloittclemlsen välikappaleena. Sen
vuoksi Neuvostoliiton valtuuskunnan
kolmas ehdotus vaatii. lunnustetta-.
vaksi, että •
Neuvostoluton valtuuskunnafi pää­tösehdotuksen
neljännessä pykälässä
ehdotetaan, etta Yleiskokous kehoit-talsi
Turvallisuusneuvoston • vakinai­sia
jäseniä — Amerikan Yhdysvalto­ja;
I.so-Bntanniaa. Ranikaa, Kiinaa
j a Neuvostoliittoa — "supistamaan'
tämän paatoksen hyväksymishetkel-lä
niillä olevaa aseistusta ja a.seeili-sia
voimia yhdellä koimannek.seIIa
yhden vuoden kuluessa tämän paä-tök.
s«n hyväksymispäivästä lukien".
Muistettakoon, etta. rauhoittaak-
•seen a.scistauiuailsen kasvavasta taa­kasta
j a Atlantin liiton sotaan vai-,
mistautiomisesta huolestunutta mait-tensa
yleista mielipidettä laasivalto-jen
(Valtuuskunnat ovat. Y K : n Yleis­kokouksessa
tehneet edidotiiksen niin-sanotusta
" k a i k k i e n .aseellisten voi­mien
j a aseistuksen saannostamises-ta,
rajoittamisesta ja- tasapuolisesta
supistamisesta". Mutta länsivalto­jen
ehdotuksella, kuten Neuvostolii­ton
valtuuskunnan johtaja on sen
vakuuttavasti todistanut, ei ole mi­tään
j-hteista aseistulcsen supista­mista
ja atomiaseen kieltämistä kos­kevan
kysymyksen todellisen ratkai­sun
kanssa.
Neuvo.s'toliiton valtuuskunnan eh­dotukseen
sisältyvän aseistuksen s u ­pistamisen
konkreettisen koeffliien-tm
asemesta länsivaltojen ehdotuk-ses.
sa tyrk>'tetaan jotam hämäräpe­räistä
määritelmää aseistuksen ja
aseellisten voimien "rajoittamisesta
j a tasapuolisesta supistamisesta" sel­laiselle
"tasolle, mika on riittävä
puolustukseen". Kun otetaan huo­mioon,
etta "puolustuksen" >varjossa
Atlantin liittoon kuultavat. maat to-,
teuttavat julkisesti agreäsuvisla toi­menpiteita
maailman ihonlssa osissa
jil etta laman lifton johtajien pu­heiden
mukaan iheidan'aseelliset voi­mansa
eivaf ole vielä saavuttaneiat
tahan nimsanottuun "puolastukseen"
tarvittavaa riittävää ta.soa, mm on
helppo havaita, etta länsivaltojen
valtuuskuntien ehdotus on v am sa­vuverho,'
jonka «iuojassa Atlantin' l i i t ­toon
-kuuluvat maat- jatkavat • aseis­tautumisia
vielä, suuremmalla vauh­dilla.
Pikaisten ja-tehokkaiden toimenpi­teiden
ase.Tiesta atomiaseen 'kieltä­misen
suhteen amerik-talaisten ehdo­tus
edellyttää vain "atomivoiman
kay ton. kansainvälisen valvonnan"
voimaansaattamisen pitämällä sii­malla
surullisenkuuluisan "Baruchin
suunnitelman" toteuttamista. Mai­nitun
.«uunnitelman tarkoituksena
taas on saattaa voimaan amerikka­laisten
valvontavalta muiden maiden
sotilaallisten ja taloudellisten voima­varojen
suhteen amerikkalaisten mo­nopolien
eduksi säilyttämällä Yhdys­valtojen
kartuttamat atocnipo.Timit
kokonaan koskemattomina.
Tyrkyttäen niinsanottua aseistuk­sen
ja aseellisten voimien Vavan
••progressiivista ilmoittamista ja tar­kastusta"
amerik-kalaisten päätöseh­dotuksen
tekijät ovat suorasukaisesti
sanoneet, että: heidän aikomukse­naan
on "tiedoiltaa" aseistuksestaan
ja aseellisista voimistaan viime tin­gassa:
Tämän vastakohdaksi Neuvostolii­ton
ehdotukset edellyttävät, että -
lä kolmanneksella, kaiCki vakiot
antavat täydelliset virsiliset. tie­dot
. asetstnksrnta ja aseellisten
voimiensa (ilaata, mnkaanlnettona
tiedot atomiaseesta Ja vierailla
.alueilla olevista sota tukiase m ista.
Nämä tiedot on annettava sellai-
, sina kuin ne ovat mainittujen
päatu5t«n Yleiskokouksessa hy-valtsymisen
hetkellä" {NeuvostolU'
ton päätösehdotuksen 5. pykala).A
Siitä, että Neuvostoliitto on to­siaankin
(kiinnostunut aseistuksen
supistamista ja atomiaseen kieltä­mistä
kosätemen toimenpiteiden to-teuttamLsen,
tehokkaasta ja vilpittö­mästä
valvonnasta, puhuu Neuvosto­liiton
valtuus.kunnan päätösehdotuk­sen
6. pykala, jossa on sanottu:.
"Yleiskokou-s kehoittaa perusta­maan
Turvallisuusneuvoston puit­teissa
Icansainvalisen valvontaeli­men,
jonka tehtävänä tulee ole­maan
atomiaseen kieltoa Ja aseis-tuicsen
ja aseellisten voimien su-pLstamista
koskevien päätösten
toteuttamisen valvonta seltä val­tioiden
antamien niiden aseistuk­sen
ja aseellisten voimien tilaa
koskevien: tietojen tarkastus.
Saattaakseen voimaan ja an-taalcseen
asianomaiset takeet sii­tä,
että Yleiskokouksen päätdlcsiä.
atomiaseen kieltämisestä ja aseis­tuksen
supistamisesta tullaan to­siaankin
toteuttamaan,; Icansain-valisella
valvontaelimellä tulee
olemaan oikeus panna vakituisesti
toimeen tarkastuksia ilman oi-luutta
puuttua valtioiden sisäisiin
.:.,• asioihin." •
Neuvostoliitto on sitä mieltä, että
aseistuksen ja aseellHten voimien
supistaminen j a atomiaseen kielta-mmen'
oji kaikkien nuden kansojen
asia, joyka ovat kimnostuneet rauhan
lujittamisesta j a kaikkien edellytys­ten
poistamisesta uuden sodari^;$ytt3'-
oiiselle. Sen vuo":isi Neuvostoluton
valtuuskunta Yleiskokouksessa -eh­dotti
kutsuttavaiui viimeistään hei­näkuun
15 päivään 1952 mennessä
yleismaailnuUisen konferenssin kä­sittelemään
kysj-mystä aseistulisen ja
aseellisten voimien tuntuvasta supis­tamisesta
sekä käytännöllisiä toi­menpiteitä
atomiaseen lueltämiseksi
ja kansainvälisen valvonnan voi­maansaattamiseksi
tämän kiellon to-
Aviomies ^kuohnvtioteess
nuna kuolen on smun nsea
misim Jussi Veijarin kans?
: ,Aviovaimo: Miksi niin Ma'
..jAviomies: Siksi. etta-Ja
mmua kerran hevoskaupan
. ... • »•.• •, • , »•••
OLI SYYT.t
. U u s i isa oh synnjtysla
odottamassa esikoistaan' jc
teUessaan hän teki sen ha
etta ja'iainen lapsi itki siel!
kj-syi eräältä hoitajattarelta,
syyliä lasten itkuun:
— Ajatelkaahan,-jos te olisi
muutaman päivän ikäine^;
ilman vaatteita, ilman työtä
i l t t e hallitukselle 1,700 doUa
lassa osuudestanne vaitio'
etteko tekin itkisi.
maailman kaikissa maissa.
Kansojen vaatimus on täys;
muicamen. Rauhanliiton sola:
lujittaisi Yhdistyneiden Kat
tien järjestöä ja palauttaisi
yinmarrjksen viiaen suur/alL
teutiamisen suhteen iNeuvostohiton lilla, joille • 5 r K : n Peruskirja
päätösehdotuksen 7. pykala).
Neuvostoluton valtuuskunnan eh­dottama
konkreettBten toimenpitei­den
selvä suunnitelma uuden maail­mansodan
uhkaa (vastaan, rauhan ja
kansojen välisen ystävyyden lujitta­miseksi
päätj-y loogillisesti ehdotuk­seen
rauhanliiton solmimisesta viiden
suurvallan — Yhdysvaltojen, Eng-kinnin.
Ranskan, Kiiiian ja Neuvos­toliiton
välillä (Neuvostoluton pää­tösehdotuksen-
8. pykala). Vaatimus
rauhanlmon solmimisesta vastaa
kaikkien kansojen; elmetuja. Tahan
vaatimukseen on pannut nimensä
noin 600 miljoonaa aikuista ihmistä
päävastuun rauhan j a känsoj«
vallisuuden säilyttämisestä Rj
hiton solmunmen tekisi löpua
masta sodasta'; ja palauttaisi
samvalisen yhceistoiminiian ta
ivoisuuden ja, keskinäisen kij
tuksen pohjalla.
TalJamen on se rauhan Ja J
jen y.stavjTden puolesta kä)
taistelun o.-ijelma. jonka Neu
liiton valtuuskmita on ehdo'
Y K : n Yleiskokouksessa. Tämi
jelma vastaa koko ihaiisfc;
ehnetuja -ja hartaimpia toivon;
j a cn suuri apu koko maaikcan
han lujittamisen asialle.
Kahden maanalaisuuskauden
karkaisema kommunistipuolue
viettää 30-vuotisjuhlaansa
"heti tai ainakin vi&nelstääh kuu­kauden
kuluttua sen jälkeen, kun
Yleiskokous on tehnyt päätöksen
atomiaseen kieltämisestä ja viiden
suurvallan aseistuksen ja aseellis­ten
voimien supistamisesta yhdel-
Canadan kommunistien puolue.
Labor-Progressive Party viettää nyt;
maanlaajuisessa mittakaavassa 30-]
vuotisjuhliaan, silla puolueen vali-;
ton edeltäjä "VVorkers (työläisten)]
puolue perustettim helmikuun-^ 22j
päivänä 1922. ; i
Puolueen 30-vuotisjuhlaa 'vietetään
koLTien kuukauden aikana.- alkaen
helmikuun'1 päivästä j a vaikka-näi-i,
den juhhcn leimaa-antavana pur-'
teenj, ovat suuret joukkokokoukset.;
mm erikoishuomio - nayttaa kuiten-.
km kohdistuvan puolueen komiteani
j u u n julkaisemaan uuteen ohjelma-j
luoniioicseen, 'jossa viitoitetaan tyk-^
kiinaan uudella tavalla Canadan po-
IntLiset; perspektiivit ja samalla , l i ­maistaan
puolueen Varttuneisuus
edes.saolevia suuria historiallisia teh-i
tavia vastaanottamaan.
Ennen Työläisten puolueen perus­tamista
Canadassa o l i jo kommunis­teja
ja koimnUi^tien järjestöryh-miäkm.
Tosiasiassa Canadassa toi­mi
silldin kaksikin kommunistista
r>'hmää, jotka molemmat kuuluivat
järjestöllisesti "ifhdysvaltain kahteen
ko:n.Txunistlseen ryhmään, jotka tun­nettiin
Communist Party of America
ja United Communist Party of Ame­rica
nimillä. Molemmilla edellämai­nituilla
puolueilla Oli Järjestöorgaa-jiinsa
canädalaisissa piireissä.
Tässä tilanteessa j a huomioonot­taen
maan työtätekevien'^tarpeet, ny­kyisen
L P P : n kansallinen johtaja
T im • Buck Ja hänen kumppaninsa
tulivat siihen johtopäätökseen, että
Canadan työläisten täytyy perustaa
j a rakentaa uudenmallinen poliitti­nen
puolue, Canadan kommunisti­nen,
puolue, joka tietoisesti taistelee
päivästä toiseen työväenluokan ja
sen liittolaisten oikeuksien j a tavot-teiden
puolesta marxllais-leniniläisen
ohjelman pohjalla.
Niir^p^ ,5itten joulukuun 11 pnä
1S21 pidettiin Torontossa neuvotte­lukokous,.
Joka -päätti: kutsua - k a n ­sallisen
koi^entiopui^;, mikä sitten
kokoontuikm, j a 'helmikuun 22 päi­vänä
1922 päätti pe!tU3t'^a Työläisten
puolueen.
Elokuun HJpnäjA931.piI?k:^,yhdes-
£a Ontarion -maakuntajpoliisien kans­sa
pidättivät' puolueen^, ansioituneen
johtajan • T im • -BUckln j a puolueen
seitsemän'muilta' johtajaa, mukaan­lukien
Canadan, suomalahien A. T.
H i l l , joita sj-ytettalnokoslam 98:nnen
pyKalan perusteella - s i l t a ; .'rikokses­ta'',
etta he. olivat Johtaneet .suures­sa
työttömyystilanteessa Canadan
työläisiä'.taisteluun leivän, .tyanah-dollisuuksien
ja- elinoikeuksiensa
puolesta
Tuoman •Wright langetti T im Buc-kille
ja hänen tovereilleen viiden
vuoden vankeusrangaistuksen, mikä
samalla merkitsi puolueen laitto-muustUaan
joutumista.
Tämä ei kuitenkaan mennyt vas­taansanomatta.
Muodostui valtava'
kansanliike-pastori . A. E. Smithin
johtaman Canadan, Työväen Puolus­tusliiton
johdolla näiden luokkavan-
•klen , vapauttamiseksi ja se nousi
huippuunsa silloin kun lokakuussa
20:tta päivää vasten yöllä 1932 am­muttiin'
-viisi kiväärinlaukauäta T im
Buckin vahkiselliin. Vankittujen.
työväenjohtäjaln vapauttamisen' puo­lesta
kerättiin kymmeniä- ehkä s a ­tojatuhansia
allekirjoituksia, sekä
pidettim satoja protestikokouksia,
joiden yhteistuloksena oli se, että
konseirvätiivipuolueen "Rautakorko"
Bennettin hallitus, jonka alaisuudes­sa
kommunistijohtajat tuomittiin,
kärsi vaalitappion j a T im Buck va­pautui
marraskuun 24 pnä 1934. S i l ­loisen
protestikampanjan laarä
kuvannee parhaiten se.. että Ta
ton iMaple -Leaf Gardensisiia m
kuun 2 pna .1934 pidettyyn koi:
seen osallistui 17.000 torontoli
jotka suurella innostuksella ten
tivät T im Buckin vapautumista,?
taman jälkeen -kaatui Bennettin 1
Iitus ja Canadan parlamentti pji
pois . lakiklrjo"ista rikoslain pala
sen 98 :nnen pykälän.
Toimittuaan useita vuosia laiDH
järjestönä Canadan kommuns
puolue julistettim uudelleen .k:
maksi, talla kertaa liberaalipucii
toancsta. Tämä tapahtui to: :
maaiknansodan 'alkupuolella (z ;
liskuussa 1940>. jolloin Canadan t \
munistinen -puolue Tim Buckin)
dolla vaati keinoja yhteistonnic
a i k a a n saamiseksi Neuvostol;
kanssa samalla varoittaen Gham
lauiin ja kumppanien vehkeil;
jonka tarkoituksena oli kää;
taistelu; Neuvostoliittövastaiseksi
daksi. Maanalaisena toimien,
tajien piiioltellessa maaii alla jai
ten istuessa pidätysleh-eillä, pai
ryhtyi voimaperäiseen kanipa::]^
kansakunnan mobilisoimiseksi
kisisältävään ; taisteluun Hi'Je
Saksaa j a sen liittolaisia varjj
Tämä tapahtui hetkeäkään r ; i
telemättä.heti sen jälkeen kun3
nen demokraattisten valtojen [
Neuvostoliiton välille muodostui 1
teinen rintama' mustaa fasismiva:
vastaan.
Viranomaiset eivät voineet, i
minkään tekosyyn perusteella
kommunisteja julkisesta toir
mutta kommunistien pannaa ei 1
terskaan peruutettu. Tässä
teessä. Jolloin puolueen koko jsj
nistö kannattajineen toimi
Jatkuu 5. Siv
ta syystä, ettei Vapaalla Sanalla to- lieisojain akanoista.
"ilmiaxmetta- j
• -I
Työväenpuolueen jäsenet
esittävät sodan
lopettamista Koreassa
Lontoo. — Sydney Silverman ja 9
muuta työväenpuolueen jäsentä teki­vät
Britannian alahuoneessa esityksen
rauhan palauttamiseksi Koreaan. Esi­tyksessä
vaaditaan Britanniaa kiel­täytymästä
osallistumasta enempää
« • • . • .
"atomiaseen käyttäminen agres-sion
ja Uimisten Joukkotohoamisen
aseena on ristiriidassa kansojen
omantunnon ja kunnian kanssa
eikä sovi yhteen Yhdistyneiden
Kansakuntien Järjestöön knulumi-sicur^
kanssa" ja vaatii, että Julis­tetaan
"atomiaseen käyttäminen
ehdottomasti kielletyksi ja saate-
Korean sotaan.
Emrvs Hughes, joka kuuluu esityk­sen
tukijoihin, sanoi parlamentin jä­senille:
"Jos äänestys toUnltcttalslIn
siellä paikan päällä olevien sotilaiden
keskuudessa, niin hc äänestäisivät
huomenna kotiinpaluun puolesta."
Toronton Vapaa Sana on nyt itse­kin
myöntänyt, että sen "ohjelmaani-kuuluu
tai on ainakin tähän asti kuu­lunut
sellainen saiakäden kirjeenvaih­to,
jolla ei ole mitään tekemisiä eikä
mitään yhteyttä julkisen sanan kans­sa.
• ' • 1^/ : •. . f.
Yrittäen kaunistella Juudas Iska-rlOtln
petospusuun verrattavaa teko­ansa,
Toronton Vapaa Sana kirjoitti
tiistaina:
" . . . Juttu nimittäin •Umkinnon'
suhteen on kaikessa koreudessaan se,
että Julkaisimme viime toukokuun 3
päivän numerossa pakinan siltä, kun
silloinen Sudburyn kaupunginmajuri
Beaton oli pannut sotilaitten värväys-ilmoituksen
Vapauteen, ja Vapaus,
julkaistessaan tuon Ilmoituksen, oli
kiertänyt sen pitkällä K i i n a n kommu­nistivaltaa
ylistävällä kirjoituksella.
"Taikka oikeastaan kahdella. Joista
tomen kantoi komeasti otsikkoa: ' K i i ­nan
kansantasavalta taistelee rauhan
^puoles:a." .
"Mlelcslämme Vapauden 'näyttä-koko
Ki,„.n„ _ jotka jo « A U im OLO.SS.., suorU.avat « i n a n JZ^r^^JTTX.
saartoa ja siten aiheuttavat varmaan tuhansien kiinalaisten ennenai- tukseen nähden oli niin konu. että
kaisen kuoleman? soitimme siitä tämän julkisen sanan
palstoilla suutamme.
" J a kun ajattelimme, että juttu
kiinnostaisi Sudbury DaUy S t a r i n toi­mittajaa
Mr. Meaksia, lähetimme pa­kinamme
hänellekin.
••5^, Meakes .kirjoitti meille, kiit­täen
huomiosta ja ilmoitti toimitta­neensa
pakhian sisällön julki silloi­selle
kaupunginmajurille Beatonille.
"Jotta semmoinen se j u t tu o l i ."
Ja me sanomme: Tattis!
Vaikka Vapaa Sana yrittääkta sle-vistellä
rumaa tekoansa, niin kaikes­ta
huolimatta se myöntää nyt "sok-keroineensa"
Vapautta vastaan ni­menomaan
siinä mielessä, että voisi
vähentää Vapauden ilmoitustuloja —
kuten Vapaus on asiaa selittänyt.
Nyt voidaan sanoa, että Vapaa sa­na
Joutui silloin "Ilmlantoyrltykses-tään"
kiini itse teosta ja on nyt sen
Itsekin timnustanut. Tästi. asiasta
meillä on siis kahdcnkertalscsti "mus­taa
\aIkoisella'.
Siitäkiix "huolimatta, vaikka meidät
leimattaisiin uudelleen "tlctämättö-myjdcn"
poltinraudalla, me puhumme
cdelleenkhi lainausmerkeissä "ilml-
"antoyrltykscstä" siitä ykshikertalscs-
Mutta "ilmiantokirjeiden"
ei millään tavalla sovellu sanava?
teen eikä tavalliseen sanomaleit:
hön. Tämä sitäkin paremmalla!
lä siksi kun salaisesti joillekin yt
sille lähetettyihin : "ilmianjo.vr.:]
siin"' ei voida vastinetta antaa.
Vapaa Sana yrittää mennä
dellakaan ole mitään
vaakaan'' siitä.
Kysymys on vain siitä, että tällai­siin
"Umiantoyrityksiinkin" jokin lehU
voi turvautua joutuessaan poliittises­ti
kestämättömälle jäälle:
'Vapaalla Sanalla on sanomälehtenä
täysi oikeus "'soittaa suutaan" j a " i r -
vistellä" Vapauden rauhanohielmasta Meaksin takinliepeiden taakse pii:
Ja muista kannanilmaisuista, kuten x)n' sanomalla "ajatelleensa", että se
Vapaudellakin demokraattinen oikeus miantoyritys*' kiuinostaisi mr. Mi
arvostella Vapaa Sanan sotaohjelmaa s|ä. ""Luulo ei ole kuitenkaan ti(
ja atomlpomml-jumalointia.
Julkisen sanan velvollisuus on uu-tlstojen
välittämisen lisäksi toimia ' haifsa kiinnostaa Vapaa Sanan
mj-ös yleisen mielipiteen muokkaaja- soittaminen", niin hän voi tilata
na oikeaksi katsomiensa ajatusten ja lehden ja lukea sitä mielin
tavoitteiden puolesta. Tässä yhtey- Siitä olisi Vapaalle Sanalle tulojs
dessä voidaan mennä niinkin pitkälle, ja samalla väh<
että vaikka moraaliselta >kannaltitä";koituva työ.
katsoen millään sanomalehdellä ei,pl-if \ Sitäpaitsi, me oletamme, etta
täisi olla oikeutta sotapropagandan tlovallalla on riittävästi palkk"
harjoittamiseen, nUn lakiteknillisen. tivia iUniantajla Ja ohranoi'J.
ja vallalla olevan " t a v a n " ' mukaan, ^ tämäkään oikeuta Vapaan
Vapaalla Sanalla on oikeus propagoi- ^ "ilmlantoyritykslä".
da atomisodankin aloittamisen puö-r -Me puolestamme toivois'
arvoinen", tavattiin vanhassa ma^
sanoa. Jos mr. Meaksiä tai Icetä
lesta,( kuten se on tehnyt, vaikka a -
tomisota voi pahimmassa tapauksessa
viedä ihmiskunnan täydelliseen pprl-katoon.*
Lukijoilla on luonnollisesti myös* dl-'
keus joko hyväksyä tai hyljätä .ai*-»'
mlsodan "ihanuudet" ja siihen täh­täävät
ohjelmat, ja nykyaikaiset i h ­miset
osaavatkin ennen pitkää erot-"
taa rauhanpuolustajain Jyvät sodan-että
Vapaan Sanan nyt tekeau
nlntunnustus tästä 'ilmiantoT^
[spstä" johtaisi todelliseen katt
sccn j a tapojen parantamiseen
kieltämätön tosiasia on. että
enemmistö Vapaa Sanan luki'
nastakin katsoo suomalaisella
j a Jialvekfiumisella ilmiantajia,
'slurkkijolta" ja "sokkcroltsljoiU-Känsäkoura.